Alfred J. Kwak
Alfred J. Kwak | |
---|---|
Sarjan tunnus. |
|
Tyyli | animaatio |
Kestoaika | noin 23 minuuttia |
Luoja(t) | Herman van Veen |
Pääosissa |
Jarmo Koski Martti Tschokkinen Pekka Autiovuori Kauko Helovirta Titta Jokinen Jukka Voutilainen Harri Hyttinen Rabbe Smedlund Kaija Kiiski Maria Salo Pirkko Aarnio |
Alkuperämaa |
Alankomaat Saksa Espanja Japani |
Alkuperäiskieli | japani |
Verkko |
VARA Yle TV2 TV Tokyo ZDF IETV SVT SR TV4 Channel 4 FR3 Canal+ Canal Famille Italia 1 TVE TV2 NRK Telewizja Polska Magyar Televízió BRT RTBF ERT BK Sjónvarpið |
Esitetty | 3. huhtikuuta 1989 – 29. maaliskuuta 1990 (TV Tokyo) |
Tuotantokausia | 2 |
Jaksoja | 52 |
Ikäraja | |
Tuotanto | |
Vastaava(t) tuottaja(t) | Dennis Livson |
Käsikirjoittaja(t) | Akira Miyazaki |
Tuotantoyhtiö(t) | Telecable Benelux B.V. |
Palkinnot | |
Voitetut |
Kultainen kamera 1991 |
Aiheesta muualla | |
IMDb |
Alfred J. Kwak (jap. 小さなアヒルの大きな愛の物語 あひるのクワック, Chiisana Ahiru no Ōkina Ai no Monogatari: Ahiru no Kuwakku) on Dennis Livsonin tuottama hollantilais-saksalais-espanjalais-japanilainen piirrossarja, joka sai ensinäytöksensä vuonna 1989. Se perustuu hollantilaisen Herman van Veenin kirjoittamaan teatterinäytelmään,[1] joka syntyi vahingossa van Veenin ajettua autollaan ankan yli. Van Veen omisti Alfredin hahmon yliajamalleen ankalle. Sarjan hahmot suunnitteli Harald Siepermann.[1]
Sarjan päähenkilö on nuori ankka, Alfred Jodocus Kwak, joka joutuu sarjassa monenlaisiin seikkailuihin, jotka vievät hänet tukaliin tilanteisiin ja äärimmäisiin paikkoihin. Suomessa sarja on esitetty ensimmäisen kerran vuosina 1990[2]–1992 Yle TV2:lla ja se nähtiin uusintana vuosina 1994 ja 1996–1997 sekä heinäkuusta 2009 lokakuun alkuun 2010. Sarjan ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin DVD:lle helmikuussa 2009 ja toinen tuotantokausi marraskuussa 2009[3].
Alfred J. Kwakille luonteenomaista oli 1980-luvun loppupuolen ajankohtaisten poliittisten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden käsittely. Sarjassa esiteltiin suoraan ja kiertelemättä lapsille arkaluontoisia ja hankalia teemoja, kuten ympäristöongelmia, sodankäyntiä, rasismia, köyhyyttä, päihteitä ja kuolemaa. Sarjan jaksoissa on satiirisia viittauksia 1900-luvun historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin, kuten Saksan kansallissosialistiseen aikakauteen, arabien–Israelin konfliktiin ja Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaan. Jaksoissa Alfred on muun muassa vastustanut valaanpyyntiä, ottanut pakolaisia rotuerottelua harjoittavasta maasta ja todistanut kotimaansa poliittista muutosta absoluuttisesta monarkiasta demokraattiseen hallitusmuotoon. Sarja on käännetty lukuisille kielille: hollanniksi, ranskaksi, japaniksi, kreikaksi, englanniksi, italiaksi, espanjaksi, hepreaksi, arabiaksi, unkariksi, suomeksi, serbiaksi, puolaksi, saksaksi, ruotsiksi, tanskaksi, islanniksi, kiinaksi, tšekiksi, koreaksi ja norjaksi.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarjan ensimmäisessä jaksossa Alfredin perhe häädetään kodistaan huvipuiston tieltä. Toisessa jaksossa Alfredin vanhemmat ja sisarukset jäävät auton alle, joten Mauri-myyrä adoptoi orvon ankanpojan. Lastenohjelmalle epätavallisesti Alfred ja hänen lapsuudentoverinsa ikääntyvät kohdaten aikuistumiseen liittyviä muutoksia ja ongelmia. Dramaattisin muodonmuutos tapahtuu sarjan antagonistissa Korpissa, joka oli alun perin ilkikurinen koululainen, mutta aikuisena hänestä tulee taparikollinen, varas, asekauppias ja hetkellisesti itsevaltainen diktaattori.
