Artikkelissa luettelo tunnetuista homo- ja biseksuaaleista on käyty muokkaussotaa siitä, tulisiko henkilöiden homoseksuaalisuudesta mainita, jos asialle löytyy lähde. Nykyään artikkelissa mainitaan lähinnä siitä, jos henkilö on biseksuaali, joka luo oletuksen muiden henkilöiden olevan homoseksuaaleja. Henkilöiden lisäämiseen listalle on käytetty kuitenkin useissa tapauksissa lähteenä ainoastaan mainintaa henkilön suhteesta samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Keskustelussa ei ole päästy konsensukseen aiheesta, joten toivoisin ihmisiltä mielipiteitä, jotta konsensus löydetään ja turha muokkaussotiminen voidaan lopettaa. --109.108.29.22929. maaliskuuta 2015 kello 14.26 (EEST)[vastaa]
Huomautuksia sarakkeen-täyttö ja käyttö on mielestäni sattumanvaraista. En tiedä, mikä on sen alkuperäinen tarkoitus ollut, mutta näyttää äkkiseltään, että siihen on merkitty jos on bi tai queer tai "epäselvä". Luettelon tarkoitus ei välttämättä kärsisi, jos koko sarake olisi pois tai sitten sen sisältö pitäisi määritellä (uudelleen) ja mahdollisesti täyttää jokaisen henkilön kohdalle jotain huomautettavaa. Nyt jos sarakkeeseen laittaa homo- tai biseksuaali, niin mikä huomautus se on kun vertaa luettelon otsikkoon?--Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 16.31 (EEST)[vastaa]
Artikkelin keskustelussa ja myös määritelmässä näyttää aiemmin esitetyn, että jos lähde kertoo vain henkilöiden suhteista mutta ei anna statementtia mitä määrittelyä tulisi käyttää, niin sarakkeen arvo tyhjä olisi tätä varten. Jos (luotettava) lähde käyttää määrittelyä, niin määrittelyä voisi käyttää. Muuhan olisi omaa tutkimusta (so. jos kerrotaan henkilöllä on suhde sukupouolta X olevaan henkilöön, niin tämä ei vielä sisällä määrittelyä mikä seksuaali hän on, koska useampi kuin yksi suuntautuminen mahdollistaa suhteen ko. sukupuolta olevaan henkilöön). Toisaalta ne, jotka ovat olleet tätä mieltä, ovat sanoneet, että toinen mahdollisuus olisi jättää koko lisähuomautus pois. Ja joskushan lähteetkään eivät ole varmoja, ks. esim. lähdettä kohdassa Hjalmar Linder, ja joskus eri lähteissä voi olla eri arvioita (vrt. Adolf Hitlerin seksuaalisuus). En-wikin luettelon määritelmä on samantapainen, mutta ehkä vähän selkeämmin ilmaistu. --Urjanhai (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 16.52 (EEST)[vastaa]
Historiallisten henkilöiden kohdalla lähteiden luotettavuuden kriteerit ovat ilmeisesti löyhemmät. Voidaan toki pohtia pitäisikö esimerkiksi henkilöä, joka on kertonut olleensa nuoruudessaan suhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa, lisätä listalle lainkaan, koska nuoruuden kokeilut eivät aina määritä henkilön seksuaalisuutta vanhemmalla iällä. --109.108.29.22929. maaliskuuta 2015 kello 17.20 (EEST)[vastaa]
Kulttuurinormien mukaan eläminen ei ole yhtään millään lailla listattavan arvoista. Tosin silloinkin oletettiin, että junnut vartuttuaan siirtyvät antopuolelle: kaipa olisi mahdollista, että löytyisi aikalaislähteitä, jossa purnattaisiin jonkun merkkihahmon turmiollisesta ja häpeällisestä elämäntyylistä kun ei tosimiehen tavoin lykikään vaan mieluummin tulee lykityksi eikä edes viitsi pitää sitä visusti salassa. --Pitke (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 08.10 (EEST)[vastaa]
