İlbaris Nadirov
| İlbaris Nadirov Ильбарис Надиров |
|
|---|---|
 Nadirov vuonna 1970. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1925 Almetjevskin alue, Tataarien ASNT, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto |
| Kuollut | 2009 (84 vuotta) |
İlbaris Nurislam ulı Nadirov (tat. Илбарис Нурислам улы Надиров, ven. Ильбарис Нурисламович Надиров: Ilbaris Nurislamovitš Nadirov; 1925–2009) oli palkittu tataarilainen filologian tohtori, folkloristi, tutkija. Nadirov vaikutti myös Suomen tataarien keskuudessa.
Biografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nadirov syntyi vuonna 1925 Almetjevskin alueella, kylässä Novoje Nadyrovo (Yaña Näder). Hänet tunnettiin musikaalisena lapsena.[1]
Nadirov kävi koulun Käräkäşlen kylässä vuosina 1932–1943. Nadirov värvättiin 17-vuotiaana sotaan jonka aikana hän haavottui kahdesti Baltian rintamalla. Sodan jälkeen Nadirov palasi lapsuuden kyläänsä. Nadiroville myönnettiin neljä eri huomionosoitusta palveluajastansa.[1]
Vuosina 1948–1953 Nadirov opiskeli Kazanin yliopiston filologian kurssilla. Lopulta hän valmistui filologian tohtoriksi. Hänen väitöskirjansa keskittyi tataarien kansantaiteeseen suuren isänmaallisen sodan aikaan. Pohjautuen kyseiseen väitöskirjaan, vuonna 1961 julkaistiin hänen erikoistutkielma "Kansa ja laulu". Teos oli ensimmäisiä merkittäviä sodan aikaan kirjoitettuja tataarilaisia tutkimuskokoelmia. Nadirov myös julkaisi lukuisia artikkeleita aiheesta. Nadirov muistetaan tiedemiehenä, joka omisti elämänsä tataarien musiikin keräämiselle, tutkimiselle ja julkaisemiselle.[1]
Vuonna 1985, Nadiroville myönnettiin Tatarstanin ansioituneen kulttuurityöntekijän arvonimi.[1]
Nadirov vieraili Helsingissä ja Tampereella vuonna 1969. Hän piti luentoja muun muassa Tatarstanista ja kansallisrunoilija Abdulla Tukaista. Kun suomentataari kulttuurityöntekijä Ymär Daher järjesti vuonna 1970 vierailun Tatarstanin tiedeakatemian kielen, kirjallisuuden ja taiteen instituuttiin, oli Nadirov sekä taiteilija Aisa Hakimcan myös mukana. Nadirov vieraili seuraavat kerrat Suomessa vuosina 1975 ja 1978, mukanaan historijoitsija-arkeologi Alfred Halikov.[2][3][4][5]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Xalıq häm cır (Халык һәм җыр, 1961)
- Tatar xalıq cırları (Татар халык җырлары, 1961)
- Qısqa cırlar (Кыска җырлар, 1976)
- Yola häm uyın cırları (Йола һәм уен җырлары, 1980)
- Bäyetlär (Бәетләр, 1983)
- Tarixi häm liriq cırlar (Тарихи һәм лирик җырлар, 1988)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Татарский энциклопедический словарь. - Казань: Институт Татарской энциклопедии АН РТ, 1998 - 703 с., илл
- ↑ Minnullin K.M., O.R. Khisamov & M.I. Ibragimov (eds) 2019. Institut yazyka, literatury i isskustva imeni G. Ibragimova [The Ġ. Ibrahimov Institute of Language, Literature and the Arts]. Kazan: Institut yazyka, literatury i isskustva imeni G. Ibragimova.
- ↑ Khalikov, A.Kh. [Alfred Xalikov] 1987. Istoricheskie korni obshchnosti tatar-misharey i kazanskikh tatar [The historical roots of the common traits of the Mishär Tatars and the Kazan Tatars]. In: Tatarica: Studia in honorem Ymär Daher anno MCMLXX sexagenario: 334–351.
- ↑ Baibulat, Muazzez: Tampereen Islamilainen Seurakunta: juuret ja historia. Tampere: Tampereen islamilainen seurakunta, 2004. ISBN 952-91-6753-9. (s. 158)
- ↑ Sebastian Cwiklinski: The Story of an Unusual Book journal.fi. Viitattu 12.12.2022.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
