Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 72

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Uutta eli wikipedian ihan ite keksimää lajihistorian kirjoittamista.

Keskustelu on siirretty tänne ylläpitäjien ilmoitustaululta, jonne se ei enää tunnu kuuluvan. --Pxos (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 14.14 (EEST)

Wikipedia on osallistumassa laajamittaisesti lajihistorian (Suomiseurajalkapallo) uudella tavalla kirjoittamiseen. Tämä malline https://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:Jalkapallon_Suomenmestaruuskilpailut kannattaisi ehkä miettiä, ennen kuin se leviää satoihin artikkeleihin (kausia yli sata, seuroja vähän vajaa sata + ulkomaan versiot lisäksi), asiavirheitä tekstissä ja linkeissä.

Sama ilmeisesti erittäin luotettava ip-numero (siis tekee jopa mallineita) on tappanut Veikkausliiga-artikkelissa muutamia seuroja, jotka ovat edelleen SPL:n jäseniä. Vaatikaa kuolemien yhteydessä lähteitä myös jalkapalloseuroihin liittyen. Ko. artikkeli on eräs tämän median oleellisia artikkeleita, ja jossa vielä on hyvin vähän valehtelua. --84.249.191.150 6. elokuuta 2015 kello 11.57 (EEST)

Kiitos ilmoituksesta. Jos viitsisit listata mistä artikkeleista on kyse ja vähän täsmällisemmin kertoa mistä virheellisistä tiedoista, joko tähän tai sitten artikkeleiden keskustelusivuille. Jos se on tähän, niin kopsia kommentit sitten asianomaisten artikkeleiden keskustelusivuille. Lisäksi auttaa jos pystyt tarjoamaan luotettavia lähteitä josta voidaan oikeat tiedot varmistaa. (ja tosiaan kannattaa suhteuttaa vastaaminen siihen, että esimerkiksi minä en tiedä jalkapallosta käytännössä mitään eli rautalankaa saa olla mieluummin enemmän kuin vähemmän) --Zache (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 12.04 (EEST)

Ymmärtämättömästi ja täysin hätiköidysti tapetut jalkapalloseurat (RIPit etukäteen puolestani) on esitetty artikkelissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikkausliiga . Muut artikkelit pitää yhteisön itse etsiä, jos se ei halua levittää munneltua totuutta, itse etsin tarvitsemani tiedot aina luotettavimmista lähteistä kuin Wikipedia. Jos tietojen on oltava luotettavia, muokkaajan pitää aina esittää tiedolle luotettava lähde, vai miten tämän median ohjeistus menikään. Mallineissa tuon pitäisi olla enemmän kuin tiedossa, eli ainakin niissä tekijällä pitäisi olla aihealue hallussa, edes vähän alusta. --84.249.191.150 6. elokuuta 2015 kello 12.40 (EEST)

Minun pakko tunnustaa, että näillä tiedoin enkä artikkeleiden muokkaushistorian perusteella en päässyt kiinni siitä mikä täsmällinen ongelma on joten ilman täsmällistä tietoa siitä mikä muokkaus on esimerkiksi ollut ongelmallinen on en pysty asialle tekemään mitään. --Zache (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 13.02 (EEST)

Tässä tarkoitetaan ilmeisesti 194.89.41.69:n lisäämiä ristinmerkkejä Veikkausliiga-artikkelin Sijoitukset kausittain -taulukkoon. Moinen merkintä ei mielestäni ole ehdottoman tarpeellinen, mutta äkkiseltään katsottuna merkityt seurat tosiaan ovat lopettaneet kilpailutoimintansa. {{Jalkapallon Suomenmestaruuskilpailut}} -mallinetta kyseinen IP ei ole muokannut kuin lipun lisäämällä, muut muutokset ovat rekisteröityjen käyttäjien tekemiä. Pääsarjakauden määritelmästä on käyty keskustelua sivulla Keskustelu:Mestaruussarja (jalkapallo). Voisit suoraan kertoa mistä kiikastaa, niin ei tarvitsisi arvailla. –Kooma (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 13.14 (EEST)

Okei, nyt ymmärrän. Minäkin olen usein höynäyttänyt tyhmimpiä asiakkaitani siisteillä ja näyttävillä esitystavoilla (värejä, graafeja ym, johonkin muuhun huomion kiinnittämistä, kuolemanristi on hyvä), on niin paljon nopeampi toteuttaa toimeksiantoja, kun ei tarvitse keskittyä paljon aikaa vieviin asiaan liittyviin ikäviin substanssijuttuihin. --84.249.191.150 6. elokuuta 2015 kello 17.21 (EEST)

Osalla noista lopettaneiksi merkityistä seuroista näyttää olevan nykyään lähes samanniminen kaina (esim. MyPa-47/MyPa juniorit), jotka voivat sotkea luulemaan seuran toiminnan jatkuvan yhä vaikka kyseessä on eri yhdistys. --Ekeb (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 13.19 (EEST)

Myllykosken Pallo -47 ja MYPA Juniorit ovat tällä hetkellä SPL:n jäsenSEUROJA (jäsenJOUKKUEet ovat täysin eri juttu, yllättävää, eikö olekin). Vain yksinkertaisimmat sekoittavat nuo johonkin muuhun kuin mitä nimessä lukee. SPL:n jäsenseuroja ovat edelleenkin myös FinnPa (mitä varten on, en tiedä, ehkä siltä varalta kun on tarve nopeasti synnyttää uusi pääsarjaseuraprojekti) ja Jokerit FC (mikä versio on kyseessä, en tiedä), jopa Kuusysi (ilmeisesti vain naisten futis on enää ohjelmassa). Eivät ole enää jäsenseuroja mm. TamU (kannattajat ovat oma SPL-jäsenseura), Allianssi (saa kuitenkin käyttää nimeä eräässä YJ:ssa), Kotkan TP , FC Oulu, TP-Seinäjoki ja Kumu. Mitkä noista on aktiivisesti elossa ja keille pitää panna kuolemanristi kaulaan, mielestäni olisi syytä määritellä joku kriteeri ja lähteistää tiedot. --84.249.191.150 6. elokuuta 2015 kello 19.50 (EEST)

Mallineet olisivat yleensäkin mielestäni tietosanakirjamielessä oleellinen ja hyvä esimerkki tämän median asiaymmärtämisestä (tärkeät lyhyesti), jos tässä olevasta selviäisi asiallisesti lajin mestaruudet (naisten futiksesta oma vastaava) ja linkit etsiä seikkaperäisempää tietoa, niille jotka vielä uskovat tämän median tietoihin, ja varsinkin kun tuota levitellään ympäri maailmankin. Mielestäni sisällön nimi pitäisi olla Pääsarjakaudet Suomessa asemesta Suomenmestaruuskilpailut (vakiintunut vaikkakin on SPL:n omima termi, nythän mallineessa cup-kilpailutkin (-40 puttuu) ovat pääSARJApelaamista, puhumattakaan, että SPL ja TUL ei tästä datasta käy mitenkään, vaikka ne voisi miettiä jotenkin osaksi asialliseen kokonaisuuteen, linkkaisin 40-luvun SM-kilpailut (SPL vs. TUL –seurat) ja SPL-sarjat (enkä wikivalehtelisi), TUL-sarjakokonaisuus ehkä oma linkki. Ei maailmansotaselityksiä tarvitse erikseen mainita pelaamattomuuden syinä (1914 liekö olikaan syy ja 40-luku; tässä riittänesi maininta, ettei vuosina 14 ja 43 SM:ia ratkaistu). --84.249.191.150 6. elokuuta 2015 kello 14.55 (EEST)

Aiemmat neuvot, joissa kehotettiin tekemään korjauksia artikkeleihin ja mallineisiin ylläpitäjien ilmoitustaululla ja teehuoneissa ruikuttamisen sijasta, pätevät yhä, vaikka ruikutus onkin siirtynyt käyttäjätunnukselta ip-osoitteen taakse. --Lax (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 12.34 (EEST)

Kolmas poistoäänetyksessä?

Mikä on se kolmas poistoäänestyksen artikkeli kapteenien ja Nuntonin lisäksi, kun listalla ilmoitetaan olevan kolma (Tuoreiden muutosten yläpuolella olevassa painikkeessa). --85.76.49.91 8. elokuuta 2015 kello 18.48 (EEST)

Ryhmä-äänestyksessä "kaksi kapteenia" on kaksi artikkelia ja kolmas on Nunton. --Pxos (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 18.49 (EEST)

Luokka:Poistoäänestyksessä. --Stryn (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 18.51 (EEST)

Tuoreiden muutosten sivun painikkeessa lukee Poistoäänestykset (3). Tyhmempi ymmärtää että äänestyksiä olisi kolme. Ryhmä-äänestys on sisällöstä riippumatta yksi äänestys. --85.76.129.21 8. elokuuta 2015 kello 18.53 (EEST)

No, ei viitsitä haukkua tyhmempiä. Yleensä ryhmä-äänestyksiä ei ole, joten tuo on kai riittävän hyvä kompromissi. Se laskee kuitenkin artikkeleja eikä äänestyksiä. --Pxos (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 19.01 (EEST)

Sitten otsikko on väärä Tuoreimmat muutokset sivulla. Tein paljon työtä kun uudestaan ja uudesta päivitin äänestyssivua ja ajattelin että mun selain on rikki kun ei se päivity niin että näkyisi kolme. --85.76.73.177 8. elokuuta 2015 kello 19.05 (EEST)

No ennen oli aina paremmin: [1]. --Pxos (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 19.08 (EEST)

Jää sellainen vaikutelma että mieluummin päliset kuin teet korjauksen. Ilmoitin ongelmasta ja mikä oli tulos? Vinoilu. Onko sulle koskaan huomautettu asiattomasta vastailusta? --85.76.141.89 8. elokuuta 2015 kello 19.13 (EEST)

Vastaukset ovat asiallisia. Syy on selvinnyt ja sen on tehnyt eräs ylläpitäjä aikanaan. Ongelma ei ole ongelma enkä sitä aio korjata. Tämä keskustelu on täällä, jotta asiasta voidaan päättää ja korjaus tehdä, jos se häiritsee muutakin olentoa kuin vaihtuvasta IP-osoitteesta muokkaavaa ei-tyhmää käyttäjää. --Pxos (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 19.15 (EEST)

Ilmoitin ongelmasta, ja se on ongelma, koska äänestyksiä ilmoitetaan olevan kolme mutta niitä on kaksi. Jos vaihtuvasta IP:stä muokkaaminen on kiellettyä, siitä pitää lisätä maininta virallisiin käytäntöihin. Voit aloittaa siitä eri keskustelun. Tämä keskustelu käsittelee kuitenkin aihetta "virheellinen tieto äänestysten määrästä" ja pyydän että sille asialle tehdään jotain. --85.76.76.162 8. elokuuta 2015 kello 19.20 (EEST)

En osaa tehdä mitään. Numero tulee koodista, joka laskee luokassa olevien artikkeleiden määrän. En tiedä sellaista koodia, joka osaisi laskea vain poistoäänestysten lukumäärän tarkasti. Joku muu hoitakoon tätä. --Pxos (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 19.41 (EEST)

Ajankohtaista-sivulla näkyy "oikea" määrä. Sieltä voi tarkistaa jatkossa, jos tulee samanlainen tilanne vastaan. --Whitetabor (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 20.05 (EEST)

MySpace-linkit?

Monilla bändeillä ja artisteilla on myspace-linkit, mutta ainakin kaikki joita olen kokeillut ohjaavat myspacen etusivulle. Osaisiko joku sanoa toimivatko ne yhä jonkun artistin artikkelissa? Jos ei, voisiko ne poistaa esim. jollain botilla? Pahoittelen laiskuuttani, kun en ole itse viitsinyt poistaa niitä, joihin olen törmännyt. --87.95.103.115 8. elokuuta 2015 kello 23.45 (EEST)

Nyt toimivat. Myspacen uudistusten myötä piti näköjään tehdä pieniä muutoksia sivuun Malline:Myspace. Eli kaikki tuota mallinetta käyttävät myspace-linkit toiminevat nyt. --Stryn (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 23.53 (EEST)

Hyvä tietää. Taisin muutaman tai ainakin yhden poistaa, koska luulin että Myspace on ihan out ja siksi linkit eivät toimi. --Whitetabor (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 19.36 (EEST)

Lehtikuusi-artikkeli kaipaa lisäystä

Lehtikuusi ei luontaisesti lisäänny suomessa!

Olen vanha ukko, osaamaton korjaamaan Wikipedia-kirjoituksia. Minua on pitkään vaivannut Lehtikuusesta kertova artikkeli. Siinä kyllä ansiokkaasti selvitetään Lehtikuusen hyviä ominaisuuksia, kuten esim. Siperian lehtikuusen nopeampaa kasvua suomalaiseen kuuseen verrattuna.