Niin no enemmistö kannatti poistoa viimeksi, ja kyllä tähänkin voidaan palata (äänestää uudelleen) jos yhteisö sellaisen tarpeelliseksi näkee. Nythän luettelo on ns. välitilassa, jossa artikkelia ei poisteta, mutta koska muotoilusta ja tiedonjäsentelystä päätetään viime kädessä enemmistöllä, on ihan mahdollista (ja normaalia) että luetteloa typistetään ja tiivistetään. (Viimekädessähän muotoiluksi voi tulla tyhjä artikkeli, joka kuitenkin säilytetään poistoäänestyksellä.) Gopase+f (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 11.44 (EEST)[vastaa]
Minä olen muinoin yhdistänyt tämän luettelon kahdesta erillisestä luettelosta (Luettelo tunnetuista homoseksuaaleista ja Luettelo tunnetuista biseksuaaleista). Huomautuksia-sarakkeeseen on ollut tarkoitus merkitä, mikäli on tiedossa, että henkilö on nimenomaan biseksuaali tai homoseksuaali. Minulle sopii myös, että sarake poistetaan kokonaan tai sen nimeksi muutetaan Tarkennuksia. (Toisaalta esim. Mannerheimin tyttärien kohdalla huomautus lienee paikallaan.) --Elena (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 11.14 (EEST)[vastaa]
Olen taivupuvainen olemaan samaa mieltä kuin Urjanhai, eli sarakkeen nimi olisi tarkennos ja jos mitään eksaktia lausuntoa suuntauksesta ei ole, niin sarake jäisi tyhjäksi. Sarakkeen sisältö pitäisi määritellä selkeästi, että kaikilla muokkaajilla on käsitys siitä, mitä siihen on tarkoitus laittaa (en sitten kylläkään osaa päättää mihin kohtaan ääneni laittaisin). --Htm (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 21.47 (EEST)[vastaa]
Ajatus kai on, että suuntaukselle tarvitaan lähde, jossa sanotaan henkilön suuntaus selkeästi. Mielestäni edes henkilöä, joka on eri aikoina kertonut olevansa suhteessa sekä vastakkaista että samaa sukupuolta olevan kanssa, ei voida automaattisesti määritellä biseksuaaliksi, koska suhteet voivat olla kokeilua ja oman identiteetin etsimistä. --188.67.244.1410. huhtikuuta 2015 kello 18.04 (EEST)[vastaa]
Aloitan nyt suuntaa antavan mielipideäänestyksen, jotta nähdään hieman tilastollista jakaumaa mielipiteistä. Saa toki lisätä muita vaihtoehtoja, jos näistä ei löydy mieleistä. Koko artikkelin säilyttämisestä voi äänestää erikseen, eli oletuksena tälle äänestykselle on, että artikkeli säilytetään. Sarakkeen nimen vaihtamista voidaan pohtia myös myöhemmin, mikäli se päätetään säilyttää. Muu huomautus tarkoittaa siis käytännössä esimerkiksi A. Mannerheimin kohdalla olevaa epävarmuutta seksuaalisesta suuntauksesta. "Kaikkien kohdalle tarkennos" tarkoittaisi sitä, että jokaisen listan henkilön kohdalle laitettaisiin joku lyhyt referaatti siitä, kuinka hänen seksuaalisuutensa on tuotu esiin, esimerkiksi "seurustellut naisen kanssa". --188.67.31.1231. maaliskuuta 2015 kello 13.30 (EEST)[vastaa]
Jos tässä äänestyksessä on lähtökohtana, että artikkeli säilyy, niin miksi yksi vaihtoehto on ”koko artikkelin voi poistaa”? Minusta olisi parempi käsitellä nämä kaksi asiaa erikseen. --Elena (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 18.03 (EEST)[vastaa]
Nähdäkseni artikkelin hyödyllisyyttä voi samalla tiedustella tällaisessa kahvihuoneessa olevassa, avoimessa mielipidetiedustelussa. Pitää kuitenkin muistaa, että esim. poistoäänestyksessä luettelon poistoa on pitänyt järkevänä yli puolet äänestäjistä. Jos mielipidetiedustelu olisi esim. luettelon keskustelusivulla, ei ko vaihtoehdossa välttämättä olisi mitään järkeä. Gopase+f (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 18.08 (EEST)[vastaa]
Ole hyvä ja aloita keskustelu artikkelin hyödyllisyydestä. Se ei kuitenkaan liity tämän kyselyn aiheeseen, joten poistin lisäämäsi sarakkeen. Käydään keskustelut artikkelien kehittämisestä ja niiden poistamisesta erikseen. --188.67.31.1231. maaliskuuta 2015 kello 19.13 (EEST)[vastaa]
