Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 134

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Yksittäistapauksen merkitys

Tämän kesäisessä Helsinki Pridessä eräs ylikersantti aiheutti varsin runsasta mediakeskustelua esiintyessään tapahtumassa puolustusvoimain univormussa. Kirjoitin aiheesta lyhyesti Helsinki Prideä käsittelevään artikkeliin ([1]). Eräs toinen käyttäjä kuitenkin kumosi muokkaukseni, koska se on ei-merkittävä yksittäistapaus. Aloin pohtimaan miksei myös vuoden 2010 pippurisumuteisku kulkuetta vastaan ole ei-merkittävä yksittäistapaus. Nähdäänko väkivaltainen kannanotto Wikipediassa merkittävämpänä kuin väkivallaton kannanotto? Vai onko teko merkittävämpi, jos se kritisoi aihetta hyökkäävästi, kuin silloin, jos se puolustaa aihetta pyrkien saamaan aikaan rakentavaa keskustelua? Väkivalta on toki "konkreettisempaa", etenkin jos siitä annetaan tuomio, mutta ei jokainen pahoinpitely silti ole maininnan arvoinen. Molemmat tapaukset aiheuttivat keskustelua lehdissä, esim. Hesarin sivuilta voi etsiä. --Älyttäjä (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 14.29 (EEST)

Tämä keskustelu ja minun kommenttini ei oikeastaan kuulu käytäntösivulle, mutta valitettavasti arvasin jo etukäteen, kuka on kumouksen tehnyt. Joku toinen olisi voinut olla kumoamattakin. Täytyy miettiä, pitääkö ongelmaan puuttua keskustelemalla yksittäistapausten merkittävyydestä yleensä vai pitääkö ongelmaa ratkoa puuttumalla yksittäisen käyttäjän toimintaan erityisesti. --Pxos (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 14.46 (EEST)

Wikipedia on tietosanakirja, joten sen artikkelien tarkoitus on antaa yleiskatsaus aiheesta. Kaikkia uutisia aiheesta ei tule mainita artikkelissa. Kyseisestä tapauksesta käyty keskustelu ei myöskään liity yleisellä tasolla nimenomaan Helsingissä pidettyyn tapahtumaan. --Thi (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 14.51 (EEST)

Laajemmin asiaa voisi käsitellä niin, että muodostaako seulojien toiminta Wikipediaan eräänlaisen portsareiden ammattikunnan, jota vastaan satunnaisesti muokkaavien iphmisten on turha pullikoida. Asiasta keskusteltiin aikanaan, mutta kun seulonta on ollut käytössä nyt vuosia, olisi aika tehdä jonkinlainen välianalyysi asiasta. Tosin lienee vaikea erottaa tekniikan käyttämistä kumoamisen perusteista, mutta silti. --Pxos (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 14.57 (EEST)

Kaikki uutiset eivät toki ole maininnan arvoisia. Missä menee se raja kuinka paljon jotain tapahtumaa tulee olla käsitelty mediassa, että siitä voidaan mainita? Sitä, mikä liittyy mihinkin, on hieman hankalaa arvioida. Tämä keskustelu lähti kuitenkin liikkeelle nimenomaan Helsinki Prideen liittyen, joten kokisin sen maininnan arvoiseksi nimenomaan Helsinki Priden artikkelissa. Vaikka vuoden 2010 isku kohdistui Helsinki Prideen, näkisin sen protestina ennemminkin homoseksuaalisuuden yhteiskunnallisen näkyvyyden kasvua kuin juuri Helsinki Prideä kohtaan. Silti siitä on hyvä mainita (myös) kyseisessä artikkelissa. --Älyttäjä (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 18.29 (EEST)

Maininnat tärkeistä tapahtumista sopivat kyllä tapahtuman historian jatkoksi ja tuosta voi muokata sellaisen. Kovin laajat selvitykset kuitenkin näyttäytyvät ajan kuluessa päivänkohtaisena tietona ja osioon alkaa tyypillisesti ilmaantua korjattava- ja päivitettävä-mallineita. Siksi olisi hyvä pyrkiä jo alussa tiiviiseen ilmaisuun. Ihannetapauksessa artikkelissa olisi linkki Wikiuutisiin, missä selostettaisiin tiedotusvälineiden erilaisia reagointeja. Wikiuutisiin kannattaisi mielestäni suhtautua enemmänkin kuluvan vuoden tapahtumien seurantana ja arkistona MMM-kirjojen tapaan kuin päivän uutisina. --Thi (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 20.08 (EEST)

Keskustelu jatkukoon artikkelin omalla keskustelusivulla, kun se koskee yksittäistapausta. Ei liity käytäntöihin. Keskustelu on aloitettu jo siellä. --Pxos (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 19.18 (EEST)

Suomalaisen linkitys artikkelin johdannossa

Tästä oli aiemmin keskustelua: ”Suomenkielisessä Wikipediassa on täysin tarpeetonta wikilinkittää "suomalaista" mihinkään.” Kansalaisuus – kansallisuus Voisiko ohjeeseen linkit lisätä maininnan kuinka menetellään? Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin on helpompi perustella muokkaustaan vetoamalla ohjeeseen. Nyt on lukuisia turhia muokkauksia, yksi esimerkki lukuisista [2] [3], jossa Lenitha lisäsi linkin toistuvasti. Syntymäpaikka linkitetään mikäli syntynyt Suomessa, mutta ei toistuvasti kuolinpaikassa. Voidaan esittää monia erilaisia mielipiteitä siitä mitä kansallisuus tai kansallisuus milloinkin tarkoittaa. Mutta lyhyesti: linkitetäänkö artikkelin johdannossa [[Suomi|suomalainen]] vai ei? Toivottavasti tähän saataisiin ratkaisu, koska osa Wikipedian kehittämiseen kuluvasta ajasta menee turhaan palautteluun. --raid5 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 11.02 (EEST)

Lopeta turha palauttelusi niin sillähän se ratkeaa.--Lenitha (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 20.15 (EEST)

Lopeta turha linkittelysi niin sillähän se ratkeaa. --raid5 (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 22.19 (EEST)

Näköjään sinua on aikaisemminkin huomautettu: [4] [5]

Ei taida tulla järkevää ratkaisua tai edes järjellistä vastaustakaan. Kysy mitä vaan niin vastaan mitä vaan. Siinä linkin lisäys [6] poisto [7] lisäys [8] poisto [9]
Linkin lisääminen on tarpeellista, mutta poistaminen on turhaa, vaikka ”Suomenkielisessä Wikipediassa on täysin tarpeetonta wikilinkittää "suomalaista’ mihinkään.” Aikaa ja palvelintilaa riittää turhille muokkauksille. --raid5 (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 23.23 (EEST)

Ei sillä pitäisi olla merkitystä onko artikkelin henkilö "suomalainen" vai "kiinalainen". Mielestäni johdannossa olisi hyvä olla linkitettynä se valtio, jonka maan kansalainen henkilö on. Eli nimenomaan valtio linkitettynä (esim. Suomi), ei kansallisuus (suomalainen). Jos se on ilman linkkiä, niin lukija joutuu itse kaivamaan valtioartikkelin esille, ja varsinkin ei-ehkä-niin-tunnettujen maiden, kuten "trinidadjatobagolainen" saattaa hämmentää ilman linkkiä. --Stryn (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 23.27 (EEST)

Nyt on linkitettynä maa eikä virheellisesti kansallisuus maahan (kansalaisuus): [10]. Voisiko näin tehdä jatkossakin? --raid5 (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 23.36 (EEST)

No tuo on mielestäni toimiva ratkaisu. Joku voi pitää tuota toki turhan toistona, koska usein syntymävaltio on sama kuin valtio, jonka kansalainen henkilö on. --Stryn (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 23.42 (EEST)

Kiitos vastauksesta. Jos syntymäpaikka on tiedossa, niin linkitän vastedes siihen. Parempi sekin kuin kansallisuuden sekoittaminen kansalaisuuteen. --raid5 (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 23.59 (EEST)

Suomen linkitys sanaan suomalainen on lyhyempi ja luontevampi ratkaisu. --Thi (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 00.16 (EEST)

Olet aivan oikeassa, mutta lisäksi ratkaisu on virheellinen. --raid5 (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 11.56 (EEST)

Henkilöiden wikimerkittävyyden epäsuhta

Tässä aiheesta, josta on varmasti puhuttu paljon jo aiemmin. Vaikuttaa siltä, että toisilla aloilla wikimerkittävyys saavutetaan hämmästyttävän paljon helpommin kuin toisilla. Erityisesti hämmästelen sitä, että nähtävästi urheilussa rima on todella matalalla. Esimerkiksi jääkiekon Mestiksen joukkueiden pelaajat näyttävät olevan lähtökohtaisesti wikimerkittäviä. Toisaalta poistoäänestyksestä annettujen ohjeiden mukaan puolustusvoimissa kenraalit ovat merkittäviä, everstit lähtökohtaisesti eivät. Minun on vaikea hyväksyä väitettä, että jokainen Mestis-sarjan, siis ei edes pääsarjan, pelaaja on alallaan merkittävämpi kuin eversti omallaan. Taiteilijoiden kohdalla tavallaan ymmärrän suhteellisen matalan rajan, koska koko ala on luonteeltaan sellainen, että yleisesti hyväksyttyjä hierarkioita on vaikea luoda. Mitenhän nämä säännöt menevät vaikkapa ev.lut. kirkon kohdalla? Ovatko merkittäviä piispat? Vai myös tuomiorovastit, lääninrovastit, "merkittävimpien" seurakuntien kirkkoherrat, kaikki kirkkoherrat, kappalaiset? Eversti-säännön mukaan merkittäviä olisivat varmaan vain piispat (tai ehkä myös tuomiorovastit). Jääkiekkoilija-säännön mukaan varmasti ainakin kirkkoherrat (ovat sentään esimiesasemassa) ja varmaan myös kappalaiset. --Salamies40 (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 10.36 (EEST)

Mitä noita Mestis-seurojen artikkeleita katsoin, niin siellä on reilusti jätetty linkittämättä suuri osa pelaajista eli Mestis-pelaajat ovat varmaankin pääsääntöisesti saavuttaneet wikimerkittävyyden pelaamalla jossain vaiheessa uraa korkeimmallakin sarjatasolla. Jääkiekossa homma on mielestäni kyllä muuten lähtenyt vähän lapasesta. Esim. NHL:n varaustilaisuuden jälkeen tuli taas artikkeleita ainoastaan junioriliigoissa pelanneista jääkiekkoilijoista, koska NHL-varaus. Vaikeahan noita(kin) on tietysti arvottaa (esim. onko yksi ottelu SM-liigassa suurempi meriitti kuin vaikkapa kokonainen kausi jossain Pohjois-Amerikan junioriliigassa jne.). –Kooma (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 11.06 (EEST)

Samaa mieltä. Pitää kysyä miksi. Selitys on mielestäni se, että merkittävyyskäytännöstä on tullut muokkaajille vitsi (tai voi olla, että sitä ei ymmärretä, ja voi myös olla ettei ko. käytäntöä ole edes helppo ymmärtää). Poikkeukset merkittävyyskäytännöistä on tullut tavoitteeksi. Päätetty mitä päätetty (ja ilmeisesti käytäntösääntöjen mukaan), yhteisö on valinnut kenen joukoissa seisovat. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 11.18 (EEST)

Merkittävyyskäytäntöjen poikkeusten pitäisi mielestäni perustua johonkin älylliseen vertailtavuuteen (nykykäytännössä esitetyt merkittävyyttä osoittavat riippumattomat luotettavat lähteet on tuollainen). Lukumäärässä ei ole arvotettua painotusta. Merkittävyyskynnys poikkeussäännöin tässä mediassa po. mielestäni samaa ”vaikeus”luokkaa kaikilla henkilöillä. Esim. jos everstejä nimitetään vuosittain x kpl, niin jääkiekossa uusia pääsarjapelaajia ei saisi tulla juurikaan enemmän/vähemmän kuin x kpl (mikä on tuo lkm, asiasta hyvin vähän tietävä arvaukseni jääkiekkoilijoista on n. 400?, entäs eversteissä?). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 13.38 (EEST)

Juuri jonkinlainen älyllinen vertailtavuus on juuri se, mitä aloituksellani tarkoitin. Sitä ei siis ollut tarkoitettu miksikään erityisesti jääkiekkoilijoihin tai muihin urheilijoihin suunnatuksi arvosteluksi. Täsmennettäköön siis vielä, että koska everstejä ei katsota yleisesti merkittäviksi, jääkiekkoilijoita tai muita tulisi rinnastaa kenraaleihin. Väittäisin, että tämä kriteeri on kyllä useimmilla aloilla puolestaan liian tiukka. --Salamies40 (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 13.57 (EEST)

Päinvastoin liian löysä. Aina sillion tällöin merkittävyysäänestyksissä pääsee wikipediaan, vaikka muuten on merkittävyydeltään vähäpätönen. Jukka Wallin (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 14.40 (EEST)

Mitä tarkoittaa älyllinen vertailtavuus? Jos meillä on nyt sanotaan vaikka tällä hetkellä 350 liigassa pelaava jääkiekkoilijaa, niin pitääkö samojen älyllisten vertailtavien kriteerien mukaan olla 350 tämän hetken roskakuskia. Näin käsitin tuon vastaavuuskriteerin. Eri lajien vertaaminen tuolla tavalla on todella haastavaa, siksi meillä on ne suuntaviivat, joilla yritetään vetää viivat sinne, että se paljon puhuttu merkittävyys ylittyy. Se on nyt ikävä fakta, että esimerkiksi jääkiekosta kirjoitetaan paljon, jolloin pääsääntöisesti SM-liigapelaajista pystyy kirjoittamaan useista lähteistä kootun artikkelin. Katsoin Googlesta muutamasta viime vuosien eversteistä tietoa, niin kirjoituksia löytyi yllättävänkin vähän. Tämä on (ikävä kyllä) maailman tila, ihmiset ovat kiinnostuneita viihteestä, minkä takia esimerkiksi yhden kauden liigapelaajista kirjoitetaan enemmän kuin alallaan varmasti korkeammalla olevista eversteistä. --PtG (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 19.20 (EEST)