Sarjassa Alfred päätyy jännittäviin seikkailuihin usein naiivin ja hyväntahtoisen luonteensa takia. Seikkailuiden konna on useimmiten Korppi, joka on puoliksi mustarastas äitinsä puolelta. Ensimmäisessä jaksossa nähdään Korpin vanhemmat arvostelemassa Alfredin pesässä olevia ankanmunia, koska ne eivät ole yhtä jalon muotoisia tai värisiä kuin heidän munansa. Korppi itse nähdään vasta neljännessä jaksossa, jossa hän on värjännyt nokkansa kenkälankilla mustaksi. Oikea väri kuitenkin paljastuu Alfredille. Korppi on liian ylpeä rodustaan ja haluaisi pitää sen puhtaana, vaikka itse sekarotuisena haluaisi jatkaa sukua. Sen takia nokan väri on häpeällinen Korpille ja on myös syypää hänen lapsuudessa orastavaan itsevihaansa ja vääristyneeseen minäkuvaansa.
Jaksot 22–25 (Korppi keinottelee, Korpin kova komento, Uhkayritys ja Rahalla on siivet) kertovat neliosaisen allegorian kansallissosialismin noususta ja tuhosta. Näissä jaksoissa Korppi on ilmiselvä karikatyyri Adolf Hitleristä; hänellä on sivulle kammatut hiukset ja nokan kärjessä kasvaa hammasharjaviikset. Tarinan alussa Korppi palaa junalla kotiin ja ilmaisee Alfredille peittelemättömän halveksuntansa vallitsevaa poliittista ilmapiiriä kohtaan. Hän perustaa Kansallisen korppipuolueen, jonka puheenjohtajana hän lupaa kansalle työllisyyttä, vaurautta ja järjestystä. Puolueen tunnus on Korpin musta kolmivarpainen jalanjälki valkoisen ympyrän keskellä punaisella pohjalla, mikä on viittaus hakaristilippuun. Korpista tulee vaikutusvaltainen poliittinen hahmo, joka esiintyy Napoleonin univormussa, kaappaa vallan maan lailliselta hallitukselta, ajaa kuninkaan maanpakoon ja vangitsee poliittiset toisinajattelijat, mukaan lukien Alfredin, syyttäen näitä valtiopetoksesta. Korppi alkaa hirmuhallitsijaksi, joka tekee maasta kleptokraattisen autoritaarisen fasistidiktatuurin. Hän edellyttää kansalaisilta rotupuhtautta, vaikka on itse puoliksi mustarastas. Alfred ystävineen kuitenkin varastaa Kansallisen korppipuolueen valtavan omaisuuden kuninkaanlinnan holvista, ja varattoman Korpin on luovuttava vallasta.
Myöhemmin Alfred tapaa nuoren kauniin mustan ankan Iiris Wanan, ja he rakastuvat. Kuningas Leijonamieli luopuu kokonaan poliittisesta vallastaan, jääden perustuslailliseksi monarkiksi ja Vesimaahan äänestetään presidentti. Alfredin hyvä ystävä Olli asettuu ehdokkaaksi, sekä liikemies Taalavaara ja myös Korpista tulee ehdokas. Korppi on edelleen monien kansalaisten suosiossa kärsimyksen ajasta huolimatta. Korppi parantaa asemiaan, kun hän ensin tuhoaa salaa padon aiheuttaen tulvan ja sen jälkeen haluaa auttaa padon rakentamisessa. Korppi ampuu Lieroa, joka kertoo kaiken näkemänsä Alfredille ja Maurille näiden palatessa kotiin. Alfred yrittää löytää Korpin apurin Harrin. Harri saapuu yllättäen Alfredin talolle ja tunnustaa Korpin olleen tulvan takana. Korppi ehtii karata, kun poliisit teon paljastuessa lähtevät hänen asunnolleen. Vesimaan presidentiksi nousee Olli. Korppi pidätetään sarjan edetessä, ja hän saa 26 vuoden vankeustuomion. Alfredilla ei kuitenkaan mene ihan hyvin, sillä Iiris on suuttunut hänelle kun Alfred myöhästyy teatteriesityksestä, eikä suostu enää puhumaan hänelle. Samaan aikaa Korppi karkaa vankilasta apunaan vartija, joka oli myös Kansallisen Korppipuolueen ministeri, varastaa professori Von Pallaksen piirustukset ja kidnappaa Iiriksen panttivangikseen. Lopulta Alfred saa Korpin kiinni ja pelastaa Iiriksen. Korppi yritti karata, mutta poliisit saivat tämän kiinni. Alfredin syntymäpäivää vietetään ja tarina päättyy onnellisesti.
