Toinen Mooseksen kirja

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Egyptin kymmenen vitsausta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toinen Mooseksen kirja
שְׁמוֹת‎
Tanak
Toora
Raamattu
Vanha testamentti
Mooses ja laintaulut. Rembrandt, 1659.
Mooses ja laintaulut. Rembrandt, 1659.
Synty
Kirjoittaja (perint.) Mooses
Kirjoituspaikka Egypti ja Kanaaninmaa[1]
Ajoitus n. 1445–1440 eaa.[1]
Teksti
Genre lakikirja
Alkukieli heprea
Lyhenne 2. Moos.
Lukuja 40
Jakeita 1213
Edeltävä:
< 1. Moos.Seuraava:
3. Moos. >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista

Toinen Mooseksen kirja (Exodus, m.kreik. Ἔξοδος, Eksodos, ”Lähtö”; hepr. ‏ואלה שמות‎, Ve-eleh šemoth, ”Nämä ovat nimet” tai vain שמות, Šemoth, ”Nimet”) on toinen viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki) eli juutalaisten pyhän kirjoituksen Tooran toinen kirja. Se on myös kristittyjen Raamatun Vanhan testamentin toinen kirja. Kirja sisältää sekä kertomuksia Mooseksen ajan tapahtumista että osan Mooseksen laista, erityisesti kymmenen käskyä.

Kirjassa kerrotaan, kuinka israelilaiset olivat orjina Egyptissä, kunnes he Mooseksen johdolla poistuivat maasta ja lähtivät vaeltamaan kohti luvattua maata. Kertomus jatkuu Neljännessä ja Viidennessä Mooseksen kirjassa sekä Joosuan kirjassa. Vaelluksen aikana kerrotaan Mooseksen kohdanneen Jumalan Siinain vuorella ja antaneen tämän johdosta kansalle lain. Kirjan loppuosa samoin kuin kolme viimeistä Mooseksen kirjaa sisältävätkin pääasiassa lain säännöksiä.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen Mooseksen kirja kertoo israelilaisen kansan kokemuksista orjuudessa Egyptissä sekä heidän lähdöstään (exoduksesta) maasta kohti luvattua maata. Kirja yltää ajallisesti Joosefin kuolemasta ilmestysmajan pystyttämiseen erämaassa. Ajallisesti se kattaa 145 vuotta, olettaen, että lasketaan 430 vuotta (12:40) eteenpäin Abrahamille tehdyistä lupauksista (Gal. 3:17).

Egyptistä lähdön ajoituksesta kiistellään edelleen. Uskonnolliset oppineet suosivat varhaisempaa ajoitusta Amenhotep II:n aikana noin vuonna 1444 eaa. Maallisemmat oppineet uskovat exoduksen tapahtuneen noin vuonna 1290 eaa. Ramses II:n hallintokaudella. On myös esitetty teorioita, joiden mukaan kertomus israelilaisten Egyptistä lähdöstä viittaisi jo 1500-luvulla Ahmosen hallituskauden alussa tapahtuneeseen hyksojen karkotukseen.[2]

Perimätiedon ja suurimman osan uskonnollisista oppineista mukaan kirjan on kirjoittanut Mooses. Erään nykyaikaisen teorian mukaan kirja on koottu myöhemmin yhteen varhaisemmista lähteistä. Tämän teorian vastustajat ovat väittäneet, että kirjoittajalla oli suoraa tietämystä egyptiläisestä yhteiskunnasta ja että hän on kirjoittanut ylös yksityiskohtia, jotka osoittavat hänen olleen tapahtumien silminnäkijä, mutta todennäköisempää on, että hän on muulla tavoin tutustunut egyptiläiseen kulttuuriin.kenen mukaan? Egyptiläisestä historiasta puolestaan ei ole löydetty yhtään mainintaa kyseisestä vankien joukkopaosta eikä väitettä tukevaa arkeologista aineistoa ole koskaan löydetty.

Sisältö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2 Moos. 20:1–5, British Library Oriental MS. 4,445, hepreaksi

Yhteenveto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israelilaiset ja heidän pakonsa orjuudesta (1–14)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Faaraon tytär löytää Mooseksen (Edwin Long, 1886).

Uusi faarao haluaa tuhota Egyptissä asuvat israelilaiset. Hän pakottaa heidät orjatyöhön, ja myöhemmin hän myös määrää, että kaikki israelilaisten vastasyntyneet pojat on surmattava ja heitettävä Niiliin. Faaraon tytär löytää leeviläiseen sukuun kuuluvan poikavauvan joesta. Hän antaa lapselle nimen Mooses ja adoptoi tämän. Mooses kasvaa egyptiläisenä, mutta alkaa lopulta tuntea sympatiaa omaa kärsivää kansaansa kohtaan. Hän surmaa erään egyptiläisen, joka löi israelilaista, ja joutuu pakenemaan Midianin maahan. Hänestä tulee Jethro-nimisen papin paimen, ja hän nai tämän tyttären, jonka nimi on Sippora (1–2).

