H'otynin joukkomurha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toisen maailmansodan aikana murhatun juutalaisväestön muistomerkki H'otynin juutalaisella hautausmaalla.

H'otynin joukkomurha oli saksalaisten ja romanialaisten sotilaiden tekemä H'otynin juutalaisväestön joukkomurha toisen maailmansodan aikana.[1][2]

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

H'otyn sijaitsee Bessarabiassa, joka oli osa Romaniaa vuosina 1918–1940. Neuvostoliitto miehitti Bessarabian 28. kesäkuuta 1940 Molotov-Ribbentrop-sopimuksen mukaisesti. H'otyn oli merkittävä juutalaisen kulttuurin alueellinen ja historiallinen keskus.lähde?

H'otynissa oli vuoden 1930 väestölaskennan mukaan juutalaisia 5 786 ja he olivat kaupungin suurin etninen ryhmä (37,7 prosenttia väkiluvusta). Muita olivat venäläiset (37 %), ukrainalaiset (15 %) ja romanialaiset (9 %). Pohjois-Bukovinassa ja H'otynin piirissä asui 102 500 juutalaista, 11,8 prosenttia kokonaisväkiluvusta.[3]

Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941. Osa H'otynin juutalaisista pakeni muualle Neuvostoliittoon ennen akselivaltojen joukkojen etenemistä alueelle. Natsit toteuttivat juutalaisvastaista rotupolitiikkaa. Saksa ei ollut vielä tehnyt lopulliseen ratkaisuun eli kaikkien juutalaisten tuhoamiseen tähtäävää hallinnollista päätöstä, mutta itärintamalla saksalaiset joukot toteuttivat holokaustia SS:n Einsatzgruppen-ryhmien johdolla operaatio Barbarossan alusta alkaen. Juutalaisvastaisuus eli myös Romaniassa toisen maailmansodan aikana, ja lisäksi romanialaiset syyttivät entisten alueidensa juutalaisväestöä yhteistoiminnasta Neuvostoliiton kanssa.[1][2] Yleensä romanialaiset olivatkin vastuussa Einsatzgruppe D:n alueella suoritetuista juutalaisvainoista ja pogromeista, mutta H'otynissa ja läheisessä Tšernivtsin kaupungissa pogromeja johtivat ja pääosin toteuttivat saksalaissotilaat.[4]

Murhat H'otyninissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan Etelän armeijaryhmään kuuluneet saksalais-romanialaiset joukot miehittivät H'otynin 7. heinäkuuta 1941. He käskivät juutalaisia pysymään kodeissaan. SS-upseerien johtama osasto kiersi talosta taloon ja pidätti noin 2 000 juutalaista, jotka vietiin kaupungin torille ja ammuttiin. Muutama päivä myöhemmin jäljelle jääneet juutalaiset määrättiin kokoontumaan juutalaisen koulun luokse. Saksalaiset tutkivat talot ja ampuivat löytämänsä piiloutuneet juutalaiset. Yöllä sotilaat veivät naiset ja tytöt erilleen koululle kerääntyneistä ja raiskasivat heidät, surmaten osan jälkeenpäin. Vankeina pidetyille ei annettu ruokaa tai juomaa, jonka vuoksi satoja heikompia, erityisesti sairaita, vanhuksia ja pieniä lapsia, kuoli viiden päivän kuluessa. Viidentenä päivänä SS-upseerin komentamat saksalaissotilaat valikoivat vankien joukosta juutalaisyhteisön johtohenkilöitä, joihin kuuluivat rabbi Twersky sekä 57 korkeasti koulutettua, kuten lakimiehiä, lääkäreitä ja opettajia, ja veivät heidät kaupungin ulkopuolelle, jossa heidät teloitettiin. Osa kaupungin muista asukkaista ryösti juutalaisten omaisuutta kun he olivat vangittuina.[1] Ryhmä yhteistyötä tehneitä ukrainalaisia ja romanialaisia osallistui juutalaisten murhaamiseen.[2]

Jäljelle jääneiden kohtalo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

H'otyn jäi Romanian hallintaan. 1. elokuuta osa henkiinjääneistä siirrettiin H'otynista itään Barnovan kylään. Barnovassa romanialaiset sotilaat pakottivat osan ryhmästä kaivamaan omat hautansa, joihin heitä sitten haudattiin jopa elävältä. Loput ryhmästä kuljetettiin edelleen Sokyrjanyn keskitysleiriin (rom. Secureni).[1]

H'otyniin jääneet juutalaiset marssitettiin Atakiin (nyk. Moldovan Otaci), jossa osa sairastui siellä puhjenneeseen epidemiaan. Hengissä selvinneet kuljetettiin takaisin Sokyrjanyyn, jossa moni sairastui lavantautiin ja muihin tartuntatauteihin. Lopuksi jäljelle jääneet juutalaiset karkotettiin Transnistriaan. Sotaa edeltäneestä juutalaisyhteisöstä hengissä säilyi noin 500, joista suurin osa kuului ennen saksalais-romanialaisten joukkojen saapumista paenneisiin.[1][2]

Puna-armeija valtasi H'otynin maaliskuussa 1944 ja kaupunki liitettiin osaksi Neuvostoliittoa.

Nykyaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

H'otyn on osa Ukrainan Tšernivtsin aluetta, jossa se on H'otynin piirin keskus. Sen noin 9 700 asukkaasta noin kymmenen on juutalaisia. Kaupungissa on juutalainen hautausmaa, jossa ei ole tunnistettuja joukkohautoja. Hautausmaa on holokaustissa murhatun H'otynin juutalaisväestön muistomerkki ja siellä on heille omistettu hautakivi. Kaupungin ulkopuolella on joukkohauta, jonka hautakivessä on noin 70 paikalla murhatun juutalaisen nimet.[5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Jewish Virtual Library: Khotin Viitattu 29.5.2014
  2. ↑ a b c d Mordechai I. Twersky: A Mass Grave, 70 Years Later New York Times (9.8.2011) Viitattu 29.5.2014
  3. ↑ Jan Owsinski, Piotr Eberhardt: Ethnic Groups and Population Changes in Twentieth-Century Central-Eastern Europe. M.E. Sharpe. ISBN 0765618338
  4. ↑ Ray Brandon, Wendy Lower: The Shoah in Ukraine: History, Testimony, Memorialization, s. 20. Indiana University Press, 2008. ISBN 0253001595
  5. ↑ Jewish Cemetery Project: Khotin, Chernivtsi Oblast (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 29.5.2014

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=H%27otynin_joukkomurha&oldid=22777429”