Good Day Kadijivka -the name according to the jurisdiction of Ukraine Stakhanov - the name according to the jurisdiction of the unrecognized Donetsk People's Republic. In 2016, Stakhanov was renamed to Kadijivka. Some Wikipedia page names are changed (for example French) German - just writes in the text about the new name, but retains the old title of the article, because the city is under the control of Russian separatism.--Bohdan Bondar (keskustelu) 8. heinäkuuta 2018 kello 09.32 (EEST)[vastaa]
Article has been renamed: Kadijivka, as requested and as decided by Verkhovna Rada in May 2016. At this point, however, e.g. the coat of arms shown is old (stating "Стаханoв"), as I could not find a new one in Commons. --Paju (keskustelu) 8. heinäkuuta 2018 kello 17.00 (EEST)[vastaa]
Osallistutaanko tekijänoikeusdirektiivi-mielipidevaikuttamiseen? Toinen keskustelu.
EU:n tekijänoikeusdirektiivi palautettu koko parlamentin käsittelyyn.
Tänään 5. heinäkuuta 2018 Euroopan parlamentti (EP) palautti äänin 318–278 tekijänoikeusdirektiivin uudistuksen koko parlamentin käsittelyyn. Asia tulee uudelleen käsittelyyn syyskuussa 2018 ja koko parlamentti pääsee vaikuttamaan oikeusavaliokunnan esityksen sisältöön (Ylen uutinen). Suomenkielisessä Wikipediassa bannerikeskustelu aloitettiin liian myöhään, joten tässä on nyt aikainen aloitus. Seuraamme ilmeisesti aluksi, mitä Wikimedia Foundation lausuu ja tekee.--Htm (keskustelu) 5. heinäkuuta 2018 kello 20.55 (EEST) (palautin osionimen bannerittomaksi)--Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 11.55 (EEST)[vastaa]
WP:n pitäisi olla neutraali eikä ottaa kantaa puoleen tai toiseen. Kansalaisoikeuksien ajaminen on tietysti tärkeää, mutta tuossa eräiden väitteiden mukaan sanotaan olevan kyse tekijänoikeuksista myös. Eli asia ole niin yksiselitteinen että siihen pitäisi ottaa kantaa puoleen tai toiseen täällä. Ei vaikka mieli tekisi, tämä ei ole paikka henkilökohtaisille mielipiteille. Ipr1 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 13.21 (EEST)[vastaa]
Direktiivin nimi on Direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla ja kyseessä on siis nimenomaan tekijänoikeudet ja niiden lähioikeudet. Wikipediaa tämä sivuaa esimerkiksi siten, että jos direktiivin lähdetään siitä mikäli "obtain fair and proportionate remuneration for the digital use of their press publications by information society providers" tarkoittaa sitä, että jos palvelu perustuu uutistoimiston uutisiin niin siitä pitäisi maksaa korvausta, niin samalla logiikalla yhtä lailla Wikipediankin pitäisi maksaa niistä uutisista. Tämä tekisi vapaan tietosanakirjan tekemisestä hyvin hankalaa. Vastaavasti direktiivi antaa tutkimuslaitoksille yms hyvin laajat oikeudet tehdä analyysejä mahdollisesti tekijänoikeuksien suojaamista aineistoistaan, mutta mikäli direktiivi samalla kieltää ettei tuloksia saa jakaa avoimella lisenssillä (mikä tapauksesta riippuen on tai ei ole mahdollista) niin se tuottaa Wikipedialle ongelmia. Samoin Wikipedialle tuottaa haittaa se jos direktiivi rajoittaa maisemanvapautta tai urheilutapahtumissa valokuvaamista. --Zache (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 13.59 (EEST)[vastaa]
Wikipedia siis ottaa kantaa tässä sellaiseen suunniteltuun lainsäädäntömuutokseen, joka hankaloittaa vapaan tietosanakirjan toimittamista verrattuna nykytilanteeseen. Kannanottoa ei ujuteta tietosanakirja-artikkeleihin, vaan ne säilyvät yhtä neutaaleina kuin tähänkin asti.--Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 14.33 (EEST)[vastaa]
Tarkennetaan vielä, että jos ehdotusta olisi tulkittu kirjaimellisesti, ei vain hankaloittaisi vaan tekisi täysin mahdotonta. Viittaamisesta tulisi maksullista, ja viittaaminen on meillä pakollista. Iivarius (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 14.42 (EEST)[vastaa]
Asia ei ole ihan niin yksinkertainen kuin täällä saa käsityksen. Siksi on parasta olla ottamatta direktiiviin kantaa. Esimerkiksi musiikintekijöiden työtä hyödynnetään ilman että itse tekijät saavat siitä mitään taskuunsa vaan hyödyn korjaavat nettialustat. Kun direktiivi palautuu uuteen käsittelyyn, eri artikloiden onglemia käsitellään uudestaan. Linkitysongelma oli vain yksi kohta, eikä se ymmärtääkseni koskenut Wikipediaa vaan kaupallisia nettialustoja. Perehtykää asiaan älkääkä huudelko lauman mukana. Jos ei ole tehnyt tekijänoikeussuojaa nauttivaa työtä, ei varmaan helposti ymmärrä, että leipä on aika kapea tai aivan olematon ilman tekijänoikeustuloja. Säveltäjältä loppuu leipä ennenpitkää kokonaan, jos kukaan ei maksa. Sitten pitää lopettaa säveltäminen mennä ratikkakuskiksi. --87.93.138.1846. heinäkuuta 2018 kello 15.26 (EEST)[vastaa]
Niin siis ei tosiaankaan kenenkään sävellyksiä julkaista tai musiikkia. Ei tämä sentään mikään youtube ole. Valokuvat täällä ovat yksityisten henkilöiden ottamia (toki heillä on niihin tekijänoikeus), mutta ne on julkaistu (= tekijät ovat itse julkaisseet) vapaalla lisenssillä kuten kaikki teksti. Tekijänoikeuslaista voi katsoa, mitä sitaattioikeus on.--Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 15.48 (EEST) Ja linkkeron eis anota koskevan sitä, kun yksityishenkilöt jakavat uutislinkkejä sosiaalisessa mediassa. Wikipedia ei ole kaiketi yksityishenkilö. --Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 15.52 (EEST)[vastaa]
Wikipedian toimittamisessa hyödynnetään muiden luomia sisältöjä ilman että siitä maksetaan esim. uutisten tai tutkimusten tekijöille korvauksia. Tämän epäkohdanhan direktiivi haluaa tukkia. Varsinaisesti se on säädetty Facebookin kaltaisia somepalveluja vastaan, mutta kiitos EU:n säädöksissä käytettävän termistön on mahdotonsa yksiselitteisesti sanoa mitä kaikkea se koskee. Esim. termit information society service / provider näyttävät muissa EU:n säädöksissä asiayhteydestä tulkiten tarkoittavan mitä tahansa webbisivustoa. --Mikko Paananen (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 16.23 (EEST)[vastaa]
Nykyäänhän tilanne on se, että tiedotusvälineet, kuten esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Yleisradio linkittävät itse omia sisältöjään esimerksi facebookissa, samoin kuin monet viranomaiset ja järjestöt, ja suuri osa esimerkiksi Facebookin käyttäjistä käyttää esimerkiksi Facebookia ensisijaisesti tällaisten uutisten seuranta-alustana. Monella tietysti on esim. HS:n tilaus joko diginä tai paperina tai myös esim. televisio- ja radiovastaanotin käytössä, mutta esim. viranomaisten ja julkisyhteisöjen tai vaikka kansalaisjärjestöjen tiedotteita monet seuraavat jonkun sosiaalisen median kautta. Mutta hiljattain muistan facebookista lukeneeni, kuinka facebook haluaa taistella tätä vastaan ja haluaa että ihmiset rupattelisivat vain keskenään, ja samalla moni taho, joka on rakentanut nettinäkyvyytensä faceboiokin varaan, ilmoittaa kärsivänsä siitä, että tätä näkybvyyttä halutsaan heikentää. Tässä ymmärtääksenmi ao. tahoja seuraavien kansalaisten ja ao. tahojen intressit ovat yhteiset, so. tahot kuten viiranomaiset ja järjestöt haluavat tiedottaa asioistaan ja kansalaiset haluavat seurata tätä tiedottamisyta, mutta Facebook jostain käsittämättömästä syystä haluaa, että kansalaiset vain rupattelisivat keskenään, ja vähentää tätä näkyvyyttä, joka monelle on esim. Facebookin pääasiallinen käyttötapa. Kansalaiset ja ao. viranomaios- tai järjestötahot joutuvat sitten kai etsaimään itselleen uutta alustaa.
Eli tässä siis niin kansalaiset kuin eri organisaatiot ovat toteuttaneet avoimen tiedon ideaalia, mutta tulisiko tähän kapulaksi rattaisiin sitten paitsi Facebookin omituinen tahto, myös tämä direktiivi (vaikka kylähän kai tiedon omistaja saa sitä jakaa, missä haluaa). En tiedä poikkeaako Suomi tässä suhteessa muusta maailmasta mutta ainakin Suomessa kuvio on nähdäkseni tämä. --Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 22.27 (EEST)[vastaa]
Tietenkin esim. Facebookin kanta tässä on ymmärrettävä: He haluavat tietenkin Facebookia käyttäviltä organisaatioilta rahaa. Kaupallisilla toimijoilla (esim. suuret tiedotuisvälineet) sitä voi ollakin. Mutta esim. pienillä, köyhillä mutta esim. jotain tärkeää sivistystehtävää toteuttavilla järjestöillä tai juustohöylien vainoamilla viranomaisilla sitä voi olla vähemmän. Tiedotusbudjetti tiuetysti on kaikilla, mutta jos ilmainen lounas viedään, niin sitten kaivasttaisiin jotain avointa. Tästä siis muopdostuu laajalle joukolle organisaatioita ja toisaalta laajalle joukolle kansalaisia intressi pikemminkin avoimuuteen. Maksullista journmalismiahan kyllä on myös, mutta niitä linkkejähän pääsee klikkamaan vain siinä laajuudessa kuin julkaisija haluaa joka tapauksessa. Jos taas julkaisija julkaisee sisältönsä ilman maksua niin mitä eroa sillä linkillä silloin on? Jos ei haluta, että kukaan lukee sisältöä maksamatta, niin se onnistuu haluttaessa helposti. Itse törmä'än esim. usein maakunnallisten, seuddullisten ja paikallisten lehtien kiinnostaviin uutisiin, jotka toisinaan ovat maksumuurin takana. Niistä lehdistä, jotka tarjoavat maksullisdia digitaalisia irtonumeroita, ostelen sellaisia aika usein, jos on joku kiinnostava uutinen. Kaikista en ole jaksanut kaivaa, onko mahdollista ostaa maksullista digitaalista irtonumeroa, mutta jos tätä mahdollisuutta ei ole, niin ao. media mielestäni sahaa omaa oksaansa ja ampuu omaan jalkaansa. Toki silloinkin pääsen kirjastoon lukemaan paperinumeron, jos asia on erittäin kiinnostava, mutta jos se pari euroa ei kelpaa, niin aika ihme. Mutta kun tilanne on tämä, että jokainern julkaisija saa päättää, näkyykö sisältö verkosa maksutta vai ei, niin mitä se linkkii siihen enää vaikuttaa, jos he kerran itse ilmaiseksi haluavat julkaista sisältönsä kuitenkin? Tämä nyt vain tietysti maallikon ihmettelynä. Toki jos linkki esitetään vain tekstimuotoisena urlina ilman linkkiä, niin voihan niinkin tehdä, mutta se tuntuisi vain mukautumiselta omituiseen säännökseen.--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 22.48 (EEST)[vastaa]
Jos joku laki oikeasti muuttaisi otsikoita sisältävät linkit maksullisiksi, niin Wikipedia voisi kaiketi kiertää sitä poistamalla lähdeviitteistä linkitysominaisuuden. Viitteissä ilmoitettaisiin pelkkä url-osoite, jonka lukija joutuisi itse kopioimaan osoiteriville. Se sisältäisi samat viitetiedot, mutta ei olisi linkki eikä siksi kuuluisi lain piiriin. Suorat hyperlinkit ovat Wikipedian toiminnan kannalta hyödyllisiä, koska ne helpottavat lähteiden tarkistamista, mutta ne eivät periaatteessa ole välttämättömyys. Direktiiviin liittyneistä kauhukuvista ne pakolliset automaattisuodattimet olisivat luultavasti Wikipedialle isompi riesa. --Risukarhi (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 16.04 (EEST)[vastaa]
Tuo on ihan hyvä menettely. Tässä tulee kuitenkin tuo yllä esittämäni maallikon tyhmä kysymys: jos kerran julkaisijalla on mahdollisuus halutesssan jättää sisältö maksumuurin taakse (niin kuin moni julkaisija myös tekee, ja mikäs siinä) ja lukemaan halukkailla on halutessaan mahdollisuus siitä maksaa (niin kuin moni lukija hyvin mieluusti tekee, ja mikäs siinä), niin mitä eroa sillä linkillä silloin on, kun kumminkin on haluttu sisältö julkaista juuri ilman maksumuuria, vaikka aivan yhtä hyvin olisi voitu julkaista maksumuurilla?--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2018 kello 22.54 (EEST)[vastaa]
Jotkut EU:n ulkopuoliset mediat estävät liikenteen EU-maista GDPR-asetuksen takia. Wikipediassa käytettävistä lähteistä ainakin Los Angeles Times ja Chicago Tribune ovat sellaisia. Jos linkki on tehty lehden vanhaan juttuun, jonka osoitteessa on "articles", kuten tämä Obaman artikkelissa oleva lähde [1], niin ne näyttäisivät toimivan, mutta linkit ilman tuota articles-sanaa antavat ilmoituksen rajoituksesta: Latimes.com. Toivottavasti kyseiset sivustot eivät meitä kuitenkaan ikuisesti hyljeksi. -kyykaarme (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 17.06 (EEST)[vastaa]
Internet Archive on toisinaan hyvä linkkien pelastaja. Kokeilin Strynin mainitsemaa yhdysvaltalaista välityspalvelinta, jonkun mielestä voi olla hankalaa, mutta ainakin toimii. Sitten vähän aiheen ohi. GDPR-ilmoitukset saa pois lisäämällä mainostenestämislaajennukseen koodin:
[Postitettu sekä WMF-FI:n että Wikipedian kahvihuoneessa]
Ryhmä suomenruotsalaisia on perustanut projektin Suomea ja erityisesti ruotsin kieltä Suomessa koskevien artikkeleiden parantamiseksi ja puuttuvien artikkelien luomiseksi Wikipediassa, suomeksi, ruotsiksi ja muilla kielillä. Ryhmä on perustanut yhdistyksen Projekt Fredrika rf ja esittelee toimintaansa sivulla sv:Användare:Cogitato/Projekt Fredrika.
