Huomasin, että Joan Cornellá -nimisestä taiteilajasta ei suomenkielisessä Wikipediassa ole tehty sivua. Voisiko joku tälläisen sivun luoda, itseltäni kun ei tarvittavia taitoja löydy? –Kommentin jätti MC sane (keskustelu – muokkaukset)
Salasanani on murrettu. Se ei tapahtunut nyt vaan jo aikaisemmin, mutta varoitan käyttäjiä liian yksinkertaisesta salasanasta. Julkisuudessa teroitetaan usein että pitää käyttää pitkää ja hankalaa salasanaa ja uskoin sen liian myöhään. Olen vaihtanut käyttäjätunnusta ja salasanani on nyt sellainen, ettei sitä ihan heti millään murto-ohjelmalla saa selville. Tiedän aivan varmuudella käyttäjän yhden tunnuksen, mutta melko varmasti muitakin. Hän on joukossanne siis. --85.76.111.8226. helmikuuta 2017 kello 03.48 (EET)[vastaa]
Kiitos varoituksesta! Tämä tieto ei kuitenkaan auta meitä millään tavalla, ellemme vaihda salasanaamme. Eikä se auta henkilön kiinni saamistakaan. Ole hyvä, ja lähesty admin-tason henkilöitä tiedollasi. Ja mieti myös poliisin mukaan tuomista asiassa. --J Hokkanen (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 21.23 (EET)[vastaa]
Tietokantaan tallennetaan Tiiviste (tietotekniikka), joka lasketaan siitä salasanasta joten ei sillä uskoakseni ole pituusrajoitusta ainakaan tuossa mielessä mitä kysyit. Käyttöliittymässä sinänsä voi olla jokin rajoitus paljonko siihen voi tekstiä syöttää ja siinä ettei DDOS-hyökkäyksen estämiseksi sallita vaikka satojen kilotavujen pituisia salasanoja tai jotain. --Zache (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 21.59 (EET)[vastaa]
Ajattelin esimerkiksi 64 merkkiä pitkää salasanaa. Siinäkin turvallisuuteen vaikuttaa se, miten sivusto käsittelee salasanoja, varmenteiden turvallisuus sekä myös käyttäjän omalla toiminnalla on merkitystä. Joissakin palveluissa salasanan pituus voi olla rajoitettu ainoastaan kahdeksaan tai 16 merkkiin. --raid5 (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 22.12 (EET)[vastaa]
Kokeile. Kannattaa muuten pistää varmaan varmuuden vuoksi sähköpostiosoite Wikipedian tietoihin jos aikoo hirveän eksoottisia salasanoja pistää jotta voi tarvittaessa resetoida salasanan jos sattuu asettamaan jonkin sellaisen jota systeemi ei käsittele oikein. --Zache (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 22.15 (EET)[vastaa]
Hei kaikki! Aito avioliitto -artikkelin neutraalius kyseenalaistettiin 29. tammikuuta 2017 seuraavin perustein:
Artikkelissa kerrotaan paljon yhdistyksen omasta agendasta ja tavoitteista, mutta yhdistystä kohtaan tulleesta kritiikistä kerrotaan hyvin niukasti.
Keskustelu kyseenalaistajan kanssa ei ole edennyt viimeisen kolmen viikon aikana. Ehtisikö joku joka tuntee Wikipedian neutraalius ja tarkistettavuus -käytännöt:
Lukea artikkeli läpi.
Tarkistaa, onko yhdistyksen agendasta ja tavoitteista kerrottu samalla tavalla ja samassa suhteessa kuin aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä on kerrottu niistä.
Tarkistaa, onko yhdistystä kohtaan tulleesta kritiikistä kerrottu samalla tavalla ja samassa suhteessa kuin aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä on kerrottu siitä.
Teet tästä vähän tarpeettoman monimutkaista. Varsinaista kritiikki-osiota tuossa ei ole, eikä tarvi olla. Kritiikkiä mielestäni tarvittaisiin jos tuossa puhuttaisiin yhdistyksestä hirveän mainosmaisesti mutta kun se on tuollaista neutraalia tekstiä niin en näe tarvetta heittää kapuloita rattaisiin. Lisäksi historia-osiosta selviää että yhdistyksen toiminta ei ole miellyttänyt kaikkia kansalaisia.
Tämänkaltaisessa tapauksessa itse poistaisin mallineen ja jäisin odottelemaan mahdollista seuraavaa siirtoa. Jos mallineen lisääjä ilmestyy vielä paikalle niin hän toivottavasti määrittelee tarkemmin mihin kritiikkiin hän viittasi. Nyt tuo malline on vain hämmentänyt kahta wikipedistiä joten se on mielestäni turha roska. --Seeggesup?24. helmikuuta 2017 kello 01.45 (EET)[vastaa]
Jos kritiikin puuttuminen on jonkun mielestä puute artikkelissa, niin että artikkelin neutraalius vaarantuu, niin artikkeliin voi sitten lisätä sitä kritiikkiä, mutta sen tulee tietenkin olla julkaistu luotettavassa lähteessä. Wkipediaa voi mukata kuka tahansa. Lukaisin artikkelin läpi, en tehnyt ykityiskohtaista vertailua tekstin ja lähteiden kera (verrannut onko teksti lähteiden mukaista) enkä huomannut siinä mitään kovin silmiinpistävästi ongelmallista. Nautraalius kyseenalaistettu -mallineen voi poistaa, jos muutamaan viikkoon ei tule mitään konkreettisempaa osviittaa neutraaliuden puutteista.--Htm (keskustelu) 27. helmikuuta 2017 kello 03.34 (EET)[vastaa]
Kun keskustelua käydään monessa paikassa, niin olen siirtänyt sen keskustelusivultani sopivampaan paikkaan ja lisännyt linkin keskusteluun. Joku on myös suoraan kumonnut keskustelun, jos se on ollut väärässä paikassa ja käyttäjää on siitä tuloksetta huomautettu. Onko kumoaminen silloin parempi vaihtoehto? Mitä teen kyseiselle linkille? Voiko sen poistaa sopivan ajan kuluttua tarpeettomana vai arkistoinko sen linkkikokoelmaksi kuukauden päästä? Keskustelusivun käyttö menee hankalaksi, mikäli keskustelu laajenee moneen paikkaan, lisätään linkkejä uusiin sijainteihin tai ääritapauksessa mahdottomaksi koon kasvaessa vaikkapa 200 kilotavuun. --raid5 (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 23.24 (EET)[vastaa]
Koska ei ole eriäviä mielipiteitä, niin poistan linkit siirrettyihin keskusteluihin. Ne ovat olleet ohjaamassa keskustelua oikeaan paikkaan niin kauan, että asianosaiset ja muut ovat tietoisia. Samoin kumoan kommentin, mikäli kyseessä on käyttäjä, jota on toistuvasti huomautettu keskustelun levittämisestä moneen paikkaan. --raid5 (keskustelu) 27. helmikuuta 2017 kello 11.12 (EET)[vastaa]
Sama pidemmin. Minun mielestäni paras tapa noiden jo jätettyjen kommenttien osalta on antaa niiden arkistoitua kuukauden päästä. Aika loppujen lopuksi kuluu nopeasti eikä tuo aiheuta oheisongelmia, jotka liittyvät siihen, että jengi rupeaa arkistoimaan epämieluisiksi kokemiaan kommentteja. Toiseksi jotain yleispätevää pitäisi myös keksiä siihen, että on kommentteja joita kukaan ei halua omalle keskustelusivulleen, koska kokee ne liian hyökkäävinä ja itse viesti hukkuu tämän alle. Nämä molemmat asiat ovat jokseenkin hallittavissa jos viestejä tulee harvakseltaan, mutta jos niitä keskustelusivuviestejä tulee jatkuvalla syötöllä jolloin käyttäjä saa ilmoituksen niistä, niin käytännössä lähes kaikki muokkaajat enemmän tai vähemmän ärsyyntyvät niistä. Raidin mainitsemaan tapaukseen liittyen ehdotin, että tehtäisiin wikiprojektisivuja aiheeseen liittyen ja siirrettäisiin ainakin osa kommentoinnista niiden alle, mutta se ei oikein ottanut tuulta alleen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että voitaisiin käytösopastyyppisesti ohjeistaa, että viimeistään kun asia herättää keskustelua osana laajempaa muokkausoperaatiota sitä varten pitäisi tehdä wikiprojektisivu jossa kerrotaan mitä ollaan tekemässä ja jonka alle asian koordinointi ja keskustelu voidaan keskittää sen sijaan, että keskustelu päätyy yksittäisen käyttäjän keskustelusivulle. Wikiprojektin toteuttaja olisi puolestaan seuraisi Wikiprojektin keskustelusivulle tulevia viestejä ja reagoisi niihin. --Zache (keskustelu) 27. helmikuuta 2017 kello 12.08 (EET)[vastaa]
Kiitos vastauksestasi. Arkistoin ne sitten aikanaan käytännön mukaisesti. Jätän ylläpidon harkinnan varaan kumoamiset keskusteluissa. ”Keskustelusta saa poistaa häiriköinnin, selkeät asiattomuudet, sekä henkilökohtaiset hyökkäykset, jotka eivät kohdistu poistajaan.” --raid5 (keskustelu) 27. helmikuuta 2017 kello 12.20 (EET)[vastaa]
Ei tuosta asiasta liene täällä yleispätevää ohjetta. Itse olen laittanut autoartikkeleihin lippumallineet oikeastaan kahdesta syystä: 1. lipusta näkee nopeasti auton valmistusmaan. 2. liput piristävät ja tuovat pelkistettyyn tietolaatikkoon hieman väriä. Miksi liput siis pitäisi poistaa? Älä korjaa jos se ei ole rikki. – ComradeUranium(keskustelu)24. helmikuuta 2017 kello 17.46 (EET)[vastaa]
