Nordic Regional Airlines

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nordic Regional Airlines (Norra)
IATA: N7 – ICAO: FCM
Perustettu 1993
Laivaston koko 24
Emoyhtiö Danish Air Transport (60 %), Finnair (40 %)
Kotipaikka Suomi Vantaa, Suomi
Avainhenkilö(t) Janne Tarvainen (toimitusjohtaja)
Yhtiön sivut flynorra.com

Nordic Regional Airlines Oy (Norra) on suomalainen lentoyhtiö, joka tuottaa alueellista lentotoimintaa muille lentoyhtiöille. Yhtiön pääasiakas on Finnair, minkä lisäksi yhtiö lentää myös Widerøen lentoja Norjassa. Norran enemmistöomistaja on tanskalainen lentoyhtiö Danish Air Transport 60 % osuudella. Vähemmistöomistajana 40 % osuudella on Finnair.

Finncomm Airlinesin perustalle rakennettu yritys tunnettiin vuosina 2011–2015 nimellä Flybe Finland Oy. Alun perin yhtiö on rekisteröity vuonna 1993.[1] Toimitusjohtajana työskentelee Janne Tarvainen ja hallituksen puheenjohtaja on Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt.[2]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finncomm Airlines

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2008 Finncomm Airlinesin käyttöön valmistunut operatiivinen keskus sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Nykyisin rakennus palvelee Norran pääkonttorina.
Pääartikkeli: Finncomm Airlines

Yhtiön historia juontaa juurensa vuonna 1993 perustettuun tilauslentoyhtiöön Etelä-Pohjanmaan Lentokeskus Oy. Nimeksi vaihdettiin myöhemmin Finnish Commuter Airlines Oy (Finncomm Airlines), kun yhtiö alkoi 1990-luvun lopussa harjoittaa säännöllistä lentoliikennettä suunnitellen, toteuttaen ja markkinoiden ruotsalaisen Golden Airin Suomen-toimintoja. Finncomm Airlines sai oman lentotoimintalupansa vuonna 2003 ja aloitti lentämisen kahdella Embraer ERJ 145 -lentokoneella. Yhteistyö Finnairin kanssa alkoi tiivistyä.

Tulevina vuosina laivastoon liittyi neljä ATR 42 -lentokonetta, jotka toimitettiin suoraan valmistajalta Finncomm Airlinesille. Myöhemmin yhtiö vastaanotti yhdeksän suurempaa ATR 72 -lentokonetta ja korvasi kaksi pienempää suihkumoottorikonetta Finnairilta vuokratuilla Embraer 170 -lentokoneilla. Laivaston keski-ikä oli noin kaksi vuotta ja yhtiöllä oli tilauksessa vielä kolme uutta ATR 72 -lentokonetta. Toiminnan kasvamisesta huolimatta pääkonttori pysyi Seinäjoella, mutta operatiivisena keskuksena oli Helsinki-Vantaan lentoasema. Vantaalle valmistui vuonna 2008 iso uudisrakennus, jossa oli muun muassa omat hallit lentokoneiden huoltamiseksi.

Kilpailu omistajuudesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomat kertoi heinäkuussa 2010 latvialaisen airBalticin olevan kiinnostunut Finncomm Airlinesin ostamisesta.[3][4] Finncomm Airlinesin yhteistyökumppani Finnair puolestaan katsoi, että sillä on etuosto-oikeus Finncomm Airlinesin osakkeisiin. Kaupan estääkseen Finnair haki Helsingin käräjäoikeudelta päätöksen väliaikaisesta turvaamistoimesta, joka esti Finncomm Airlinesin osakkeiden myynnin muille kuin toisille pääosakkaille tai Finnairille ja rajoitti osakeantien järjestämistä.[5] Syksyllä 2010 Finnair hankki omistukseensa 20 % osuuden Finncomm Airlinesista 10 miljoonalla eurolla ja osti yhtiön lentokoneita hallinnoivien osakeyhtiöiden osakekannan 38 miljoonalla eurolla.[6]

Finnair päätyi lopulta ostamaan koko Finncomm Airlinesin osakekannan brittiläinen lentoyhtiö Flyben kanssa heinäkuussa 2011.[7] Osakkeet ostettiin ruotsalaisen hallintayhtiö Flybe Nordic AB:n omistukseen 25 miljoonalla eurolla, josta Finnair maksoi 13 miljoonaa euroa ja Flybe 12 miljoonaa euroa. Kaupan yhteydessä Finnair osti 12 ATR 72 -lentokoneen omistuksen kokonaisuudessaan itselleen 34 miljoonalla eurolla ja otti niihin liittyviä velkoja vastuulleen 70 miljoonan euron edestä.[8] Ostamansa lentokoneet Finnair vuokrasi uudelle yhteisyritykselle markkinahintaan. Finncomm Airlinesin työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä uuden yhtiön palvelukseen.

