Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha eli ansiosidonnainen työttömyysturva on valtion, työnantajien ja työntekijöiden yhdessä rahoittama veronalainen työttömyysturvan muoto. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on osa suomalaiseen sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvaa työttömyysvakuutusta. Se otettiin käyttöön vuonna 1985.

Suomessa ansiosidonnainen päiväraha on tarkoitettu nykyisin sellaisille työttömille työttömyyskassan jäsenille, jotka ovat työskennelleet vaaditun vähimmäisajan ennen työttömyyttään. Tuen ehtoja on tarkoitus muuttaa kuitenkin 2. syyskuuta 2024 alkaen siten, että niille työntekijöille ei myönnettäisi enää ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, joiden työnantajat ovat saaneet julkisista varoista maksettua palkkatukea. Saantiehdoksi tulee lisäksi palkkatyön tekemisen sijaan työstä ansaitun palkan määrä.

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha muodostuu valtion rahoittamasta kaikille yhtä suuresta perusosasta, joka on peruspäivärahan suuruinen sekä ansio-osasta. Ansio-osan suuruus perustuu työttömyyttä edeltäneeseen vakiintuneeksi katsottuun palkkaan.^lähde?

Vuonna 2009 keskimääräinen ansiosidonnainen päiväraha oli 1 186 euroa kuussa eli noin kaksi kertaa niin suuri kuin työmarkkinatuki.

Työttömyyskassat hoitavat ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksuliikenteen. Peruspäivärahaa vastaava osuus rahoitetaan kaikille työnantajille ja työntekijöille pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla. Päivärahan ansiosidonnainen osuus rahoitetaan kaikkien työnantajien pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla, työttömyyskassan jäsenten maksamilla pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla sekä työttömyyskassan jäsenmaksuilla. Jäsenmaksujen osuus muodostaa kuitenkin vain 5,5 prosenttia.

Ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan ei sovelleta tarveharkintaa, mutta sen kesto on rajattu enintään 400 arkipäivään.^lähde?

Määrä

Ansiopäiväraha koostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta sekä ansio-osasta. Peruspäiväraha vuonna 2022 on 34,50 euroa päivässä. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia.

Ansio-osan suuruus lasketaan työttömyyttä edeltävän palkan perusteella. Palkka huomioidaan vähintään työssäoloehdon täyttävältä jaksolta. Palkasta vähennetään osat, joiden ei katsota olevan osa vakiintunutta palkkaa. Näitä ovat esimerkiksi lomarahat ja lomakorvaukset. Lisäksi palkkaan tehdään 4,29 prosentin lakisääteinen vähennys. Jäljelle jäänyt summa määritysjaksolla olevien laskennallisten työpäivien lukumäärällä. Näin saadaan päiväpalkka, jonka avulla lasketaan ansio-osan suuruus.

Jos etuudensaajalla on huollettavanaan alaikäisiä lapsia, maksetaan ansiopäivärahaan lapsikorotus, joka vuonna 2022 oli yhdestä alle 18-vuotiaasta lapsesta 5,41 euroa päivässä, kahdesta lapsesta yhteensä 7,95 euroa päivässä ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 10,25 euroa päivässä.

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa enintään viitenä päivänä viikossa.

Ansiopäivärahan määrää voi arvioida ansiopäivärahalaskurilla.

Vuonna 2020 ansiopäivärahan määrä oli keskimäärin 65,57 euroa päivässä, ja sitä maksettiin keskimäärin 83 päivän ajalta.^lähde?

Kesto

Saamisehto

Ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan on oikeutettu henkilö, joka on ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä ja täyttänyt työssäoloehdon. Työssäoloehto täyttyy, kun työntekijä on ollut tarkastelujakson eli 28 edellisen kuukauden aikana yhteensä 26 kalenteriviikkoa palkkatyössä. Edellytyksenä on, että henkilöllä on vähintään yksi työssäoloehdon täyttävä kalenteriviikko 30. joulukuuta 2013 alkaen. Jos henkilöllä ei ole yhtään työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa 30. joulukuuta 2013 alkaen, työssäoloehto täyttyy 34 kalenteriviikon palkkatyöstä 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä. Viikkotyöajan tulee olla vähintään 18 tuntia ja palkan alan työehtosopimuksen mukaisen tai mikäli alalla ei ole työehtosopimusta vähintään 1 154 euroa kuukaudessa (2014) kokopäivätyöstä.^lähde?

