Yleinen työttömyyskassa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

YTK Työttömyyskassa (aiemmin Yleinen työttömyyskassa YTK; myös niin sanottu ”Loimaan kassa”), on suomalainen työttömyyskassa. YTK on perustettu 1991, ja se on jäsenmäärältään Suomen suurin työttömyyskassa.[1] YTK:n mukaan sillä oli helmikuussa 2024 yli 530 000 jäsentä.[2][3]

YTK Työttömyyskassalla on 246 työntekijää.[4] Kassa maksoi vuonna 2020 etuuksia noin 836 miljoonaa euroa.[5]

YTK:n toimitusjohtaja on joulukuusta 2021 alkaen oikeustieteen kandidaatti, eMBA Auli Hänninen, joka oli myös aiemmin YTK:n toimitusjohtajana vuosina 2009–2017. Vuosina 2017–2021 toimitusjohtajana oli Sanna Alamäki. Loimaalainen yrittäjä Juho Paloheimo toimi YTK:n johtajana sen perustamisesta vuoteen 2005 asti.[6]

YTK Työttömyyskassan hallitus 2024

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YTK:n hallituksen puheenjohtaja on Mikko-Pekka Hanski ja varsinaisia jäseniä ovat Junno Roine, Minna Vanhala-Harmanen, Pauliina Luhtanen ja Tuuli Kousa.[7]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityisten työalojen toimihenkilöiden ja työntekijöiden työttömyyskassan (nykyinen YTK Työttömyyskassa) perustivat 21. elokuuta 1991 yhteisellä sopimuskirjalla yleiskonttoristi Paula Paloheimo, kahvilamyyjä Varpu Kujala, tuotantosuunnittelupäällikkö Risto Lehtinen, tuotantopäällikkö Teuvo Kaukonen, valmistuspäällikkö Sisko Sairanen, myyntipäällikkö Hannu Määttänen, toimistopäällikkö Pirkko Vähätalo, osastopäällikkö Ari Heikkilä, suunnittelupäällikkö Tuulikki Noramaa sekä markkinointipäällikkö Jukka Ekuri. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti kassan säännöt 17. syyskuuta 1991 ja kassa merkittiin työttömyyskassarekisteriin 18. syyskuuta 1991 ja toiminta alkoi 1. tammikuuta 1992.[8]

Loimaalainen entinen tekstiili- ja nahka-alan yrittäjä Juho Paloheimo[9] toimi YTK:n johtajana perustamisesta vuoteen 2005 asti[6]. Myöhemmin Kokoomuksen puoluevaltuuston varavaltuutettuna toiminut Paloheimo[10] perusteli kassan perustamista näin: ”Länsimaisen demokratian parhaiden perinteiden mukaan palkansaajalla tulee olla valinnanvapaus myös työttömyysturvansa järjestämisessä.”[9]

Erikseen Paloheimo on todennut, että 1990-luvun lama herätti huolta yrittäjäperheiden ja heidän työntekijöiden työttömyysturvasta. Varsinais-Suomen Yrittäjät ry pyysi Paloheimoa selvittämään ansioturvan järjestämistä ay-liikkeeseen kuulumattomille työntekijöille.[11] YTK:n hallituksen pitkäaikainen jäsen Aino Sainio on pitänyt YTK:n perustamisen syynä juuri tätä kassajärjestelmän epäkohtaa: ”Pienyrittäjillä oli paljon sellaisia työntekijöitä, jotka eivät kuuluneet mihinkään [työttömyyskassaan]. Näille haluttiin tarjota mahdollisuutta saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta.”[12]

Toiminnan alussa kassan jäseneksi pääsi jokainen Suomessa asuva ja palkkatyötä tekevä alle 65-vuotias toimihenkilö ja työntekijä, joka työskenteli yksityisellä työalalla.[13] Jäsenrajausta on kassan toiminnan aikana laajennettu ja nyt kassan sääntöjen mukaan kassan jäseneksi pääsee jokainen Suomessa asuva ja palkkatyötä tekevä toimihenkilö tai työntekijä, mikä tarkoittaa, että myös julkisella sektorilla työskentelevät pääsevät kassan jäseniksi.[14] Jäsenrajauksen muuttumisen myötä myös kassan nimi on muuttunut ja on nykyisin Yleinen työttömyyskassa YTK.[15]

YTK on sijoittunut Great Place to Work -kilpailussa 30 parhaan joukkoon 2017[16] ja 2019.[17]

Vuonna 2020 YTK alkoi toteuttaa ympäristöohjelmaa ja vuonna 2021 YTK sai oikeuden käyttää WWF:n Green Office -merkkiä.[18]

Palvelut ja jäsenmaksu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YTK:sta saa samat palvelut kuin kaikista muistakin työttömyyskassoista eli ansiosidonnaista työttömyysturvaa, muutosturvarahaa sekä liikkuvuusavustusta. Kesästä 2024 alkaen työttömyyskassat ovat myös saaneet edistää jäsentensä työllisyyttä. YTK on ilmoittanut kehittävänsä työllisyyspalveluja jäsentensä käyttöön[19].

Jos työttömäksi jäänyt ei ole työttömyyskassan jäsen, saa Kelasta pelkän peruspäivärahan tai työmarkkinatuen. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha määräytyy jäsenen henkilökohtaisten palkkatulojen mukaan. Työttömyysetuuksia säätelee Suomen lainsäädäntö eikä YTK halua ottaa niihin kantaa edes työntekijän puolesta, missä se eroaa esimerkiksi SAK:n liitoista[20].

