Sairausloma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sairausloma (sairasloma,[1][2] sairauspoissaolo) on sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetty loma tai lupa olla pois työstä, koulusta tai vastaavasta.

Lait ja sopimukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työntekijä saa jäädä kotiin, jos sairaus tai tapaturma estää työnteon. Jos työntekijä on tahallaan tai törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttanut tilanteen, hän ei saa palkkaa.[3]

Pitkissä sairauspoissaoloissa työnantaja voi Suomessa saada Kelasta korvausta lääkärintodistusta vastaan. Lyhyissäkin työnantaja voi vaatia lääkärintodistuksen, mutta monilla työpaikoilla oma ilmoitus riittää lyhyeen poissaoloon. Esimies ei saa paljastaa työtovereille poissaolon syytä. Lapsen sairastuessa vanhemmat voivat keskenään päättää, kumpi jää kotiin.[4]

Ensimmäisen sairauslomapäivän karenssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton joidenkin alojen työsopimuksissa. Syyskuussa 2015 hallitus esitti, että ensimmäisen sairauslomapäivän palkka yleisesti puolitettaisiin.

Vuonna 2012 Suomessa lääkäreistä 50 % kannatti ja 32 % vastusti ensimmäisen sairauspäivän muuttamista palkattomaksi.[5][6] Kun Ruotsissa Fredrik Reinfeldtin porvarihallitus palautti karenssipäivän, sairauslomien lukumäärä romahti.[7][8]

Yleisyys ja kustannukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairauspoissaolojen kustannukset pelkästään työpaikoille ja julkiselle sektorille ovat Suomessa 3,4 miljardia euroa vuodessa.[9]

Työterveyslaitoksen tekemässä selvityksessä vuonna 2010 kunta-alalla 1–3 päivän sairauslomia pitivät eniten naiset ja nuoret. Naiset kertoivat pitäneensä tällaisia keskimäärin 2,05 kertaa vuodessa, miehet 1,30 (oman sairauden vuoksi, ei lasten). Sen sijaan pitkiä sairauslomia pitivät eniten iäkkäimmät työntekijät.[10] Vuonna 2020 kunta-alalla pidettiin sairauslomia 16,7 päivää yhtä henkilötyövuotta kohti.[11] Yrittäjät ovat pois töistä selvästi vähiten.[7] Suomessa yrittäjä voi saada Kelasta sairauspäivärahaa tietyin edellytyksin.[12]

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n asiantuntijalääkärin mukaan hyvä keino vähentää lyhyitä sairauslomia työpaikalla on käytäntö, jossa työntekijä voi itse ilmoittaa sairaudestaan esimiehelle ilman lääkärintodistusta. Tällöin työntekijä palaa töihin, kun hän kokee tervehtyneensä. Sen sijaan, usein kun työntekijä hakee lääkärintodistuksen sairauslomalleen, niin hän on lomalla koko sen ajan, jonka lääkäri on kirjoittanut, vaikka tervehtyisikin aiemmin.[10]

Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi vuonna 2014 artikkelin, jonka mukaan pienipalkkaisia töitä tehneiden ihmisten sairauslomat kestävät kauemmin kuin suuripalkkaisia töitä tehneiden. Sairauslomien pituus korreloi kahden vuoden takaisten tulojen kanssa jyrkimmin niillä, jotka ansaitsivat aiemmin keskimäärin 0-1500 euroa kuussa. Esimerkiksi keskimäärin 800 euroa kuussa ansainneet olivat sairauslomalla vuoden aikana yhteensä yli 50 päivää. Tutkijat pitivät tätä osoituksena siitä, että prosentuaalisesti korkeampi korvaustaso pidentää sairauspoissaolojaksoja sen vuoksi, että työntekijät jäävät mieluummin kotiin, jos sairaspäivärahan ja palkan erotus on pieni. Tutkijat päättelivät, että jos sairauspäivärahaa nostettaisiin 1 prosentilla, sairauslomajaksojen pituus lisääntyisi keskimäärin 1,4 prosenttia. [13][14]

