Adoptianismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Adoptianismi (joskus myös adoptionismi) on kristologinen käsitys, että Kristus jumalallisen luontonsa puolesta on Jumalan poika sanan varsinaisessa mielessä, mutta ihmisenä Jumalan "ottopoika".[1] Adoptianistisen käsityksen mukaan Jeesus Kristus adoptoitiin Jumalan Pojaksi.[2]

Adoptianismin esittivät 700-luvun lopulla Toledon arkkipiispa Elipandus ja Urgellin piispa Felix Urgellilainen. Useat teologit Kaarle Suuren valtakunnassa, muun muassa Alkuin, vastustivat adoptianismia pitäen sitä Kristuksen jumaluuden kieltämisenä, ja se hylättiin ensin frankkilaisten konsiilissa (792) ja sitten Frankfurtin (794) ja Rooman (799) konsiilissa.[1]

Adoptianismia on esiintynyt joissakin nestoriolaisissa liikkeissä sekä Espanjan alueella. Erityisen tyypillinen adoptianismi oli varhaisessa läntisessä teologiassa.lähde?

  1. a b Adoptianismi
  2. Gilbrant, Thoralf, Odeberg, Hugo, Saarisalo, Aapeli & Koilo, Toivo (toim.): Iso Raamatun Tietosanakirja, s. 9. (Osa 1) Tikkurila: Raamatun Tietokirja, 1988. ISBN 951-606-041-2

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.