Flybe Finlandin tappiolliset vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Flybe Finlandin ATR 72 Joensuun lentoasemalla syyskuussa 2011.

Yhtiön uudeksi nimeksi tuli Flybe Finland Oy. Pääkonttori siirtyi Seinäjoelta Vantaalle, mutta joitakin toimintoja jäi edelleen Seinäjoelle. Kaupantekohetkellä Finncomm Airlines operoi neljää ATR 42 -lentokonetta, yhdeksää ATR 72 -lentokonetta ja kahta Embraer 170 -lentokonetta, joiden lisäksi tilauksessa oli vielä kolme ATR 72 -lentokonetta.[9] Syyskuussa 2011 toimitettiin kymmenes ATR 72 -lentokone, minkä yhteydessä luovuttiin yhdestä ATR 42 -lentokoneesta. Flybe Finlandille siirtyi 15 lentokonetta ja viimeiset kaksi tilauksessa ollutta ATR 72 -lentokonetta toimitettiin marraskuussa 2011 ja lokakuussa 2012.[10]

Syksyllä 2011 Flybe Finland lanseerasi nopeasti lukuisia uusia reittejä Pohjoismaissa ja Baltiassa aloittaen lennot muun muassa Tallinnasta Tampereelle, Turkuun ja Vaasaan.[11] Toisaalta kotimaan sisäisten lentojen tarjonta heikkeni, kun Flybe Finland karsi vuoroja joillain reiteillä ja lopetti lentämisen kokonaan muun muassa Seinäjoelle.[12][13] Syöttöliikenteen sijaan enemmän yksittäisiä yhteyksiä painottanut strategia osoittautui lopulta kannattamattomaksi virhearvioksi.[14]

Flybe Finland onnistui kuitenkin pienentämään tappioitaan, kun se alkoi lentää ostoliikennettä Finnairille.[15] Finnair siirsi 12 Embraer 190 -lentokonettaan Flybe Finlandin operoitavaksi keväällä 2012, ja samalla siirtyi noin 200 työntekijää liikkeenluovutuksella Flybe Finlandin palvelukseen.[16] Lisäksi Flybe Nordic luopui syyskuussa 2012 yhdestä ATR 42 -lentokoneesta ja kahdesta viimeisestä elokuussa 2014.[10] Pienemmät vuokratut ATR 42 -lentokoneet jäivät aikoinaan Finnairin tekemän laivastokaupan ulkopuolelle ja ne palautettiin omistajalleen.[17]

Vuonna 2013 Flybe Finland aloitti omien maapalvelutoimintojen tuottamisen.[18] Kannattavuutensa parantamiseksi yhtiö kävi useita yhteistoimintaneuvotteluja. Vuonna 2012 yhtiö siirsi asiakaspalvelun ja muuta operatiivista toimintaa pois Seinäjoelta, mikä johti työpaikkojen vähenemiseen Seinäjoen-konttorilla.[19] Kesällä 2013 yhtiö vähensi työpaikkoja huollon puolella tuotannollisin ja taloudellisin perustein.[20] Huoltopalveluista vastannut tytäryhtiö Finnish Aircraft Maintenance Oy sulautettiin aiemmin samana vuonna osaksi emoyhtiötä.[21]

Tappiokierre kuitenkin jatkui ja yhtiön nettovarallisuus painui 12,2 miljoonaa euroa negatiiviseksi maaliskuuhun 2013 päättyneellä tilikaudella. Flybe Finland sai tilintarkastajaltaan huomautuksen, kun oman pääoman negatiivisuus rekisteröitiin tilinpäätökseen vasta tilikauden päättymisen jälkeen 25. lokakuuta 2013.[22] Yhtiön toimitusjohtaja vaihtui, minkä lisäksi omistajat joutuivat rahoittamaan toimintaa.[23] Syksyllä 2014 Flybe Finland kävi jälleen yhteistoimintaneuvottelut, joiden piirissä oli koko yhtiön henkilökunta.[24] Lopulta Flybe halusi irtautua yhtiöstä ja tarjosi osuuttaan ostettavaksi yhdellä eurolla.[25]

Uusi strategia tuotantoyhtiönä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Finnair siirsi keväällä 2012 koko Embraer 190 -laivastonsa Flybe Finlandin operoitavaksi. Lentokoneet jäivät Finnairin väreihin ja siirtyivät myöhemmin Norran operoitavaksi.

