Helsingin tunneliverkosto
Helsingin tunneliverkosto muodostuu useista eri käyttötarkoituksiin rakennetuista tunneleista Helsingissä. Vuonna 2001 tunneliverkoston yhteispituus oli 200 kilometriä.[1]
Liikennettä palvelevat tunnelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tunnetuin on Kivenlahdesta Sörnäisiin ulottuva Helsingin metron tunneli, joka Helsingin osalta alkaa Lauttasaaren kohdalta.
Merkittäviä tieliikennetunneleita ovat muun muassa Vuosaaren tietunneli Vuosaaren sataman läheisyydessä sekä Teollisuuskadun tunneli lähellä Pasilan asemaa. Mallaskadun tunneli on vuonna 1969 valmistunut tietunneli, joka alittaa Sinebrychoffin puiston Hietalahdenrannan ja Uudenmaankadun välillä.
Paloheinäntunneli on vuonna 2015 valmistunut Keskuspuiston alittava joukkoliikennetunneli, jota käyttävät pelkästään linja-autot. Myös Kampin keskuksen alapuolella olevassa bussiterminaalissa on tunneleita eri uloskäynteineen. Salomonkadun joukkoliikennetunnelin uloskäynti on Lapinrinteellä, josta on suora yhteys Ruoholahdenkadulle ja edelleen Länsiväylälle.
Vuosaaren satamarataan kuuluva Labbackan tunneli on Helsingin ainoa käytössä oleva rautatietunneli. Käytöstä poistettuja tunneleita ovat Helsingin satamarataan kuulunut Kaivopuiston satametrinen tunneli[2] sekä 650-metrinen Sörnäisten satamarataan kuulunut Pasilan rautatietunneli.
Huoltotunnelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskustan huoltotunneli on louhittu keskustakortteleiden alle. Huoltotunneli alkaa lännestä Kampin Lastenlehdonpuistosta, joka suuaukon louhimisurakan jälkeen rakennettiin uudelleen. Tunneli päättyy Fabianinkadulle. Osuus Kampista Keskuskadulle on otettu käyttöön toukokuussa 2009. Sitä pitkin on ajoyhteys myös kahteen maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Itäinen osuus, joka on tarkoitettu vain huoltoliikenteelle, valmistui syksyllä 2010.[3][4] Tunneliin ohjataan suuri osa keskustan huoltoliikenteestä. Näin esimerkiksi Keskuskadusta tuli täysvaltaisesti kävelykatu. Keskustan huoltoväylän louhintatyö Kampista Kaisaniemeen päättyi 12. marraskuuta 2007.[5]
Kaivopuistosta on rakennettu kaukolämpö- ja huoltotunneli Suomenlinnaan. Sen kautta voidaan tarvittaessa hoitaa sairaankuljetuksia Suomenlinnasta.
Jalankulkutunnelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin keskustan jalankulkutunneleista vanhin on vuonna 1967 valmistunut Kaivokadun alittava Asematunneli, joka on samalla huomattava liikekeskus. Sen yhteyteen rakennettiin myöhemmin myös Rautatientorin metroasema, josta johtaa tunneleita myös Mannerheimintien ali Forumiin ja Lasipalatsin edustalle. Muidenkin metroasemien yhteydessä on katuja alittavia jalankulkutunneleita. Vuonna 2000 valmistunut Päärautatieaseman kävelytunneli[6] ei johda metroasemalle, mutta yhdistää toisiinsa Elielinaukion ja Kaisaniemen puiston rautatieaseman alla ja on myös reitti aseman laitureille. Tunnelin pohjoispuolelle valmistui keväällä 2024 uusi pyöräily- ja jalankulkuväylä, Kaisantunneli, joka yhdistää Kaisaniemen puiston Töölönlahdenkatuun ja edelleen Baanaan.
Merkittävän tunneliverkoston muodostavat myös keskustan alle rakennetut pysäköintilaitosten kävelytunnelit, joiden kautta pääsee kulkemaan tavarataloihin.
Yhteiskäyttötunnelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muut merkittävät tunnelit ovat niin sanottuja yhteiskäyttötunneleita, joiden kautta on johdettu jäähdytys-, lämpö-, vesi- ja sähköputkistoja. Keskustan sairaalat on yhdistetty kalliotunnelein, joiden kautta voidaan siirtää potilaita ja sairaalatarvikkeita sekä hoitaa pesula- ja jätekuljetuksia.