Olisi luonnollista tehdä yhteistyötä suomenkielisten wiki{me,pe}distien kanssa, varsinkin kuvaussafareiden järjestämisessä ja vastaavassa kielestä riippumattomassa toiminnassa – ja suomenkielisen Wikipedian kehittämisessä.
Itse olen toiminut kauan Wikipediassa ja Comonsissa, toisella nimellä.
Meillä on nyt meneillään tällainen projekti: Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan. Siinä kerätään luetteloita julkisesta taiteesta ja muistomerkeistä koko Suomesta kunnittain. Luetteloja varten etsitään lähteitä, lisätään kohteita ja niiden koordinaatteja luetteloon ja valokuvataan kohteita. Projektissa on myös järjestetty fotosafareita: Wikiprojekti:Fotosafarit, kohteena toistaiseksi Hämeenlinna ja jatkossa ehkä Uusikaupunki, Jyväskylä ja Kuopio.
Sivuillanne esittämänne toiminnankuvauksen perusteella nämä kaksi projektia selkeästi leikkaavat toisiaan ja yhteistyö siis olisi mahdollista ja todennäköisesti hedelmällistä. Järjestämillään fotosafareilla Wikimedia Suomi on luvannut korvata osallistujien matkakuluja. Projektiamme koordinoi Wikimedia Suomessa Heikki Kastemaa eli Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori. Itse olen vain yksi projektin osallistuja. --Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 15.28 (EEST)[vastaa]
Merkittävyyskeskustelussa on muutama harvinainen Suomessa käytössä ollut etunimi, joilla on nimenkantajia 20-200 ja ainakin joissakin artikkeleissa on käytetty lähteenä tieteilijöiden toimittamia etunimikirjoja. Nimillä ei näytä olevan useampia tunnettuja nimenkantajia, joista olisi artikkeli, joten kysymys ei ole täsmennyssivusta, joihin ei näytä olevan näiden kohdalla tarvetta, vaan itse nimestä artikkelin aiheena. Sukunimien osalta muistan aiheesta joskus keskustellun, mutta tuon keskustelun lopputulosta ei voine suoraan soveltaa etunimiin. Etunimistä en muista onko keskusteltu. Koska lähteistykseltään ja nimenkantajamäärältään vastaavia nimiartikkeleita on todennäköisesti suurehko määrä, niin yksittäin tarkastelun sijaan olisi ilmedisesti selvempi pyrkiä muodostamaan jokin perusteltu yleislinja.--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 11.37 (EEST)[vastaa]
Hämärästi muistan, että kaikki kalenterissa olevat/olleet nimet ylittävät merkittävyysrajan, muut tapauskohtaisesti. Kalenteriin otetaan, kun nimenkantajia on tietty määrä, mitä en muista. --87.95.239.10117. heinäkuuta 2018 kello 12.03 (EEST)[vastaa]
Onkohan noilla etunimikirjoilla, joita myös on ilmestynyt eri aikoina, mitään suhdetta nimipäiväkalenteriin nimien valinnan suhteen? Ei ole nyt yhtään käsillä niin en pysty tarkistamaan.--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 12.12 (EEST)[vastaa]
Nimipäivät taitaa olla yksinomaan pohjoismainen perinne, jolla on korvattu katolisen kirkon pyhimyskalenteri. Niissä maissa joissa pyhimyskalentereja vielä käytetään ei ole ollut tarvetta nimipäiville. --Mikko Paananen (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 14.33 (EEST)[vastaa]
Nimipäiväkalenteriin otettuja nimiä voi varmaankin pitää merkittävinä. Muihin nimiin pitää sen sijaan soveltaa samoja käytäntöjä kuin muihinkin artikkeleihin: "mikäli aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä, sitä voidaan pitää merkittävänä." Tilastotieto Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa ei ole käsittelyä lähteessä, eikä myöskään yksittäisen nimen maininta esimerkiksi 10 000 nimen luettelossa. Jos etunimikirjassa kerrotaan vaikkapa nimen alkuperästä, käytöstä ja historiasta, sellainen varmastikin käy sopivaksi lähteeksi. "Joissakin artikkeleissa on käytetty lähteenä" viittaa varmastikin artikkelin Eilo lauseeseen "Yrjö Karilas ehdotti sitä etunimeksi vuonna 1919.". Mielestäni tämä ei kuitenkaan voi olla vielä vaadittavaa laajaa käsittelyä, jos nimi ei koskaan edes ole vakiintunut laajaan käyttöön. --Epiq (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 12.13 (EEST)[vastaa]
Olen noita kirjoja joskus silmäillyt, kyllä niissä on ihan kunnon artikkeleita, joissa esiintyvää käsittelyä voi pitää laajana ainakin yleisemmillä nimillä, mutta ei ole nyt yhtään niistä käsillä, että voisi tarkistaa millä kriteerillä nimet on kirjoihin valittu (esim. esiintyminen almanakassa?) ja miten laajaa tai suppeaa harvinaisempien nimien käsittely niissä on. Se laajuus jolla jotain lähdettä lainataan wikipedian jossain tynkäartikkelissa ei kerro käsittelyn laajuutta lähteessä. Silloin poistoperuste voi olla WP:HOK, jos kukaan ei ehdi katsoa, onko lähteessä sanottu jotain enempää vaiko ei ja onko esim. muita lähteitä vai ei. Esim. tässä nähdään, että tuosta Eilosta on heti lähteissä enemmän tietoa kuin mitä minityngän aloittaja on tullut kirjanneksi: [2].
Toinen kysymys on se, onko esim. 160 (Eilo) tai 300 (Adessa) nimenkantajaa laajaa vai ei-laajaa käyttöä. Sukunimikirjaan valittu sadan raja oikeastaan kai kertoo kirjan kokoajien käsityksen tästä laajuudesta sukunimien kohdalla, mutta etu- ja sukunimiä ei voi verrata suoraan määrällisesti, koska esim. se onko nimi kutsumanimenä vai ei kutsumanimenä, vähentää nimen merkittävyyttä. Itse pitäisin esim. tuota 150 jo laajana, jos nimeä on esiintynyt kutsumanimenä. Adessa näyttää ilmestyneen tyhjästä ja tulleen yli 300 nimensaajan nimeksi 2010-luvulla. (Luulin ensin että se olisi joku 100 vuotta vanha nimi, jota ei nykyään enää anneta.) Se oikeastaan herättää kysymyksen, että mikä on se nimien määrän raja, jolla sinne almanakkaan pääsee. --Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 12.49 (EEST)[vastaa]
Tämän vuodelta 2013 olevan artikkelin mukaan rajana suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa on, että nimi on pitänyt antaa 500 lapselle viimeisen 50 vuoden aikana, ruotsinkielisessä nimipäiväkalenterissa raja on 50 henkeä: https://yle.fi/uutiset/3-6787289 --Kirkhakkinen (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 13.01 (EEST) (MUOKS): Niin ja ruotsinkielisellä tarkoitan siis nimen omaan suomenruotsalaista nimipäiväkalenteria.--Kirkhakkinen (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 13.02 (EEST)[vastaa]
Mielestäni minkään tietyn lukumäärän asettaminen rajaksi (ehkä tuota nimipäiväkalenterin rajaa lukuun ottamatta) ei ole tarpeellista. Näissä tarvittaisiin yksinkertaisesti sitä kuuluisaa laajaa käsittelyä riippumattomissa lähteissä, joka kyllä on lukenut käytännöissä jo ikuisuuden, mutta jota ei täällä jostain syystä useinkaan oikeasti vaadita. Jos sellaista löytyy, voi harvinaisemmastakin tai esimerkiksi jo kauan aikaa sitten käytöstä pois jääneestä nimestä kirjoittaa asiallisen artikkelin. Sen sijaan jos nimi "Adessa" olisi annettu maailmanlaajuisesti vaikka miljoonalle ihmiselle, ei siitä voi kirjoittaa artikkelia jos sitä ei kunnollisissa lähteissä käsitellä. --Epiq (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 13.32 (EEST)[vastaa]
Käytännössä lähteiden osoittaminen jää usein kirjoittajan tehtäväksi. Jos kirjoittaja ei ole osoittanut lähteitä, ei voida välttämättä aina tietää onko käsittelyä lähteissä vai ei, ellei joku satu ehtimään tarkistamaan ja osoittamaan käsittelyä lähteissä. Tämä voi johtaa käytännössä WP:HOK-poistoon. Tosin en yllättyisi jos näistä nykyisistä muodikkaista nimistä joku jo olisi tehnytkin tutkimusta. --Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 14.29 (EEST)[vastaa]
Voitaneen hyvin katsoa, että suomenkielisessä almanakassa olevat nimet on katsottava merkittäviksi. Niistä kaikista onkin jo artikkeli, paitsi muutamista, jotka ovat jonkin yleisemmän nimen harvinaisia muunnelmia ja joista on vain ohjaussivu sitä tavallisempaa nimeä käsittelevään artikkeliin. Sen sijaan en pitäisi merkittävinä sellaisia harvinaisia suomenkielisiä nimiä, joista muutamat nyt ovat merkittävyyskeskustelussa ja jotka ovat vain muutamalla kymmenellä henkilöllä. Voitaisiinko yhtenä rajausperusteena käyttää sitäkin, että nimi on katsottava merkittäväksi myös, jos se esiintyy ainakin kahdella (tai kolmella?) henkilöllä, joista suomenkielisessä Wikipediassa on artikkeli? Onko esimerkiksi Teivo merkittävä? Sekin on alle 60 henkilölle, mutta heistä kahdestakin sattuu täällä olemaan artikkeli.
Tosin tuo Kirkhakkisen mainitsema raja on tullut käyttöön vasta 1990-luvulla ja koskee vain sen jälkeen nimipäiväkalenteriin lisättyjä nimiä. Siellä jo ennestään olleita nimiä ei harvaa poikkeusta lukuun ottamatta poistettu, vaikka muutamia niistä ei ole koskaan ollutkaan kuin alle sadalla henkilöllä.
Ulkomaisten nimien osalta yhtenä kriteerinä voisi pitää sitäkin, mainitaanko ne jossakin nimiä käsittelevässä kirjassa, esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa. -KLS (keskustelu) 18. heinäkuuta 2018 kello 12.04 (EEST)[vastaa]
Muutoin voin olla samaa mieltä, mutta artikkelin merkittävyys ei voi perustua siihen, mitä Wikipediassa kerrotaan aiheesta vaan ulkopuolisiin luotettaviin lähteisiin. Sen sijaan nimistä, joiden kantajista on Wikipediassa useampia artikkeleita (kuten Teivo), voi toki tehdä täsmennyssivuja. Silloin ne ovat tietenkin täsmennyssivuja, eivät tietosanakirja-artikkeleita.
