Fontainebleaun palatsi

Fontainebleaun palatsi (ransk. Château de Fontainebleau) on suuri renessanssiajan palatsi Fontainebleaun kaupungissa Ranskassa. Palatsia ovat rakennuttaneet useat hallitsijat alkaen Frans I:stä. Fontainebleaun kaupunki sijaitsee keskellä laajaa metsää, joka on entinen kuninkaallinen metsästyspuisto.

Palatsin sisätilat ovat ensimmäisiä, jotka edustavat italialaista manierististä tyyliä. Ranskan 1500-luvun manieristinen sisustustyyli tunnetaan myös nimellä Fontainebleaun tyyli. Se yhdisteli veistoksia, metallitöitä, maalauksia, stukkikoristeita ja puutöitä sekä pihassa toi kaavoitetun kukkatarhan. Fontainebleaulaisen tyylin naisen kauneusihanteet olivat manieristisiä: pieni sorea pää pitkässä kaulassa, liioitellun pitkä vartalo ja raajat sekä isot rinnat. Tämä uusi tyyli levittäytyi täältä muihin Pohjois-Euroopan keskuksiin: Antwerpeniin, Saksaan ja lopulta Lontooseen.

Palatsi kuuluu nykyään Unescon maailmanperintöluetteloon.

Historia

Napoleon I:n makuuhuone, kuva vuosien 1890 ja 1905 väliltä.

Ensimmäisen metsästyslinnan Fontainebleau'hun rakennutti Capet-sukuinen Robert II vuonna 998. Vuonna 1169 Ludvig VII laajensi linnaa, ja häntä pidetään sen varsinaisena perustajana. Fontainebleau oli Filip II:n ja Ludvig IX:n suosikkiasuinpaikka.^[1]

Vuonna 1527 Frans I puratti vanhan linnan ja aloitti nykyisen palatsin rakennuttamisen. Hän palkkasi arkkitehdiksi Gilles le Bretonin.^[1] Kuningas kutsui töihin myös arkkitehti Sebastiano Serlion ja Leonardo da Vincin. Frans I:n galleria, jossa on Rosso Fiorentinon freskoja, toteutettiin vuosien 1522–1540 aikana. Henrik II:n valtakautena The Salle des Fêtes koristeltiin italialaisten manieristien, kuten Francesco Primaticcion ja Niccolò dell’Abbaten, töillä. Benvenuto Cellinin Fontainebleaun nymfi on nykyään esillä Louvressa.

Henrik IV lisäsi palatsiin useita rakennuksia 1500- ja 1600-luvun taitteessa ja myös halkaisi puiston 1 200 metriä pitkällä kanavalla sekä määräsi istutettavaksi mäntyjä, jalavia ja hedelmäpuita. Noin 200 vuotta myöhemmin palatsi oli ajautunut huonoon kuntoon: Ranskan vallankumouksen aikana monia alkuperäisistä huonekaluista myytiin, kuten monista muistakin kuninkaallisista palatseista. Kuitenkin noin vuosikymmenissä Napoleon I onnistui muuttamaan palatsin suuruutensa symboliksi. Napoleon I on vastuussa rakennuksen nykyisestä ulkoasusta. Hän muun muassa rakennutti mukulakivillä päällystetyn ajotien sisäänkäynnille, joka oli tarpeeksi leveä hänen vaunuilleen.

Filip IV, Henrik III ja Ludvig XIII syntyivät palatsissa ja kaksi ensiksi mainittua myös kuolivat siellä. Ruotsin kuningatar Kristiina asui Fontainebleaussa vuosia vuoden 1654 kruunusta luopumisensa jälkeen. Vuonna 1685 palatsissa kirjoitettiin Fontainebleaun edikti, joka kumosi Nantesin ediktin. Bourbon-suvun kuninkaalliset vieraat, kuten Pietari Suuri, majoittuivat palatsissa. Myös paavi Pius VII majoittui palatsissa, kun hän tuli Ranskaan kruunaamaan Napoleonin vuonna 1804 sekä ollessaan vuodet 1812–1814 Napoleonin vankina.

Lähteet

↑ ^a ^b Marianne Mehling (toim.): ”Fontainebleaun linna”, Pariisi ympäristöineen: kulttuurimatkailijan opas, s. 158. Suomentanut Kaarina Turtia. Otava, 1990. ISBN 951-1-10833-6