En minä ainakaan ole tarkoittanut vastaavuuskriteerillä mitään sellaista, että artikkeleita jääkiekkoilijoista ja roskakuskeista tulisi olla yhtä paljon. Tietysti harrastajakentän laajuus ja yleinen kiinnostus vaikuttavat. Ymmärrän myös, että ammattijääkiekkoilijat (samoin kuin vaikkapa tiedemiehet, balettitanssijat tai kirjailijat) ovat jo lähtökohtaisesti vahvasti valikoitunut ryhmä, jolla perusteella on ymmärrettävää, että heistä on suhteessa paljon artikkeleita. Kuitenkin sellainen perustelu, että ihmiset nyt vain ovat kiinnostuneita viihteestä, on tietosanakirjamaisuuden kannalta erittäin vaarallinen. Silloin koko merkittävyyskriteeristä voidaan luopua ja avata tulvaportit kaikille hetken "julkkiksille". Yksi asiaan liittyvä ongelma on ikärakenteen vääristymä. Vuonna 1920 syntyneistä on suomenkielisessä wikipediassa 709 artikkelia, vuonna 1945 syntyneistä 1058 ja vuonna 1985 syntyneistä 1626. Nuorten on siis suhteessa paljon helpompi saada artikkeli Wikipediaan. Tämä ei tietenkään liity ainoastaan urheilijoihin vaan muutkin nuoret viihteilijät ovat mukana kuviossa. Voisi ehkä olla toivottavaa, että jurojen nuorisojulkkisten kohdalla odotettaisiin muutama vuosi ennen artikkelin luomista, ellei kyseisillä henkilöillä ole aivan kiistattomia ansioita. --Salamies40 (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 22.54 (EEST)

Älyllisestä vertailtavuudesta vain se, että vertailijalla pitää ainakin olla riittävästi älyä vartailla, ks. esimerkit. Kv. mittakaavassa täysin marginaalissa olevasta palloilulajista kirjoitetaan Suomessa valtavasti. Neljännen sarjatason pelaajat pääsevät merkittävyydessä lähdemielessä helposti kenraaliluokkaan. Hömppä myy parhaiten jokaisessa mediassa. Mulla ei voi olla mitään tuota vastaan, sitä saa mitä enemmistö tilaa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 21.07 (EEST)

Yksi lisätekijä suuntaviivoilla merkittävyyteen ongelmista. 1930-60-lukujen jääkiekkoilijoista olisi merkittävyyskynnyksen ylittänyt hyvin pieni osa (sama pätee jalkapallossa 1930-2010-luvuilla). Tänään kaikki nuo ovat artikkelimielessä wikimerkittäviä (kymmenisen tuhatta pelaajaa yhteensä + naispelaajat). Poikkeussäännöllä on huomaamattoasti ”vapautettu” turhan iso määrä tänne kuulumatonta tavaraa. Kaikkiko minkä tahansa palloilulajin pääsarjapelaajat wikimerkittäviä, höpö höpö. Muut kevyet kulttuurit kuin urheilu sisältävät vastaavat ongelmat Miksei aleta tehdä luotettavaa tietosanakirjaa? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 07.42 (EEST)

Sinä sotket keskenään merkittävyyden ja luotettavuuden. Ei pääsarjapelaajistakaan tule kirjoittaa lähteettömiä artikkeleita. --Otrfan (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 07.48 (EEST)

En sotke, ja ymmärrän jopa lähteistämistä. Sinä et näytä mielestäni ymmärtävän, että joillekin lähteistämätön ”tieto” ei ole luotettavaa tietoa. Minulle lähteistämätön Wikipedia-"tieto" on lähtökohtaisesti aina ihan ite ihan omasta päästä muisteltu ”tieto”. Keskustelufoorumeilla, höpö-somessa yleisemin, on paljon tuollaista ”tietoa”. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 08.40 (EEST)

Aika lahjakkaasti sotket asiat. --Otrfan (keskustelu) 28. heinäkuuta 2016 kello 08.42 (EEST)

Korjataan nyt alkuun heti yksi virhe: Mestis-pelaajat eivät ole lähtökohtaisesti merkittäviä. Nykyisten kriteerien mukaan vain pääsarjapelaajat ovat merkittäviä, mutta iso osa Mestis-pelaajista on kuitenkin pelannut jollain uransa vaiheessa Liigassa. Pelaajan nykyinen taso ei vähennä merkittävyyttä, jos hän on aiemmin ollut liigatasin kiekkoilija. --PtG (keskustelu) 27. heinäkuuta 2016 kello 12.20 (EEST)

Näin juuri, ja myöskään everstiys ei vähennä wikimerkittävyyttä. Jos everstiä on käsitelty riittävän laajasti riippumattomissa lähteissä, everstikin ylittää merkittävyyskynnyksen. Kaikki kenraalit sen sijaan katsotaan suuntaviivan mukaan merkittäviksi, vaikka normaalisti vaadittu laaja käsittely riippumattomissa lähteissä puuttuisikin. ¬Antilope 27. heinäkuuta 2016 kello 21.47 (EEST)

Albumien merkittävyys

Terve vaan teille rakkaat kanssakäyttäjät. Hopeajärven sadan kappaleen painoksen Käägiä ja lippuriskejä poistettiin tässä taannoin reilun äänestyksen tuloksena. Bändioppaassa kuitenkin löytyy yhä viimeisin tieto tulkinnanvaraisesta poistokäytännöstä:

»Poistoäänestyksien kautta tullut suuntaviiva on, että levy-yhtiön kautta pitkäsoiton julkistaneet bändit ovat käytännössä automaattisesti merkittäviä. Tässä tarkoitetun levy-yhtiön ei tarvitse olla iso tai tunnettu (esimerkiksi Rikos Records kelpaa levy-yhtiöksi), mutta julkaistu levy ei saa olla omakustanne. Ajatuksena tässä on ollut, että levy-yhtiössä on henkilökuntaa, joka toimii portinvartijana sille mitä julkaistaan jolloin Wikipedian kirjoittajien ei tarvitse pohtia aiheen merkittävyyttä.»

Julkaistu levy ei ollut omakustanne. Wikipedian kirjoittajan ei tarvinnut pohtia aiheen merkittävyyttä. Arvaatte varmaankin nyt, miksi olen hyvin poissa tolaltani veren kiehuessa ja korvista ulos roiskuten. Sanoisin etten minä huvikseni näitä artikkeleita väsää, mutta se olisi valetta. Kaiken teen kuitenkin suuntaviivoja noudattaen, kuten viimeksikin. Siksi olisi ns. ihan sikamageeta aloittaa keskustelu näistä muutoksista tai vaihtoehtoisesti luomani artikkelin palautuksesta. Minun kannallani ei äänestyksen jälkeen ole enää väliä, joten toivon hartaasti, että poistoa puoltanut enemmistö veisi keskustelun loppuun ja pääsisi konsensukseen uudesta linjauksesta. Meinaa motivaatio mennä kun on pelko perseessä eikä tiedä mitä tässä enää uskaltaa aloittaa. Olen hieman kiihkona mutta tämä on ihan vilpitön pyyntö teitä kaikkia kohtaan, joku tolkku tähän pitää nyt tulla ja äkäseen. --Vilhokki (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 17.25 (EEST)

Merkittävyyden kannalta tärkeitä ovat albumin lehtiarvostelut ja -artikkelit, niitä ei tainnut tuossa tapauksessa olla. Lisäksi kyse on livealbumista. Julkaisun painosmäärä voidaan mainita yhtyeen artikkelin tekstissä ja painostiedot diskografiassa. Merkittävyyden suuntaviivoissa ei todeta, että merkittävien yhtyeiden albumit ovat merkittäviä, vaan että ne voivat olla merkittäviä. Kappaleluettelo ja kansikuva eivät yksinään ole perinteistä tietosanakirjatietoa. Klassisen musiikin levytyksistä tehdään paljon vähemmän artikkeleita, vaikka niistäkin julkaistaan kritiikkejä.[11] --Thi (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 17.54 (EEST)

Mulla on ajatus että täällä kerrotaan albumeista jotka on yleisesti (olleeet) saatavilla, eli joista ihmiset voivat olla kiinnostuneita. Joku sadan kpl:een painos on tarkoitettu varmana pienen piirin erikoisjakeluun eikä myyntiin, muuten on levy-yhtiö käsittämättömän pessimistinen. Jos siitä sadan kappaleen levystä on jossain kerrottu muutakin kuin maininta, asiaa voi pohtia sitten siltä pohjalta uudestaan. Eli jos kyseessä on bändin historiallisesti merkittävä levy, josta syystä tai toisesta otettiin vain tuo sadan kpl:n painos, kerro lisää. --Mwåc8m (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 18.04 (EEST)

Kyllä näitä levyjä on mm. Combat Rock Shopissa myynnissä ollut, ja esim. Jukka Nousiainen & Räjäyttäjät julkaisee kaikki albuminsa ensin tai jopa ainoastaan C-kasettina. Mutta se ei tietenkään ole pointti tässä. Teillä molemmilla on erinomaisia näkökulmia, näistä kahdesta saisi mielestäni suuntaviivoihin jo jonkinlaisen tiivistelmän lisättyä, eli kiitos. --Vilhokki (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 22.06 (EEST)

Olen aikalailla samalla kannalla Mwåc8m:n kanssa. Jotain muutakin merkitystä olisi oltava, kuin että sen on julkaissut joku x records, varsinkin hyvin pienen painoksen ollessa kyseessä. Itse asettaisin samalle tulilinjalle myös suosittujen artistien tusinakokoelmapainokset, joita julkaistaan loputtomiin ja joilla ei ole muuta arvoa, kuin että satunnaisen suosittu läjä biisejä on pakattu uusiin kansiin, jotta kuolleelle hevoselle voi antaa pari raipaniskua lisää parin lisäeuron toivossa. --Ukas (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 23.44 (EEST)

Viralliset kokoelma-albumit jättäisin rauhaan, ne saavat useimmiten listamenestystä ja ulkoisia lähteitä löytyy poikkeuksetta. Kaiken maailman bootlegit ovat turhakkeita. Entäs sitten Sound Pack -albumit? Kaipa näissäkin uutta sisältöä on, niin ärsyttäviä kuin rahastuslevyt ovatkin. Sekään ei kuitenkaan ole mielestäni epämerkittävyyden peruste. --Vilhokki (keskustelu) 3. elokuuta 2016 kello 02.09 (EEST)

Viitepakko

Wikipedia:Tarkistettavuus tulee lisätä viitteiden lisäämienn pakolliseksi, jos lähdepyyntöjen säännönmukainen lisääminen lähteet sisältäviin artikkeleihin sallitaan esim Agano. Tämän seurauksena voitaneen poistaa vuoden päästä pääosa artikkeleista ja ainakin täyttää wikipedia lähdepyynnöillä.--194.251.119.208 12. elokuuta 2016 kello 08.38 (EEST)

Aiheellinen keskustelunavaus. Viitekäytäntö tuntuu olevan useiden käyttäjien kanssa ristiriidassa, joten tähän olisi hyvä saada yhteisymmärrys keskustelulla aikaan. Itse en näe ainakaan vielä tarvetta pakottaa viitteistystä käyttöön. Toisaalta jos yleisiä lähteitä alkaa olla useita, tarkistettavuus kärsii. Voisiko ohjeistusta selkeyttää esim. maininnalla, että jos yleisiä lähteitä on useita, suositellaan tietojen viitteistystä? --Jannex (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 11.40 (EEST)

Tarkistettavuus -käytäntö sanoo tietojen lähteistä: ”Artikkelien tietojen tulee perustua luotettaviin kolmannen osapuolen julkaisemiin lähteisiin.” Tuossa huonosti sanottu on kolmas osapuoli, eikä puhuta tiedon yksilöimisestä mitään. Merkitse lähteet –käytäntö sanoo ”uuden tiedon lisääjä merkitsee käyttämänsä tietolähteet itse artikkeliin.” Tuossakaan ei vaadita tiedon yksilöimistä. Noissa on tosiaan tarkentamisen paikka. Tarkentaisin noita tyyliin ”jokaisen tiedon on selvittäva sille esitetystä lähteestä”. Eli yhdellä lähteellä tiedot löytyy siitä (miten helppoa tiedon varmentaisen pitää olla, on seuraava ongelman paikka). Kahdella tai useammalla lähteellä ei pitäisi voida lähteistää ilman viitteistystä, eli lisätään kielto johonkin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 13.05 (EEST)

Nykyinen käytäntö on hyvä, ei tarvitse olla oppiarvoltaan väitellyt voidakseen kirjoittaa tänne, koska lähteissä riittää mikä esitystapa tahansa. Eipä ole muutoskaan käytännössä noudatettaviin käytäntöihin. Kun olen lisännyt lähdepyyntöjä joihinkin artikkeleihin, niin jotkut seulojat (ja muistaakseni jopa ylläpitäjätkin) ovat kieltäneet tuon jo aikoja sitten (ovat poistaneet lähdepyynnöt, koska lähde on esitetty ehkä linkatussa toisessa Wikipedia-artikkelissa). Enää en lisäile lähdepyyntöjä, olen siirtänyt vastuun tiedon paikkansa pitävyydestä ja varmentamisesta lukijalle. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 11.51 (EEST)

Linkittämässäni artikkelissa on kolme (ylittyyko usea?) lähdettä, joista tieto löytyy ja sen yläpuolella olevassa luokka-artikkelissa tieto on jopa viitteistetty. Kumottuani lähdepyynnön lisäyksen kumoukseni kumottiin ylläpitäjän tukiessa toimintaa ilmoittamalla viitepakon olevan de facto -käytäntö. Tarkoittaako tämä sitä, että IP:nä minulta vaaditaan enemmän kuin tunnukselliselta käyttäjältä?--194.251.119.208 12. elokuuta 2016 kello 12.03 (EEST)

No siis ongelma yleislähteissä ei ole siinä, että löytyykö artikkelissa olevat tiedot niistä vaan miten artikkelit saadaan pidettyä ylläpidettävinä. Esimerkiksi Umikaze-luokka-artikkelin tiedot varmaankin löytyvät ilmoitetuista lähteistä, mutta koska Wikipedia on yhteisöllisesti muokattava tietosanakirja, jossa kaikki voivat muokata kaikkea, niin uusien muokkausten tullessa ei artikkelitekstistä pystytä enää päättelemään onko se jostain ilmoitetusta lähteestä vai ei. Ylipäätänsä jo nykyisellään on vaikea päätellä mikä tieto artikkelissa on mistäkin lähteestä ja tiedon tarkistamiseksi pitäisi käydä kolme kirjaa läpi. --Zache (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 12.53 (EEST)

