Auvo Kurvinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Auvo Kurvinen (18. tammikuuta 1916 Pirkkala – 25. marraskuuta 1979) oli englantilaisen kirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa vuosina 1972–1979.[1] Toisin kuin nykyisin etunimen perusteella voisi olettaa, Kurvinen oli nainen.[2] Hänen lapsuudessaan Auvo ei vielä ollut vakiintunut miehen nimeksi.

Kurvinen oli Karkun evankelisen opiston johtajien rovasti Pietari J. I. Kurvisen ja Ilma Maria Konkolan tytär, seitsenhenkisen sisarusparven keskimmäinen. Hän kirjoitti vuonna 1934 ylioppilaaksi Tyrvään yhteiskoulusta ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1941. Kurvinen opiskeli British Councilin tukemana stipendiaattina pari vuotta Englannissa Oxfordin yliopiston St Anne’s Societyssa (nykyään St Anne's College) ja suoritti Bachelor of Letters -tutkinnon vuonna 1949. Kotimaassa hän valmistui lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1951.[1] Hän jatkoi myös Oxfordin-opintojaan valmistellen sikäläistä tohtorinväitöskirjaansa aiheenaan pyhän Katariina Aleksandrialaisen elämä keskienglanninkielisissä teksteissä.[3] Väitöskirjaansa varten Kurvinen kokosi Katariinan pyhimyselämäkerran tekstikriittisen edition seitsemän käsikirjoituskappaleen perusteella.[4] Väitöskirjan ohjaajana toimi professori J. R. R. Tolkien, joka oli ohjannut myös hänen aiempaa opinnäytetyötään.[3] Väitöskirja valmistui vuonna 1962.[1]

Kurvinen teki 1940-luvulla sanoituksia moniin serkkunsa Toivo Kärjen iskelmäsävellyksiin, mutta sanoitukset merkittiin hänen omasta toivomuksestaan Kärjen nimiin. Mahdollisesti Kurvinen pelkäsi, että sanoittajan maineesta voisi olla haittaa akateemisella uralla. Kurvisen osuus paljastui vasta 1990-luvulla hänen jäämistöstään löytyneiden tietojen perusteella.[1][5] Tämän jälkeen hänen kirjoittamansa iskelmätekstit on rekisteröity Teostoon hänen nimellään. Kurvisen sanoittamia Kärjen iskelmiä levytettiin vuosina 1940–1944 kaikkiaan 40, ja vuosikymmeniä myöhemmin on näiden lisäksi levytetty kymmenkunta Kärjen jäämistöstä löytynyttä, Kurvisen sanoittamaa kappaletta. Muille kuin Toivo Kärjelle Auvo Kurvinen ei tehnyt sanoituksia.[6]

Julkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sir Gawain and the Carl of Carlisle in two versions, Auvo Kurvinen. Suomalainen tiedeakatemia, 1951 (väitöskirja)
  • The Siege of Jerusalem in Prose, Hki, 1969. Mémoires de la Société néophilologique de Helsinki; 34

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Auvo Kurvinen 1916-1979 Kurvisen sukuyhdistys ry. Arkistoitu 24.9.2008. Viitattu 11.10.2009.
  2. ↑ Lotta ja luutnantin sydän -konsertin musiikista CD - MagnumLive magnumlive.fi. Arkistoitu 13.1.2019. Viitattu 17.9.2014.
  3. ↑ a b Hammond, Wayne G. & Scull, Christina: The J.R.R. Tolkien Companion and Guide: Chronology, s. 324, 442. Lontoo: HarperCollins, 2006. ISBN 978-0-261-10381-8
  4. ↑ Tracy, Larissa: British Library MS Harley 630: John Lydgate and Saint Alban's[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Runsten, Kaija-Leena: Salaperäinen sanoittaja löytyi. Maaseudun Tulevaisuus, 31.10.2001. Viestimedia Oy.
  6. ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel: Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 85–86. Helsinki: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-6.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Auvo_Kurvinen&oldid=22789457”