Artikkeli säilytetään äänestyksen tuloksen mukaan, eli jos joku tahtoo vielä ilmaista mielipiteensä huomautuksia-sarakkeen sisällöstä, se olisi hyvä ilmaista nyt, niin pääsemme jonkinlaiseen ratkaisuun. --87.95.2.438. huhtikuuta 2015 kello 14.24 (EEST)[vastaa]
Ne antavat hieman kontekstia siitä missä ajassa henkilö vaikuttaa tai on vaikuttanut ja mistä henkilö tunnetaan (kaikkien ei voida olettaa tuntevan tunnettuja henkilöitä). Vertaa esim. täällä esitettyyn ajatukseen siitä, että lista auttaa myös näkemään homo- ja biseksuaalien kirjon. --188.67.244.14 10. huhtikuuta 2015 kello 18.04 (EEST) Kommentissa ollut poistoäänestyslinkki muutettu. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 22.13 (EEST)[vastaa]
Biseksuaalisuus, queer tai muu huomautus mainitaan, homoseksuaalisuutta ei (nykyinen de facto käytäntö)
Tämä luettelo käsittelee triviatietoa ja täyttää lähinnä tiedonhakijan tarvetta tällaisen triviatiedon saamiseen. Parhaiten palvelemme tiedonetsijää, kun seksuaalisen suuntautumisen laadusta ja luonteesta tehdyt luonnehdinnat tuodaan tähän luetteloon mahdollisimman tarkasti käytetystä sekundäärilähteestä. Gopase+f (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 16.43 (EEST)[vastaa]
Käytän joskus artikkeleissa kirjoista otettuja jonkun henkilön yksittäisiä lauseita, osoittamaan jonkun asian todeksi. Toisinaan joillakin käyttäjillä on intoa korjailla lainauksia, joka ei oikein tunnu asialliselta toiminnalta, koska korjattu lause ei aina enää ilmaise sitä asiaa selvästi, mitä se alunperin kirjassa ilmaisi. Lainatulla kirjoittajalla on ollut oma persoonallinen tapansa kertoa jostakin asiasta ja hänen omat sanansa kuvaavat mennyttä tapahtumaa tai asiaa parhaiten. Mitä mieltä olette, onko yleensä tarpeen korjailla lainauksia ? Anna O (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 21.27 (EEST)[vastaa]
Minun mielestäni ei ole oikein korjata suorien sitaattien kieltä. Korjaajat eivät ehkä huomaa lainausta suoraksi siteeraukseksi. Toisaalta joskus näiden kielenhuoltajien toiminta vaikuttaa maaniselta ja välillä korjausten syitä on vaikea hahmottaa. Joskus olen saattanut jopa joutua kielenhuollon jälkeen palauttamaan asiasisältöä. Kielenhuoltajat toimivat Wikipedia sääntöjen puitteissa, joten ei heihin voi kuin vedota, että hieman miettisivät artikkeleiden sisältöä ennenkuin korjaavat. Vilkapi (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 22.05 (EEST)[vastaa]
Alkuperäinen Aleksei Akimovin teksti:Jakov Sverdlov pyysi minua viemään sähkeen lennättimeen, joka siihen aikaan sijaitsi Mjasnitskajankadulla, lisäten, että minun pitäisi olla hyvin varovainen sitä lähettäessäni". Korjattu teksti: Jakov Sverdlov pyysi minua viemään sähkeen lennättimeen, joka siihen aikaan sijaitsi Mjasnitskajankadulla, ja lisäsi, että minun pitäisi sitä lähettäessäni olla hyvin varovainen". Tämä esimerkki ei vielä ole kaikkein pahimpia, mutta tästä ymmärtänee mitä tarkoitin.Anna O (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 22.23 (EEST)[vastaa]
Niin. Ehkä niin olisi hyvä käytäntö, että suoria lyhyitä lainauksia ei turhaan korjailtaisi, että alkuperäinen lainattu teksti ja ajankohtaan sopiva kieli jäisivät ennalleen. Ne voisi kyllä tarkistaa, että ovat samoin kirjoitetut kuin lähdekirjassa on.Anna O (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 22.43 (EEST)[vastaa]