Erään kerran kun Mooses on kaitsemassa lampaita Horebin vuorella, Jumala ilmestyy hänelle palavan pensaan hahmossa. Jumala määrää Mooseksen menemään faaraon eteen ja vaatimaan kansansa vapauttamista. Mooses on vastahakoinen, mutta Jumala taivuttelee hänet tehtävään lupaamalla kaiken tarvittavan avun. Hän myös nimittää Mooseksen veljen Aaronin hänen apulaisekseen. Mooses palaa Egyptiin (3–4).

Faarao ei ainoastaan vastaa kieltävästi Mooseksen vaatimuksiin, vaan koventaa näiden pakkotyötä. Mooses valittaa Jumalalle, joka uudistaa käskynsä vastaamalla, että aikoo näyttää kaiken voimansa ja vapauttaa Israelin. Mooseksen ja hänen perheensä sukuluettelo annetaan tässä vaiheessa, jotta se ei myöhemmin keskeyttäisi tai heikentäisi sen jälkeen tulevaa kertomusta (5–6).

Jumala lähettää Egyptiin kymmenen vitsausta:

  1. Niilin veden muuttaminen vereksi
  2. sammakot
  3. sääsket
  4. paarmat
  5. karjarutto
  6. märkäpaiseet
  7. rakeet ja tulenlieskat taivaalta
  8. heinäsirkat, jotka syövät kaiken kasvillisuuden
  9. kolmen päivän pimeys
  10. kaikkien egyptiläisperheiden esikoisten kuolema

Faarao ei välitä ensimmäisestä vitsauksesta, sillä hänen omat tietäjänsä pystyivät toistamaan sen. Toisen vitsauksen jälkeen hän alkaa jo anoa Moosesta ja antaa erilaisia lupauksia, mutta hän peruu sanansa, heti kun vitsaukset ovat menneet ohi (7–10).

Viimeisenä, kymmenentenä, vitsauksena Egyptin kaikki esikoiset kuolevat. Sen jälkeen faarao taipuu Jumalan tahtoon ja päästää israelilaiset lähtemään, jonka jälkeen tapahtuu alkuperäinen pääsiäinen. He lähtevät ensin Ramsekseen ja sitten Sukkotiin. Luku 12 päättyy yleisiin pääsiäistä koskeviin säädöksiin (11–12).

Matka erämaassa Siinainvuorelle (13–18)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mooses iskee vettä kivestä (Bacchiacca, n. 1540-1545).

Faaraon sydän kovettuu ja hän lähettää armeijansa israelilaisten perään. Israelilaiset etenevät itään jumalaisessa suojeluksessa, päivällä pilvenpatsaan ja yöllä tulenpatsaan ohjaamana. He saapuvat "Kaislameren" (Yam Suph, yleisesti käännetty Punaiseksimereksi) rantaan juuri kun egyptiläiset ovat saavuttamaisillaan heidät. Jumala antaa Moosekselle käskyn nostaa kätensä ja halkaista meri. Meri jakautuu kahtia, ja israelilaiset kulkevat sen poikki. Kun egyptiläiset yrittävät samaa, Mooses palauttaa meren paikoilleen, ja koko armeija hukkuu. Mooses ja hänen kansansa laulavat Jumalalle ylistyslaulun (13–14).

Israelilaiset jatkavat matkaa erämaassa. Sinin autiomaassa kansa alkaa valittaa ruoan puutetta. Jumala lähettää heille viiriäisiä ja päivittäisen annoksen mannaa taivaasta. Refidimissä kansa alkaa valittaa veden puutteesta. Mooses iskee Horebilla vettä kalliosta. Amalekilaiset tekevät yllätyshyökkäyksen israelilaisten kimppuun. Joosua johtaa israelilaisten armeijan voittoon, mutta Jumala määrää silti ikuisen sodan amalekilaisia vastaan (15–17). Midianilaisten pappi Jetro saapuu tapaamaan Moosesta ja kehottaa tätä nimittämään tuomarit. Tuomarit asetetaan (18).

Liitto ja lait (19–24)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannessa kuussa israelilaiset saapuvat Siinainvuorelle ja Jumala julistaa kansalle Mooseksen kautta, että he ovat Jumalan kansa, pappiskansa, koska hän on vapauttanut heidät orjuudesta kaikkivaltiudellaan. Israelilaiset hyväksyvät kutsun, ja Jumala ilmestyy Moosekselle vuoren huipulla ukkosessa ja salamoinnissa, savupilvessä ja trumpettien soidessa (19).

Tämän jälkeen Jumala antaa kansalle tiivistetyn moraalilain, kymmenen käskyä (20). Sitä seuraa yksityiskohtaisempi liiton laki, joka sisältää sekä rituaalilakeja että yhteiskunnallisia lakeja. Jumala lupaa kansalle Kaanaanmaan, jos he tottelevat häntä, mutta varoittaa kaanaalaisten kansojen pakanuudesta (21–23). Jumala kutsuu Mooseksen vuorelle vastaanottamaan kaksi kivitaulua, joihin laki on kirjoitettu, sekä lähempiä ohjeita (24).