Itse en ole lisännyt luomiini järviartikkeleihin lippuja. Vaikka suomenkielisiä vesistönimiä paljon onkin myös lähialueilla Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä, ja vaikka Suomessakin on paljon myös ruotsin- ja saamenkielisiä vesistönimiä, niin en ole kokenut lippujen tuovan lisäselvennystä. Tosin rajavesisttöillä selvennys voisi syntyäkin, vrt. esim. Pyhäjärvi (Kitee). Mutta mikä olisi johdonmukaisin yleinen menettely?--Urjanhai (keskustelu) 25. helmikuuta 2017 kello 10.06 (EET)[vastaa]
Noin yleisesti sanoisin että liput toimivat parhaiten sen tapaisissa yhteyksissä kuin urheilu ja esim. Eurovision laulukilpailu, missä ne auttavat etenkin luettelomaisen detaljitiedon nopeaa hahmottamista maittain. --Urjanhai (keskustelu) 25. helmikuuta 2017 kello 09.33 (EET)[vastaa]
Voidaan varmaan lähteä siitä, että lippujen käyttö kielten symboleina tietolaatikoissa kielletään kokonaan harhaanjohtavana ja tarpeettomana. Lippuja saisi käyttää vain maiden, valtioiden ja ehkä kansallisuuden symboleina, milloin se nyt sitten tarpeelliseksi katsotaankaan. --Risukarhi (keskustelu) 27. helmikuuta 2017 kello 12.47 (EET)[vastaa]
Liput kyllä vievät artikkelin aiheen kannalta yleensä huomion täysin epäolennaisiin asioihin, joskus jopa virheellisesti. En pidä niitä tarpeellisina juuri missään. Urheilu elää muutenkin omalakisessaan maailmassa, joten ehkä ne siinä aihepiirissä ovat siedettävissä. --Abc10 (keskustelu) 27. helmikuuta 2017 kello 13.03 (EET)[vastaa]
Kahvikeskustelujen arkistoista löytyy vuosien varrelta lukuisia erilaisia mielipiteitä lippujen käytöstä. Elokuva-artikkeleista olen uskaltanut poistaa lippuja. Musiikkiin liittyvissä tilastoissa (tietolaatikot, taulukot) olen muuttanut lippukuvan linkillä artikkeliin (esimerkki: {{Maalippu|Albania}} → {{Maalippu/kuvalinkki|Albania|Albania}}), toisinaan olen jopa korvannut tekstilinkin edellä mainitun esimerkin mukaisesti. Tämä keskustelu voi selkeyttää Teakoon ajatuksia tai sitten ei, mutta samaa keskustelua tullaan käymään jatkossakin tästä ja muista vaihtelevista toimintamalleista (kansalaisuus – kansallisuus, small-tagit, linkit vuosiluvuissa…). Jotenkin pitäisi tasapainoilla tiukkojen käytäntöjen ja mielipiteiden välillä niin, että toiminta olisi mahdollisimman yhdenmukaista, mutta ei kuitenkaan olsi mahdotonta satunnaiselle muokkaajallekaan. --raid5 (keskustelu) 25. helmikuuta 2017 kello 11.38 (EET) edit --raid5 (keskustelu) 25. helmikuuta 2017 kello 11.42 (EET)[vastaa]
Käsitteet ovat wikipediaslangissa aika päällekkäisiä. Vandalismi on aina tahallista ja voi olla myös siten kavalaa, että muokkaus näyttää päällisin puolin asialliselta. Sotkeminen taas on joskus tahatontakin, ja sen tunnistaa helposti sotkemiseksi. Tahallinen sotkeminen on vandalismia. -188.238.16.12128. helmikuuta 2017 kello 15.44 (EET)[vastaa]
Ei varmana toimi. Poistosyyt taitavat olla en-wikin koodeja. Meillä on eri koodisto ja vaikkapa Wikiaineistossa ei ole mitään tuollaisia koodeja. On varmaan projekteja, joissa ei ole edes tajuttu luoda tai säilyttää "delete"-ohjausta paikalliseen poistopyyntöön, joten siellä pitää sitten panna sivulle oikea kirjainyhdistelmä. Useimmiten kuitenkin on kai ymmärretty, että projektissa pitäisi olla {{delete}} ohjauksena paikalliseen poistopyyntöön. --Pxos (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 17.33 (EET)[vastaa]
Itse pyysin ensin m:Synchbotia poistamaan melkein kaikki omat käyttäjäsivut ja tuon jälkeen manuaalisesti lisäsin tekstin {{delete|1=Selitin syyksi Meta user pagen ottamiseksi käyttöön}} (mikä kuitenkin kuuluu tuon Author requests deletionin piiriin) ja se näytti toimivan kaikkissa wikeissä mihin sen laitoin. Eli tuo lyhyt db-g7 on vain lontoon wikiin, eli ei käytetäs sitä sitten. --OneMember(keskustelu)5. maaliskuuta 2017 kello 17.42 (EET)[vastaa]
Se toimii sen vuoksi, että se on ohjaussivuna. Meilläkin toimii vielä malline {{Roskaa|Sivuhan on tottakai aivan suorastaan kerta kaikkiaan.}} ja ylläpitäjät saavat sitten ihmetellä poistosyytä, mutta heti kun ohjaus poistetaan, malline lakkaa toimimasta. Tällä tavalla ohjaussivuja poistamalla saadaan aikaan jännittävyyttä. Monissa pienissä wikeissä voidaan joskus tehdä ratkaisuja, joita isommissa wikeissä ei tehdä kovin monta kertaa. Itse asiassa olisikin melkein hyvä, että DELETE olisi kovakoodattu jonkinlaiseksi taikasanaksi ohjelmistotasolle. --Pxos (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 17.49 (EET)[vastaa]
Eräässä kommenttipyynnössä puhutaan sekä papista että seurakunnasta yhtä aikaa. On esitetty toive, että Wikipediassa toimivaa mutta Wikipedian ulkopuolista yhdistystä (Wikimedia Suomi ry) käsiteltäisiin erikseen, jotta yhdistystä ja sen toimintaa ei tarvitsisi käsitellä väärässä paikassa. Tässä on hyvä paikka. --Pxos (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 08.49 (EET)[vastaa]
Kun yhdistyksen toiminnassa kerrotaan olevan ongelma, vaikuttaa siltä, että ongelmaa ei ratkaista tai siitä keskustella riittävän ripeästi ja tehokkaasti, vaan ihmiset jätetään oman onnensa nojaan, mikä joskus aiheuttaa sen, että he rupeavat keskustelemaan yhdistyksestä. Kun keskustelua on käyty jonkin aikaa, yhdistyksen henkilökunta herää ja rupeaa puolustautumaan. Tämä ei ratkaise alkuperäistä ongelmaa koskaan. --Pxos (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 09.39 (EET)[vastaa]
Katsoin ylläpitäjien historiaa. Ohjeen mukaisesti ”Ylläpito-oikeudet poistetaan mikäli ylläpitäjille rajoitettuja toimintoja ei ole lainkaan käytetty vuoteen.” Olisi hyvä, jos viimeksi 21. joulukuuta 2015 kello 18.26 muokannut ylläpitäjä ja seuloja aktivoituisi ennen oikeuksien poistoa. ”Perustelluista syistä tästä säännöstä voidaan kuitenkin joustaa. Perusteltuja syitä katsotaan olevan muun muassa työhön ja opiskeluun liittyvä pidempiaikainen oleskelu ulkomailla, onnettomuus tai sairaus.” --raid5 (keskustelu) 4. maaliskuuta 2017 kello 12.15 (EET)[vastaa]
Hassu viesti, mutta toimii avauksena. Itse asiassa olen jo vuosia miettinyt tuota "perusteltu syy" -lauseketta, joka on aivan omituinen. Ylläpitäjien hyöty projektille on lähinnä siinä, että he tekevät ylläpitotoimia. Jos vuoteen ei ole tehnyt mitään, oikeudet poistetaan passiivisuuden vuoksi. Ilmeisesti kukaan ei ole koskaan vedonnut "perusteltuun syyhyn" ja kertonut, että on onnettomuudekseen ollut töissä tai opinnoissa niin tiiviisti 365 vuorokauden ajan, että ei ole ehtinyt 15 minuutiksi Wikipediaan poistamaan yhtä ohjaussivua, mikä nollaa passiivisuuslaskurin taas koko vuoden ajaksi. Koko takaportti pitäisikin poistaa ihan hullunkurisena, koska se antaa sellaisen kuvan, että ylläpitäjyys on jonkinlainen virka, josta saa virkavapautta. Jos on niin kiireinen, että ei ehdi käydä Wikipediassa minään vuoden päivänä, ei sovellu ylläpitäjäksi. --Pxos (keskustelu) 4. maaliskuuta 2017 kello 12.52 (EET)[vastaa]
Passiivinen olotila ei tosiaan sovi ylläpitäjälle tai seulojalle. Sitten kun muulta elämältään ehtii keskittyä Wikipediaan, niin on mahdollista jatkaa työskentelyä ja hakea oikeuksia uudelleen. Vaikka ylläpitäjä tai seuloja tekisikin jonkin yksittäisen toimenpiteen, joka nollaisi passiivisuuslaskurin, niin asiasta olisi kenties keskusteltava – kehityskeskustelu. --raid5 (keskustelu) 4. maaliskuuta 2017 kello 13.03 (EET)[vastaa]
En näe syytä tuollaiseen keskusteluun. Elämässä ei ehdi tehdä kaikkia asioita joka vuosi, mutta jos ehtii käyttää tuon 15 minuuttia Pxosin yllä kuvaamalla tavalla niin asia on nähdäkseni ok ja pulinat pois. Tuo takaporttikin silti voi olla perusteltu, koska voihan sitä tulla juuri sinä päivänä palvelunestohyökkäys tai tulipalo tai lyödä päänsä tai katkaista jalkansa juuri sinä iltana kun on meinannut aktivoida oikeutensa. Tai sillä viikolla joku viikon kestävä juttu tai siinä kuussa joku kuukauden kestävä jne.--Urjanhai (keskustelu) 4. maaliskuuta 2017 kello 13.13 (EET)[vastaa]
Katsoin muokkauksia, en huomannut lokin olemassaoloa aikaisemmin (nytkin katsoin ensin muokkauksia), kiitos. No hyvä että on aktiivinen, passiivisuuslaskuri on pysäytetty elokuuhun 2017 asti. --raid5 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 14.30 (EET)[vastaa]