Mutta Lehtikuusen suurin ongelma sivuutetaan, ei lisäänny meillä! Kaikki Lehtikuusikot, mitkä minä olen nähnyt, ja niitä on useita, ovat ihmisen istuttamia. Eikä sellaisesta metsiköstä löydy Lehtikuusen taimia.

Vuosittain puu kasvattaa kävyt oksan päähän uuteen vuosikasvaimeen, edellisten vuosien kävyt jäävät oksaan kiinni. Siis uusimmista vanhempiin käpyjä voi tarkastella oksassa useiden vuosien ajalta. Siemenet ovat edelleen vanhoissakin kävyissä, ne eivät varise maahan niin kuin tutun kotimaisen kuusen siemenet lentävät vuosittain kevättalven hangille.

Venäjällä joku lintu käyttää kovakuoriset Lehtikuusen siemenet ravinnokseen ja samalla tekee "istutuksen", meillä se jää ihmisen tehtäväksi, eli Lehtikuusella ei ole suurta toivoa.

Voisiko joku fiksu korjailla Lehtikuusesta kertovia tietoja!  –Kommentin jätti 188.238.63.90 (keskustelu)

Teknistä apua löytyy, kunhan osoitat jonkun paikan jossa tämä tieto on julkaisu aikaisemmin (kirja, lehti, verkkosivu). Laita linkki verskkosiviulle tai kirjan nimi ja sivunnumero vaikka tähän. Wikipedia ei ole paikka jossa kerrotaan asioista ensimmäistä kertaa. Yst. terv. --Tappinen (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 20.42 (EEST)

Kirja Rantala, Satu & Anttila, Teemu: Lehtikuusen kasvatus ja käyttö (2004) kertoo sivulla 34 lehtikuusesta seuraavaa: "Luontaisilla levinnäisyysalueilla sen luontainen uudistumiskyky on kohtalainen, mutta Suomessa se jää yleensä heikoksi. Rehevillä kasvupaikoilla pintakasvillisuuden voimakas kilpailu estää taimettumisen. Karuilla kasvupaikoilla lehtikuusi voi uudistua luontaisesti." --Svallis (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 21.48 (EEST)

Muistan lukeneeni eräästä kirjasta (mutta jäi lisäämättä wikipediaan) että hevoskastanja ei leviä missään luonnollisesti, ja siksi sitä esiintyy luonnonvaraisena vain pienellä alueella jossain balkanin vuoristossa sen varassa että joku siemen joskus sattuu vierimään emopuusta riittävän kauas. Syyksi tähän mainittiin, että jääkausivaiheisiin liittyvissä eliöiden levinneisyyden vaihteluissa joku oravalaji, joka oli toiminut sen siementen levittäjänä, sattui kuolemaan sukupuuttoon. Siksi on periaaatteessa mahdollista, että esim. jonkun linnun esiintyminen voi vaikuttaa jonkjun puun leviämismahdollisuuksiin, toisaalta voi vaikuttaa myös esim. ilmasto. Tässäkin tuli nyt lehtikuusen osalta kaksi eri tietoa, joista toiselle esitettiin lähde. Jos tutkisi kirjallisuudesta lisää, niin ehkä näiden tietojen ja vielä ehkä joidenkin muiden vaikuttavien tekijöiden suhde selkiytyisi.--Urjanhai (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 00.32 (EEST)

Jotkut vieraslajithan, kuten tuomipihlajat hyvinkin uusiutuvat luontaisesti, joten eri syistä tässä varmaan on vaihtelua. Mutta näin Wikipediaa ajatellen tätä luontaisten uusiutumisedellysten tarkastelua tosiaan olisi ihan kiinnostava lisätä artikkeliin.--Urjanhai (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 00.36 (EEST)

Ammattilaisena minulla on juuri tuo Rantalan kirjan mielikuva, ja luulin kanssa ensin, ettei lehtikuusi lisäänny luontaisesti Suomessa. Syy lienee juuri tuo mainittu, eli kun lehtikuusta yleensä viljellään rehevimmillä maaperillä (varsinkin OMT), niin uudistamisvaiheen heinittyminen tappaa lehtikuusen taimet tehokkaasti. Mutta on ymmärtääkseni mahdollista juuri karummilla kasvupaikoilla, joissa lehtikuusta toki harvemmin viljellään. Olisi outoa, jos siperianlehtikuusi lisääntyisi muualla taigavyöhykkeellä mutta ei jostakin syystä Suomessa. --MrMoth (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 00.54 (EEST)

Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksen tekemän koosteen mukaan siperianlehtikuusella on ripeä alkukasvu, mutta se vaatii tietynlaisen maaperän. Varsinkin tuo kalkin merkitys pistää silmään, kun kalkkipitoisia maita ei Suomessa hirveästi ole. --MrMoth (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 01.03 (EEST)

Suomen ja Siperian -. ja edelleen vaikka Norjan rannikon - suurin ero lienee mereisyydessä ja mantereisuudessa, joka vaikuttaa luultavasti eniten eri lajien esiintymiseen, ja jotain kautta voisi kuvitella että lehtikuusenkin levinneisyys jotenkin liittyy tähän. Itse asiassa varmaan tästä kirjallisuudessa jotain voisi ollakin. Ja sitten taas voi olla lajikohtaisia tekijöitä. Kuusikin on levinnyt idästä Suomeen jääkauden jälkeen kai vasta suhteellisen myöhään, mutta en tiedä (tai muista) onko lehtikuusen kohdalla kyse pidemmästä viiveestä vai jostain olosuhdetekijästä. Toive Aartolahti kai aikoinaan on tutkinut tätä, tai ainakin jossain kommentoinut ilmiötä.

Laitoin tämän pohjalta lisää artikkeliin Lehtikuuset. Kiitos yhteistyöstä ! --Tappinen (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 21.01 (EEST)

Automaattiseulottu muokkaaja, hänen muokkauksensako eivät näy muille?

Olen Wikipedia:Automaattiseulotut käyttäjät-listalla. Onko todella niin että kun teen muokkauksia, niitä ei kukaan seuraa, ei kai? Onko muutokseni aina pieniä muutoksia? Huolestuttavaa jos voin kirjoitella tänne mitä sattuu, toisaalta mukavaa että osoitetaan luottamusta --Pasixxxx (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 11.56 (EEST)

Ero on siinä, että jos et ole automaattisesti seulottuna tai seuloja käyttäjänä, niin muokkaukset menee "odottavat muutokset" jonoon jolloin seulojakäyttäjäryhmän käyttäjille käyttöliittymässä näkyy artikkeleissa sivun alussa boksi "artikkelissa on odottavia muutoksia" ja linkki diffiin sekä tarkkailulistalla, artikkelin historialistassa ja tuoreissa muutoksissa näkyy linkki "odottavat muutokset" versiolinkin vieressä. Muuten muokkaukset näkyvät normaalisti. Ideana tässä on, että saadaan sisäänkirjautumattomien ja tuoreiden tunnusten muutokset järjestelmällisemmin läpikäytyä. Eli sama systeemi kuin saksankielisessä wikipediassa, mutta fiwikissä käytössä on pääasiassa jälkimoderointi kun taas dewikissä on ennakkomoderointi.

Merkkasin sinut takaisin seuloja-käyttäjäryhmään, niin pääset näkemään itse tuon systeemin (olit pyytänyt, että otan pois sinut kyseisestä käyttäjäryhmästä 2012) ja voit halutessasi pyytää poistoa sitten kun olet tsekannut systeemin. (Ks. Ohje:Sivujen arviointi) --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 12.15 (EEST)

Ei käyttäjäsivua

Huomasin, että minulla ei ole käyttäjäsivua. Pitäisikö sen tulla automaattisesti rekisteröidyttäessä vai pitääkö se tehdä itse? --Juho04 (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 19.27 (EEST)

On luotava itse. Onnistuu painamalla nimesi punaista linkkiä. ComradeUranium (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 19.28 (EEST)

Adolf Hitler

Adolf Hitleristä kertovassa tekstissä on harhaanjohtavaa tietoa, eikä sitä voi muokata, koska se on suojattu  –Kommentin jätti 88.115.153.11 (keskustelu)

Mikä tämä tieto on? --Vnnen (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 19.48 (EEST)

Viite merkitty kursiivilla

Artikkelissa Teeman elokuvafestivaali neljäs viite on nähdäkseni merkitty kursiivilla. Kuka osaa korjata. --Pe-ga-sos (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 21.46 (EEST)

Siinä. --Stryn (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 22.00 (EEST)

Uusien sivujen arviointi

Uusilla sivuilla minulla näkyy toiminto: ”New pages patrol: Merkitse tarkastetuksi tämän uuden sivun ensimmäinen versio”. Mikä tämä mahtaa olla? Seulojahan en enää ole. ComradeUranium (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 16.51 (EEST)

Wikipedia:Muutosten tarkastaminen. --Stryn (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 17.03 (EEST)

Jos kerran poistettu käytöstä 2012 niin miten näkyy minulla toimintona? Vaikken edes ole seulojakaan. Ennen en ole tuota nähnyt. ComradeUranium (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 17.07 (EEST)

Se vaan jäi. Katso tuon antamani linkin keskustelusivu. --Stryn (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 17.10 (EEST)

Jos se kerran on jäänyt niin miksi näen sen vasta nyt? ComradeUranium (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 17.15 (EEST)

Sata päivää rekisteröitymisestä paukkunut rikki (+ yli tuhat muokkausta). --Whitetabor (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 17.40 (EEST)

Jaha, selvä juttu. ComradeUranium (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 17.44 (EEST)

Muille se on varmasti tärkeä, mutta minulle se on tarpeeton. Sain piilotettua Anrin ohjeilla: .patrollink { display:none;} (Kahvihuoneen arkisto – Häiritsevä linkki: patrol). Jostain syystä tuoreissa muutoksissa ei ole enää vihreää korostusta, taisi puuttua ennen tekemääni css-muutosta, en löydä asetuksista siihen viittaavaa kohtaa. --Raid5 (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 18.24 (EEST) Muokkaus: väritys palautui tuoreissa muutoksissa. --Raid5 (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 18.47 (EEST)

Hesaritilaajat voitteko tarkistaa arkistosta että

Yhteiskuntaluokka-artikkelista:

Pekka Mykkänen: Lapsuuden luokka voi säilyä. Helsingin Sanomat 24.12.2011, A 9.

"Työväenluokka muodosti aiemmin suurimman yhteiskuntaluokan, mutta tilanne muuttui teollisten työpaikkojen siirryttyä yhä enenevässä määrin halpatuotantomaihin. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista kokee kuuluvansa alempaan keskiluokkaan (31 %) ja seuraavaksi yleisimmät luokat ovat työväenluokka (29 %) ja ylempi keskiluokka (24 %)[2]. Prosentti suomalaisista mieltää kuuluvansa yläluokkaan ja loput 15 prosenttia ei osaa sijoittaa itseään mihinkään yllä mainituista luokista[3]."

Työväenluokka-selitys töksähtää, koska työväenluokka hävisi kun hyvinvointivaltio syntyi, tai teollisuustyöntekijöihin viitataan tms. Ja kuulostaa maataloudesta teollisuuteen ja sieltä palveluihin-selitykseltä

Katsokaa onko Mykkänen kirjoittanut työväenluokasta tuon asian, epäilen ettei ole. --Pasixxxx (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 20.59 (EEST)

Ainakin jutussa Lapsuuden luokka voi säilyä Mykkänen antaa kaikki nuo luvut, mutta ei lainkaan ensimmäisen virkkeen toisen lauseen ajatusta. --Savir (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 21.16 (EEST)

Viitteet on kuitenkin sijoitettu ennen pistettä, mikä kertoo että ne lähteistävät vain edeltävät virkkeet, mutta eivät tuon pätkän ensimmäistä virkettä. --Savir (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 21.19 (EEST)

Wikipedian ilmapiirin muutos

Ollaan varsin kaukana siitä wikipedian ajatuksesta, jolla rohkaistaan kirjoittamaan jopa yhden lauseen määritelmiä. Lähteiden vaatiminen on toki hyvä ja perusteltu asia, mutta toisaalta ajatus "hyvästä tahdosta" tuntuu menettäneen merkityksensä ja lähtökohdaksi on muuttunut artikkelin poistaminen jos lähteitä ei ole sen sijaan, että huomautusten sijaan lisättäisiin lähteitä. Käyttäisin nimitystä kireäpipoisuus, joka aika ajoin syö motiivia artikkelien tekemiseen. Toisaalta korjaavien toimenpiteiden jälkeen huomautuksia poistetaan heikosti, ellei itse tee sitä mikä tuntuu hieman röyhkeältä.

