Ruotsin piirit
Piirit (ruots. distrikt) on Ruotsissa 1. tammikuuta 2016 käyttöön otettu aluejako, jossa Ruotsin kunnat on jaettu osa-alueisiin. Piirit vastaavat rajoiltaan Ruotsin kirkon seurakuntajakoa, joka oli käytössä vuodenvaihteessa 1999/2000, jolloin Ruotsin kirkko erotettiin valtiosta. Noin 85 % piireistä vastaa aikaisempaa pitäjäjakoa.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1862 kuntauudistuksessa pitäjien tehtävät jaettiin maallisista asioista huolehtiville kunnille ja kirkollisista asioista huolehtiville seurakunnille. Kiinteistöt rekisteröitiin kuitenkin 1970-luvun keskivaiheille tai loppuun asti pitäjittäin. Monet viranomaiset, kuten Riksantikvarieämbetet ja museot ovat jatkaneet löytöjen rekisteröintiä pitäjäjaon mukaisesti noudattaen ATA-koodia, jonka määrittelemät alueet vastaavat vuoden 1950 aikoihin vallinnutta seurakuntajakoa. Vuosien 1952 ja 1971 kuntauudistuksissa kuntia yhdisteltiin, joten kunnat tulivat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta muodostumaan usean pitäjän alueista.
Seurakuntaliitoksia ei toteutettu samassa tahdissa, joten vielä 1990-luvulla suurin osa seurakunnista vastasi alueeltaan entisiä pitäjiä. Poikkeuksia koskivat lähinnä kaupunkien lähellä sijainneita alueita, joissa taajamien laajeneminen oli johtanut sekä seurakuntien yhdistämisiin että uusien seurakuntien muodostamisiin. Pitäjä- ja seurakuntajaot poikkeavat toisistaan noin 15 %:ssa seurakunnista ja tähän lukuun sisältyvät ne poikkeukset, jotka olivat jo ATA-koodin mukaisessa 1950-luvun aluejaossa.
Päätös muodostaa piirit ja lakkauttaa seurakunnat hallinnollisena jakona
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurakunnat ovat olleet rekisteriyksiköitä väestökirjanpidossa ja Statistiska centralbyrån on laatinut väestötilaston seurakunnittain myös valtion ja kirkon erottamisen jälkeen. Eron jälkeen seurakuntia on yhdistetty kiihtyvässä tahdissa ja vuoteen 2014 mennessä lähes kaksi kolmasosaa vuonna 2000 olemassa olleista seurakunnista oli yhdistetty (toisaalta taas muutama uusikin seurakunta oli syntynyt erottamisten myötä Linköpingin ja Ljungbyn kunnissa, sekä Kungsbackan, Partillen ja Uddevallan kunnissa vain vuotta ennen piirijaon käyttöönottoa). Ruotsin kirkon seurakuntien lakkauttamista kuntien hallinnollisena aluejakon on toivottu sekä periaatteellisista syistä (kirkko ja valtio pidettävä erillään) että käytännöllisistä syistä (seurakunnat ovat nykyään usein koko kunnan kokoisia eivätkä vastaa aiempaa jakoa kaupunkiseurakuntiin ja pitäjiin).
Pitkän selvityksen jälkeen Ruotsin valtiopäivät päätti 29. toukokuuta 2013,[1] että 1. tammikuuta 2016 alkaen perustetaan piirit ja Ruotsin kirkon seurakunnilla ei enää ole asemaa Ruotsin valtion aluejakojen joukossa. Lantmäteriet ja Riksantikvarieämbetet saivat tehtäväksi esittää kevään 2015 valtiopäiville ehdotuksen piirien nimistä ja rajoista, jotta valtiopäivät voi tehdä päätöksen asiasta 1. heinäkuuta 2015 mennessä.
Vain 26 kunnassa koko kunta muodostaa yhden piirin. Eniten piirejä on Gotlannin kunnassa, jossa niitä on peräti 92. Ruotsin manneralueella suurimman määrän piirejä omaava kunta on Falköpingin kunta 45 piirillä. Vertailun vuoksi vuoden 2015 lopussa, jolloin seurakuntajako lakkasi olemasta valtion aluejako, kokonaisen kunnan kattavia seurakuntia oli yhteensä 63 (lisäksi Forshaga-Munkforsin seurakunta kattoi kaksi kokonaista kuntaa, Forshagan ja Munkforsin kunnat).[2] 46 sellaisessa kunnassa, jossa oli useita seurakuntia, seurakuntien määrä oli vuonna 2015 edelleen sama kuin vuoden 1999 lopussa (ja yhdessä kunnassa, Partillen kunnassa se peräti kasvoi yhdellä).
Piirien rajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Piirien rajat ovat samat kuin Ruotsin kirkon seurakuntien rajat olivat vuodenvaihteessa 1999/2000. Nämä rajat tullaan säilyttämään jatkossa muuttumattomina.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Framtidens folkbokföring efter distrikt istället för församling Lantmäteriet. Viitattu 20.11.2014. (ruotsiksi)
- SCB Regina Web Map (kartta Ruotsin aluejaoista)