ElmA ja SMAUG ovat vanhoja käyttätunnuksiani, joille on linkkejä muilta sivuilta. Niitä ei siis voi poistaa, koska silloin linkit lakkaisivat toimimasta. Kolmas sivulla näkyvä käyttäjätunnus on altterini, jota olen käyttänyt tasan yhden kerran. Sen käyttäjäsivun voi minun puolestani poistaa, mutta en tiedä yhteisön kantaa. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 8. maaliskuuta 2017 kello 19.35 (EET)[vastaa]
Voisin olla vapaaehtoinen käymään läpi nämä alle 50 artikkelia. Osassa artikkeleista Suomisanakirja.org mainitaan osiossa "Aiheesta muualla". Mitä Suomisanakirja.org:lle voisi tehdä? Poistaa kokonaan? Vai mitä? Xyzäö (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 17.56 (EET)[vastaa]
Kelpaamattoman lähteen poistaminen on vähän sellaista puuhaa, että siinä pitää käyttää ajatustoimintaa eikä pelkkää mekaniikkaa. Kun joku tieto on "lähteistetty" ja lähde häippäsee, pitää sitten ottaa kantaa mitä itse tiedolle tehdään. Onko se lopultakaan uskottava, tulisiko koko tieto poistaa? Vai onko tieto sinänsä ehkä oikea, mutta kaipaa paremman lähteen? Tulisiko lisätä lähdepyyntö? Tämä on normaalia Wikipedian toimitustyötä, jossa tutkitaan tekstin sisältöä eikä pelkkää muotoa. --Jmk (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 19.59 (EET)[vastaa]
Mainitaan nyt yksi esimerkki. Yllä viittasin artikkeliin Origo (kappale). Origon voi varmaan suomentaa eri yhteyksissä monellakin tavalla. Joku on heittänyt artikkeliin suomennoksen "Alkuperä", mutta miksi? Ei sanakirjalinkki perustele sitä, miksi pitäisi valita juuri tuo suomennos; ei perustelisi vaikka viitattaisiin johonkin kunnolliseenkin sanakirjaan. Luultavasti koko suomennos pitäisi poistaa. Tai sitten pitäisi selvittää oikeasti, mihin kappaleen nimi viittaa. Toisaalta tulisi harkita, onko yleensäkään tarpeen ja aiheellista esittää sille suomennosta. --Jmk (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 20.02 (EET)[vastaa]
Käsittelin yllä tapausta jossa Suomisanakirja.org näyttää olevan ainoana artikkelin osiossa "Aiheesta muualla". Sitä ei käytetä silloin artikkelin lähteenä eikä viitteenä. Eli sen poisto ei vaikuttaisi siksi artikkelin totuudenmukaisuuteen. Xyzäö (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 20.12 (EET)[vastaa]
Jos se on vain "aiheesta muualla", niin periaatteessa siellä sellainen linkki voisi ollakin. Toisaalta kun parempiakin sanakirjoja on netissä (esim. Kielitoimiston sanakirja), niin enpä tiedä miksi pitäisi tarjota linkkiä johonkin Suomisanakirjaan. Sellaiset turhalinkit pois vaan. --Jmk (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 20.15 (EET)[vastaa]
No mietitäänpä nyt hetki. Aiheena on approksimantti, mitä hyödyllistä tietoa lukijalle antaa linkki [6], jonka takaa löytyy tämä tieto: "approksimantti rimmaa näiden kanssa: charmantti, teollisuustimantti, timantti"? Eikö ole aika selvää, mitä tällaiselle "lisätietolinkille" voi tehdä? --Jmk (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 20.41 (EET)[vastaa]
Jos suomisanakirjan lähde on wiktionary, miksei sitten käytetä suoraan lähteenä Wiktionarya? Siksi että wikit on lähteenä kielletty, koska ne eivät ole luotettavia vaan yleensä niitä voi muokata kuka tahansa. Ne on siis poistettava. Miksi siis pitäisi toisenkäden kautta linkitetty wikitieto hyväksyä? Jos Aiheesta muualla -osioon halutaan wikitason tietoa, pitää linkittää suoraan Wiktionaryyn, jolloin ainakin Wikipedian käyttäjät ehkä mahdollisesti tajuavat, että sisältö voi olla roskaa.
Mitä tulee Origon suomentamiseen, ei ole mitään järkeä lähteä suomentamaan kappaleen nimeä. Se on kappaleen nimi eikä sille ole olemassa suomennosta, ainakaan tietääkseni. Jos joku tekee siitä suomenkielisen version, sitten on olemassa suomenkielisen version nimi, mutta sekään ei ole alkuperäisen kappaleen suomennos vaan tulkinta. Onneksi nykyään tällaisia suomennosversioita ei enää juurikaan tehdä. Säveltäjät ja sanoittajat keskittyvät enemmän alkuperäiskappaleiden tekemiseen. --Tpe1 (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 22.16 (EET)[vastaa]
Kaipa tähän osioon pitää kirjoittaa, että ylläpitäjä Zache on eilen lisännyt suomisanakirjan mustalle listalle paikallisesti: [8]. Näin sitä ei voi enää lisätä merkkijononahttp-osoitteena Wikipedian artikkeleihin vaan ohjelmisto estää sen lisäämisen muokkaamisen yhteydessä. Tätä teknistä estettä ei kai aiemmin tuotu esille suunniteltuna tai toteutettuna vaihtoehtona tässä keskustelussa. --Pxos (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 08.32 (EET) Tarkennettu. Musta lista ei estä merkkijonoja vaan Internet-linkkejä, joissa on http-tyyppinen osoite. On siis edelleen mahdollista kirjoittaa minne tahansa merkkijono "suomisanakirja.org". --Pxos (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 08.57 (EET)[vastaa]
Mjoh, tarkoitus oli siis eilen lisätä suomisanakirja.org kieltolistalle ja liputtaa artikkeleihin lisätyt urbaanisanakirja.net/.fi linkit ([9] ja väärinkäyttösuodatin 14), mutta eilen tuli jotain muuta kun olin tuota tekemässä jolloin väkä ja tuo maininta tänne jäi tekemättä. Urbaanisanakirjan lisäsin vain väärinkäyttösuodattimeen, koska sillä on omaa uniikkia sisältöä ja esimerkiksi keskusteluissa siihen voi linkittää ihan perustellustikin. Suomisanakirja puolestaan on ainakin ollut copyvio Wikimedian sivustoista. Lisäys: Kun tarkistin, niin nyt suomisanakirjan wikipediasta tuleva sisältö selkeästi erillään ja lisenssi on ilmoitettu, wikisanakirjasta oleva sisältö ei ole erillään, mutta sivun alalaidassa on ilmoitus, että sisältö on wikisanakirjasta ja lisenssi. --Zache (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 09.22 (EET)[vastaa]
Tässähän on siis sellainen tekninen ero, että väkä-suodatin tuottaa sivuhistoriaan merkkauksen "epäilyttävä linkki", jotta seulojat tai muut tarkkailijat voivat käydä ihmettelemässä pantua linkkiä. Sen sijaan mustalista nähdäkseni estää http-linkin lisäämisen artikkeliin kaikilta käyttäjiltä ikään kuin spamminä samaan tapaan kuin "osta viagraa" -linkit, jotka siis ovat paljon enemmän spämmäystä kuin hyvässä tarkoituksessa lisätty suomisanakirja. Päämäärä on sama, mutta keinot erilaisia. --Pxos (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 10.30 (EET)[vastaa]
Onko jossain saatavilla jotain tilastoa mistä näkisi, että kuinka monta artikkelia luodaan esim. viikossa, tai päivässä? Tosiaan jos olisi saatavilla jonkun tason tilasto, niin saisin ajoitettua botti ajot paremmin uusissa artikkeleissa. Ei tarvitsisi alkaa käsin laskemaan, tai sitten arpatuurilla aina käydä 500 uusinta artikkelia läpi. --4shadoww (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 14.27 (EET)[vastaa]
Ainakin jonkinlaista yksinkertaiseen jakolaskuun perustuvaa tilastoa näkee seulontatilastoista. Osa sivuista poistetaan, joten kyseessä on nettoarvo. Se, montako luodaan ja montako niistä päivässä tai viikossa poistetaan, on bruttoarvo, jota linkitetty tilasto ei kerro. --Pxos (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 14.34 (EET)[vastaa]
Olen sillä kannalla, että artikkeli voi olla suositeltu riippumatta sen pituudesta, jos siinä on kaikki oleellinen asianmukaisesti. Artikkeleita pitäisi osata arvioida sen perusteella, että jos artikkeli on juuri ja juuri merkittävästä aiheesta, suositeltavuuteen riittää suhteellisen vähän, ja sen keinotekoinen pidentäminen vähentää suositeltavuutta. Vedän nyt tähän esimerkiksi tämän perustelut. Tarkoituksenani ei ole vaikuttaa sinänsä juuri tämän artikkelin äänestykseen, mutta pakkohan on myöntää, että se voi vaikuttaa suuntaan tai toiseen. Suosittelemmeko, että yhtä lentokonetta käsittelevään artikkeliin vaaditaan samaa kuin esimerkiksi artikkeliin Italia tai jotain vastaavaa? --Höyhens (keskustelu) 25. helmikuuta 2017 kello 21.02 (EET)[vastaa]
Artikkelia, josta on olevinaan kerrottu kaikki, ei tarvitse keinotekoisesti pidentää turhalla lähteettömällä jorinalla. Minä ainakin vaadin samoja kriteerejä kaikille suositelluille artikkeleille. Jos aiheesta ei ole kerrottavaa SA-tasolle, sitten HA tai LA saa riittää. --SMAUG (keskustelu – muokkaukset – lokit) 25. helmikuuta 2017 kello 21.04 (EET)[vastaa]
