Ymär Daher

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ymär Daher
Умяр Дахер / Гомәр Таһир
عمر طاهر
Ümer Tâher
Ümer Zarif uğlı (Kazan, 1970)
Ümer Zarif uğlı
(Kazan, 1970)
Henkilötiedot
SyntynytУмяр Зарифов
عمر ظريف
15. marraskuuta, 1910
Kuysu, Sergatšin kihlakunta, Nižni Novgorodin kuvernementti, Venäjän keisarikunta
Kuollut10. heinäkuuta 1999 (88 vuotta)
Helsinki, Suomi
ArvonimiTatarstanin tasavallan ansioitunut kulttuurityöntekijä (1998)
Vanhemmat
  • Zarif Taher uğlı
  • Esma Sabır kızı
Puoliso Halide Samaletdin
Lapset Okan, Rahile, Tinet

Ymär Daher (Ümer Taher, ent. Tahiroff; 15. marraskuuta 1910 – 10. heinäkuuta 1999) oli tataaritaustainen suomalainen kulttuurityöntekijä, tutkija, virkamies, turkologian opettaja ja dosentti, filosofian tohtori sekä varatuomari. Tutkijana Daher osallistui eri altaistiikan ja turkologian kansainvälisiin konferensseihin. Hänen monipuolista kielitaitoa ja kulttuurituntemustaan käytti hyödyksi muun muassa presidentti Urho Kekkonen.

Daher oli merkittävä henkilö Suomen- ja Venäjän tataarien välisten yhteyksien luomisessa Neuvostoaikana. Tatarstanin presidentti Mintimer Šaimijev myönsi hänelle ansioituneen kulttuurityöntekijän arvonimen. Ymärin poika Okan Daher on isänsä tavoin ollut aktiivinen tataarien kulttuurityöntekijä. Hän toimi pitkään Suomen Islam-seurakunnan puheenjohtajana.

Varhainen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ymär Zarifinpoika (Ümer Zarif uğlı, Umjar Zarifov) syntyi vuonna 1910 tataarikylässä Kuisu (Овечий Овраг, Ovetšiy Ovrag[1]), Nižni Novgorodin alueella. Hän saapui Suomeen sisaruksiensa kanssa vuonna 1922. Hänen isänsä, turkiskauppias ja poliittinen aktivisti Sarif Daher (Zarif Taher uğlı, Tahiroff; 1884–1959) asui maassa jo entuudestaan. Isä-Daher oli mukana perustamassa Etuvartiokansojen klubia vuonna 1919 toisen tataariaktivistin, Hasan Kanykoffin kanssa. Ymär Daherin äiti Esma Sabir (Sabirova, Sabır kızı) kuoli ennen kuin hän saapui Suomeen.[2][3][4]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Daher aloitti opinnonsa professori Yrjö Jahnssonin perustamassa Helsingin suomalaisessa yksityislyseossa. Sieltä hän valmistui ylioppilaana, lainopin kandidaattina vuonna 1930. Daher suoritti ylemmän oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1938 ja sai varatuomarin arvonimen 1943. Hänestä tuli vuosien 1961–1970 aikana lisäksi humanististen tieteiden kandidaatti sekä filosofian maisteri, lisensiaatti ja tohtori.[2] Daher väitteli Helsingin yliopistossa Anatolian maanviljelyn historiasta vuonna 1970. Kustoksena toimi professori Jussi Aro ja vastaväittelijänä Pentti Aalto.[5]

Daher työskenteli 1930-luvulla aluksi isänsä turkisyrityksessä konttoristina ja myöhemmin myyntipäällikkönä. Hän toimi seuraavaksi Helsingin verovirastossa vuosina 1938–1973, nimikkeillä tarkastaja, osastonhoitaja, liiketarkastaja, apulaissihteeri, osastosihteeri, osastopäällikkö.[2] Daher oli myös Uudenmaan läänihallituksen ylimääräinen virkamies vuonna 1938, valtionvarainministeriön ylimäärääinen esittelijä vuonna 1947 ja korkeimman hallinto-oikeuden ylimääräinen virkamies 1944–1953.[2]