Tosin yllä mainitussa tapauksessa Akimov ei varmaankaan kirjoittanut alun perin suomeksi? Jos lainattaessa ei haluta erityisesti korostaa kääntäjän versiota, mielestäni korjattu käännös on yhtä hyväksyttävä kuin alkuperäinenkin (ja vähän selvempi, koska "lisäten" voisi periaatteessa tarkoittaa myös sähkeen viejän toimintaa eikä Sverdlovin, mitä on tarkoitettu). Yleisessä tapauksessa tietysti etenkään alkuperäiskielisiin lainauksiin ei tule koskea. -93.106.10.7126. huhtikuuta 2015 kello 23.19 (EEST)[vastaa]
Syyllinen ilmoittautuu. Suomennos oli ilmeisesti kirjasta, mutta edes lähdeluettelossa ei suomentajaa ole ilmoitettu. Suomentaja on Kari Klemelä, ja hänellä on voinut olla kiire kun hän on jättänyt tuollaisen kuprun siihen, eikä kustannustoimittajakaan ole korjannut. II inf. instruktiivia käytetään paljon väärin, mutta virheen yleisyys ei tee siitä oikeampaa (Tässä on käsitelty rakennetta ymmärrettävästi, kannattaa lukea). Alkuperäisessä venäjänkielisessä tekstissä ei samaa virhettä voi olla, koska kielten rakenteet ovat erilaisia. Kuten ip tuossa sanoo, väärinymmärryksenkin vaara on ilmeinen. Käännökset eivät sillä tavalla ole auktorisoituja, etteikö selviä virheitä voi korjata. Asia ei korjauksessa muuttunut vaan selkeni. Anna esimerkki pahimmasta korjauksestani, niin keskustellaan. --Kampurajalka (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 14.18 (EEST)[vastaa]
Vielä vahvistus suomentajan kiireelle: "Suomennettu venäjänkielisestä käsikirjoituksesta," mikä selittää kaikki muutkin (mahdolliset) virheet. Sitä paitsi suomennos on tehty 1992, joten suomentajan työkin on ehtinyt muuttua. Tuolloin asioiden tarkistaminen vaati soittamista asiantuntijoille, nykyisin kaikentiedonlähde on työpöydällä. --Kampurajalka (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 14.43 (EEST)[vastaa]
Voiko tuolla edes olla totta. Onko wikipediassa niin tunnollinen ja etevä muokkaaja, että hän tarkistaa lisätyn tiedon kielenkääntämisen oikeudellisuuden, verraten käytettyä suomennosta, käytetyn lähdekirjan alkuperäiseen kieleen ? Tässä tapauksessa sekä englannin että venäjän kieleen. Jos joku wikipedian muokkaja tekee noin tarkkaa työtä, hän on jotakin paljon enemmän, kuin me muut wikipedian muokkaajat. Tuohan vaatii niin paljon aikaa ja työtä, ettei tuollaiseen monikaan käyttäjä ikinä pysty.Anna O (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 20.16 (EEST)[vastaa]
Nikolai II artikkeli menee jo pilkun viilaamiseksi. Eli jatketaan viilausta. Tuo A. Akimovin teksti ei suinkaan ole Akimovin kirjoittamaa. Sen on kirjoittanut Akimovin haastattelun pohjalta A. Smyšljajev. Radzinski saa tiedon tästä Akimovin haastattelusta Progres-tehtaan museon johtajalta Nikolai Lapikinilta. Lapikin kertoo Radzinskille lähettämässään kirjeessä mitä Akimovin sanomaksi on aikanaan merkitty. Radzinski ei anna mitenkään ymmärtää, että olisi saanut edes kopiota tuosta museossa säilytettävästä asiakirjasta, vaan perustaa kirjoituksensa Lapikinin kirjeessään esittämään kertomukseen. 178.55.154.12828. huhtikuuta 2015 kello 11.15 (EEST)[vastaa]
Siitä voidaan tietysti keskustella voiko kääntäjän kielellistä virhettä korjata sitaatissa, mutta vaikka alkutekstissä käytettäisiin II inf. instruktiivia (en osaa venäjää enkä tiedä onko siellä sellaista), suomen kielessä sitä ei käytetä noin, siis hyvässä kielessä. Sen korjaaminen ei tietenkään muuta itse asiaa. Ennen kuin olet lukenut antamani linkin (Internetix), asiasta on hieman hankala puhua. --Kampurajalka (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 13.23 (EEST)[vastaa]