Täsmennyssivut henkilöistä etu- tai sukunimen mukaan ovat kai eri asia kuin nimiartikkelit. Täsmennyssivuja on luotu ja niitä on katsottu voivan olla, vaikka nimenkantajia ei olisi muita kuin täsmennettävät henkilöt.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2018 kello 15.50 (EEST)[vastaa]
Vrk:ta voidaan käytännössä pitää primäärilähteenä, ja voisi varmaan ajatella niin, ettei se riitä yksin lähteeksi. Lisäksi se voi tuottaa jopa ongelmia suhteessa käytäntöön WP:Artikkelit elävistä henkilöistä, vaikka viittä pienemmät lukumäärät onkin salattu. Sen sijaan jos nimi esiintyy etunimikirjoissa niin meillä on jo luotettava sekundäärilähde. En vain nyt tullut tätä varten kantaneeksi yhtään etunimikirjaa kirjastosta kotiin, että olisin nähnyt ja pystynyt tutkimaan esim. niiden valintakriteerejä tarkemmin. Tuollaiset nimet kuin Teivo ja Eilo ovat osa hyvin vanhaa arvokasta nimiperinnettä, joka on sukunimistä tai talon- ja paikannimistä jäljitettävissä monien satojen vuosien taakse, enkä näkisi tällaisten poistoa perusteltuna, jos niistä on lähteitä. Yleisempien nimien harvinaisemmat muunnokset taas voidaan käsitellä ohjauksina. Uusina keksityt nimet jotka eivät ole yleistyneet vaan jääneet harvinaisiksi, ovat kuriositeetteja, mutta jos niitä käsitellään lähteissä, niin haetanneeko tuo mittään, jos niitä käsitellään wikipediassakin. Jos taas ainoa lähde on vauva.fi -keskusteluryhmä, jossa nimeä taivastelllaan, niin on kai todettava, ettei luotettavia lähteitä ole tai että niitä ei ole esitetty.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2018 kello 17.27 (EEST)[vastaa]
Kun nyt on kysenalaistettu muutama lisää, joissa on lähteenä vain vrk, niin näiden mahdollista poistoa voinee pitää HOK-poistona, joka ei estä luomasta artikkelia uudestaan, jos lähteisiin perustuva merkittävyyttä löytyy. Tosin juuri noista ei ehkä löydy, paitsi että myöhemmin lähteistä voi ehkä käydä ilmi, että sen tapaiset nimet kuin Esu ja Eke voivat mahdollisesti olla esim. jonkun yleisemmän nimen muunnoksia.
Oman pohdintansa voi vielä vaatia tapaus, että muita lähteitä kuin vrk ei ole esitetty mutta on tieto yhdestä merkittävästä nimenkantajasta, esim. nyt jo poistettu Esu ja merkittävyyskeskustelussa nyt oleva Malmi (nimi). Mutta tätä ei ole ainakaan nyt esitetty, joskin kysymystä on mahdollista pohtia.
Yksi harkittava olisi vielä Pokemonien tapaan luoda harvinaisista nimistä luetteloita. Aiheena se olisi luultavasti pokemoneja merkittävämpi, mutta oikeastaan luetteloon pääsyllekin pitäisi kai olla kritteerinä pikemminkin esiintyminen jossain sekundäärilähteessä kuin pelkkä primäärilähde vrk, ja ehkä vielä myös jokin luettelon tai luetteloiden rajauksen ja jäsennyksen määrittely. Tämä on aihe jota on mahdollisuus haluttaessa kehitellä, mutta omasta puolestani en taida nyt ehtiä. --Urjanhai (keskustelu) 21. heinäkuuta 2018 kello 09.08 (EEST)[vastaa]
Samassa yhteydessä pitänee jälleen muistuttaa, että jos selkeästi sukupuolittuneella nimellä mainitaan olevan myös vähäisesti suosiota jonkin toisen sukupuolen kantajia, tulisi maininta tästä poistaa, ainakin, jos ainoana lähteenä on VRK, koska sieltä on myönnetty, että aineiston digitoinnissa on aikanaan tullut lyöntivirheitä, joihin väitteet "nimi Jorma on annettu myös alle kymmenelle naiselle" perustuvat. Iivarius (keskustelu) 18. heinäkuuta 2018 kello 13.23 (EEST)[vastaa]
Hetkinen sanoi putkimiesoletettu. En kannata tätä ollenkaan. Juuri äsken törmäsin nimeen "Alli Kaapo Kivialho" ja tulin suomenkieliseen Wikipediaan erikseen katsomaan artikkelia Alli, jossa kerrotaan, että on myös mies-Alleja. Lukemassani tekstissä mietittiin, joko ihan tosissaan tai retorisena keinona, ovatko Alli Kaapo Kivialho tai Vieno Johannes Sukselainen kenties naisia. Ihan tosi. On hyvinkin hyödyllistä, että Wikipediassa kerrotaan vaikkapa Vienon olevan myös miehen nimi. Sitten muistaakseni on olemassa melko tunnettu ruotsinkielinen nimi, joka on nykyään vain naisennimi mutta sata vuotta sitten oli vain miehennimi. Tällainen tieto pitää saada esille. --Pxos (keskustelu) 18. heinäkuuta 2018 kello 16.22 (EEST)[vastaa]
Yllä sanottu pitää paikkansa: Alli Kaaperi Kivialho on todellinen henkilö niin kuin Vieno Johannes Sukselainen ja Vieno Kekkonen, Lahja Valakivi ja Lahja Kivinen tai Kari Mattila ja Kari Mattila. Nimiä, joita on annettu kummallekin sukupuolelle, on ollut paitsi hiljattain tai alkuperältään eri kielisinä, myös vanhastaan, ja näitä on nimistöntutkimuksessa tutkittukin. Selitys kai on, että eri alueilla paikallisesti joku uusi nimi on vakiintunut yhtäällä naisen nimenä ja toisaalla miehen nimenä (siis niin kuin alueellisesti eri paikkakunnilla tai alueilla, jos oikein ymmärsin). Lisäksi (mikä oli itsellenikin uusi tieto), tapauksissa, joissa sukupuolesta on ollut epäselvyyttä, on saatettu antaa varoiksi useampi etunimi eri sukupuolten mukaan. Toisaalta epäilen, että juuri näitä voisi olla niin paljon että nuo kaikki vrk:n nimipalvelun luvut selittyisivät sillä. Mutta kun asiaa on tutkittu niin lähteitä löytyy. Mutta epäilemättä nämä digitoinnin lyöntivirheet ovat tosiasia. Rakennus- ja huoneistorekisterissä ne tyypillisesti tuottavat yksittäisiä rakennuksia keskelle järvenselkiä tai vääriin kuntiin. Näin siis vrk:n aineisto on käytännössä primäärilähde, mutta mutta nimistöntutkijoiden tutkimukset tai luotettavissa, julkaistuissa sekundäärilähteissä ilmenevät merkittävien henkilöiden henkilötiedot ovat sekundäärilähteitä, joiden perusteella jo voidaan sanoa jotain nimen esiintymisestä. Kun Aale Tynni oli lähettänyt ensimmäisiä runojaaan nuoren voiman liittoon, niin palautekirje oli alkanut: "Herra Aale Tynni..." mutta elämäkerran ollessa tunnettu tunnemme myös sukupouolen, kuten myös Vieno Johannes Sukselaisen kohdalla. Ja Auvo Kurvinenkin nyt vaan oli nainen lähteistetysti.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2018 kello 17.10 (EEST)[vastaa]
Käytin aiemmin tunnusta gar.bon.vez, mutta nyt yhtäkkiä salasana ei toimikaan. Kun kerta ei ole ensimmäinen eli näin on käynyt ennenkin jonka jälkeen tein sitten uuden tunnuksen, kysyn vaan kuka on asialla? Mielestäni salasana oli tarpeeksi pitkä ja hankala, mutta ilmeisesti ei. Yhden kerran vielä ymmärtäisi että on itse sotkenut, mutta nyt on syy jossain muualla. --Gar.Bon.Hes (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 15.18 (EEST)[vastaa]
Käyttäjäsivua ei ole mutta tunnus on ja sillä muokkauksia ([3]). Tosin kannattaa aina muistaa, että tunnus alkaa isolla alkukirjaimella (ei siis pienellä, kuten se keskustelunavauksessa kirjoitettiin). --Lax (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 16.00 (EEST)[vastaa]
Tunnus on minulla pienellä omassa kotiarkistossani ja olen sen sieltä aina kopioinut, joten kummallista että se on toiminut tähän asti pienellä kirjoitettuna. Mutta kirjauduin nyt isolla alkukirjaimella, ja se sujui. Täytyy muuttaa arkistooni. Jossakin kohdassa on siis tehty muutos kirjautumiskäytäntöihin. Hauissahan ei ole vieläkään väliä onko alkukirjain iso vain pieni. --Gar.Bon.Hes (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 16.19 (EEST)[vastaa]
Varmuus onko salasana selvitetty ja vaihdettu lienee saatavissa ainoastaan pääkallopaikalta jossa oikeita teknisiä ylläpitäjiä jotka näkevät lokeista onko jotain tapahtunut (salasana vaihdettu) vaiko ei. --Anr (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 16.01 (EEST)[vastaa]
Hämmästyksekseni huomasin, että ruotsinkielisessä wikissä on 3,8 miljoonaa artikkelia, kun täällä on vain 0,4 miljoonaa. Ruotsia puhuvien määrä on noin kaksinkertainen (8 milj. - 5 milj.), joten ruotsinkielisten aktiivisuus on ollut noin viisinkertainen.
Mistäköhän tämä johtuu? Kirjoittajia täytyy olla enemmän, mutta miten siihen on päästy. Ruotsalaisten sosiaalisuus (vs. suomalaisten yksilöllisyys), robottien laaja käyttö, kirjoitustaitoisten systemaattinen aktivointi vai mikä lienee syynä? Tunteeko joku ruotsin wikin taustoja? --Huhdanjo (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 07.40 (EEST)[vastaa]
Botit. Siellä on varsinkin eläimiä ja maantieteellisiä paikkoja ajettu suunnattomia määriä eri tietokannoista. Se on toki hienoa, jos arvostaa artikkelien määrää, mutta kyllä monissa artikkeleissa on myös ongelmia. Esimerkiksi suomalaisten maantieteellisten paikkojen kohdalla on meillä huomattu, että osa tiedoista saattaa olla ihan puutaheinää, kun niissä on käytetty jotain ulkomaalaisia tietokantoja. --PtG (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 07.58 (EEST)[vastaa]
Todettakoon muuten, että noiden maantieteellisten paikojen osalta sieltä näkyy Suomen kohdalla tehdyn ainakin jotain korjausajoja ensin melko tuoreeltaan Suomen ympäristöhallinon järviwikin tiedoilla ja sen jälkeen nyt joskus myöhemmin jopa MML:n paikannimitiedoilla. En ole ehtinyt tarkemmin katsoa, mutta joidenkin satunnaisesti vilkaisemieni artikkelien kohdalla satuin huomaamaan. Itse kävin siellä joskus varsin kovasanaisesti rähjäämässä amerikkalaisen, erittäin heikkolaatuisen Geonames-tietokannan käytöstä lähteenä. Vaikka sitä ei silloin pidettykään "kivana" niin se näyttää kuitenkjin ainakin tuolta osin tuottaneen osaltaan ehkä jotain tulosta.
Joku suomalainen avoimen datan aktivisti taas ottaessani asian puheeksi, ihmetteli, miksen ollut lähettänyt korjauksia suoraan geonamesiin, mutta selvää on, että geoinamesin ongelmat Suomwn osalta (ainakaan siinä tilassa missä se oli noiden bottiajojen aikaan) eivät ole / olisi olleet ratkaistavissa millään yksittäisillä korjauksilla, vaan ainoa keino olisi /olisi ollut massaladata sinne joitain Suomen viranomaisaten avoimeksi dataksi avaamia datasettejä. Se taas voisi olla aivan mahdollista ja olisi varmaan kannateyttavaakin, mutta globaalissa katsannossa, jos laatu on sanma muuallakin, sama pitäisi tehdä maailmanlaajuisesti, ja avointa dataa ei ehkä vältämättä ole niin paljon muualla kuin EU:ssa, missä joku Inspire-direktiivi kai on avannut paikkatietoa. Mutta kun aineisto aoinakin Suomen tapauksessa ilmiselvästi on vuosikymmeniä vanhaa ja joskus kai aikoinaan käsin digitoitua, niin pakko niiden vuosikymmenten aikana on jotain laadiukastakin avointa dataa ollut kertyä muualtakin, tai jos ei ole, niin nykyään edellytykset tuottaa koko data uudestaan jollain paremmalla tavalla ovat varmaan paremmat kuin silloin joskus ammoin kun data on nykymuodossaan tuotettu.
