Työmarkkinatuki
Työmarkkinatuki on Kelan myöntämä ja valtion sekä kuntien rahoittama tarveharkintainen ja veronalainen sosiaalietuus. Työmarkkinatuki on yleisin työttömyysturvan muoto Suomessa. Työmarkkinatuki on tarkoitettu lähtökohtaisesti kokopäivätyötä hakeville työttömille, mutta sitä voidaan maksaa eräiden ehtojen täyttyessä myös sellaisille pitkäaikaisesti työkyvyttömille henkilöille, jotka ovat jääneet ilman työkyvyttömyyseläkettä. Työmarkkinatuki on osa suomalaista sosiaaliturvaa.
Työmarkkinatukea voidaan maksaa myös henkilöille, jotka osallistuvat työllistymistä edistävään palveluun mikäli tästä on sovittu työllistymissuunnitelmassa. Tukea maksetaan siinä tapauksessa, että edellä mainittuihin ryhmiin kuuluva henkilö ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan tai peruspäivärahaan. Jos henkilö on alle 25-vuotias, hänen on täytettävä lisäehtoja ollakseen oikeutettu työmarkkinatukeen.[1] Työllistymistä edistävät palvelut voivat sisältää työskentelyä työkokeilussa tai niin sanotussa kuntouttavassa työtoiminnassa taikka työnhaku- ja uravalmennusta tai muunlaista opiskelua[2][3].
Työmarkkinatuki voidaan myöntää muiden ehtojen täyttyessä niille Suomessa asuville 17–64-vuotiaille työttömille työnhakijoille[4], jotka ilmoittavat työvoimatoimistoon ilmoittautumisen yhteydessä haluavansa vastaanottaa kokopäiväistä työtä[4]. Myös työkyvyttömillä työnhakijoilla on oikeus ilmoittaa haluavansa vastaanottaa kokopäivätyötä, jos he ovat saaneet enimmäisajan sairauspäivärahaa ja jos heidän työkyvyttömyyseläke- tai kuntoutustukihakemuksensa on joko vireillä tai hylätty[5].
Työmarkkinatuki on veronalaista tuloa, ja siitä peritään 20 prosentin ennakonpidätys. Tuen saamiseen ja määrään vaikuttavat hakijan tulojen lisäksi hakijan ikä, huollettavien tai samassa taloudessa asuvien puolison lasten määrä ja joskus myös vanhempien tulot. Tuki voidaan evätä esimerkiksi silloin, kun työnhakijan työttömyys johtuu hänen omasta irtisanoutumisestaan tai jos työ- ja elinkeinotoimisto on antanut karenssilausunnon[6].
Lähes kolme prosenttia suomalaisista sai työmarkkinatukea vuonna 2022[2][7]. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea huomautti vuonna 2014 Suomea siitä, että työmarkkinatuen alhainen määrä rikkoo Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräystä, jonka mukaan vähimmäissosiaalietuuksien on oltava vähintään 50 prosenttia maan mediaanitulosta.[8][9]
Työkyvyttömien osuus työmarkkinatuen saajista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työmarkkinatuesta on tullut monille työkyvyttömyyseläkkeen korvike, koska yhä suurempi osa työkyvyttömistä saa hylkäävän eläkepäätöksen[10][11]. Noin puolet Suomen 82 000 pitkäaikaistyöttömästä elää pitkäaikaisesti työttömyyskorvauksella omaten vamman tai pitkäaikaissairauden, joka vähentää mahdollisuuksia saada työpaikka tai säilyttää se. Heidän joukossaan on 27 000 täysin työkyvytöntä ihmistä.[12][13]
Tuen määrä ja maksaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2021 täysimääräinen työmarkkinatuki bruttona oli 33,78 e/pv, vuonna 2020 täysimääräinen se oli bruttona 33,66 e/pv, vuosina 2017–2019 täysimääräisen työmarkkinatuen suuruus oli bruttona 32,40 euroa päivässä (vuonna 2016 se oli 32,68 e/pv). Tukea maksetaan viideltä päivältä viikossa ja sen suuruus ilman korotuksia oli ennen veroja keskimäärin 726 euroa kuussa.[14] Tuesta peritään 20 prosentin ennakonpidätys.[15] Tuki maksetaan takautuvasti neljän viikon jaksoissa. Työttömyyden alkaessa työmarkkinatukea voi saada jo viiden päivän työttömyyden jälkeen.[16]
Huollettavat lapset nostavat tuen määrää, mutta vanhempien tulot saattavat laskea sitä.[17] Työttömän omat yli 300 euron suuruiset ansiotulot pienentävät työmarkkinatukea.[18] Jos työmarkkinatuen saaja osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, hän saattaa olla oikeutettu työmarkkinatuen korotusosaan, jonka suuruus on bruttona 4,74 euroa työpäivää kohti. Korotusosaa voi saada enintään 200 päivän ajalta.[17]
Työmarkkinatuen maksamisen ja ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen maksamiselle on edellytyksenä se, että työmarkkinatuen saajalla ei ole työttömyysturvalain mukaista estettä työmarkkinoiden käytettävissä olemiselle. Työttömyysturvalain mukaisen esteen toteaa TE-keinotoimisto, joka antaa asiasta ilmoituksen ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen kysymyksessä ollessa työttömyyskassalle ja työmarkkinatuen kyseessä ollessa sitä maksavalle kansaneläkelaitokselle.