Ansiopäivärahan hakemista varten YTK:lla on sähköinen asiointi OmaYTK.[21] Asioinnin kautta hakija voi myös olla suoraan yhteydessä YTK:hon omassa asiassaan. YTK:lla on kattava asiakaspalvelu, joka on auki joka arkipäivä ja chatbot, joka palvelee vuorokauden ja viikon ympäri.[22] YTK Työttömyyskassan palvelukehitys on laajasti tunnustettua. Esimerkiksi Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n järjestöjohtaja on todennut, että "Siellä [YTK] tehdään ehdottoman taitavaa markkinointia ja palvelun suunnittelua."[23]

YTK Työttömyyskassan jäsenmaksu vuonna 2021 oli 119 euroa, ja vuonna 2022 se oli 115 euroa.[24] Vuoden 2023 jäsenmaksu oli 99 euroa.[25] Vuonna 2024 YTK Työttömyyskassan jäsenmaksu on 105 euroa.[26]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Työttömyyskassat 2013 (pdf) (3. Työttömyyskassojen jäsenmäärät ja jäsenmaksut (Sivu 9); ja Liitetaulukko 1: Työttömyyskassojen jäsenmäärät 31.12.2013 sukupuolittain (sivu 34)) 23.9.2014. finanssivalvonta.fi. Arkistoitu 20.10.2014. Viitattu 20.1.2015.
  2. ↑ YTK Työttömyys­kassan jäsen­määrä Yleinen työttömyyskassa. Viitattu 5.2.2023.
  3. ↑ Ajantasaista tietoa hakemusten käsittelystä Yleinen työttömyyskassa. Viitattu 10.6.2020.
  4. ↑ Tilastotietoa työttömyysturvan käsittelyajoista Yleinen työttömyyskassa. Viitattu 7.5.2021.
  5. ↑ Työttömyysluvut ja etuusmenot edelleen korkealla Yleinen työttömyyskassa. Viitattu 7.5.2021.
  6. ↑ a b Loimaan kassan johtokiista jäi ratkaisematta 12.10.2005. Turun Sanomat. Arkistoitu 4.11.2021. Viitattu 30.11.2021.
  7. ↑ YTK Työt­tö­myys­kassan johto YTK Työttömyyskassa. Viitattu 5.2.2024.
  8. ↑ Juha Häkkinen: Loimaan kassa – Työttömyysvakuutusjärjestelmän uusi toimija ja sen ympärillä käyty julkinen keskustelu helda.helsinki.fi. Viitattu 7.5.2021.lähde tarkemmin?
  9. ↑ a b Jo neljännesmiljoonalla on yhteinen salasuhde Loimaalla Verkkouutiset. 5.11.2004. Viitattu 22.7.2007 (6.4.2020). [arkistolinkki]
  10. ↑ Kokoomuksen puoluevaltuusto kaudella 2006-2008 Kokoomus. Arkistoitu 19.5.2007. Viitattu 22.7.2007.
  11. ↑ Yksityisten työttömyyskassa: Kassanjohtajan katsaus 1992
  12. ↑ Juha Häkkinen: Loimaan kassa – Työttömyysvakuutusjärjestelmän uusi toimija ja sen ympärillä käyty julkinen keskustelu helda.helsinki.fi. Viitattu 7.5.2021.
  13. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriö 1991, diaarinumero 613/415/91
  14. ↑ Jäsenkelpoisuus (Arkistoitu – Internet Archive) Ytk.fi
  15. ↑ YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä - Yrityshaku Yleinen työttömyyskassa. Viitattu 31.10.2017.
  16. ↑ Lari Kiviranta: YTK ylsi Suomen parhaiden työpaikkojen joukkoon | Loimaan Lehti loimaanlehti.fi. 10.2.2017. Viitattu 7.5.2021.
  17. ↑ Suomen Parhaat Työpaikat 2019 Great Place to Work Suomi. Viitattu 7.5.2021.
  18. ↑ YTK on WWF:n Green Office Yleinen työttömyyskassa. Viitattu 7.5.2021.
  19. ↑ Työnhaku YTK Työttömyyskassa. 3.7.2024. Viitattu 6.8.2024.
  20. ↑ Tuula Kärki: Jos Loimaan kassa valtaa markkinat, kuka huolehtii työehdoista? Kyse ei ole yksilöstä, kun duunari järjestäytyy ammattiliittoon. (Verkkolehti) KU, 13.7.2024. Helsinki: Kansan Uutiset Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.7.2024.
  21. ↑ Jäsenen OmaYTK YTK. Viitattu 5.2.2024.
  22. ↑ Työttömyysturvaneuvonta YTK.
  23. ↑ YTK:n aiheuttama suurin uhka ay-liikkeelle on jo toteutunut – ”Siellä tehdään ehdottoman taitavaa markkinointia ja palvel KU. 13.7.2024. Viitattu 6.8.2024.
  24. ↑ YTK:n jäsenmaksu laskee ensi vuodeksi YTK.
  25. ↑ Tule jäseneksi Yleinen työttömyyskassa. Viitattu 7.10.2023.
  26. ↑ Jäsenyys YTK. Viitattu 17.1.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työttömyysturva
Työttömyyspäiväraha
Työttömyyseläke

työttömyyseläke

Palkkaturva
Työttömyysturvan maksaminen
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yleinen_työttömyyskassa&oldid=22558446”