Sen, että Geonames ainakin Suomessa on täysin satunnainen roskatietokanta, oli helposti osoitettavissa, kun sv-wikin bottiajon jälkeen kävin läpi parissa illassa yhdestä Suomen maakunnasta yhden kohdetyypin (= Satakunnan joet: siellä oli jotain satunnaisia jokia sieltä täältä ilman mitään systematiikkaa, enimmät väärillä nimillä, ja suuria jokia kuten Loimijoki puuttui), ja pistokokeet muilla kohdetyypeillä osoittivat saman satunnaisuuden: Oli saaria nimeltä Ryssugnar (suom.Ryssänuuneja) ja Kalajoen hiekat luokassa Suomen autiomaat ja Vehmaalla mäki nimeltä Vehmassalmi, kun oli luettu karttaa väärin jne. eli myöskään ominaisuustieto ei ollut mitenkään ontologista tai rakenteellista vaan satunnaisia sanoja käännettynä edestakaisin kielestä toiseen kaikilla mahdollisilla asiavirheillä.
Artikkelit Ruotsin järvistä sv-wikissä toteuttiin jo joskus aiemmin käyttäen ruotsin omien viranomaisten laadukasta dataa erikoisluvalla jo ennen kuin se oli edes avattukaan. Samoin eliölajeista tehtiin artikkeleita ymmärtääkseni laadukkaista tietokannoista, mutta sitten tuo maantieteellisten paikkojen projekti jostain syistä satuttiin toteuttamaan aluksi erittäin huonosti informoidulla tavalla.--Urjanhai (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 09.14 (EEST)[vastaa]
Menee ehkä asian viereen, mutta toisaalta helpottaa kieltenvälisten linkkien tekoa kun sv-wikissä on jo botilla tehdyt merkinnät lähes kaikista tunnetuista eliölajeista. Surkeita ne artikkelit ovat, ja informaatiota niissä on kovin vähän eli ei juuri mitään sylttyä leivän päällä. --Höyhens (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 21.23 (EEST)[vastaa]
Keskustelun höysteeksi poimin muutamia lukuja Wikimedian tilastoista koskien kolmen kielen Wikipedioita, ruotsin, cebuanon ja suomen kielistä. Cebuanonkielinen Wikypedya on maailman toiseksi suurin artikkelien määrältään heti englanninkielisen jälkeen. Wikimedian tilastojen mukaan kesäkuussa 2018:
Ruotsinkielisen Wikipedian 3 781 404 sivulla käytiin yli 79 miljoonaa kertaa, cebuanonkielisen Wikipedian 5 382 817 sivulla käytiin 808 tuhatta kertaa ja suomenkielisen 440 752 sivulla käytiin 51,5 miljoonaa kertaa.
Ruotsinkieliseen Wikipediaan syntyi uusia artikkeleita 72:n, cebuanonkieliseen nollan ja suomenkieliseen 82 artikkelin päivävauhdilla.
Aktiivisia muokkaajia ruotsinkielisessä oli 585, hyvin aktiivisia 103 ja uusia muokkaajia 73. Cebuanonkielisen Wikipedian aktiivisia muokkaajia oli 28 ja hyvin aktiivisia yksi ja uusia muokkaajia syntyi neljä. Suomenkieliseen Wikipediaan kirjoitettiin 426 aktiivisen ja 79 hyvin aktiivisen muokkaajan voimin, uusien muokkaajien määrän ollessa 53.
Wikimedian tilastoissa ruotsin puhujia arvioidaan olevan 10 miljoonaa, joten muokkaajia miljoonaa puhujaa kohti oli 58. Cebuanon puhujia arvioidaan olevan 20 miljoonaa, joten muokkaajia oli yksi miljoonasta. Suomen puhujia Wikimedia arvioi olevan kuusi miljoonaa, joten miljoonaa puhujaa kohti muokkaajia on 71.
Eli näiden tietojen valossa ei voi sanoa, että ruotsinkielisen Wikipedian muokkaajat olisivat aktiivisempia kuin suomen. Artikkelien määrä ei ratkaise Wikipedian laatua. Kiinnostavaa on tuo cebuanonkielisen Wikipedian asema. Filippiiniläiseen kieleen on tuotu verkossa oleva tietosanakirja kieliyhteisön ulkopuolelta varsin koneellisin keinoin, ilman kieltä puhuvien laajaa omaa yhteisöllistä panostusta. Vaikka ruotsinkielisen Wikipedian muokkaajia on paljon, sen muokkausaktiivisuus ei juuri päihitä suomen kieltä osaavia. Jos Wikipedian verkko-ominaisuudet mahdollistavat yhteisöllisyyden ja muokkaajien keskinäisen vuorovaikutuksen ja periaatteessa kaikkien kieltä ja muokkaustaidot osaavien osallistumisen, voisi kysyä, mikä näitä kolmesta erikielisestä Wikipediasta on eniten "kansan Wikipedia"?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 23.39 (EEST)[vastaa]
fiwikiin voisi myös tuoda tietoja eräistä tietokannoista, ainakin pohjalle vaikka aivan täyttä artikkelia ei saisikaan. Wikidataan olisi myös hyvä syöttää tarkistettuja tietoja, niin ne saadaan myös muunkielisiin wikeihin oikein (tapauksissa joissa artikkeleissa käytetään wikidataa tukevia mallineita). Ainakin historiallisia suomenkielisiä kirjoja olisi mukava saada wikiin ja linkata myös muihin tietokantoihin (Doria, Fennica, Gutenberg..). Ipr1 (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 00.14 (EEST)[vastaa]
Oikeastaan olisi varmaan hyvä mennä Wikidata edellä. Joissain aiheissa sitä on kai fi-wikipediassa ja wikidatassa Suomeen liittyen vähän kokeiltukin. Tärkeintä on että tietokannat olisivat laadukkaita ja samoin niiden käsittelyprosessi. Kun on huomannut, miten wikidatassa on vielä paljon säädettävää myös käsityönä, niin sitä kiinnostaisi paikata ja yhtä lailla on hienoa kun sinne ladataan tietoja tietokannoista. Jos prosessia automatisoidaan, niin artikkeleita syntyy ikään kuin sivutuotteina, jos olen oikein hahmottanut. Nyt wikidatassa tulee vastaan vielä joskus käsin tai botilla syötettyjen interwikien aikaisia käännösvirheitä ym. Esim. joskus mitä lie vuosi sitten ominaisuus Luokka:Suomen entisten kuntien kylät oli väärin tulkittu kuuluvan ominaisuuden "Suomen entiset asutut paikat" alle ilmeisesti jonkin ammoisen käännösvirheen takia. En ole ehtinyt käydä katsomassa, onko se jo ehditty korjata. Tämän tapaisissa todennäköisesti on paljon sekä käsin että autommattisesti viilattavaa. --Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 00.36 (EEST)[vastaa]
Tuo on ainakin totta että siellä on vielä virheitä. Osa on tosiaan tullut kun sinne on tuotu tietoja jostain wikistä, jossa tiedot eivät ole olleet kohdallaan. Valitettavaa mutta tuollaiset voi korjaantua kun useampi tietokanta saadaan liitettyä ja kerättyä tietoa useammista lähteistä jolloin ristiriitaisuudet huomataan ja voidaan korjata. Jos tuota dataa ei käytetä niin silloin virheet voivat pysyä piilossa pitkäänkin. Ipr1 (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 00.46 (EEST)[vastaa]
Luulen, että tuossa suurempi virhelähde kuin eri wikien tietojen virheet ovat juuri Wikidatan edeltäjänä olleiden käsin ja botilla ylläpidettyjen interwikien virheet, jotka ovat esim. käännösvirheitä kun interwikilinkkejä on luotu joko käsin tai botilla. Lisäksi virheitä tai ongelmia on tullut myös siitä eri kielten käsitteet eivät täysin vastaa toisiaan, esim. jos sanaa "kauppala" lähdetään kääntämään kielestä toiseen, niin muodostuu ketjuja joiden eri päissä on lopulta ihan eri asioita. Usein kyseessä on erityisterminologia, jonka osaaminen usealla kielellä vaatii huomattavaa erityiasiantuntemusta. Joskus kun näitä tulee vastaan niillä hyvin kapeilla aihealueilla, joista itse tietää jotain, tämän huomaa hyvin. Paljon suurempi on kuitenkin niiden aihealueiden joukko, josta ei osaa sanoa miten jonkun jutun kuuluisi tarkasti olla. Joskus taas löytyy hyviä lähteitä.--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 01.05 (EEST)[vastaa]
Luulen että tuossa Cebuanoprojektissa on hyvänä ajatuksena ollut antaa lahja kansalle. Ajatus olisi toiminut erinomaisesti, jos olisi käytetty kunnon tietokantaa. Ruotsinkielisen Wikipedian aktiivinen yhteisö sen sijaan otti ainakin Suomen osalta palautteen onkeensa ja aloitti mittavan korjausprojektin ensin järviwikistä ja sitten MML:n paikannimitiedoista. - En ole ehtinyt tutkia, miten kävi muiden maiden osalta. Sen sijaan cebuanowikissä siellä pistäytyessäni virheitä ei näytä ainakaan pistokokeiden perusteella pystytyn korjaamaan. - Mutta jos olisi käytetty alun perinkin laadukasta lähtötietoa, niin lahja kansalle olisi myös toteutunut. Tekninen osaaminen projektissa cebuano- ja sv-wikeissä oli erittäin hyvää, mutta laadunhallinta aineiston valinnassa huonoa (mitä on vaikea käsittää), ja tämä murensi myös hyvän teknisen osaamisen positiivista vaikutusta. Kuitenkin sv-wiki ainakin jossain määrin kykeni korjausliikkeeseen. Meillä ei ole ollut yhtä massiivisia haukkapaloja mutta automaattisesti on aloiteltu pienempiä virityksiä. Sen rinnalla tulee sitten tuo aktiivisuusvertailu, jossa emme kalpene. Suomi ja Ruotsi muistuttavat toisiaan niin paljon, että ei ole yllättävää, että aktiivisuuden suuruusluokka on molemmilla sama. Sanoisin, että tässä ajankohtaistuu joissain pikkunipeleissä aikoinaan hahmottelemani asia, jolle olen keksinyt nimen "nöyryys tiedon edessä". Sen sv-wikiläiset osasivat Ruotsin järvissä ja korjausliikkeissään Suomen paikkoihin, mutta kuinka he eivät osanneet sitä heti alun alkaen? Kertooko se, että me Suomessa olemme paremmin osa suomalaisen avoimen datan laajempaa kenttää, josta myös viranomaisten avoin data (jota on koko ajan Ruotsissa ollut yhtä lailla, koska EU:n insperi direktiivi paikkatiedon avaamisesta!) on osa, ja jokainen avoimen datan parissa Suomessa (myös Wikipediassa) toimiva tietää sen? En tunne sv-wikiä niin hyvin että osaisin arvioida tämän yksittäistapauksen edustavuutta, joten tämä on tosiaan vain heitto ja kysymys.--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 00.56 (EEST)[vastaa]
Cebuanon kielisen Wikipedian kaltaisessa projektissa vain annetaan lahja ilman että sen saaja osallistuu asiaan. Käsittääkseni kehitysavussakin on luovuttu tämänkaltaisesta ei-osallistavan avun antamisesta, kun on todettu että sellainen pikemminkin passivoi ja on pitemmän päälle haitallista apua tarvitseville yhteiskunnille ja ihmisille. No, onneksi Wikipediassa on myös myönteisiä, osallistavia puolia, olipa se toimitettu miten tahansa. Ylipäätään Wikipedioita pitäisi tarkastella myös laajemmin, osana Wikimedian "tiedon ekosysteemiä" kuten nykyisin hienosti sanotaan, eli Wikipediakin on osa muita järjestelmiä, Commonsia, Wikidataa, Wikisanakirjaa, Wikiopistoa jne. Ehkä saisimme paremman käsityksen aktiivisuudesta, jos ottaisimme tietoja kaikista Wikimediaperheen osista.
