Hollolan kunnanvaltuusto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kunnanvaltuusto
Hollolan vaakuna
Kunta Hollola
Valtuutettuja 43
Johto Jari Ronkainen (pj.)
Hannu Heikkilä (1. vpj.)
Pentti Lampi (2. vpj.)
Äänestysprosentti 55,1 % (2021)

Hollolan kunnanvaltuusto on päijäthämäläisen Hollolan kunnan korkein päättävä elin, jossa on 43 valtuutettua ja seitsemän valtuustoryhmää.[1]

Sisällissodan aikana alkuvuodesta 1918 Hollolassa kunnanvaltuuston valtaa kansanvaltuuskunnalle jääneenä alueena käytti Hollolan kunnallisneuvosto.

Hollolan kunnanvaltuutetut 2021–2025

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtuutettu Puolue
Jarkko Niemi SDP
Toini Louekoski-Huttunen SDP
Miikka Lönnqvist SDP
Mikko Niipala SDP
Lasse Peltonen SDP
Kari Hyytiä SDP
Heidi Hakanen SDP
Erkki Arvila SDP
Jari Ronkanen Perussuomalaiset
Jyrki Joensuu Perussuomalaiset
Petri Palo Perussuomalaiset
Pia Salo Perussuomalaiset
Hannu Siljander Perussuomalaiset
Ville Mikkola Perussuomalaiset
Aki Markkola Perussuomalaiset
Sakari Marttila Perussuomalaiset
Satu Segersven Perussuomalaiset
Kari Aaltonen Perussuomalaiset
Teemu Kinnari Kansallinen Kokoomus
Pentti Lampi Kansallinen Kokoomus
Minna Halme Kansallinen Kokoomus
Helena Maattola Kansallinen Kokoomus
Mika Lampola Kansallinen Kokoomus
Tatu Söyrilä Kansallinen Kokoomus
Minna Nieminen Kansallinen Kokoomus
Kristiina Joensuu Kansallinen Kokoomus
Pasi Jalonen Kansallinen Kokoomus
Minna Kauhanen Kansallinen Kokoomus
Pasi Pasanen Kansallinen Kokoomus
Juha Rehula Suomen Keskusta
Kati Pölönen Suomen Keskusta
Harri Vinnamo Suomen Keskusta
Seija Aakala Suomen Keskusta
Paavo Takala Suomen Keskusta
Hannu Heikkilä Suomen Keskusta
Kristian Saarnio Suomen Keskusta
Teemu Laine Vihreä liitto
Kristiina Vanhala-Selin Vihreä liitto
Matti Laurila Vihreä liitto
Tuija Brax Vihreä liitto
Jarmo Talvitie Vasemmistoliitto
Tapani Ihalainen Suomen Kristillisdemokraatit
Pasi Pälsi Suomen Kristillisdemokraatit

Lähde:[2]

Hollolan kuntakokous perusti kunnanvaltuuston 3. lokakuuta 1910 ja 15. joulukuuta 1910 pidetyissä kokouksissa asetuksen mukaisesti. Ensimmäisessä kuntakokouksista valtuuston asettamista kannatti 27 henkilöä 896 veroäyrin äänimäärällä ja vastusti 12 henkilöä 101 veroäyrin äänimäärällä. Ensimmäisen kokouksen päätös saatettiin Hämeen läänin kuvernöörille tiedoksi 6. joulukuuta. Toisessa kokouksessa kunnanvaltuuston asettaminen hyväksyttiin 1 726 äyrin äänimäärällä 79 äyrin äänimäärtä vastaan miltei yksimielisesti. Ensimmäisen kunnanvaltuustoon valittiin 25 kunnanvaltuusmiestä.

Ensimmäinen kunnanvaltuusto kokoontui 28. tammikuuta 1911 kuntakokouksen puheenjohtajan, herastuomari ja taloustirehtööri Emil Turvan kokoonkutsumana. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Emil Turva, varapuheenjohtajaksi opettaja Juho Keveri, joka toimi myös valtuuston sihteerinä. Turva toimi niin kuntakokouksen kuin kunnanvaltuustonkin puheenjohtajana vuoteen 1917.

Kunnanvaltuuston toimiaika oli kolme vuotta siten, että vuosittain vaihtui 1/3 kunnanvaltuuston jäsenistä kuntakokouksen päätösten mukaisesti. Lautakuntia ei ollut, vaan vaivaishoidosta, terveydenhuollosta ja taksoituskesta koskevia kysymyksiä käsitteli kunnanvaltuusto suoraan. Kunnanhallitusta vastaavan kunnallislautakunta kokoontui luona kunnalliskodissa.