Sarjan henkilöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Listassa on vain osa sarjassa esiintyvistä henkilöistä:
- Alfred Jodocus Kwak, sarjan nimikkohenkilö
- Joonas Sebastian Kwak, Alfredin isä
- Anna, Alfredin äiti
- Mauri Myyrä, Alfredin kasvatti-isä
- Olli, Alfredin haikaraystävä
- Hannu, Alfredin harakkaystävä, joka ei voi vastustaa mitään kiiltävää
- Henkka, Alfredin kaniystävä
- Kapteeni Tunkki, Aurinkoisen kapteeni
- Liisa, kapteeni Tunkin vaimo
- Tarkastaja Sherlock, etsivä
- Eversti Rytinä (eräässä jaksossa sanotaan kenraaliksi)
- Tuomari Ruupertti, hovimies
- Iiris Wana, Alfredin tyttöystävä
- Tom Wana, Iiriksen pikkuveli
- Iiriksen ja Tomin vanhemmat
- Professori von Pallas, Alfredin ystävä
- Professori von Pallaksen vaimo
- Korppi, Alfredin lapsuudentuttava, rikollinen, kiusankappale, ja arkkivihollinen. Hänestä tuli väliaikaisesti diktaattori
- Harri ja Hanski, Korpin ystävät
- Karski-Katti, rikollinen
- Liero Lonkero, vakooja joka on palvellut mm. Korppia sekä pormestari K. Rokodiiliä.
- Prinssi Rohkea, Kuningas Leijonamielen poika
- Pontso, lääkityksen alainen norsu
- Linnan vartijat, pahimpia vihamiehiä
- Pormestari K. Rokodiili, rahanahne ja häikäilemätön poliitikko ja liikemies
- Professori Hannibal, pormestari K. Rokodiilin apuri
- Töpö Virtanen, toimii joskus pormestari K. Rokodiilin apurina Hannibalin tilalla
- Perttu, luokanopettaja
- Herra Colombo, sirkuksen pelle
- Professori Ramses
- Uutistenlukija
- Poliisit
- Konstaapeli
- Kleo Kattimon, professori Ramseksen sukulainen
- Tohtori Livingstone, tutkimusmatkailija
- Noora, sateenkaaren päässä olevan kultaruukun vartija
- Noita
- Mehiläiset
- Trubaduuri
- Valkea kuningatar
- Iiro, Varpusmaan vakooja
- Napsu ja Nipsu, hiiripariskunta
- Malai Dama, lumimies
- Varpusmaan komentaja
- Tuomari, kunnian arvoisa
- Korpin äiti ja isä, Korpin vanhemmat
- Professori Nalli
- Professori Tsjang, biologi
- Michael Duckson, laulaja joka muistuttaa aika lailla Michael Jacksonia ja Princea
- Kuussa asuva pelle
- Kaksoismaan kuningas
- Kaksoismaan kuninkaan 12 ministeriä
- Laivastonvääpeli (oik. pursimies)
- Lohikäärme
- Sirkustirehtööri
- Professori von Pallaksen vaimo
- Herra Taalavaara
- Apteekkari-Valto
- Salamin prinssi Sallaman
- Salamin kuningas
- Jallan kuningas
- Jallan prinsessa Mirha
- Korppikotka
- Saharausku
- Pormestari Pippi
- Metsästäjä Yrjänä
- Majavayhtiön johtaja
- Antiikkikaupan myyjä
- Matkaopas
- Kuninkaan lakeija
- Henkan äiti ja isä, Henkan vanhemmat ovat vesimaan kukkakaupassa satamalaiturin vieressä
- TV-reportterit
- Sergo-rotta
- Arkkipiispa
- Pääministeri
- Ollin lapset
- Ollin äiti
- Hannu ja Kerttu
Jaksot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muutamien jaksojen nimet oli uusittu VHS:lle, mutta DVD:llä käytettiin jälleen alkuperäisissä tv-esityksissä käytettyjä nimiä. Suluissa on jaksojen ensimmäiset esityspäivät Suomessa.