Yleisin diagnoosi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Masennus eli depressio on Suomessa yleisin sairauslomaan johtava diagnoosi: se on syynä kolmasosasta puoleen määrätyistä sairauslomista. Depressio on yleinen sairauslomadiagnoosi, koska Kansaneläkelaitos ei hyväksy uupumusta sairausloman syyksi.[15]

Aiheeton sairausloma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luvattomien sairauspoissaolojen kustannukset Suomessa ovat 1,4 miljardia euroa vuodessa, jos australialaistutkimus on yleistettävissä Suomeen.[9] Sairauslomaa ilman riittävää perustetta hakevat tyypillisesti puhuvat vatsa-, selkä- tai pääkivusta ja saattavat ajatella, että lääkäri ei voi todentaa oireita.[16]

Vuoden 2007 kyselyssä 14 % suomalaisista myönsi olleensa itse terveenä poissa töistä. 53 % oli sitä mieltä, että terveenä saa olla poissa töistä esimerkiksi perhestressin, työpaikan ongelmien, väsymyksen tai harrastusten vuoksi. 15–20 % sairauslomista ei johdu sairaudesta, vaan valehtelusta, oireiden liioittelusta tai väärästä sairausloman tulkinnasta.[7][17]

Nuoret ovat erityisen usein poissa valehdellun sairauden vuoksi tehdäkseen jotain muuta. Australiassa 40 prosenttia 18–34-vuotiaista kertoi olleensa tuoreimman vuoden aikana töistä poissa valehdellun sairauden vuoksi, vanhoista työntekijöistä ja johtajista 20 %.[9][18]

  1. http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/sairasloma-vai-sairausloma (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sairasloma
  3. http://www.terve.fi/ammattitaudit/sairauspoissaolo
  4. 10 kysymystä sairauslomasta – Mitä pomolle pitää kertoa?, Iltasanomat 11.12.2014.
  5. Lääkärit kannattavat ensimmäisen sairauspäivän muuttamista palkattomaksi, sivu 9, väite: "Ensimmäinen sairauspäivä muutetaan palkattomaksi", tutkimuksessa "Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus 2020", n=598 lääkäriä, 13.8.–18.9.2012. Cision.com 2.10.2012
  6. Puolet lääkäreistä kannattaa ensimmäisen sairauspäivän palkattomuutta, Iltalehti.fi 3.10.2012
  7. a b c Valesaikut, Antti Pikkanen, City-lehti 25.5.2011.
  8. Daphne Hoeppener: Ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä omavastuullinen poissaolo? theseus.fi. Viitattu 15.2.2024.
  9. a b c Nuoret työntekijät feikkaavat sairauspoissaolonsa – Vanhat ovat oikeasti sairaita, Tekniikka & Talous 18.12.2014.
  10. a b He ottavat eniten lyhyitä saikkuja töistä, Taloussanomat, Saara Vartiainen, 2.10.2012.
  11. Työterveyslaitos: Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi Sairauspoissaolot kunnissa. Viitattu 11.6.2021.
  12. Sairauspäivärahaa omavastuuajan jälkeen Suomen Yrittäjät. Arkistoitu 19.4.2015. Viitattu 21.10.2015.
  13. Sairauspäivärahojen suuruudella ja poissaoloilla on selvä yhteys (3/2014, sivu 36) Sosiaalivakuutus. 19.12.2018.
  14. Petri Böckerman, Ohto Kanninen, Ilpo Suoniemi, Palkansaajien tutkimuslaitos: A kink that makes you sick: The effect of sick pay on absence. Journal of Applied Econometrics, 13.3.2018. doi:10.1002/jae.2620 Artikkelin verkkoversio.
  15. Frilander, Jenni: Taantuman tuoma paha olo näkyy nousukaudella. Helsingin Sanomat, 10.8.2009, s. A 16. Artikkelin verkkoversio.
  16. http://www.iltalehti.fi/terveys/2012100116081230_tr.shtml
  17. Sairauspoissaolojen hallinta, EK 2009, sivut 8–9 ("Suomen Gallup haastatteli tuhatta ihmistä Sunnuntaisuomalaisen toimeksiannosta huhtikuussa 2007").
  18. Younger workers more likely to 'fake a sickie', says new national poll, Phys.org, December 17, 2014 by Louise Bennet. "Vanhoista" näyttäisi tarkoittavan yli 45-vuotiaita.