Jotkin artikkelien aiheet herättävät jo sinänsä vaatimuksia poistosta, koska aihetta sinänsä pidetään "epäsopivana wikipediaan." Näitä ovat tyypillisesti parapsykologiaa ja ufo-ilmiötä sivuavat artikkelit. Kuitenkin artikkelin ideana on kertoa asiasta. Artikkeleihin pitää sitten lisätä laimennuksia kuten mahdollisesti, kenties, lienee koska artikkeli otetaan kannanottona asian puolesta.Korina (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 11.36 (EEST)

Tästä kannattais varmaan järjestää joku "Suuri mielipidetiedustelu". Nyt osalle käyttäjistä näyttää olevan hyvin vaikea muodostaa käsitystä siitä, mitä wikiyhteisö haluaa wikipedian olevan. Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.12 (EEST)

No mikä Wikipedia sitten on? --85.76.44.3 10. elokuuta 2015 kello 16.24 (EEST)

Kokoelma sekalaista tietoa, jota on toimitettu vaihtelevalla laadulla. Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.34 (EEST)

Jos en väärin muista, wikimedian suomijaosto on hakenut jotain rahaa jotain käyttäjäkyselyä varten. Ei ole linkkiä tähän kun se on jossain metawikin tai wikimedia sivujen syövereissä. Enkä tiedä mitä siinä tullaan kysymään. Täähän kuitenkin sopis sinne. J.K Nakkila (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.38 (EEST)

Varmaan kannattais alkuun tehdä ihan vaan avoin laadullinen tutkimus, jotta selviää mitä edes kannattaa kysellä. Gopase+f (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 16.43 (EEST)

Mielestäni kyselyt ja erilaiset mielipidekyselyt ovat todella hyviä, niitä täyttäessä tulee tunne, että voi vaikuttaa asioihin. Ainakin töissä on jatkuvasti kaikenlaisia kyselyitä ja kehityskeskusteluita. Tämä oli vain minun mielipiteeni ja osoitus muutosvastarinnasta, muitakin ajatuksia varmaankin on. --Raid5 (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 20.55 (EEST)

Kyselyä on suunniteltu. Se on mainittu mm. yhdistyksen projekteissa. Sisältöä ei ole suunniteltu, ehdotuksista voi olla yhteydessä yhdistykseen, esimerkiksi keskustella yhdistyksen Kahvihuoneessa tai Facebook-ryhmässä Wikipedian ystävät. Myös säätiö on luvannut lähettää esimerkkejä vastaavista kyselyistä muissa maissa. Ystävällisesti, Susannaanas (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 19.17 (EEST)

Facebook-ryhmään ei pääse ilman tunnuksia, joten sellaiset ystävät voi hylätä heti reippaasti. Jos haluaa yhteyden Wikipediaan, se tapahtukoon täällä tai paikoissa, joita voi samaan tapaan muokata ilman kirjautumista. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 19.23 (EEST)

Jos et halua kirjautua Wikimedia-Suomen wikiin (sinne ei näköjään pääse samalla globaalilla kirjautumisella kuin wikipedioihin, vaan se näköjään vaatii oman kirjautumisensa, samoin kuin esim. meta, jota olet tainnut käyttää) niin voit varmaan halutessasi kirjoitttaa sanottavasi täällä fi-wikissä olevalle Wikimedia Suomen keskustelusivulle tai ottaa Wikipedian kautta yhteyttä ensimmäisessä linkissä mainittuun yhteyshenkilöön. Facebookin käyttöä ei mielestäni tule olettaa, vaikka halukkaat toki sitä voivatkin käyttää. Itselläni ei ollut Facebook-tunnusta vuosikausiin, kunnes useat työ- ja harrrastusprojektit likimain yhtäaikaisesti pakottivat sellaisen luomaan (tosin niissäkin projekteissa osa ei näytä sittenkään luoneen tunnusta). Wikimedia-liikkeen omat wikit kuten meta ja chapterien wikit ehkä ovat paremmin hyväksyttävissä, vaikka Facebookia ei haluaisikaan käyttää, koska ne on tarkoitettu pelkästään Wikimedia-liikkeen asioihin liittyvään käyttöön.--Urjanhai (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 19.45 (EEST)

Ideahan ei ole Facebook tai vaikka Geocaching.org vaan se, että jos Wikipediaan liittyvästä kyselystä, joka julkaistaan Wikipediassa, päätetään Facebookin keskusteluissa, joita ei pääse lukemaan, se on verikarvaisen hirveää. Voi siellä jutella vaikka syksyn sienisadosta, mutta ei siellä saa mitään sellaista suunnitella, joka liittyy Wikipedian yhteisön toimintaan. Epäystävät. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 19.48 (EEST)

Voin täysin yhtyä tuohon näkemykseen siltä osin, että mitään päätöksiä esimerkiksi nyt tuosta kyselystä eikä tietenkään mistään muustakaan Wikipediaa koskevasta ei tietenkään tule tehdä missään Wikipedian ystävät -facebook-ryhmässä. Ja mahdotonta se olisikin, koska siellä kaiken kaikkiaan lienee muutaman kymmentä jäsentä, joista luultavasti suurempi osa on wikipediasta kiinnostuneita ja siitä lisätietoa ja uutisia haluavia tai siitä kysellä ja keskustella haluavia Facebookin käyttäjiä ja luultavasti paljon pienempi osa aktiivisia wikipedian käyttäjiä. Mutta kun nyt tuli puheeksi, niin varmaan parempi kopioida kaikki siellä mahdollisesti tästä aiheesta käytävä keskustelu tänne tai johonkin Wikimedia-liikkeen omaan kahvihuoneeseen. Luulen kyllä ettei siellä paljon tämän tyyppistä keskustelua edes synny, koska jokainen wikipedian aktiivikäyttäjä varmaan välittömästi ymmärtää, että siellä ei tietenkään ole edustettuna mikään päätösvaltainen yhteisö. --Urjanhai (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 20.04 (EEST)

Olen samaa mieltä. --Susannaanas (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 20.10 (EEST)

Sanottakoon sivuhuomiona sen verran, että Metaan ei tarvitse kirjautua erikseen, jos käyttäjä on jo kirjautunut jossain muussa Wikimedia-hankkeessa. –Ejs-80 22. elokuuta 2015 kello 20.12 (EEST)

Eikä myöskään Wikimedia-Suomen wikiin. –Makele-90 (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 23.00 (EEST)

Lähteitä voi lisätä kuka tahansa, mutta mieluiten tietysti tekstin lisääjä itse, koska meillä ei ole täällä palkattuna sataa täysipäiväistä lähteiden lisääjää. Yleensä sen takia käyttäjää huomautetaan lisämään lähteet itse, koska muilla voi olla muutakin tekemistä ja lähteiden etsiminen voi olla muille melkein mahdotonta. –Makele-90 (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 23.11 (EEST)

Väestötietojärjestelmä lähteenä

Voiko väestötietojärjestelmää käyttää lähteenä? Artikkelissa Ezkimo [2] käyttäjä ilmoittaa lähteeksi väestötietojärjestelmän. Sinne pitää ilmeisesti soittaa ja sitten ne kertovat jos kertovat. --85.76.96.149 5. elokuuta 2015 kello 15.45 (EEST)

Ilmeisesti tuosta: https://www.osoitepalvelu.net/ saisi tarvittavat tiedot, tai sitten soittamalla. Molemmat maksullisia palveluita joten en jaksa kokeilla. Sinänsä lähteenä lienee erittäin luotettava. Seuloessa törmää ajoittain vastaaviin maksumuureihin tahi palveluihin joiden käyttö vaatisi rekisteröitymistä yms hankaluutta. --Seegge ^(keskustele) 17. elokuuta 2015 kello 11.47 (EEST)

Muokatkaa käännössivua etana, jäi vähän kesken :)

Etana on käännös englanninkielisestä sivusta snail. Etanasivu on tynkä ja käännös on kesken, jatkaisitteko käännöstä.  –Kommentin jätti Sipe1234567890 (keskustelu – muokkaukset)

Kannattaa kääntää itse, koska täältä saa harvoin apua. Jos ei kääntäminen itseltä suju, niin kannattaa tehdä edes lyhyt määritelmä + jotain muuta järkevää sisältöä. Varmasti löytyy netistä sen verran tietoa. --Stryn (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 19.01 (EEST)

Onkohan tästä suomenkielisestä epämääräisestä käsitteestä kertovaa artikkelia laisinkaan järkevää kääntää englanninkielisestä tekstistä? Jos halutaan kertoa, mitä eläinlajeja sanalla "etana" suomen kielessä tarkoitetaan, pitäisi kai käyttää suomenkielistä lähdettä. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2015 kello 19.07 (EEST)

Snail tarkoittaa kotiloa (kuorellinen), slug on etana (kuoreton). --Pitke (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 20.54 (EEST)

Kun palaute ei mene perille

Mikähän olisi paras resepti hoitaa tilanne, jossa käyttäjä luo ahkerasti uusia artikkeleita, mutta toistaa samaa virhettä kuukaudesta toiseen eikä koskaan reagoi keskustelusivulleen jätettyihin huomautuksiin? (Onko itse asiassa mahdollista, ettei joku lainkaan hiffaisi keskustelusivunsa olemassaoloa?) Niiden artikkelien kuitenkin haluaisi syntyvän, mutta mieluummin valmiiksi virheettöminä... --Silvonen (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 07.17 (EEST)

Onko virhe niin vakava, että se täytyy korjata, ja sen korjauksesta koituu toisille muokkaajille kohtuuttomasti vaivaa? Jos näin on, on uusien artikkelien luominen ehkä estettävä. Sitä voi muutenkin kokeilla, koska se palaute varmaankin menee perille. Jos taas virhe on vähäinen, ehkä sen kanssa voidaan vaan elää? --Jmk (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 07.35 (EEST)

Sitten vielä, jos virhe on jatkuvasti samanlainen, voisi katsoa onko se niin täsmällisesti yksilöitävissä, että sille voi tehdä oman väärinkäyttösuodattimen. --Jmk (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 07.38 (EEST)

Tuoreimmassa tapauksessa kyseessä ovat toimimattomat viitelinkit: käyttäjä ilmeisesti nakuttaa niitä käsin kopioinnin sijasta. Eipä tuosta kohtuuttomasti työtä synny artikkelia kohti, mutta korjaaminen on jotenkin turhan tuntuista työtä, jos virhe toistuu pari kertaa päivässä. --Silvonen (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 07.43 (EEST)

Tein yksinkertaisen tarkistuksen joka tarkistaa onko TSN/TNS -parametri typotettu ja kertoo jos on Suodatin 108 ja sen näyttämä viesti on Järjestelmäviesti:Abusefilter-warning-virheellinen-itis-linkki ja listasin tänne artikkelit joista rikkinäinen linkki löytyy. Selkeimmät tapaukset varmaan voisi fiksata AWB:lla tai botilla?--Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 09.35 (EEST)

Automaattiseulotun oikeudet pois kunnes palautteeseen reagoidaan? --Alcedo-fi 11. elokuuta 2015 kello 09.40 (EEST)

Se edistää vain virheen havaitsemista mutta ei estä virheen tekemistä. --Lax (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 09.55 (EEST)

Lisäksi ihmiset ovat vähän huonoja järjestelmällisesti tarkastamaan linkkien toimivuutta ja sille olisi varmaan parempaakin käyttöä, niin ehkä kokeillaan väärinkäyttösuodattimella ekaksi jos noissa muokkauksissa ei ole muita ongelmia kuin typotetut linkit. --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 09.57 (EEST)

Satunnaisotannalla (N = 1) löytyi muutakin kuin rikkinäisiä linkkejä (esim. yhdessä kirjaviitteessä useampia typotettuja tekijänimiä --- satuin omistamaan kirjan ja tarkistin kannesta). Minusta olisi parempi ottaa automaattiseulojan oikeudet pois nyt eikä vasta sitten kun korjausurakka on paisunut kohtuuttoman suureksi. Vaikka virheellisten muokkausten teko ei sillä estykään, kasvaisipahan virheiden varhaisen huomaamisen ja korjaamisen todennäköisyys. Parempi tehdä jotain kuin ei mitään. --Alcedo-fi 11. elokuuta 2015 kello 10.12 (EEST)

tehty. --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 10.19 (EEST)

Laitoin varoituksen päälle siihen satakasiin. Ilman sitä se olisi vain kerännyt virheet lokiin. Vai oliko se ensivaihe? --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 10.38 (EEST)

Joo, olin jättänyt siitä tarkoituksella ensin näkyvät toiminnot pois jotta suodattimen toiminnasta näkee, että se ei tee mitään odottamatonta. --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 10.41 (EEST)

No se reagoi vain siinä nimettyihin käyttäjiin, joten jos tulee virheitä, vääriä varoituksia tulee vain Zachelle ja tälle toiselle hahmolle. Tuossa aiempana vaan mainostettiin varoitusta, joten luulin, että se oli unohtunut laittaa päälle. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 10.45 (EEST)

Jo lähdetään siitä, että se kohta toimii. Mä yleensä pidän suodattimia hetken aikaa testillä sillä olettamuksella, että mikä tahansa kohta voi olla rikki tai toimia odottamattomalla tavalla, mutta eiköhän tuo toimi joten antaa olla vaan päällä. --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 10.53 (EEST)