Työmarkkinatukea maksettiin työttömyyden ajalta yhteensä noin 1 084,29 miljoonaa euroa, ja keskimääräisen päivärahan suuruus oli 34,83 euroa lapsikorotukset huomioiden. Tämän lisäksi maksettiin yhteensä 528 miljoonaa euroa niille, jotka työllistyivät työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa tai joille oli myönnetty oikeus opiskella työmarkkinatuen turvin. Jälkimmäiselle ryhmälle maksettiin keskimäärin 43,85 euron suuruista päivärahaa. Tukea maksettiin koronan vuoksi poikkeuksellisesti myös yrittäjille, mutta heidän osuutensa koko vuoden korvauksista oli vain 1,7 prosenttia.[2][7][19] Vuonna 2022 maksetut työmarkkinatuet muodostivat 1,15 prosenttia julkisen talouden 140 700 miljoonan euron suuruisista kokonaismenoista. Kaksi kolmannesta maksetuista tuista maksettiin työttömyysajalta ja yksi kolmannes aktiivitoimiin osallistumisen ajalta[2][20].
Valtio rahoittaa työmarkkinatuen kokonaan sen maksukauden loppuun, jonka aikana työmarkkinatukea on maksettu työttömyyden perusteella yhteensä 300 päivää. Seuraavasta maksukaudesta lukien sen maksukauden loppuun, jonka aikana on maksettu yhteensä 1 000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella, rahoittaa puoliksi työttömän kotikunta ja puoliksi valtio. Seuraavasta työttömyyden perusteella maksettavasta maksukaudesta lukien valtio rahoittaa 30 % ja työttömän kotikunta 70 %.[21] Kuntien osuus työmarkkinatuesta oli 480 miljoonaa euroa vuonna 2023[22].
Tuen myöntämiseen ja määrään vaikuttavat tekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iän vaikutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työmarkkinatuen myöntämisen ehdot ovat löysemmät 55 vuotta täyttäneille ja kireämmät alle 25-vuotiaille. Jos vähintään 55-vuotias henkilö on täyttänyt työssäoloehdon työttömäksi jäädessään, pääomatulot eivät vähennä hänen työmarkkinatukeaan.[23]
Työmarkkinatukea maksetaan ammattikouluttamattomalle 17-vuotiaalle työttömälle ainoastaan siltä ajalta, kun hän osallistuu työllistämistä edistävään palveluun. 18–24-vuotiailla ammattikouluttamattomilla työttömillä on oikeus työmarkkinatukeen myös työttömyyden ajalta, mikäli henkilö ei ole kieltäytynyt TE-toimiston tarjoamasta työstä tai koulutuksesta ja hän on hakenut ammatilliseen koulutukseen, eikä ole kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystä erotettu tällaisesta koulutuksesta.[1] Henkilön on haettava kevään yhteishaussa vähintään kahta opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa, ammatillisessa koulutuksessa.[24]
Omien ja vanhempien tulojen vaikutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työmarkkinatuessa oli vuosina 2014-2023 käytössä suojaosa, jonka vuoksi enintään 300 euron suuruiset omat ansiotulot eivät pienentäneet työmarkkinatuen määrää[25][11]. Kaikki ansiotulot vähentävät työmarkkinatuen määrää huhtikuusta 2024 alkaen taas siten, että tuensaajan kokonaisbruttotulot kasvavat vain puolella hankittujen ansiotulojen määrästä[13]. Satunnaiset tulot kuten perintö, lahja ja satunnainen myyntivoitto eivät kuitenkaan pienennä työmarkkinatuen määrää[12].