Tarkastelujaksoa pidentävät ajat, muun muassa sairaus, opinnot, alle kolmivuotiaan lapsen hoito, saavat olla pituudeltaan enintään seitsemän vuotta. Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 300, 400 tai 500 täydeltä työttömyyspäivältä.^lähde?

Paluuehto

Mikäli henkilö on ollut työttömänä 400 päivän jälkeen, paluu 400 päivänä maksettavan ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan piiriin tapahtuu työssäoloehdon täyttämällä. Oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ei synny, jos työstä ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokopäivätyöstä on maksettava vähintään 1 154 euroa kuukaudessa (2014), jotta työsuhde kartuttaisi työssäoloehtoa.^lähde?

Tulkinta

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha maksetaan työttömyysturvalain perusteella, oikeus siihen todetaan työ- ja elinkeinotoimiston työllisyyden edistämistoimikunnan antamalla työllisyyspoliittisella lausunnolla, josta ei työttömyysturvalain mukaan saa valittaa, mutta sen perusteella tehdystä työttömyyskassan päätöksestä voi valittaa.^lähde?

Rahoitus

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan peruspäivärahaa vastaavan osan maksaa valtio. Ansiosidonnaisen osan rahoittavat työnantajat ja työntekijät Työllisyysrahastolle maksettavien pakollisten työttömyysvakuutusmaksujen kautta. Työttömyyskassat rahoittavat lisäksi jäsenmaksuillaan 5,5 prosenttia ansiopäivärahoista.

Kassan jäsenyys päivärahan ehtona

Ansiosidonnaisen saamiseksi on oltava 26 viikkoa jonkin työttömyyskassan jäsenenä. Jäsenyysajat eri kassoissa voivat täydentää toisiaan.

Ansiosidonnaista saavat vain työttömyyskassojen jäsenet, vaikka kaikki 17–64-vuotiaat työssäkäyvät ja heidän työnantajansa maksavat työttömyysvakuutusmaksua, joka kattaa 55–58 prosenttia kuluista, ja valtio 37–39 prosenttia; kassojen jäsenmaksut 5,5 prosenttia. Perustuslakivaliokunnan mukaan maksu on veroluonteinen. Sata-komiteassa kaavailtiin kaikille yhteisen työttömyyskassan perustamista, jolloin kaikki ne, jotka ansaitsevat enemmän kuin sen rajan (810 euroa kuukaudessa, vuonna 2018), josta ansiosidonnaista alkaa kertyä, saisivat ansiosidonnaista korvausta. Ammattiyhdistysliike vastusti tätä ja se ei toteutunut.

Työttömyysvakuutusrahasto tilittää KELAlle niiden palkansaajien työttömyysvakuutusmaksut, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan. Vuonna 2017 tuo summa oli 158 miljoonaa euroa [1] (Arkistoitu – Internet Archive), mikä vastaa noin 4 prosenttia kerätyistä työttömyysvakuutusmaksuista. Toisin sanoen kassoihin kuulumattomien tulo-osuus vaikuttaisi olevan noin 4 % kaikista työttömyysvakuutuksen piiriin kuuluvista tuloista. Toisaalta kassaan kuulumattomia on jopa 15 prosenttia kaikista palkansaajista [2] (Arkistoitu – Internet Archive). Toisten arvioiden mukaan osuus olisi pienempi, noin 7–8 prosenttia. Joka tapauksessa työttömyyskassoihin kuulumattomat näyttävät olevan pienituloisempia kuin suomalaiset palkansaajat keskimäärin, ja heidän ansiosidonnaisesta saamansa hyöty olisi keskimääräisesti pieni, jopa olematon. Kassajäsenyydestä riippumatta kaikki työttömät ovat oikeutettuja työttömyysturvan peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.^lähde?

Suomessa oli marraskuussa 2020 yli 70 000 sellaista työtöntä, jotka saavat pelkkää peruspäivärahaa, vaikka he ovat rahoittaneet myös ansiosidonnaista.