On muuten huomattava, että "seulojien ei tarvitse olla seulomansa aiheen asiantuntijoita". Siispä automaattiseulontaoikeuksien poisto ei välttämättä kovin paljoa auta, koska luultavasti muokkaukset hyväksytään virheitä huomaamatta, koska typoja ei havaita ja ne eivät ole vandalismia eivätkä vaikuta vandalismilta, joten kaikilla seulojilla on täysi oikeus hyväksyä kaikki muokkaukset samantien. Tästä huomaamme, että. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 11.00 (EEST)

Kannattisiko ITIS-suodatin laittaa sittenkin pois päältä ? Nyt ei tule itis-linkkejä, mutta tieteellisissä nimissä on toistuvia typoja. Ja niitä ei seuloja ainakaan huomaa (Arthropoda, ei Arhtropoda; Adephaga, ei Adepahaga). --Tappinen (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 21.00 (EEST)

Toinen käyttäjä, johon keskusteluihin vastaamattomuus sopii, on saanut runsaan puolen vuoden aikana jo kolme huomautusta siitä, että hän kirjoittaa kielilinkit artikkelin loppuun eikä Wikidataan. Hän on tosin vuonna 2006 kerran vastannut keskustelusivullaan, joten ainakin silloin hän löysi sinne. --Lax (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 10.01 (EEST)

Silvoselle (@Silvonen:) oikeastaan kysymys, että onko tämä sellainen ongelma kyse on enimmäkseen siitä että olisi kiva jos käyttäjä reagoisi jotenkin vai onko sillä jotain syvällisempää merkitystä jos käyttäjä lisää kielilinkin artikkeliin ja botti sitten omia aikojaan siirtää sen Wikidataan, muuten kuin että se ristiin linkkaustilanteissa aiheuttaa käsityötä. Jos tällä on jotain väliä, niin kai tähänkin voi tehdä tarkistuksen, joka näyttää ruudulla ison boksin jossa on ohjeet siitä miten kielilinkki lisätään Wikidataan. --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 11.32 (EEST)

Tämä on selvästi pienempi ongelma kuin toimimattomat linkit, ja joissakin tapauksissa kielilinkit on yhä pakko lisätä tekstin loppuun (esimerkiksi käyttäjäsivuilla). En ehkä lähtisi poliisitoimiin. --Silvonen (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 12.55 (EEST)

Antakaa esto siihen asti kunnes käyttäjä kertoo keskustelusivullaan korjaavansa käytöstään. --Savir (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 21.05 (EEST)

En usko että esto auttaa, tunnus vaan vaihtuu tai alkaa tulla IP-muokkauksia. --Tappinen (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 08.45 (EEST)

Eli Wikipedia on tosiasiassa kykenemätön kontrolloimaan sitä, kuka tänne saa kirjoittaa? --Jmk (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 09.15 (EEST)

Jos joku todella haluaa kirjoittaa tänne, uskoo olevansa oikeassa eikä kaihda vaivaa, kyllä se onnistuu. Mieleen tulee käyttäjä Kippari10, Jussinpoika100, Kuka kukin jne. TÄSMENNYS en siis usko että tämä olisi sama käyttäjä, tuli vain mieleen sinnikkyydestä sjatkaa samanlaista toimintaa. --Tappinen (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 09.30 (EEST)

Tämä on selvästi suurempi ongelma kuin toimimattomat linkit. --Jmk (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 09.33 (EEST)

Joskus kun käyttäjä tekee jatkuvia virheitä eikä vastaa mihinkään viesteihin tai muuta virheellistä toimintaansa voi ainoaksi vaihtoehdoksi jäädä toistaiseksi voimassa oleva esto. Käyttäjälle jätetään oman keskustelusivun muokkausmahdollisuus. Kun käyttäjään on saatu yhteys hänen keskustelusivullaan ja asia selvitty, voidaan esto poistaa. –Makele-90 (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 16.26 (EEST)

Näin. Sinänsähän meillä ei liene missään kirjattu käyttäjille velvollisuutta edes lukea keskustelusivujensa viestejä, saati vastata niihin. Mutta onhan tämän nyt härreguud tarkoitus olla yhteistyöprojekti eikä sooloesitys. Jos käyttäjä systemaattisesti viittaa kintaalla yhteisön viesteille niin eikö siinä pitäisi viheltää peli poikki. --Jmk (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 10.04 (EEST)

Meripuolustusalue-artikkelien kohtalo

Vuoden 2015 alusta Saaristomeren meripuolustusalue ja Suomenlahden meripuolustusalue lakkasivat. Tilalle tulivat Rannikkolaivasto ja Rannikkoprikaati. Jos ollaan aivan tarkkoja, yhtään joukko-osastoa ei lakkautettu. Organisaatioteknisesti kävi niin, että SLMEPA muuttui Rannikkoprikaatiksi ja SMMEPA Rannikkolaivastoksi.

Nyt meillä on erilliset artikkelit meripuolustusalueista ja uusista joukko-osastoista. Onko tämä mielekästä? Eikö olisi parempi yhdistää uudet artikkelit vanhojen artikkelien kanssa ja sitten muuttaa vanhojen meripuolustusalueartikkelien nimet vastaamaan uusia seuraajajoukko-osastoja? Ei meillä oöe myöskään erillisiä artikkeleita muillekaan joukko-osastojen aikaisemmille nimille. Toin pohdinnan tänne, koska se koskee useita eri artikkeleita. --M. Porcius Cato (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 10.34 (EEST)

Minusta voisi olla paikallaan pitää nykyinen artikkelijako sillä perusteella, että meripuolustusalueet olivat sekoitus laivasto- ja rannikkojoukkoja, ja nykyisten joukko-osastojen myötä nämä osat ovat hallinnollisesti erillään. Historiallisesta näkökulmasta en sitten tiedä mitään. Organisaatio lienee muuttunut monta kertaa ennenkin. Sen sijaan joukkoyksikköartikkeleissa päällekkäisyydet ovat ilmeisiä: 6. ohjuslaivue ja 6. pintatorjuntalaivue, 4. miinalaivue ja 4. miinantorjuntalaivue sekä 7. ohjuslaivue ja 7. pintatorjuntalaivue. Viimeisessä tosin sellainen poikkeus, että siihen liitettiin osa 5. miinalaivueesta; toisesta osasta tuli Rannikkoprikaatin Meritiedustelupataljoona. –Kooma (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 13.12 (EEST)

Artikkelitoive: Transdev Finland

Hei! Ehdotan artikkelitoiveena, että joku tekisi suomenkieliseen Wikipediaan artikkelin Transdev Finlandista, joka on Transdevin tytäryhtiö. Onhan Nobinan tytäryhtiöllä Nobina Finlandillakin artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa. Voisitteko siirtää artikkelitoiveeni artikkelitoivesiin? Kiitos! --ZapaQzniks (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 13.13 (EEST)

Tuonne voit sen lisätä: Wp:Artikkelitoiveet/Talous. Etusivun artikkelitoiveet valitaan tuolta vanhempia artikkelitoiveita suosien. --Seegge ^(keskustele) 17. elokuuta 2015 kello 12.45 (EEST)

Luonnossa.net

Olisi poistettava kaikki tuolle sivulle viittaavat linkit. Kokeilkaapa www.luonnossa.net -osoitetta... ComradeUranium (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 01.10 (EEST)

Kerran tuli ”Ilta-Sanomien” artikkeli joka kertoo kuinka voi saada iPhone6:n eurolla, toisella joku internet-kysely, joskus random-mainoksia. ComradeUranium (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 01.13 (EEST)

Tällä saa listattua kaikki luonnossa.net -linkit. Kaikki aiheesta muualla linkit voi poistaa suoraan. Lähdelinkeissä pitäisi käyttää jotain harkintaa ja korvata linkki archive.org-linkillä jos se sattuu toimimaan. Luonnossa.net on käyttänyt jotain javascript-uudelleenohjauskikkaretta joten kaikki archive.org:ssa olevat sivut eivät toimi vaikka se olisikin ne sattunut indeksoimaan. --Zache (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 10.31 (EEST)

Pitäisikö keskustelusivun otsikko olla kysymys?

Edellä olevan aiheen otsikko oli englanninkielinen ja aivan käsittämätön suhteessa aloittavaan puheenvuoroon. Muutin otsikon kysymykseksi, jota keskustelussa pohditaan. Toinen muokkaaja muutti sen sitten toteamukseksi, joka yhteenvetonsa mukaan vastaa hänen omaa käsitystään. Sekä Wikipedian artikkeleiden että useimpien Kahvihuoneen palstojen keskustelujen tarkoitus on ratkaista Wikipedian editointiin tai artikkeleihin liittyviä ongelmia. Tässä Wikipedia poikkeaa esimerkiksi Facebookista tai sosiaalisen median keskustelupalstoista. Wikipediassa ei pitäisi keskustella esimerkiksi itseilmaisun tai pelkästään keskustelun huvin takia. Keskustelun aloittajan olisi kerrottava selvästi, mistä ongelmasta on kyse. Ehdotankin sellaista käytäntöä, että keskustelusivujen otsikoksi suositellaan kysymysmuotoisuutta. Mitäs mieltä ollaan tällaisesta?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 18.23 (EEST)

Jestas nyt sentään. Alkuperäinen otsikkoni "Never was so much owed by so many to so few" kai yritti olla hieman kylttyrelli ja siinä oli vähän navigoitavaakin ihmisille, ei pelkkää latteilua. Otsikon tarkoituksena on kertoa, mistä keskustellaan. Kulttuurinavigaattori tosiaan muutti otsikkoni muotoon, joka ei vastannut alkuunkaan minun mielipidettäni. En kysynyt tuota, koska tiesin vastauksen. Muutin sen sitten sellaiseen muotoon, joka on mielestäni toiseksi paras vaihtoehto. Keskustelua ei ole käyty huvin vuoksi vaan nostin tärkeän kysymyksen esille täällä kahvihuoneessa. Mitäs hemmetin järkeä olisi muuttaa otsikoita kysymysmuotoon? Ei mitään. Pakottaisiko tämä myös aina keinotekoisesti esittämään täällä jotain kysymyksiä kysymysmuodossa, jotta kaikenmaailman navigaattorit olisivat tyytyväisiä? Otsikon päättää aina aloittaja, mutta sitä voi muuttaa, jos se on todella huono. Muuttaminen käy, mutta pakottaminen muotteihin ei käy. --Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 18.45 (EEST)

Kultainen keskitie kaikikessa: Wikipedia on sivistyslaitos, jossa on voitava viljellä sivistyneitä sitaatteja, ja toisaalta keskustelulla on tiedonvälitystehtävä, jossa lihakirveet viuhuvat. "The price of everything and the value of nothing." - Tämä olkoon johtotähtemme.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 18.57 (EEST)

Tuossa olen samaa mieltä: Ohjeita ja suosituksia kyllä voi antaa yleisellä tasolla, mutta niissä on aina laaja vapaa harkinta.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 19.00 (EEST)

Minusta tuossa haisee ennakkosensuurin vieno tuoksu. Siis Kulttuurinavigaattorin mielestä mitään Facebookiin vivahtavaa keskustelua ei saa täällä käydä ja sen vuoksi otsikoiden on oltava kysymysmuodossa ja viestien on oltava kysymyksiä Wikipedian artikkeleista tai muokkaamisesta, johon yhteistö voi vastata tai kommentoida. Siis kommentointia ei rajoiteta, mutta ketjun aloittajan pitäisi rajoittaa omia avauksiaan jonkinlaisen ennakkosensuurin läpi? Samalla tuossa tuomitaan koko aloittamani ketju ikään kuin kevyenä jutteluna. Vähemmästäkin palavat kirjani. --Pxos (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 19.07 (EEST)

Tämähän on paras foorumi laajaan Wikipediaa koskevaan keskusteluun, koska tätä kautta tavoitetaan wikipedian käyttäjät (sekä lukijat että kirjoittajat). Ainoastaan jutustelu muusta kuin Wikipediasta on kommenttipyynnöinkin ohjattu muualle. --Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 19.49 (EEST)

Kysymyshän voi olla retorinenkin, joten se että on jostain asiasta jo valmiiksi itse varma, ei sinällään sulje pois kysymysmuodon käyttöä. Tämähän on vanha retorinen, paljon käytetty keino varmaan Kekkosesta alkaen. Joka tapauksessa tässä nostettiin esiin esiin ongelma tai kysymys ja saatiin siihen vastaus. Yleensä selkeää otsikointia voi suositella aina, ja kirjoittajille on hyvä ohje: "Kill your darlings". Siinä voi huoletta antaa lihakirveen viuhua. Kuitenkaan suositus, hyvä ja aiheellinenkin, ei taida voida olla käytäntö. Ohje se ehkä (?) voisi olla. --Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 18.52 (EEST)