Myös eräät sosiaalietuudet, kuten omaishoidon tuki, perhehoitajan palkkiot ja osittainen varhennettu vanhuuseläke vaikuttavat työmarkkinatuen määrään[3].
Puolison ja lasten tulot eivät vaikuta työmarkkinatuen määrään[26][6]. Jos tuen hakija ei täytä työssäoloehtoa ja asuu vanhempiensa taloudessa, vanhempien tulot saattavat kuitenkin laskea työmarkkinatukea. Tukea ei alenneta, jos vanhempien tulot ovat enintään 1 781 euroa. Jokainen samassa taloudessa asuva muu huollettava lapsi nostaa tulorajaa 106 euroa kuussa. Jos tuloraja ylittyy, työmarkkinatuesta vähennetään puolet, ellei hakija pysty luotettavasti osoittamaan, etteivät vanhemmat tue häntä taloudellisesti.[27]
Omaisuus vähentää työmarkkinatukea vain siinä tapauksessa, että työtön saa siitä pääomatuloja, kuten vuokraa, osinkoa tai korkoa. Jos työmarkkinatuen saaja on yli 54-vuotias ja jos työssäoloehto oli täyttynyt hänen jäädessään työttömäksi, saa hänellä olla kuitenkin rajattomasti pääomatuloja ilman, että se vaikuttaa työmarkkinatukeen.[28] Petteri Orpon hallitus aikoo kuitenkin poistaa kaikki työttömyysturvan ikäsidonnaiset poikkeukset syyskuusta 2024 alkaen[29].
Avio- tai avoliitossa asuva tai perheellinen työtön saa ansaita pääsääntöisesti kuukausittain 1 044 euroa pääomatuloa ilman, että hänen työmarkkinatukensa pienenee. Jos raja ylittyy, työmarkkinatuesta vähennetään 50 prosenttia tulorajan ylittävistä tuloista.[30] Yksin asuvaa työtöntä kohdellaan tätä huomattavasti ankarammin, sillä hän saa ansaita kuukausittain pääsääntöisesti vain 311 euroa pääomatuloja ilman, että työmarkkinatuki pienenee. Jos kyseinen raja ylittyy, työmarkkinatuesta vähennetään lisäksi 75 prosenttia tulorajan ylittävistä tuloista.[30] Jos yksin asuvalla työttömällä on samat 1044 euroa pääomatuloja kuussa, hänen työmarkkinatukensa kutistuu vain 250 euroon[16].
Huoltovelvollisen työttömän tulorajaa korotetaan 130 eurolla jokaista huollettavaa lasta kohden[30].
Puolison tai lasten pääomatulot eivät vaikuta työmarkkinatuen määrään[31][6].
Jos pääomatulo maksetaan esimerkiksi vain kerran vuodessa, Kela jakaa sen laskennalliseksi tuloksi koko vuodelle.[32]
Alaikäisten lasten vaikutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työmarkkinatuen lapsikorotukset poistettiin huhtikuussa 2024[14].Työmarkkinatuen määrä oli tätä aiemmin suurempi, mikäli työttömällä oli alaikäisiä huollettavia lapsia tai mikäli puolison alaikäiset lapset asuivat hakijan taloudessa. Lapsikorotus yhdestä lapsesta oli vuonna 2017 5,27 e/päivä, kahdesta lapsesta yhteensä 7,74 e/päivä ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,98 e/päivä.[17]Aktiivimalli
- Pääartikkeli: Aktiivimalli
Työmarkkinatukea leikattiin vuosina 2018 ja 2019 niin sanotun aktiivimallin mukaisesti, jos työtön työnhakija ei täyttänyt aktiivisuusehtoa eikä saanut työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä sosiaalietuutta. Ehdon täyttymiseksi työttömän oli tehtävä palkkatyötä, harjoitettava yritystoimintaa tai osallistuttava TE-keskuksen työllisyyttä edistäviin palveluihin riittävässä määrin.[33]
Tuen lakkaaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä saaneen oikeus tukeen lakkautetaan, jos tuen saaja kieltäytyy, eroaa tai joutuu omasta syystään erotetuksi työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, johon osallistuvalla on oikeus saada työmarkkinatukea ja ylläpitokorvausta. Tällaisia toimenpiteitä ovat työvoimakoulutus sekä työharjoittelun, työelämävalmennuksen tai kuntouttavan työtoiminnan nimellä kulkeva palkaton työ.
