Sääsket
| Sääsket | |
|---|---|
 Vaaksiainen (Tipulidae sp.) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
| Alalahko: |
Sääsket Nematocera Schiner, 1862 |
| Osalahkot | |
| Katso myös | |
Sääsket (Nematocera) on kaksisiipisten alalahko, johon kuuluvat muun muassa polttiaiset, mäkärät, vaaksiaiset, hyttyset, surviaissääsket ja harsosääsket. Jotkin lajit ovat merkittäviä ihmisen ja muiden eläinten sairauksien levittäjiä. Usein varsinaisista hyttysistä (Culicidae) käytetään arkikielessä nimitystä ”sääsket”, mutta tieteellisessä kielessä sääsket ovat paljon tätä laajempi hyönteisryhmä, jonka eräs alaryhmä hyttyset puolestaan ovat.
Sääskien koko vaihtelee runsaan millimetrin mittaisista polttiaisista useiden senttimetrien kokoisiin vaaksiaisiin. Ruumiinrakenne on yleensä hoikka ja hyönteinen on huomattavasti pituuttaan kapeampi. Tuntosarvissa on ainakin kuusi jaoketta ja koirasyksilöiden tuntosarvet ovat usein tuuhean sulkamaiset. Siivet ovat yleensä pitkät mutta voivat myös puuttua kokonaan. Siipisuonitus on harva ja muiden kaksisiipisten tapaan takasiivet ovat surkastuneet väristimiksi.[1][2]
Monien sääskien toukat elävät vedessä elinympäristöjen vaihdellessa järvistä tilapäisiin lammikoihin ja veden täyttämiin onkaloihin. Toukka hengittää kiduksilla tai roikkuu vedenpinnasta hengitysputken varassa. Muita toukkien elinympäristöjä ovat esimerkiksi sienet ja lahoava kasviaines.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ITIS: Nematocera (englanniksi)
- Hyönteismaailma.fi