Ympäristöongelma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aiheeseen liittyvää
Eliöt, maaperä ja vesistöt
Ilma ja ilmasto
Yhteiskunta
Metsäkatoa Intian Mattupettyssa

Ympäristöongelmalla tarkoitetaan ympäristössä, eli meitä ympäröivässä luonnossa ja sen ekosysteemeissä tapahtunutta tai tapahtuvaa ympäristömuutosta, joka aiheuttaa jollain tavalla haittaa ihmisille tai luonnolle, biodiversiteetille ja ekosysteemipalveluille.[1] Nämä muutokset voivat olla paikallisia eli lokaaleja, kuten happamoitunut järvi, alueellisia, kuten Itämeren rehevöityminen, tai globaaleja, kuten ilmastonmuutos. Ympäristöongelmat johtuvat ihmistoiminnasta ja juontavat juurensa pääasiassa luonnonvarojen käyttöön. [1]

Yleistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristöongelma on haitallinen ympäristömuutos, josta koituu harmia, pahimmillaan kuolemaa ja tuhoa. Ympäristömuutos on muutos maankäytössä, biodiversiteetissa, lajistossa tai ympäristön fysikaalis-kemiallisissa olosuhteissa. Näin ympäristöongelmia ovat esimerkiksi ilman ja vesien saastuminen. Ympäristöongelma on myös muutos, jonka ihminen kokee jostakin syystä ongelmallisena, näin se voi olla myös esteettinen tai jollain tavalla häiritsevä, kuten melu tai valosaaste.[1]

Aikamme suurimmat ympäristöongelmat ovat ilmastonmuutos ja luontokato eli biodiversiteetin, biomassan, lajien ja elämän katoaminen. Suurimmiksi syiksi ympäristöongelmille ovat maankäyttö, kuten kaivokset, maa- ja metsätalous sekä teknologia, kuten teollisuus ja liikenne. Yleensä ympäristöongelmassa on kyse siitä, että ihminen ottaa luonnosta jotain pois, kuluttaa luonnonvaroja, esimerkiksi puuta ja mineraaleja, tai laskee luontoon jotain ylimääräistä, kuten jätteitä tai hiilidioksidia.[2] Ihminen sotkee aineiden kiertoa tai ekosysteemien toimintaa. Luontokadolle suurin syy on maankäyttö ja erityisesti metsäkato. Ilmastonmuutoksen suurin syy on fossiilisten polttoaineiden käyttö.[2] Ympäristöongelmia pyritään ratkomaan ympäristönsuojelulla, kuten ilmastopolitiikalla, puhtaalla teknologialla, kulutustapojen muutoksilla tai ympäristön puhdistuksella, esimerkiksi muovin siivoamisella merestä.

Tavallisesti ympäristöongelmina pidetään vain ihmisen aiheuttamia muutoksia: esimerkiksi maanjäristysten tai myrskyjen kaltaisten luonnononnettomuuksien ei yleensä katsota olevan ympäristöongelmia, vaan ne ovat maantieteen alaan kuuluvia luonnonhasardeja. Luonnonhasardit tosin usein linkittyvät ympäristöongelmiin, esimerkiksi ihmisen toiminta voi aikaansaada maanvyöryjä ja lumivyöryjä, kun puita kaadetaan. Nykyisten ympäristöongelmien katsotaan usein liittyvän muun muassa liikakulutukseen ja -kansoitukseen, luonnonvarojen ehtymiseen, teollistumiseen, eriarvoisuuteen ja köyhyyteen, tietämättömyyteen tai kehittymättömään tekniikkaan. [3]

Ympäristöongelmat voivat olla paikallisia tai maailmanlaajuisia. Tavallisia ympäristöongelmina pidettyjä ilmiöitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, vesistöjen rehevöityminen, otsonikato, eroosio, maaperän ja vesien happamoituminen, ympäristön saastuminen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen esimerkiksi lajien sukupuuttojen muodossa. Aikaisemmin metsäkato oli suuri ongelma, mutta sitä on varsinkin kehittyneissä maissa lieventänyt fossiilisten polttoaineiden käyttäminen polttopuun sijaan. Ympäristöongelmia voivat aiheuttaa myös ympäristöä pilaavat fysikaaliset päästöt, kuten esimerkiksi ydinsäteily, melu ja valosaaste.[4]