Ei, vaan mistä tahansa noista eli tieto löytyy kaikist.--194.251.119.208 12. elokuuta 2016 kello 13.13 (EEST)

Eli olisivatko käyttäjät tyytyväisempiä siihen, että laittaisit jokaisen kappaleen jälkeen jokaisen teoksen lähdeviitteeksi? Eihän se kovin kauniilta näytä, ja jos joku lisää tekstiä kappaleen sisään, niin samalla tavalla sekoittuu lähteetön tieto lähteistetyn kanssa kuin yleisten lähteidenkin kanssa. Toki jos joku lisää lähteettömän kokonaisen kappaleen, niin se paistaa kyllä silmään muuten viitteistetystä tekstistä. --Jannex (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 19.21 (EEST)

Käyttäjät olisivat tyytyväisiä esimerkiksi siihen, että jokainen kappale lähteisteään käyttäen yhtä lähdettä. Kun käyttää kirjaviitettä ja sivunumeroita, kappaleen loppuun tulee yksi pieni sininen numero, joka ei rumenna mitään ja viitelistakin näyttää söpöltä. Toisaalta voi viitteistää vaikka jokaisen lauseen, jolloin väliin tungettu viitteistämätön lause erottuu. Täällä on paljon muokkaajia, jotka suunpieksännän sijaan viitteistävät lisäämänsä tekstin sen enempää mutisematta, joko kappaleittain, lauseittain tai jotain siltä väliltä.--Htm (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 21.15 (EEST) (ja jatkaa) Noissa aiemmin mainitun artikkelin kirjoissa on yhteensä reippaasti toista tuhatta sivua, joten jonkun yksittäisen tiedon metsästäminen niistä on aika urakka. Kun itse katsoo tiedon artikkelia varten niin luulisi samalla vaivalla merkitsevän sivunumeron/numerot viitteeksi. --Htm (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 21.22 (EEST)

Ei yksittäisen tiedon tarkistaminen tällaisista verraten uusista tietokirjoista ole yleensä mikään urakka. Niissä on lähes säännönmukaisesti kattava hakemisto, josta voi nopeasti katsoa kyseiseen kohteeseen liittyvät sivunumerot. Arvioisin tiedon tarkistamisen vievän noin minuutin siitä, kun kirja on saatu käsiin. ¬Antilope 13. elokuuta 2016 kello 00.54 (EEST)

Joku muu voi arvioida kolme tuntia. Teenpä niin. Kolme tuntia menee arvioisin. Eikun pannaan neljä. -Viitteen merkitsemiseen kuluva aika on noin minuutti, kun viitekohta on haettu lähteenä käytetyistä kirjoista. Täs tuntuu olevan kyse kuitenkin jostain suuremmasta asiasta kuin viitteen mekitsemisestä.--Htm (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 05.14 (EEST)

Tämähän riippuu täysin artikkelista ja siinä käytetyistä lähteistä. Katsopa vaikka artikkelia Magneettivahvistin, jossa on käytetty lähteinä useita teoksia, joita ei löydy suomalaisista kirjakaupoista eikä kirjastoista. Jos niitä aivan oikeasti haluaa tarkistaa, joutuu todennäköisesti tilaamaan tarvitsemansa teoksen ulkomailta. Aikaa kuluu muutama viikko ja rahaakin joitain kymppejä. Kun teos on lopulta omissa käsissä, väitteen ja lähdeviittauksen oikeellisuuden tarkistaa muutamassa minuutissa. Mielestäni tämä on sellainen tärkeä syy, miksi kannattaa lähdeviitteeseen lisätä myös riittävän pitkä lainaus lähteestä. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.30 (EEST)

Artikkelissa esitetään yli kaksikymmentä tietoa, joista 4 on lähteistetty lukijaa arvostavasti (Wikipedian käytäntöjen edellyttämästi), eli suoritus saa multa lähteistämismielessä arvosanan 2/10. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.10 (EEST)

Mallineen funktio

Mikähän esimerkiksi tällaisen {{Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde}} funktio on, kun meillä on kuitenkin [[:Luokka:Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde]] ? --Höyhens (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 11.43 (EEST)

Varmaankin sama kuin tämän: {{Suomen kirjallisuuspalkinnot}}, vaikka on luokka Luokka:Suomalaiset kirjallisuuspalkinnot ja Luettelo suomalaisista kirjallisuuspalkinnoista (jonka itse asiassa tein korvaamaan mallinetta) eli täysin turha. Artikkelit täyttyvät mallineista, mikä on huono asia. Mutta ehdotapas poistoa, heti on lauma käyttäjätunnuksia vastustamassa poistoa. --Abc10 (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 13.57 (EEST)

Tietolaatikoita koskeva ehdotus mielipidetiedustelusta

Ehdotan että tietolaatikkojen tarpeellisuudesta järjestetään epävirallinen mielipidetiedustelu, johon voi mainita senkin miksi tai miksi ei, ja senkin mitä tarvitaan ja miksi ja mitä ei tarvita ja miksi ei. Ehdotukseen kuuluu se että tämä ei ole sitova vaan vain kuulemo siitä mitä väki ajattelee. Myös IP-käyttäjät voinevat osallistua IMO. --Höyhens (keskustelu) 20. elokuuta 2016 kello 02.14 (EEST)

Jonkinlainen mielipidetiedustelu tuosta pitänee tehdä, mutta ei vielä, sillä keskustelua on käyty vasta alle viikko. Toisekseen ip-äänet rampauttaisivat mielipidetiedustelut, jotka on käytännössä kevyempiä äänestyksiä. --Olimar 20. elokuuta 2016 kello 02.31 (EEST)

Onko Kotus Jumala, jota kannattaa palvoa...

...kielenhuoltoasioissa? Meinaan siis sitä, että jos Kotus ei hyväksy joitakin taivutusmuotoja (esimerkiksi sanalla koala muotoja koaloiden, koaloitten, koaloita), ovatko ne väärin niin, että niitä tulisi välttää? Ajan siis takaa sitä, että Kotus ei salli joitakin ihan arkipäiväisessä käytössä olevia taivutusmuotoja. Tai jos Kotus suosittaa muotoa x muodon y sijasta, onko Wikipedian välttämätöntä käyttää muotoa x?--85.76.79.158 30. heinäkuuta 2016 kello 02.29 (EEST)

Kotus ei ole Jumala vaan lakisääteinen kielenhuoltoelin. Voit kirjoittaa ihan niin huonoa kieltä kuin katsot sopivaksi. Joku sitten korjaa jälkesi, mutta tietysti olisi toivottavaa kirjoittaa hyvää kieltä. Hyvää kieltä joutuu vähän opettelemaan, eli se ei ole luontaista kaikille, vaikka olisi käynyt kouluakin. --Abc10 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2016 kello 09.32 (EEST)

Kotus voi joskus tehdä virheitä, ja tekeekin, mutta yleisesti ottaen helpoimmalla päästään Wikipediassa, kun noudatetaan Kotuksen suosittamia muotoja, ellei ole painavia syitä muuhun. En näe painavaa syytä miksi pitäisi ehdoin tahdoin kirjoittaa koaloiden. --Jmk (keskustelu) 30. heinäkuuta 2016 kello 10.39 (EEST)

Kotukseen eli tässä tapauksessa Kielitoimiston sanakirjaan saa helposti otettua yhteyttä, esimerkiksi koala-sanan artikkelista on linkki palautelomakkeelle. Tai toimituksen sähköpostiosoitteella kielitoimistonsanakirja[at]kotus.fi. Kotus-Jumala ei ehdi lukea kaikkia nettikeskusteluja. Toimittajille voi vinkata, jos tuntuu, että jossakin on virhe tai puute. --Triceratopsi (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 14.26 (EEST)Triceratopsi

Päivämäärien linkitykset

IP:n kanssa on viime päivinä ollut vääntöä siitä, ovatko päivämäärien ja vuosilukujen wikilinkitykset tarpeellisia (tapaus). Käytäntöhän kuuluu: Käytä järkeä linkityksessä: ”Älä linkitä artikkelin aiheen kannalta epäolennaisia sanoja tai käsitteitä, jotka ovat yleistietoa.” Päiväykset: ”Päivämäärät ja/tai vuodet linkitetään vain, jos niillä on artikkelin kannalta oleellista merkitystä.” ComradeUranium (keskustelu) 3. elokuuta 2016 kello 15.50 (EEST)

Olen samaa mieltä. Artikkelin lukemista ei tule vaikeuttaa turhilla linkeillä. Itse linkitin jokaisen päivämäärän tehdessäni ensimmäisiä muokkauksiani, siitä lähtien olen jatkanut poisoppimista muista virheistä. --raid5 (keskustelu) 3. elokuuta 2016 kello 17.07 (EEST)

Pistetään vielä sellainen kommentti, että on ihan yksi lysti onko tietolaatikon päivämäärät linkitettyjä vai ei. Siitä, että niitä venkslataan edes takaisin on enemmän haittaa ja ne voi ihan hyvin jättää linkitetyiksi jos joku on ne linkittänyt. --Zache (keskustelu)

Linkit eivät anna lisätietoa lukijalle ja uuden artikkelin mallia etsivälle ne antavat väärän mallin. Linkitykset voi korjata muun muokkauksen yhteydessä. --Thi (keskustelu) 3. elokuuta 2016 kello 17.33 (EEST)

Jep, tarpeettomia ovat. Ei jostain 8. helmikuuta tai vastaavasta saa mitään lisätietoa sotalaivaan liittyen. 2001:14BB:40:4599:496E:B830:F0BE:1946 3. elokuuta 2016 kello 18.00 (EEST)

Pääosin näin. --Ukas (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 00.33 (EEST)

Käsittääkseni on ollut tapana linkittää henkilön syntymä- ja kuolinpäivät, sekä päivämäärä että vuosiluku. Muiden kuin henkilöartikkeleiden kohdalla tulee olla sallittua linkittää artikkelin kannalta edes yksi (oleellinen) vuosiluku, joka esimerkiksi yhteisön kohdalla olisi aloitus- tai perustamisvuosi, rakennusten ja rakenteiden tms. kohdalla valmistumisvuosi jne. Selkeä ja rankka ylilinkitys voisi olla mahdollista poistaa (olen poistanut mm. telkkariohjelmasarja-artikkelista linkitykset kun oli linkitetty joka ainoan sarjan osan lähetyspäivämäärä, joita oli noin 50), mieluummin muiden muokkausten yhteydessä. Systemaattisesti vuosilukulinkityksiä ei tarvinne alkaa poistamaan. En ole katsonut mistä linkkien poistosta tämänkertaisessa eskaloituneessa kiistassa on kyse eikä aikani juuri nyt siihen riitä. Varsinaiset riidat voisi käydä merkittävimmistä asioista, joka näin huomautuksena kaikille kiistaan osallisille. --Htm (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 02.10 (EEST)

Tuossa ensimmäisessä viestissäni on diffi. ComradeUranium (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 02.13 (EEST)

Juu huomasin kyllä sen katsoin sen jopa. -Koitan pitää kommentoinnin ja tarkastelun yleisellä ylimalkaisella tasolla.--Htm (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 02.40 (EEST)

Keskustelun avaus on harhaanjohtava väittäessään päivämäärien linkityksestä olevan käytäntö. Ensimmäinen linkki on erittäin ylimalkainen käsittäen kaikki linkit ja toinen keskittyy myös yleiseen päivämäärien linkitykseen ottamatta kantaa wikipediassa käytössä olevaan tapaan eli vältetään leipätekstissä ja sallitaan mallineessa. Sotalaivojen (kuten osittain siviilialustenkin kohdalla) on useissa maissa (en sano kaikissa kun en tiedä) tapana viettää rakentamisen aikana kolme tilaisuutta eli kölinlasku, vesillelasku ja palvelukseenotto, jossa sotalippu nostetaan ensimmäisen kerran lippusalkoon. Vesillelasku näistä tunnetuin, mistä on suurten alusten kohdalla tehty muun muassa erillisiä teoksia ja nykypäivänä jo hävittäjistäkin kuten HMS Daring. Ihmettelen tällaisen väännön syntymistä ja tällaisten yhteenvetojen käyttöä perusteena.