Sen lisäksi pitäisi arvioida Wikimediaa organisoivien yhteisöjen aktiivisuus. Käsittääkseni cebuanonkieliseen - siis maailman toiseksi artikkelimäärältän suurimman Wikipedian - tueksi ei ole syntynyt edes käyttäjäryhmää (User group) vaan se on ollut osa entistä Filippiinien jaostoa (Chapter), Filippiinien kielillä on Wikipedioita kahdeksan. Nähdäkseni yhteisöllisyys ja yhteisön osallistuminen on tärkeä osa Wikipediaa, kun kuitenkin kyseessä on verkkojulkaisu. Wikimedia Sverigellä on henkilökuntaa sekä Tukholmassa että Malmössä, varsinkin muokkaamisen koulutus ja poliittinen vaikuttaminen on heillä pitkälle vietyä. Wikimedia Suomi on lähes täysin vapaaehtoisvoimin toimiva aktiivinen yhdistys, jonka vahva puoli on GLAM-aiheet.
Ja tietysti aktiivisuus voi tarkoittaa myös sitä, mitä siltä halutaan. Oma käsitykseni on, että yhteisön rakentaminen, vuorovaikutus ja ylipäätään Wikipedian toimintaperiaate perustuu oleellisesti vuorovaikutukseen. Tietosanakirja voidaan luoda verkkoon ja se voi toimia minimaalisella osallisuudella, mutta jos siltä halutaan todella verkossa toimivuutta, pelkkä tiedon siirtäminen mekaanisin keinoin ei ole ratkaisu. Tässä se, mitä noin 20 miljoonaa cebuanonkielistä Wikipedian lukijaa saavat tietää maasta, jota heidän kielellään kutsutaan nimellä Pinlandya.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 12.16 (EEST)[vastaa]
Jos olisin cebuanon puhuja, en kyllä mielelläni ottaisi vastaan lahjaksi sellaista tietosanakirjaa, jonka artikkeleista puolet on pahasti virheellisiä. Ja jos sinne joskus muodostuu aktiivisempi muokkaajayhteisö, joka kiinnittää yhtään huomiota tietojen paikkansapitävyyteen, tuollaisen 5 miljoonan artikkelin sotkun korjaamisen täytyy tuntua aivan ylivoimaiselta ja lannistavalta. Ruotsinkielinen wiki on ampunut itseään pahasti jalkaan, mutta täytyykö muitakin ampua samalla? --Epiq (keskustelu) 29. heinäkuuta 2018 kello 18.32 (EEST)[vastaa]
Jos Wikipediasta halutaan etsiä jotain hyötyä, niin yksittäiselle kirjoittajalle artikkelien laatiminen voi olla myönteinen oppimisprosessi, tai näin ainakin olen itse kokenut. Konekielen korjaaminen tuskin on kovin kannustavaa. --Esamatti1 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2018 kello 20.28 (EEST)[vastaa]
Jos pienen muokkaajayhteisön voimavarat menevät tynkien tai jonkinlaisten tietorunkojen täydentämiseen, ei se juuri tyydytä verrattuna siihen, että ideoisi uusia artikkeleita tai miettisi miten käyttää hyviä tietolähteitä. Arvelen, että cebuanon kielialueen tiedon infrastruktuuri on varsin erilainen verrattuna ruotsiin. Erilaisia ovat varmaankin luku- ja kirjoitustaito, väestön koulutuksen määrä, kielen ja kirjallisuuden, ja ylipäätään kirjoitetun kielen asema. Mikä on cebuanon asema Filippiinien kielipolitiikassa, onko yleistä kirjastolaitosta, mikä on kielen osuus mediassa, kuten televisiossa tai sanomalehdistössä? Internetin saavutettavuua ja väestön käytettävissä olevat laitteet saattavat olla erilaisia. Jos katsoo "Osallistumisen putkimallia", cebuanon kielisillä osallistumisen asemat ovat varmaankin erilaisia verrattuna ruotsin ja suomenkielen taitoisten osallistumiseen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. heinäkuuta 2018 kello 21.47 (EEST)[vastaa]
Väheksymättä yhtään cebuanon- tai muunkaankielisiä Wikipedioita, totean että on hyvin helppoa laatia kirjahyllystä tai netistä löytyviin lähteisiin perehtymällä parempia artikkeleita vähäpätöisistä aiheista kuin mitä on esim. englanninkielisessä Wikipediassa. Suomenkielisessä Wikipediassa ongelmana tuntuvat olevan tärkeitä aiheita käsittelevät artikkelit, jotka ovat usein täysin ala-arvoisia. Niitä ei boteilla tehdä, enkä minä tai kukaan mukaan tunnu olevan niiden parantamisesta kovin kiinnostunut. --Esamatti1 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2018 kello 23.29 (EEST)[vastaa]
"Tärkeä" on subjektiivinen määre, ja yhdelle lukijalle tärkeä artikkeli on toiselle lukijalle täysin yhdentekevä. Moni yhteiskunnallisesti näkyvä aihe ei tietosanakirjan artikkelina olekaan kovin tärkeä joko siksi, koska sitä ei lueta tai koska sen sisälllöstä ei välitetä. Useimmat muokkaajat puhuvatkin vain binaarisesti "wikimerkittävistä" ja "epämerkittävistä" aiheista. Sitten he muokkaavat kaikkia wikimerkittäviä artikkeleita tasaveroisesti tai suosivat marginaalisia aiheita niiden helppouden vuoksi. Joissain luetteloissa käytetty määre "keskeinen" on objektiivisempi kuin "tärkeä", mutta suurin osa täällä olevien "keskeisten artikkelien" luetteloista on täynnä artikkeleita, joilla ei ole kenellekään mitään merkitystä. Vieläkin objektiivisempia määreitä olisivat "kiinnostava" ja "vaikutusvaltainen". Kiinnostavuutta voidaan mitata esimerkiksi lukijamäärien avulla, ja vaikutusvaltaisuuttakin voi arvioida jossain määrin. Se tarkoittaa sitä, onko artikkelilla merkitystä lukijansa maailmankuvaan tai toimintaan wikipedian ulkopuolella. Vaikutusvaltaisia artikkeleita ovat esimerkiksi sellaiset, joiden pohjalta lukija tekee äänestyspäätöksiä tai hoitaa omaa terveyttään. Voisi olla kiinnostavaa perustaa projekti nimeltä "Vaikutusvaltaiset artikkelit", jossa ensin tehtäisiin luettelo sadasta vaikutusvaltaisimmasta artikkelista ja sitten alettaisiin parannella niitä. --Savir (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 11.46 (EEST)[vastaa]
Sanoisin ihan raakasti, että jos wikipedian artikkelilla on vaikutusvaltaa niin se on pikemminkin ongelma kuin tavoiteltava olotila. Useimmissa tapauksissa (hyvänkin) wikipedia-artikkelin sisältö on niin puutteellista, että sen lukemisen vaikutus lukijan yleissivistykseen on sama kuin pistäisi pään pensaaseen. Jos joku artikkeli saa "vaikutusvaltaa", niin täydellisessä maailmassa kutsuttaisiin heti hätäkokoukseen artikkelin edustaman tieteenalan yliopistoprofessorien kollegio kirjoittamaan artikkeli välittömästi uudestaan kunnolla. --Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 11.59 (EEST)[vastaa]
Informoin kerran eräästä keskeisestä artikkelista erästä akateemista yhteisöä. He järkyttyivät sen laadusta ja lupasivat hoitaa asian kuntoon. Jäin odottamaan ja odotan yhä. --85.76.65.7931. heinäkuuta 2018 kello 12.11 (EEST)[vastaa]
Vaikka samalla menetelmällä kuin mitä Time-lehden toimitus käyttää valitessaan vuoden 100 vaikutusvaltaisinta (engl. influential) henkilöä. Siis lähinnä valistuneella arvailulla, johon liitetään vakuuttavia perusteluja. Käyttäjäkysely olisi parempi, mutta se on tietysti liian vaikea toteuttaa. Jotkin aihepiirit ovat itsestäänselviä, kuten "Suomen poliittiset puolueet" ja "Suurimmat uskonnot". Itse määrehän on melko objektiivinen. --Savir (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 12.07 (EEST)[vastaa]
Tarkoitettu varmaan "vaikutusta". Vaikutusvaltainen tarkoittaa jotain muuta, ks. esim. Kielitoimiston sanakirja. Mittaaminen on varmaan asteikolla "näppituntuma". --85.76.65.7931. heinäkuuta 2018 kello 12.11 (EEST)[vastaa]
Niin, mutta "vaikutusvaltainen" oli mielestäni selkeämpi adjektiivi kuin "vaikuttava", sillä "vaikuttava" tarkoittaa myös sellaista, joka tekee vaikutuksen ("Onpa hieno artikkeli!") mutta ei välttämättä vaikuta lukijaansa. Näppituntumalla tosiaankin pääsee hyvin alkuun. Esimerkiksi sairauksista artikkeli Syyhy on todistetusti vaikutusvaltainen (ks. keskustelun osio "Kamala artikkeli"), mutta artikkeli Rutto selvästikään ei. --Savir (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 12.26 (EEST)[vastaa]
Artikkeli Kirves on ns. wikimerkittävä, kun se on hyväksytty Wikipediaan ja pikasilmäyksellä se näyttää olevan melkoisen kunnossa. Tällä artikkelilla on erilaisia merkityksiä sitä lukeville. Merkitys on ehkä erilainen, jos joku on juuri ostanut puulämmitteisen kesämökin tai sille, jonka isoisä oli kirvesmies tai artikkeli saattaa olla merkittävä sille, joka ei ole koskaan kirvestä kädessään pitänyt. Voimme helposti laskea, montako lukijaa joku artikkeli on saanut, mutta sekään ei kertoisi mitään artikkelin merkityksestä, eikä Wikipedian artikkelin tarkoituksena ole mahdollisimman monen lukijan kerääminen. Onko tämä artikkeli tavoittanut yhden tai kymmenen miljoonaa lukijaa tai jotain siltä väliltä, sillä ei ole mitään merkitystä. Tärkeyttä ei voi mitata määrillä. Jos artikkeli on kerran hyväksytty Wikipediaan, miksi pitäisi sen lisäksi yrittää arvioida vielä sen "tärkeyttä" tai "vaikutusvaltaisuutta"? Voimme vain olettaa että artikkelista on hyötyä lukijoille eri tavoin, ja pyrkiä välittämään tietoa aiheesta eri näkökulmista. Artikkelin hyödyllisyyden määrää tai vaikutusta ei minusta tarvitse yrittää mitata, kun se epäonnistuu kuitenkin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 12.49 (EEST)[vastaa]
Wikipedian muokkaajat voisi jakaa kolmeen poteroon sen mukaan, kenelle he sisältöä tekevät. Ensimmäisessä poterossa ovat ne, jotka tekevät muokkauksia Wikipedia-projektille. He jakavat aiheet wikimerkittäviin ja epämerkittäviin ja tuottavat merkittävyyskynnyksen ylittävistä aiheista sisältöä Wikipedian palvelimille tasapuolisesti välittämättä siitä, luetaanko sitä vai ei tai onko sillä mitään vaikutusta Wikipedian ulkopuolisessa maailmassa. Toisessa poterossa ovat itseään varten artikkeleja muokkaavat. Siihen ryhmään kuuluvat muun muassa ne, jotka kirjoittavat tietosanakirjaa koska se on kivaa, ja ne, jotka haluavat edistää täällä jotain omaa agendaansa. Kolmannessa poterossa ovat ne, jotka tekevät Wikipediaa sen lukijoita varten. Sen ryhmän ensimmäisessä alaryhmässä ovat ne, jotka keskittyvät niihin artikkeleihin, joita eniten luetaan. Toisessa alaryhmässä ovat ne, jotka yrittävät keskittyä niihin artikkeleihin, jotka ovat lukijoille merkittäviä (ja osa niistä vaikutusvaltaisia). Ne aiheet ovat usein vaikeita ja epäkiitollisia muokattavaksi, minkä johdosta niistä tehdyt artikkelit ovat usein puutteellisia ja kyseiseen muokkaajaryhmään ei moni muokkaaja kuulu. --Savir (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 14.26 (EEST)[vastaa]