Hiilivoimala Alankomaissa

Ympäristöongelmia ratkotaan ympäristönsuojelulla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristöongelmia pyritään ratkaisemaan ja ehkäisemään ja niiden haittoja lievittämään ympäristönsuojelulla. Ympäristönsuojelulla, esimerkiksi puhtaan teknologian käytöllä pyritään korjaamaan haitallisisa ympäristömuutoksia. Ympäristönsuojelun tavoitteiden määrittely on vaikeaa, koska ihmiset kokevat ongelmat eri tavalla, mutta yleisenä tavoitteena on turvata ihmisen ja muun luonnon hyvinvointi. Usein käytetty käsite kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että nykyisen sukupolven tarpeet tyydytetään vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan, ja sitä voidaan pitää yhtenä ympäristönsuojelun tavoitteista. Kestävässä kehityksessä pyritään edistämään ihmisten hyvinvointia niin, etteivät ihmiset, luonto ja muut lajit kärsi. YK-maat yhdessä sopivat New Yorkissa vuonna 2017 yhteensä 17 kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitetta, joihin kuuluu monia sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia tavoitteita. Agenda 2030 on viitekehys koko maailman ympäristönsuojelulle.[5]

Globaalit ja suuret ympäristöongelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdeksän planetaarista rajaa jakautuvat 13:een pienempien osa-alueiden rajoihin, joista ainakin kuvassa esitetyt kuusi on ylitetty vuonna 2022.

Jo 1896 ruotsalainen nobelisti Arrhenius havaitsi kasvihuoneilmiön ja pian jo alettiin ymmärtää fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvaa ilmastonmuutosta. Sen vakavuutta alettiin kuitenkin ymmärtää hyvin vasta 1970-luvulla, jolloin myös järjestettiin Reykjavikin ympäristökonferenssi. Ilmastonmuutos sään ääri-ilmiöineen alettiin nähdä ensimmäisenä suurena globaalina ympäristöongelmana. 70-luvulla syntyi voimakas ympäristöliike ja monia ympäristöjärjestöjä, mukaan lukien Greenpeace. [6]

Rooman klubi esitti 60-luvulla huolensa ihmiskunnan kulutuksesta, luonnonvarojen käytöstä ja luonnonvarojen riittävyydestä raportissaan Kasvun rajat. Ymmärrettiin, ettei äärellisellä pallolla voida kuluttaa luontoa loputtomiin, ja että luonnonvarojen liikakäyttö aiheuttaa suurimman osan ympäristöongelmista. Rion kokouksessa 1992 YK-maat pääsivät ensi kertaa sopuun selkeistä kestävän kehityksen tavoitteista ja alettiin ymmärtää miten sosiaaliset ongelmat, kuten köyhyys ja konfliktit liittyvät ekologisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja vesipulaan. Pariisin ilmastosopimuksessa 2015 määritettiin ensi kertaa globaalit ilmastotavoitteet ja Montrealissa 2022 tehtiin globaali sopimus luontokadon estämiseksi ja 30 prosentin suojelemiseksi maapallon pinnasta. [6]

Professorit Johan Rockström ja Per Olsson sekä Stockholm Resilience Center määrittivät 2009 yhteensä 9 planetaarista rajaa, jotka käsittävät lähes kaikki ympäristöongelmat. Malli planetaarisista rajoista kuvaa 9 indikaattorilla maapallon rajoja ja sitä, kuinka pahasti ne on ylitetty tai kuinka lähellä ne ovat ylittämistä. Rajoja ovat mm. maankäyttö, makean veden käyttö, luontokato ja ilmastonmuutos. [7] Planetaarisia rajoja kuvataan donitsilla ja tähän perustuvaa mallia, jossa yhteiskunta asetetaan sopeutumaan planetaarisiin rajoihin, kuvataan donitsitaloutena. Donitsitaloudessa pyritään samalla poistamaan köyhyys ja luomaan rauhaa yhteisöjen välille ja ratkomaan muita sosiaalisia ongelmia, kun ihmiskunnan tarpeet sovitetaan planeetan rajoihin. Donitsitalousmallista on kirjoittanut ensimmäisenä Kate Raworth kirjassaan Donitsitaloustiede ja siitä on tullut ympäristötieteen valtavirtaa. [8]

Arvioita ympäristöongelmien vakavuudesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ympäristöongelmien mahdolliset kustannukset vuosikymmenen aikana Isossa-Britanniassa.

