Sari Peltoniemi
Sari Peltoniemi | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 24. kesäkuuta 1963 Kauhava |
Kuollut | 14. heinäkuuta 2023 (60 vuotta) Lempäälä |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | kirjailija, opettaja, sanoittaja |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | suomi |
Esikoisteos | Löytöretkeilijä Kukka Kaalinen (2000) |
Palkinnot | |
Kuvastaja-palkinto 2001 |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Sari Päivikki Peltoniemi (24. kesäkuuta 1963 Kauhava – 14. heinäkuuta 2023[1] Lempäälä[2]) oli suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija sekä äidinkielenopettaja.[3] Hänet tunnettiin myös Noitalinna huraa! -yhtyeen jäsenenä ja sanoittajana.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peltoniemi oli koulutukseltaan filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta.[3] Hänen oppiaineitaan olivat suomen kieli ja kotimainen kirjallisuus.[2]
Muusikkona
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peltoniemi toimi 1980- ja 1990-luvulla Noitalinna huraa! -yhtyeen laulajana ja sanoittajana.[4] Yhtyeen ensimmäinen levy ilmestyi vuonna 1986. Peltoniemi soitti yhtyeessä myös bassoa.[5]
Hän toimi sanoittajana myös Musta köksä -yhtyeelle sekä Los Jacopablosille ja Maaseudun tulevaisuus -yhtyeille. Peltoniemi sävelsi myös Toinen luokka -kappaleen Noitalinna huraa!:n samannimiselle singlelle.[6] Peltoniemi sanoitti myös puolisonsa Antilooppi-yhtyeelle.[5]
Kirjailijana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peltoniemen esikoisteos Löytöretkeilijä Kukka Kaalinen ilmestyi vuonna 2000.[7] Peltoniemen fantasiaromaani Hirvi (2001) ja lastenromaani Kukka Kaalinen koulutiellä (2002) olivat Finlandia Junior -ehdokkaina.[3] Helmikuussa 2007 Peltoniemi sai Suomen Kulttuurirahaston myöntämän Olli Arrakosken 8 000 euron muistoapurahan.[8] Vuonna 2009 hän sai toista kertaa myönnetyn Anni Polva -palkinnon teoksesta Soita minulle, Kukka Kaalinen.[9] Keväällä 2014 hän sai nuortenkirjailijalle vuosittain myönnettävän Laivakello-palkinnon.[10] Vuonna 2018 Peltoniemelle myönnettiin valtion viisivuotinen taiteilijaprofessoriapuraha.[11] Vuonna 2021 Peltoniemi sai Arvid Lydecken -palkinnon teoksesta Täältä minä karkaan ja Kirjailijaliiton myöntämän Tirlittan-palkinnon koko tuotannostaan.[7]
Johanna Sinisalon brittiläiselle Dedalus-kustantamolle toimittamassa kokoomateoksessa The Dedalus Book of Finnish Fantasy (2006) on mukana käännös Peltoniemen novellista ”Kultainen omena”.
Peltoniemen aloitteesta perustettiin VaLas-kollektiivi vapaille lasten- ja nuortenkirjailijoille.[5]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peltoniemi asui Lempäälässä. Hänen perheeseensä kuului aviomies Antti Tammela ja kolme aikuista tytärtä.[12] Hän kuoli pitkäaikaiseen sairauteen.[13]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kukka Kaalinen -sarja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Löytöretkeilijä Kukka Kaalinen. (Kuvittanut Katja Tukiainen) Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1926-2
- Kukka Kaalinen koulutiellä. (Kuvittanut Katja Tukiainen) Helsinki: tammi, 2002. ISBN 951-31-2526-2
- Kukka Kaalinen pulkassa. (Kuvittanut Katja Tukiainen) Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-3080-0
- Soita minulle, Kukka Kaalinen. (Kuvittanut Katja Tukiainen) Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4347-3
Muut teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hirvi. Helsinki: Tammi, 2001. ISBN 951-31-2224-7
- Kummat. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2844-X
- Ainakin tuhat laivaa: Kertomuksia täältä ja muualta. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3288-9
- Kerppu ja tyttö. (Kuvittanut Liisa Kallio) Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-3794-6
- Suomu. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-3973-5
- Hämärän renki. (Itsenäinen jatko-osa romaanille Suomu) Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4651-1
- Kissataksi. Helsinki: Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5243-7
- Kuulen kutsun metsänpeittoon. Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-5939-9
- Gattonautti ja muita arkisatuja. Helsinki: Tammi, 2012. ISBN 978-951-31-6576-5
- Haltijan poika. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-6635-9
- Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille. Jyväskylä: Atena, 2014. ISBN 978-952-300-069-8
- Taivazalan joutsen. Helsinki: Tammi, 2016. ISBN 978-951-318-738-5
- Allmaan vaskitsa. Helsinki: Tammi, 2017. ISBN 978-951-318-740-8
- Vattenporin simpukka. Helsinki: Tammi, 2018. ISBN 978-951-319-195-5
- Täältä minä karkaan. Tampere: RanRan, 2020. ISBN 978-952-737-308-8
- Kakkupäivä. (Kuvitus: Veronika Gonchar) Tampere: RanRan, 2021. ISBN 978-952-7373-10-1
- Vaihdokkaat. (Kuvitus: Eeva Tötterström) Lempäälä: RanRan, 2021. ISBN 978-952-7373-12-5
- Ihmetyttö. (Kuvitus: Aiju Salminen) Helsinki: Tammi, 2022. ISBN 978-952-04-4080-0
Palkintoja ja ehdokkuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palkintoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vaasan läänin taidepalkinto Noitalinna huraa! -yhtyeessä toimimisesta
- Kuvastaja-palkinto 2001 (Hirvi)
- IBBYn kunnialista 2004
- Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 2005 (Ainakin tuhat laivaa)
- Anni Polva -palkinto 2009 (Soita minulle Kukka Kaalinen)
- Laivakello-palkinto 2014
- Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 2018[14]
- Arvid Lydecken -palkinto 2021 (Täältä minä karkaan)
- Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Tirlittan-palkinto 2021[15]
- Lasten LukuVarkaus -palkinto 2023[16]
- Valtion viisivuotinen taiteilijaprofessoriapuraha 2018[17]
Ehdokkuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Finlandia Junior -palkintoehdokas 2001 (Hirvi) ja 2002 (Kukka Kaalinen koulutiellä)
- Arvid Lydecken -palkintoehdokas 2007 (Kerppu ja tyttö)[3]
- Topelius-palkintoehdokas 2007 (Suomu),[3] 2010 (Hämärän renki)[18] ja 2012 (Kuulen kutsun metsänpeittoon)[19]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nousiainen, Ville: Noitalinna huraa! -yhtyeen menestyskappaleen sanoittaja Sari Peltoniemi on kuollut Iltalehti. 15.7.2023. Viitattu 15.7.2023.
