Green New Deal
Green New Deal -termillä (GND[1], suom. vihreä uusi sopimus tai vihreä uusi jako) tarkoitetaan erinäisiä julkisia poliittisia ohjelmia, jotka sisältävät valtion aktiivista investoimista työpaikkoihin ja toimintoihin ympäristöystävällisen eli vihreän talouden alalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.[2]
Suomessa vastaavasta on käytetty myös termiä ekologinen jälleenrakennus viitaten sotien jälkeiseen yhteiskunnan jälleenrakennukseen.[3]
Green New Dealin nimi juontaa Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Rooseveltin vuosina 1933–1937 nimellä New Deal toimeenpanemista uudistuksista, joiden tarkoitus oli pelastaa Yhdysvallat ja sen talous 1920-luvun lopulla alkaneen suuren laman kourista.[1]
Useilla eri poliittisilla toimijoilla eri maissa on ollut erilaisia Green New Deal -ohjelmaehdotuksia. Yhteistä ohjelmille ovat panostukset uusien ympäristöystävällisten eli ”vihreiden” teknologioiden käyttöönottoon, kuten uusiutuvien energianlähteiden osuuden lisäämiseen ja esimerkiksi liikenteen osalta raideliikenteeseen ja päästöttömiin autoihin, kuten biokaasu- ja sähköautoihin.[2]
Kun korostetaan ilmastotoimien sosiaalisten vaikutusten huomiointia, esimerkiksi kielteisten työllisyysvaikutusten minimointia, käytetään läheistä käsitettä just transition[4], (suomeksi esimerkiksi oikeudenmukainen muutos tai oikeudenmukainen siirtymä).
Green New Deal Yhdysvalloissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvalloissa kaksipuoluejärjestelmästä johtuen marginaalisessa asemassa oleva Yhdysvaltain vihreä puolue on ajanut Green New Dealia 2000-luvun alusta.[2]
2010-luvun loppupuolella julkinen kannatus ja keskustelu GND:stä on kasvanut. Yhdysvaltojen senaattori Vermontista ja demokraattien vuoden 2016 presidentinvaalien esivaalissa toiseksi tullut ehdokas, Bernie Sanders pitää New Dealia talouspoliittisen ajattelunsa perustana. Toisin kuin 30-luvulla, Sanders haluaa huomioida julkisissa investoinneissa myös ympäristönäkökohdat, minkä vuoksi hänen tavoitteisiinsa viitataan joskus "vihreänä New Dealina".[1] Presidentinvaalikampanjassaan 2020 Sanders nosti Green New Deal -ajattelun uudelleen entistä selvemmin keskiöön heti kisaan ilmoittautuessaan.[5] Sandersin kampanja julkaisi syksyllä 2019 tarkemman selostuksen omasta Green New Dealistaan, jonka hintalapuksi määriteltiin 16,3 biljoonaa dollaria.[6] Kampanjan mukaan asian suhteen toimimatta jättäminen tulisi vielä kalliimmaksi.[6]
Yhdysvalloissa Green New Deal nousi laajan uutisoinnin keskiöön helmikuussa 2019 demokraattien kongressiedustaja Alexandria Ocasio-Cortezin ajamana hankkeena.[1]
Myös monet muut demokraattien presidentinvaaliehdokkuudesta 2020 kisaavat ehdokkaat ovat ilmaisseet tukensa Green New Deal -hankkeelle.[7]
Joe Bidenin vuoden 2020 presidentinvaalikampanjaan kuului hiilineutraaliutta 2050 tavoitteileva "The Biden Plan", jossa ilmastonmuutoksen torjuntaan ohjattaisiin 1,7 biljoonaa dollaria liittovaltion rahaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.[8] Hänen varapresidenttiehdokasparinsa Kamala Harris tuki aiempaa vuoden 2019 republikaanienemmistöisessä senaatissa kaatunutta Green New Deal -lakiesitystä toimiessaan tuolloin Kalifornian osavaltion toisena senaattorina.[9]
Green New Deal Euroopassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myös Euroopassa eri vihreät puolueet ovat 2000-luvun alusta ajaneet Green New Deal -tyyppisiä ohjelmia.[2]
Yleiseurooppalainen parempaa demokratiaa ja mantereenlaajuisia uudistuksia vaativa kansanliike ja maakohtaisten paikallisten puolueiden katto-organisaatio DiEM25 on vaatinut uutta, 2008 alkaneen talouskriisin jälkeistä työpaikkoja lisäävää, ympäristön kestävän kehityksen huomioivaa eurooppalaista New Dealia.[10][11]
Euroopan unionin Brexit-pääneuvottelijana toiminut ranskalainen, keskustaoikeistolaisten Les Républicainsin ja Euroopan kansanpuolueen poliitikko Michel Barnier teki huhtikuussa 2019 Green New Deal -avauksen, jossa hän korosti ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeyttä ja mainitsi komission laskelmista, joiden mukaan tavoitteisiin pääseminen tarkoittaisi vuosittaista noin 180 miljardin euron lisäinvestointia vihreään teknologiaan. Barnier käytti vaatimalleen vihreälle investointiohjelmalle nimeä Green EU Deal.[12]
EU:n European Green Deal
