Euroopan unionin avaruusohjelma
Euroopan unionin avaruusohjelma (engl. European Union Space Programme) on vuonna 2021 luotu Euroopan unionin (EU) rahoitusohjelma, jonka toimeenpanoa tukee Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto (EUSPA).[1] Se perustuu EU:n avaruusohjelma-asetukseen (EU) 2021/696[2], ja sen tärkeimpiä osia ovat Galileo-, EGNOS- ja Copernicus-ohjelmat.
Nykyinen avaruusohjelma pohjautuu EU:n ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ministerineuvostojen yhteiskokouksen vuonna 2007 antamaan julkilausumaan Euroopan avaruuspolitiikasta (engl. European Space Policy), joka oli EU:n ensimmäinen avaruustoimintaa käsittelevä poliittinen ohjelma.[3]
Vuodesta 2011 alkaen EU:n yrityspääosasto (DG ENT) on kokoontunut kilpailukykyneuvoston ohessa myös avaruustoiminnasta vastaavien ministerien neuvostona. Vuonna 2010 EU on ehdottanut muille suurvalloille, muun muassa Yhdysvalloille, Avaruuden toimintasääntöjä (Code of Conduct), jonka jopa Yhdysvaltain ilmavoimat on hyväksymässä.[4] Aiemmin Yhdysvallat ei ole hyväksynyt vastaavaa YK:n aloitettalähde?.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2007 julkilausuma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukokuussa 2007 EU:n ja ESA:n yhteinen Euroopan avaruusneuvosto (engl. European Space Council) päätti julkilausumasta, jolla linjattiin Euroopan avaruuspolitiikasta (engl. European Space Policy).[5][6] Sen pääkohtia olivat olivat:
- Avaruusohjelmien tehokkaampi koordinointi ESA:n, EU:n ja jäsenvaltioiden välillä kustannustehokkuuteen saavuttamiseksi ja päällekäisen työn välttämiseksi.
- Eurooppalaisten avaruustoimintojen, kuten Galileon, GMES:n ja satelliittiviestintäjärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen.
- Varmistaa Euroopan itsenäinen pääsy avaruuteen.
- Yhteistyön lisääminen puolustus- ja siviilialojen avaruusohjelmien ja teknologioiden välillä sekä erityisesti siviili- ja puolustusjärjestelmien yhteentoimivuuden tavoittelu.
- Varmistaa, että avaruuspolitiikka on johdonmukaista EU:n ulkosuhteiden kanssa ja tukee EU:n ulkosuhteita. Julkilausumaan yhteydessä linjattiin muun muassa siitä, että GMES-järjestelmän (nykyisin Copernicus-ohjelma) tulisi olla toteutettu ennen vuoden 2008 loppua sekä Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän toteuttamisesta.[6]
Avaruusohjelman tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleiset tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan parlamentin ja neuvoston avaruusohjelma-asetuksessa (EU) 2021/696 määritellään EU:n avaruusohjelman tavoitteet.[2] Yleisiä tavoitteita ovat:
- Avaruuteen liittyvän tiedon ja palvelujen tuottaminen, millä vastataan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin sekä tuetaan unionin politiikan painopisteitä ja niihin liittyvää päätöksentekoa, erityisesti ilmastonmuutoksen, liikenteen ja turvallisuuden osalta.
- Yhteiskunnallis-taloudellisten hyötyjen maksimointi edistämällä eurooppalaisten avaruusalan arvoketjujen kehittämistä, pk- ja startup-yritykset mukaan lukien, millä tuetaan talouskasvua ja työpaikkojen luontia, sekä edistämällä avaruusohjelman tuottaman tiedon ja palvelujen laajaa hyödyntämistä, samalla Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmaa tukien ja täydentäen.
- Parantaa EU:n ja jäsenmaiden turvallisuutta ja vahvistaa unionin autonomiaa etenkin teknologian osalta.
- edistää EU:n asemaa avaruusalan globaalina toimijana, kannustaa kansainvälistä yhteistyötä ja avaruusdiplomatiaa, vahvistaa EU:n roolia vastattaessa globaaleihin haasteisiin, kuten kestävään kehitykseen sekä lisättäessä tietoisuutta avaruudesta ihmiskunnan yhteisenä perintönä.