Kävin joskus kansalaisopistossa tai jossain latinan kurssia saamatta sitä valmiiksi, ja siellä selitettiin tuo. Alkuperäinen merkitys oli kuulemma se, että "kirjoilla on kohtalonsa" siinä mielessä, että aikana, jolloin kirjoja lisätiin vain kirjoitettuina kopioina, oli täysin "herrassa", säilyikö jonkun kirjan ainoa kopio vai ei. Vastaavasti wikipediaan kirjoitettaessa on täysin "herrassa", onko jostakin aiheesta hyvin lähteitä (eli kirjoja) vai ei. Siitä siis paralleeli.--Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 00.55 (EET)[vastaa]
Mutta ainakin de-wikin perusteella tuo tieto alkuperäisestä merkityksestä, jonka opettaja selitti, ei olisikaan oikea, joten se siitä sivistyksestä. EDIT: Ei, kyllä tuo kuulemani selitys oli sittenkin myös oikea: Se löytyy Arto Kivimäen Suuresta latinakirjasta juuri tuollaisena kuin sen ulkoa muistin, ja tässä merkityksessä sitä olisi kuulemma käyttänyt ainakin Goethe. --Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 01.00 (EET)[vastaa]
Lähdetilannehan voi (periaatteessa) aina myös muuttua. Esim. Lauttasaaren sillan vieressä Helsingissä on pieni saari nimeltä Sulhanen, johon juuri ja juuri mahtui mökki, ja se mökkikin paloi (kai palokunnan harjoitustyönä). Mutta tästä saaresta kirjailija Maarit Verronen on kirjoittanut kirjan.--Urjanhai (keskustelu) 25. helmikuuta 2017 kello 23.10 (EET)[vastaa]
Minusta kyse on ehkä paljolti siitä, kenelle tai mille Wikipediaa tehdään. Jos ajateltaisiin, että Wikipediaa tehdään ihmisille, kannattaa mielestäni suosia sellaisia kriteerejä, jotka tuottavat paljon sellaisia suositeltuja artikkeleita, joita voisimme kuvitella suosittelevamme työpaikan kahvitauolla kaikille työkavereillemme iltalukemiseksi. Tällöin suositelluksi ei pitäisi valita lyhyitä artikkeleita vain siksi, että niistä ei ole enempää kerrottavaa, vaan pikemminkin laajoista aiheista tehtyjä keskipitkiä ja pitkiä artikkeleita, jotka on taitavasti tiivistetty monesta lähteestä lukukelpoiseen muotoon. Jos taas ajatellaan, että Wikipediaa tehdään palvelimille, kannattaa suosia sellaisia kriteerejä, joilla pystytään tuottamaan paljon suositeltavia artikkeleja pienellä työllä. --Savir (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 19.00 (EET)[vastaa]
Tässä on minusta jo kolme eri asiaa: julkaisun toimittaminen, tiedon julkistaminen ja artikkelitekstin kirjoittaminen. Jos työn alle otettaisiin aiheita, jotka ovat laajoja ja vaikeita, tarvitaan jo palkattuja toimittajia vapaaehtoisten harrastajien sijaan. Jos lukijoiden palvelu olisi etusijalla, SA-statuksen saaneiden sijaan etusijalle nostettaisiin muulla tavoin tärkeiksi tai ajankohtaisiksi katsottuja artikkeleita. SA-arvioinnin päätarkoitus on tässä ja muissa wikeissä luultavasti aina ollut rohkaista muokkaajia ja arvioijia ahkeroimaan. Olennaista prosessissa on tietojen ja artikkelimuodon tarkistaminen. Lukija voisi vähintään luottaa siihen, että virheitä on mahdollisimman vähän ja puutteita on edes yritetty korjata. Lyhytkin teksti voi vaatia monta editointikierrosta, on vertailtava monta eri lähdettä ja niin edelleen. Esimerkkiartikkeli on kooltaan en-wikin suositeltujen artikkeleiden minimivaatimusten mukainen. Näissä tapauksissa en-wikissä on tuotu ehdolle juuri sellaisia artikkeleita, joista ei ole lähteiden perusteella enempää kerrottavaa. Jos lähteitä ilmestyy lisää tai tilanne hahmotetaan muuten uudelleen, SA-status voidaan poistaa. Fi-wikin esimerkkiartikkeliin on ehkä käytettävissä vielä joitakin lehtiartikkeleita. --Thi (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 20.16 (EET)[vastaa]
Jos suositellun kriteereissä hyveeksi nostettaisiin erikseen se, että artikkeliin on tasapainoisesti tiivistetty aiheesta kaikki maallikkolukijan kannalta oleelliset asiat, niin senkin avulla suositelluiksi voisi saada nykyistä enemmän yleisesti kiinnostavia ja paljon kirjallisuudessa käsiteltyjä aiheita. Hyvää tietokirjallisuutta on se, että kirjailija lukee suuren määrän lähdekirjallisuutta ja tekee siitä kiinnostavan ja tiiviin synteesin, ja samalla jättää pois kaiken vähemmän kiinnostavan ja toisarvoisen. Nyt täällä näyttää olevan vallalla päinvastainen ajattelu, sellainen että artikkeli on sitä parempi mitä vähemmän sitä on toimitettu lähdekirjallisuuteen nähden. Ja "kattavuudeksi" ymmärretään täällä haitallisesti se, että mitään kirjoissa mainittua ei ole jätetty pois. --Savir (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 12.08 (EET)[vastaa]
Urjanhain Habent sua fata libelli taitaa sopia tähän kohtaan. Kun olen yleensä ajatellut näitä abstraktisti, niin puen mielipiteeni tähän sanoiksi. Minusta artikkelin pituus ei itsessään ole tekijä suositeltua arvioidessa, vaan pituus on yleensä seuraus aiheen laajasta ja monipuolisesta käsittelystä. Jos aihetta ei käsitellä tai ei voi käsitellä laajasti ja monipuolisesti, niin seurauksena on lyhyempi artikkeli, joka ei ole vertainen jos ajatellaan olemassa olevia suositeltuja artikkeleita ja niiden aiheita. --Ukas (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 19.24 (EET)[vastaa]
Jos lähde sanoo, että Eetu niin silloin Eetu. Mitä nyt itse tiedän asiasta, niin muistaakseni Eeddspeaksin oikea nimi on Eetu. Pitää antaa rauhoittavaa tuolle ko. käyttäjälle, jos muokkaussotiminen ei lopu. --4shadoww (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 11.00 (EET)[vastaa]
Voi olla eri henkilö, tai sama. Jos ei löydy muita lähteitä tuolle, että oikea nimi on Edvard, niin en menisi vaihtamaan sitä. Sillä tuo lähde ei kovin painava ole niiden rinnalla missä oikeaksi nimeksi väitetään Eetua. Tietysti kaikista varmin lähdehän olisi henkilö itse. --4shadoww (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 11.23 (EET)[vastaa]
Mitähän oikeaa nimeä tässä oikein haetaan? Ei ole tavatonta, että henkilö esiintyy normaalielämässä hiukan eri nimellä kuin mitä on kirjattu viranomaisten rekistereihin. Rekisterin "Lars" voi olla jokapäiväisessä elämässä "Lasse", "Edvard" voi olla "Eetu", eivätkä rekisterinimeä tunne välttämättä lähimmät tuttavatkaan, ennen kuin joskus sattumalta näkevät sen ajokortissa ja ihmettelevät, että et olekaan koskaan kertonut että oletkin Lars tai Edvard. Wikipediassa artikkelin tulisi olla sillä nimellä, jolla kohde yleisesti tunnetaan. --Jmk (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 11.29 (EET)[vastaa]
Lähinnä sitä olen miettinyt, että voidaanko tuossa Eeddspeaks artikkelissa kertoa, että hänen oikea nimensä on Edvard, mutta hän käyttää nimeä Eetu. Katsoin tuota artikkelia nyt tarkemmin, niin siellähän on laitettu ylioppilaaksi valmistumiseen lähteeksi tuo Vantaan sanomat, ja viitteessä on suluissa Edvard Pesonen. Jotenka mielestäni siinä voitaisiin sittenkin kertoa, että oikea nimi on Edvard, mutta käyttää nimeä Eetu. --4shadoww (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 11.57 (EET)[vastaa]
Henkilö on opiskellut kyseisessä lukiossa [10], mutta tiedetäänkö hänen valmistuneen tuona vuonna? Todennäköisesti henkilö on sama, mutta on myös mahdollisuus että ei ole. Liikaa salapoliisityötä. Olin aikeissa poistaa lukiolistan ja vaihtaa sen tuohon Kirkko ja kaupunkiin, mutta en poistanut vielä jos siitä ollaan täällä eri mieltä. -kyykaarme (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 12.32 (EET)[vastaa]
Mielestäni erittäin vähänkäyty (sic) sivu Wikipedia:Käyttäjäkokemuspalaute pitäisi arkistoida ja poistaa kuvioista kokonaan, koska eivät sinne eksy kirjoittajat eivätkä varmaan lukijatkaan. Olisi hyvä rakentaa tästä Sekalaista-kahvihuoneesta eräänlainen yleiskeskustelusivu, jonne ihmiset voisivat panna mietteensä. Tällä kahvihuoneella on nykyään eniten tarkkailijoita ja täällä saa asialleen huomiota ehkä parhaiten. Liian monet eri paikat vain sekoittavat kun tuntuu siltä, että nykyiset kahdeksan kahvihuoneosastoakin toimivat joskus lähinnä painajaismaisena liikenteenjakajana. Yhteisö ei halua vähentää tai muutta kahvihuoneen osastorakennetta, mutta nuo muut sivut pitäisi poistaa turhina. --Pxos (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 12.46 (EET)[vastaa]