New Yorkin osavaltionyliopiston ympäristöasioihin erikoistuneen College of Environmental Science and Forestryn tutkijoille ja opettajille vuonna 2009 tehdyssä kyselyssä asiantuntijat laittoivat pahimmat kymmenen ihmiskuntaa kohtaavat ympäristöongelmat seuraavaan vakavuusjärjestykseen:[9]

  1. väestönkasvu
  2. ilmaston lämpeneminen
  3. tarve fossiilisten polttoaineiden korvaamiselle
  4. liikakulutus
  5. kestävän kehityksen mukaisen toiminnan vähyys
  6. energian säästön tarve
  7. ihmisten kyvyttömyys nähdä itsensä osana maailmanlaajuista ekosysteemiä
  8. hiilidioksidipäästöt
  9. uusiutuville raaka-aineille perustuvien kulutustavaroiden puute
  10. vesipula

Oxfordin yliopiston ympäristötutkija Norman Myersin mukaan maailman vakavimmat ympäristöongelmat ovat:[10]

  1. väestönkasvu
  2. ilmaston lämpeneminen
  3. biodiversiteetin katoaminen eli massasukupuutto
  4. sademetsien hävittäminen
  5. pintamaannoksen eroosio
  6. vesipula
  7. raaka-aineiden liikakulutus
  8. köyhyys

Yksi mahdollinen lähestymistapa eri ympäristöongelmien vertailuun on arvioida kustannukset, joita ongelmien torjunnasta on odotettavissa kansantalouden tasolla. Kustannusten mittakaavan voidaan odottaa korreloivan ainakin suuntaa antavasti ongelman yleisen vakavuuden kanssa. Brittiläisen Centre for Exploitation of Science and Technology arvion mukaan näin mitattuna taloudellisesti merkittävimpiä ympäristöongelmat Britannialle ovat merkittävyysjärjestyksessä:[11]

  1. kasvihuoneilmiö
  2. veden laatu
  3. jätehuolto
  4. happosateet
  5. raskasmetallit
  6. otsonikato
  7. ilmanlaatu
  8. melu
  9. VOC-päästöt ja hajut
  10. pysyvät orgaaniset yhdisteet
  11. maaperän saastuminen
  12. suurpäästöt

Yhteensä ympäristöongelmien hoitoon arvioitiin 90-luvun aikana kuluvan 140 miljardia puntaa. Vastaavat arviot Euroopalle ja Yhdysvalloille olivat 860 miljardia ja 1 060 miljardia puntaa.[12]

Ympäristönsuojelun teemasivu

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Lyytimäki et Hakala: Ympäristön tila ja suojelu Suomessa. Gaudeamus, 2009.
  2. ↑ a b Juha Kauppinen: Monimuotoisuus. Siltala, 2019.
  3. ↑ Per Becker: Sustainability Science. Elsevier Science Ltd., 2014.
  4. ↑ Ympäristönsuojelulaki: [1] (Arkistoitu – Internet Archive). Finlex, YSL 86/2000.
  5. ↑ YK: Agenda2030-Kestävän kehityksen tavoitteet. Suomen YK-liitto, 2015.
  6. ↑ a b Per Becker: Sustainability Science. Elsevier Science Ltd, 2014.
  7. ↑ Rockström et Gaffney: Breaking Boundaries: The Science Behind Our Planet. DK Publishing (Dorling Kindersley), 2021.
  8. ↑ Kate Raworth: Donitsitaloustiede. Terra Cognita, 2018.
  9. ↑ ScienceDaily: Worst Environmental Problem? Overpopulation, Experts Say. ScienceDaily, 2009.
  10. ↑ Myers, N.:Earth's Top Environmental Problems (Arkistoitu – Internet Archive). Blue Planet United, 2003.
  11. ↑ Good, B: Industry and the Environment: A Strategic Overview. Centre for Exploitation of Science and Technology, Lontoo, 1991.
  12. ↑ Kirkwood, R. & Longley, A.: Clean Technology and the Environment. Blackie Academic & Professional, Glasgow, UK, 1995, ISBN 0-7514-0037-8.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ympäristöongelma&oldid=22269575”