Työttömyyskassat ja ammattiliitot

Useimmat työttömyyskassat toimivat ammattiliittojen yhteydessä, mutta niihinkin voi liittyä liittymättä vastaavaan ammattiliittoon ja päinvastoin. Toisaalta esimerkiksi Yleinen työttömyyskassa (YTK) on liitoista riippumaton ja siihen kuka tahansa voi liittyä.^lähde?

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan muutosehdotuksia

Muun muassa professori Heikki Hiilamo, kansanedustaja Osmo Soininvaara ja Vattin ylijohtaja Juhana Vartiainen ehdottivat 23. tammikuuta 2015 kaikille samaa oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kassajäsenyydestä riippumatta. Helsingin Sanomat myönsi nykyisen järjestelmän epäreiluksi ja aloitteen lupaavaksi, muttei uskonut ammattiyhdistysliikkeen suostuvan siihen ja piti parempana toteuttaa se taloudellisesti parempana aikana. Myös Norjassa ja Islannissa ansioturva kuuluu kaikille. Valtiovarainministeriön Mauri Kotamäki ja Jukka Mattila puolsivat Hiilamon ja muiden ehdotusta. He pitivät nykymallia samaan tapaan epäoikeudenmukaisena kuin sitä, että kaikki sairausvakuutusmaksua maksavat palkansaajat eivät saisi palkallista sairauslomaa tai eläkevakuutusmaksujaan vastaan eläkettä. Heistä kassojen 5,4 prosentin osuus rahoituksesta voidaan hoitaa nostamalla työttömyysvakuutusmaksu 1,1 prosenttiin 0,65 prosentista tai lyhentämällä ansioturvan kestoa. Ratkaisu paitsi lisäisi oikeudenmukaisuutta myös pienentäisi tuloeroja. Hallinnolliset kulut vähenisivät, kun peruspäiväraha katoaisi kaikkien saadessa ansiosidonnaista.

Loppuvuonna 2024 pääministeri Petteri Orpon hallitus selvitti, miten ansiosidonnaisen työttömyysturvan voisi ulottaa entistä laajempaan joukkoon ja paljonko se maksaisi. Tuota aikaisemmat yritykset yleisen ansiosidonnaisen tuen muuttamiseksi ovat kariutuneet työmarkkinajärjestöjen vastustukseen. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista muihinkin kuin kassojen jäseniin on puolustettu sillä, että työttömyysvakuutusmaksuja maksavat myös kassoihin kuulumattomat.

Ennen yleistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa vastustanut työnantajaleirin etuja ajava Elinkeinoelämän keskusliitto EK muutti asiassa kantaansa vuonna 2020. Tuolloin palkansaajakeskusjärjestöt syyttivät liittoa ”maton jalkojen alta vetämisestä”.

Puolet haluaa yhteisen turvan, kolmannes vastustaa

Suomalaisista 47 prosenttia haluaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksamista kaikille työssäoloehdon täyttäville, ei vain työttömyyskassojen jäsenille, ja 30 prosenttia on eri mieltä. VATT:n tutkimusprofessorin mukaan kyllä-vastausten osuus olisi ollut korkeampi, jos rahoituksen perusasiat olisi kerrottu: kassan jäsenmaksu kattaa vain 6 prosenttia kuluista. Vuonna 2018 noin 10–15 prosenttia työllisistä ei kuulunut kassoihin, etenkään matalasti koulutetut nuoret miehet, joilla on korkea työttömyysriski.

Suomen politiikassa

Vasemmistoliitto on puoltanut työttömyyskassojen pakkojäsenyyttä. Vasemmistopuolueissa ollaan perinteisesti oltu haluttomia heikentämään työttömyyskassojen roolia sen vuoksi, että sen on pelätty huonontavan ammattiyhdistysliikkeen asemaa.

Katso myös

• Työttömyysturva-asiamies
• Työsuhdeturva
• Luettelo työttömyyskassoista Suomessa

Aiheesta muualla

• Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön kotisivut

Työttömyysturva

Työttömyyspäiväraha	ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha työmarkkinatuki peruspäiväraha eläkeputki
Työttömyyseläke	työttömyyseläke
Palkkaturva	palkkaturva eroraha
Työttömyysturvan maksaminen	työttömyyskassa Kansaneläkelaitos karenssi