Emanuel Ramstedt
Emanuel Ramstedt | |
---|---|
![]() |
|
Kansanedustaja | |
1.5.1924–31.7.1929
|
|
Ryhmä/puolue | STPV |
Vaalipiiri | Turun eteläinen |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. marraskuuta 1881 Maaria |
Kuollut | 28. syyskuuta 1960 (78 vuotta) Salem |
Ammatti | maanviljelijä |
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/53/Myn%C3%A4m%C3%A4en_ty%C3%B6v%C3%A4enyhdistyksen_soittokunta.jpg/250px-Myn%C3%A4m%C3%A4en_ty%C3%B6v%C3%A4enyhdistyksen_soittokunta.jpg)
Kustaa Adrian Emanuel (Manu) Ramstedt (17. marraskuuta 1881 Maaria – 28. syyskuuta 1960 Salem) oli suomalainen poliitikko, joka toimi STPV:n kansanedustajana vuosina 1924–1929.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maarian Raunistulassa syntyneen Emanuel Ramstedtin vanhemmat olivat Pohjasta kotoisin olleet konetyömies Gustaf Adolf Ramstedt (1846-1926) ja Edla Mathilda Holmberg (1850-1929). Käytyään lukuvuoden Turun ruotsalaista klassillista lyseota hän työskenteli kupariseppänä Mynämäen Mäenkylässä. Vuodesta 1913 lähtien Ramstedt oli vuokraviljelijänä ja myöhemmin tilallisena Paimiossa, Mynämäellä ja Mietoisissa.[1][2]
Työväenliikkeeseen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ramstedt liittyi Mynämäen työväenyhdistykseen vuonna 1906.[2] Hän oli johtokunnan jäsen ja toimi yhdistyksen torvisoittokunnan johtajana.[3][4] Ennen sisällissotaa Ramstedt viljeli Palokylän tilaa Mietoisissa. Sodan käynnistyttyä hän oli perustamasssa Mynämäen punakaartia ja toimi vallankumousoikeuden jäsenenä. Ramstedt vangittiin kotoaan huhtikuun lopussa ja toimitettiin Turun vankileirille.[2] Myöhemmin Suomenlinnan vankileirillä ollessaan Ramstedt kirjoitti suojeluskuntaan kuuluneelle veljellee G. J. Ramstedtille ja pyysi tältä apua. Kulkutautien vaivaama ja nälkiintynyt Ramstedt uhkasi ottaa itseltään hengen, ellei pian pääse vapaaksi.[5] Elokuussa hän sai valtiorikosoikeudelta kahden vuoden kuritushuonetuomion, joka armahduslakien mukaan muutettiin viiden vuoden ehdonalaiseksi.[2]
Kansanedustajaksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1920 Ramstedt valittiin Mynämäen kunnanvaltuustoon sosialidemokraattien listoilta.[6] Siirryttyään kommunistisen STPV:n riveihin hänet valittiin eduskuntaan 1924.[1] Vuonna 1926 Ramstedt muutti Vehmaalle ostettuaan Lempiön tilan Rautilan kylästä.[7] Joulukuun 1928 vaaleissa hänet valittiin Vehmaan kunnanvaltuustoon.[8] Elokuussa 1930 äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen kannattajat esittivät 72 allekirjoittajan kirjelmän, jossa valtuuston kolmea kommunistia vaadittiin eroamaan ja jättämään myös kaikki kunnalliset luottamustehtävänsä.[9] Ramstedt erotettiin kunnanvaltuustosta porvariedustajien äänin.[10] Kesällä 1931 hänet pidätettiin epäiltynä kommunististen lentolehtisten levittämisestä.[11] Ramstedt vapautettiin parin viikon kuluttua[12] ja asia eteni syyteharkintaan, mutta ei jäänyt odottamaan oikeudenkäyntiä, vaan muutti perheineen Ruotsiin.[1]
Ramstedt viljeli aluksi Hagassa sijainnutta vuokratilaa, kunnes osti vuonna 1937 Håtunassa sijaitsevan 1600-luvulla perustetun Markebyn maakirjatalon. Samana vuonna hän sai myös Ruotsin kansalaisuuden.[13] Ramstedtin läheisiin ystäviin kuului Arvo ”Poika” Tuominen, joka majaili hänen luonaan talvisodan aikana käännyttyään Neuvostoliittoa vastaan. Tuominen laati Markebyssä muun muassa tunnetut suomalaisille kommunisteille ja Josef Stalinille suunnatut kirjeensä. Jatkosodan aikana Tuominien teki yhteistyötä Suomen hallituksen kanssa ja palasi sodan päätyttyä Ramstedtin luokse pakoon valvontakomissiota.[14]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käsityöläisenä RAmstedt tunnetaan kuparipannuistaan, joita on myös Kansallismuseon kokoelmissa.[15]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Manu Ramstedtin ensimmäinen puoliso oli maarialainen Maria Serafia Lundén (1882-1907). Heillä oli kolme lasta.[16] Ramstedin toinen puoliso oli Mynämäellä syntynyt Aleksandra Kyrölä (1887-1951), jonka kanssa hän sai 14 lasta.[17] Ramstedtin kolmas puoliso oli Jenny Eugenia Kirkinen (1914-1999). Hänen veljiään olivat kielitieteilijä Gustaf Ramstedt ja kuplettimestari Rafael Ramstedt ja kirjailija Armas Ramstedt.[15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Emanuel Ramstedt Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 2.5.2011.
