Kalixin kunta
| Kalixin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Norrbottenin lääni |
| Maakunta | Norrbotten |
| Keskustaajama | Kainuu |
| Kuntakoodi | 2514 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 803,08 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 15 812 |
| – Väestötiheys | 8,8 as./km² |
Kalixin[3] kunta (ruots. Kalix kommun) eli (meänkieleksi Kaihnuun kunta[4]) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Kunnasta on käytetty myös suomenkielistä nimeä Kainuu, mutta sitä pidetään nykyisin vanhentuneena[5][6]. Maakuntajaossa Kalix kuuluu Norrbotteniin.
Kunnan keskustaajama on Kainuu.[7]
Kunnan maapinta-ala on 1 803,08 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 15 812 henkeä (31.12.2020).[2]
Kainuussa tehtiin Suomen sodan aikana 25. maaliskuuta 1809 Seivin antautumissopimus.[8] Säivi-niminen pientaajama (ruots. Säivis) kuuluu kuitenkin Haaparannan kuntaan, joka on Kainuun naapurikunta.
Vuonna 2007 kunnassa oli 32,01 km² peltoa,[9] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[10] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kainuunväylä eli Kainuunjoki (Kalixjoki) virtaa voimakkaana kuntakeskuksen läpi. Siitä oli vähällä tulla Haminan rauhassa vuonna 1809 Venäjän ja Ruotsin rajajoki, mutta viime hetkellä Venäjän keisari Aleksanteri I suostui siirtämään rajan Tornion- ja Muonionjokiin sekä Könkämäenoon. Sotatilanne oli tuolloin muodostunut sellaiseksi, että Ruotsi olisi joutunut hyväksymään lähes mitkä tahansa Venäjän rauhanehdot.
Kuntajaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kainuu (ruots. Kalix) mainitaan pitäjänä kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1472, ja se muodostettiin erottamalla Luulajan pitäjästä. Vuoteen 1644 asti siihen kuului myös Ylikainuun pitäjä (ruots. Överkalix). Tuolloin Ylikainuusta tuli oma pitäjä, joten jäljelle jäänyttä pitäjää alettiin nimittää Alakainuuksi[11] (ruots. Nederkalix).
Alakainuun pitäjästä tuli maalaiskunta vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Vuonna 1910 kuntaan perustettiin Kainuun (ruots. Kalix) taajaväkinen yhdyskunta. Kunta jaettiin vuonna 1924, jolloin sen länsiosasta erotettiin Tören maalaiskunta. Vuoden 1952 kuntauudistus ei vaikuttanut kuntajakoon, mutta taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin 1962. Alakainuu ja Töre yhdistettiin vuonna 1967, jolloin kunta sai nykyiset rajansa. Kunnan nimeksi valittiin Kainuu keskustaajaman ja aikaisemman taajaväkisen yhdyskunnan nimen perusteella.
Vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyinen vaakuna on entisen Alakainuun maalaiskunnan vaakuna. Myös Tören maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[13] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 602 | 9,9 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 350 | 2,2 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 381 | 8,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 12 915 | 79,5 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 008 Suomessa syntynyttä,[14] mikä vastasi 6,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 934 Suomessa syntynyttä,[15] mikä vastasi 4,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 174 720 kruunua.[16] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 63 000 kruunua.[17]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[18]
- 0–17-vuotiaat: 18,0 %
- 18–64-vuotiaat: 56,6 %
- 65 vuotta täyttäneet: 25,4 %
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[19][20] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 6,4 | 4,3 | |
| jalostus | 25,1 | 25,8 | |
| palvelut | 67,4 | 69,0 | |
| tuntematon | 1,0 | 0,9 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 6 927 | 7 288 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 95,0 | ||
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,7 prosenttia.[21] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 391 asukasta.[21] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[22]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Kainuu (ruots. Kalix) | 7 299 |
| 2 | Töre | 1 099 |
| 3 | Rolfs | 1 061 |
| 4 | Nyborg | 833 |
| 5 | Risögrund | 697 |
| 6 | Sanki (ruots. Sangis) | 572 |
| 7 | Preiviikki (ruots. Bredviken) | 365 |
| 8 | Karlsborg | 351 |
| 9 | Gammelgården | 297 |
| 10 | Paaskeri (ruots. Båtskärsnäs) | 296 |
| 11 | Påläng | 278 |
| 12 | Morajärvi (ruots. Morjärv) | 201 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Nyborgin taajaman nimenä on joskus ollut myös Ytterbyn.[23]
Entiset taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[23]
Pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[24]
- Björkfors
- Börjelsbyn
- Granholmen
- Innanbäcken
- Innanlandet
- Lappbäcken
- Målsön
- Månsbyn
- Ryssbält (suom. Rieskapelto)
- Siknäs
- Storön
- Stråkanäs
- Sören
- Vallen
- Vånafjärden
Entiset pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[25]
Muita paikkakuntia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valkeajärvi (ruots. Vitvattnet)
Kunnanvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kainuun kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 3 | 3 | 3 | 4 | 4 | 3 | 4 | 3 | 3 | 2 | 3 | 6 | 7 | 9 | ||
| Keskustapuolue | 7 | 7 | 6 | 5 | 4 | 4 | 4 | 4 | 3 | 3 | 4 | 3 | 3 | 3 | ||
| Liberaalit | 2 | 2 | 2 | 1 | 3 | 3 | 3 | 2 | 2 | 1 | 2 | 1 | 2 | 2 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 1 | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 1 | 2 | 5 | 17 | 4 | 7 | 4 | 2 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 25 | 26 | 26 | 27 | 26 | 27 | 25 | 26 | 18 | 14 | 24 | 20 | 19 | 17 | ||
| Vasemmistopuolue | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 4 | 6 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 3 | ||
| Muut | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 3 | 1 | 1 | 2 | 2 | 2 | ||
| Yhteensä [27] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | ||
Vuoden 2010 kunnallisvaaleissa Ympäristöpuolue vihreät sai Kainuussa suhteellisesti enemmän ääniä kuin missään muussa Ruotsin kunnassa.[28]
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Alakainuun piiri (Nederkalix distrikt)
- Tören piiri
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[29]
- Nederkalix
- Töre
Historialliset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[30] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Morjärvs kbfd
- Nederkalix (Kalix)
- Töre
- Töre kbfd
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Morjärvin kirkko -
Nederkalixin kirkko -
Tören kirkko
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.2.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Hakulinen Kerkko, Paikkala Sirkka: ”Taulukko 1”, Pariisista Papukaijannokkaan, s. 80. (Eksonyymit (suomenkieliset nimet)) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7
- ↑ Meänkieli Kalix Kommuns hemsida. Arkistoitu 3.6.2019. Viitattu 3.6.2019. (ruotsiksi)
- ↑ Hakulinen, Kerkko; Paikkala, Sirkka: Eksonyymit (Kotuksen käsitys eksonyymiluettelossa vuonna 2019) kaino.kotus.fi. Viitattu 8.6.2019.
- ↑ Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet - Kielikello (Kotuksen käsitys Kielikello-lehdessä vuonna 1976) www.kielikello.fi. Viitattu 8.6.2019.
- ↑ Kalix Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Merkkivuosi 1809: Taistelut 1809.fi-sivusto: Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 25.8.2014. Viitattu 4.12.2012.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet. Kielikello, 1976, nro 8. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950–2019 enligt indelning 1 januari 2019 (XLS) 13.7.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.7.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.2.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Arkistoitu 15.9.2010. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