- ↑ a b Heikkilä-Halttunen, Päivi: Uuskumman lastenkirjallisuuteen kotiuttanut kertojavelho. (Muistokirjoitus.) Onnimanni, 2023, nro 3, s. 29.
- ↑ a b c d e Peltoniemi, Sari Kirjasampo. Viitattu 15.5.2014.
- ↑ Sari Peltoniemen sanoitukset Äänitearkistossa Äänitearkisto. Yleisradio. Viitattu 17.8.2011.
- ↑ a b c Leinonen, Anne – Tammela, Antti: Muusikko ja kirjailija. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 3.9.2023, s. B 33. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Sari Peltoniemi lauluntekijänä Fono.fi. Viitattu 19.7.2016.
- ↑ a b Riitta Jaloselle ja Sari Peltoniemelle Kirjailijaliiton tunnustuspalkinnot 20.11.2021. Suomen Kirjailijaliitto. Viitattu 20.11.2021.
- ↑ Suomen Kulttuurirahaston palkinnot Kaleva. 28.2.2007. Viitattu 1.12.2014.
- ↑ Sari Peltoniemi sai Anni Polva -palkinnon Yle Uutiset. 2.10.2009. Viitattu 1.12.2014.
- ↑ Krautsuk, Satu: Sari Peltoniemen kirjoissa arki nyrjähti Laivakello-palkinnon arvoisesti Yle Uutiset. 15.5.2014. Viitattu 15.5.2014.
- ↑ Rannaste, Katariina: Lempääläiskirjailija Sari Peltoniemestä taiteilijaprofessori Lempäälän-Vesilahden Sanomat. 10.9.2018. Viitattu 20.11.2021.
- ↑ Mattlar, Mikko: Mielikuvitusmaailmassa omalla tavallaan. (60-vuotishaastattelu.) Helsingin Sanomat, 21.6.2023, s. B 16. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Kavander, Anni: Noitalinna huraa! -yhtyeen solisti ja palkittu kirjailija Sari Peltoniemi on kuollut. Yle Uutiset 15.7.2023. Viitattu 15.7.2023.
- ↑ Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnot 2018 jaettu Kirjasampo. Viitattu 21.6.2023.
- ↑ Chydenius, Anna: Riitta Jaloselle ja Sari Peltoniemelle Kirjailijaliiton tunnustuspalkinnot Suomen Kirjailijaliitto. 20.11.2021. Viitattu 21.6.2023.
- ↑ Lasten LukuVarkaus –kirjallisuuspalkinto Sari Peltoniemen Ihmetytölle Vekara-Varkaus. 15.6.2023. Viitattu 21.6.2023.
- ↑ Taike jakoi 304 taiteilija-apurahaa, joista kuudesosan nuorille 10.9.2018. Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 21.6.2023.
- ↑ Topelius- ja Arvid Lydecken -ehdokkaat 2010 (Arkistoitu sivu) 14.12.2009. Suomen Nuorisokirjailijat. Viitattu 4.1.2016.
- ↑ Topelius- ja Arvid Lydecken -ehdokkaat 2012 (Arkistoitu sivu) 8.12.2011. Suomen Nuorisokirjailijat. Viitattu 4.1.2016.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Havaste, Paula (toim.): Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija. BTJ Kirjastopalvelu, 2004.
- Loivamaa, Ismo (toim.): Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4. BTJ Kirjastopalvelu, 2004.
- Jääskeläinen, Pasi: Hirvitädin löytöretki. Kaltio 1/2002.
- Loikkanen, Maria: Kummat. Onnimanni 1/2004. (PDF)
- Loikkanen, Maria: Ainakin tuhat laivaa. Onnimanni 1/2006. (PDF)
- Loikkanen, Maria: Suomu. Onnimanni 4/2007. (PDF)