- Vahvistaa avaruustoiminnan turvallisuutta ja kestävyyttä toteuttamalla toimenpiteitä, kuten avaruusalusten hävittäminen niiden käyttöiän lopussa sekä ottamalla käyttöön avaruusromun poistamiseen liittyvää teknologiaa.
Erityistavoiteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Galileo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Galileo
Galileo on maailmanlaajuinen, EU:n rakentama ja ainoa siviilihallinnassa oleva satelliittinavigointijärjestelmä (GNSS). Hankkeen tarkoituksena on ollut päästä eroon riippuvuudesta Yhdysvaltain GPS-järjestelmästä satelliittipaikannuksessa.
EGNOS
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: EGNOS
EGNOS eli Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä (engl. European Geostationary Navigation Overlay Service) täydentää satelliittipaikannusta korjaus- ja luotettavuustiedoilla Euroopan alueella. Nykyisin EGNOS kattaa vain GPS-järjestelmän, mutta suunnitelmien mukaan vuodesta 2025 alkaen se tukee myös Galileo-järjestelmää.[1]
Copernicus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Copernicus-ohjelma
Copernicus-ohjelma tarjoaa avointa kaukokartoitustietoa maapallosta muun muassa Sentinel-satelliittien avulla. Avaruusohjelma-asetuksen mukaan Copernicuksen tavoitteena on myös tukea EU:n ja sen jäsenvaltioiden politiikan "laatimista, toteuttamista ja seurantaa".[2]
Avaruustilannetietoisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]EU:n avaruusohjelman tavoitteena on tehostaa avaruusesineiden valvonta- ja seurantajärjestelmän (engl. space surveillance and tracking system, SST) valmiuksia avaruusesineiden ja -romun tarkkailuun, seurantaan ja tunnistamiseen. Näin voidaan myös tarjota avaruussääpalveluita sekä verkostoida jäsenvaltioiden valmiuksia maapallon lähelle tulevilla kohteiden (engl. near-Earth object, NEO) tunnistamiseen.[2]
GOVSATCOM
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]GOVSATCOM on satelliittiviestintäpalvelu, jonka tavoitteena on tarjota "luotettavia, turvallisia ja kustannustehokkaita" tietoliikenneyhteyksiä muun muassa EU:n ja sen jäsenvaltioiden viranomaisten ja julkisen vallan käyttöön turvallisuuskriittisissä tehtävissä.[2][1]
EU:n ja ESA:n avaruusneuvostot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan avaruusjärjestö ESA:n ministerineuvostot muodostivat yhdessä Euroopan avaruusneuvoston. Sen ensimmäinen kokous pidettiin vuonna 2003, ja sen jälkeen kokouksia järjestettiin likimain vuosittain.
ESA:n edeltäjän ESRO:n aikana järjestöä rahoittaneiden maiden vastaavat ministerit kokoontuivat 1960- ja 1970-luvuilla likimain vuosittain tekemään päätöksiä European Space Conference -nimiseen konferenssiin.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Mänttäri, Janne & Vihavainen, Tero: Satelliittinavigointijärjestelmien tehokas hyödyntäminen Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusarja 2021:27. ISBN 978-952-243-722-8 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/696, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta EUR-Lex. Euroopan unionin julkaisutoimisto. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Resolution on the European Space Policy. Noordwijk: Euroopan avaruusjärjestö, 2007. ISBN 978-92-9221-005-2 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 15.1.2023). (englanniksi)
- ↑ Spacenews [vanhentunut linkki]
- ↑ EU needs powerful space policy to face global challenges 26.4.2007. Euroopan komissio. Viitattu 15.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Europe’s Space Policy becomes a reality today 22.5.2007. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 15.1.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avaruusneuvostot
- ESAn uutinen vuoden 2003 eli ensimmäisestä avaruusneuvostosta
- Uutinen kesäkuun 2005 eli toisesta avaruusneuvostosta[vanhentunut linkki]
- Uutinen marraskuun 2005 eli kolmannesta avaruusneuvostosta[vanhentunut linkki]
- ESAn uutinen vuoden 2007 eli 4. avaruusneuvostosta
- Resolution on the European Space Policy 22.5.2007
- Geoconnexion-lehden uutinen 5. avaruusneuvostosta (Arkistoitu – Internet Archive)
- 6.avaruusneuvoston - vuonna 2009 - dokumentteja
Avaruuspolitiikka
- European Space Policy Institute (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