Ehdotus: Lisätään alkuperäisellä kielellä kirjoitettu sitaatti käännetyn sitaatin perään ikän kuin viitteenä. Sieltä sen voi halutessaan tarkistaa. Esim. <ref>Als Gregor Samsa eines Morgens aus unruhigen Träumen erwachte, fand er sich in seinem Bett zu einem ungeheueren Ungeziefer verwandelt.</ref> --Gwafton (keskustelu) 29. huhtikuuta 2015 kello 00.10 (EEST)[vastaa]
Menisi ehkä liian vaikeaksi hommata tämä alkuperäinen venäjänkielinen käsikirjoitus mistä Klemelä on suomennoksen tehnyt. Varmaan se on Radzinskillä jossain tallessa, että sitähän voisi häneltä tietenkin pyytää. Jos se olisi jäänyt Kari Klemelälle niin silloin se olisi toki helpommin saatavissa. 87.95.110.8529. huhtikuuta 2015 kello 11.12 (EEST)[vastaa]
Pitää avata tätä asiaa vähän <HH poistettu> Painetussa kirjassa on se teksti, minkä Klemola on kääntänyt. Kiireen takia hänelle on lyöty eteen käsikirjoitusvaiheen teksti, ja matkan varrella sitten on tullut muutoksia kirjeitse ja puhelimitse, ennen kuin alkuteksti on mennyt painoon, ja Klemola-parka on joutunut korjailemaan jo tekemäänsä työtä. Jos löydät käsikirjoituksen, so what, puhut silloin ihan eri tekstistä. Lisäksi on ihan sama mitä alkukielisessä tekstissä lukee, kun rakenne on perinteinen kiiremoka. Joskus harvoin käännöksessä voi olla muuutoksia alkutekstiin nähden, mutta silloin käännöstä ei ole tehty käsikirjoituksesta vaan jo valmiissa alkutekstissä on nähty virheitä jotka on korjattu käännökseen. Luultavasti nämäkään selitykset eivät auta sinua ymmärtämään asiaa, mutta voisitko kuitenkin lopettaa jankuttamisen asiasta joka on ammattilaiselle täysin selvä. --85.76.13.4229. huhtikuuta 2015 kello 11.58 (EEST)[vastaa]
Onneksi Nikolai II artikkelista on nyt poistettu A. Akimovista kertova kohta kokonaan. Kyseessä oli Radzinskin epätoivoinen yritys keksiä todisteita omasta päästään Leniniä vastaan. Tälläisiä jonkun omasta päästä keksittyjä "todisteita" ei pitäisi koskaan hyväksyä Wikipediaan, ei siinäkään tapauksessa, että "keksijä" olisi julkisuuden henkilö. 87.95.110.8529. huhtikuuta 2015 kello 12.38 (EEST)[vastaa]
Voisiko joku selittää, miksi täältä katoaa muokkauksia salaperäisesti? Viimeksi kadonnut IP 85.76.71.12 tekemä muokkaus: "Selvästikään et tiedä kääntämisestä mitään." Selvisi jo, että HH. 37.136.6.9129. huhtikuuta 2015 kello 17.48 (EEST)[vastaa]
Venäjän valtion virallinen uutistoimisto Sputnik News aloitti pari viikkoa sitten suomenkieliset verkkosivut. Jo aiemmin täällä on sitä käytetty muutamia kertoja lähteenä. Vähintäänkin kriittiseen suhtautumiseen on syytä, eli toinen lähde katsottava. Toisaalta itse en käyttäisi sitä minkään lähteenä - varmuuden vuoksi, ettei tule Atlantis-mokia. HS:n linkeissä on arvioita siitä ja varsinkin Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtajan kommentti on neutraaliudessaan silmiä avaava. --85.76.67.14429. huhtikuuta 2015 kello 10.22 (EEST)[vastaa]
Ainakin HS:n tämän päivän kyselyhaastattelussa Sputnik-verkkojulkaisusta kiinnittää huomiota JSN-puheenjohtaja Risto Uimosen näkökulma, jossa hän sanoo, että: "Sputnik on ymmärtääkseni samankaltainen kanava kuin esimerkiksi perinteisesti on ollut BBC:n maailman palvelu tai arabimaailmassa Al Jazeera. Maailmassa on muitakin tällaisia. Omalla tavallaan voi ajatella, että CCN ja Fox ovat tähän rinnastettavia, ei yhtä suoraan kuin edelliset." Uimonen ei siis näe, että valtiolliseen vaikuttamiseen ja sitoutumattomaan viestintään pyrkivillä olisi eroja.