Aihetta on myös tutkittu. Kahden "keskikoon Wikipedian" (korea ja tsekinkieli) muokkaajia haastateltiin ja tutkijat saivat tuloksiksi 11 johtopäätöstä. Niistä ensimmäinen oli, että ihmiset muokkaavat Wikipediaa eri syistä. Useimmat niistä palvelevat sellaisia päämääriä, jotka ulottuvat muuhun kuin Wikipedian muokkaamiseen. Katso Research findings. Huomaa myös sivun ohessa kuusi wikipedistin roolia, jotka tutkijat erittelivät (yhteiskuntamuuttaja, tiedonjakaja, korjaava reagoija, yleisön rakentaja, laatikontarkistaja ja sisäpiiriin liittyjä).--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 16.04 (EEST)[vastaa]
Aihetta tutkimatta mitään tuollaisia arvioita tuskin voi esittääkään. Korkeintaan voi olla hypoteesi, joka tutkimuksessa verifioidaan tai falsifioidaan. Ilman tutkimusta se lepää ilmassa.--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 21.49 (EEST)[vastaa]
Mielestäni on aika nihilististä sanoa, että ”suurin osa täällä olevien "keskeisten artikkelien" luetteloista on täynnä artikkeleita, joilla ei ole kenellekään mitään merkitystä”. Millä perusteella? Koska niitä ei lueta yhtä paljon? Olen itse sitä mieltä, että ”tärkeiden” aiheiden (perinteiset tietosanakirja-aiheet ja maailman toiminnan kannalta erityisen merkitykselliset aiheet) käsittely on tärkeää ihan siitä huolimatta, kuinka paljon niitä luetaan. Lukijoiden palvelua on toki lukijoiden suosimien aiheiden kattava ja laadukas käsittely, mutta myös yhtä lailla merkityksellisen tiedon saattaminen lukijoiden saataville, vaikka se ei suurta osaa heistä kiinnostaisikaan (eikä voi olettaakaan, että kiinnostaisi). Haluaisin myös huomauttaa, että vaikka varmasti suurin osa Wikipedian lukijoista tulee tänne Googlen kautta ja etsii tietoa jostakin tietystä aiheesta, on myös merkitystä sillä, mistä kirjoitetaan ja kuinka hyvin. Kirjoittamattomia artikkeleita ei kukaan lue, ja tämä on hyperlinkkeihin perustuva media, jolla on tietynlainen rakenne. Aiheita voi myös nostaa esille eri tavoin, ja ne saattavat osoittautua mielenkiintoisiksi myös niille, jotka eivät niitä osanneet edes etsiä. --Epiq (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 18.34 (EEST)[vastaa]
Kirjastossahan tarvitaan myös ne kirjat, joita luetaam harvoin ja tietosanakirjassa myös ne artikkelit joita luetaan harvoin. Kirjaston kokoelmalta vaaditaan tietty systematiikka, samoin tietosanakirjalta, että siitä olisi mihinkään. Jos lähikirjastossani on vain fantasiaromaaneja ja neulelehtiä ja tietosanakirjat heivattu mäkeen, joudun menemään johonkin muuhun kirjastoon. Jos pitää valita onko Wikipedia yliopiston kirjasto vai kunnallinen sivukirjasto tai koulukirjasto, niin kyllä se saa kaikin mokomin olla yliopiston kirjasto.--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 21.57 (EEST)[vastaa]
Oikeastaan sinun pitäisi tehdä tutkimus, jossa koettelet tuota hypoteesiasi. Muuten se lepää ilmassa. Mistä esimerkiksi tiedät ettei ole myös n:n muun sortin muokkaajia eikä vain noita hypoteesina esitettyä kolmea, ja mistä tulee juuri tuo kolmijako? Joillakin on vahva luerilainen yliminä, jonka he kohdsistavat wikipedian sääntöjen noudattamiseen, mutta yleensä se on vain yksi ulottuvuus heidän muokkaustyössään. Se missä määrin joitain artikkeleita luetaan ei voi olla mikään tärkeyden kriteeri. Jatkuvasti tarvitsen sekä työssäni että harrastuksissani tietoja hyvin harvinaisista aiheista ja käytän siihen monenlaisia lähteitä, mm. tietosanakirjoja. Tietosanakirja ilman aitan polulla astelevaa pikkunippeliä on kuin kala ilman polkupyörää. Yhtä lailla myös "itseään varten kirjoittajat" on täysin kuvitteellinen konstruktio: Vapaa-ajan projektia ei voi tehdä, jos se ei ole kivaa, ja eri muokkaajat löytävät tämän hauskuuden eri tavoin. Ja tuskin mikään agenda koskaan on "oma". Yleensä minkä tahansa "oman" agendan jakaa suuri joukko ihmisiä. Näitä voi nimittää esim. lukijoiksi. Jotain harvinaista aihetta tunteva kirjoittaja voi palvella tämän aiheen lukijoita, ja voi ehkä olla maailman wikipedioissa ainoa muokkaaja, joka kykenee näitä lukijoita palvelemaan. (Tosin hän äärimmäisen harvoin lopulta on se ainoa.) Ei siis mitään eroa kolmanteen ryhmään. Eniten luettuihin artikkeleihin, jos niiden aiheet eivät ole merkittäviä, pätee sananlasku miljoonasta kärpäsestä, jotka eivät voi olla väärässä, mutta yleensä niillekin löytyvät harrastajansa. Tärkeitä artikkeleita saadaan muokattaviksi, kun joku kohdistasa niihin harrastuksensa tai rahallista panostusta. Harrastuksen kohdistumista tasoittaa muokkaajapohjan laajeneminen. Kymmenen vuoden päästä luultavasti moni wikipedisti on jo eläkkeellä, mutta eläkeläisetkin tunnetusti ovat kiireisiä, joten parempi panostuskohde ovat 40 vuoden päästä eläköityvät tulevat eläkeläiset.--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 22.22 (EEST)[vastaa]
Voisi olla aika haasteellista löytää sata vaikutusvaltaisinta artikkelia, mutta minuakin kiinnostaisi sellainen projekti, jonka tavoitteena olisi tunnistaa sellaisia artikkeleita (esim. botteja voisi hyödyntää listaamaan artikkeleita, joita luetaan jatkuvasti paljon, ja niitä voi sitten käsin vielä raakata) ja keskittyisi niiden parantamiseen. Itse kirjoitan aiheista, jotka kiinnostavat itseäni, vaikka lukijoiden kannalta hyöty on varmasti erittäin pieni ja englannin kielen taitoinen lukija löytää niistä en-wikistä enemmänkin tietoa, mutta voisin myös uhrata aikaani "vaikutusvaltaisten" artikkelien muokkaamiseen yleisen hyödyn kannalta. Ja siinähän voi samalla itsekin oppia lisää niistä aiheista. -kyykaarme (keskustelu) 11. elokuuta 2018 kello 11.41 (EEST)[vastaa]
Pedagoginen lähestymistapa voisi olla sama, jota lihaa ja vertaa olevat muokkaajat näkyvät käyttävän alla viittaamissani oman kielemme lähisukukielten pienissä wikeissä: Lyhyitä, tiiviitä artikkeleita todella tärkeistä aiheista (kuten maailman maat, tai alkuun vaikka oman maanosan maat). Niiden kirjoittamisessa erilaiset automatisoinnit voisivat olla ihan mahdollinen työkalu. Mutta laatu ja järki edellä, ei määrä ja kokonaisnäkemyksen puute.--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 01.38 (EEST)[vastaa]
Joskus on tullut pistäydyttyä joidenkin hyvin pienten oman wikimme kielen lähisukukielten inkubaatioasteella olevissa wikeissä, joita suomen kielen puhuja omalla kielitaidollaan pystyy hyvin ymmärtämään yksinkertaisiossa asioissa. Niissä on usein hyvin lyhyitä artikkelialoituksia tärkeistä ja keskeisistä aiheista. Tällaisia lyhyitä aloituksia pystyisi kyllä tekemään botillakin. Esim. maailman joka maasta saisi varmaan jotkut perustiedot sisältävän täysin laadukkaan lyhyen artikkelin. Tai siis oikeastaan, näitä varmaan pystyisi pullauttamaan kai parhaiten wikidatan kautta, voisin noin ei-teknisenä muokkaajana arvata. Hyvin tehtyinä nämä voisivat jopa olla hyödyllisiä. Mutta eihän ole mitään järkeä tehdä miljoonaa artikkelia jostain kärpäsen pilkun kokoisista maastonkohdista maapallon toisella puolella jonkun aivan heikkolaatuisen roskatietokannan pohjalta, jossa ei edes ole mitään ontologiaa vaan pelkästään sekalainen rykelmä eris- ja yleisnimiä ja niistäkin molemmista enimmät väärin. --Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 01.31 (EEST)[vastaa]
Kun täällä on ihmetelty ruotsinkielisen ja cebuanonkielisen wikipedian artikkelimääriä, niin molempien jäljet johtavat samalle sylttytehtaalle: https://en.wikipedia.org/wiki/Lsjbot Eli ruotsalaisen Sverker Johanssonin botti on tehtaillut artikkeleita sekä hänen äidinkielellään ruotsiksi että hänen vaimonsa äidinkielellä cebuanoksi (näköjään myös waray-warayn kielelle, mutta se näkyy olevan cebuanon lähisukukieli).--Kirkhakkinen (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 12.10 (EEST)[vastaa]
"Johansson countered attacks on his methods by noting that if the bot does not write articles, "otherwise they're mainly written by young, white, male nerds and reflect male interests." Hmm. J.K Nakkila (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 12.16 (EEST)[vastaa]
Mutta mitä muuta hän itse on kuin "young, white, male nerd"? päätellen tiedoista että hän on nimensä perusteella syntyperäinen ruotsalainen, mies, tuskin kovin vanha ja hyvä ohjelmoimaan botteja?--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 12.33 (EEST)[vastaa]
Oikeastaan ilman onnetonta ja huonosti harkittua lähtöaineiston valintaa hänen projektinsa olisi ollut aivan hyvä. Artikkelit Ruotsin järvistä, jotka teki toinen ruotsalainen botinajaja aiemmin toisesta lähtöaineistosta (so. laadukas ruotsalainen viranomaisdata, joka sittemmin on avattukin), ovat aivan ok. Jos yhtä laadukasta ja kattavaa avointa dataa ei ole koko maailmasta, niin varmasti löytyy jotain relevanttia ja oikeasti eikä vain leikisti rakenteista, laadukasta avointa dataa. Jos Geonames-tietokantaa haluttaisiin käyttää, sinne pitäisi ensin omana bottiajonaan ladata laadukkaat sisällöt nykyisen, kaikesta päättäen vuosikymmenniä vanhan satunnaisen ja käytännössä täysin ei-rakenteisen ja valikoitumiseltaan täysin sattumnanvaraisen silpun tilalle. Se itse asiassa olisi täysin mahdollinen ja kannatettava projekti. Täällä on esimerkiksi käytetty lähteinä jotain CIA:n maatietokantoja maailman maista. En tiedä, onko se avointa dataa, mutta jotain avoimia datasasettejä, joiden laatu ei ole noin onneton, varmasti löytyy koko maailmasta jollakin tarkkuudella. Lapsuudestani muistan sanonnan: "Puhu selvää suamee vaikkei tulis kun sana päivääs". Oletettavasti tämä olisi yleistettävissä myös mihin tahansa muuhun kieleen.--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 12.56 (EEST)[vastaa]
Tuosta CIA:n datasta pitäisi päästä eroon. Sen olen monesti huomannut vallan heikoksi. Valtiodata on kyllä huomattavasti monimutkaisempaa, sillä esimerkiksi väestötietoja tai talousdataa monet tahot laskevat eri tavalla. --PtG (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 13.39 (EEST)[vastaa]
Niillä pääsääntöisesti olen pyrkinyt korvaamaan CIA:ta, kun olen päivittänyt valtioartikkeleita. Mutta on nekin haastavia usein, kaikkialla tilastodataa ei päivitetä samalla tavalla kuin Suomessa. --PtG (keskustelu) 31. heinäkuuta 2018 kello 16.28 (EEST)[vastaa]
Avustajaksi Wiki Loves Monuments 2018 -kilpailuun?