Daher toimi Helsingin yliopistossa turkin- ja tataarin kielen- sekä turkologian opettajana 1963–1991 ja dosenttina 1976–1980. Hänen läheisiin yliopistotuttuihin kuului Martti Räsänen, Armas Salonen, Aulis J. Joki ja Pentti Aalto.[2]

Daher osallistui tutkijana moniin altaistiikan ja turkologian kansainvälisiin konferensseihin Turkissa, Keski-Aasiassa, Yhdysvalloissa ja Euroopan eri maissa. Hän oli mukana järjestämässä muun muassa Kansainvälisen altaistiikan konferenssin ensimmäistä Suomessa pidettyä kokousta vuonna 1963. Hänen kollegansa ovat julkaisseet aiheeseen liittyvän kirjan nimeltään Tatarica, joka on omistettu Daherille.[3]

Kulttuurityö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ymär Daher oli aktiivinen vaikuttaja tataariyhteisön keskuudessa. Hän muun muassa toimi vuosia heidän seurakuntansa sekä kulttuuriyhdistyksensä hallituksissa. Daher oli mukana perustamassa tataarien omaa koulua (turkkilainen kansakoulu), jonka hallituksessa hän toimi myöhemmin. Daher perusti runoilija Sadri Hamidin sekä kielitieteilijä Martti Räsäsen kanssa kansallisrunoilija Abdulla Tukain nimeä kantavan yhdistyksen vuonna 1967. Sen kautta luotiin merkittäviä yhteyksiä Neuvostoliiton- ja Suomen tataarien kesken aina 1980-luvulle asti. Ensimmäiset vieraat, joiden matkan Daher kustansi itse, olivat tieteilijät Rezeda Ğaniyeva, Xatip Ğоsmanov ja Möxämmät Ğaynullin. He osallistuivat moniin tapaamisiin Suomessa ja valistivat Helsingin heimolaisia tataarien elämästä Tatarstanissa. He myös kertoivat kotiseutunsa tieteellisistä instituutioista Helsingin yliopiston professoreille.[2][3][6]

Yhdistyksen kautta järjestettiin myös muusikoita maahan vierailuille. Vuonna 1968 näihin kuului Röstäm Yaxin, İlham Şakirov, Venera Şäripova, Ayrat Arslanov, Marat Äxmätov ja Mars Makarov, jotka yhdessä Daherin kanssa tapasivat presidentti Urho Kekkosen. Tapaamisen taltioi suomentataari -valokuvaaja Räshid Nasretdin.[7]

Kazan, Tataarien ASNT, Neuvostoliitto, kesäkuussa 1970. Ymär Daher eturivissä seitsemäs vasemmalta. Kuvassa myös İlbaris Nadirov (toinen), Okan Daher (kolmas) ja Aisa Hakimcan (viides).

Yhteyksien luominen rajan toiselle puolen sai alkunsa kun Daher itse vieraili ensimmäisen kerran Kazanissa huhtikuussa 1966.[8] Osana Tatarstanin 50-vuotisjuhlan konferenssia kesäkuussa 1970 Daher oli vieraana Kazanissa sijaitsevan Tatarstanin tiedeakatemian G. Ibrahimovin kielen, kirjallisuuden ja taiteen instituutissa. Oman perheensä lisäksi hän kutsui Suomesta mukaansa tamperelaisen tataaritaiteilija Aisa Hakimcanin.[9][10] Tatarstanin presidentti myönsi Daherille vuonna 1998 ansioituneen kulttuurityöntekijän arvonimen.[3]

Daherilla oli laaja kielitaito ja kulttuurituntemus. Hän toimi muun muassa Ulkomaanyhdistysten yhteistoimikunnassa 1956–1978 ja Suomen Unesco-toimikunnan Itä-Länsi-jaostossa 1958–1963. Daher avusti presidentti Kekkosta monia kertoja, esimerkiksi vuonna 1971, kun tämä teki valtiovierailun Turkkiin.[3][2]

Iranin šaani Mohammad Reza Pahlavi myönsi vuonna 1953 Daherille Iranin kansallisen urheiluliiton ansiomerkin hänen toiminnastaan Iranin joukkueen hyväksi Helsingin kisojen aikana.[11]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Okan Daher vanhempiensa haudalla Helsingin islamilaisella hautausmaalla (2022).