Vuoden 2015 alussa henkilöstövuokrausyhtiö Staffpoint ja sijoitusyhtiö G. W. Sohlberg solmivat aiesopimuksen Finnairin kanssa Flybe Nordicin ostamiseksi. Sopimuksen mukaisesti Staffpoint tulisi omistamaan yhtiöstä 45 prosenttia, GWS 15 prosenttia ja Finnair 40 prosenttia. Neuvotteluihin ja järjestelyihin liittyen Finnair kertoi maaliskuun lopussa tilapäisestä ratkaisusta, jolla se ostaa Flyben 60 % omistusosuuden Flybe Nordicista itselleen yhdellä eurolla.[26] Flybe Finland Oy:n nimeksi tuli toukokuussa 2015 Nordic Regional Airlines Oy.[27] Uusi yritysilme julkistettiin syksyn 2015 aikana. Samalla luovuttiin omalla kaupallisella riskillä operoitavasta lentoliikenteestä.

Marraskuussa 2015 uutisoitiin Finnairin myyneen 60 prosenttia Norran osakkeista Staffpointille ja Kilcolle.[28] Vuoden 2017 lokakuussa Finnair ilmoitti ostavansa Norran kokonaan, mutta vain väliaikaisesti.[29]

Vuoden 2018 elokuussa Finnair ilmoitti myyvänsä 60 prosenttia Norrasta tanskalaiselle lentoyhtiö Danish Air Transportille.[30] Vuonna 2019 käynnistynyt ATR-laivaston uudistamisen yhteydessä koneiden kylkiin maalattiin Finnairin värit ja logot.[31]

Syksyllä 2021 Norra alkoi operoida norjalaisen Widerøen lentoja kahdella ATR 72 -lentokoneella.[32] Koronapandemian seurauksena Norralla oli ylikapasiteettia, jota Finnair ei lentojen kysynnän vähennyttyä tarvinnut omaan reittiverkostoonsa. Yhteistyön turvin Norra sai vähennettyä lomautustarvettaan.[33] Venäjän hyökkäys Ukrainaan keväällä 2022 aiheutti merkittäviä taloudellisia lisävaikeuksia Norran pääasiakkaalle Finnairille, joten yhteistyötä Widerøen kanssa on jatkettu useilla jatkosopimuksilla kevääseen 2023 saakka.[34] Syksyllä 2022 Finnair voitti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin järjestämän tarjouskilpailun, jossa haettiin operaattoria neljälle valtion tukemalle reitille kotimaassa.[35] Lennot tulivat Norran operoitavaksi.[36]

Henkilöstö ja talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norra työllisti tammikuussa 2023 noin 670 työntekijää, joista lentäjiä on 260.[37] Yhtiö noudattaa matkustamohenkilöstön ja lentäjien työehdoissa suomalaisia työehtosopimuksia. Matkustamohenkilöstön osalta neuvottelukumppanina on Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja lentäjillä Akava.[38]

Viimeisimmällä tilikaudella 2021 yhtiön liikevaihto oli 70,1 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 2,3 miljoonaa euroa.[2] Liikevaihto on laskenut koronapandemiaa edeltäneestä ajasta (tilikausi 2019) yli 30 miljoonaa euroa.[2] Norra sai yhteensä 1,8 miljoonaa euroa Valtiokonttorin yrityksille myöntämää kustannustukea koronapandemian aikana.[39]

Kohteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Norran ATR 72 Finnairin väreissä.

Yhtiön tehtävänä on tuottaa alueellista lentotoimintaa muille lentoyhtiöille. Norra operoi merkittävää osaa Finnairin kotimaan[40] ja Euroopan liikenteestä.[41] Yhtiö operoi vuosittain yli 50 000 lentoa.