1. tuotantokausi
|
2. tuotantokausi
|
Suomalainen tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunnuslaulut: | Katja Liljestrand Liisa Lind Solveig Sundqvist Heidi Yrjä |
Äänitys: | Yleisradion jälkiäänitys |
Suomennos: | Irja Hämäläinen Marjatta Kilpi-Wikström Arja Kuittinen Marjatta Sario Arja Kataja Pirjo Aaltonen Arja Kari-Ovaskainen Marja Huuskonen Kirsti Luova Maija Rantanen Jertta Ratia-Kähönen |
Laulut: | Kirsti Luova |
Äänittäjät: | Timo Hintikka Tarja Laaksonen Pekka Heinonen Matti Nuotio Veijo Lehti Ari Lyytikäinen Heikki Häkkinen Pekka Vanhanen |
Sovitus ja ohjaus: | Irja Hämäläinen Marja Huuskonen |
Suomalaiset ääninäyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Listassa on vain jaksojen tärkeimmät henkilöt.
Jarmo Koski | … | Alfred J. Kwak, Henkka, Harri, Antiikkikaupan myyjä, Korppikotka, Hanski, Pontso, Konstaapeli, Ministeri-Pad, Salamin kuningas, Korpin isä, Töpö Virtanen |
Martti Tschokkinen | … | Mauri, Luokanopettaja Perttu, Pullon henki, Pääministeri, Jallan kuningas, Pormestari K. Rokodiili, Lumimies, Herra Taalavaara, Lohikäärme, Herra Colombo, Henkan isä |
Pekka Autiovuori | … | Korppi, Karski-Katti, Tarkastaja Sherlock, Iiriksen ja Tomin isä, Hannu Harakka (2. tuotantokausi), Professori Tsjang |
Kauko Helovirta | … | Kapteeni Tunkki, Kuningas Leijonamieli, Professori Ramses, Kaksoismaan kuningas, Tuomari, Majavayhtiön johtaja |
Titta Jokinen | … | Iiris, Olli, Noora, Nipsu, Rouva Mehiläinen, Professori von Pallaksen vaimo |
Jukka Voutilainen | … | Eversti Rytinä, Laivastonvääpeli, Varpusmaan komentaja |
Harri Hyttinen | … | Alfredin isä, Professori von Pallas, Uutistenlukija, Professori Nalli, Professori Hannibal, Liero Lonkero, Saharausku, Sirkustirehtööri |
Rabbe Smedlund | … | Iiro, Apteekkari-Valto, Arkkipiispa, Tuomari Ruupertti, Metsästäjä Yrjänä, Prinssi Rohkea, Tom, Pormestari Pippi, Salamin prinssi Sallaman, Tohtori Livingstone, Herra Mehiläinen, Napsu |
Kaija Kiiski | … | Pormestari K. Rokodiilin vaimo, Matkaopas, Jallan prinsessa Mirha, Kuningatar Kleo Kattimon, Kapteeni Tunkin vaimo, Henkan äiti |
Maria Salo | … | Hannu Harakka (1. tuotantokausi), Valkea kuningatar, Korpin äiti |
Pirkko Aarnio | … | Alfredin äiti, Iiriksen ja Tomin äiti, Noita, Olli (jakso 39) |
Voitto Nurmi | … | Michael Duckson |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Amidi, Amid: Harald Siepermann (1962-2013) Cartoon Brew. 16.2.2013. Viitattu 1.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Piirretyt ankat digitaaliäänittäjien koekaniineina. Helsingin Sanomat, 8.11.1990, s. 59.
- ↑ Alfred J. Kwak, 1. kausi Iltalehti. 8.4.2009. Arkistoitu 3.6.2016. Viitattu 6.5.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alfred J. Kwak Elonetissä (Arkistoitu – Internet Archive)