Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT
| Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT | |
|---|---|
 |
|
 AKT:n toimisto Helsingin Metallitalossa. |
|
| Perustettu | 1970 |
| Toimiala | Auto- ja Kuljetusalan ammattijärjestö |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Jäsenmäärä | 41 343 (1.1.2022)[1] |
| Puheenjohtaja | Ismo Kokko |
| Jäsenlehti | AKT-lehti |
| Aiheesta muualla | |
| [www |
|
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on auto-, kuljetus- ja ahtausalan työntekijöiden ammattiliitto, joka kuuluu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:hon. Sen puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2021 Ismo Kokko.
Vuoden 2022 alussa AKT:llä oli noin 41 000 jäsentä, joista 85 % oli miehiä ja 15 % naisia.[1] Jäsenet työskentelevät autoliikenne-, ahtaus-, säiliöauto- ja öljytuote-, matkailu-, huolinta- ja liikenneopetusaloilla sekä huoltokorjaamoissa ja terminaaleissa. AKT neuvottelee sopimukset 17 alalle. Liittoon kuuluu 122 ammattiosastoa, joista valtakunnallisia ovat SLSY (noin 1 700 jäsentä), Maili ry (noin 1 500 jäsentä) ja AKT:n Ulkomaankuljettajat ry (noin sata jäsentä).[2] AKT:n keskustoimisto sijaitsee Helsingin Hakaniemessä. [3]
AKT on tunnettu lakkoherkkyydestään työtaistelutilanteissa. Liiton pisimmät lakot vuosina 1976 ja 2000 kestivät viisi viikkoa.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]AKT perustettiin vuonna 1970, kun Suomen Satamatyöntekijöiden Liitto (SL, perustettu 1905), Suomen Autoalantyöntekijäin Liitto (SAL, per. 1948) ja Auto- ja Kuljetustyöväen Liitto (AKL, per. 1960) yhdistyivät.[5] AKT on Kansainvälisen kuljetustyöntekijöiden liiton (ITF), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) ja Pohjoismaisen kuljetustyöntekijöiden liiton (NTF) jäsen. AKT on myös suomalaisen Kuljetusalan Ammattiliittojen Federationin jäsen.[2]
Syksyllä 2011 AKT:n viestintävastaava Hilkka Ahde kanteli liiton puheenjohtaja Timo Rädyn toiminnasta työsuojeluviranomaisille. Ahde syytti Rätyä kiusaamisesta.[6] Alkuvuodesta 2012 AKT:n hallintoelimet päättivät antaa Rädyn jatkaa tehtävissään ja antoivat potkut Ahteelle.[7][8]. Myöhemmin Räty hyllytettiin ja Ahteen työsuhde palautettiin,[9] ja kesällä 2012 Räty erotettiin.[10]. Vuonna 2014 AKT ja liiton johto tuomittiin asiassa sakkoihin ja korvauksiin.[11]
Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1970–1978 Martti Veirto[12]
- 1978–1994 Risto Kuisma[13]
- 1994–2001 Kauko Lehikoinen[14]
- 2001–2012 Timo Räty[10]
- 2012–2021 Marko Piirainen[15]
- 2021– Ismo Kokko[16]
Työehtosopimukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Jäsenmäärät Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö. Viitattu 1.3.2022.
- ↑ a b Liitto AKT. Viitattu 24.5.2018.
- ↑ AKT nyt (Arkistoitu – Internet Archive) AKT
- ↑ AKT:llä runsaasti lakkokokemusta Yle Uutiset. 1.3.2010. Viitattu 22.12.2015.
- ↑ AKT:n historia AKT. Viitattu 22.12.2015.
- ↑ Poliisi selvittää toistakin tapausta – syynä Rädyn käyttäytyminen, MTV 6.3.2012
- ↑ AKT antoi potkut Hilkka Ahteelle, YLE uutiset viitattu 3.3.2012
- ↑ AKT:n pääluottamusmies pitää Ahteen potkuja laittomina, YLE 3.3.2012
- ↑ Valtuusto hyllytti Rädyn – "AKT on uskottava", MTV, 22.3.2012Hilkka Ahde saa jatkaa AKT:ssa, MTV, 22.3.2012
- ↑ a b Timo Rädylle potkut, YLE 7.6.2012
- ↑ Rädylle sakkotuomio Ahteen kiusaamisesta; Yle 27.1.2014
- ↑ Puheenjohtaja Martti Veirto (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 8.10.1996
- ↑ Risto Kuisma haluaa taas valtaa (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 27.10.1994
- ↑ Ujo kovanaama käänsi liiton kurssin (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 4.3.2001
- ↑ AKT:n vt. puheenjohtajan tehtävää hoitaa toistaiseksi Pekka Lehtonen www.akt.fi. 1.4.2021. Viitattu 2.12.2021.
- ↑ Ismo Kokko AKT:n puheenjohtajaksi www.akt.fi. 16.11.2021. AKT. Viitattu 2.12.2021.