Lentorykmentti 2
Lentorykmentti 2 (LeR 2) oli Suomen ilmavoimien joukko-osasto vuosina 1938–1952.
Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lentorykmentti 2 perustettiin 1. tammikuuta 1938 Lentoasema 1:n tilalle Uttiin komentajanaan everstiluutnantti Richard Lorentz. Rykmentti muodostui lentolaivueista 24 ja 26, joiden kalustona oli aluksi Gloster Gamecock- ja Bristol Bulldog -hävittäjät. Vuoden 1939 aikana laivueet saivat käyttöönsä Fokker D.XXI -koneet.[1]
Talvisota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisodan alkaessa 30. marraskuuta 1939 LLv 24 tukeutui Immolan ja Suur-Merijoen kentille kalustonaan 35 Fokkeria. Heinjoelle sijoitetulla LLv 26:lla oli ainoastaan kymmenen Bulldogia sen luovutettua Fokkerinsa LLv 24:lle. Lentorykmentti 2:n tehtäväksi annettiin torjuntalennot Karjalan kannaksella. LLv 24:n vastuualueeksi asetettiin Kannaksen luoteispuoli LLv 26:n huolehtiessa varsinaisesta Kannaksesta. Vähäisen konekaluston takia toiminnan pääpaino oli pommikoneiden torjunnassa, hävittäjätaisteluita käskettiin välttämään ja maataistelulennot oli kokonaan kielletty.[2]
Joulukuussa rykmenttiin perustettiin LLv 28, joka sijoitettiin Säkylään. Laivue aloitti toimintansa kuitenkin vasta helmikuussa 1940 saatuaan kalustokseen Morane-Saulnier M.S.406 -hävittäjät. Tammikuussa muodostettiin Hollolaan LLv 22 odottamaan yhdysvaltalaisia Brewster F2A-koneita, joista vain muutamia ehti palvelukseen ennen sotatoimien päättymistä.[3] Helmikuussa suurhyökkäyksen alettua LLv 24 sai tehtäväkseen Kannaksen suojauksen. LLv 26 suojasi lisäksi Laatokan Karjalaa saatuaan aluksi Gloster Gladiator -koneita ja helmikuun lopulla Fiat G.50 -hävittäjiä.[4] Maaliskuussa maataistelukielto kumottiin ja kaikki laivueet vedettiin Viipurinlahdelle maihinnousuntorjuntaan.[5]
Talvisodassa rykmentti lensi 3 486 sotalentoa saavuttaen 170 ilmavoittoa 23 koneen menetyksin.[5]
Jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jatkosodan alkaessa 25. kesäkuuta 1941 rykmentillä oli alaisuudessaan LLv 24, LLv 26 ja LLv 28. Lentolaivue 24 tukeutui Vesivehmaan ja Selänpään lentokentille Brewster-koneilla. LLv 26 oli sijoitettu Joroisiin Fiat-kalustolla ja LLv 28 Naarajärvelle Moraneilla. Sodan alkupäivinä rykmentin tehtävänä oli liikekannallepanon suojaus.[6] Kesäkuun lopussa rykmentti sai tehtäväkseen Karjalan armeijan suojauksen sen edetessä Laatokan ja Aunuksen Karjalaan.[7] Syyskuuhun mennessä rykmentin esikunta oli siirtynyt Salmiin ja laivueet Immolaan ja Lunkulaan. 16. syyskuuta LLv 26 irrotettiin rykmentistä ja liitettiin Lentorykmentti 3:een.[8]
Vuoden 1942 alussa hyökkäysvaiheen päätyttyä rykmentti oli siirtynyt aina Petroskoihin asti. LLv 24 suojasi Maaselän kannasta Nurmoilan, Kontupohjan ja Tiiksjärven kentiltä. LLv 28:n tehtävänä oli Äänisen alueen suojauslennot Viitanasta ja Petroskoista käsin.[9] Toukokuussa ilmavoimien joukko-osastot järjesteltiin uudelleen toiminta-alueidensa mukaan. LeLv 16 liitettiin Lentorykmentti 2:een. Laivueen tehtäväksi annettiin tiedustelu rykmentin alueella Petroskoista ja Vitskasta käsin, kalustonaan Gladiator-, Westland Lysander- ja Fokker C.X -koneet.[10] Heinäkuussa LeLv 24 siirtyi Karjalan kannakselle ja liitettiin LeR 3:een, jolloin LeLv 28:n vastuulle jäi koko toiminta-alueen suojaus.[11]
16. kesäkuuta 1943 rykmentin komentajaksi tuli everstiluutnantti Raoul Harju-Jeanty.[12] Helmikuussa 1944 laivueet nimettiin tehtäviensä mukaan uudelleen, jolloin LeLv 16:sta tuli Tiedustelulentolaivue 16 ja LeLv 28:sta Hävittäjälentolaivue 28.[13] Kesä-heinäkuussa suurhyökkäyksen alettua rykmentti ja sen laivueet vetäytyivät Värtsilään.[14] Heinäkuussa HLeLv 28 sai käyttöönsä Suomessa alkuperäistä tehokkaamman moottorin saaneita Mörkö-Moraneja[14] sekä joukon Messerschmitt Bf 109 -koneita.[15] Elokuussa rykmenttiä vahvistettiin vielä HLeLv 26:lla, jolla oli jäljellä 5 Brewsteriä, ja TLeLv 16 sai käyttöönsä kotimaisia Myrsky-koneita.[15]
Aselevon jälkeen syyskuussa laivueet vedettiin Hollolan ja Onttolan kentille.[15] Rykmentti osallistui Lapin sotaan osana erikoisosasto Sarkoa tehtävänään torjunta- ja tiedustelulennot ja pommikoneiden suojaus.[16]
Sotien jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joulukuussa 1944 ilmavoimat siirtyi rauhanajan vahvuuteen ja Lentorykmentti 2 sijoitettiin Rissalaan. HLeLv 28 nimettiin uudelleen Hävittäjälentolaivue 21:ksi kalustonaan Mörkö-Moranet ja HLeLv 26 Hävittäjälentolaivue 23:ksi Messerschmitt-koneilla. Syyskuussa 1948 HLeLv 21 lakkautettiin Morane-kaluston poistuessa käytöstä. Lentorykmentti 2 lakkautettiin kokonaan 1.12.1952 ilmavoimien uudistuksessa.[17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 7: LeR 2. Espoo: Kustannusliike Kari Stenman, 2001. ISBN 951-98751-0-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Keskinen & Stenman, s. 5.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 8.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 16.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 18–19.
- ↑ a b Keskinen & Stenman, s. 20.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 30.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 35.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 46.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 64–65.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 76–77.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 80.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 94.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 100.
- ↑ a b Keskinen & Stenman, s. 102.
- ↑ a b c Keskinen & Stenman, s. 104–105.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 106.
- ↑ Keskinen & Stenman, s. 110.