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ursula von der Leyenin johtama toimikaudelle 2019–2024 nimitetty Euroopan komissio nimesi syyskuussa 2019 Frans Timmermansin vastaamaan komission keskeisenä varapuheenjohtajana EU:n muuttamisesta hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä nimikkeellä European Green Deal. Nimityksen ohessa asetettiin aikatauluvaatimus esitellä suunniteltu European Green Deal -hanke komission sadan ensimmäisen päivän aikana sen virkaanastumispäivästä alkaen.[13] Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaksi suomeksi nimetty ohjelma julkaistiin 11.12.2019.[14]
Joulukuussa 2019 julkaistua von der Leyenin komission ohjelmaa on kuitenkin kritisoitu keinoiltaan ja rahallisten resurssien kanavoinniltaan riittämättömäksi. Vastineena EU:n komission ohjelmalle DiEM25-liike julkaisi oman päivitetyn Blueprint For Europe's Just Transition -ohjelmansa, jossa DiEM25 toteaa, että von der Leyenin komission ohjelma ei ole riittävä ollakseen "aito" Green New Deal. Vastaavanlaista kritiikkiä on nähty myös USA:ssa demokraattipuolueen oikeistosiiven toimijoiden ilmasto-ohjelmia kohtaan presidentinvaalien 2020 alla.[15]
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa vasemmistoliitto on vuoden 2019 europarlamenttivaaleihin liittyen kertonut haluavansa Eurooppaan oman green new dealin, joka luo työtä ilmastokestävästi.[16] Puolue suomentaa käsitteen omassa käytössään ekologiseksi jälleenrakennukseksi.[17] Vihreillä oli vastaava avaus 2009.[18] Vihreät julkisti helmikuussa 2020 reilun vihreän muutoksen ohjelman[19] ja vasemmistoliitto kesäkuussa 2020 oman reilun siirtymän ohjelmansa.[20]
Puolueiden ulkopuolella Suomessa monitieteinen ympäristö- ja resurssikysymyksiin keskittynyt BIOS-tutkimusyksikkö julkaisi lokakuussa 2019 oman ekologinen jälleenrakennus -asiakirja-verkkosivustonsa, jossa käsitellään yksityiskohtaisesti ongelmaa ja sen ratkaisua.[21]
Suomen valtion itsenäisyyden juhlarahasto Sitra nosti 1.1.2020 julkaistussa selvitysasiakirjassaan ekologisen jälleenrakennuksen ensimmäiseksi ja keskeisimmäksi viidestä tärkeimmästä tulevaisuuden kehityskulusta eli megatrendistä 2020-luvulla.[3]
Euroopan unionin koronaelvytyspaketin Suomen 2,3 miljardin euron osuudesta vähintään puolet on tarkoitus käyttää vihreää siirtymää tukeviin hankkeisiin.[22]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d The green new deal, explained vox.com. Viitattu 12.2.2019.
- ↑ a b c d Green New Deal teki paluun Amerikassa vihrealanka.fi. Viitattu 20.2.2019.
- ↑ a b Tässä ne nyt ovat: 20-luvun tärkeimmät kehityskulut sitra.fi. Viitattu 1.1.2020.
- ↑ Just Transition Centre: Just Transition - A Report for the OECD 1.5.2017. Just Transition Centre. Viitattu 13.6.2020.
- ↑ Bernie Sanders enters 2020 race ecowatch.com. Viitattu 20.2.2019.
- ↑ a b The Green New Deal Bernie Sanders. Viitattu 10.9.2019. (englanniksi)
- ↑ What key 2020 candidates are saying about the green new deal thehill.com. Viitattu 20.2.2019.
- ↑ Plan for Climate Change and Environmental Justice | Joe Biden Joe Biden for President: Official Campaign Website. Arkistoitu 31.3.2021. Viitattu 12.11.2020. (englanti)
- ↑ Harris Statement on the Green New Deal | U.S. Senator Kamala Harris of California www.harris.senate.gov. Arkistoitu 11.11.2020. Viitattu 12.11.2020. (englanniksi)
- ↑ DiEM25 unveils its European New Deal, an Economic Agenda for European Recovery 2017. diem25.org.
- ↑ Green New Deal for Europe gndforeurope.com. Viitattu 1.1.2020.
- ↑ It’s Time for a Green EU Deal project-syndicate.org. Viitattu 26.4.2019.
- ↑ European Green Deal portfolio handed to EU vice president, in major elevation Climate Home News. 10.9.2019. Viitattu 10.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ec.europa.eu. Viitattu 1.1.2020.
- ↑ Blueprint For Europe's Just Transition report.gndforeurope.com. Viitattu 1.1.2020.
- ↑ Vasemmiston Hanna Sarkkinen: Verovuotojen takia menetetään valtavat määrät rahaa kansanuutiset.fi. Viitattu 28.3.2019.
- ↑ Vasemmisto puhuu ekologisesta jälleenrakennuksesta, mutta mistä siinä on kyse – Hanna Sarkkinen vastaa kansanuutiset.fi. Viitattu 7.4.2019.
- ↑ Green new deal – uusi vihreä sopimus Euroopalle vihreat.fi. Viitattu 28.3.2019.
- ↑ Reilun vihreän muutoksen ohjelma Vihreät - De Gröna. 23.2.2020. Viitattu 13.6.2020.
- ↑ Reilu siirtymä Reilu siirtymä. Viitattu 13.6.2020.
- ↑ Ekologinen jälleenrakennus eko.bios.fi. Viitattu 1.1.2020.
- ↑ Maria Ohisalo ja Krista Mikkonen: Vähintään puolet EU:n elpymisvälineen 2,3 miljardin euron rahoituksesta käytetään ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vihreään siirtymään (Mielipide-osasto) Helsingin Sanomat. 9.11.2020. Viitattu 12.11.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Green New Deal Wikimedia Commonsissa
- Green New Deal, explained vox.com 7.2.2019