Työmarkkinatuen ostovoima ja kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työmarkkinatuen ostovoimaa heikentää se, että siitä perittävä vero on noin kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin vastaavankokoisesta palkasta perittävä vero. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on todennut lisäksi, ettei työmarkkinatuki ja sitä täydentävät asumis- ja toimeentulotuki eivät riitä kattamaan kohtuulliseksi katsottavaa minimikulutusta [34]. Lisäksi joka neljäs työmarkkinatuella elävä saa työmarkkinatuen lisäksi pelkkää asumistukea. Vain joka kolmannelle maksetaan toimeentulotukea tai toimeentulotuen ja asumistuen yhdistelmää eli 40 prosentin on tultava toimeen pelkällä työmarkkinatuella.[35]
Asumistuki kattaa keskimäärin puolet vuokrasta tai yhtiövastikkeesta[36].
Työmarkkinatuen taso sidottiin alun perin maan yleisen palkkatason kehitykseen[37]. Vuonna 1997 työttömyysturvalakia kuitenkin muutettiin siten, että työmarkkinatuen määrä sidottiin elinkustannusindeksiin, joka seuraa hintojen nousua, mutta ei lainkaan yleistä palkka- tai omaisuustulojen kehitystä[38]. Työmarkkinatuen määrä jäi siksi jatkuvasti jälkeen yleisestä elintason noususta: suomalaisten reaaliansiot nousivat vuosina 1991–2011 38 prosenttia, mutta työmarkkinatuen ostovoima vain viisi prosenttia[39]. Työmarkkinatuki pienentyi myös suhteessa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan[40].
Työmarkkinatuessa aiemmin olleen puolison tuloihin perustuvan tarveharkinnan tulorajat jätettiin lisäksi tarkistamatta vuosina 2005–2009, vaikka työttömyysturvalaissa oli määräys, jonka mukaan tarveharkinnan tulorajoja pitää muuttaa vastaamaan palkkatason muutosta, jos maan yleinen palkkataso muuttuu olennaisesti.[41].
Työmarkkinatukeen tehtiin vuosia kestäneen poliittisen keskustelun jälkeen vuoden 2012 alussa voimaan astunut kertaluonteinen noin 22 prosentin tasokorotus. Kelan tutkimusosaston mukaan perusturva oli vuonna 2013 silti edelleen pahasti jäljessä yleisistä elinkustannuksista[42].
Työmarkkinatuen tasoon kohdistuvaa kritiikkiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kelan johtava tutkija Yrjö Mattila kertoi vuonna 2013, että osa työmarkkinatuen saajista ei selviydy laskuistaan, eikä kykene hankkimaan itselleen lääkärin määräämiä lääkkeitä. Mattila suositteli, että työmarkkinatuen määrää nostetaan vähintään kaksinkertaiseksi.[42]
Vuonna 2014 Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea huomautti Suomea siitä, että työmarkkinatuen alhainen määrä rikkoo Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräystä, jonka mukaan vähimmäissosiaalietuuksien on oltava vähintään 50 prosenttia maan mediaanitulosta.[8][9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kenelle työmarkkinatukea maksetaan? 21.9.2015. Kela. Arkistoitu 17.4.2016. Viitattu 10.4.2016.
- ↑ a b c d Tilasto Suomen työttömyysturvasta 2022. Finanssivalvonta ja Kansaneläkelaitos. Taulukko 11 sivulla 37. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/af43d821-1989-476a-a6d2-e7354457aa31/content
- ↑ a b Työllistymistä edistävät toimenpiteet Kela. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ a b Kenelle työmarkkinatukea maksetaan? 21.9.2015. Kela. Arkistoitu 17.4.2016. Viitattu 10.4.2016.
- ↑ Työttömyysturvalaki. 30.12.2002/1290. 3 luku, 3 §. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290#O1L3P3
- ↑ a b c Työmarkkinatuen maksaminen 6.7.2015. Kela. Arkistoitu 17.4.2016. Viitattu 10.4.2016.
- ↑ a b Kuolleita historiallisen paljon Suomessa vuonna 2022 - Tilastokeskus www.stat.fi. 26.1.2023. Viitattu 21.9.2023.
- ↑ a b Euroopan neuvostolta sapiskaa Suomelle liian matalasta sosiaaliturvasta Yle Uutiset. 11.2.2015. Viitattu 14.11.2015.