Haastatelluista kaksi, Jukka Mallinen ja Hanna Smith katsovat, että on kyse muutoksesta. Smith: "”Aikaisemmin pyrittiin kertomaan positiivista tarinaa Venäjästä. Nyt tarkoituksena on kertoa vaihtoehtoista tarinaa lännestä. Tarkoituksena on hajoittaa "länsi" yhtenäisenä ryhmänä ja näin vahvistaa Venäjän asemaa maailmanpolitiikassa. Samalla saadaan omat ongelmat näyttämään pienemmiltä. Vaikutetaan kansalaisten kautta ei valtiojohdon."
Smithin ohje siihen, miten Sputnikia pitäisi lukea vaikuttaa mielestäni järkevältä: "...pitää lukea koko tarina, ei vain otsikko – silloin selviää paremmin kokonaisuuden absurdi puoli. Tietoa kannattaa sitten peilata muihin samaa asiaa käsitteleviin artikkeleihin/tiedonlähteisiin. Jos löytää ristiriitoja, silloin tietää, että aiheesta on monta näkemystä. Oma kanta pitää rakentaa useamman tiedonlähteen varaan, ei vain yhden tai kahden. Kolmanneksi Sputnik on osa Venäjän valtiota. Siellä kerrotaan asiat niin kuin Venäjän mielestä asioita pitäisi käsitellä." Jukka Mallinen näkee myös asian positiivisen puolen, Sputnikia voi lukea kuten Neuvostoliiton aikana Pravdaa.
Jo Pronssisoturin aikoihin 2007 oli nähtävissä Venäjälle lähtökohtaisesti myönteisten näkökulmien lisääminen tietolähteinä ikään kuin tasapainotussyistä. Ukrainan tapahtumien yhteydessä on sellaista ollut jonkin verran enemmän. Krimin ja Ukrainan tapahtumien yhteydessä on Wikissä nähty myös paljon ylimalkaista viitteiden käyttöä, usein julkaistaan asiasta vain linkki ja otsikko. Tämä on vähän kuin vastoin Hanna Smithin ohjetta lukea ei vain otsikko, vaan koko juttu, vaikka kyseessä onkin linkki tietolähteeseen. Varsinkin ajankohtaisaiheissa pitäisi malttaa lisätä tarkkuutta viitteisiin: kuka sen on kirjoittanut, julkaissut, missä mediassa, minkä uutistoimiston/toimistojen välittämänä ja milloin.