Miksi wikipediassa yleensä on linkitetään? Saman "tarpeettomuuden" mukaisesti pitäisi kieltää punaisten linkkien luominen, koska ne eivät olemattomuudellaan anna mitään uutta tietoa lukijalle. Sotalaivoista kiinnostuneelle nuo muutamat linkit antavat mahdollisuuden esimerkiksi selvittää saman aikaisesti eri maissa tai telakoilla rakennetut alukset, mikä ilman linkkejä on melko haastavaa.--194.251.119.208 4. elokuuta 2016 kello 08.00 (EEST)

Niin, paitsi että tuonne päivämääräsivuille ei kirjata alusten vesillelaskuja ym., joten ei sieltä mitään lisätietoa saa. 2001:14BB:50:1F71:31AB:FB52:90F5:F590 5. elokuuta 2016 kello 00.56 (EEST)

Ymmärsinkö oikein, että sinusta päivämäärät pitäisi linkittää sitä varten, että saat haettua artikkeleita catscanilla tai jollain muulla vastaavalla työkalulla? Jos noin, niin kertaluokkaa parempaan lopputulokseen pääsisit sillä, että tärkeät tapahtumat olisi talletettu wikipedia:Wikidataan ja teet haut esimerkiksi Petscanilla ja ylipäätänsä kun tiedot on Wikidatassa, niin niistä pystyy tekemään huomattavasti monimutkaisempia hakuja. --Zache (keskustelu) 15. elokuuta 2016 kello 11.28 (EEST)

Tuo haku oli vain esimerkki päivämäärien käytöstä ja muitakin toki voi olla. Koko keskustelun lähtökohta on kieroutunut, koska jatkuvasti pitää perustella kolmen mallineessa olevan päivämäärän linkkien tarpeesta. Olen ymmärtänyt, että mallineessa olevat tiedot ovat lähtökohtaisesti artikkelin kannalta olennaisia. Olennaiset tiedot on ollut tapana linkittää linkin ollessa mahdollinen. Esittämäsi idea on hieno, mutta mielestäni toteuttamiskelvoton. Kuka ja mistä siirtää tiedot wikidataan? Tuollaista ei voi normi muokkaajalle asettaa. Kaikki eivät osaa edes kieltenvälisiä linkkejä vielä laittaa sinne ja toiset kokeneetkin muokkaajat laittavat ne minne sattuu. Pelkkä linkin olemassaolo jo mahdollistaa perushaun menetelmällä, mitkä linkittyvät tähän artikkeliin ja sitten pieni rajaus.--194.251.119.208 15. elokuuta 2016 kello 11.44 (EEST)

No siis kun muokkasin kuukausi sitten fiwikiin kopioimani Wikidata-kirjaston päivämäärätulostuksia fiwikiin sopivaksi, niin asetin siinä päivämäärätulostuksen muodoksi [[dd. kuukausi]] [[vuosi]], koska ajattelin päivämäärälinkitysten olevan tietolaatikossa hyvä asia ja se miten homma on yleensä mennyt (esim). Samoin tietolaatikoissa käytetyt päiväysmallineet ({{päiväys}}, {{päiväys2}}, {{elokuvapvm}}, {{Aloituspäivämäärä ja ikä}}, {{Syntymäaika ja ikä}}, {{Syntymä- ja kuolinaika}} ja {{Kuolinaika ja ikä}} tulostavat vakiona päiväykset linkitettyinä joten kai se noista voi ihan perustellusti sanoa, että päivämääriä on tietolaatikoissa järjestelmällisesti linkitetty. Se, että onko asiasta järkeä lähteä muokkaussotimaan, niin ei, koska päiväyksen muodon pystyy määrittämään koodissa ja se joka tapauksessa on ennemmin tai myöhemmin luullakseni pakko tehdä koodilla. Toinen seikka on, että kuka siirtää tiedot Wikidataan, niin se on sama kuin kaikkialla muuallakin eli sinä, minä, joku muu tms ja tällä hetkellä se on ne muokkaajat jotka ovat kiinnostuneita asiasta. (Jos olet, niin voin katsoa miten tietoja käytännössä saataisiin siirrettyä, mutta en ala niitä yksin siirtämään) Joka tapauksessa jos katsotaan asioita vaikkapa viiden vuoden aikajänteellä, niin Wikidata on se mihin mennään tietolaatikkojen tapaisissa asioissa, koska sillä saadaan tehtyä asioita joita ei nykysysteemillä pystytä. Yksi tälläinen on tiedon haettavuus ja toinen on se, että tiedon ylläpidettävyys paranee kun kaikkia tietoja ei tarvitse jokaisessa wikissä erikseen pitää ajantasalla. --Zache (keskustelu) 15. elokuuta 2016 kello 13.53 (EEST)

eli suomeksi sanoen erittäin pitkäjänteinen ikuisuusprojekti. Muokkaussotiminen vaatii aina useamman wikipedistin (nyt kaksi tunnuksellista, joista toinen botti, ja yksi IP). En ymmärrä, että mikä oikeutus (käytäntövelvoite, kuten poistajat esittävät) on poistaa mallineissa olevia merkityksellisiä linkityksiä tai muitakaan merkittäviä linkityksiä? Sama asia smallien lisäämisessä, mikään ei velvoita niiden käyttöä ja ne heikentävät selkeästi luettavuutta. Kuitenkin niitä ollaan lisätään mallineisiin. Kyseisten tunnuksellisten käyttäjien historiaa katsoessa tuon tyyppiset muokkaukset keskittyvät keisarillisen Japanin sotalaivoihin eli pitäisin tuota kaikilla mittapuilla tahallisena kiusantekona ja häiriköintinä. Wikipediassa kuitenkin tuntuu olevan de facto -käytäntönä, että tunnuksellinen muokkaaja saa tehdä lähes mitä tahansa, josa toisena osapuolena on IP. --194.251.119.208 15. elokuuta 2016 kello 14.06 (EEST)

No siis laivoihin liittyen on ollut parikin kommenttipyyntöä jotka ovat koskeneet ihan tunnuksellisten käyttäjien toimintaa esim. kommenttipyyntö: Sotalaiva-artikkeleiden asiakysymykset. Toinen tämän tapainen kahden käyttäjätunnuksen välinen erimielisyys voisi olla keskustelu pikkukuvien koon määrityksistä: kuvakoon määritys. Eli en nyt sanoisi tässä olevan käyttäjätunnus-ip välisestä asiasta vaan ihan siitä, että osa käyttäjistä on joustavampia kuin toiset. Riippumatta siitä muokkaavatko he IP:llä vai ei. Vähän rautalangasta väännettynä, niin en minä olisi ikinä lähtenyt muokkaussotimaan small-tageista tai päivämäärien linkityksistä ja jos olisin kokenut asian tärkeäksi olisin yrittänyt perustella näkemystäni kahvihuoneessa ja tyytynyt lopputulokseen. --Zache (keskustelu) 15. elokuuta 2016 kello 15.18 (EEST)

Käytäntökahvihuoneessa käyty keskustelu ei päätynyt mihinkään tulokseen eli alkuperäinen kirjoittaja valinnee tavan. Siitä huolimatta tunnukselliset käyttäjät ajavat kahdestaan small-tageja mallineisiin kunnioittamatta alkuperäistä valintaa tai hyväksyttämättä muita näkemyksiä. Tämä johtuu mielestäni ylläpidon tunnuksellisten suosimisesta, koska vastaavassa tilanteessa IP käyttäjä olisi jo luokiteltu vandaaliksi.--194.251.119.208 15. elokuuta 2016 kello 15.45 (EEST)

Alun perin päivämäärät piti linkittää sen takia, että Mediawiki tunnisti merkinnän päivämääräksi ja käyttäjän asetuksissa pystyi valitsemaan, missä muodossa halusi päivämäärät näytettävän. Tämä ominaisuus ei ole tainnut tulla ikinä järin suosituksi, en ole varma että toimiiko se enää. Asetuksissa näyttäisi vielä päivämäärämuoto olevan (Ulkoasu -> Päiväyksen muoto), mutta toimiikohan se artikkelitekstissä? Joka tapauksessa en ole vielä keksinyt, mitä arvoa on päivämääräartikkeleilla, muuta kuin triviamielessä katsoa kenellä on samoja syntymä- tai kuolinpäiviä. Vuosiartikkelit puolestaan voisivat teoriassa kehittyä hyödyllisiksi, mutta niiden kehittämiseen ei ole tähän mennessä riittänyt yhteisön innostusta, joten tässäkin toivo alkaa olla mennyttä. Kuitenkin varsinkin historia-artikkeleissa niiden linkitys voi olla nytkin hyvä asia, jolloin samanaikaisia tapahtumia käsitteleviin artikkeleihin pääsee nopeasti. --Jannex (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 08.48 (EEST)

Estetyn käyttäjän keskustelusivulla esitettiin, että tietolaatikoissa vuosilukuja on linkitetty. Käsittääkseni se johtuu pikemminkin siitä, että kuseinen vuosiluku on artikkelin aiheelle tärkeä kuin siitä, että vuosiluku on laatikossa. Tosin laatikkoon laitetaan vain tärkeää tietoa (eli suo siellä vetelä täällä).--Htm (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 22.16 (EEST)

Htm:n viestistä lyhennettynä ja sovellettuna:

• Linkitetään johdannossa henkilön syntymä- ja kuolinpäivät, sekä päivämäärä että vuosiluku
• Muiden kuin henkilöartikkeleiden johdannossa linkitetään (noin) yksi oleellinen vuosiluku, tarvittaessa lisätään kommentti <!-- tärkeä vuosiluku -->
  • yhteisön aloitus- tai perustamisvuosi
  • rakennusten ja rakenteiden valmistumisvuosi
• Ei ylilinkitystä, jos tarvetta poistaa, niin muun muokkauksen yhteydessä
  Kun käytäntö on tiedossa, niin ei ole tarvitse arvailla oikeaa menettelytapaa. --raid5 (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 13.16 (EEST)

• Pitäisin päivämäärien linkittämistä aiheellisena lähinnä siinä tapauksessa, jos kyseessä on sellainen tapahtuma, jonka muistoksi ainakin jossakin maassa, jollakin paikkakunnalla tai joissakin piireissä vietetään kyseistä päivää juhla- tai muistopäivänä. Muussa tapauksessa se on tarpeetonta, mutta jos se sattuu jonkun aikaisemman muokkaajan jäljiltä olemaan linkitettynä, ei siitä juuri haittaakaan ole. -KLS (keskustelu) 13. elokuuta 2016 kello 13.40 (EEST)

Pistetään tähän myös sellainen huomio, että ennemmin tai myöhemmin Visuaalisen muokkaimen toimintoihin tulee se, että mallineen päivämääriksi merkityt kentät valitaan kalenterityökalulla jonka seurauksena on varmaankin se, että päiväykset tallennetaan ISO 8601-muodossa ja mallineen tulostuksen tehtäväksi jää päiväyksen kotoistaminen tulostettavaan muotoon samaan tapaan kuin se tapahtuu tällä hetkellä verkkoviitteiden kanssa. Tällöin niihin ei myöskään tallennu mitään wikilinkkejä ja tulevaisuuden kannalta olisi varmaan hyvä kirjata kaikkiin mallineiden päivämääriin se, että niiden tulisi olla ilman linkityksiä muodossa (PP.KK.VVVV, tai PP. kuukausi VVVV, ISO 8601) ja tehdä tarvittavat muunnokset / linkitykset mallinekoodissa. --Zache (keskustelu) 15. elokuuta 2016 kello 11.28 (EEST)

Pääsääntöisesti päivämäärien ja vuosilukujen wikittäminen on ihan turhaa ja tuottaa vain tarpeetonta levottomuutta tekstin ulkoasuun ja huonontaa luettavuutta. Erityisesti tämä on ongelma leipätekstissä, mutta yhtälailla päivämäärä-vuosi-wikitysten hyödyllisyys on nolla mallineissakin jne, joten niistäkin voisi luopua. Gopase+f (keskustelu) 26. elokuuta 2016 kello 10.07 (EEST)

Päivämäärien ja vuosilukujen linkittäminen on sikäli joskus hyödyllistä, että niiden linkkien avulla voidaan täydentää päivämäärä- ja vuosiartikkeleita. Niillä sivuilla voidaan vilkaista sinne linkittävien sivujen luetteloa ja poimia sieltä tärkeitä tapahtumia. Sen kannalta olisi kuitenkin tarpeellista, että kirjoittajat osaisivat linkittää vain merkittävien tapahtumien päivämäärät, ja epämerkittävät linkitykset poistettaisiin. --Savir (keskustelu) 26. elokuuta 2016 kello 10.50 (EEST)

Käyttäjä Zache totesi alkuosassa, että "... on ihan yksi lysti onko tietolaatikon päivämäärät linkitettyjä vai ei." Varmistan vaan, että nouseeko vuosi- tai päivämäärälinkityksellä artikkeli (lisäverkostumisensa johdosta edes hitusen) suositummaksi julkaisuksi esimerkiksi Googlen tilastoissa tai wikipedia-avaruudessa (jossa ainakin aiemmin esiteltiin eniten luettuja/ linkattuja sivustoja)? Kuvittelin ainakin joissain tapauksissa, että päivämäärien ja vastaavien ylilinkityksellä pyrittiin nostamaan artikkelien statusta erilaisissa hakupalveluissa. Missäs se Wikipediassa luetaan nyt -ikkuna nyt onkaan... eikö siinä ollut jonkinlaisena painona myös artikkelin keskinäiset linkitykset (vai oliko se interwikien määrä). Onko tässä pohdinnassa mitään perää tai edes ajatuksentynkää? --Paju (keskustelu) 11. syyskuuta 2016 kello 07.14 (EEST)

Small-teksti

Tietääkös joku, mitä tarkoitusta varten small-teksti on kehitetty? Olen nähnyt sitä käytettävän muun muassa niin, että esim. kunnan asukasluvun perään laitetaan sulkeisiin vuosiluku ja se smallilla. Mutta ei liene mitään mieltä kirjoittaa smallilla yhtään pidempää tekstiä, pieni fontti tekee lukemisen vain hankalammaksi. Rivittämisen takia sitä nyt tuskin tarvitsee käytää, kun esim. näyttöjä on wikikäyttäjillä vaikka minkä kokoisia. --Htm (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 22.16 (EEST)

Pientä tekstiä näkee usein tietolaatikoissa esim. vuosilukujen merkitsemisessä (esimerkki). Tietolaatikoissa on vähän tilaa, joten joskus saattaa olla aiheellista pienentää sellaiset tarkentavat ja vähemmän oleelliset tiedot, jotta tärkeämmät tiedot erottuisivat paremmin. Sitten meillä on toisaalta etusivun artikkelitoiveiden luettelo, jossa pientä tekstikokoa käytetään ilman mitään järkevää syytä, eikä sitä jostain syystä korjata pyynnöistä huolimatta. --Savir (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 09.54 (EEST)

Missä niitä pyyntöjä on esitetty? En ainakaan etusivun keskustelusivun arkistoista äkkiseltään löytänyt. Etusivun keskustelusivu olisi se luonteva paikka keskustella etusivun ulkoasusta. --Jmk (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 09.59 (EEST)

Minun ehdotukseni on keskustelussa mallineesta:Artikkelitoiveet. --Savir (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 10.05 (EEST)

Hmm, keskustelua ei ole varmaan laajasti huomattu. Varmaan sen fontin voisi muuttaakin, tosin jos se on vuonna 2009 äänestyksellä päätetty osana etusivun kokonaisuudistusta, niin olisi hyvä saada hiukan useampi mielipide. --Jmk (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 10.10 (EEST)

Pienen tekstin järjestelmästä käyttöä tulisi välttää sen lähinnä hankaloittaessa lukemista eli ainoastaan pitkät usean sanan tarkenteet kannattaa pienentää ja unohtaa yksittäisten sanojen pienentäminen. Tietolaatikkoihin mahtuu tekstiä riittävästi ilman smalliakin. Täsmenteet mallineessa on tarkoitus lukea ja ne on lisätty sinne tietoisena siitä, että ne antavat tarpeellista lisätietoa lukijalle.--194.251.119.208 8. elokuuta 2016 kello 08.23 (EEST)

Mitä tulee pienen fontin siunauksellisuuteen rivityksessä, niin rivitys juurikin hoituu ilman pientä fonttia, joka tekee hallaa tekstin luettavuudelle, johon eräät käyttäjät ovat takavuosina pyytäneet kiinnittämään huomiota. Tekisin niin että lyhyet vuosiluku- yms ilmoitukset smallilla ja pitkät löpinät normaalisti.--Htm (keskustelu) 8. elokuuta 2016 kello 10.31 (EEST) (edit ja täyd)--Htm (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 06.14 (EEST)

Tähän liittyen yleisesti, niin lisäsin artikkeleihin muutaman seurantaluokan jossa voi nähdä miten tarkenteita on käytetty:

• luokka:Small-elementtiä käyttävät tietolaatikot (= jokin arvo (2016))
• luokka:Small-elementtiä käyttämättömät tarkenteelliset tietolaatikot (= jokin arvo (2016))

Toinen seikka mikä tuli myös vastaan on se, että tietolaatikoissa käytetään vähintään kahta eri fonttikokoa ja kahta rivinkorkeutta. Eli niissä on neljää eri tekstinkokoa jo ennen kuin edes tuota small-attribuuttia käytetään jolloin se on ihan tietolaatikkokohtaista kuinka pieneksi se teksti menee.