- ↑ a b c d Valtiorikosoikeuden akti 7/274 – Ramstedt, Kustaa Adrian Emanuel (Tiedostot 259–285) Valtiorikosoikeuksien aktit. 28.8.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 22.8.2017.
- ↑ Mynämäen työväenyhdistys ”Säteen” vuosikokous. Sosialisti, 12.2.1907, nro 35, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.1.2025.
- ↑ Mynämäen juhlat. Turun Sanomat, 19.6.1910, nro 1639, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.1.2025.
- ↑ Grönroos, Lasse; Huldin, Martin; West, Petter: Sveaborg 1918: Emil Turpeinen skrev ett avskedsbrev till mamma före avrättningen 15.4.2018. Svenska Yle. Viitattu 23.1.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Kunnallisvaalien tuloksia. Uusi Aura, 8.12.1920, nro 319, s. 3–4. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.1.2025.
- ↑ Huomattava maatilankauppa Vehmaalla. Uudenkaupungin Sanomat, 28.10.1926, nro 121, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.1.2025.
- ↑ Vaalitulokset kunnallisvaaleissa viime tiistaina. Uudenkaupungin Sanomat, 6.12.1928, nro 141, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.1.2025.
- ↑ ”Ei Venäjälle, joko Ruotsiin tai Englantiin.”. Kansan Lehti, 15.8.1930, nro 185, s. 1–2. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.1.2025.
- ↑ Kommunistit kunnallisissa luotamustehtävissä. Turun Sanomat, 14.8.1930, nro 216, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.1.2025.
- ↑ Ent. kansanedustja Ramstedt pidätetty. Sosialisti, 2.7.1931, nro 148, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.1.2025.
- ↑ Pienvilj. Ramstedt vapaalle jalalle. Sosialisti, 14.7.1931, nro 158, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.1.2025.
- ↑ Bjärkman, Gun: Markeby (PDF) 2012. Återblickar från Håtuna och Håbo-Tibble. Viitattu 23.1.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Rajala, Panu; Rautkallio, Hannu: Petturin testamentti : Arvo Poika Tuomisen todellinen elämä, s. 179–180, 250. Porvoo; Helsinki; Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19806-4
- ↑ a b Frondelius, Satu: Kuparipannu | Kuukauden esine – Heinäkuu 2017 2017. Ankallismuseo. Viitattu 17.1.2025.
- ↑ Maria Serafia Ramstedtin kuolinilmoitus. Sosialisti, 9.3.1907, nro 57, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.1.2025.
- ↑ Gustaf Adrian Emanuel Ramstedt 30.4.2022. Geni. Viitattu 17.1.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Emanuel Ramstedt Wikimedia Commonsissa
- Kansanedustajat
- Suomen sosialistisen työväenpuolueen poliitikot
- Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot
- Mynämäen kunnanvaltuutetut
- Vehmaan kunnanvaltuutetut
- Suomen sisällissodan punaiset
- Suomalaiset käsityöläiset
- Varsinais-Suomen vaalipiiri
- Ruotsinsuomalaiset henkilöt
- Vuonna 1881 syntyneet
- Vuonna 1960 kuolleet