Muistaakseni sellainen periaate on että suurista muutoksista pitää keskustella ennen kuin ryhtyy toimiin. Sinnehän olisi voinut alkaa tulla palautetta nyt, kun sen olemassaolosta tuli tieto. En hyväksy poistoa ennen perusteellista keskustelua. --Abc10 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 15.03 (EET)[vastaa]
Sivu ei ole mikään yleinen palautesivu vaan se on luotu keinotekoisesti sen vuoksi, kun jokin Säätämön täsmäryhmä keksi vuonna 2010 jonkin toiminnon ja sitten halusi palautesivut koskien toimintoa. En-wikissä sama sivu on poistettu käytöstä heti vuonna 2010. Eipä sinne mitään sen kummempaa palautetta tule, jota ei voisi lukea kahvihuoneista. Kannattaa tutustua asiaan ennen kuin ei hyväksy mitään. --Pxos (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 15.07 (EET) Lisäys: Kyseessä oli jokin suomenkielisen Wikipedian ulkopuolinen projekti, jonka rahoitus päättyi tammikuussa 2011 ja joka edesmenehtyi samalla hetkellä. Sivulle oli ilmeisesti tarkoitus kerätä tuohon projektiin liityvää palautetta, mutta kun sen nimi on yleinen, sitten luultiin, että siihen voi panna muutakin palautetta. Tällaiset epämääräiset, vanhentuneet, sekavat, haitalliset, yleistyhmät ja epäonnistuneet muinaisuuden tuotteet pitää saada vähitellen siivottua pois. --Pxos (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 15.17 (EET)[vastaa]
Paitsi ettei sen poistolla ollut kiire, kun se on ollut vuosia, olisit myös voinut kertoa ettei se ole yleispalautesivu vaikka sen nimi on palautesivu, kuten nyt kerroit. Sekin meni väärässä järjestyksessä. Yritit myös kääntää minun niskoilleni vian, ettei informaatio tullut riittävästi ymmärretyksi. Etukäteisinformaatiota on syytä antaa riittävästi, sen lisäksi että toimenpide on syytä tehdä vasta kun on yhteisön päätös. --Abc10 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 16.58 (EET)[vastaa]
Projektisivulle on kirjoitettu viimeksi vuonna 2015, projekti on päättynyt. Kun pitkään myynnissä ollut auto on myyty, niin melko pian tulee kyselyjä. Valitettavasti auto on jo mennyt uudelle omistajalle. Ehkä sama auto tulee uudelleen myyntiin tai sitten ei. --raid5 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 19.39 (EET)[vastaa]
Lisäsin oikeudet aikoinaan siksi, että hän kansainvälisellä tasolla ollut kiinnostunut merkityistä versioista ja lisäsin oikeudet hänelle kun kerroin siitä miten homma on suomenkielisessä Wikipediassa toteutettu. Meillähän on täällä omia käyttöliittymämuutoksia sun muuta ja asioita on helpompi selittää kun käyttäjä pystyy itse näkemään ja kokeilemaan miten systeemi toimii. Nemo on myös yksi niistä joka kirjoittelee bugitikettejä sun muuta. --Zache (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 20.04 (EET)[vastaa]
Miten voi saada työnsankarimerkin? Olen nimittäin tehnyt jo yli 15 tuhatta muokkausta Wikipediaan. Wink wink... –Kommentin jätti Styroks (keskustelu – muokkaukset)
Aivan, näinhän se meneekin. Mutta ehkä pääsyynä siihen, ettei merkkiä ole tullut, on siis se, ettei luettelo käyttäjistä muokkausmäärän mukaan ole päivittynyt, koska harvemmin sitä tulee kenenkään muokkausmääriä erikseen lähdettyä selvittämään. --Lentokonefaniasiaa? | syntilista17. maaliskuuta 2017 kello 14.38 (EET)[vastaa]
Ei siinä taida mitään ilmiselvää vikaa olla ja todennäköisesti vika on jotain sen tapaista, että arkistointimallineen pitää olla sivun tai rivin alussa. @4shadoww: katsoisitko sinä miksi tuo ei arkistoidu? --Zache (keskustelu) 18. maaliskuuta 2017 kello 08.18 (EET)[vastaa]
Yleensä kerran vuorokaudessa, mutta oletko lukenut ohjeen Käyttäjä:HarrivBOT/config? Muuttuja counter on siis juokseva numero, jota botti päivittää arkistosivujen täyttyessä; yleensä numerointi on tapana aloittaa 1:stä. Botti jättää oletusarvoisesti sivulle aina vähintään 5 keskustelua, vaikka ne olisivat vanhojakin, mutta tätä voi säätää muuttujalla minthreadsleft. Ohjeessa kerrotaan näistä ja muistakin säätömahdollisuuksista. --Silvonen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2017 kello 09.28 (EET)[vastaa]
Botti ei arkistoi koska et ole määrittänyt minthreadsleft parametria, ja se on oletuksena 5. Eli keskustelusivullasi ei ole tarpeeksi viestejä. Muutin muuten nuo asetukset siellä oikein, että alkaa arkistoimaan oikeaan arkistoon. --4shadoww (keskustelu) 18. maaliskuuta 2017 kello 09.37 (EET)[vastaa]
Sorry for writing this in english, i don't speak finnish (but can use https://translate.google.com/?hl=en#fi/en). Regarding ORES (Objective Revision Evaluation Service), I read in The Revision Scoring weekly update that "We added basic language support for Finish (Thanks 4shadoww)[11] and deployed a 'reverted' model[12]". I have some questions:
Did you "manually train" this ORES revert model or did you use historical data/reverts?
No specific use cases yet. My expectation is that the current level of accuracy for ORES is something between bad to awful for finnish (and with better training somehow better). So first thing was just to enable it and see how it works. After that i was planning using ORES scores in uusia_seuloja| page which lists users who most likely should be added to autoreview (automaattisestiseulotut käyttäjät) or editor (seuloja) user groups. Third thing could be a using it with a bot which tags or stabilizes pages with problematic edits.
No, there was some random smaller discussions related to ORES, but nothing larger. Discussion which led to phab:T158587 is here and here. I think that first real discussions how to use it will be in wikiprojekti:ORES.
Thank you, Zache, that is very interesting, especially your third potential use case. And automatically "listing users who most likely should be added to autoreview or editor" is also interesting for my home-wiki, dewiki (which uses auto-promotion for this, but with a very high treshold, and seldom manual selected promotion). Thanks for the helpful information. --Atlasowa (keskustelu) 25. maaliskuuta 2017 kello 14.19 (EET)[vastaa]
Kielenhuollossa minulle selvisi, että väliotsikkona käytetään yksityiselämää. [13] Seuraava kysymykseni ei vaikuta näkyvästi artikkeleihin, vaan muokkaustilan käytettävyyteen. Onko väliotsikon jälkeen tyhjä rivi? Sehän ei sotke mitenkään artikkelia. Eräässä muokkausyhteenvedossa oli: ”yhtenäistetty poistamalla rivi otsikon alta”. [14] Tätä voisi jatkaa loputtomasti (ei tietenkään nollamuokkauksena) ”selkeytetty lisäämällä rivi otsikon alle” ja niin edelleen. Jonkun keskustelun kommentissa pidettiin järkevänä välilyöntiä otsikon ja otsikkotason merkkien välissä. Nämä ovat pieniä, mutta toistuvia asioita. Keskustelusivun ohjeen mukaan ”Erota kommenttisi edellisestä tyhjällä rivillä.” Näinkin ”vähäpätöinen” asia on käytäntönä. --raid5 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 12.35 (EET)[vastaa]
Minulle on tärkeää silmiä haittaavan puuromaisuuden vähentäminen. Wikipediassa on kaksi eri näkymää ainakin meille vanhoille parroille: lukijan näkymä ja sitten muokkaajan näkymä (wikitekstimuodossa). Myös muokkaajan näkymän selkeys ja puurottomuus on tärkeää. Kun otsikot ovat erillään leipätekstistä (ilman tyhjää riviäkin) ja varsinkin silloin, kun kasataan kaksi eritasoista otsikkoa peräkkäin, tyhjä rivi usein selkeyttää asioita ja tuo levollisuutta wikitekstin muokkaustilaan, kun tekstiä on muuten paljon. Omasta mielestäni kaikki tuollaiset rivinvaihtomuokkaukset pitäisi tehdä siihen suuntaan, että ne selkeyttävät näkymää ja vähentävät puuromaisuutta. Toisin päin ei pitäisi yleensä muokata ilman hyvää, itse keksittyä perustetta. Esimerkkinä mainittu muokkaus (siis tämä) lisäsi puuroa eikä vähentänyt sitä. --Pxos (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 13.07 (EET)[vastaa]
Selkeys on sitten katsojan silmissä, koska minusta on parempi että otsikon alla ei ole tyhjää riviä, vaan ne on tiiviissä paketissa eikä otsikko seilaa jossain pilvissä. Keskustelukommenteissa kommentit on hyvä erottaa, niin kuin erotetaan artikkelien kappaleetkin, mikä näkyy myös lukijalle. --Teakoo (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 13.22 (EET)[vastaa]