• Poikkeavia tekstinkokoasetuksia sisältävät tietolaatikot:
• Ilman style-parametria olevat tietolaatikot

Näistä ainakin ne joissa on pieni fontti-koko ja pieni rivinkorkeus teksti on turhan pientä jo ilman small-tagiakin (vakioasetus muuten) ja vakioasetukset varmaan kannattaisi muuttaa sellaisiksi, että ne vastaavat noita "poikkeavia tekstinkokoasetuksia" -sisältävien tietolaatikoiden asetuksia joissa tekstiä on suurennettu vakioarvoihin nähden. --Zache (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 07.54 (EEST)

Small-tag (noin 8500) /ilman small-tagia (noin 49000) suhteen perusteella pitäisin muutosta tagien lisäämiseksi tarpeettomana ja määrän vuoksi muutoksen vaativan melko selkeän konsensuksen. Lisäksi tarkemman analyysin tekemiseksi koosta poikkeavat voisi jakaa oletusarvoa suurempiin ja pienempiin, joista ainakin pienemmissä small-tag pitäisi sitten lähtökohtaisesti kieltää niiden tuottaessa liian pientä tekstiä.--194.251.119.208 16. elokuuta 2016 kello 10.55 (EEST)

Täysin tarpeetonta lähteä kieltämään jotain yksittäisiä muotoiluja tietyn IP:n mielipiteen takia. Tässä on varmaan todettava sama asia minkä totesin jo vuosia sitten Phiitolan muokatessa tunnuksellaan, eli noihin sotalaiva-artikkeleihin on aivan turhaa lähteä tekemään mitään ulkoasumuutokaia, kun siellä on muutaman käyttäjän klikin määräämät säännöt. Parempi varmaan siirtyä muihin aihepiireihin ja antaa IP:n temmeltää vapaasti omistamissaan artikkeleissa. --Msaynevirta (k · m) 16. elokuuta 2016 kello 12.23 (EEST)

Jos pysytään asiassa, niin aloitin laajemman keskustelun tietolaatikon tyyleistä ja voitaisiin yrittää määritellä minkä näköisiä niiden halutaan olevan. Näin ihan siksi, että se ei ole hirveän tarkoituksenmukaista, että tietolaatikoiden ulkoasu vaihtelee sen mukaan mistä sen tyylisäännöt on satuttu kopioimaan ja toiseksi siksi, että vakioasetukset on aika huonot. --Zache (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 12.50 (EEST)

Small-tagit sopivat tietolaatikkoon minunkin mielestäni, koska ”aiheellista pienentää sellaiset tarkentavat ja vähemmän oleelliset tiedot, jotta tärkeämmät tiedot erottuisivat paremmin.” --raid5 (keskustelu) 14. syyskuuta 2016 kello 22.24 (EEST)

Tarkistettavuus-käytännön muuttaminen

Sivulla Keskustelu Wikipediasta:Tarkistettavuus#Kolmas osapuoli käytiin keskustelua käytännön muuttamisesta. Keskusteluun osallistui vain kolme käyttäjää, joten kysytään täällä muidenkin käyttäjien näkemystä. Mitä mieltä ollaan ehdotuksesta, että käytännön tekstiä muutetaan esimerkiksi näin:

"Artikkelien tietojen tulee perustua luotettaviin kolmannen osapuolen julkaisemiin julkaistuihin lähteisiin. Lähteiden pitää olla sitä perusteellisemmat, mitä poikkeuksellisempi tai erikoisempi väite on kyseessä. Lähteet merkitään ohjeiden mukaan täsmällisesti tarkistamisen mahdollistamiseksi."

--Raksa123 (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 12.50 (EEST)

Sopii mulle ja käytännössähän asia on noin kuin mitä tuossa ehdotetaan. --Zache (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 12.16 (EEST)

Vaikuttaa kannatettavalta korvata useimmille tuntematon käsite selkeämmällä ja hyödyllisemmällä. On tapauskohtaista, mikä lähde on missäkin luotettava. --Savir (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 12.24 (EEST)

Kuulostaa hyvältä, kannatan ehdotusta. --Msaynevirta (k · m) 21. elokuuta 2016 kello 16.54 (EEST)

Erittäin huono ajatus. Kolmannen osapuolien lähteistä tekee luotettavia aiheeseen nähden osaksi juuri se, että ne ovat kolmannen osapuolen tuottamia. Kun tieto ei ole julkaisijalleen suoran (taloudellisen) intressin alaista, on sitä voitu arvoida kriittisesti. Finnusertop (keskustelu) 31. elokuuta 2016 kello 06.34 (EEST)

Erittäin huono ajatus. Kuten edellä todetaan, on taloudellisia yms. intressejä siihen, että tieto on puolueellista. Tämä on erityisen huolestuttavaa erityisesti silloin, jos kysessä on aihe, joka on poliittisen kiistan kohteena kuten vaikkapa pakkoruotsi tai jokin tunteita herättävä taideaihe.--LCHawk (keskustelu) 31. elokuuta 2016 kello 13.16 (EEST)

Olen tässä samaa mieltä Finnusertopin kanssa. Kolmas osapuoli voi olla vaikea käsite, mutta ajatus sen taustalla on tärkeä.--Olimar 31. elokuuta 2016 kello 13.44 (EEST)

Tietolaatikkojen tyylit

Aloitin sivun Wikipedia:Wikiprojekti Mallineet/Linjaukset/Tietolaatikon tyylit, koska tietolaatikkojen tyylejä ei olla koskaan sen kummemmin määritelty ja ne vaihtelevat tietolaatikosta toiseen ja, koska esimerkiksi päiväysten linkitys ja tarkenteiden tekstin koko on herättänyt keskustelua sekä muokkaussotimista. Linkitetyllä sivulla on yleisimmät tietolaatikoiden käyttämät rivi/fonttikoot esimerkkeinä sekä myös se miltä tarkenteet näyttävät normaalikokoisena tekstinä, että small- kokoisena.

Se mitä halutaan ensisijaisesti määritellä on:

1. Tietolaatikossa käytettävän normaalin tekstin koko "em"-arvona?
2. Tietolaatikossa käytettävän rivin korkeus "em"-arvona?
3. Kirjoitetaanko tarkenteet pienemmällä kuin normaaliteksti (=small-tagien sisälle)?
4. Linkitetäänkö päivämäärät silloin kun ne ovat tietorivin pääasiallisena arvona (=esim syntymävuosi)?
5. Linkitetäänkö päivämäärät silloin kun ne ovat tietorivin tarkenteena (=vuosi jolta tietorivin arvo on peräisin)?

Enwiki käyttää tarkenteen kirjainkokona samaa kokoa kuin mitä tietolaatikon normaaliteksti on. Frwiki puolestaan pistää tarkenteet small-tagien sisälle joten näistä Wikipedioista voi käydä katsomassa sen miltä tietolaatikkojen tarkenteet näyttävät hyvin toteutettuna.

Toinen huomio on päivämäärälinkityksistä se, että mikäli päivämäärälinkitys tehdään automaattisesti (=visuaalinen muokkain, wikidatasta tulevat arvot), niin sen päättely onko a.) päivämäärä linkitetty jo muualla artikkelissa on mahdotonta ja b.) myös sen päättely, että onko näytettävä päivämäärä "tärkeä tieto" on ohjelmallisesti hankalaa. Tällöin linkityssääntöjen tulisi olla tyyliä linkitetään vakiona kaikki päivämäärät, linkitetään ainoastaan rivin arvona näkyvät päivämäärät, linkitetään pelkästään tarkenteet jne.

Lisäksi ehdotan, että jos jostain asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen, niin tehdään Pizza vs Pitsa -tyyppinen äänestys ,jossa eniten ääniä saanut vaihtoehto valitaan käyttöön. --Zache (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 12.44 (EEST)

Omaa silmääni miellyttää esimerkkisivulla fr-wikin tietolaatikon muotoilut. Ilmaa on sopivasti ja fontin koko miellyttää. Kannatan yhtenäistä muotoilua tietolaatikoihin, se kohentaa sivuston ilmettä ja johdonmukaisuutta, millä on oma osansa tiedon löydettävyydessä, ymmärrettävyydessä ja luettavuudessa. Kun tieto esitetään johdonmukaisesti, vähemmän (häiritsevää) huomiota kiinnittyy tiedon esitysmuotoon. Tällöin myös erilaisten mieltymysten takia syntyviä turhia muokkaussotia voi välttää.--Olimar 16. elokuuta 2016 kello 13.08 (EEST)

3: kirjoitetaan pienemmällä small-tageilla. 4 ja 5: ei linkkejä, elinaikatiedot mallineilla. Tällöin myös mallineita olisi muutettava tähän tarkoitukseen. --raid5 (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 14.54 (EEST)

Tarkenteet pienellä small-tageilla (3.), ei linkkejä (4. ja 5.). Myös minusta fr-wikin laatikko on hyvännäköinen. ComradeUranium (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 15.52 (EEST)

Fr-wikin laatikko on siisti, tosin ulkoreunan tyhjä harmaa reunus ei ole ehkä välttämätön imo. Tarkenteet (3.) small-tageilla ja päivämäärät (4. ja 5.) ilman linkkiä. --Msaynevirta (k · m) 16. elokuuta 2016 kello 17.09 (EEST)

Mielestäni fr-tietolaatikon ilmavat, mutta sopivan kapeat harmaat reunat tekevät laatikosta silmää miellyttävän ja visuaalisesti mietityn, eikä niin täyteen ahdetun oloisen.--Olimar 16. elokuuta 2016 kello 17.19 (EEST)

1-3: Kaikki käy, koska noilla ei ole merkitystä tietosanakirjatiedon luotettavuuden osalta

4-5: Linkitykset vain, jos tieto on lähteisteistetty tietolaatikossa tai artikkelissa, jonka tietolaatikosta on kyse. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 17.34 (EEST)

Voitaisiinko tässä yhteydessä käsitellä myös mallineiden automaattista muotoilua eli esimerkiksi yksiköiden pakkosyöttöä? Sen joustamattomuus heikentää satojen ellei jopa tuhansien tietolaatikoiden luettavuutta. [12] –88.112.208.233 16. elokuuta 2016 kello 17.41 (EEST)

Aivan kuin yhdestä suusta kaikki vastaukset. Minulle on epäselvää, mitkä esimerkeistä ovat fr.wikistä ja en.wikistä. --Abc10 (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 18.51 (EEST)

Ainoa esimerkkilaatikko joka on muualta kuin fiwikistä on tuo oikean reunan Reblochon. Yksikään siis ei ole enwikistä ja tarkoitin lähinnä, että menkää frwikiin ja enwikiin katsomaan miltä jutut niissä näyttää. --Zache (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 20.18 (EEST)

Vastaan

1 0.9em

2 1.2em

3 ei (korkeintaan automaattiset vuosiluvut kuten asukasmäärän ajankohta tms)

4-5 ei--Htm (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 18.59 (EEST)

1) Voitaisiinko samalla sopia, että tietolaatikoissa käytetään/ei käytetä automaattisesti ilmestyviä mittayksiköitä? Esim. mallineessa Malline:Jääkiekkoilija pituuden ja painon perään ilmestyvät automaattisesti sanat "cm" ja "kg", mutta mallineessa Malline:Jalkapalloilija ne täytyy itse kirjoittaa parametriin. Lisäksi joistakin tietolaatikoista löytyy ihan käsittämättömiä viritelmiä (esim. mallineessa Malline:Lentoasema matkustajamäärä-parametri muuttaa kaikki pisteet automaattisesti pilkuiksi ja pilkut välilyönneiksi), joiden takia tietolaatikot harvoin menevät ensimmäisellä yrittämällä oikein.

2) Voitaisiinko tietolaatikon kuva-parametriin luoda jonkinlainen standardi (eli esim. aina muodossa kuvannimi.jpg eikä esim. [[file:kuvannimi.jpg|220px]] kuten joissakin laatikoissa nyt on)? Tässäkin on olemassa hyvin monenlaista viritelmää, eikä sitä oikeaa voi tietää muuten kuin kokeilemalla.

