Ylitornion kunta
 |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: the finnish name according to the munciply is Övertorneån kunta |
| Ylitornion kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Norrbottenin lääni |
| Maakunta | Norrbotten |
| Keskustaajama | Matarenki (virall. ruots. Övertorneå[1] eli Ylitornio) |
| Kuntakoodi | 2518 |
| Pinta-ala ([2]) | |
| – Maa | 2 358,03 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([3]) | 4 211 |
| – Väestötiheys | 1,8 as./km² |
Ylitornion[4] kunta (ruots. Övertorneå kommun, meänkieleksi Matarengi) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Norrbotteniin. Kunnan keskustaajama on Matarenki.
Kunnan keskustaajama ja kirkonkylä, Matarenki (aikaisemmin Matarengi),[5] sijaitsee Tornionjoen länsirannalla vastapäätä Aavasaksaa. Sinne johtaa Suomen puolelta joen ylittävä silta. Yleisimmin paikalliset molemmin puolin rajaa kuitenkin ovat omaksuneet kunnalle ruotsinkielisen nimityksen Övertorneå, joka nimi ruotsin kielessä tarkoittaa sekä kuntaa että sen keskustaajamaa, mutta käytetään myös nimitystä Matarinki tai Matarenki.
Kunnan maapinta-ala on 2 358,03 neliökilometriä (31.12.2019)[2] ja asukasluku 4 211 henkeä (31.12.2021).[3]
Kunta sijaitsee Tornionlaaksossa, Haaparannan pohjoispuolella. Valtaosa kunnan asukkaista hallitsee meänkieltä tai suomea. Myös kylien ja luonnonpaikkojen nimet ovat suomenkielisiä tai suomenkielisten alkuperäisten nimien ruotsinnoksia. Ruotsin Ylitornio ja Suomen Ylitornio ja Pello olivat yksi ja sama pitäjä vuoteen 1809 saakka.
Vuonna 2007 kunnassa oli 22,43 km² peltoa,[6] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[7] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Armasjärvi -
Suomesta Aavasaksalta otettu kuva Ruotsin Ylitornion kirkonkylän eli Matarengin suuntaan. -
Suomen ja Ruotsin rajakyltti Tornionjoen kohdalla -
Luhtiaitta 1600-luvulta Soukolojärvellä
Ylitornion pitäjä erotettiin Tornion pitäjästä vuonna 1482, jolloin sen nimenä oli Särkilax. Nykyisen nimen pitäjä sai vuonna 1620. Vuonna 1602 pitäjästä erotettiin Tornion lappalaisseurakunta (käsitti osia nykyisten Ruotsin, Suomen ja Norjan pohjoisosista), vuonna 1617 Hietaniemen pitäjä, Kengiksen ruukinseurakunta 1655 ja vuonna 1725 Pajalan pitäjä.
Alkuperäinen Ylitornion pitäjä sijaitsi Tornionjoen molemmilla puolilla. Jäljelle jääneen Ylitornion pitäjän itäosan Ruotsi luovutti Venäjälle Haminan rauhassa vuonna 1809. Nykyisin tällä alueella sijaitsevat Suomen Ylitornion (aiemmin Alkkula) ja Pellon (aiemmin Turtola) kunnat. Pitäjän länsiosasta erotettiin vielä Korpilompolon pitäjä vuonna 1856. Loppuosasta pitäjää tuli Ylitornion maalaiskunta vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Nykyiset rajansa Ylitornion kunta sai vuonna 1969, jolloin Hietaniemi liitettiin siihen takaisin.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Keskiyönaurinkoa Hietaniemessä -
Kattilakoski Tornionjoessa -
Jänkisjärven suo
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2019)[9] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 132 | 26,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 160 | 3,7 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 948 | 22,1 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 2 059 | 47,9 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 948 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 19,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 16,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 012 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 16,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 160 306 kruunua.[12] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 67 000 kruunua.[13]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[14]
- 0–17-vuotiaat: 17,8 %
- 18–64-vuotiaat: 54,9 %
- 65 vuotta täyttäneet: 27,4 %
Yleisimmät syntymämaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2019 lopussa Ylitornion kunnassa oli 4 299 asukasta, joista 2 059 oli Ruotsissa syntyneitä.[15]
Suomi (795)
Afganistan (41)
Eritrea (34)
Norja (29)
Somalia (28)
Thaimaa (26)
Iran (7)
Saksa (6)
Turkki (3)
Neuvostoliitto (3)
Syyria (2)
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 7,8 | 8,2 | |
| jalostus | 16,4 | 18,1 | |
| palvelut | 72,4 | 70,8 | |