Itse suosin rivinvaihtoja ja välilyöntejä Wikitekstissä ja pyrin käyttämään niitä aina kun mahdollista, ilman että se näkyy itse artikkelissa. Näin eri elementit on helpompi erottaa toisistaan, ja vältytään tosiaan Pxosin mainitsemalta puuromaisuudelta. Myös se olisi hyvä, jos keskustelukommentit aina erotettaisiin toisistaan tyhjällä rivillä. --Miihkali(artikuloi)22. maaliskuuta 2017 kello 13.56 (EET)[vastaa]
Yksimielisyys on saavutettu, arvostamme kaikki selkeyttä, joskin mahdollisesti hieman eri tavalla. Muokataan rohkeasti lisäämällä ja välillä poistamalla rivinvaihtoja. Kiitos kaikille oman mielipiteen perusteluista. --raid5 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 18.03 (EET)[vastaa]
Aiheen sivusta haluaisin mainita sellaisen asian, että minusta joidenkin käyttäjien tapa laittaa lähdeviitemallineissa (esim. {{Kirjaviite}}, {{Verkkoviite}} jne.) rivinvaihto jokaisen parametrin väliin – mallineiden kuvailusivujen tapaan – on artikkelien lähdekoodissa todella häiritsevän näköistä. Itse malline kyllä saattaa lähdekoodissa näyttää sen seurauksena selkeämmältä, mutta leipätekstin tekstikappaleet muuttuvat muokkaustilassa lähes mahdottomiksi hahmottaa. Tietolaatikoiden ja taulukoiden koodeissa tietysti kannattaa käyttää rivinvaihtoja, koska ne näkyvät tavallisessakin näkymässä usealla rivillä ja ne on siksi helpompi hahmottaa muokkaustilassa samanmuotoisina eikä yhtenä koodipötkönä. --Risukarhi (keskustelu) 25. maaliskuuta 2017 kello 22.02 (EET)[vastaa]
Miten käy Imp Nordicin ”hirviökorttien” käyttäminen lähteenä? Ne sisältävät ainakin hyödyllistä tietoa. Ne olivat sellaisia kortteja joita säilytettiin laatikossa ja niitä tuli tietyin aikavälein postissa. Sitten on myös pari kansiota joihin myös kerättiin paljon tietoa sisältäviä kortteja. Ne olivat Kiehtova maailmamme (1992) ja uudempi Eläinten Villi Maailma. Miten nämä voisi merkitä lähteeksi parhaiten kun niille ei ole omaa mallinettaan eikä niissä ole ISBN- tai ISSN-koodeja?--Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 25. maaliskuuta 2017 kello 12.54 (EET)[vastaa]
Tuota Kiehtova maailmamme -sarjaa taisi tulla myös aikanaan vanhemmilleni, ja niitä on monta kansiota vielä siellä hyllyssäkin. En välttämättä käyttäisi ollenkaan lähteinä, sillä uudempia ja parempia eläinaiheisia lähteitä löytyy jokaisesta kirjastosta ja myös internetistä. Tuosta sarjasta ei kuitenkaan tiedä, kuka siellä on koonnut tiedot. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2017 kello 21.24 (EET)[vastaa]
Olen sitä mieltä, että noita ei ole tarvetta käyttää lähteinä. Parempia lähteitä on helposti saatavilla, eikä tosiaan noiden kirjoittajasta ole varsinaisesti tietoa. Mutta kirjaviitettä voi ihan hyvin käyttää, nimekkeeksi korttisarjan nimi, selitteeksi kortin numero ja sitten julkaisijaksi se Mestarikustannus. Nimeke ja julkaisija ovat pakolliset tiedot. Tuollaisille korteille ei ole omaa mallinetta, sillä yleensä tieteellisessä kirjoittamisessa ei ole tarvetta erikseen keräilykorttimallineille- --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2017 kello 22.48 (EET)[vastaa]
Aloin poistella niitä. Aika vähän puhelinnumeroita on artikkeleissa käytettykään. Tarkistin ehkä neljä-viisi numeroa, joista yksi oli luultavasti vanhentunut ja loput olivat samoja kuin nettisivuilla. -kyykaarme (keskustelu) 31. maaliskuuta 2017 kello 18.31 (EEST)[vastaa]
Minulla oli tarkoituksena kääntää artikkeli Eurypterus enwikistä ja nostaa se lupaavaksi artikkeiksi. Urakka kuitenkin osoittautui liian vaikeaksi, ja artikkeli jäi siihen kuntoon. Pyydän että joku muu kääntää artikkelin, minä tarkistan sen sitten ja korjaan tämmöiset asiat jotka minä osaan. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 31. maaliskuuta 2017 kello 17.26 (EEST)[vastaa]
Aikamoisen haukkapalan otit. Onhan siellä pätkiä joita vähemmälläkin asiantuntemuksella voi kääntää, mutta termejä ymmärtämätön voi mennä metsään. Oma kokemukseni on että vähimmällä pääsee, kun aloittaa tyhjästä tai melkein tyhjästä artikkelin rakentamisen ja lisäksi käyttää sellaisia lähteitä joista saa omalla taidollaan selvää. Toisten tekemien artikkeleiden - on ne sitten vieraskielisiä tai suomenkielisiä - kehittäminen on äärimmäisen työlästä, jos onnistuu ollenkaan. Sitä paitsi on paljon mielenkiintoisempaa kaivaa lähteet ja kirjoittaa itse. --Abc10 (keskustelu) 31. maaliskuuta 2017 kello 19.52 (EEST)[vastaa]
Poista artikkelista englanninkieliset osat, kopioi ne alasivullesi ja palauta niitä artikkelin sitten, kun ne on käännetty. Voit antaa luvan muille muokata alasivuasi, jos joku haluaa auttaa kääntämisessä. -kyykaarme (keskustelu) 31. maaliskuuta 2017 kello 22.51 (EEST)[vastaa]
Tästä on yritetty viritellä keskustelua jossain aiemminkin. Itse olen poistanut suomennokset kaikista tämän vuoden euroviisubiisien artikkeleista ja parista muusta vanhemmastakin. Eurovision 2017 -pääartikkelista en suomennoksia poistanut, koska niille oli mallineessa varattu oma paikka – ilmeisesti suomennoksia on siis laajalti muissakin euroviisuartikkeleissa. Minun puolestani nuo voisi kaikki poistaa. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 1. huhtikuuta 2017 kello 22.09 (EEST)[vastaa]
Sinänsä monenkin vieraskielisen nimen yhteydessä (ei vain euroviisuissa, vaan esim. paikannimissä) voi olla lukijaa kiinnostava tieto "mitä tää nimi tarkoittaa". Jos näitä esitetään pitäisi kuitenkin pitää huolta (1) että käännös on jotakuinkin oikein (mieluiten jostain lähteestä tai edes kieltä oikeasti osaavan suomentama), ja (2) että tehdään selväksi, että tämä on nimen merkityksen selitys eikä suomenkielinen nimi. --Jmk (keskustelu) 2. huhtikuuta 2017 kello 08.12 (EEST)[vastaa]
Yleensä ottaenhan noille käännöksille on meidän lähdekäytäntöjemme perusteella vaikea merkitä lähdettä, koska ne tehdään vain ja ainoastaan euroviisujen televisiointia varten, eli niitä ei (ainakaan pääsääntöisesti) julkaista missään muualla, eikä niiden tekijää tiedetä. Silti ne eivät faktisesti ole lähteettömiä, vaan lähde on Ylen tv-lähetys. Se ei vain kelpaa meille. Iivarius (keskustelu) 2. huhtikuuta 2017 kello 15.16 (EEST)[vastaa]
Eli aina kyseisen vuoden kilpailun jälkeen käyttäjien omat käännökset on korvattu yleiradion suomentajan käännöksillä, vai miten näissä on käynyt aiempina vuosina? No sitten nuo käännökset, paitsi vuoden 2017, ovat kuitenkin ihan ammattilaisten tekemiä.--MAQuire (keskustelu) 2. huhtikuuta 2017 kello 18.18 (EEST)[vastaa]
Hello! The Wikipedia Library is inviting suggestions for paywalled databases/publications (Finnish language) the community wishes to have access to as a part of improving impact in the local context. Please let us know of your suggestions here. Also, TWL is looking for new coordinators who wish to volunteer their time in coordinating Finnish TWL. If you are interested, please sign up here. Thank you
(Google käännös: Hei! Wikipedian kirjasto kutsuu ehdotuksia paywalled tietokannat / julkaisut (Suomen kieli) yhteisö haluaa saada osana parantamiseksi vaikutus paikallisesti. Kerro meille ja ehdotuksia tästä. Myös TWL etsii uusia koordinaattorit, jotka haluavat vapaaehtoisesti aikaansa koordinoinnissa Suomi TWL. Jos olet kiinnostunut, ilmoittaudu tästä. Kiitos)--AVasanth (WMF) (keskustelu) 6. huhtikuuta 2017 kello 12.58 (EEST)[vastaa]
Eli jos on ehdotuksia uusiksi lähdeaineistoiksi Wikipedian Lähdekirjastoon tai haluaisi tulla koordinaattoriksi projektiin, niin pyydetään täyttämään kyseinen lomake. Suosittelen kuitenkin suomenkielisen Wikipedian piirissä ottamaan mieluummin suoraan minuun yhteyttä sähköpostitse tai keskustelusivulla :).--Olimar6. huhtikuuta 2017 kello 17.27 (EEST)[vastaa]
Muistutan tässä yhteydessä jo saatavilla olevista aineistoista:
Gaudeamus – Helsingin yliopiston omistama kustantamo, joka julkaisee oppi- ja tietokirjoja (saatavilla kirjojen pdf-tiedostot)
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Kansallisbiografia- ja Talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisut sisältävät yli 8 500 suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajan elämäkerran
Tilastopaja – tietokanta, joka tarjoaa yleisurheilutuloksia ja -tilastoja sekä Suomesta että maailmalta.