3) Mitä jos luovuttaisiin pakollisista parametreistä kokonaan (pl. tietolaatikon otsikko)? Jonkin parametrin pakollisuus ei tuo tietolaatikoille mitään lisäarvoa, sillä muokkaajat kyllä lisäävät sen tiedon siihen vapaaehtoiseen parametriin jos se tieto on saatavilla.-Henswick (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 19.26 (EEST)

1. En ymmärrä, tekstin kokohan on aina 1 em? 2. Ehkä 1,2 em. 3. Ei. 4. Vain jos linkki menee elokuvavuosiartikkeliin tms. aihekohtaiseen aika-artikkeliin. 5. Ei. – Muilta osin Henswickin linjoilla, eri aihealueiden infolaatikkomallineita on kiduttavan turhauttavaa käyttää, kun juuri mikään ei ole ennakoitavaa, ts. yhdenmukaistettua. –Kotivalo (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 19.33 (EEST)

Mallineista saisi "pehmeämpiä", jos pakkosyöttö poistettaisiin ja lisättäisiin mallineiden ohjeisiin mitä ja missä muodossa mihinkin kohtaan laitetaan. Mallineen ohjesivulta kopioitavaan tietolaatikkopohjaan voisi vielä lisätä yksiköt <*!-- vaikka näin: &nbsp*;yksikkö --> poista vain sulkeet -tyylillä. Tietolaatikon luonti helpottuisi ja sen sisältö olisi yhdenmukaisessa mutta yksilöllisessä muodossa. Toki suuri määrä lootia täytyisi päivittää mutta sitä varten on botteja ja innokkaita muokkaajia. –88.112.208.233 16. elokuuta 2016 kello 19.50 (EEST)

Kotivalo, se em on suhteessa leipätekstin kokoon tms. (pitäisi katsoa mihin se täsmällisesti on, mutta joka tapauksessa se on suhteessa isäntäelementin tekstin kokoon) eli text-size: 0.9 on 90% isäntäelementin tekstinkoosta eli kaikissa tietolaatikoissa on pienempi tekstinkoko kuin mitä leipäteksti on. --Zache (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 20.18 (EEST)

Henswick: 1.) Kaiketi. Tosin tuon matkustajamäärän suhteen, niin jos luettaisiin ohjeita niin siellä lukee sen kohdalla "Lentoaseman (mahdollisimman tuore) vuotuinen matkustajamäärä. Lukumäärä merkitään ilman tuhaterotinta. (Malline muotoilee numerot automaattisesti.)" ja lähdekoodia katsomalla näkee, että se pyöräyttää luvut formatnum:n läpi. Ylipäätänsä minusta se olisi ihan hyvä idea, että luvut merkittäisiin ilman mitään tuhaterottimia ja annettaisiin tietolaatikon muotoilla tuhaterottimet jos siihen on tarvetta. Näin siksi, että jos lukuihin on tungettu välilyöntejä tai nbrs;:ää, niin niitä on aika kankea koodilla käsitellä. 2.) {{tietolaatikko}}-mallineeseen pohjautuvat tietolaatikot käyttävät pelkkää kuvan nimeä ja jos tietolaatikko haluaa [[kuva:kuvan nimi.jpg|]] tyyppisen parametrin niin tietolaatikko on yleensä sitä vanhempi ja joka tapauksessa varmaan kaipaisi uudelleenkirjoitusta tai edes sen, että näitä listattaisiin johonkin. 3.) minulla ei ole tähän mielipidettä muuten kuin, että minun tekemissäni tietolaatikoissa on varmaan ollut aina kaikki parametrit vapaaehtoisia. --Zache (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 21.04 (EEST)

1) Ok. Tuossa matkustajamäärässä ongelmallista on vaan se, että tämä systeemi pakottaa ilmoittamaan matkustajamäärän pelkkinä arabialaisina numeroina, vaikka joissakin tapauksissa toisenlainen ilmaisumuoto (esim. 123 400 000 vs. 123,4 milj.) voisi olla mielekkäämpi. En tosin tuota koodauspuolta niin paljoa ymmärrä, että tietäisin paljonko tuosta nykyisestä systeemistä sitten on koodin käsittelemisessä hyötyä. 2) Ok, tämä selvensi asiaa. 3) Ok. Olisiko teoriassa mahdollista poistaa botilla kaikista tietolaatikoista parametrien pakollisuus ilman, että tästä aiheutuisi mitään merkittävää haittaa (ts. osa tietolaatikoista menisi rikki puhdistuksen seurauksena)?-Henswick (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 23.23 (EEST)

Pakolliset parametrit? Henswick, voisitko selvennykseksi mainita jonkun/joitakuita tietolaatikoita, joissa on pakollisia parametrejä, jotka joko aiheuttavat tai eivät aiheuta ongelmia ko. tietolaatikkoa käytettäessä?--Htm (keskustelu) 17. elokuuta 2016 kello 00.20 (EEST)

Onko tässä joku väärinkäsitys Wikipedian niistä käytännöistä, jotka ovat kaikkia muokkaajia velvoittavia? Tietolaatikko ei ole pakollinen, eli ei tee asioita tietolaatikkoihin, kirjoittaa tiedot artikkeliin ja jättää tietolaatikkopuuhastelut heille, joille se on tärkeää. Tietosisältö pitää tietolaatikossakin olla varmennettavissa luotettavista esitetyistä lähteissä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 17. elokuuta 2016 kello 15.14 (EEST)

Pakollinen parametri on siis mallineissa sellainen parametri jota ilman malline ei toimi. Esimerkiksi {{verkkoviite}}-mallineessa url-osoite on pakollinen parametri. Tietolaatikoissa tälläiset parametrit ovat yleensä sellaisia jotka näytetään aina oli käyttäjä ne määritellyt tai ei. Vapaaehtoiset parametrit ovat puolestaan sellaisia, että jos niiden tietoa ei ole täytetty niin kyseistä tietoriviä ei vain näytetä ja pääsääntöisesti lähes kaikissa {{tietolaatikko}}-pohjaisissa mallineissa kaikki parametrit ovat vapaaehtoisia ja pakollsia ovat lähinnä ne jotka vaikuttavat mallineen toiminnallisuuteen. Esim {{euroviisu}} -mallineen parametri "vuosi" joka näkyy tietolaatikon otsikossa. --Zache (keskustelu) 17. elokuuta 2016 kello 22.35 (EEST)

No siis aika vähän siihen voi mitään automaattista tarkistusta syöte on täysin mielivaltainen. Toinen seikka on, että esimerkiksi ruudunlukijat eivät kovinkaan fiksusti selviä lyhenteistä. Esim. jos kirjoitetaan lukuja tyyliin vaikka 123 4Mrd. niin ruudunlukija lukee sen satakaksikymmentäkolme M r d (lauseen katkaiseva piste) eikä 123 miljardia. --Zache (keskustelu) 17. elokuuta 2016 kello 07.38 (EEST)

Lisäsin sivulle kohdan Rikkinäiset_tietolaatikot johon voi lisäillä sellaisia tietolaatikoita joita pitäisi korjailla (esim. noita joissa on pakotettuja yksiköitä tai kuvia [[kuva:foo.jpg]] muodossa. Jos lista kasvaa pitkäksi, niin sen voi sitten siirtää tuolta omalle sivulleen. --Zache (keskustelu) 17. elokuuta 2016 kello 09.49 (EEST)

Lisäsin myös tuohon rikkinäiset tietolaatikot -kohdan ohjetekstiin maininnan, että samalla kun lisää mallineen listaan, niin mallineen keskustelusivulle pitäisi lisätä kommentti jossa kerrotaan, että ollaan muuttamassa mallinetta ja jossa pitäisi olla linkki tähän keskusteluun sekä tuolle wikiprojektisivulle. Mallineisiin liittyvien wikiprojektien keskustelusivuille voi lisätä maininnan myös. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2016 kello 12.26 (EEST)

Tietolaatikoista voisi poistaa samalla maiden liput ja muut tarpeettomat koristeet.--194.251.119.208 17. elokuuta 2016 kello 13.46 (EEST)

Hyvä idea. --raid5 (keskustelu) 17. elokuuta 2016 kello 22.49 (EEST)

Kai lipuilla tarvetta on? Muun muassa tässä keskustelussa kehutussa fr-wikissä käytetään laajasti lippumallineita. Liput tuovat tietolaatikoihin hieman väriä ja piristystä, ja minusta ainakin ne selkeyttävät, kun näkee nopeasti maan lipun. – ComradeUranium (keskustelu) 17. elokuuta 2016 kello 22.52 (EEST)

Sopisivatko kenties urheilu-, musiikki- ja autoartikkeleihin? Joihinkin musiikkiartikkeleihin olen muokannut listasijoituksia ja lisännyt lipun maalinkkeineen. Muuten niitä on mielestäni varsin kirjavasti. --raid5 (keskustelu) 17. elokuuta 2016 kello 23.04 (EEST)

Autoartikkelissa olen itse ilmoittanut tietolaatikossa lippumallineilla valmistusmaat. Fr-wikissä näyttäisi lisäksi olevan käytäntönä laittaa myös lippumalline valmistajan kohdalle, esim. Nissan, Mercedes-Benz. – ComradeUranium (keskustelu) 17. elokuuta 2016 kello 23.34 (EEST)

Olen samaa mieltä Toveri Uraanin kanssa siitä, että liput tuovat tietolaatikoihin väriä ja selkeyttävät niitä.Itse käytän lippumallineita esimerkiksi yhdysvaltalaisten kaupunkien yhteydessä, koska kaupunkien ilmoittaminen vaatii usein monien samannimisten kaupunkien takia pitkän litanian erilaisia tarkenteita. " Fremont, Alamedan piirikunta, Kalifornia" on lyhyempi ja helpompi hahmottaa kuin "Fremont, Alamedan piirikunta, Kalifornia, Yhdysvallat".-Henswick (keskustelu) 18. elokuuta 2016 kello 00.00 (EEST)

Noin vanhastaan lippuja on käytetty urheilijoiden yhteydessä. Autoja valmistetaan milloin missäkin, ehkä automerkin "kotimaa" voidaan lipulla merkitä, mutta muuten boksista tulee sekametelisoppaa, jos valmistusmaita samalle mallille tai merkille on useitä. Yleensäkään tietolaatikkoon ei tulisi ympätä kaikkea mahdollista tietoa, laatikosta tulee helposti liia pitkä. Mielestäni siihen pitäsi tyytyä sijoittamaan vain oleellinen, mieluummin niukasti ja tekstissä sitten voi luetella lisää ominaisuuksia. Tietolaatikkoon saa väriä kuvallakin.--Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2016 kello 05.01 (EEST)

Järkevää puhetta. Oma ensiautoni oli Fiesta, jossa näkyy olevan kolmen maan liput. Ne eivät tiedonhakijaa paljon auta, tieto tulee tekstistä, eli liput ovat vain koristeena laatikon laatijan oman silmän iloksi. --Abc10 (keskustelu) 18. elokuuta 2016 kello 09.05 (EEST)

Enpä rullannut artikkelia loppuun saakka, viimeisessä laatikossa on yhdeksän (9) lippua. --Abc10 (keskustelu) 18. elokuuta 2016 kello 09.08 (EEST)

Liput tuntuvat tosiaan luontevilta lähinnä silloin, jos artikkelin aihe on jotenkin edustanut maataan. Joskus lopputulos voi olla jopa irvokas; piristäisittekö vaikkapa natsien uhrien kuolinpaikkoja hakaristilipuilla? --Silvonen (keskustelu) 21. elokuuta 2016 kello 18.56 (EEST)

Paikkakunta-artikkeleissakin liput toimittavat koristeen virkaa. Hahmottaminen on varmaan yksilöllinen asia, ja useimmat peruskoulun läpäisseet osaavat ainakin vielä lukea hyvin. Maailman lippukuvasto on laaja, ja lipuista on useimmille tuttua vain murto-osa. Kuka erottaa kaikki pysty- ja poikkiraidalliset liput, esim. Guinean ja Malin. --Abc10 (keskustelu) 18. elokuuta 2016 kello 09.16 (EEST)

Lippujen kuvia on jostain syystä käytetty joissain artikkeleissa symboloimaan valtioiden ohella myös kieliä. Esimerkiksi artikkelin Muumipeikko tietolaatikossa kohdassa "Näyttelijä(t)" on hahmoa suomeksi ja ruotsiksi näytelleet (tai ääninäytelleet) erotettu Suomen ja Ruotsin lipuilla, vaikka kaikki mainitut henkilöt ovat itse asiassa suomalaisia. Mielestäni lipunkuvien käyttö ainakin tuollaisissa yhteyksissä pitäisi lopettaa ja mielellään kieltääkin, koska siinä ei ole juurikaan mieltä. --Risukarhi (keskustelu) 27. elokuuta 2016 kello 15.40 (EEST)

Miten sitten esittäisit yhtä lyhyesti ja selkeästi saman asian? Ja onhan tuossa japaninkielinenkin ääninäyttelijä. – ComradeUranium (keskustelu) 27. elokuuta 2016 kello 15.57 (EEST)

Lippujen käyttö kielisymboleina kuuluu turistirysiin eikä tietosanakirjaan. Lyhyitä symboleita ne toki ovat, mutteivät selkeitä vaan epätarkkoja tai virheellisiä (kuten Ruotsin lipun käyttö tässä suomenruotsin symbolina). --Silvonen (keskustelu) 27. elokuuta 2016 kello 16.03 (EEST)

Kaipa (ääni)näyttelijöiden kielet on ilmaistava sanallisesti, jos ne halutaan tietolaatikossa mainita. Suomen valtiolla on kaksi virallista kieltä, joten Suomen lippua ei voida tulkita viittaukseksi nimenomaan suomen kieleen. Nyt tuo lippujen käyttö antaa sellaisen mielikuvan, että Sixten Lundberg ja Lasse Pöysti olisivat kansallisuudeltaan ruotsalaisia. Aika monissa valtioissa on enemmän kuin yksi virallinen kieli ja aika montaa kieltä puhutaan pääkielenä useammassa kuin yhdessä maassa, joten lippujen käyttäminen kielten symboleina ei yksinkertaisesti ole mielekästä. Ja miksi näyttelijöiden kansallisuudenkaan korostaminen olisi tuollaisissa yhteyksissä tarpeen? --Risukarhi (keskustelu) 27. elokuuta 2016 kello 16.09 (EEST)

Voisiko tuossa listassa olla vaikka alaotsikot ”japaniksi”, ”ruotsiksi” ja ”suomeksi”? Jätän muotoilun osaavammille. --Silvonen (keskustelu) 27. elokuuta 2016 kello 16.12 (EEST)

Varmaan voisi. Muumipeikko-keissiä tosin monimutkaistaa se, että muut mainitut henkilöt ovat pelkästään dubanneet hahmoa animaatioissa, mutta Lasse Pöysti on oikeasti näytellyt sitä teatterissa ja kameran edessä. "Oikea" näytteleminen ja pelkkä dubbaus pitäisi ehkä myös erotella jotenkin, sillä kielen korostaminen on relevanttia lähinnä dubbauksen yhteydessä (kun samojen animaatioiden erikielisissä versioissa on eri näyttelijät). Sama juttu taitaa tulla vastaan monien muidenkin fiktiohahmojen kohdalla, sillä monet hahmot on nähty aikojen saatossa sekä animoituina että elävien näyttelijöiden esittäminä. --Risukarhi (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 13.23 (EEST)

@Henswick:, suurin ongelma on mallineiden yhtenäistämisessä on se, että niitä on niin pirun paljon. Esimerkiksi jos haluaisi kuva-parametrin käyttöä yhtenäistää, niin wikikoodina sen asettaa noin 20000-25000 artikkelia. Uudempia mallineita käyttäviä artikkeleita joihin kirjoitetaan erillisiin parametreihin kuvan nimi ja kuvan leveys on jotain 50000. Erillisiä tietolaatikoita on jotain 70 (wikikoodi kuvia) + 250 (tietolaatikko/kuva-mallinetta käyttäviä). (tässä on listaa niistä jotka käyttävät wikikoodia) Lisäksi näitä ei pysty automatisoidusti muuttelemaan, koska ainakin osa mallineista on toteutettu siten, että niissä on kuvat koostuvat useista kuvista.