Kampista on rakennettu jätevesikalliotunneli Viikin jätevesipuhdistamolle, josta on erillinen puhdistetun jäteveden purkuun tarkoitettu kalliotunneli Helsingin merialueen edustalle.
Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilta on rakennettu yhteiskäyttötunnelit kantakaupungin energia- ja jäähdytysjakelua varten. Lisäksi Salmisaaren voimalaitosten hiilivarastot on sijoitettu kalliosiiloihin, josta hiili kuljetetaan poltettavaksi erillistä kalliotunnelia pitkin voimalaitokselle. Salmisaaresta on lisäksi myös tunneli Ruoholahteen, nykyisin Ruoholahden yhteissuoja, jonka Alko on rakentanut tehtaansa ja varastonsa väliseksi kuljetustunneliksi.
Muut tunnelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin keskustassa on puolustusvoimien, valtioneuvoston, eduskunnan ja Helsingin kaupungin käytössä useita ei-julkisia tunneleita ja maanalaisia arkistotiloja. Kansanedustajille on rakennettu oma tunneli eduskunnan lisärakennuksesta Eduskuntatalolle.
Töölön pallokentän ja Eläintarhan urheilukentän välillä sijaitsee 340 metriä pitkä tunneli, joka on liikuntakäytössä. Se valmistui vuoden 1983 yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuja varten Kansainvälisen yleisurheiluliiton vaadittua Helsinkiä järjestämään urheilijoille turvallisen kulun Eläintarhan kentältä Olympiastadionille. Sisäharjoittelupaikaksi tunneli muutettiin vuonna 1986.[7]
Tulevaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suunnitteilla on edelleen merkittäviä tunneleita, muun muassa toinen metrolinja, Pisararata, keskustatunneli ja keskustan pysäköintitilojen laajentaminen. Helmikuussa 2021 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaresta Länsiväylälle ulottuvan satamatunnelin rakentamisen,[8] ja saman vuoden marraskuussa hyväksyttiin myös Hermannin rantatien ja Sörnäisten rantatien välinen Sörnäistentunneli. Molempien tunneleiden alustavat hinta-arviot ovat 180 miljoonaa euroa. Myös Länsiväylän tunnelointia suunnitellaan. Se mahdollistaisi uusia asuntoja Lauttasaareen.[9][10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mäkinen, Esa & Saxell, Jani: Maanalainen kaupunki City. 21.9.2001.
- ↑ Salmen, Petri: Satamarataa enää pätkä jäljellä (Vain tilaajille) Helsingin Sanomat. 21.3.2005. Viitattu 2.4.2021.
- ↑ Keskustan huoltotunnelin viimeisen osan käyttöönotto 28.9.2010. Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy. Arkistoitu 30.8.2014. Viitattu 10.9.2014.
- ↑ Rautiainen, Arto: Helsingin keskustan huoltotunneli valmis. (Internet Archivessa, tallennettu 19.4.2010) Rakennuslehti, 29.10.2009. Suomen Rakennuslehti. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.9.2014.
- ↑ Tuppurainen, Elsa: Helsingin keskustan huoltotunneli on nyt louhittu. Helsingin Sanomat, 14.11.2007. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.4.2013.
- ↑ Pohjanpalo, Olli: Rautatieaseman kävelytunneli aukeaa tiistaina Helsingin Sanomat. 28.4.2000. Viitattu 2.4.2021.
- ↑ Kivinen, Lasse: Helsingissä voi kulkea 340 metriä tunnelissa, josta harva on kuullutkaan Helsingin Sanomat. 5.10.2022. Viitattu 10.1.2024.
- ↑ Kuntapolitiikka | Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen, Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan Helsingin Sanomat. 3.2.2021. Viitattu 25.6.2021.
- ↑ Länsiväylän ympäristön suunnitteluperiaatteissa esitetään kantakaupungin laajentamista ja tunnelia Lauttasaareen 15.4.2023. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.4.2023.
- ↑ Perttu, Jukka: Helsinkiin halutaan uusi tunneli: Länsiväylän päälle tulisi asuntoja ja uusi Baana Helsingin Sanomat. 15.4.2023. Viitattu 16.4.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin tunneliverkosto Wikimedia Commonsissa