Ihmisiä on vaikea saada kirjoittamaan suurelle yleisölle jos he ovat täällä kirjoittamassa omaksi huvikseen tai vertaisarvioijille. Meidän elantommehan ei riipu siitä, kuinka tämä tuotteemme käy kaupaksi tai mitä siitä ajatellaan, niin kuin ammattimaisten tietokirjallisuuden tekijöiden elanto riippuu. Ehkä tänne pitäisi sitten alkaa houkutella altruistisia ihmistyyppejä sen sijaan että mainostetaan tätä paikkana, jossa saa tehdä mitä lystää. Mutta laatuarviointien määrien tutkiskelussa, kuten tuossa linkitetyssä esityksessä tehdään, pitää ottaa meillä huomioon sekin, että tärkeiden ja suosittujen artikkelien joukossa on kuitenkin aika monta korkeatasoista ja lukijalle hyödyllistä artikkelia, joilla ei kuitenkaan ole laatumerkintää. Se johtuu siitä, että marginaaliaiheilla on laatutasojen rimat niin paljon alempana kuin tärkeillä aiheilla, että niille haetaan ja saadaan laatumerkintöjä paljon enemmän. --Savir (keskustelu) 6. huhtikuuta 2017 kello 15.44 (EEST)[vastaa]
Onko esimerkkiä näistä: tärkeiden ja suosittujen artikkelien joukossa on kuitenkin aika monta korkeatasoista ja lukijalle hyödyllistä artikkelia ? Lähinnä kysymyksessä kiinnostaa miten noita saisi arvioitua. Oma arvaukseni muuten tässä on se, että marginaaliaiheiden rima ei ole alempana, mutta ne useammin aloitetaan tyhjästä tai jatkettu artikkeli on aika lyhyt niin ne on helpompi saada sellaiseen muotoon, että ne menevät arvioinnista läpi kuin valmiiksi aika pitkät artikkelit. --Zache (keskustelu) 6. huhtikuuta 2017 kello 17.20 (EEST)[vastaa]
Ne korkeatasoiset mutta laatuarvioimattomat artikkelit ovat yleensä tavalla tai toisella viimeistelemättömiä tai osin lähteettömiä, joten ne eivät pääse laadukkaiksi. Tai sitten joku tietää aiheesta jotain, jota artikkelissa ei ole vielä mainittu. Tärkeisiin aiheisiin liittyy se, että niistä on yleensä kirjoitettu paljon ja lukijat tietävät niistä paljon, joten laatuarvioinnissa niiltä vaaditaan nähdäkseni enemmän kuin aiheilta, jotka eivät ole arvioijille tuttuja. Suuntaus on lisäksi nähdäkseni entistä marginaalisempaan. Kirjoitin näin Wrangelinsaari-artikkelin suositeltava-äänestyksessä (hiukan editoituna): "Viimeinen valtioaiheinen suositeltu artikkeli valittiin vuonna 2011 (Kambodža). Sen jälkeen aiheet ovat supistuneet yhtäältä saariryhmien (Färsaaret 2013) ja asuttujen saarien (Annobón ja Príncipe 2013) kautta asumattomiin saariin (Bouvet’nsaari 2015) ja Wrangelinsaari (2017), sekä toisaalta alueiden (Gibraltar 2012) ja kaupunkien (Budapest 2012 ja Essaouira 2013) kautta kirkkokyliin (Gammelstadin kirkkokylä 2013), kaupunginosiin (Haukilahti 2015) ja lopulta kaupunginosien historiaan (Vaajakosken historia 2015)." --Savir (keskustelu) 6. huhtikuuta 2017 kello 20.53 (EEST)[vastaa]
Onko pinta-ala hyvä mittari sille, mikä aihe on marginaalisempi? Jos lukutilastoja katsoo, niin näistä artikkeleista viime vuoden top 4 olivat järjestyksessä Gibraltar, Budapest, Färsaaret, Kambodža ja tämän vuoden alusta Gibraltar, Budapest, Kambodža, Färsaaret. --PtG (keskustelu) 6. huhtikuuta 2017 kello 22.03 (EEST)[vastaa]
Ehkä ne vaikuttavat toisiinsa. Jos wikipedisti haluaa kirjoittaa laatuartikkeleita, hän huomaa pian että se on helpointa tehdä marginaalisista aiheista, joten hän ryhtyy kirjoittamaan niistä ja alkaa myös kannattaa niiden suosimista laatuarvioinneissa. Tärkeistä artikkeleista kirjoittavat jättäytyvät sitten torjuttuina pois laatuarvioinneista, kuten avausviestin linkittämässä dokumentissa eräs käyttäjä kertoi tehneensä. Asia on monimutkainen, eivätkä useimmat taida pitää sitä edes ongelmana että Wikipedian laatuartikkeleita tehdään kuin opinnäytetöitä eikä kuin populaaria tietokirjallisuutta. --Savir (keskustelu) 7. huhtikuuta 2017 kello 09.07 (EEST)[vastaa]
Ikävää tämä toisten tekemän työn vähättely, jota jo aiemmin tänään olen saanut yo. käyttäjän taholta kokea. Kun lähdin hänen marginaaliaiheeksi nostamaansa (=laskemaansa) Wrangelinsaarta kehittämään yhdessä Ptg:n kanssa lupaavaksi (lopulta siitä tuli suositeltu), en kokenut että ryhdyimme tekemään marginaaliaiheesta helposti laadukasta. Aihe oli äärimmäisen kiinnostava mutta työ kaikkea muuta kuin helppo. Jokainen tekee sitä mikä kiinnostaa, mistä on lähteitä (minulla sattui käsiin aihetta käsittelevä kirja) ja tekee sen vaikka sitten opinnäytetasoisesti, jos haluaa. --Abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2017 kello 09.35 (EEST)[vastaa]
No siis jos se on arvioinnin ongelma, että olemassaolevia, laajoja, artikkeleita on hankala saada vietyä arvioiduksi asti, koska kerralla tehtävä työmäärä on niin suuri, niin yksi ratkaisu on, että aletaan arvioimaan niitä osissa ja antamaan tunnustuksia siitä. Tällöin saadaan pilkottua ongelma sen kokoisiksi osiksi, että ne saadaan tehtyä. --Zache (keskustelu) 7. huhtikuuta 2017 kello 09.51 (EEST)[vastaa]
Nyt voitaisiin tarvita myös faktaa siitä, että laatuartikkeleiden aiheet olisivat oikeasti marginalisoituneet. Tästähän tulee varmaan kohta taas samantapainen myytti kuin laatukriteerien jatkuvasta kasvusta. Latauskerrat kerro koko totuutta, mutta vuoden 2015 tilastojen perusteella vuonna 2016 valituista suositelluista 5/10 sai yli 1000 latausta kuukaudessa, vuoden 2014 suositelluista vain 2/7 ja vuoden 2012 suositelluista 4/12. Valitsin nuo vuodet, koska niissä oli vähän suositeltuja ja toisaalta vertailuajankohdan sen mukaan, ettei viime vuonna valitut saisi apuja. Toki tämän vuoden artikkeleista tilasto on tällä hetkellä 0/3, mutta ainakaan jatkuva trendi ei tuo näyttäisi olevan, vaan tilannehan elää koko ajan sen mukaan, ketkä osallistuvat artikkelien kehittämiseen. Ymmärrän kyllä sen, että laajoista aiheista tulee välillä arvioinnissa sellaista palautetta, että pitää jokainen nippelitieto tuoda artikkeliin. Toisaalta suppeissa aiheissakin tunnutaan välillä vaatia, että pitää kirjoittaa sinne asioita, joita ei yksinkertaisesti ole missään saatavilla. --PtG (keskustelu) 7. huhtikuuta 2017 kello 10.18 (EEST)[vastaa]
Miten suositellut artikkelit ovat muuttuneet suomenkielisessä Wikipediassa. Sininen on viitteiden lukumäärä ; Keltainen on pituus ; Punainen on kielilinkkien määrä. Käyrät ovat suhteessa kaikkien suositeltujen mediaaniin. Vanhimmat ovat vasemmalla ja uusimmat oikealla.
No siis jos tehdään vaikka ihan käyrä siitä miten suositellut ovat muuttuneet suhteessa kaikkien suositeltujen mediaaniin, niin siitä nähdään, että vanhimmissa suositelluissa artikkeleissa on enemmän kielilinkkejä kuin uusissa, pituus on kasvanut hiukan ja käytettyjen viitteiden määrä paljon. Kielilinkkien määrää voi pitää jonkinnäköisenä indikaattorina sille onko aihe kansainvälisesti merkittävä, mutta se voi myös mitata sitä kuinka vanha aihe on. --Zache (keskustelu) 7. huhtikuuta 2017 kello 14.21 (EEST)[vastaa]
Silloin kysymys kuuluu, että onko suomalaisille tärkeät aiheet yleistyneet suositelluissa artikkeleissa? Jos ovat niin miksi? Tosin olen yhä sitä mieltä, että kysymyksen asettelu on väärä ja oleellisempi kysymys on, että mikäli aiheeltaan laajoja, vakiintuneita artikkeleita on vaikea saada arvioiduksi, niin mitä asialle pitäisi tehdä. Esimerkkinä vaikka hauki tai afrikannorsu jotka molemmat ovat kaiketi sisällöltään hyviä, mutta haukea ei ole saatu arvioiduksi ja afrikannorsu on menettänyt statuksensa. Toinen kysymys on, että pitäisikö saada keskitettyä jotenkin paremmin huomiota ns. keskeisiin artikkeleihin. Enwikissähän on tuota varten wikiprojektiboksit artikkeleiden keskustelusivulla jossa on käsin merkitty merkintä artikkelin tärkeydestä aihepiirin sisällä ja toinen arvio artikkelin tilasta wikiprojektin kontekstissa. --Zache (keskustelu) 7. huhtikuuta 2017 kello 15.18 (EEST)[vastaa]
Suositeltuja artikkeleita valitaan vuosittain niin vähän, että on vaikea sanoa trendistä. Vertaisarvioinnissa niitä on ollut nyt Suomi100-projektin ansiosta poikkeuksellisen paljon viimeisen parin vuoden aikana ja ainakin pari niistä on viety myös SA-tasolle. En nyt osaa sanoa artikkeleista hauki tai afrikannorsu, mutta pituus ei automaattisesti tarkoita hyvää artikkelia. Noissa kerran vuodessa käydyissä luetuimpien artikkelien -kisassa on havainnut, että monissa keskeisissä artikkeleissa on ihan puutaheinää väitteitä, kun niitä on ruvennut oikeasti lähteistään, vaikka artikkeli näyttäisikin nopesti silmäiltynä hyvältä. --PtG (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 20.59 (EEST)[vastaa]
Pituus ei automaattisesti tarkoita hyvää artikkelia, mutta se tarkoittaa lähes aina sitä, että pitkän artikkelin muokkaaminen kuntoon vaatii enemmän työtä kuin lyhyen. --Zache (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 21.03 (EEST)[vastaa]