Wikipedian merkittävyys ja luotettavuus riippuu siitä, kuinka paljon käytetään tietolähteitä kolmansilta osapuolilta eli osapuolista riippumattomista tietolähteistä. Samaa voidaan puhua kaupallisuudesta, mainonnasta ja markkinoinnista millä alalla tahansa. Ei kai sitä tyystin voi kieltääkään, mutta muokaajien pitää huomioida, että Sputnikin lähtökohta ei liity tarpeeksi tuohon kolmanteen osapuoleen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. huhtikuuta 2015 kello 13.06 (EEST)[vastaa]
Paperilehdessä haastattelut ovat paljon suppeampia, ja Uimosen kanta tulee ilmi eri tavalla, terävämpänä. Siinä sen näkee, että tärkeää on mitä sanotaan mutta myös mitä jätetään sanomatta. --85.76.150.10229. huhtikuuta 2015 kello 17.32 (EEST)[vastaa]
Vielä Sputnikista. Maailmalla on nykyisin kai melko vähän varsinaisia valtiollisia uutistoimistoja, siksi Sputnikin ja koko Venäjän tiedonvälitys tuntuu takaperoiselta ja sen voimakas esiintyminen on yhteydessä maan ulkopoliittiseen pullisteluun ja sisäpolitiikkaan. Jo kylmän sodan varhaisvaiheesta alkaen sen toinen osapuoli Yhdysvallat pyrki tukemaan epäsuorasti niitä yhteisöjä, säätiöitä ja instituutioita, jotka olivat kiinnostuneita maan näkökulman esiintuonnista. Tämä oli loogista, koska toinen osapuoli Neuvostoliitto tuki valtiollisia instituutioita asiansa ajamiseen. Suomi oli kylmän sodan aikana tärkeämpi propagandan kohde niin idän kuin lännen taholta kuin ehkä itse ymmärrämmkään. Erilaisissa vastakkainasetteluissa, jonka aika on nyt jälleen alkamassa, on tärkeää yrittää vaikuttaa niihin, jotka eivät ole päättäneet kumman puoleella ovat.
Olipa "valtiollinen viestintä" suoraan tai epäsuoraan valtion tukemaa, sellaisen tarkoitus on ihmisiin vaikuttaminen ja siinä neutraali näkökulma ja varsinainen tiedonvälitys voi jäädä vähäiseksi. Esimerkiksi erään silminnäkijähavainnon mukaan, jos se on totta, Itä-Ukrainassa saatetaan lavastaa kokonaisia taistelutilanteita, maalata panssarivaunuja ja puettaa sotilaita Ukrainan tunnuksiin ja sitten kutsua "venäläismielinen" lehdistö paikalle. Ero puolueettoman ja puolueeliseen tiedonvälitykseen välillä on se, että ensin mainitun tiedot, kuvat ja tapahtumat pyritään aina jollain tavalla todentamaan eli varmistamaan ja tarkistamaan. Jälkimmäinen voi perustua ei-tarkistettuun tietoon ja sosiaalinen media on valitettavasti otollinen alusta myös todentamattomalle tiedolle. Puolueettoman ja tarkan tiedonvälityksen tunnistaa joskus "asiaa ei ole pystytty varmistamaan" jne. tyyppisistä maininnoista. Se että mikään tiedonvälitys ei koskaan voi olla absoluuttisesti puolueetonta, ei oikeuta lisäämään mitään propagandaa tietolähteeksi eikä pyrkimään pois neutraalisuudesta. Toisaalta mikään tiedonlähde sinänsä ei takaa tiedon oikeellisuutta, vaan se on arvioitava aihe- ja lähdekohtaisesti. Nuo Hanna Smithin ohjeet yllä ovat minusta hyviä, vaikka vaativatkin asian laajempaa tuntemista. Usein Wikipediassa yritetään vahvistaa jotain näkökulmaa lisäämällä samasta asiasta useita lähteitä. Jos lähde ei tuo olennaisesti uutta tietoa tai näkökulmaa, sitä on turha toistaa. Sputnikin tulo saattaa tosiaankin Jukka Mallisen havainnon mukaan olla myös hyvä asia, sillä se julkaisee juttuja suomeksi ja tällöin ainakin tiedon sisältö on kielellisesti ymmärrettävää ja sen motiivi selvä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. huhtikuuta 2015 kello 19.20 (EEST)[vastaa]