Ymär Daher kuoli Helsingissä 88-vuotiaana. Hänen vaimonsa oli Halide Daher (os. Samaletdin) ja lapset Okan, Rahile ja Tinet. Ymärin isä, turkiskauppias Sarif Daher (Zarif Tahir, 1884–1959) oli mukana perustamassa Etuvartiokansojen klubia.[2] Ymärin vaimon Haliden isä Imad Samaletdin (1880–1967) oli menestyksekäs liikemies.[12] Ollessaan maanpaossa poliitikko Sadri Maksudi Arsal asui Imad Samaletdinin luona Tampereella.[13]

Daherin poika, Okan, Suomen Islam-seurakunnan pitkäaikainen- ja kunniapuheenjohtaja, on toiminut muun muassa Helsingin yliopistossa tataarin kielen- ja kulttuurin luennoitsijana sekä julkaissut tataari-suomi-sanakirjan. Okan Daher oli mukana vuonna 2010 kun presidentti Tarja Halonen matkusti Tatarstaniin.[14][15][16][17]

Nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tataarin kirjakielellä Гомәр Таһир, Ğomär / Ğomər Tahir; arabialaisella kirjaimistolla عمر طاهر, ʻUmar Ṭāhir, Ṭāher / Ümer Tâhir, Tâher.

Nimi aikaisemmin Ymär Tahiroff, ven. Умяр Тагиров, Umjar Tagirov; mišäärimurteella "Ymär" (Ümer).

[4][18][19][2][20][21]

"Daher" (Taher) on arabialaisen Tahir persialainen variantti sekä vaihtoehtoinen arabialainen translitterointi.[22][23]

Daher tuli lapsena Suomeen.[2] Yleensä maahan saapuneet tataarit omaksuivat venäläiseen passiin merkityn patronyyminsä sukunimekseen, mutta vanhempiensa tai isänsä kanssa matkanneet ottivat käyttöön isänsä patronyymin, eli isoisänsä nimen. (Isä: Zarif Tahirinpoika; Zarif Tahirov).[24] Täten joissain lähteissä Ymär Daherin patronyymi on merkitty väärin; Tahir uğlı / Tagirovitš; oik. Zarif uğlı / Zarifovitš).[1]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodan aikaan Daher palveli Päämajan tiedustelu- ja propagandaosastossa. Hänen sotilasarvonsa oli ylikersantti.[3]

Jäsenyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Suomen-Islam seurakunta, hallitus 1936–1953, varapuheenjohtaja 1951–1953.
  • Finlandiya Türkleri Birligi ry, hallitus 1935–1947, puheenjohtaja 1945.
  • Turkkilainen kansakoulu, johtokunta, puheenjohtaja 1948–1958.
  • Helsingin olympialaisten Iranin olympiajoukkueen olympia-attashea 1952.
  • Ulkomaanyhdistysten yhteistoimikunta 1956–1978.
  • Suomi–Pakistan-yhdistys ry, hallitus 1953–1977, puheenjohtaja 1978–1990.
  • Suomen Unesco-toimikunnan Itä- Länsi-jaosto 1958–1963.
  • Suomen itämainen seura, hallitus, rahainvartija 1963–1985.
  • Abdulla Tukain Seura ry, hallituksen varapuheenjohtaja 1967–1975, puheenjohtaja 1976–1995.

Kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Люди из Овечего Оврага ovovrag.ru. Arkistoitu 22.9.2019. Viitattu 25.11.2023.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Juha Janhunen: Daher, Ymär (1910 – 1999) 17.6.2010. Kansallisbiografia. Viitattu 27.3.2021.
  3. ↑ a b c d e f Juha Janhunen: Varatuomari, filosofian tohtori Ymär Daher (tilaajille) 17.7.1999. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.3.2021.
  4. ↑ a b Daher Ümär [= Ymär] Tahir ulï (1910–1999). In: D.M. Mukhetdinov & F.M. Ibragimov (eds), Nizhegorodskie tatary: biograficheskiy slovar’, I [Tatars of Nizhny Novgorod: A biographical dictionary]: 174. Nizhny Novgorod: Medina.
  5. ↑ Helsingissä väiteltiin Anatolian maanviljelyn sanastosta ja välineistä. (s. 15) Helsingin Sanomat, 16.6.1970. HS Aikakone.
  6. ↑ Miŋneġulov, Xatip 2010: Oral communication in the radio report on the celebration of the 100th anniversary of Ymär Daher’s birthday in Kazan. In: Voice of Turkey, Tatar-language emission Törek wä Tatar dönyasında [In the Turkic and the Tatar world] from 5 Dec. 2010, minutes 7:27 to 15:30.
  7. ↑ Eilä Möbäräkshina: Рөстәм Яхин турында: «Йомшак күңелле, тыйнак табигатьле һәм зыялы иде» intertat.tatar. 2021. Viitattu 6.6.2022.
  8. ↑ Рөстәм Яхин турында: «Йомшак күңелле, тыйнак табигатьле һәм зыялы иде» intertat.tatar.
  9. ↑ Minnullin K.M., O.R. Khisamov & M.I. Ibragimov (eds) 2019. Institut yazyka, literatury i isskustva imeni G. Ibragimova [The Ġ. Ibrahimov Institute of Language, Literature and the Arts]. Kazan: Institut yazyka, literatury i isskustva imeni G. Ibragimova.
  10. ↑ Окан Дахер: Финляндия татарлары Совет чорында Татарстан белән ныклы элемтә кора алган tatar-congress.org. 2020. Viitattu 25.11.2023.
  11. ↑ Norja ottaa kiinni Suomea kansanhiihtomaaottelun kirissä. Helsingin Sanomat, 2.4.1953. HS Aikakone (tilaajille).
  12. ↑ HS Aikakone - Imad Samaletdin hs.fi. Viitattu 25.11.2023.
  13. ↑ Muazzez Baibulat: Tampereen Islamilainen Seurakunta: juuret ja historia, s. 107. Gummerus Kirjapaino Oy, 2004. ISBN 952-91-6753-9.
  14. ↑ Tatar minority in Finland — fully integrated into society realnoevremya.com. 2017. Viitattu 6.6.2022.
  15. ↑ Susanna Niinivaara: Tatarstan haluaa uudistaa koululaitoksensa Suomen opein 10.11.2010. Suomen Kuvalehti. Viitattu 6.6.2022.
  16. ↑ Evren Küçük. Türkiye-Finlandiya ilişkileri (1917-1980). Ankara: Atatürk Kültür , Dil ve Tarih Yüksek Kurumu, Atatürk Araştırma Merkezi yayınları. s. 157-165. ISBN
  17. ↑ Torstaina 29.9. Suomen tataariyhteisön kunniapuheenjohtaja Okan Daher rotary.fi.
  18. ↑ Ğömär Mullanıqı dielgän möräcäğät suğışnı däwam itärgä çaqıra azatliq.org. 2006. Viitattu 1.8.2022.
  19. ↑ ТАТАР ИР-АТ ИСЕМНӘРЕ magarif-uku.ru. Arkistoitu 27.10.2022. Viitattu 13.12.2022.
  20. ↑ TATAR: Table of Correspondences, Cyrillic - Roman gov.uk. Arkistoitu 23.11.2014. Viitattu 13.12.2022.
  21. ↑ "Tataarin kielen aakkoset" (venäjäksi) marefa.org.
  22. ↑ Taher quranicnames.com. Viitattu 3.2.2024.
  23. ↑ Taher behindthename.com.
  24. ↑ Leitzinger 1996, s. 129–133

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ymär_Daher&oldid=22751434”