Globaalin koronaviruspandemian aiheuttaman lentoliikenteen kysynnän romahduksen myötä lähes kaikkia Finnair-konsernin lentoja operoi hetkellisesti Norra keväästä 2020 alkaen.[42]

Norra on operoinut Finnairin lentoja Helsingistä muun muassa seuraaviin kohteisiin[40]:

Laivasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norran laivastoon kuuluu 24 lentokonetta, joista 12 on lyhyille matkoille sopivia ATR 72 -potkuriturbiinikoneita ja 12 hieman pidemmille matkoille, kuten Euroopan-reiteille, soveltuvia Embraer 190 -suihkukoneita. Laivaston suihkukoneet ovat olleet aina Finnairin väreissä, ATR 72 -potkuriturbiinikoneet maalattiin matkustamouudistuksen myötä myös Finnairin väreihin. Laivaston keski-ikä on noin 10 vuotta.[43][31] Kaikki Norran käyttämät lentokoneet on vuokrattu Finnair Aircraft Finance Oy:ltä, joka hallinnoi myös Finnairin operoimia ilma-aluksia.[44]

Norran laivasto
Konetyyppi Matkustajapaikkoja Lukumäärä
ATR 72 68-70 12
Embraer 190 100 12

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Nordic Regional Airlines Oy Kauppalehti (kauppalehti.fi). Alma Talent Oy. Viitattu 29.1.2023.
  2. ↑ a b c Nordic Regional Airlines Oy Fonecta Finder. Fonecta Oy. Viitattu 29.1.2023.
  3. ↑ Rossi, Juhana: Finncommilla kaksi ostajaa Helsingin Sanomat (hs.fi). 16.7.2010. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.1.2023.
  4. ↑ HS: AirBaltic haluaa ostaa Finncommin Yle Uutiset (yle.fi). 16.7.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 29.1.2023.
  5. ↑ Moisio, Aleksi: Oikeus tuli Finnairin tueksi – Finncommin myynnille kielto Taloussanomat (is.fi). 19.7.2010. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.1.2023.
  6. ↑ Finncommin Pakari: Lisää sijoittajia haetaan Yle Uutiset (yle.fi). 9.9.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 29.1.2023.
  7. ↑ Finncomm myydään 25 miljoonalla eurolla Yle Uutiset (yle.fi). 1.7.2011. Yleisradio Oy. Viitattu 29.1.2023.
  8. ↑ Rossi, Juhana: Finncommilla kaksi ostajaa Helsingin Sanomat (hs.fi). 2.7.2011. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.1.2023.
  9. ↑ Finncomm Airlines Fleet Details and History Planespotters.net. Viitattu 29.1.2023.
  10. ↑ a b Flybe Nordic Fleet Details and History Planespotters.net. Viitattu 29.1.2023.
  11. ↑ Flybe avaa reitin Vaasasta Tallinnaan Yle Uutiset (yle.fi). 24.8.2011. Yleisradio Oy. Viitattu 29.1.2023.
  12. ↑ Kauppakamari taistelee Kruunupyyn lentovuorojen puolesta Yle Uutiset (yle.fi). 25.8.2011. Yleisradio Oy. Viitattu 29.1.2023.
  13. ↑ Flybe vahvistaa Seinäjoen lentojen loppumisen Yle Uutiset (yle.fi). 25.11.2011. Yleisradio Oy. Viitattu 29.1.2023.
  14. ↑ Tanskanen, Jari: Näkökulma: Flyben kalliit suomalaiset lentomailit Yle Uutiset (yle.fi). 20.11.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 29.1.2023.
  15. ↑ Flybe Finlandin tappiot pienenivät laivaston kasvaessa Lentoposti (lentoposti.fi). 24.6.2013. Lentoposti.fi. Viitattu 29.1.2023.
  16. ↑ Finnair siirtää Euroopan lentojaan Flybelle Helsingin Sanomat (hs.fi). 22.5.2012. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.1.2023.
  17. ↑ Flybe Finland luopui ATR42-koneista Lentoposti.fi (lentoposti.fi). 19.6.2014. Lentopostif.. Viitattu 29.1.2023.
  18. ↑ Flybe Finland laajentaa toimintaansa maapalveluihin Lentoposti (lentoposti.fi). 22.3.2013. Lentoposti.fi. Viitattu 29.1.2023.
  19. ↑ Vuorela, Birgitta: Ilkka: Flybe aloittaa yt-neuvottelut Seinäjoella Yle Uutiset (yle.fi). 11.12.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 29.1.2023.
  20. ↑ Hirsimäki, Tiina: Lentoyhtiö Flybe aloittaa yt-neuvottelut Suomessa Yle Uutiset (yle.fi). 31.7.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 29.1.2023.