Onko Wikipediasta tulossa sosiaalisen median kaltainen hölötysfoorumi? Jotkut lojuvat kahvihuoneiden sohvilla enemmän kuin artikkelien puolella kirjoittajina. Itseilmaisuun ihastuneet eivät osaa edes määritellä ongelmaa, joka muokkaajayhteisön voimin pitäisi ratkaista. No Wikipediassa paperi on halpaa ja mustetta saa mättää vaikka kuorma-autolasteittain, mutta selitysvirtuoosit eivät käsitä, että heidän esiintymisensä ikäänkuin varastaa muiden muokkaajien aikaa. Eikö sen voisi käyttää järkevämminkin ja tehokkaammin eli ongelmien ratkaisuun keskustelemalla ja itse artikkeleiden kirjoittamiseen? Jos kysymys ja mietittävä aihe nostettaisiin heti kärkeen otsikossa, ehkä höpötys vähentyisi ja keskustelijatkin pysyisivät paremmin aiheessa. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 22.54 (EEST)

Kysymykseesi voi vastata myöntävästi mutta tarkentaen, että tämä on ollut hölötysfoorumi niin kauan kuin taaksepäin jaksaa lukea. Työttömät, eläkeläiset ja muut liikaa aikaa omistavat (heitä sinänsä väheksymättä) puheripuliset täyttävät sivut syväluotauksillaan ja pilkallisilla, omasta mielestään humoristisilla kommenteillaan. Jos saman energian panisi huolelliseen artikkelintekoon ja kommentit esittäisi tiiviisti ja asiallisesti asiaan keskittyen, voisi Wikipediasta ehkä puhua ensyklopediana. Nimimerkkejä ei tarvitse mainita, otos muutamalta vuodelta paljastaa helposti asiain tilan. --Abc10 (keskustelu) 24. elokuuta 2015 kello 09.45 (EEST)

Teidän on tehtävä asialle jotain ja keksittävä ongelmaan ratkaisu. --Pxos (keskustelu) 24. elokuuta 2015 kello 12.24 (EEST)

Discogs lähteenä

Kelpaako http://www.discogs.com/ luotettavaksi lähteeksi? Vaikka se on käyttäjiensä muokattavissa, sitä käytetään nykyään varsin laajalti lähteenä Wikipediassa. En epäile etteikö suurimpien artistien merkittävimpien julkaisuiden tiedot olisi oikein, mutta tuntemattomampien artistien tai tuntemattomampien julkaisuiden tiedoissa luotettavuus ei liene täydellinen. Toisaalta sitä voidaan varmaan pitää riippumattomana lähteenä ainakin levy-yhtiöiden ja yhtyeiden omiin tiedotteisiin nähden. --37.33.32.23 25. elokuuta 2015 kello 10.34 (EEST)

Kai se on sarjassa parempi kuin ei mitään, mutta ei suositella käytettäväksi. Esimerkiksi Suomessa julkaistun musiikin osalta Fono, Viola yms ovat paljon parempia ja käytännössä kappalelistoille, julkaisuvuosille yms voi käyttää ihan julkaisijankin tai levyssä olevia tietoja, koska ne eivät ole kiistanalaista tietoa. --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 11.01 (EEST)

Discogs, imdb, wikia ja muut verkkopalvelut joihin kuka vain voi lisätä tietoa eivät ole luotettavia lähteitä ja siten ne eivät ole käytännön mukaisia. Lähteeksi kelpaavien yllä mainittujen suomalaisten palvelujen lisäksi on esimerkiksi kansainvälinen palvelu allmusic. –Makele-90 (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 22.43 (EEST)

Samanlainen taitaa olla musicbrainz, joka on lisätty välillä jopa tietolaatikoihin. Sen voi varmaan siirtää AM-linkiksi? Tietolaatikossa se vaikuttaa niin viralliselta. Kun menee sinne, niin heti ensimmäisenä siellä on artistin johdanto Wikipediasta ja linkki enwikiin. --Whitetabor (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 16.12 (EEST)

Noiden ero on, että musicbrainz pyrkii olemaan avoin tunnistetietokantamusiikille eli sen käyttämällä algoritmilla voi laskea tunnisteen musiikista jonka voi edelleen hakea muista tietokannoista. Systeemi lienee ainoa avoin ja laajasti käytetty tällä hetkellä. Esimerkiksi BBC käyttää sitä. Eli on musicbrainz-id/linkki tietolaatikossa ihan syystä. --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 16.26 (EEST)

Oolrait, olkootten tietolaatikossa. (Enwikissä ne on näköjään authority control -boksissa artikkelin alalaidassa.) --Whitetabor (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 16.36 (EEST)

Musicbrainz-linkkejä lisätessäni mieleeni on tullut kehäpäätelmän mahdollisuus. Ajatus häiritsee, kunnes tallennan muokkauksen, unohdan asian ja keksin muuta muokattavaa. --Raid5 (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 16.43 (EEST)

Itse oon käyttänyt Discogsia, jos ei mitään muuta ole löytynyt. En näe siinä mitään ongelmaa yksittäisten äänitteiden kohdalla, levynkansistahan nuo tiedot on suoraan kopioitu. Sen sijaan artistien diskografioita ei kannata perustaa suoraan Discogsiin, koska puutteita saattaa olla. --Joe K. (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 16.47 (EEST)

Komppaan pitkälti tätä. Itse olen käyttänyt Discogsia lähteenä sellaisissa tilanteissa, joissa listaan artikkeliin albumin eri painoksia. Tuolta sivustolta löytää todella hyvin eri painosten formaatit ja kataloginumerot jne, enkä tuollaisessa tilanteessa pidä annettuja tietoja lainkaan epäluotettavina – löytyyhän painoksista usein myös kuvat konkretisoimaan tiedot. Monen muun asian kohdalla onkin sitten eri juttu, ja varmasti puutteita löytyy. Kiteyttäisin näin, että Discogsia voi käyttää lähteenä oman järjen mukaan. --Sblöbö (keskustelu) 27. elokuuta 2015 kello 02.02 (EEST)

Nyt kun musiikkiaiheessa ollaan, niin kysyn sellaista, että täällä ei taida olla väliä sillä minkä kokoisia ovat albumien/singlejen kansikuvat, joita käytetään sitaattioikeudella? Aattelin vaan, kun enwikissä ne yrittävät pitää ne pieninä, mutta täällä sillä ei taida olla väliä sitaattioikeuden suhteen eikä se kai latausaikoihinkaan vaikuta ainakaan thumbin kohdalta, vai? Siis lataanko sen mikä on helpoin löytää, vai pitäiskö kokoa jotenkin miettiä. --Whitetabor (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 17.36 (EEST)

Suomen lain kannalta saa käyttää tarvittavalla tarkkuudella eli Suomen tekijänoikeuslaissa ei ole fair use tyyppistä rajoitusta sille, että kuvan pitäisi olla laadultaan sellainen ettei se voi kilpailla alkuperäisen kuvan kanssa. Eli tuo enwikin matalaresoluutioisuus tulee nimenomaan tuosta fair use:sta. Suomen laki puolestaan on pikemminkin hengeltään sellainen, että et saa käyttää niin huonoa kuvaa sitaattioikeudella joka ei tee oikeutta alkuperäiselle (ts. lainaaminen pitää tehdä alkuperäisteosta kunnioittaen). --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 17.55 (EEST)

Olen käyttänyt omiin levyihin iTunes Artwork Finder -sivustoa, jos saa laittaa tällaisen linkin. Sieltä löytää varsin tarkkoja kansikuvia. --Raid5 (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 19.39 (EEST)

Toihan onkin kätevä, ja koska ne tulee suoraan iTunesin tietokannasta, niin ei tarvi miettiä mikä on oikea versio niin kuin Discogs-kuvien kanssa. --Whitetabor (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 21.16 (EEST)

Kysymys nousi oikeastaan mieleeni, kun yritin löytää lähdettä sille, että Tuuttimörkö esiintyy nimellä Piän Flamboyantti enkä löytänyt muuta lähdettä kuin Discogsin ja Wikipedia-klooneja. Myös joillain discogsin bändi-sivuilla on listattu bändin jäseniä, vaikkei niitä mainita levyjen kansissa. --87.95.132.163 25. elokuuta 2015 kello 20.27 (EEST)

Voisiko näihin ajaa botilla

Luokka:Puutteelliset käyttöoikeustiedot, saisiko botilla tuon artikkelin nimen tuohon käyttöoikeuteen kätevästi--Musamies (keskustelu) 27. elokuuta 2015 kello 03.20 (EEST)

Videopelimallineen turhat parametrit

Aloitin heinäkuun puolivälissä keskustelun videopelimallineen turhista parametreistä, joina pidän ainakin resoluutiota, kuvasuhdetta, hinnoittelutapaa, laitevaatimuksia (enimmissä tapauksista) ja versiota. Jos sinulla on näkemys siitä, mitä tietolaatikosta ei ainakaan saisi poistaa, osallistu keskusteluun mallineen keskustelusivulla.--Olimar 1. syyskuuta 2015 kello 11.33 (EEST)

Maikku sarvas ja hänen kohtelunsa

Tämä keskusteluketju on siirretty tänne ylläpitäjien ilmoitustaululta. --Pxos (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 15.06 (EEST)

Nyt on jotain pielessä. Käyttäjä:Maikku sarvas tjsp. on saanut aivan kohtuutonta gritikkiä. Voisiko joku vaika Harriv, Ejs-80, Stryn tai Silvonen tai joku koettaa rauhoittaa.. ei ehkä ole säikyintä porukkaa mutta rajaa.. Itse olen vään hankalessa asemassa juuri nyt. terv. --Höyhens (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 07.12 (EEST)

Poistin sieltä Geohakkerin tekemän pikapoistomallineen. mutta en halua ottaa vastuuta yksin etenkin ajatellen omaa labiilia tilannettani. GH:lle meni tekstiviesti ja nyt minä nukun. --Höyhens (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 07.22 (EEST)

[3]

Ihan ok poistomallineenpoisto ja minusta tuo on ihan sovelias käyttäjäsivu. Pistin sivut tarkkailulistalle (user:Käsityö Ope on toinen tähän liittyvä). --Zache (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 11.26 (EEST)

Kiittelisin, mutta tämäkin juttu on varmaan kohta kommenttipyyntönä. Ilmapiiri on muuttunut muualla mutta myös Wikipediassa. --Höyhens (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 13.47 (EEST)

Katos joo, toi useri on tosiaan meidän käytäntöjemme vastaista. Kukapa hyväntahtoinen aloittelija voi sitä tietää. Tämä vapaa tietosanakirja on näköjään yhtä vapaa kuin Suomen ulkorajojen valvonta. --Höyhens (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 13.56 (EEST)

Mjoh, meillä pitäisi olla joku infoboksi tunnusten luonnin yhteydessä missä on muutamalla ranskalaisella viivalla jutut mitkä pitää huomioida kun luo tunnuksen kuten se, että tunnus on henkilökohtainen. --Zache (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 13.59 (EEST)

Nuorimmat vakiokäyttäjät saattavat joskus olla vähän turhankin innokkaita. Poistomallineet kuuluvat lähinnä ilmiselvän vandalismin, pelleilyn, häiriköinnin ja änkyröinnin ohjaukseen. Hyvää tarkoittavia, asiallisia uusia käyttäjiä tulisi pyrkiä ohjaamaan ehkä mieluummin enemmän vapaamuotoisen keskustelun kautta. Tätä voisi ehkä tähdentää vielä lisää. Parempi on aina toimia yksi pykälä liikaa silkkihansikkain kuin yksi pykälä liian vähän.--Urjanhai (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 14.04 (EEST)

Pitäisi reivata kurssi kahvihuoneeseen, mutta innokkuus ja selittämättömyys tuottaa joskus tulosta: jengi raivostuu. Jos keskustelusivulle tulee huomautusmallineita, joita ei ymmärretä eikä saada niihin selitystä (klassinen koodivittuilumme: hae OTRS-lupaa!), niin tavallinen ihminen hermostuu ja tavaton ihminen raivostuu. --Pxos (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 14.39 (EEST)

Aloittelevan käyttäjän tietämätömyyttä ei pidä aliarvioida. Kun aikoinaan olin aloitteleva muokkaaja (en muista oliko jo luonut tunnuksen) ja sain jonkun mallinehuomautuksen ihan aiheellisesti, niin päättelin, että sen on luonut joku automaattinen skripti tuottamani sisällön ominaisuuksien perusteella (näinhän kyllä taitaa tapahtua esim. kirosaojen kanssa ihan oikeastikin). Toki asian oikea laita sitten pian hahmottui.--Urjanhai (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 14.59 (EEST)

Ja yli kymmenen vuotta toimineen käyttäjän tietämättömyyttä ei voi aliarvioida. --Höyhens (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 18.15 (EEST)