Sitä se tottakai tarkoittaa, monesti helpoin tapa kirjoittaa jo laaja artikkeli kuntoon on kirjoittaa se periaatteessa uudestaan, varsinkin jos artikkeli on kasvanut pitkäksi ilman lähteitä. Tuo haukiartikkeli näyttää päällisin puolin ihan ok:lta, ja väittäisin, että siitä voisi saada melko helposti laatuartikkelin. --PtG (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 21.07 (EEST)[vastaa]
Yksi mitä voisi kokeilla on, että tekisi wikiprojektin johon listaisi vaikka 25 tärkeää artikkelia jotka ovat sellaisia, että niitä on hankalaa saada arvioiduksi. Syynä tähän voi olla se, että ne ovat yksinkertaisesti pitkiä. Projektissa päämääränä olisi saada artikkelit arviointitason läpi (LA/HA/SA) ja keinoina tässä olisi se, että artikkelin saamisesta läpi saisi jonkun wikipedian sankari -tyyppisen papukaijamerkin jota sitten korotettaisiin paremmaksi sen mukaan mille tasolle artikkeli on arvioitu (esim työnsankarin 15k, 30k, 45k muokkausta versiot). Lisäksi artikkelin osan saamisesta kuntoon saisi myös jonkun tunnustuksen (vrt. viikon kilpailun ruusukkeet) jolloin kannustettaisiin kehittämään artikkeleita osina. --Zache (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 11.51 (EEST)[vastaa]
Toki, ja onkin mielenkiintoista vertailla kaikkia kolmea ryhmää. Katsoin tuosta keskeisten listasta kohdat Sähkötekniikka ja Tietotekniikka, pääosin lähteettömiä luetteloja. Sitten katsoin kulttuuria, jossa museo on just päivitetty ja esim. estetiikka ihan hyvällä tolalla. Tämä ei vastaa 10 vuotta sitten hoettua vinoumaa tekijöiden kiinnostuksessa. --Tappinen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 23.05 (EEST)[vastaa]
Tämä on yksi asia, jota olen aika paljon useasti ihmetellyt. Tekniikan alan artikkelit ovat mielestäni suomenkielisessä Wikipediassa pääsääntöisesti melko huonoja, vaikka koko ajan hoetaan tästä kirjoittajakunnan sukupuolesta ja nörttiydestä johtuvasta vinoumasta. Tuo tietotekniikka-artikkeli on kyllä tyyppiesimerkki sellaisesta pitkästä artikkelista, johon ei tekisi koskea pitkällä tikullakaan. Vuosien mittaan päämäärättömästi ja ilman lähteitä kasvanut sekava epätietosanakirjamainen artikkeli. --PtG (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 23.28 (EEST)[vastaa]
No siis kyllähän yksi ihan selkeä syy tuohon on se, että artikkelit eivät mitenkään automaattisesti kehity kohti yhtenäistä muotoa vaan se vaatii sitä, että prosesseja jotka ohjaavat artikkeleiden kirjoittamista siihen. Wikipediassa varmaan esimerkki on varmaan suurin tämänkaltainen asia ja jos miettii mitkä ovat tehokkaita, niin ohjeet ovat yksi, eri tyyppiset artikkeleiden vertaisarvioinnit ovat toinen joista lupaavat artikkeli on minusta ollut hyvä, koska se nosti arvioitujen artikkeleiden määrän kertaluokkaa isommaksi ja on myös sellainen joka on aika helposti tavoiteltavissa (=porkkana). Vastaavasti viikon kilpailu on minusta myös hyvä, koska vaikka siihen osallistuu aika rajallinen määrä käyttäjiä, niin se nostaa jatkuvasti esille sitä, että esimerkiksi lähteiden ja viitteiden lisääminen on tärkeää. Enwikissä yksi kirjoittamista ohjaava tekijä on wikiprojektien assessment ohjeistukset joka ohjaa kirjoittamista aihealueen keskeisiin artikkeleihin ja myös ohjaa artikkelin tilan perusteella kiinnittämään huomiota tiettyihin asioihin. --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 05.48 (EEST)[vastaa]
Nyt Suomi 100 -projekti näytti tuottavan tulosta. Vaikka osallistujia ei ollut hirveää massaa, niin kuitenkin riittävästi. Kun se on saatu valmiiksi, niin löytyisikö intoa samanlaiseen koitokseen keskeisten "yleis"artikkelien kanssa? Vai kaipaako porukka pikemminkin jo lomaa ponnistuksen jälkeen?--Urjanhai (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 07.57 (EEST)[vastaa]
Tuli noista mieleen, että pitäisi varmaan olla jokin prosessi jolla artikkeli voitaisiin kirjoittaa uusiksi. Esimerkiksi siten, että artikkeli voitaisiin forkata alasivulle (joko projektin alle tai sitten artikkelin alle) ja sitä voitaisiin muokata siellä. Artikkeliin itseensä voitaisiin asettaa maininta uudelleenkirjoituksesta. Sitten kun uudelleenkirjoitettu versio on riittävän hyvä, esimerkiksi sellainen että se läpäisee arvioinnin, niin se voitaisiin kopioida olemassa olevan artikkelin päälle. --Zache (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 22.33 (EEST)[vastaa]
Yksi ongelma suosittujen ja tärkeistä aiheista kirjoitettujen artikkelien kirjoittamisessa ja laatumerkinnän saamisessa (yksi kirjoittamiseen motivoiva tekijä) on se, että suosituista ja tärkeistä aiheista on kirjoitettu paljon. Harvalla wikipedistillä on aikaa ja osaamista lukea sylillinen kirjoja ja tehdä niistä laadukas tiivistelmä artikkelin muotoon. Etenkin kun laatuarvioinneissa varta vasten suositaan vähäisestä lähdeaineistosta ilman suurempaa tiivistämistä tehtyjä artikkeleita, koska ne ovat "kattavia". Jos lähdettäisiin siitä, että tietosanakirja-artikkelin tehtävä on olla vain johdanto aiheeseensa eikä kattava esitys, niin tärkeitä artikkeleja saataisiin enemmän laadukkaiksi. --Savir (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 09.10 (EEST)[vastaa]
Onko sama ongelma myös lupaavien artikkeleiden arvioinneissa eli vaaditaanko niissäkin aiheelta tarpeettoman laajaa käsittelyä? Olen tavallaan ollut siinä uskossa, että ongelma on LA-arviointien suhteen se, että artikkeli niin laajuus jolloin jos artikkeli täyttää LA-kriteerit, niin se on samalla täyttäisi myös hyvän artikkelin kriteerit tai jos ei täytä niin se ei saa mitään statusta. Artikkelin lyhentämistä, jotta lyhyemmän artikkelin osalta alemman tason kriteerit saavutettaisiin, ei myöskään olla katsottu tarkoituksenmukaiseksi. (esim Mannerheim) --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 09.32 (EEST)[vastaa]
Lupaavalle tasolle ei yleensä sentään vaadita useita kirjalähteitä. Jo mainittujen syiden lisäksi ongelmaan vaikuttaa moni muukin tekijä, kuten se, että suosituista aiheista kirjoitetut artikkelit huononevat pikku hiljaa siksikin, että kaikenlaiset kirjoittelijat käyvät lisäilemässä niihin heikkolaatuista sisältöä, jota kukaan ei poista, koska ne eivät varsinaisesti ole vandalismia tai sotkentaa. Täällä ollaan liian arkoja tekstin poistamisessa sillä perusteella, että se on esim. aiheen vierestä tai aiheuttaa artikkeliin epätasapainon. Jotkut muokkaajat kaiken lisäksi puolustavat huonoja lisäyksiään raivokkaasti. Tämä aiheuttaa ehkä myös sen, että laadukkaiksi valitut suosituista aiheista kirjoitetut artikkelit heikkenevät ajan myötä pahemmin kuin marginaaliaiheet, jotka saavat olla rauhassa muokkaajilta. --Savir (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 10.18 (EEST)[vastaa]
Ehkäpä noinkin, mutta suositut aiheet huononevat aikaa vasten myös muista syistä kuten siksi, että tieto vanhenee. Jos artikkeleita muistettaisiin käydä läpi aina välillä, niin samalla tulisi sekin tsekattua mitä niihin on edellisestä tsekkaus kerrasta lisätty. Tarkoitan tällä läpikäynnillä enemmän sitä mitä on tehty valtioartikkeleihin kun niitä on päivitelty kuin esim seulontaa. --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 16.03 (EEST)[vastaa]
Varmaan myös arviontikriteerit eri tasoilla vähitellen kehittyvät. Toisaalta toistuva ilmiö on se, kun ajankohtaisesta artikkelista tehdään arvioitu vaiheessa, jossa artikkeli on lähteistetty vielä aivan tuoreilla lehtiuutisilla. Sitten artikkelia päivitetään enää uutisilla uudempien tapahtumien osalta mutta ei itse artikkelin perusrunkoa, joka koostuu edelleen vanhoista uutisista, vaikka aiheesta sen jälkeen olisi ehtinyt ilmestyä jo kirjoja. Tällainen voisi arvioinnin voimassa pitämiseksi johtaa uuden arvioinnin tarpeeseen, jos arvioinnin kriteereistä halutaan pitää tiukasti kiinni. Ei-päivänkohtaisissa aiheissa (esim. tiedeaiheet aloilta, joilla tutkimus etenee nopeasti) samaan voidaan joutua kuvaamallasi tavalla tiedon vanhenemisen takia. Kaikki tällaiset ja lisäksi Savirin yllä kuvaamat runsaat, vaihtelevat pikkumuokkaukset johtavat usein käytännössä paineeseen kirjoittaa artikkeleita kokonaan uudestaan. Toisaalta tämä on työlästä: jostain uraansa vielä jatkavasta nuorehkosta poliitikosta on saatettu kirjoittaa kirja pari. Kekkosesta ja Mannerheimista metreittäin. Oikeastaan tekisi mieli heittää pallo vaikka Kekkos-museon ja Mannerheim-museon tyypeille: hei, pistkääpä artikkelit kondikseen virkatyönä ja sponsoroikaa näin wikipediaa. Aiheen hyvin tuntevalle, jolla on lähteet käsillä, työ ei olisi kovin iso. Toki joku tavallinen wikipedistikin joskus voi tällaiseen tarttua, mutta se vain on rajoitettua, mitä itse kukin ehtii, ja mihin valinta osuu. --Urjanhai (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 17.04 (EEST)[vastaa]
