Toivo Latva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Toivo Verner Latva (17. elokuuta 1902 Vaasa1937 jälkeen Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmän kansanedustaja.[1]

Latvan vanhemmat olivat työmies Johan Latva ja Eva Karvonen. Hän kävi kansakoulun ja työskenteli kirjaltajana Vaasassa sekä oli Työn Ääni -lehden vastaavana toimittajana Vaasassa 1924–1925 ja näyttelijänä Vaasan työväen teatterissa. Latva oli SKP:n Vaasan piirin organisaattori 1927–1928 ja sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmän kansanedustaja 1927–1928 Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä. Latva oli myös Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen ja Etelä-Pohjanmaan sosialistisen nuorisopiirijärjestön puheenjohtaja.[1] Latva vieraili puolustusvaliokunnan jäsenenä Tuusulassa suojeluskuntien päällystöopistolla 1927. [2]

Latva vangittiin huhtikuussa 1928[3] ja julistettiin edustajatoimeen oikeudettomaksi 2. marraskuuta 1928.[1] STPV:n eduskuntaryhmä teki asiasta välikysymyksen syksyllä 1928. Ryhmän mielestä kansanedustajan koskemattomuutta oli loukattu törkeästi ja se vaati hallituksen asettamista syytteeseen valtakunnanoikeudessa.[3] Latva istui poliittisista syistä saamaansa tuomiota vuoteen 1931.[1] Hän oli yksi Tammisaaren pakkotyölaitoksen johtavista poliittisista vangeista yhdessä Adolf Taimin, Yrjö Enteen, Jaakko Kiven ja Abel Majasen kanssa.[4] Heinäkuussa 1929 kyseiset johtajat siirrettiin Turun lääninvankilaan.[5]

Vapauduttuaan 1931 Latva muutti Neuvostoliittoon, jossa hän opiskeli ensin Kansainvälisessä Lenin-koulussa, kunnes joutui keskeyttämään sen sairauden takia. Hän kuitenkin jatkoi opiskelua Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistossa Leningradissa 1932–1935. Latva käytti Neuvostoliitossa salanimeä Ragnar Friman. Latva työskenteli Vapaus-lehden toimittajana 1932–1933. Vuonna 1937 Latva vangittiin ja hän sai 10 vuotta vankeutta.[4]

Toivo Latva oli naimisissa vuodesta 1927 Alli Johanna Ruostetojan kanssa. Myös Alli Latva oli aktiivinen kommunisti. Hän käytti Neuvostoliitossa ollessaan salanimiä Mirjam Rekola (LVKY:ssä) ja Ingrid Kollan (Lenin-koulussa). Vuonna 1938 Alli Latva pidätettiin ja hän joutui kärsimään pitkän rangaistuksen vankileirillä Karagandassa. Vapauduttuaan Latva jäi paikkakunnalle kanojen hoitajaksi. Vuonna 1966 hän pääsi muuttamaan Petroskoihin.[6]

  1. a b c d Toivo Latva Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1811962?page=14
  3. a b Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 426–427. (Historiallisia Tutkimuksia 239) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6
  4. a b Joni Krekola: Stalinismin lyhyt kurssi (SKS 2006), s. 192–193.
  5. Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 455. (Historiallisia Tutkimuksia 239) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6
  6. Joni Krekola: Stalinismin lyhyt kurssi (SKS 2006), s. 350.