Palkkatuki
Palkkatuki maksetaan työnantajalle osaamiseltaan tai työkyvyltään puutteellisen työttömän ihmisen työllistämisestä. Sitä voidaan myöntää myös osa-aikaiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen tai oppisopimuskoulutukseen.[1] Vuonna 2018 palkkatukea sai keskimäärin 21 000 henkilöä ja siihen käytettiin 250 miljoonaa euroa.[2]
Valtioneuvostolle tehdyn selvityksen mukaan yrityksiin kohdistuva palkkatuki lisää tuloja ja työkuukausia ja vähentää työttömyysriskiä tukijakson jälkeenkin, mutta vaikutukset eivät ole suuria. Muille yksityisille toimijoille tai kuntasektorille maksettu palkkatuki ei näytä edistävän kohdehenkilöiden työllisenä pysymistä eikä työllistymistä avoimille markkinoille.[3]
Työnantajien mukaan palkkatukea pitäisi antaa vain yksityisiin yrityksiin tapahtuyvalle työllistämiselle. Tutkimukset puoltavat tätä esitystä, koska kolmannelle sektorille palkatut eivät tahdo työllistyä palkkatukijakson jälkeen.[2]
Palkkatuen byrokraattisuutta on pidetty ongelmallisena, joten vuonna 2019 työmarkkinajärjestöt ja hallitus kannattivat byrokratian minimoimista. Tähän kaavailtiin "palkkatuki-Tinderiä", jossa TE-toimisto antaisi netissä päätöksen työntekijän palkkatuesta jo etukäteen, jolloin työnantajat voisivat valita tukeen oikeutetuista työntekijöistä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Palkkatuki TE-palvelut. Viitattu 25.8.2019.
- ↑ a b c Työnantajien ja työntekijöiden järjestöillä muodostumassa ”palkkatuki-Tinderistä” yhteisymmärrys Helsingin Sanomat. 24.8.2019.
- ↑ Palkkatuen vaikuttavuus – palkkatukijärjestelmän ja sen uudistuksien arviointi Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 6.8.2019. Viitattu 25.8.2019.