Hollolan kunta ehdotti Lahden sotilassairaalan perustamista. 8. syyskuuta 1916 päätettiin ensimmäisten työttömyystöiden järjestämisestä.

1917 oli elintarvikepula käynyt kireäksi ja Hollolan kunnanvaltuusto päätti 27. maaliskuuta 1917 anoa lupaa takavarikoida maanviljelijöitä yli oman tarpeen oleva syömävilja valtuuston asettaman elintarvikekomitean tai sen määräämien henkilöiden toimesta. Kuntakokous kuitenkin päätti ottaa lainaa 100 000 markkaa viljanostoihin sekä myydä kunnan lainajyvämakasiinista viljaa.

27. maaliskuuta 1917 järjestäytynyt työväestö ilmoitti, että kunnanvaltuuston jäsenet voisivat vapaaehtoisesti erota, jotta kunnalliskokous voitaisiin nimittää tilalle työväkeä.

Kunnallisneuvosto 1918

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kunnallisneuvosto oli keväällä 1918 Hollolan kunnanvaltuuston korvannut paikallinen päätöksentekoelin. Hollolan kunnallisneuvosto piti ensimmäisen kokouksensa 12. helmikuuta 1918 Lahden kansakoululla. Kunnallisneuvoston puheenjohtajana toimi J. E. Mattila ja sen pöytäkirjanpitäjänä J. O. Päiväsalo. Jäseniä kokonaisuudessaan kunnallisneuvostossa oli toista kymmentä.

Kunnallisneuvosto anoi Lahden punakaartilta vapautusta sen jäsenten tehtävistä kokousten ajaksi, elleivät nämä olleet rintamapalveluksessa. Lisäksi pyydettiin kokouspaikaksi Loviisankatu 8:ssa sijaitsevan rakennuksen alasalia. Kunnallisneuvosto kokoontui seuraavissa kokouksissaan Lahden työväentalossa, Lahden säästöpankin talossa ja viimeisiksi kokouksikseen Lahden kauppakoulussa. Kokouksia järjestettiin 12. helmikuuta 1918-31. maaliskuuta 1918 välisenä aikana kahdeksan.

Kunnallisia lautakuntia vastasivat järjestysasiain valiokunta, raha-asiain jaosto ja erikoisasiain jaosto.

Hollolan kunnanvaltuuston kunnanhallitusta tarkoittavaa kunnallislautakuntaa vastasi asetettu kunnallistoimikunta, joka hoiti kunnan rahastoja ja kirjanpitoa. Maaliskuun 1918 alussa perustettiin kunnankirjurin ja rahastonhoitajan toimet, johon valittavalla tuli olla 10 000 markan takuu, työväenyhdistyksen suositus sekä muut pätevyystodistukset. Kahdesta hakijasta rahastonhoitajaksi valittiin Toivo Leino Hyvinkäältä, jonka palkkapyyntö oli 600 markkaa. Leinon olisi pitänyt astua toimeensa 1. huhtikuuta 1918, mutta tästä ei ole tietoa.

Kunnallisneuvosto valitsi kansakoulujen johtokunnat ja jakoi kunnan kahdeksaan köyhäinhoitopiiriin. Oikeudenkäyttöä varten perustettiin Hollolan vallankumoustuomioistuin, jonka kokouspaikaksi anottiin Lahden punaiselta kaartilta Lahden säästöpankin rakennuksesta kihlakunnanoikeuden entistä huoneistoa. Yleiseksi syyttäjäksi valittiin Otto Savio Tornatorilta, joka oli järjestäytyneen työväenkokouksen ehdokas.

31. maaliskuuta 1918 kokouksessaan kunnallisneuvosto asetti järjestyslautakunnan kansanvaltuuskunnan ohjeiden mukaisesti.

Ongelmana hallinnossa oli rahapula, koska osassa pankeista ei ollut rahaa ja osa oli kiinni. Rahoitusta päätettiin hankkia Suomen pankista ja toimittamalla kunnallisverotus uudelleen. Perustettiin tutkijalautakunta laatimaan veroluetteloa. Lopuksi valittiin toinen tutkijalautakunta, jolloin edellisestä tuli verolautakunta.