  21. ↑ Finnish Aircraft Maintenance Oy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Yleisradio Oy. Viitattu 29.1.2023.
  22. ↑ Kankare, Matti: Flybelle tukkapöllyä Talouselämä (talouselama.fi). 31.1.2014. Alma Talent Oy. Viitattu 29.1.2023.
  23. ↑ Broström, Nina: Flybe vaihtaa nokkamiestään Kauppalehti (kauppalehti.fi). 22.2.2014. Alma Talent Oy. Viitattu 29.1.2023.
  24. ↑ Flybe voi vähentää jopa 90 työntekijää Taloussanomat (is.fi). 30.9.2014. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.1.2023.
  25. ↑ Santaharju, Teija: Flybe irtautuu Flybe Nordicista – kauppahinta yksi euro Yle Uutiset (yle.fi). 12.11.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 29.1.2023.
  26. ↑ Finnair osti Flybe Nordicin 1 eurolla Ilta-Sanomat. 31.3.2015.
  27. ↑ Santaharju, Teija: Flybe Finland saa uuden nimen Yle Uutiset (yle.fi). 21.4.2015. Yleisradio Oy. Viitattu 29.1.2023.
  28. ↑ Nyt se varmistui: Finnair myi lentoyhtiön eurolla is.fi. 4.11.2015. Taloussanomat. Viitattu 6.3.2020.
  29. ↑ Finnair ostaa Norran Staffpointilta - uutta enemmistöomistaja haetaan lentoposti.fi. 11.10.2017.
  30. ↑ Finnair myy 60 prosenttia Norrasta tanskalaisyhtiölle Taloussanomat. 30.8.2018. Viitattu 30.8.2018.
  31. ↑ a b Finnair yhtenäistää ATR-syöttöliikennekoneiden värityksen - eturunkoon maalattiin suuri Finnair-teksti | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 8.5.2019. Viitattu 9.5.2019.
  32. ↑ Hult, Miikka: Finnair ja Norra vuokraavat ylijäämäkapasiteettia Widerøen käyttöön - kaksi ATR-konetta Norjaan Lentoposti.fi (Lentoposti.fi). 9.7.2021. Lentoposti.fi. Viitattu 29.1.2023.
  33. ↑ Hult, Miikka: Norran ATR-koneet laskeutuivat Bergeniin – Widerøe-yhteishanke tukee suomalaisia ilmailualan työpaikkoja Lentoposti.fi (Lentoposti.fi). 3.9.2021. Lentoposti.fi. Viitattu 29.1.2023.
  34. ↑ Hult, Miikka: Norralle jälleen jatkosopimus Widerøen lentojen operoinnista Norjassa – kaksi konetta ja 10 miehistöä Lentoposti.fi (Lentoposti.fi). 31.3.2022. Lentoposti.fi. Viitattu 29.1.2023.
  35. ↑ Finnair tekee paluun kotimaan reiteille - voitti Traficomin kilpailutuksen kaikilla viidellä reitillä Lentoposti.fi (Lentoposti.fi). 6.9.2022. Lentoposti.fi. Viitattu 29.1.2023.
  36. ↑ Maakuntalentoja operoivat Norra ja alihankkija DAT - aikataulut julki, lennot alkavat 31.10. ja 28.11. Lentoposti.fi (Lentoposti.fi). 4.10.2022. Lentoposti.fi. Viitattu 29.1.2023.
  37. ↑ Norra palkkaa lentäjiä kasvun tarpeisiin - operoitavia lentoja jo enemmän kuin ennen pandemiaa Lentoposti.fi (Lentoposti.fi). 23.1.2023. Lentoposti.fi. Viitattu 29.1.2023.
  38. ↑ Yksityissektorin työehtosopimustoiminta Akavan Erityisalat. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 17.2.2020.
  39. ↑ Pietiläinen, Tuomo: HS selvitti, mitkä yritykset saivat eniten koronatukia – suurin potti meni Helsinki-Vantaalla toimivalle yritykselle, josta harva on kuullut Helsingin Sanomat (hs.fi). 16.6.2022. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.1.2023.
  40. ↑ a b http://www.finnair.com
  41. ↑ Finnair siirtää Euroopan lentojaan Flybelle Helsingin Sanomat. 22.5.2012.
  42. ↑ Finnairin poikkeusaikatauluissa pääosan lentää Norra - emoyhtiön koneilla aluksi vain kaksi kohdetta Lentoposti. 18.3.2020.
  43. ↑ NORRA - Nordic Regional Airlines Fleet Details and History www.planespotters.net. Viitattu 9.5.2019.
  44. ↑ Liiketoimintamalli: Alueellinen lentäminen – Nordic Regional Airlines (Norra) 9.5.2019. Finnair Oyj. Viitattu 17.2.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nordic_Regional_Airlines&oldid=22692663”