OTRS-lupa

Kirjoitan tähän jatkoksi, kun aloitin tuossa äskettäin. Järjestelmän nimeä pitäisi ratkaisevasti muuttaa ja samoin päivittää sivua Wikipedia:OTRS. Kyseessä ei siis ole oikeastaan mikään lupa eikä varsinkaan OTRS-lupa. OTRS on vain lyhenne siitä tietoteknisestä alustasta, joka ohjelmallisesti hoitaa viestien välittämistä. Kyseessä on kuvan tekijänoikeuden tai lähioikeuden haltijan antama suostumus tai lupa kuvan vapaaseen käyttöön, ja tätä lupaa ei suinkaan myönnä mikään OTRS-tyyppi vaan Wikipedian ulkopuolinen ihminen, ja sitten OTRS-järjestelmää käyttävä vapaaehtoinen tyyppi ainoastaan kirjaa saapuneen kirjallisen luvan käyttää tiedostoa Wikipedian sisäiseen järjestelmään niin, että sen nimessä on mukana koodi OTRS. Tällainen sekamelska kyllä hämää uusia käyttäjiä joka kerta, kuten on saatu huomata. Tyydyn kuitenkin vain valittamaan täällä enkä aio tehdä mitään itse. --Pxos (keskustelu) 3. syyskuuta 2015 kello 16.05 (EEST)

Tärkeä tieto. Olisikohan OTRS:n voinut korvata jollain muulla vaikkapa Wikimedian sisäisellä koodistolla? --Höyhens (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 18.23 (EEST)

Ei. OTRS on juuri noita varten tehty. Käyttäjille annettavia huomautuksia tai ohjeita tulisi vain parantaa. --Stryn (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 19.03 (EEST)

Dekaampeeritunti – deka-ampeeritunti

Jos alkuosan lopussa ja loppuosan alussa on sama vokaali osien väliin tulee yhdysmerkki. Artikkelissa ampeeritunti on dekaampeeritunti eikä deka-ampeeritunti (mega-, giga-…). Virhe johtuu mallineesta {{SI-kertoimet}}. Pystyykö mallinetta korjaamaan niin, että viiva tulostuu samalla vokaalilla ja niin edespäin? --Raid5 (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 19.03 (EEST)

Kuuluisi tekniikkaan, mutta koko taulukon voisi poistaa. Se on ihan hölmö eikä anna mitään muuta kuin luettelon SI-kertoimista, jotka on lätkäisty nyt ampeeritunti-artikkeliin. Tera-ampeeritunteja ei varmaan edes käytetä eikä femtoampeeritunteja varmaan edes mitata. --Pxos (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 21.26 (EEST)

Poistin artikkelista koko taulukon tarpeettomana. Siirsin tämän keskustelun kielenhuoltokahvihuoneesta tänne. Mallineeseen en ole koskenutkaan. --Pxos (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 21.38 (EEST)

Olisi järkevää kertoa vain yleisesti käytössä olevat kerrannaiset (esim. artikkelissa ampeeri voisi kertoa, että milliampeereita ja kenties mikroampeereita käytetään ja ehkä kiloampeereitakin jossain teollisuudessa), mutta noiden kaikkien kerrannaisten luettelointi erillisessä taulukossa on aivan fiffelfaffelia ja toimii lähinnä artikkelin turhana täytteenä. Siirsin tämän sekalaisiin, jotta asiasta voisi keskustella laajemmin. --Pxos (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 21.45 (EEST)

Ainakin artikkeli on nyt korjattu, hyvä niin. --Raid5 (keskustelu) 2. syyskuuta 2015 kello 21.47 (EEST)

Malline-idea: markkamalline rahanarvonmuunnoksiin

Minun pitäisi olla wikilomalla, mutta heitän tänne tällaisen malline-idean. Olen kirjoitellut artikkeleja viime aikoina 1920-luvulta vuoteen 1945 toimineen Valtion lentokonetehtaan lentokonetyypeistä, ja artikkeleissa esiintyy paljon markkoina ilmoitettuja rahasummia. Markan arvo heilahteli varsinkin juuri sotavuosina, ja ei ehkä anna parasta kuvaa lukijalle rahamäärien suuruuksista. Olisiko mahdollista toteuttaa malline, jossa voisi ilmoittaa markkamääräisen rahasumman, ja vuoden jolta summa on, ja malline muuntaisi luvun vuoden 2015 euroiksi. Voisi näyttää vaikka tältä: ({{Markka|100000|1941}}). Malline voisi tuottaa sitten vaikka tämäntyylisen tekstin: (25180 euroa). Euroa sanaan voisi lisätä myös selitystekstin (esim. vuoden 2015 euroina), joka näkyy kun sitä osoittaa hiirellä. Tilastokeskushan julkaisee vanhoille rahasummille muuntokertoimet, jolla edellisvuosien rahasummat voi muuntaa nykyrahaksi. Nämä kertoimet pitäisi vuosittain päivittää, mutta onnistuisiko tääaisren kertoimien sijoittaminen samaan tietokantaan niiden kaupunkin väkilukujen yms. kanssa? --Msaynevirta (k · m) 22. elokuuta 2015 kello 12.39 (EEST)

Teknisesti varmaan onnistuisi wikiwelhoilta, mutta kannattaako sittenkään. Tässä lomalukemista: http://www.measuringworth.com/worthmeasures.php. Mitä kauemmas historiaan mennään, sitä vaikeampi on sanoa, mitä 1920-luvun markka oikein lopulta tarkoittikaan. Tuosta voisi tulla eräänlainen "false friend", jossa euromäärällä olisi pahimmillaan vain viihdearvoa. --Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 13.32 (EEST)

Annan lukijoille helpon esimerkin: Jos jonkun automobiilin nykyarvoksi euroissa saadaan vaikka 20 000 euroa, työssäkäyvä nykyihminen saattaa ajatella, että tuollaisen hankkiminen on helppoa: sen kun marssii autoliikkeeseen, maksaa pienen osamaksun ja luottoyhtiö hoitaa loput. Käteismaksukin voi onnistua kohtuullisen säästöohjelman jälkeen. Sen sijaan 1930-luvun tavallinen suomalainen ei juurikaan saanut lainaa tai luottoa mistään auton ostamiseen, ja peruselintarvikkeet ja eläminen veivät suuren osan palkasta, joten säästöön ei ehkä jäänyt paljoa. Palkatkin olivat pienemmät. Tuollaiseen "20-tonnin autoon" saattoi olla varaa ainoastaan yhteiskunnan varakkaalla yläluokalla.

Lisäksi rahanarvonkerroin perustuu kuluttajahintaindeksiin eli se tosiaan mittaa vain leivän ja sokerin hintaa kaupan hyllyllä eikä sitä voi käyttää tuollaisten valtion hankintojen arvon vertailuun. Valtiokin oli aiemmin huomattavasti köyhempi, joten mikä tahansa hanke aiemmin saattoi viedä suuremman osuuden valtionvaroista. Tällainen ei näy lainkaan kuluttajahintaindeksiin sidotuissa rahanarvonkertoimissa. Asia pitäisi tehdä selväksi ihmisille, mutta pelkällä markkamallineella se ei onnistu.

--Pxos (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 18.44 (EEST)

Nähdäkseni ihan käyttökelpoinen idea. Yleensä kannattaa ilmoittaa historiallisten raha(/markka)määrien nykyinen ostovoima, koska harvempi ihminen esim hahmottaa, että Suomessa käytössä olevan nykyisen valuutan (euro) kanssa aikaisemmin käytössä ollut valuutta (markka) on ollut ostovoimaltaan "samanarvoinen" vuosina 1974 ja 1917. Gopase+f (keskustelu) 1. syyskuuta 2015 kello 14.46 (EEST)

Vastakysymys: jos Suomessa olisi edelleen rahayksikkönä markka, olisiko yhtä hyvä idea rakentaa markka–markka-muunnosmalline, jonka avulla artikkeleihin tulisi tekstiä tyyliin "hanke maksoi 120 000 markkaa (28 000 markkaa)" ja miten tuo niin sanottu nykymarkka sitten kirjoitettaisiin? Lisäkysymys: Miten tuo ostovoima lasketaan ja eroaako se jotenkin nyt yksinkertaisesta kertolaskusta, joka saadaan aikaan julkaistuilla rahanarvonkertoimilla? --Pxos (keskustelu) 1. syyskuuta 2015 kello 15.02 (EEST)

Olisi. Ei eroa. Gopase+f (keskustelu) 1. syyskuuta 2015 kello 18.31 (EEST)

Sattumalta Wikipedian sisältä löytyi hyvä esimerkki siitä, miten rahan arvo vaihtelee. Artikkelissa Idmanin kavallusjuttu oli aiemmin summa euroina, joka on laskettu ilmeisesti rahanarvonkertoimilla vuoden 2005 euroiksi ja tekstissä on lukenut vuosikausia "nykyään". Summan sanottiin yhtä aikaa olevan sekä yhdeksän prosenttia (siis 9 %) Suomen suuriruhtinaskunnan budjetista että nykyrahassa noin 30–32 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 budjetista laskettuna euroissa tuo olisi vain noin 0,06 prosenttia eli toisin sanoen 150 kertaa pienempi osuus budjetista. Rahamäärän ostovoima on siis sellainen, jonka voi voittaa eurooppalaisessa lottoarvonnassa nykyäänkin, mutta jos tuota suhteuttaa siihen, että rahamäärän suuruus olisi edelleen noin 9 % valtion vuosittaisesta budjetista, kyseessä olisi noin viiden miljardin euron suuruinen summa. Tästä huomataan, miten eri suuruusluokista puhutaan. En edellenkään kannata mallineen käyttöönottoa, koska se ei anna todellista kuvaa vanhoista asioista. Paljon parempi on tehdä vertailuja silloisiin hankkeisiin, kuten samassa artikkelissa, jossa erään huvilan rakentamista verrataan Tampereen tuomiokirkon hintaan. --Pxos (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 21.07 (EEST)

Diskografia-aiheinen kysymys

Onko siitä mitään käytäntöä listataanko ep-mittainen (alle 13 minuuttia pitkä, mutta 12" LP:nä julkaistu) kokoelmalevy artistin kokoelmalevyihin vai EP-levyihin? --176.93.87.223 4. syyskuuta 2015 kello 17.52 (EEST)

Ei tietääkseni. Kannatan listaamista kokoelmalevyihin, koska luulen sen tiedon kiinnostavan lukijaa enemmän kuin julkaisuformaatin. Ja tuon kuvauksen perusteella kutsuisin levyä mieluummin mini-LP:ksi kuin EP:ksi, koska ainoa ero tavalliseen LP:hen on levyn pituus. -Uusimies (keskustelu) 6. syyskuuta 2015 kello 20.24 (EEST)

Asiasta tuskin on olemassa mitään käytäntöä mutta olen samoilla linjoilla, toisaalta eikö mini-LP ole täysin tai ainakin melkein sama asia kuin EP? Luokittelussa käyttäisin sekä kokoelma-albumi- että EP-luokkaa.--Vilhokki (keskustelu) 8. syyskuuta 2015 kello 23.38 (EEST)

Alun perin nimitykset merkitsivät soiton pyörimisnopeutta: SP tarkoitti 78 RPM -levyjä, LP 33 1⁄3 RPM -levyjä ja EP 45 RPM -levyjä. Muissa formaateissa kuin vinyylissä merkityksissä ei ilmeisesti ole eroa. -Uusimies (keskustelu) 9. syyskuuta 2015 kello 20.15 (EEST)

Artikkeleita merkityksettömistä yrityksistä ja tuotemerkeistä

Tänään on tullut suuri määrä artikkeleita merkityksettömistä yrityksistä ja tuotemerkeistä. Kaksi on todennut kommenteissa, että kyseessä on opiskeluun liittyvä tehtävä ja toinen näistä tarkensi kommentissaan kyseessä olevan Aalto-yliopiston. Onkohan nyt oikeasti joku opettaja/professori antanut tehtäväksi luoda wiki-artikkeleja merkityksettömistä yrityksistä, vai onko kyseessä yksi yksittäinen muokkaaja, joka on keksinyt tällaisen taustatarinan? Jos on totta, niin näitä tulee nyt viikonlopun aikana ainakin yhden luokallisen verran. --MAQuire (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 22.13 (EEST)

Ao. muokkaajille voisi antaa linkin tähän keskusteluun, ja tänne voisi koota vaikka linkkejä asiaan liittyviin käytäntöihin. Voin kopioida tähän kommentin, jonksa lisäsin yhden muokkaajan keskustelusivulle jatkoksi Käyttäjä:Kotivalon kommenttiin:

Wikipediassa on yritysten suhteen aika tiukat merkittävyyskriteerit, eikä tämä valitettavasti ole muutettavissa yhtä harjoituskurssia varten. Harjoitustehtävien aiheina tulisi käyttää joko riittävän suuria ja merkittäviä yrityksiä tai joitain muita aiheita, joiden merkittävyydestä ei ole epäselvyyttä. Yritykset ovat erityisen hankala aihepiiri siksi, että niiden merkittävyydestä usein on erimielisittä, ja rajatapauksissa on todennäköistä, että merkittävyydestä muodostuu pitkiä ja monipolvisia keskusteluita. Jos keskittyy aiheisiin, joiden merkittävyydestä ei ole epäselvyyttä, ja noudattaa muutoinkin wikipedian käytäntöjä esim. lähteiden merkitsemisestä ja esitystavan neutraaliudesta, niin saa todennäköisesti muokata rauhassa.