Wiki Loves Monuments valokuvauskilpailun on tulossa taas syyskuussa ja viimevuodesta oppineena, niin tajusimme että siinä olisi hyvä olla tuomareiden apuna wikipedistejä. Käytännössä se mitä haluttaisiin tehdä on, että ensimmäisillä arviointikierroksilla, jolloin kuvia on vielä tuhansia, tuomarit voisivat yhdessä Wikipedistien kanssa käydä kuvia läpi. Tällöin tuomarien ohjauksella kuvista saadaan valikoitua hyvat kuvat ja tiputettua pois esimerkiksi suttuiset tai ylivalottuneet pois ilman, että hommasta tulee hirveän aikavievää. Viimevuonna homma hoidettiin siten, että minä, Tia ja Susanna tehtiin tuomareiden kanssa tätä, mutta viime vuoden perusteella about kolme henkilöä oli liian vähän ja siinä voisi olla hyvin enemmänkin läpikäyjiä mukana. Lisäksi kuvien luokittelu olisi myös asia johon olisi kiva saada Wikipedistejä mukaan.--Zache (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 15.38 (EEST)[vastaa]
Tärkeä täsmennys tuo. Tuomarointiin osallistuvat avustajat eivät siis saa osallistua kilpailuun. Kuvia toki saa ladata mukaan, mutta rajaamme ne pois arvioinnista. Muistaakseni viime vuonna noin 10% kuvista oli henkilöiltä jotka olivat jollain tavalla mukana kilpailun järjestämisessä ja jotka eivät siis voineet siksi osallistua kilpailusarjoihin. --Zache (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 17.28 (EEST)[vastaa]
Oletko kokeillut google kääntäjää. Joku suositteli että jos kääntää sillä ei osaamastaan kielestä tekstiä englanniksi niin siitä voi olla apua. Englanti kai sen takia, että koneäly on treenannut suomea huonommin. --Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 15.52 (EEST)[vastaa]
WMF on tutkituttanut Wikipedian uusia muokkaajia haastattelemalla kahden keskikokoisen Wikipedian aloittavia muokkaajia. Keskikokoisuus lasketaan sellaiseksi, jossa uusia aktiivisia muokkaajia on 300 - 3000 keskimäärin kuukaudessa. Tutkijat tekivät yhteensä 11 johtopäätöstä uusista muokkaajista ja erittelivät uusien muokkaajien motiivit kuuteen rooliin. Tässä enemmän aiheesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. elokuuta 2018 kello 16.28 (EEST)[vastaa]
Varmaan monellakin joka ensimmäistä kertaa muokkaa wikiä into lopahtaa siinä vaiheessa kun ensimmäinen tervetulotoivotus on merkittävyyskeskustelu tjms. Välillä on vaikea vetää rajaa sille että onko joku muokannut wikiä sotkemistarkoutuksessa vai eikö ole vain osannut. --Linkkerpar™9. elokuuta 2018 kello 17.09 (EEST)[vastaa]
Tutkijoiden mukaan globaalisti laskettuna Wikipedian 100 000 käyttäjästä, jotka aloittavat muokkauksen kuukausittain, alle kuusi prosenttia jatkaa muokkausta seuraavassa kuussa. Huomion kiinnittäminen uusiin muokkaajin on siis tärkeää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. elokuuta 2018 kello 17.34 (EEST)[vastaa]
Kyllähän se kai jonkin asteista paksunahkaisuutta vaatii, jos jonkin pikkuvirheen korjaaminen (omasta mielestään) johtaa muokkaussotaan ja toinen luotu artikkeli merkittävyyskeskusteluun. Oman asiansa hallitsemisesta ja omien faktakäsitystensä todenmukaisuudesta on silloin suurta hyötyä sekä vastaanottavalle että vastaanotettavalle osapuolelle. Tarjonnan turvaamiseksi wikipediaa tulisi saada enemmän oppilaitoksiin. Ei luettavaksi (mikä on sama kuin pistäisi päänsä pensaaseen) vaan kirjoitettavaksi (mikä on se tapa, millä oppimista voi wikipedian avulla tapahtua). --Urjanhai (keskustelu) 9. elokuuta 2018 kello 17.43 (EEST)[vastaa]
Joo, mutta miksi Wikipedian lukemisen opettaminen olisi pään puskaan pistämistä? Perinteisesti on lähdetty muokkaamisen opettamisesta muokkauspajoissa ym. eli luotettu pragmaattiseen "tekemällä oppii" -ajatukseen. Mutta jos vika onkin siinä, että käyttäjät eivät edes osaa lukea (anteeksi vaan käyttäjät) Wikipediaa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. elokuuta 2018 kello 17.53 (EEST)[vastaa]
Joku suomalainen peruskoulunopettaja (en saa nyt nimeä mieleeni) kertoi blogissaan joskus meksikolaisesta peruskoulunopettajasta joka aloitti koko wikipediaopetuksensa demonstroimalla sitä miten omaa koulua käsaittelevää artikkelia pääsee kuka vaan vandalisoimaan ja kirjoittamaan sinne höpöjä, ja siitä sitten lähdettiin eteenpäin. Liiallisesta Wikipediaan uskomisesta taisi joku suomalainen Wikipedisti tehdä juuri tammikuussa väitöskirjan. Eli pitää nimenoimaan opettaa lukemaan eikä uskomaan.--Urjanhai (keskustelu) 9. elokuuta 2018 kello 18.23 (EEST)[vastaa]
Tuosta Wikipediaan uskomisesta mieleen tuli ilmoittaa että joku oli kymmenen vuotta sitten vektoroinut ominpäin Superpesis seuran logon vektorigrafiikaksi aivan miten sattuu ja nyt se sama virheellinen logo on kyseisen seuran Facebook ja Twitter tilin logona ja tullut vastaan parissa uutisessakin, että näin sitten se vahinko lähtee kiertämään Wikipediasta. --Zunter (keskustelu) 12. elokuuta 2018 kello 22.40 (EEST)[vastaa]
Toivottavasti tästäkin saadaan tutkimusta. Joskus tuossa puolisen vuotta sitten kun oli se kysely, jonka spammaammisesta keskustelusivuilleen monet valittivat, merkitsin vastauksessani tämän ilmapiiriongelman oman wikini (siis fi-wikin) suurimmaksi ongelmaksi. --Urjanhai (keskustelu) 10. elokuuta 2018 kello 07.01 (EEST)[vastaa]
Joskus kun uusi käyttäjä on tehnyt artikkelin joka on hok tai tosi tynkä joku käy laittamassa sinne tuon hok mallinee keskustelusivulle joka on aivan neitseellinen. Kyllä siinä varmasti karisee into tehdä yhtään mitään kun ensimmäin palaute on tuollainen ja artikkeli ei ole ehtinyt vanheta kuin tunnin kaksi. Siinä vaiheessahan ei vielä tiedä että aikooko tekijä jatkaa artikkelia vielä, ja että onko sen kesken. Parempi olisi minun mielestäni toivottaa tervetulleeksi ja katsoa että jos lukee uusi käyttäjä lukee ohjeita ja sitten alkaa parantamaan artikkelia. Täällä on monilla vakituisillakin muokkaajilla tapana tehdä rivi tai kaksi ja sitten välitallennuksena tallentaa artikkeli. Varmaan ihan ymmärrettävää jos tekee jonkin mobiiliyhteyden takaa ja pelkää että yhteys nettiin katkeaa tai jotain muuta vastaavaa. --Linkkerpar™10. elokuuta 2018 kello 07.59 (EEST)[vastaa]
Kyseisessä raportissa New Editor Experiences summary of findings August 2017.pdf on uusien käyttäjien havaintoja muokkaamisesta ja siitä mitä minkälaisia haasteita heillä siinä on. Tiivistin tähän joitakin kohtia. Vaikka tutkimusta ei tehty täällä, niin nämä vaikuttavat tutuilta ongelmilta:
Ohjeita on vaikea löytää tai aikaa vievää lukea, joten apua etsitään Wikipedian ulkopuolelta. Apua ei kysytä Wikipediassa, koska ei tiedetä sen olevan mahdollista tai ei osata kysyä.
Ohjeiden puutteiden takia kokeneet käyttäjät joutuvat käyttämään enemmän aikaa neuvoakseen uusia käyttäjiä. Kokeneet käyttäjät saattavat alkaa neuvomisen sijaan keskittyä vandaalien vahtimiseen, koska neuvomiseen käytetyn vaivan hyöty voi olla pieni (esim. uusi käyttäjä ei reagoi ohjeisiin tai lopettaa pian muokkaamisen kokonaan).
Artikkeleihin laitetaan korjaushuomautuksia, joita uudet käyttäjät eivät ymmärrä tai eivät tiedä miten korjata asia.
Palaute voi olla liian teknistä tai sääntökeskeistä sen sijaan, että annettaisiin neuvoja. Perusteettomat kumoukset koetaan lannistavana, mutta toisaalta yhteevetoihin kirjoitettu palaute ei tavoita uutta käyttäjää, joka ei tiedä katsoa palautetta sieltä.
Tyytyväisiä olivat uudet käyttäjät, joita oli kurssilla ohjattu käyttämään omaa hiekkalaatikkoa ja mentorit antoivat niissä tehdyistä muokkauksista palautetta.
Kokeneet käyttäjät unohtavat millaista on olla uusi käyttäjä, he itse pitävät muokkaamista helppona eivätkä ymmärrä uusien käyttäjien kokemia haasteita.
Sullay on perustanut luokan ja lisännyt siirtomaaluokkia muutamiin eurooppalaisiin saariryhmiin, Luokka:Norjan entiset siirtomaat. Shetlandinsaaret on lisätty Norjan entiseksi siirtomaaksi mutta ei Britannian entiseksi eikä nykyiseksi. Ajatus näistä siirtomaista tuntuu vieraalta. Jo viime vuoden puolella on vastaavia, mutta muokkausten selaaminen on hankalaa ja hakutoiminto on niin hankala etten laita niitä tähän. Periaate kuitenkin pitäisi jotenkin selvittää, mitkä oikeasti ovat siirtomaita. Onko Ahvenanmaa siirtomaa? --Kirjastoapulainen (keskustelu) 13. elokuuta 2018 kello 10.49 (EEST)[vastaa]
Siirtomaa on käsite, jonka käytölle kussakin tapauksessa pitäisi olla lähde. WP:Ei uutta tutkimusta, WP:Tarkistettavuus. Ilman lähteitä en luokittelisi noin. Sitä paitsi jos esim. Färsaaret on siirtynyt Norjan alaisuudesta Tanskan alaisuuteen 1380-luvulla, niin voiko nimitystä siirtomaa käyttää tuosta ajanjaksosta, ja onko sitä muutenkaan käytetty esim. siitä että Färsaaret, Islanti ja Grönlanti ovat kuuluneet Tanskalle?
Nyt artikkelissa siirtomaa puhutaan viikinkien siirtokunnista, mutta suomen kielessä näistä ymmärtääkseni puhutaan siirtokuntina ja siirtomaat on suomen kielessä suppeampi käsite. Englanniksi en:colony on sama sana, mutta siellä ei ainakaan artikkelin nykyversiossa näy viikinkien siirtokuntia.