- ↑ a b European committee of social rights. Decision on the merits. Notification 10. October 2014. Finnish Society of Social Rights v. Finland Complaint No. 88/2012. http://www.coe.int/T/DGHL/Monitoring/SocialCharter/Complaints/CC88Merits_en.pdf
- ↑ Työttömyysturvalaki. 30.12.2002/1290. 3 luku, 3 §. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290#O1L3P3
- ↑ a b Findikaattori: työkyvyttömyyseläkettä saaneet 30.3.2017. Eläketurvakeskus. http://findikaattori.fi/fi/76
- ↑ a b Osatyökykyisten reitit työllisyyteen - etuudet, palvelut, tukitoimet. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 43/2018. Sivu 20. https://tinyurl.com/ydybddy7
- ↑ a b Pitkäaikaistyöttömien työkykyä ei raportin mukaan selvitetä riittävästi ja he saavat vääriä etuuksia. Etelä-Suomen Sanomat 15.11.2018. https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2498901
- ↑ a b Paljonko työmarkkinatukea maksetaan? kela.fi. Viitattu 18.6.2021.[vanhentunut linkki]
- ↑ Työttömyysetuuden verotus kela.fi. Arkistoitu 18.7.2020. Viitattu 18.7.2020.
- ↑ a b Työmarkkinatuki kela.fi. Viitattu 18.7.2020.
- ↑ a b c Työmarkkinatuen määrä 7.4.2017 (päivitetty). Kela. Arkistoitu 9.5.2017. Viitattu 21.12.2017.
- ↑ Omat tulot vaikuttavat työmarkkinatukeen 1.1.2015. KELA. Arkistoitu 16.2.2015. Viitattu 24.2.2015.
- ↑ Yrittäjät voivat saada väliaikaista työmarkkinatukea tammi-helmikuulta 2022. https://toimistot.te-palvelut.fi/-/yrittajat-voivat-saada-valiaikaista-tyomarkkinatukea-tammi-helmikuulta-2022-1
- ↑ Julkinen talous Suhdanne. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ Kuntien työmarkkinatuen rahoitus 20.10.2014. KELA. Arkistoitu 13.2.2015. Viitattu 24.2.2015.
- ↑ Kaisa Paastela: Pitkäaikaistyöttömyyden kulut kunnille nousivat ennätykseen Verkkouutiset. 24.1.2024. Viitattu 7.6.2024.
- ↑ Työmarkkinatuen tarveharkinta kela.fi. Viitattu 18.7.2020.
- ↑ Alle 25-vuotiaat ilman tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta TE-palvelut. Viitattu 10.4.2016.
- ↑ Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2014. 19.12.2013. http://www.kela.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/mHBZ5fHNro4S/content/muutoksia-kelan-etuuksiin-vuonna-2014 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Puolison tulot eivät jatkossa vaikuta työmarkkinatukeen 19.12.2012. Kela. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 10.4.2016.
- ↑ Vanhempien tulot vaikuttavat 1.1.2016. Kela. Arkistoitu 17.4.2016. Viitattu 10.4.2016.
- ↑ http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/301210124937ML?OpenDocument (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hallitusohjelman muutokset työttömyysturvaan A-Kassa. Viitattu 19.6.2024.
- ↑ a b c http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/130608120334ML (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 2.4.2013
- ↑ Puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen poistuu 27.12.2012 13:30. Sosiaali- ja terveysministeriö. Arkistoitu 12.4.2013. Viitattu 2.4.2013.
- ↑ http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/130608120334ML (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 23.10.2011
- ↑ Aktiivimalli - TE-palvelut toimistot.te-palvelut.fi. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015 http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125703/TY%C3%96_2015_001_web_06032015.pdf?sequence=3
- ↑ Etuuksien ja palkka- ja yrittäjätulojen yhdistämisen monimutkaisuus on haaste nykyisessä sosiaaliturvassa Tutkimusblogi. 16.12.2020. Viitattu 10.2.2021.
- ↑ Asumistuki vähentää tehokkaasti pienituloisten asumismenoja. Kela tiedottaa 6.7.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 25 §:n poikkeuksellisesta soveltamisesta ja työttömyysturvalain 22 ja 24 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. HE 88/1996. http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960088
- ↑ Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Voimaantulo 1.1.1998.
- ↑ Perusturva laahaa perässä. Kela tiedottaa 23.11.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Joonas Rahkola: Myyttejä perusturvasta. SAK 17.11.2010
- ↑ Laiton tarveharkinta 24.10.2010. Heikki Hiilamo, Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Tutkija: Työmarkkinatuki tuplattava Kotimaa Julkaistu 06.03.2013. https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkija-tyomarkkinatuki-tuplattava/1912474#gs.YurGBfM (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kelan etuuslaskuri (mm. peruspäivärahalaskuri)
- Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Työmarkkinatuki Kelan sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)