| tuntematon | 3,4 | 2,9 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 1 770 | 1 947 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 90,9 | ||
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 52,7 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 275 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Matarenki (ruots. Övertorneå, aiemmin Matarengi)[5] | 1 917 |
| 2 | Juoksenki (ruots. Juoksengi) | 350 |
| 3 | Hietaniemi (ruots. Hedenäset) | 270 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[20]
- Kuivakangas (nimenä ollut myös Nedre Kuivakangas)
- Pello
- Rantajärvi
- Risudden (suom. Vitsaniemi)
- Svanstein (suom. Turtola)
Pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[21]
- Aapua
- Haapakylä
- Kentänpää
- Kuivakangas
- Neistenkangas
- Pello
- Poikijärvi
- Pudas
- Rantajärvi
- Soukolojärvi
- Svanstein (suom. Turtola)
Entiset pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]
Muita paikkakuntia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkkula (ruots. Alkullen), Hepokangas, Koivukylä, Korva (tai Torakankorva), Lampisenpää, Luppio (ruots. Niemis), Maunu, Niskanpää, Orjasjärvi, Potila, Päkkilä (ruots. Bäckesta), Ruskola, Valkeakoski, Vyöni, Yli Kuittasjärvi
Kunnanvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ylitornion kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 4 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 4 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 0 | ||
| Keskustapuolue | 12 | 12 | 11 | 10 | 11 | 11 | 8 | 10 | 5 | 6 | 8 | 6 | 7 | 6 | ||
| Liberaalit | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 2 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 16 | 17 | 17 | 18 | 17 | 19 | 16 | 20 | 13 | 13 | 14 | 16 | 10 | 9 | ||
| Vasemmistopuolue | 6 | 6 | 5 | 5 | 5 | 4 | 3 | 3 | 4 | 4 | 3 | 4 | 2 | 1 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | ||
| Muut | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 0 | 6 | 4 | 9 | 8 | 7 | 3 | 9 | 5 | ||
| Yhteensä [24] | 39 | 39 | 39 | 39 | 39 | 39 | 39 | 39 | 35 | 35 | 35 | 31 | 31 | 25 | ||
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Hietaniemen piiri (Hietaniemi distrikt)
- Turtolan piiri (Svansteins distrikt)
- Ylitornion piiri (Övertorneå distrikt)
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]
Historialliset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Hietaniemi
- Svanstein
- Svansteins kbfd*
- Övertorneå (Matarengi, Särkilax)
- Övertorneå kbfd*
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
-
Svansteinin kirkko -
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Matarengin puukirkko, jossa on 1600-luvulta peräisin olevat, Ruotsin vanhimmat käytössä oleva kirkkourut
- Hietaniemen puukirkko (tuhoutui tulipalossa 2023)
- Luppiovaara
- Elokuvateatteri Röda Kvarn
Tunnettuja ylitorniolaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ida Aidanpää-Immonen, aitajuoksija
- Malin Buska, näyttelijä[27]
- Linus Omark, NHL-jääkiekkoilija
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Övertorneå centralort Övertorneå kommun. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Befolkningstäthet (invånare per kvadratkilometer), folkmängd och landareal efter region och kön. År 1991 - 2019 (pxweb) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.9.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet. Kielikello, 1976, nro 8. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ a b Sven Heikkilä: Tornedalens historia IV: Mitt i Tornedalen. Övertorneå - Polcirkelland, 1999, s. 26
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950–2019 enligt indelning 1 januari 2019 (XLS) 13.7.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.7.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2019 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes födda efter län, kommun och födelseland 31 december 2019 (XLS) 19.3.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010. (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.9.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kenttä, Hannele: Malin Buska on Mika Kaurismäen tulevan filmin kuningatar Kristina Sveriges Radio (sverigesradio.se). 24.11.2014. Sveriges Radio. Viitattu 11.12.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ylitornion kunnan kotisivut (ruotsiksi)
- Ylitornion kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (suomeksi)