Toinen mitä toivottiin yhtenäistettävän on kansallisuus/kansalaisuus -parametrit joita pahimmassa tapauksessa käytetään ristiin siten, että parametrin nimi on kansallisuus ja tietolaatikossa näkyvä otsikko on kansalaisuus tai päinvastoin. Lisäksi otsikoita on ajansaatossa vaihdeltu. (ks. tiivistelmä tietolaatikoista ja Raid5 selasi keskusteluita) Periaatteessa tähän oikea ratkaisu olisi muuttaa otsikot vastaamaan otsikoita JA lisätä tietolaatikkoihin molemmat vaihtoedot ja antaa käyttäjien valita kumman täyttävät vai molemmat.

Kolmas keskustelussa esillä ollut on se, että poistettaisiin tietolaatikoista yksiköiden pakotukset. Tämä periaatteessa on helpoin, koska yksiköiden lisääminen parametreihin on aika suoraviivaista hommaa automaattisesti ja nykyisestä toteutuksesta johtuen se on myös aika yksiselitteistäkin. Toiseksi jos ei haittaa, että wikikoodista puuttuu yksikkö, niin tietolaatikon pystyy pistämään tunnistuksen sille, että onko syötteessä yksikkö vai ei jolloin se lisää yksikön vain silloin jos se syötteestä puuttuu. Tein kokeeksi tuollaisen {{joukkoliikennejärjestelmä}}-mallineeseen.

Joka tapauksessa ongelma on, että erillaisia tietolaatikoita on niin paljon ja pitäis melkein valita ne tietolaatikot jotka halutaan parametreiltaan yhtenäistää/päivittää jne. --Zache (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 20.56 (EEST)

Ok. Vaikka vanhoja mallineita ei kaikilta osin saataisikaan yhtenäistettyä, niin voisimme tietysti silti kirjata yhtenäiset ohjeet käytäntöön ja pitää huolta siitä, että kaikki uudet tietolaatikot toimivat samalla logiikalla. Yksi suhteellisen kevyt vaihtoehto olisi ylläpitää botilla listaa uusista tietolaatikoista ja käydä kaikki uudet laatikot silmämääräisesti läpi heti niiden luonnin jälkeen, jolloin ongelmat ovat vielä korjattavissa. Tietolaatikoita kuitenkin luodaan aika harvakseltaan ja niiden muotoilun tarkistaminen olisi hyvin nopeaa, joten en uskoisi systeemin kaatuvan ainakaan käyttäjien mielenkiinnon hiipumiseen alkuinnostuksen jälkeen (kuten yleensä monissa Wikipedian uusissa järjestelmissä tuppaa käymään).-Henswick (keskustelu) 20. elokuuta 2016 kello 00.48 (EEST)

No voi olla, että se tarkistus saattaa tarkoittaa sen tietolaatikon kirjoittamista uusiksi jos uuden tietolaatikon pohjana on käytetty tietolaatikkoa vuodelta 2006, mutta periaatteessa noin. Tein uimaritietolaatikkoon kokeeksi sellaisen muutoksen (diff), että se kierrättää kuva-parametrin mallineen {{tietolaatikko/Muunna_kuvan_nimi_wikikoodikuvaksi}} kautta joka tunnistaa onko syötteessä wikikoodia vai pelkkä kuvan nimi ja jos se on pelkkä kuvan nimi, niin se muuttaa sen wikikoodikuvaksi. Eli kuvan voi siinä määritellä muodossa kuva=[[kuva:example.jpg|200px|esimerkki]] tai ihan vain kuva = example.jpg jolloin voidaan määrittää, että kuvaparametriin pitäisi pistää kuvan nimi vaikka parametri historiallisista syistä tukeekin joissain mallineissa wikikoodia. Muutettavia tietolaatikoita on noin 70-80 joka on ihan muutettavissa oleva määrä. Toinen muutos jonka tein on se, että jos noita muutetaan niin samalla tietolaatikkojen kuvat voisi muuttaa sellaisiksi, että ne hakevat wikidatasta kuvan jos kuvaa ei ole tietolaatikossa määriteltynä. (tein uimaritietolaatikolle luokan Luokka:Artikkelit joiden kuva tulee Wikidatasta niille artikkeleille joiden kuva on haettu wikidatasta). --Zache (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 14.41 (EEST)

Aiheeseen liittyvä pikkujuttu: Olisi kiva, jos ikä-mallineiden tulostamat päivämäärät ikävuosineen pysyisivät aina samalla rivillä. Ovat aina vain sen n. 20–30 merkin pituisia, joten ei pitäisi olla ongelmaa mahduttaa niitä samalle riville. Ongelmaa esiintyy ainakin tieteilijä- ja näyttelijä-tietolaatikoissa; esimerkkiartikkeleina Albert Einstein ja Marlon Brando, jotka näyttäisivät selkeämmiltä ja siistimmiltä ilman tuota turhaa rivinvaihtoa. 31.169.51.131 20. elokuuta 2016 kello 02.01 (EEST)

Minulla ne pysyvät samalla rivillä. Missähän ongelma mahtaa olla. --Abc10 (keskustelu) 20. elokuuta 2016 kello 09.06 (EEST)

nìissä on   -merkit estämässä rivin katkeamista useassa kohtaa. Kuukauden ja vuoden välissä on normaali välilyönti jolloin rivitys tapahtuu siitä kohdasta. (Olen itse kännykällä niin en pysty fiksaamaan, mutta joku muu voisi kokeilla fiksata noita muuttamalla nbsp-merkkejä tavallisiksi välilyönneiksi. --2001:14BB:80:5841:CD47:8D2:6249:654E 20. elokuuta 2016 kello 11.03 (EEST)

Tässäpä taas puoltava mielipide koskien albumi- ja singlemallineita (yllätys, yllätys). Listasijoituksia listatessa mallineeseen on lippu enemmän selkeyttävä kuin häiritsevä tekijä. Jos listasijoituksia on mallineessa vaikkapa 15, niin liputta siitä tekstirykelmästä (Sverigetopplistan, Suomen virallinen lista, VG-listan yms.) on vaikea ottaa selkoa, eikä nimistä välttämättä tiedä, minkä maan listoja ne edes ovat. Vaihtoehtoisesti listasijoitukset on kätevää merkitä pelkällä lipulla (kuten vaikkapa täällä). En jaksanut lukea muita kommentteja joten en tiedä onko tästä asiasta jo mainittu, mutta eipä muu sikäli "omaa" tonttiani juuri kosketakaan. --Vilhokki (keskustelu) 21. elokuuta 2016 kello 22.20 (EEST)

Linkittämäsi kohta on lipuilla tiiviimmän näköinen. Olen sisällyttänyt joihinkin lippuihin linkin kyseistä maata käsittelevään artikkeliin:
{{Maalippu/kuvalinkki|Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistynyt kuningaskunta}} . --raid5 (keskustelu) 21. elokuuta 2016 kello 22.56 (EEST)

Juurikin näin! Ja hei kiitti, vois alkaa itekki suosimaan tuota tyyliä. --Vilhokki (keskustelu) 21. elokuuta 2016 kello 23.32 (EEST)

Sellainen kysymys tähän, että onko siihen joku syy miksi luvut kirjoitetaan 1 000 000 km sen sijaan, että ne kirjoitettaisiin mallineen läpi joka tuottaisi saman lopputuloksen. Fiktiivinen esimerkki olisi vaikkapa {{numero|1000000 km}} tai {{numero|1000000|km}} ? --Zache (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 14.57 (EEST)

Olen käyttänyt silloin tällöin joissakin taulukoissa Nts-mallinetta, siihen ei voine lisätä yksiköitä. Yritin etsiä numeromallinetta, mutta en löytänyt sitä. --raid5 (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 22.42 (EEST)

Ei ole numero-mallinetta ja kysymys oli lähinnä, että pitäisikö meillä olla. Ainakin minusta lukujen kierrättäminen mallineen kautta on selkeämpi tapa kuin mitä tuo nykyinen on. --Zache (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 22.47 (EEST)

No sitten sellainen pitää olla. --raid5 (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 23.46 (EEST)

Nyt on {{Numero}} --Zache (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 15.44 (EEST)

Kiitos. {{Luku}} taitaisi olla parempi nimi, koska numero tarkoittaa ensisijaisesti yksittäistä merkkiä välillä 0–9, mutta näköjään se on jo varattu. --Silvonen (keskustelu) 25. elokuuta 2016 kello 06.34 (EEST)

{{Luku}}-mallineen voisi varmaan siirtää nimelle malline:luonnollinen luku ilman, että siitä ylitsepääsemättömiä ongelmia tulisi. --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2016 kello 09.54 (EEST)

Voiko numeromallinetta käyttää nts-mallineen tilalla esimerkiksi taulukoissa vai onko niillä eri käyttötarkoitus? --raid5 (keskustelu) 25. elokuuta 2016 kello 10.35 (EEST)

Ne tekee ainakin tällä hetkellä eri asioita. Wikikoodia ne tulostavat seuraavasti eli tuo ensimmäinen tekee tuon näkymättömän span-elementin jota käytetään lajittelussa:

• {{Nts|18245.64}} → <span style="display:none">&&&&&&&&&&018245.0640000</span>18 245,64
• {{numero|18245.64}} → 18 245,64

--Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2016 kello 10.58 (EEST)

Siirsin tietolaatikon {{Luku}}- nimelle malline:luonnollinen luku ja mallineen {{numero}} nimelle {{luku}} sekä mallineen {{tarkista numero}} nimelle {{tarkista luku}} @Raid5:. --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2016 kello 19.07 (EEST)

Kiitos tiedosta. Otan mallineen {{luku}} käyttöön. --raid5 (keskustelu) 25. elokuuta 2016 kello 20.17 (EEST)

Kysyys kirjoittamista vuosikymmeniä harjoittaneelta, miksi numerot pitää kirjoittaa maallineella, jos koulussa opetettu tapa tuottaa saman ja nopeammin ja niin että tyhmempikin sen osaa? --Abc10 (keskustelu) 31. elokuuta 2016 kello 14.11 (EEST)

Se on sitä varten, että pystytään erottamaan se, että onko luku 123 500 sataaksikymmentäkolmetuhatttaviisisataa vai satakaksiymmentäkolme ja viisisataa. Tuosta syystä niihin lukuihin on myös pistetty niitä &nbrs; -merkkejä väliin. Yksi käytännön esimerkki jossa tuolla on ollut oikeasti väliä ovat olleet esimerkiksi se miten puhesyntetisaattorit ovat lukeneet lukuja. --Zache (keskustelu) 31. elokuuta 2016 kello 14.21 (EEST)

Tämän projektin voisi koittaa viedä nyt loppuun, kun eri aiheista on saatu mukavasti keskustelua. Wikipedia:Wikiprojekti Mallineet/Linjaukset/Tietolaatikon tyylit -sivulle voisi koota keskustelun tuloksien pohjalta linjaukset mallineiden muotoiluista.

Koontia Zachen keskustelun alkupuolella kysymästä viidestä kysymyksestä:

1.–2. Muutamia erilaisia lukuja kahdessa kommentissa (Fr-wikin tietolaatikkojen muotoilua piti hyvänä kolme käyttäjää)

3. Kolme käyttäjää kannatti small-tagien käyttöä ja kaksi vastusti. Vaatisi todennäköisesti laajemman Pizza vs Pitsa -tyylisen mielipidetiedustelun lopullisen tuloksen saavuttamiseksi.

4.–5. Viisi käyttäjää kannatti linkkien pois jättämistä esitetyissä kohdissa. Lisäksi kaksi käyttäjää kannattivat linkitystä joissakin erikoistapauksissa, kuten elokuvavuosi-artikkelien kohdalla. Kohdista 4-5 voisi siis varmaan vetää linjauksen vuosilukulinkkien pois jättämisestä pääosassa tapauksia (esim. elokuvavuosiartikkeleja ja henkilöiden syntymäpäiviä lukuun ottamatta).

--Msaynevirta (k · m) 13. syyskuuta 2016 kello 12.15 (EEST)

Yhteenvedossa olisi hyvä ottaa kaikki mielipiteet huomioon eikä ainoastaan omaa mielipidettään kannattaneet. Samoin tässä tulisi laskea mukaan myös aiemmassa päivämäärä ja small tag keskustelussa esiintuodut mielipiteet.--91.159.47.152 7. lokakuuta 2016 kello 18.50 (EEST)

Tietolaatikkojen automaattiset kuvat

Liittyen tuohon ylempään keskusteluun jossa toivottiin, että tietolaatikkojen kuvaparametrit toimisivat samalla tavalla kaikkialla lisäsin vanhanmallista (kuva = [[kuva:example.jpg|250px|esimerkki] syntaksia käyttäviin tietolaatikoihin mahdollisuuden määrittää kuvia pelkällä kuvan nimellä. (kuva = example.jpg). Samalla lisäsin näihin ominaisuuden, että jos kuvaa ei ole määritelty, niin katsotaan löydetäänkö kuvaa kuva (P18) Wikidatasta ja jos löydetään niin käytetään sitä. toistaiseksi ainoa tähän liittyvä ongelma joka on tullut vastaan on se, että wikidatasta tuleva kuva on ollut jo käytössä artikkelissa jolloin sama kuva on artikkelissa kahteen kertaan.