Ohjeet telttamajasta, uhrialttarista ja rituaalivälineistöstä (25–31)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavissa luvuissa Mooses saa yksityiskohtaiset ohjeet telttamajan, uhrialttarin, pappien puvuston ja kaiken telttamajassa tarvittavan välineistön valmistamiseksi. Telttamaja tulee rakentaa Jumalan asumukseksi, jotta hän voi asua kansansa keskellä (25–28).

Ohjeiden mukaan tulee valmistaa:

  • liitonarkki eli liitonarkku, joka sisältää laintaulut
  • uhrileipäpöytä eli näkyleipäpöytä
  • seitsenhaarainen lamppu eli menorah sekä lamput öljyineen
  • telttamaja seinineen, verhoineen ja väliverhoineen
  • polttouhrialttari
  • esipiha pylväineen, poikkitankoineen ja verhoineen
  • suitsutusalttari, pyhä öljy ja suitsutusaineet
  • pronssiallas

Ohjeet annetaan myös pappien asujen valmistamiseksi (28):

Näitä ohjeita seuraavat yksityiskohdat rituaaleista pappien vihkimiseksi, mukaan lukien vaatteiden pukeminen, voitelu ja seitsemän päivän uhrit. Israelilaiset saavat myös määräyksen joka-aamuisesta ja -iltaisesta karitsan uhraamisesta (29).

Tämän jälkeen seuraa lisää ohjeita telttamajan kultaisen suitsutusalttarin, voiteluöljyn ja hajusteiden valmistamiseksi. Jumala nimittää Bezaleelin ja Aholiabin valmistamaan kaiken määrätyn.

Kultainen sonni ja lain uusiminen (32–34)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kultainen sonni (Nicolas Poussin)

Kun Mooses on ylhäällä vuorella, kansa tulee kärsimättömäksi ja määrää Aaronin valmistamaan heille kultaisen sonnin (vuoden 1933 käännöksessä: kultaisen vasikan), jota he palvovat iloisesti. Jumala kertoo Moosekselle, että kansa on syyllistynyt epäjumalanpalvontaan ja uhkaa hylätä Israelin. Kun Mooses näkee, mitä kansa on tehnyt, hän suuttuu ja rikkoo laintaulut. Mooses sulattaa sonnin, polttaa sen, sekoittaa sen veteen ja juottaa kansalle. Tuomittuaan kansan ja Aaronin Mooses pyytää Jumalalta armoa kansalle. Jumala suostuu (32–33). Mooses saa uudet laintaulut, johon Jumala kirjoittaa lait henkilökohtaisesti. Mooses palaa kansan luo. Kansa kuuntelee häntä kunnioittavan hiljaisuuden vallitessa (34).

Telttamajan, uhrialttarin ja rituaalivälineistön valmistus (35–40)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mooses kokoaa seurakunnan, määrää heille sapatin vieton ja pyytää lahjoituksia pyhäkön valmistamiseksi. Kansa osallistuu halulla, ja telttamaja ja kaikki määrätty välineistö valmistetaan Bezaleelin ja Aholiabin johdolla. Kaikki saadaan kokoon toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä (35–40). Jakso on enimmäkseen sanasta sanaan jäljennetty luvuista 25–31.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Review of Every Book in the Bible Bible Overview. Daily Bible Online. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 12.12.2016.
  2. ↑ Biblical Archaeology: Evidence of the Exodus from Egypt Institute for Biblical & Scientific Studies.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanniksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Alter, Robert: The Five Books of Moses: A Translation with Commentary. W. W. Norton & Company, 2008. ISBN 0393070247
  • Childs, Brevard S.: The Book of Exodus: A Critical, Theological Commentary. (Old Testament library) Westminster John Knox Press, 2004. ISBN 0664229689
  • Dozeman, Thomas B.: Exodus. (Eerdmans critical commentary) Wm. B. Eerdmans Publishing, 2009. ISBN 0802826172
  • Fretheim, Terence E.: Exodus. (Interpretation: a bible commentary for teaching and preaching) Westminster John Knox Press, 1991. ISBN 0664237347
  • Martin, Glen & Anders, Max: Holman Old Testament Commentary – Exodus, Leviticus, Numbers. (Holman Old Testament commentary 2) B & H Publishing Group, 2002. ISBN 1433674254
  • Scharfstein, Sol: Torah and Commentary: The Five Books of Moses : Translation, Rabbinic and Contemporary Commentary. KTAV Publishing House, Inc., 2008. ISBN 1602800200
  • Stuart, Douglas K.: Exodus. (New American commentary 2) B & H Publishing Group, 2006. ISBN 0805401024
  • Hamilton, Victor P.: Exodus: An Exegetical Commentary. Baker Academic, 2011. ISBN 0801031834

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hirsch, Emil G. & Jacob, Benno & Driver, S. R.: Book of Exodus. Jewish Encyclopedia. 1906. (englanniksi)
  • Maas, Anthony: Pentateuch Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Book of Exodus
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toinen_Mooseksen_kirja&oldid=22815922”