Bourbon (suku)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bourbon-suvun vaakuna
Ranskan historia
Esihistoria
Antiikki
Kreikkalaiset yhteiskunnat  
Gallia   ennen 50 eaa.
Rooman Gallia 50 eaa. – 486 jaa.
Varhaiskeskiaika
Frankit  
Merovingit 481–751
Karolingit 751–987
Keskiaika
Suorat kapetingit 987–1328
Valois 1328–1498
Varhaismoderni
Valois-Orléans 1498–1515
Valois-Angoulême 1515–1589
Bourbon 1589–1792
Pitkä 1800-luku
Ranskan suuri vallankumous 1789–1799
Ranskan kuningaskunta 1791–1792
Ensimmäinen tasavalta 1792–1804
Ensimmäinen keisarikunta 1804–1814
Restauraatio 1814–1830
Heinäkuun monarkia 1830–1848
Toinen tasavalta 1848–1852
Toinen keisarikunta 1852–1870
Kolmas tasavalta 1870–1940
1900-luku
Kolmas tasavalta 1870–1940
 1940–1944
Väliaikainen hallinto 1944–1946
Neljäs tasavalta 1946–1958
Viides tasavalta 1958–

Bourbon on ranskalaisesta kapetingien suvusta lähtöisin oleva suku, joka on hallinnut useassa Euroopan valtiossa: Ranskassa 1589–1830, Espanjassa vuodesta 1700 nykypäivään, Molempain Sisiliain kuningaskunnassa 1816–1860 ja Parman herttuakunnassa 1748–1859.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bourbonin suvun perusti vuonna 1272 Robert Clermontilainen, Ranskan kuningas Ludvig IX:n poika, naidessaan Beatrix Bourbonilaisen, Bourbonin perijättären. Bourbon oli Bourbonnaisin hallintopaikka Keski-Ranskassa. Robertin poika Louis oli Bourbonin ensimmäinen herttua vuosina 1327–1342, mutta arvonimi sammui vuonna 1527 herttua Charles III:n kuoltua. Bourbon-Vendôme-sukuhaara alkoi vuonna 1548, kun herttua Charles Vendômelaisen poika Anton Bourbonilainen meni naimisiin Navarran kuningas Henrik II:n tytär Jeanne d’Albret’n kanssa. Liitto toi Bourbonin suvulle paljon maata Etelä-Ranskasta. Vuonna 1555 Jeannesta tuli Navarran kuningatar.[1]

Antonin ja Jeannen poika Henri nousi ensimmäisenä Bourbonina Ranskan valtaistuimelle vuonna 1589 hallitsijanimellä Henrik IV, kun Henrik III oli kuollut ilman miespuolisia perillisiä. Henrik IV:stä polveutuivat kaikki myöhemmät Ranskan kuninkaat: Ludvig XIII, Ludvig XIV, Ludvig XV, Ludvig XVI, Ludvig XVII, Ludvig XVIII ja Kaarle X.[1]

Espanjassa Bourbonit nousivat valtaan vuonna 1700, kun lapseton Habsburg-kuningas Kaarle II kuoli. Ensimmäinen Bourbon-kuningas Filip V oli Ranskan kuningas Ludvig XIV:n lapsenlapsi. Häntä seurasivat Ludvig I, Ferdinand VI, Kaarle II, Kaarle IV, Ferdinand VI, Isabella II, Alfonso XII, Alfonso XIII, Juan Carlos I sekä Felipe VI, Espanjan nykyinen kuningas.[1]

Napolissa ja Sisiliassa Kaarle III:n poika Ferdinand nousi valtaistuimelle vuonna 1759. Ferdinand I palautti Molempain Sisiliain kuningashuoneen, joka säilyi Bourbonien vallassa vuoteen 1860 saakka, kunnes se yhdistettiin Italiaan. Bourbon-kuninkaat olivat Ferdinand I, Frans I, Ferdinand II ja Frans II.[1]

Parman herttuakunnan valtaistuimelle ensimmäisenä Bourbonina nousi Kaarle I vuonna 1731. Hän oli Espanjan kuningas Filip V:n poika. Bourbonit olivat Parman herttuoita vuoteen 1859 saakka, kunnes herttua Robert syrjäytettiin ja herttuakunta yhdistettiin Italiaan.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Middleton, John (toim.): ”Bourbon Dynasty”, World Monarchies and Dynasties, s. 118–121. Routledge, 2005. ISBN 0-7656-8050-5

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bourbon_(suku)&oldid=22769935”