Kansanvaltuuskunta oli myöntänyt 3 000 000 markkaa hätäaputöihin, joista Hollolan kunnallisvaltuusto anoi 100 000 markkaa. Tätä J. E. Mattila kävi anomassa Helsingistä. Hätäaputöistä poistetut selittivät maaliskuussa olleensa sairaita ja pyrkivänsä lääkärintodistuksen perusteella uudelleen kunnalle töihin. Kunnallisneuvosto päätti supistaa hätäaputöitä välttämättömimpiä lukuun ottamatta ja sijoittaa kaartin ulkopuolelle jääneet asekuntoiset asemille, halkotarhoihin ja muihin valtion toimiin. Naisille oli järjestetty työkoti, jonka tappio oli maaliskuun loppuun mennessä 5 000 markkaa, minkä vuoksi sen toimintaa supistettiin. Nuoria ja perheettömiä naisia pyrittiin sijoittamaan muihin töihin.

Hollolan kunnallisneuvosto suunnitteli myös työn- ja paikanvälitystoimistoja, joka päätettiin jättää työttömyyskomitean tehtäväksi. Se päätettiin perustaa Lahteen. Tilat vuokrattiin Hannes Alestalolta ja toiminnan oli määrä alkaa huhtikuun alussa.

Hollolan kunnallisneuvoston toimintaedellytykset lakkasivat, kun Saksan Itämeren-divisioona ja suojeluskunnat valtasivat Hollolan, minkä seurauksena Hollolan kunnanvaltuusto tuli jälleen valtaan.

Paikkajako vaaleittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kunnassa on kahdeksan äänestysaluetta: 1 Salpakangas, 2 Soramäki-Tiilikangas, 3 Kartano, 4 Etelä-Hollola, 5 Länsi-Hollola, 6 Kirkonseutu-Pyhäniemi, 7 Vesikansa ja 8 Hämeenkoski.[3]

Aluejako näkyy myös joidenkin puolueiden kunnallisessa järjestäytymisessä, jossa on vahvoja alueosastoja.

Kaksi valtuustoryhmää

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksi Hollolan kunnanvaltuustossa, joka koottiin itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen uuden kunnallisen vaalilain mukaan yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla, ei ollut puoluejakoisia valtuustoryhmiä, vaan ryhmät toimivat jakautuneina sosialistien yhteiseen ryhmään ja porvarien yhteiseen ryhmään.lähde?

vaalit paikat
Porvarit Sosialistit
1922 14 16
1923 15 15
1924 17 13
1925 18 12
1928 16 13
1930 17 12
1936 13 6

Vaalitulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas.
SKL
KD
Kesk. SMP
PS
LKP Vihr. Muut
1968 7 9 5 8 2 71,2 %
1972 8 8 6 1 5 1 1 73,6 %
1976 8 11 6 3 6 -- 1 77,5 %
1980 11 15 6 4 6 -- 1 78,4 %
1984 11 16 4 3 8 1a 73,5 %
1988 12 15 4 3 8 -- 1 67,5 %
1992 12 14 4 2 8 -- 3 -- 70,0 %
1996 11 16 3 3 8 2 60,8 %
2000 10 15 3 3 10 2 -- 54,7 %
2004 10 14 2 6 10 1 -- 59,8 %
2008 9 16 1 3 10 3 1 62,6 %
2012 7 14 2 3 8 8 1 -- 61,2 %
2017 9 12 2 2 8 7 3 59,6 %
2021 8 11 1 2 7 10 4 -- 55,1 %
a Hollolan demokraattinen kunnallisjärjestö ry:n yhteislista[4]
Lähteet: Tilastokeskus:[5], Oikeusministeriö:[6]
  1. Valtuusto Hollolan kunta. Viitattu 14.11.2021.
  2. Kuntavaalit 2021, Hollola Oikeusministeriö. Viitattu 14.11.2021.
  3. http://www.hollola.fi/kuntavaalit (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Kunnallisvaalit 1984 (Tilastokeskus), s. 109.
  5. Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat: Kuntavaalit, puolueiden kannatus, 1976-2021 (Arkistoitu – Internet Archive) (Tilastokeskus 2021); Kuntavaalit, äänestystiedot, 1976-2021 (Arkistoitu – Internet Archive) (Tilastokeskus 2021)
  6. Kunnallisvaalit 1996[vanhentunut linkki] (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Arkistoitu – Internet Archive) (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012); Kuntavaalit 2017 (Oikeusministeriö 2017); Kuntavaalit 2021 (Oikeusministeriö 22.6.2021)