Sanoisin että nykyisistä luokista ongelmallisia ovat Tanskan ja Norjan pohjoisten omistusten luokittelu siirtomaiksi. Postkolonialismin näkökulmasta näidenkin alueiden ilmiöitä, tai jopa kunkin maan sisäisiä ilmiöitä voi tarkastella samasta näkökulmasta kuin siirtomaiden historiaa mutta käsitteen siirtomaa vakiintunut käyttö pitäisi osoittaa lähteillä. Grönlanti voi olla rajatapaus mutta silloinkin vaaditaan lähteitä.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2018 kello 11.14 (EEST)[vastaa]
Sama ajatus oli minullakin, että englannin ja suomen sanat eivät ole sisällöltään yhteneväisiä. Tämä osui silmään, koska olen tehnyt muutamia Färsaariin liittyviä artikkeleita, ja ajattelin jatkaa projektia. --Kirjastoapulainen (keskustelu) 13. elokuuta 2018 kello 11.23 (EEST)[vastaa]
Itse asiassa tämä löytyy sanakirjasta, en jaksa nyt kopioida, mutta esim Oxford Advanced Learners Dictuionarissa nämä on eroteltu merkitys 1) ja merkitys 2) . Sitten on vielä pari muutakin merkitystä.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2018 kello 19.35 (EEST)[vastaa]
Artikkelissa en:colony ei tehdä tätä erottelua, jonka tuo laadukas englannin sanakirja tekee. Joku asiaa paremmin tunteva voisi arvioida, onko se pahakin virhe. Suomenkielisessä yhteydessä virhe tulee, koska nämä kaksi eri merkitystä suomennetaan eri sanalla. Tosin ne myös ovat ikään kuin jatkumoa, mutta siitä huolimatta jo sanakirjha tunnistaa nämä eri merkitykset.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2018 kello 19.48 (EEST)[vastaa]
Ruotsin osalta on artikkeli sv:Svenska besittningar, jossa tehdään myös ero Ruotsin siirtomaiden ja Itämeren alueella Ruotsin valtapiiriin kuluneiden alueiden välillä. Interwiki suomeksi valitettavasti näyttäisi puuttuvan. Kuitenkin aiheesta on erittäin hyvä lähde myös suomeksi: Nils Erik Villstrand: Valtakunnanosa. Suurvalta ja valtakunnan hajoaminen 1560–1812. Siinä käsitellään erittäin laajasti ja seikkaperäisesti sitä, mikä ero oli Ruosin valtakunnalla (sv Svenska riket) johon mm. pääosa Suomesta kuului ja Ruotsin valtapiirillä (sv Svenska väldet), johon (muistaakseni) kuului juuri mm. näitä Itämeren etelärannikon alueita, Inkerinmaa ym. --Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 08.46 (EEST)[vastaa]
Minun mielestäni Wikipedia ei saa kääntää historian kelloja! Se ei ole mielestäni ollenkaan hauskaa, se on turhaa. Jos tästä luopumista ei hyväksytä, niin sitten pitää ottaa käyttöön muokkausten allekirjoittaminen. --Moderhader (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 15.37 (EEST)[vastaa]
Historian kellot tarkoittaa sitä, että kun kelloja siirretään, Wikipedian muokkausten kellonajat siirtyvät tasan yhdellä tunnilla, lokakuussa taaksepäin ja maaliskuussa eteenpäin. Tästä virityksestä pitäisi kyllä luopua. Ja jos sitä ei hyväksytä, sitten niin pitää ottaa käyttöön muokkausten allekirjoittaminen. Kommenttien lähettämiskellonajathan eivät muutu, kun kelloja siirretään, koska ne allekirjoitetaan. --Moderhader (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 18.11 (EEST)[vastaa]
Ja mun kello käännettiin vaikka se oli isoisän lahja, ja se harmittaa. Mutta itse asiaan niin eikös se kesä-talviaika-asia ole jossain jo koluttu että tapahtuiko jokin tapaus kesä-vai talviaikaan klo 3.30? --Höyhens (keskustelu) 21. elokuuta 2018 kello 10.27 (EEST)[vastaa]
Lyödäänkö vetoa, että kuvittelet täällä olevan 24/7 päivystyksen ja että muilla muokkaajilla ei ole mitään muuta tekemistä? Ei lyödä, kusyn vaan. Kohtuullinen aika odottaa vastausta??? Se ei ele vajaat kaksi tuntia, vaan mitataan mieluummin vuorokausissa, varsinkaan kun tässä ei ole mikään tulipalokiire. Kysymyksesi oli sitä paitsi epäselvästi muotoiltu. Voisit miettiä, mikä on täsmennyssivun tarkoitus? Sen tarkoitus on ohjata lukija oikeaan artikkeliin, jos samalla nimellä on useita eri merkityksiä. Nyt kumpaakaan artikkelia ei ollut ja lisäksi niillä olisi eri nimi. Jos on vain kaksi artikkelia, joiden suhteen tulee epäselvyyttä, tilanteesta selvitään käyttämällä jommassa kummassa Tämä artikkeli -mallinetta.Näppärimmät selvittävät näin jopa kolme samannimistä artikkelia. Nyt on kahden artikkelin täsmennyssivu, joista toiseen artikkeliin ei ole linkkejä miltään sivulta ja toiseen on tältä keskustelusivulta ja poistettavaksi merkityltä sivulta, josta on ohjaus täsmennyssivulle, jossa on kaksi artikkelia, ... Älä rakentele looppeja, älä siirtele sivuja turha päiten ja tee täsmennyssivuja vasta, kun on jotain täsmennettävää. Hyvin ystävällisin terveisin, Htm (keskustelu) 25. elokuuta 2018 kello 12.50 (EEST)[vastaa]
Kiitos. Muutin kirjaimet mustiksi, koska muuten voi herättää kysymyksen, onko kirjainten eri värillä joku merkitys. Ainakin minun näytölläni ne erottuvat pohjaväristä hyvin. --Mtt.wiki (keskustelu) 29. elokuuta 2018 kello 17.57 (EEST)[vastaa]
Entisten koulujen tarkat koordinaatit ja yksityisyyden suoja
Sivulla Keskustelu:Luettelo Keski-Suomen kansakouluista nostettiin esille se, että monet entiset kansakoulurakennukset ovat nykyään yksityiskoteina ja kuuluvat kotirauhan piiriin. Koulurakennukset on etsitty vanhoista peruskartoista (merkintöinä esim. Kk. tai Kansak.) ja ottamalla Kansalaisen Karttapaikasta tai Paikkatietoikkunasta vastaavan rakennuksen koordinaatit. Aina ei ole täysin selvää, mihin rakennukseen kartan merkintä on viitannut. Ideana koordinaattien keräämisessä oli, että sitten kartalta näkisi kerralla kaikkien maakunnassa toimineiden kansakoulujen sijainnit. Pitäisikö nämä entisten kansakoulurakennusten tarkat koordinaatit poistaa, jos ne rikkovat yksityisyydensuojaa? --Raksa123 (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 11.26 (EEST)[vastaa]
Turun maakuntamuseo on julkaissut toiminta-alueeltaan pitäjittäin kirjoja, joissa on pitäjän vuotta 1940 vanhemmista rakennuksista selostukset, kuvat ja karttoja kylittäin. Toisaalta wikipedian levikki on suurempi kuin näiden kirjojen ja kirjat on julkaistu ennen esim. nykyisen tietosuoja-asetuyksen voimaantuloa. Tiedot on koottu alun perin inventointikorttteihin, jossa on myös esim. henkilötietoja, mutta tämä rekisteri ei ole julkinen juuri sen takia että se sisältää henkilö- ym. tietoja. Aineistosta on myös netissä julkisesti julkaistu kartta, jossa on rekisteristä poimittuja valikoituja tietoja rakennushistoriasta mutta ei näköjään tällä hetkellä edes kiinteistön nimeä eikä rekisterinumeroa (aiemmin muistan että nettikartassa oli kiinteistön nimi, joten vaikuttaa että hiljaittain kun on tullut uusi tietosuoja-asetus, tietorakennetta olisi ehkä muutettu). Satunnainen linkki kartttaan: [5]
Voisi siis tuon perusteella mahdollisesti ajatella että tieto siitä, että rakennuksessa on toiminut vuosina xxxx-yyyy koulu, jonka nimi on ollut zzzz:n koulu, olisi tuohon museon julkaisemaan sudatettuun ja valikoituun rakennushistoriatietoon rinnastuvaa.--Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 12.34 (EEST)[vastaa]
Tuosta kun bongasin yhden kansakoulun, niin siitä kertoiltiiin esim. näin: "Lohkottu Vähäjuvasta 1926. Koulurakennus 1924 (suunn. T. Alve), muutettu autokorjaamoksi 1969, koulun lisärakennus n. 1950 (suunn. Nikolai Saari), sauna 1948, puuvaja 1955." --Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 12.40 (EEST)[vastaa]
Forssan kaupungin sivuilta löytyy ennen tietosuoja-asetusta julkaistu Koijärven inventointi 2015, joka on tehty osayleiskaavaan liittyen. Julkaisussa on mukana hyvinkin uusia rakennuksia, kartoista näkyy rakennusten paikat ja kiinteistönumerot. Itse rakennuksista kerrotaan kiinteistötunnus, osoite, käyttötarkoitus, valmistumisvuosi, pinta-ala, kattomateriaali, julkisivumateriaali ja kuntoarvio. Mukaan on liitetty rakennuksista läheltä otettuja valokuvia. Entisten koulujen lisäksi myös rautatieasemat voivat olla nykyään yksityisomistuksessa, joten tämä kysymys koskee niitäkin. Ainakin Littoisten rautatieasema ja Liedon rautatieasema -artikkelien koordinaatit osoittavat tarkalleen itse rakennukseen ja molemmissa on myös uudehko kuva rakennuksesta. --Raksa123 (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 13.13 (EEST)[vastaa]
Hiljattaisissa inventoinneissa on mahdollista, että kuvan ottoon on kysytty lupa (ja lisäksihän vaikka kuvat on julkaistu, niin lisenssi ei taida olla avoin, mikä on erona myös jos vertaa TMM:n kirjamuodossa julkaisemiin vastaaviin inventointeihin). Tuossa TMM:n inventoinnissa taas se, mitä on netissä (valokuvia ei ole, vaikka valokuvia on ei-julkisissa korteissa) lienee valikoitu siten, että tietokannan ne kentät mitä on valikoitu julkaistavaksi (mukaanluikien sijaintieto, mutta ei nyttemmin enää esim. kiinteistön nimeä) lienee arvioitu sisällöltään sellaisiksi, että ne voidaan julkaista (ja ainakin rajapintana jopa avoimella lisenssillä). Tästä rakennustiedon ja henkilötiedon suhteesta on jossain saatettu käydä keskustelua tai tehdä määrittelyjä, voisi tutkia löytyykö siitä mitään. Mutta ainakin noihin TMM:n avoimella lisenssillä julkaisemiin aineistoihin sisältyy esim. sijaintitieto ja että rakennuksessa on toiminut koulu.--Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 13.46 (EEST)[vastaa]
Omat vanhempani asuvat entisessä kansakoulussa ja koulu löytyy Wikipedian kansakoululuetteloista. Jos joku wikipedisti saisi päähänsä käydä sitä kuvaamassa luetteloa varten, ja joku kuvaamisen huomaisi, niin huhumylly siitä ainakin syntyisi. Kuvaajaa pidettäisiin joko kiinteistönvälittäjänä tai varkaana, luultavasti jälkimmäisenä, ainakaan jos talon isäntäväelläkään ei olisi tietoa kuvaamisen syystä. Kylän Facebook-ryhmään kirjoitettaisiin varoituksia (siellä on niitä parhaillaan jostain ulkomaalaisraukasta, joka oli erehtynyt nousemaan kylän kohdalla autostaan jaloittelemaan), isännät nukkuisivat yönsä haulikko vieressään ja koirat olisivat yöt pihalla. Yksityisyydensuojasta viis, mutta tuolla syrjäkylillä kannattaa vähän miettiä mitä valokuvailee, ellei halua ihmisiä pelotella. --Otrfan (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 14.30 (EEST)[vastaa]
Itekin maalta kotoisin olevana tunnistan ilmiön hyvin. Se on hyvä myös kuvatessa tiedostaa. Muistomerkkien kuvaamisen yleisillä paikoilla vielä jokainen ymmärtää turistin toiminnaksi, mutta yksityisasuntoina olevien maalaistalojen osalta joku ylläpitäjä- ja sa-kirjoittaja wikipedisti sanoi asettavansa rajan siihen, että hänen puutarhakalusteidensa ei tulisi näkyä. Osana maisemakuvaa joku rakennuskin ehkä nyt voi esiintyä. Joskus tästä (em. epäsuora sitaatti) keskusteltiinkin, mutta en muista enää ihan tarkkaa muotoilua, mihin siinä päädyttiin. Kylänraitteja olen kuvaillut tieltä, ja monta kertaahan esim. entinen kansakoulu tai rautatieasenma näkyy hyvin tielle tai yleisenä paikkana olevalle aukiolle. Tapauksissa, jotka ovat olleet mielestäni epävarmoja, olen yleensä jättänyt kuvaamatta. Muistan myös lehtiuutisen jostain satakunnassa, miisä kerrottiin epämääräisistä valokuvaajista, jotka sitten osoittautuivat jonkun oppilaitoksen opiskelijoiksi tms. En tiedä tuliko siitä oppilaitoksessa sapiskaa enkä muista enää edes mikä oppilaitos se mahdollisesti oli. Erilaisissa oppilaitoksissahan kyllä yleensä tämäntapaisissa asioissa hyvät käytännöt pyritään teroittamaan mieliin. --Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 15.32 (EEST)[vastaa]
Suurin osa maalaistaloista on yksityisasuntoja. Rakennettua kulttuuriympäristöä (esim. jotain kylänraittia, jossa RKY:n mukaan näkyy onnistuneesti vanha hämäläinen kylärakenne ja kerroksellisuus ja plää plää plää) kuvattaessa ei voi välttyä siltä, että kuvissa näkyy taloja ja latoja, jos kuvien tarkoitus on demonstroida sitä maisemaa. Ei ole kovinkaan järkevää kuvata pelkkää hiekkatien pintaa tai metsän siimekseen häipyvää piiriojaa. Kuvaaja voi kuitenkin valita mitä hän kuvaa ja olen kyllä kuvannut RKY:ssä esiteltyjä kylänraitteja, joissa näkyy taloja. Jos jokin paikka on vähän rempallaan tai lato huonossa maalissa, nin sitä en kuvaa tai ainakaan niin läheltä tai sellaisesta kulmasta, että se näkyy. Aitan polulla asteleva emäntä on omalla aitanpolullaan yksityiselämän suojan piirissä; wikipedistiä kylätien poskessa haukkuva koira ei ole.--Htm (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 15.49 (EEST)[vastaa]
Ei se, että paikassa X on ollut koulu kuulu yksityisyydensuojanpiiriin sen enempää kuin tieto, että paikassa Z on teloitettu henkilöitä ja paikalla on punaisten teloituksen muistomerkki vaikka se muistomerkki olisikin jonkun pihaa nykyään eikä sinne ole yleistä pääsyä. --Zache (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 14.22 (EEST)[vastaa]
Kas, täällä on minun toisaalla aloittamanani käyty tämmöinenkin keskustelu ilman että minä olen tiennyt asiasta mitään. Jatkakaa toki, älkää antako minun häiritä (latoja, tähän hymiö). – Kotivalo (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 15.27 (EEST)[vastaa]
