Eerik XI Eerikinpoika

Eerik XI Eerikinpoika
Eerik Eerikinpojan sinetti
Ruotsin kuningas
Valtakausi	1222 — 29. marraskuuta 1229 (holhoojahallituksen jäsenenä 1222–1229 Knuut Pitkä)
Kruunajaiset	31. heinäkuuta 1224
Edeltäjä	Juhana Sverkerinpoika
Seuraaja	Knuut Pitkä
Valtakausi	1234 – 2. helmikuuta 1250
Edeltäjä	Knuut Pitkä
Seuraaja	Valdemar Birgerinpoika
Syntynyt	1216
Kuollut	2. helmikuuta 1250
Puoliso	Katarina Sunentytär
Suku	Eerik
Isä	Eerik X Knuutinpoika
Äiti	Rikissa Tanskalainen
Uskonto	roomalaiskatolinen

Eerik XI Eerikinpoika (Sammalkieli ja Nilkuttaja, ruots. Erik den läspe och halte; 1216 – 2. helmikuuta 1250) oli Ruotsin kuningas vuosina 1222–1229 ja 1234–1250.

Hieman rammasta Eerik Sammalkielestä tehtiin kuningas noin 6-vuotiaana vuonna 1222, kun Juhana Sverkerinpoika kuoli, eikä ketään muuta kuninkaanpoikaa ollut hengissä. (Ruotsin tapaoikeus asetti kuninkaina olleiden pojat etusijalle kuninkaanvaalissa - vasta jos kuninkaanpoikia ei ole yhtään jäljellä, valinnan perinteisesti katsottiin voivan mennä sitä kaukaisemmalle sukulaiselle.) Hän oli vielä alaikäinen, ja neuvosto hallitsi hänen sijastaan. Erinäisten kapinallisten joukko voitti Olustran taistelussa vuonna 1229 Eerikin joukot jolloin voittajat syrjäyttivät 12-vuotiaan Eerikin ja kukistivat tämän hallituksen. Eerik pakeni Tanskaan. Eerikin valtaneuvoston jäsenenä ja kenties johtajana toiminut sukulaismies, jo täysi-ikäinen Knuut Pitkä valittiin uudeksi kuninkaaksi Eerikin sijaan. Luotettavat lähteet eivät kerro, oliko Knuut näitä kapinallisia vaiko oli hänen valintansa kompromissin tulosta.

Liikanimensä ”Sammalkieli” (oik. ”Sammalkieli ja ontuja”/nilkuttaja) Eerik on saanut jälkikäteen. Eerikinkronikan mukaan hänen puheensa sammalsi, ja sen lisäksi hän ontui.

Knuutin kuoltua vuonna 1234, vaikka Knuutin vanhin poika Holmger yritettiin asettaa isänsä seuraajaksi kuninkaana, kuitenkin nyt 17-vuotiaasta Eerikistä tuli taas kuningas. Tämän tärkeänä taustana oli jaarlisuvun pääosan asettuminen Eerikin taakse, mikä sinetöitiin noin vuonna 1234 solmitulla avioliitolla: Eerikin sisaren Ingeborgin naittamisella jaarlisuvun nuorelle Birger Maununpojalle (joka sittemmin teki Nevajoelle ja Hämeeseen sotaretkiä). Hallitsijan järjestysluku: Eerik ilmoitti eräässä julistuksessa itse olevansa kolmas tämänniminen Ruotsin kuningas. Kolmas Eerik hän oli omassa dynastiassansa, mutta jo ennen tätä dynastiaa Ruotsilla oli ollut muutamakin Eerik-niminen kuningas, ei tosin kymmentä.

Todellinen valta oli tosin (Holmgerin sukulaismiehen) jaarli Ulf fasen käsissä, jonka oli jaarliksi nimittänyt jo Knuut Pitkä. Holmger Knuutinpojan tukijat nousivat täyteen kapinaan 1247 ja jaarli Ulf ryhtyi suosimaan heitä. Pian Ulf kuoli (1247). Tässä kapinatilanteessa Eerikin lanko Birger, josta tehtiin uusi valtakunnanjaarli, johti Eerikin hallituksen puolelta toimintaa ja kapinan kukistamista (Holmger teloitettiin 1248 ja Skoklosterin luostarissa hänestä ryhdyttiin propagoimaan marttyyripyhimystä). Todellinen valta Ruotsissa olikin siitä lähtien Eerikin langon Birger-jaarlin käsissä.

Eerik kuoli ilman perillistä (eli lapsettomana) vuonna 1250, ja hänen seuraajansa oli hänen sisarensa Ingeborg Eerikintyttären ja Birger-jaarlin vanhin poika Valdemar. Eerik kuvataan heikoksi, mutta viisaaksi hallitsijaksi, joka tunsi omat puutteensa ja hallitsi Birgerin kautta.^lähde?

Eerik Eerikinpojan hallituskaudella tehtiin Hämeeseen Birgerin (joka tällöin ei vielä ollut jaarli) johtama ristiretki, joka vahvisti Ruotsin valta-aseman Suomessa: Hämeeseen pystytettiin Ruotsin vallan linnoitettu tukikohta, ensimmäinen Hämeen linna, ja siitä eteenpäin, jo aiemmin Ruotsin vaikutusyhteyteen käytännössä päätynyt Varsinais-Suomi ja Satakunta, ei enää voinut päästä helposti alamaisuudesta irti.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eerik XI Eerikinpoika Wikimedia Commonsissa