Artikkelit joiden kuvat ovat wikidatasta peräisin löytyvät luokasta Artikkelit joiden kuva tulee Wikidatasta, joten sieltä voi katsella mitä tuo tekee ja olennainen kysymys tässä lienee se, että pidetäänkö tuo käytössä ja pistetäänkö saman tien kaikki tietolaatikot tukemaan sitä, että jos kuvaa ei ole määritelty niin käytetään Wikidatasta löytyvää kuvaa jos siellä sellainen on? --Zache (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 16.20 (EEST)

Joissakin artikkeleissa oli kaksi tietolaatikkoa, kuten esimerkiksi Muammar Gaddafi ja Moshe Dayan. Molemmissa alempi tietolaatikko näyttää ylimääräiseltä. Kuvien hakeminen automaattisesti Wikidatasta parantaa artikkelien tasoa (pienten korjausten jälkeen). --raid5 (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 22.19 (EEST)

Pystyykö kuvan jotenkin estämään, jos Wikidatan kuva ei ole kelvollinen? Ainoastaan parametrin poistaminen ei välttämättä ole hyvä, sillä joku voi lisätä sen takaisin. --raid5 (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 22.45 (EEST)

Saa. Pistämällä parametrin arvoksi "-" se ei tulosta mitään. Sama pätee muihinkin wikidata-arvoihin kun kuviin. Sellainen huomio, että johtuen siitä miten tuon toteutin, niin arvo "-" estää kuvan tulostumisen, mutta se ei estä rivin tulostumista. Ts. tietolaatikkoon tuli Muammar Gaddafin kohdalla tyhjä rivi ennen kuin korjasin sen ja pitääpi fiksata muutkin tietolaatikot joissa on sama juttu. --Zache (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 23.25 (EEST)

Nyt on tuo tyhjän rivin tulostumine korjattu. --Zache (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 10.33 (EEST)

Kuvien hakeminen Wikidatasta näyttäisi aiheuttavan aika usein virhetilanteita. Kävin satunnaisotannalla 30 artikkelia läpi tuosta luokasta ja näistä joka kuudenteen kuva oli tullut tuplana tai jotenkin muuten hölmösti. Lisäksi Wikidatasta näyttäisi välillä ilmestyvän tietolaatikoihin myös sellaisia kuvia, jotka eivät siihen kuulu: esim. eräästä jalkapalloilijasta kertovan artikkelin tietolaatikkoon ilmestyi huonolaatuinen valokuva kukista.-Henswick (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 00.05 (EEST)

Juu, kyllähän noita on. Oma fiilispohjainen arvioni on, että niitä olisi vähemmän kuin 1/6, mutta kyllä niihin törmää kun artikkeleita selaa. Siivosin tuplakuvat niistä artikkeleista joissa on useampia tietolaatikkoja ja jotka löysin AWB:lla, mutta jos tulee usean tietolaatikon ongelmai vastaan niin niistä voisi vinkata. --Zache (keskustelu) 24. elokuuta 2016 kello 10.33 (EEST)

Mikäli tähän ei tule tämän enempää kommentteja niin voisin alkuviikosta pistää tuon kuvien tulemisen wikidatasta käyttöön myös {{tietolaatikko/kuva}}-mallinetta käyttäviin tietolaatikkoihin. --Zache (keskustelu) 26. elokuuta 2016 kello 12.10 (EEST)

Ohittaako Wikidatan kuva artikkelissa olevan kuvan tai estääkö se kuvan vaihtamisen parempaan? --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2016 kello 16.33 (EEST)

Tietolaatikonhan voi aina deletoida, ei siitä voi tulla ongelmaa. Lähteistettyjä tietolaatikon lähteistettyjä tietoja ei saa luonnollisestikaan hävittää, ne pitää siirtää tekstiin, jos eivät ole jo siellä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 26. elokuuta 2016 kello 16.57 (EEST)

Ei. Jos tietolaatikossa on jo määritelty kuva, niin Wikidatan kuva ei ilmesty artikkeliin. Lisäksi Wikidatasta tuodun automaattisen kuvan voi kokonaan poistaa ilman korvaavaa kuvaa lisäämällä kuvaparametriin viivan -.-Henswick (keskustelu) 26. elokuuta 2016 kello 17.06 (EEST)

Toivottavasti teen oikean päätelmän, kun päättelen että wikidatakuvan voi myös vaihtaa toiseen. Kuopiolaisen vastaajan vastauksesta en ymmärrä miten se tähän liittyy. --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2016 kello 18.57 (EEST)

Juu pystyy. Wikatasta tuotu kuvan arvo tulee kohdasta kuva (P18). (esimerkiksi artikkelissa: Michael Adams (Q299636) se on "Adams rd6 4thEUIO.JPG" ja sitä pystyy muuttamaan ihan klikkaamalla "muokkaa". --Zache (keskustelu) 27. elokuuta 2016 kello 10.19 (EEST)

Siis artikkelissa olevanssa mallineessa kuvan voi vaihtaa toiseksi kuin mikä tulee Wikidatasta? --Abc10 (keskustelu) 27. elokuuta 2016 kello 10.26 (EEST)

Kyllä. Juuri niin kuin Henswick-sanoi ja tuo mitä kirjoitin oli vastaus tuohon pystyykö kuvaa myös wikidatassa vaihtamaan. --Zache (keskustelu) 27. elokuuta 2016 kello 10.42 (EEST)

Alkaa tuntua että tässä pätee sama kuin useinkin eräiden käyttäjien kommenteissa: jos asia voidaan ymmärtää kahdella tavalla, väärin ja oikein, se ymmärretään väärin. Kysymykseni tarkoittaa selkokielellä: Jos Wikidatasta tulee kuva, joka halutaan korvata jollakin toisella kuvalla, linkitettynä Commonsista, nimenomaan fi.wikipediassa eikä Wikidatassa, voiko sen korvata sillä tavalla ettei Wikidata syrjäytä sitä kuvaa vaan itse lisäämäni linkki Commonsin kuvaan tuottaa tulokseksi haluamani kuvan eikä Wikidatasta tuleva kuvaa? (Osasinkohan nyt kysyä yksiselitteisesti?) --Abc10 (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 09.01 (EEST)

Jos kolmas kerta toden sanoisi vieläpä kolmannen vastaajan toimesta, eli kyllä voi korvata paikallisesti. --Stryn (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 10.40 (EEST)

Ensimmäinen vastaus oli "Tietolaatikonhan voi aina deletoida", eikä myöhemmissäkään ennen sinua vastattu kysymykseen, jonka lopulta väänsin rautalangasta. Kiitos kaikille vaivannäöstä. --Abc10 (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 11.29 (EEST)

Eikös Henswick vastannut juuri tuohon sinun alkuperäiseen kysymykseen yllä? Ja Zache nähdäkseni vahvisti Henswickin vastauksen hyvin selkeästi jälkimmäisessä vastauksessaan. Kysymykseesi oli siis vastattu jo kahdesti ennen rautalankaa. Se on totta, että ensimmäinen eli ACFCjne Kuopion kommentti ei sisältänyt vastausta esitettyyn kysymykseen. --Risukarhi (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 13.14 (EEST)

"Jos tietolaatikossa on jo määritelty kuva, niin Wikidatan kuva ei ilmesty artikkeliin. Lisäksi Wikidatasta tuodun automaattisen kuvan voi kokonaan poistaa ilman korvaavaa kuvaa lisäämällä kuvaparametriin viivan -." Mutta jos tietolaatikossa jo on Wikidatan kuva, kysymys kuuluu, tuleeko lisätty kuva näkyviin. Koska en ymmärrä tekniikkaa, haluan vastauksen mielellään juuri siihen kysymykseen jonka olen esittänyt enkä vastausta kautta rantain, niin että sen tarkoituksen joutuu tulkitsemaan ja päättelemään. Mutta eiköhän tämä keskustelu riitä, jos kerran lisätty kuva syrjäyttää Wikidatan kuvan eikä päinvastoin. Uusi kiitos kaikille vaivannäöstä. --Abc10 (keskustelu) 28. elokuuta 2016 kello 14.34 (EEST)

Tuollaiseen törmäsin: [13] Liekö enemmänkin. Johtuu siis siitä, että tietolaatikossa on kaksi parametria erityyppisille kuville. Tässä tapauksessa "logo" ja "kuva". 91.158.233.245 2. syyskuuta 2016 kello 04.04 (EEST)

Kiitos ilmoituksesta. Ei niitä montaa ollut ja tuo johtui typosta mallinekoodista. Korjasin tuon ja kävin ne videopeliartikkelit läpi joiden kuva oli wikidatasta. --Zache (keskustelu) 2. syyskuuta 2016 kello 09.31 (EEST)

Koulut alkaneet

Nyt kun koulut ovat taas alkaneet ja tunneilla käytävät aiheet ovat vandalismin kohteena niin olisiko aiheellista alkaa ilmoittamaan kyseisistä sotkuista suoraan kyseisten oppilaitosten helpdesciin yms. Saataisiin fyysiset puhuttelut sotkijoille ja kitkettyä vandalismia. Voi tosin olla semi hankala toteuttaa --Lympri ^(Viesti) 30. elokuuta 2016 kello 13.22 (EEST)

Idea on sinänsä hyvä ja kannatettava, jos (1) joku jaksaa selvittää helpdeskien osoitteita ja ottaa niihin yhteyttä ja (2) ne helpdeskit tekevätkin asialle jotain. Tohon ykköskohtaan kommenttina, oppilaitossotkijan osoitetta kun katsoo niin helposti osoitteen haltijana on "Ompahanvaanjärven kunta" ja abuse-osoitteena "abuse@isoteleoperaattori.fi". Lähde siinä sitten selvittämään, mikä Ompahanvaanjärven kuudesta oppilaitoksesta on kyseessä, ja onko kyseisessä oppilaitoksessa joku johon ottaa yhteyttä. – Toisena käytännön toimenpiteenä ovat laajat avaruusestot, vrt. Keskustelu Wikipediasta:Mobiiliverkot#Syksy 2016. --Jmk (keskustelu) 30. elokuuta 2016 kello 14.48 (EEST)

Kerrotaan nyt täälläkin, että panin eilen ja tänään kuukaudeksi kiinni neljä isoa blokkia: 37.219.0.0/16 (DNA), 188.238.0.0/16 (TeliaSonera), 2001:999::/32 (Elisa) ja 2001:14bb::/32 (DNA). Tämän pitäisi vähentää jonnejen mobiilisotkentaa hyvinkin huomattavasti. (Keskustelua mobiiliverkkoestoista tarvittaessa täällä: Keskustelu Wikipediasta:Mobiiliverkot) Koulujen omat osoitteet ovat sitten erikseen, ne varmaan saavat taas kuukausien estoja sitä mukaa kuin sotkentaa kertyy. --Jmk (keskustelu) 31. elokuuta 2016 kello 16.50 (EEST)

Mä luulen, että eniten iloa olisi vandalismintorjuntabotista joka automaattisesti kumoaisi vandalismia silloin kun se (A) tunnistaa muokkauksen vandalismiksi JA (B) kun muokkaus tulee IP-alueelta josta tulee runsaasti sotkua JA (C) kun muokkaus kohdistuu artikkeliin jota on sotkettu aikaisemmin. Näistä B ja C voivat olla ihan käsin ylläpidettyjä listoja ja ne ovat enemmän tai vähemmän tiedossa olevia. Kohtaan A, niin ORES toimii muokkaustenlaatu luokittelijana, mutta sen koulutusaineisto pitäisi laijtella ennen kuin siitä on iloa. Tämän lisäksi botti pitäisi koodata ja jonkun pitäisi ajella sitä. --Zache (keskustelu) 30. elokuuta 2016 kello 15.29 (EEST)

Viittasit varmaankin tuohon ClueBot_NG bottiin, joka on vandalismintorjunnassa toimiva ratkaisu. Se ei kuitenkaan täytä kaikkia ehdottamiasi vaatimuksia. En tiedä pystyykö siihen laittamaan esimerkiksi tuota IP-alueiden luokittelua. Se vaatii 10 000 esimerkkiä tavallisesta muokkaamisesta ja 10 000 esimerkkiä vandalismista. Onko kenelläkään rahkeita tämän käyttöönottoon suomenkielisessä wikipediassa ja riittävästi tietotaitoa tekniseltä puolelta? Palvelimen ylläpito tietenkin vaatii rahaa ja säätiöltä jonkin apurahan hakeminen voisi olla viisasta, mikäli tuo otettaisiin käyttöön. Tuo ORES-hanke on lupaava, mutta vielä varhaisessa vaiheessa, joten vaikea sanoa mikä sen lopputulokseksi tulee. @Zache: Fisuaq (keskustelu) 5. syyskuuta 2016 kello 15.31 (EEST)

Viittasin oikeastaan ORES:n luokitteluun joka vaatisi ensialkuun näiden sanojen lajittelun (esimerkki), joka vaatii kertaluokkaa vähemmän työtä. Joskin osumatarkkuus on myös heikompi kuin cluebotilla, mutta kyllä sillä silti epäilyttäviä muokkauksia liputtaa. Ja täsmennyksenä ajattelin, että sellaisen botin joka tajuaisi IP-osoitteiden päälle pystyy väsäämään itse vaikka Pywikibot:n päälle. --Zache (keskustelu) 5. syyskuuta 2016 kello 15.48 (EEST)

Ja softaa itsessään voi pyöritellä vaikka Tool Labsissa josta on pääsy tietokantaan jossa on peilattuna wikipediat. --Zache (keskustelu) 5. syyskuuta 2016 kello 15.55 (EEST)

Ok. --Fisuaq (keskustelu) 5. syyskuuta 2016 kello 16.00 (EEST)

Näin koulutusalalla IT:ssä työskentelevänä epäilisin, että useimmilla opetusalan instituutioilla ei ole aikaa eikä kiinnostusta selvitellä oppilaiden ja opiskelijoiden sotkemisia, eikä se tyypillisesti ole tietosuoja ja muut tekniset rajoitteet huomioiden edes mahdollista. Ajatus on toki kaunis, ja koko koulun IP-avaruuden estäminen toki voi johtaa asiasta keskusteluun yleisellä tasolla oppilaitoksessa. —MikkoM (♫) 2. syyskuuta 2016 kello 00.35 (EEST)