--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 22.56 (EEST)

Olisiko aiheellista ottaa uudet muokkaajat hieman kärsivällisemmin vastaan? Wikipedia on myös oppimisalusta, erityisesti Wikipedian muokkaamiselle. Opetusmenetelmät taitavat olla viime vuosituhannelta: karttakepistä sormille ja nurkkaan seisomaan. Katselin huvikseni Ruotsin Wikipedian sivua Wikipedia opetuksessa. Siellä on monia hyviä vinkkejä. --Susannaanas (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 10.50 (EEST)

Opettajien tietoisuutta tulisi lisätä, luoda opettajien verkostoja ja kehittää "opettajille"-sivuja esimerkiksi tuohon suuntaan kuin on tehty tuossa ja kääntää esim. tuo sivu ja muita vastaavia materiaaleja. Meillä on täällä aktiivimuokjkaajissa ainakin sekä lukion että yliopiston opettajia, jotka ovat käyttäneet wikipediaa opetuksessa. Muokaajina meidän tulisi muistaa aina asettua pystymetsästä tulevan asemaan ja olettaa hyvä tahto. Hyvää tarkoittaviin muokkaajiin tai muokkaajiin, jotka voivat olla hyvää tarkoittavia, on aina syytä suhtautua ystävällisen avuliaasti. --Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 11.17 (EEST)

Itselläni ei ollut ainakaan tarkoitus loukata muokkaajia, jos he todella ovat täällä opiskelujen vuoksi. Eiväthän he sille voi mitään, jos he työstävät tehtäviä pienyrityksistä ja tuotemerkeistä ja sitten opettaja antaa tehtäväksi tehdä niistä Wikipedia-artikkeleja. Itsekin tekisin tänne kyseisenlaisia artikkeleja, jos se kuuluisi opintoihin. Sitä vain mietin, että onkohan kyseinen opettaja itse tutustunut Wikipediaan, vai annettiinko tehtävänanto hatarin pohjatiedoin. Opettaja olisi esimerkiksi voinut olla yhteydessä asiasta ylläpitäjiin. Varsinkin, jos kyseessä on yliopistotehtävä, asia ihmetyttää enemmän. Yliopistoissa kai opettajilta vaaditaan vahvaa osaamista opettamaansa asiaan. --MAQuire (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 11.36 (EEST)

Tämä vaikuttaa eniten opettajan lipsahdukselta, joko ettei opettaja ole hahmottanut asiaa tai ei ole osannut kommunikoida sitä opiskelijoille riittävästi. Tässä meidän täytyy varmaan koettaa tämänkin perusteella parantaa näiden asioiden näkyvyyttä Wikipediassa ja kansalaisina wikipedian ulkopuolella harjoittaa "matkasaarnaamista" sellaisissa verkostoissa, missä on opettajia mukana. Vastaavia muistan tapahtuneen myös joissain ei-yliopistollisissa rahoitetuissa hankkeissa (ajalta ennen ilmoittamista vaativia käyttöehtoja), joissa on ollut kirjattuna hankesuunnitelmaan että se ja se hankkeen lopputuotos "julkaistaan Wikipediassa", mutta kun tuotos ei ole ollutkaan muodoltaan suoraan wikipediaan sopiva, niin sitä ei olekaan voitu sellaisenaan käyttää. Sinälläänhään, jos tehtävät tai sisällöt vain valitaan Wikipedian kanssa yhteensopivasti, niin mahdollinen kenttä on loputon ja muodostuu aidosti hedelmällinen win - win -tilanne.--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 11.51 (EEST)

Tähän kaivattaisiin organisoitumista ja yhteisöllistä osallistumista. Wikimedia-säätiö ei halua rahoittaa opintoponnistelujen käynnistämistä palkkavoimin tuettuna toimintana, ellei yhteisö ole siinä vahvasti mukana. Ilmapiiri on odottava, kuka tekee aloitteen? Urjanhain mainitsema tukisivujen ja koulutuslaajennoksen kääntäminen olisivat luonnollisia aloituskohtia. Osallistujien organisoiminen vaikkapa WIkiprojektiin myös. --Susannaanas (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 12.31 (EEST)

Tämä jää tosiaan vapaaehtoistyön varaan. Mutta tämä on mielestäni vapaaehtoistyöhönkin mitä antoisin kohde.--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 12.42 (EEST)

Itse olen heti valmis matkasaarnaajaksi mihin tahansa jollain yliopistolla pidettävään tilaisuuteen, ja tiedän, että meillä on täällä vakiomuokkaajina huomattavasti minua akateemisesti kvalifiotuneempia henkilöitä, joilla todennäköisesti on paremmat akateemiset verkostot kuin minulla.--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 12.46 (EEST)

Samaa mieltä Susannaanasin kanssa. Mäkin toivon kärsivällisyyttä uusien käyttäjien kanssa. Nykyisin yksittäiset käyttäjät lyövät liian nopeasti uusia käyttäjiä päähän muun muassa merkittävyyskäytännöllä ja vastaanotto epäonnistuu jo ennen kun uusi käyttäjä on tehnyt mitään. Gopase+f (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 15.41 (EEST)

Ilta-Sanomat kopioi Wikipediasta

Ilta-Sanomia lueskellessani silmiini osui tekstinpätkä, joka näytti erikoisen tutulta. No olihan se, sillä kyseinen pätkä on itse Wikipediaan kirjoittamani. Löytyy linkittämäni uutisen alaosasta, kohdasta ”näin toimii jalankulkijan turvatyyny”. Mukava yllätys. ComradeUranium (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 13.34 (EEST)

Tervetuloa joukkoon, et ole ainoa, joka on löytänyt omaa tai jonkun mun wikipediaan kirjoittamaa tekstiä tiedotusvälineistä, tai jopa painetuista tietokirjoista. --Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 13.43 (EEST)

Noloa siinä on toimittajan kannalta, että siinä on väärä relatiivipronomini. Olisi kirjoittanut itse eikä ottanut leikkaa-liimaa-periaatteella, olisi varmasti tullut oikein:) --Harriebarn (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 13.47 (EEST)

Nolointahan siinä juuri on, kun näkee kopioitavan omia, "kill your darlings" -tyyppisiä huonoja maneerejaan.--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 13.50 (EEST)

Skanneristi~fiwiki ehti korjata sen. Eihän se ole pelkästään huono maneeri, vaan selkeä virhe. Mutta niitä sattuu, älkää kaivelko minun kirjoituksiani. Nostin sen vain esiin siksi, että kopion voi tunnistaa usein siitä, että teksti on virheitä myöten sama. --Harriebarn (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 13.57 (EEST)

"Lainattu" kohta:

• IS: "Jalankulkijoiden turvatyyny on sijoitettu auton konepellin alle, ja törmäyksen sattuessa tyyny tulee esiin estäen jalankulkijan pään osumisen auton konepeltiin ja tuulilasiin. Samalla konepelti nousee hieman ylöspäin, joka lieventää iskua."

• WP Turvatyyny: "Volvolla on jo jalankulkijoiden turvatyynyjä autoissaan. Ne on sijoitettu konepellin alle, ja törmäyksen sattuessa tyyny tulee esiin estäen jalankulkijan pään osumisen auton konepeltiin ja tuulilasiin. Samalla konepelti nousee hieman ylöspäin, joka lieventää iskua."

Tämän hetken luetuin juttu verkkolehdessä. --Whitetabor (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 13.54 (EEST)

Siksi koska kaikki wikipedistit ryntäsivät lukemaan. --Harriebarn (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 13.59 (EEST)

Pikemminkin siksi, että otsikko sisältää avainsanat 10-vuotias ja polkupyöräilijä.--Htm (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 17.33 (EEST)

Sattuneesta syytä kommenttiani kyseisessä IS-artikkelissa ei ole julkaistu... ;) ComradeUranium (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 16.50 (EEST)

Suomalaisten lehtien kommenttipalstat ovat yleensä hyvin nihkeitä julkaisemaan mitään, mikä millään tavalla saattaa jutun kirjoittaneen toimittajan huonoon valoon. --Jmk (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 17.29 (EEST)

Lääketieteen ja -teollisuuden kritiikki?

Tämä avaukseni on Wikipedian linjaan yleisesti otsikon aiheesta eikä vain johonkin yhteen osa-aiheeseen tai artikkeliin.

Miksi edes - mm. Tanskassa ja Suomessa vaikutusvaltaisimmasta lääketieteen ja -teollisuuden ikävien puolien kriitikosta - Peter C. Gøtzschestä ei ole artikkelia suomenkielisessä Wikipediassa?

Tänään lukemani Wikipedian Lääketeollisuus-artikkeli on varsin köyhä mm. koska ei selkeästi esitä lääketeollisuuden voimaa.

Esim. noin 85 % kaikesta lääketieteellisestä tutkimuksesta on lääketeollisuuden rahoittamaa ja vaikutusvaltaisista tutkimuksista lähes kaikki. Suurimman lääketeollisuusyhtiö Pfizerin pörssiarvo on satoja miljardeja USD kun Suomen BKT on tänä vuonna 225 mrd USD. Puhumattakaan vapaista pääomista. 2012 Fortune 500-listassa oli 10 lääketeollisuusyritystä ja niiden yhteen laskettu voitto oli suurempi kuin loppujen 490 yrityksen voitto yhteensä. Ja lääketeollisuuden markkinointi on suuruusluokkaa 22000 miljoonaa USD/v, josta 90% kohdistuu lääkärien vakuuttamiseen. Vaikka hyväuskoinen voisi ajatella että on ilmaista lähettää lääkäreille sähköpostilinkkejä julkisiin tutkimuksiin lääkeaineista. Ja diagnoosien ja suhteellisesti mitaten syödyt pillerimäärät ja sairaiden osuudet vain kasvavat suurella vauhdilla kaikkialla jo kolmatta tai neljättä vuosikymmentä peräkkäin, vaikka päivittäin ilmestyy n. 5500 uutta lääketieteellistä tuotetta ja valtamedia ja lääketeollisuus sekä sen myötäjuoksijat ilmaisevat pelkästään, että kaikki on hyvin tai ainakin hallinnassa, "vain muutama mätä omena"...

Lääke- ja ruokateollisuuden intressit myös yhdistyvät kolesteroli-asiassa, mistä on valtavirtaa järkyttäviä tutkimuksia myös.

Esim. kukaan ei voi kiistää sitä, millaisia kokonaiskolesteroliarvoja on ollut sydänkohtauksiin kuolleilla.

Valvojatahojen etiikka on myös oleellinen puoli kokonaisuutta.

Siis etenkin valtamedian ja lääkevalvontaviranomaisten linjat.

Esim. Suomessa Fimea ei anna - EU:n virallisesta avoimuuspolitiikasta huolimatta - tutkimuksia edes Käypä hoito -työryhmän käyttöön ainakaan psyykenlääkkeiden osalta. Eikä vm.:lla ole sen edustajan Jorma Komulaisen minulle äskettäin kirjoittaman mukaan pääsyä tutkimusten raakadataan. Eli työryhmä ei voi juurikaan arvioida eikä arvioiduttaa suosittelemiensa tutkimusten tieteellisyyttä. Komulainen ei halua vastata siihenkään, kehen/mihin(t) he sitten luottavat kyseisessä arvioimisessa. (Eivät selvästikään riippumattomien tutkijoiden suureen kansainväliseen Cochrane-yhteisöön... :) ) Puhumattakaan siitä, että esim. psyykenlääkkeissä keskeisimmän eli masennuksen Käypä hoito -työryhmän pj. ja jäsenten enemistö on omankin ilmoituksensa mukaan lääketeollisuus-sidonnaisia. (Lisäksi historia osoittaa, että sidonnaisuuksia peitellään, esim. ei ilmoiteta kaikkia. Enkä muista tapausta, että siitä olisi seurannut mitään Suomessa.)

Maarit Nermes: Näyttöön perustuvaa masennuksen lumehoitoa -kirjan (julk. 2013) s. 1: "Suomen Fimea (ent. Lääkelaitos) sen sijaan kieltäytyi antamasta minulle sille toimitettuja SSRI- ja SNRI-masennuslääketutkimuksia missään muodossa, vaikka Euroopan EMA:n ja Yhdysvaltain FDA:n nettisivustoilta voi lukea joitakin osia lääketutkimuksista ja niiden hyväksymismenettelyihin liittyviä pohdintoja." Ja että Fimean kielteinen päätös kirjallisena eli julkaisukelpoisena olisi maksanut 500e.

