Toinen kuninkaiden kirja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toinen kuninkaiden kirja
מלכים ב
Tanak
Nevi'im
Raamattu
Vanha testamentti
Synty
Kirjoittaja (perint.) tuntematon
Kirjoituspaikka Babylon
(Babylonin vankeus)[1]
Ajoitus n. 590–538 eaa.[1]
Teksti
Genre historiakirja
Alkukieli heprea
Lyhenne 2. Kun.
Lukuja 25
Jakeita 719
Edeltävä:
< 1. Kun.
Seuraava:
1. Aik. >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista

Toinen kuninkaiden kirja (hepr. ‏ספר מלכים ב‎, Sefer Melachim Bet) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun kahdestoista ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen kuudes kirja. Ensimmäinen ja Toinen kuninkaiden kirja sisältävät selonteon muinaisen Israelin ja Juudan kuningaskuntien kuninkaiden teoista. Lisäksi niissä kerrotaan profeettojen Elian ja Elisan toiminnasta.

Ensimmäiseen ja Toiseen kuninkaiden kirjaan viitataan myös ”Kolmantena” ja ”Neljäntenä kuninkaiden kirjana” silloin, kun Ensimmäisestä ja Toisesta Samuelin kirjasta käytetään nimiä ”Ensimmäinen” ja ”Toinen kuninkaiden kirja”.[2][3]

2 Kun. 2:11: Elia otetaan taivaaseen. Gustave Doré.
  1. a b Review of Every Book in the Bible Bible Overview. Daily Bible Online. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 12.12.2016.
  2. Bechtel, Florentine: First and Second Books of Kings Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
  3. Schets, Joseph: Third and Fourth Books of Kings Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Books of Kings