Röstəm Yaxin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Röstəm Yaxin
Рөстәм Яхин
Рустем Яхин
Rustem Jahin
Jahinin hautakivi Kazanissa.
Jahinin hautakivi Kazanissa.
Henkilötiedot
Syntynyt16. elokuuta 1921
Neuvostoliitto Kazan, Tataarien ASNT, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Kuollut23. marraskuuta 1993 (72 vuotta)
Venäjä Kazan, Tatarstan, Venäjä

Röstəm Möxəmmətxaci ulı Yaxin (tat. Рөстәм Мөхәммәтхаҗи улы Яхин, ven. Рустем Мухаметхазеевич Яхин, Rustem Muhamethazejevitš Jahin; 16. elokuuta 192123. marraskuuta 1993) oli tataaritaustainen neuvostoliittolainen säveltäjä, pianisti, opettaja. Jahin on Tatarstanin tasavallan hymnin säveltäjä ja palkittu kansantaiteilija. Jahin sävelsi kaikkiaan yli 300 teosta.[1][2] Jahin palveli toisen maailmansodan aikaan puna-armeijan ilmatorjuntatykistössä.[3]

Jahin kutsuttiin 1960-luvulla paikallisen tataarin Ymär Daherin perustaman kulttuuriyhdistyksen kautta Suomeen vierailulle. Muita mukana saapuneita muusikoita oli laulajat İlham Şakirov ja Venera Şäripova, vokalisti Ayrat Arslanov, viulisti Marat Äxmätov ja harpisti Mars Makarov. He esiintyivät Helsingissä ja Tampereella. Tataaritaiteilijat tapasivat myös presidentti Urho Kekkosen tuona aikana. Tapahtumien kuvaajana toimi Räshid Nasretdin.[4]

Rustem Muhamethazejevitš Jahin syntyi Kazanissa työläisperheeseen. Musiikin opiskelun hän aloitti nuorena kotikaupungissaan jatkaen Moskovan konservatoriossa pianistina. Elokuussa 1942 Jahin kutsuttiin Neuvostoliiton armeijaan. Hän palveli ilmatorjuntatykistörykmentissä.[5]

Sota-aikaan Jahin kirjoitti kappaleet kuten "Ilmatorjuntatykkien marssi" (Марш зенитчиков), "Laulu Moskovasta" (Песня о Москве), "Muista, toveri" (Вспомни, товарищ), "Pidä hauskaa, ryhmä" (Веселее, взвод). Nämä kappaleet esitti Neuvostoarmeijan laulu- ja tanssiyhtye, jossa Jahin toimi pianistina. Jahin jatkoi Moskovan konservatoriossa sodan jälkeen valmistuen vuonna 1950. Hän opetti Kazanin konservatoriossa säveltämistä.[5]

Uransa aikana Jahin kävi pianistina kiertueella ympäri Neuvostoliittoa. Hän myös otti osaa konsertteihin joissa toimi kapellimestareina G. Stoljarov, Veselin Pavlov, G. Roždestvensky, N. Faktorovitš, F. Mansurov, A. Friedlandler, N. Rahlin, ja muita. Monet laulajat esittivät hänen kappaleitaan, joita hän kirjoitti kokonaisuudessaan satoja. Hän sävelsi Tatarstanin tasavallan hymnin. Jahinin ohjelmistoon kuului hänen omia sävellyksiään sekä musiikkia länsieurooppalaisilta, venäläisiltä ja tataarilaisilta säveltäjiltä.[6] Vuonna 1968 Jahin konsertoi Suomessa.[5]

Jahin valittiin lukuisasti Venäjän SFNT:n sekä Tataarien ASNT:n säveltäjäliiton hallitukseen. Hän sai huomionosoituksia sodanajan palveluksestaan ja musiikillisesta työstään.[5] Kazanissa on Jahinin mukaan nimetty katu.[7]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rustem Jahinin vaimo oli Halima Zakirovna Tazetdinova. (1923–2004). Heillä ei ollut lapsia.[7]

Tunnettuja teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Məxəbbət cırı (Мәхәббәт җыры / Песнь любви, Pesn ljubvi)
  • Işanam (Ышанам / Верю, Verju)
  • Bezneñ ənilər (Безнең әниләр / Наши матери, Naši materi)
  • Aq cilkən (Ак җилкән / Белый парус, Belyi narus)
  • Dulqınnar (Дулкыннар / Волны, Volny)
  • Kitmə, Sanduğaç (Китмә, сандугач / Не улетай, соловей, Nje uletai, solovei)
  • Kerim əle urmannarğa (Керим әле урманнарга / Войду я в лес, Voidu ja v les)
  • Küñelemdə yaz (Күңелемдә яз / В душе весна, V duše vesna) [6]

Huomionosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Työn punalipun kunniamerkki
  • "Ritarikunnan kunniamerkki"
  • "Työn veteraanin mitali"
  • Mitali "Saksan voittamisesta suuressa isänmaallisessa sodassa 1941–1945"
  • Mitali "Moskovan puolustamisesta"
  • Juhlavuoden mitali "Vladimir Iljitš Leninin syntymän 100-vuotispäivän muistoksi"
  • Juhlavuoden mitali "70 vuotta Neuvostoliiton asevoimista"
  • Neuvostoliiton kansantaiteilija
  • "Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan kansantaiteilija"
  • "Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan kunnioitettu taiteilija".[1]
  1. a b Нуруллин Р.Г. Яхиннар. — Казан: «Ихлас» нәшрияты, 2016. — 208 б. 500 д. ISBN 978-5-906701-70-1.
  2. Rusiä Yuğarı Mäxkämäseneñ çirattağı märtäbä Tatarstan Däwlät Şurasın ”taratuına” reaksiä... azatliq.org. 2003. Viitattu 25.6.2022.
  3. Рустем Яхин bstudy.net. Viitattu 24.6.2023.
  4. Zilä Möbäräqşinä: Рөстәм Яхин турында: «Йомшак күңелле, тыйнак табигатьле һәм зыялы иде» intertat.tatar. Viitattu 24.4.2022.
  5. a b c d Рустем Яхин gabdullatukay.ru. Viitattu 27.10.2023.
  6. a b Яхин Рустем Мухаметхазеевич tatarica.org.
  7. a b Рустем Яхин — биография композитора kratkoebio.ru. Viitattu 27.10.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]