(Itse kun olen yrittänyt niin Fimea on pompottanut minua Komulaiselle, vastaamatta kysymyksiini ja tutkimusten saamispyyntöihini.)

Taviksien palvelemisen kannalta oleellisinta aiheessa olisi keskittyä asioihin, joissa asiaan liittyvien tahojen - etenkin lääkärien (kuten ilmenee lääketeollisuuden markkinoinnin keskittymisestä heihin) - luotettavuuksien punninnat ovat mitä ilmeisimmin olleet eniten ratkaisevia.

Hyviä lähteitä löytyy yllä oleviin paljon...

Mutta onko otsikon aihe siis suljettu toteutunutta suuremalta asiallisuudelta?

Aiheessa sisällöltään jo yksinään paljon ratkaisevan ja hyvin lähteistetyn Blech: Miten meistä tuli potilaita? -kirja ilmestyi jo 2003 ja suomeksi 2004, mutta Lääketeollisuus-artikkelin käsittelytapa on tänään keskivertoisen peruskoululaisen tasoa.

(Blechin kirja viittaa kotimaansa Saksan lisäksi myös anglo-saksiseen maailmaan. Ja Suomihan on viime vuosikymmeninä kopioinut (mm.) lääketieteessä yhä enemmän sieltä, etenkin Yhdysvalloista.)

En ole tietoinen siitä, jos asia on joskus ollut paremmin ja nykytilanne on siis huononnusten tulos.

Lähteitä, esimerkiksi: Prof. Peter C. Gøtzschen julkaisut, maailmanlaajuisen Cochrane-yhteisön metatutkimukset, Maarit Nermes: Näyttöön perustuvaa masennuksen lumehoitoa, Jörg Blech: Miten meistä tuli potilaita? Prof. Antti Arstila: Älä usko lääkäriä; Älä luota sairaalaan.

Sepporaittila (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 14.39 (EEST)sepporaittila

Kun olet noin perehtynyt aiheeseen, mikään tai kukaan ei estä sinua lisäämästä noita tietolähteisiin perustuvia kriittisiä näkökulmia. Jos haluaa esittää johonkin asiaan kohdistuvaa kritiikkiä, se pitää kuitenkin erottaa selvästi esim. otsikolla "Kritiikkiä" aiheesta ja viitteistää. Mutta tervetulleita näkemyksiä kyllä, älä ujostele muokkaamista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 15.31 (EEST)

Yleisesti Wikipedian tasosta seuraavaa: helppojen asioiden kirjoittaminen, ilman lähteitä, on helppoa, ja vaikeiden asioiden kirjoittaminen on vaikeaa. Tämä on usein syy siihen, miksi Wikipedian artikkelit ovat niin vaihtelevia. Annetaan leikillinen esimerkki:

• Tynkätaso: Amsterdam on Hollannin pääkaupunki ja siellä on pyöräilijöitä ja siltoja sekä kivoja kahviloita.
• Perustaso: Kirjoitetaan ytimekäs artikkeli kaupungista muutaman suomenkielisen lähteen perusteella.
• Vaativa taso: Artikkelissa paneudutaan kaupungin historiaan, nykypäivään, väestörakenteeseen, hallintoon, ilmastoon ja tulevaisuuteen käyttäen useita toisistaan riippumattomia lähteitä. Artikkeli on neutraali ja tasapainoinen.
• Erittäin vaativa taso: Huomattava osa sisällöstä perustuu hollanninkielisiin lähteisiin ja mahdollisesti yliopistotason tutkimuksiin kaupungin syvärakenteista ja poliittisesta historiasta. Mahdollisesti luodaan useita rinnakkaisartikkeleita tyyliin "Amsterdamin historia", "Amsterdamin kaupunginhallinto", "Amsterdamin kaavoituksen ja asukasrakenteen kehitys 1900-luvulla".

On helppo huomata, miten vaatimustaso kasvaa. Siksi monet lukijoiden tarkastelemat artikkelit ovat heidän mielestään vajavaisia ja puutteellisia. Tämän vuoksi Wikipedia juurikin kehottaa muokkaamaan rohkeasti. Lisäksi kiistanalaisista aiheista kirjoittaminen on usein erityisen haastavaa.

--Pxos (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 16.36 (EEST)

Wikisanakirja-linkit

Onko tarpeellista pitää mallinetta {{Wikisanakirja}} sellaisissa artikkeleissa, joissa nimen ainoa merkitys on yhden kohteen kuten maantieteellisen kohteen erisnimi? Onko Wikisanakirja-linkistä mitään iloa esimerkiksi artikkeleissa Egypti tai Helsinki? --Risukarhi (keskustelu) 7. syyskuuta 2015 kello 16.36 (EEST)

Ei. --Jmk (keskustelu) 7. syyskuuta 2015 kello 18.25 (EEST)

Eih. --Pxos (keskustelu) 7. syyskuuta 2015 kello 19.26 (EEST)

Ei. Sama tieto löytyy jo Wikipedia-artikkelista. --Lax (keskustelu) 8. syyskuuta 2015 kello 09.38 (EEST)

Sitähän minäkin. --Risukarhi (keskustelu) 8. syyskuuta 2015 kello 13.02 (EEST)

Lippumies lataa uusia versioita lipuista

kannattaa katsoa lippuja mitä on muutettu käyttäjän [4] toimesta, pitäisiköhän pyytää että määrätyt liput suojataan, ladatkoon uudella nimellä jos haluaa.--Musamies (keskustelu) 9. syyskuuta 2015 kello 18.05 (EEST)

Tämä on ikiaikainen Commons vs. Wikipedia ongelma (suomeksi Yhteisvessa–Tietosanakirja-pulma). Vaikka kuinka tarkasti valvottaisiin Wikipedian tekstisisällön tarkkuutta ja asianmukaisuutta täällä, kuka tahansa voi vaihtaa Commonsin puolella eri maiden liput hakaristilipuiksi, ja tämä on vain normaalia toimintaa, johon teoriassa jopa kannustetaan. Eikös tämä nyt tosiaan ole Commonsin ratkaistava asia? Asia tulee tänne suunnilleen kerran vuodessa, kun huomataan, että joku omien ajatustensa fani, joka osaa piirtää vektorigrafiikkaa, pistää maailmankuvat uusiksi. --Pxos (keskustelu) 9. syyskuuta 2015 kello 18.17 (EEST)

Niin ja mikään suomenkielisen Wikipedian suojaus, vakautus, esto tai kirkonkirous ei tähän auta tämän projektin puolella. Kun artikkelissa on koodi [[File:Suomen lippu ihan oikeesti on tällanen.jpg|200px]], niin tuo koodi lataa tänne artikkeliin just sen version, joka on Commonsissa päätetty tallentaa. Vaikka artikkeli olisi suojattu ja koko Wikipedia lukittu pysyvästi, kuvat muuttuvat iloisesti. --Pxos (keskustelu) 9. syyskuuta 2015 kello 18.22 (EEST)

Eiks kuva- yms tiedosto muutoksista sentään tule ilmoitus ja tarttis ne hyväksyä? - --Htm (keskustelu) 9. syyskuuta 2015 kello 18.30 (EEST)

Ei tullut ainakaan aiemmin, jos muutos tehtiin Commonsissa. Seulontatutka huomaa kyllä, jos mallinetta tai tiedostoa on muutettu projektin sisäisesti, mutta ei taida huomata, jos se muuttuu Wikipedian ulkopuolella. Koska seulontaliitymää ei ole juurikaan kehitetty, ymmärtääkseni se ei edelleenkään ymmärrä tuon taivaallista muiden projektien asioista. Asiaa voisi testata. --Pxos (keskustelu) 9. syyskuuta 2015 kello 18.37 (EEST) Ei tarvitse testata, asia selvisi jo katsomalla, onko kuvan muuttaminen vaikuttanut täällä. Ei ollut. --Pxos (keskustelu) 9. syyskuuta 2015 kello 18.40 (EEST)

Juu näin olikin. No ei auta muu kuin käydä Commonsissa revertoimassa väärä lippu oikeaksi ja suositella lipunväärentäjälle ikuestoa Commonsiin tai jotain.--Htm (keskustelu) 9. syyskuuta 2015 kello 18.42 (EEST)

Wikipedia informaatiosodankäynnin välineenä

Pieni heads-up arvon kollegat, kun editoitte tai tarkastatte artikkeleita, joilla on turvallisuuspoliittinen ulottuvuus: maanosasamme käydään nyt kaikilla rintamilla eriasteista informaatiosodankäyntiä, joka keskeisin osin on myös todellisuuden määrittämistä kohdeyleisölle.

Wikipedia on siten erinomainen media upottaa paitsi kyseenalaista sisältöä ja lähteitä, niin vielä vaarallisemmin, sisällyttää agenda, käyttää diskurssia, jossa on arvoladattu viesti. Harmittoman tuntuiset attribuutit, kuten ”Naton/Yhdysvaltojen/Venäjän _aggressiiviset_ toimet…” saattavat sisältää täysin tarkoituksellisen lisäviestin, vaikka lause tai kappale olisi muuten kaikilta osin kunnossa.

Foliohattu pois päästä, nyt en puhu mistään trolleista tai aktivisteista saati huonosta muokkaamisesta, vaan täysin valtiotason toimijoista. Tähän mukaan voida lukua myös Suomi itse, kun tämä strategisen viestinnän kautta määrittää ja vaikuttaa asemaansa.
Wikipediassa on kuitenkin erinomaiset käytännöt olemassa, joita seuraamalla pystytään yhdessä pitämään mediamme demilitarisoituna vyöhykkeenä. Ei mulla muuta! --Caygill (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 12.51 (EEST)

Maanosassamme? Tarkoitatko Suomea, Eurooppaa, läntistä kulttuuripiiriä? --Pitke (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 13.02 (EEST)

Eurooppaa, jossa Suomi on parin viime vuoden aikana päätynyt yhdeksi aktiiviseksi vaikuttamisen areenaksi. Viitattu konteksti on tietysti ilmeinen.--Caygill (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 13.12 (EEST)

Sodankäynnistä kiinnostuneille vinkkinä, että Asevelvollisuus Suomessa olisi vertaisarvioinnissa. --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 13.41 (EEST)

Englanninkielinen Wikipedia on oiva paikka tutustua ammattitrollien toimintaan. Esimerkiksi talvisotaa käsittelevään artikkeliin oli ujutettu vähitellen valikoituihin (marginaalisiin) lähteisiin nojaavaa tietoa, jonka painoarvoa liioiteltiin. Sama toimintatapa on toistunut useassa artikkelissa. Tiettyjen trollaajien aktiivisuus ja sinnikkyys on ollut silmiinpistävää. --Gwafton (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 16.29 (EEST)

Eikä tämä koske vain turvallisuuspolitiikkaa käsitteleviä artikkeleita. Myös historiaa, kulttuuria, kansakuntien etnistä moninaisuutta ja opetusta käsitteleviä tekstejä on muokattu ja muokataan ideologisesti ylevämmiksi tai joitain kieli/etnistä ryhmää korostavaen ja muita unohdellen. Muiden kulttuurien uhkaa paisutellaan tai vaikutusta vähätellään. Viimeisen 2-5 vuoden aikana on tietty ilmansuunta korostunut, mutta haaste on paljon monipuolisempi. Eräs haaste esimerkiksi Commonsissa on, ettei sen piiroksiin tai karttoihin monestikaan ole liitetty lähdeviitteitä, joista kuvittajan työn oikeellisuutta voisi muun sisällön tavoin läpinäkyvämmin arvioida. On kysyttävä mistä tiedämme, että noin on? Mikä oli mahdollista maassa tai kulttuuripiirissä tuolloin? Jos suomalaista sukua koskevat merkinnät täkäläisissä kirkonkirjoissa ovat 1600-luvulla ruotsiksi, olivatko suvun edustajat silloin ruotsalaisia, kun kerran nimet oli näin kirjoitettu ja maahan oli osa Ruotsia? Analogiaa näkee. Entä lähteet? Miten maa sijoittuu tiedonvälityksen vapaudessa? Onko voimassa tai onko viime aikoina ollut sensuurilakeja tai sodanaikaista viestintää. Eräskin maa etsi öljynsaantiaan turvatakseen joukkotuhoaseita Persianlahdelta. Toinen propagoi sensuurilakiaan kritisoineita fasisteiksi tai isänmaanpettureiksi, ja poistaa myös suomalaistenkin käyttäjien sosiaalisen median sivuilta sen maan operaattoreiden palvelusta yhteiskuntakriittisten tiedemiesten, poliitikkojen tai taiteilijoiden linkkejä tai puheenvuoroja, ettei vaihtoehtojen suosiota tai ajattelutapaa nähtäisi. --Paju (keskustelu) 10. syyskuuta 2015 kello 19.15 (EEST)