Kaikkiin lähteisiin on syytä suhtautua kriitttisesti. Wikipediassa on jokin ihmeellinen iskulause "yleisesti luotettu tai hyvämaineinen" tjsp. joka ei tarkoita yhtään mitään. En luota esim. YLEen tai Hesariin tai varsinkaan iltapäivälehtiin yhtään enempää kun näihin Sputnikkeihin, mutta kai niitä voi jonkinlaisella harkinnalla käyttää kuten tähänkin asti. --Höyhens (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 12.37 (EEST)[vastaa]
Höyhensin kommentti on yllättävä siihen nähden että Suomi on lehdistönvapauden kärkimaa, Venäjä sijalla 152.[1] Suomalaiset iltapäivälehdetkin julkaisevat sananvapauden puitteissa mitä haluavat, mutta kyllä ne kokemukseni mukaan puhuvat totta, aihepiiri vain on vino, ja otsikot korostavat asioita, joilla ei ole merkitystä. --Abc10 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 13.01 (EEST)[vastaa]
Hieno juttu mutta siksikin kaikkiin lähteisiin pitäisi suhtautua kriittisesti. Skeptikon asenne on tässä terve. Ei pitäisi uskoa että mikään tietolähde sinänsä olisi luotettava, mutta salajuoniin tai sokeaan luottamiseen uskomiseen ei pidä myöskään mennä. Onko lähdekritiikki vähän turhan juhlallinen sana, olisiko parempi puhua vaan tietolähteiden arvioinnista?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 15.39 (EEST)[vastaa]
Abc:lle. Ensinnäkin kenen mukaan Suomi on lehdistönvapauden kärkimaita? No joo, meillä saa julkaista mitä sontaa haluaa, mutta onko se lehdistönvapautta? Mielestäni terve sensuuri on parempaa lehdistönvapautta kuin kuin tämä tilanne että lehdistön kautta saa mielipiteensä julki ikään kuin "puolueettomana" vain suurella rahalla. Ja joo, en ole Putinin kannattaja paitsi suhteessa vaihtoehtoihin (Zjuganov, Žirinovski). Sehän on pakko ilmaista aina kun yrittää sanoa jotain uskottavaa nyky-Suomessa, vaikka kansallinen projektimme ennen YLEn kaappausta ei koskaan ole ollutkaan naapurivaltioiden päämiesten kaataminen. --Höyhens (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 10.33 (EEST)[vastaa]
Toimittajat ilman rajoja. Onhan se tietysti länsimaisen sananvapauden hapattama järjestö. Mutta voit itse tehdä vertailuja Suomen ja Venäjän sananvapaudesta.
Suomessa voit vapaasti perustaa lehden ja kirjoittaa mitä haluat. Minun ilmeisen vääristynyt käsitykseni on että Venäjällä se ei ole pitkän päälle mahdollista. Suomessa ei elinaikanani ole tietääkseni lakkautettu yhtään lehteä sen vuoksi että se sisältäisi vääränlaista kirjoittelua, siis viranomaiset eivät ole lakkauttaneet. Hentusen Totuuden Torvikin kuoli lähinnä tekijöiden, lukijoiden tai aiheiden puutteeseen. Hentunen itse tosin sai sakkoja Neuvostoliiton vastaisesta kirjoittelusta. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 19.48 (EEST)[vastaa]
Mm. En tiedä elinaikaasi, siis tarkoitan takanapäin olevaa. Minäkin olen syntynyt vasta sotien jälkeen. Sen sijaan ennen ns. sotia lakkautettiin lehtiä ihan väärän aatteen vuoksi lainvastaisina. Nyt niitä lakkaa ilmestymässä lukijakunnan ja rahoittajien puutteeseen. On täysin ideologinen kysymys, voidaanko katsoa että lehdet ovat luotettavia ja hyvämaineisia sillä perusteella, että niissä on paljon mainoksia. En jaksa jauhaa asiasta enempää, mutta kiitän kuitenkin mielenkiinnosta ihan vastaukseen asti. --Höyhens (keskustelu) 4. toukokuuta 2015 kello 14.31 (EEST)[vastaa]
Samaa mieltä ensinnäkin Gopase+f:n viimeisimmän kanssa. Omaa arvostelukykyä pitää käyttää. Jos nyt se oma kupla aiheuttaa jotain sokeutta, niin kannattaako siitä älyttömyyteen asti murehtia? Niin kauan kuin media ilmoittaa oman lähteensä, pääsee muokkaaja kontroversiaalisissa aiheissa, kuten Israel/Gaza tai Ukraina helpolla.
Mutta on aika ongelmallista jos lähtökohtaisesti käydään jakamaan valtioiden omaa tiedotusta luotettaviin ja epäluotettaviin (esim. Sputnik/Yle/BBC) Wikipedian ei pitäisi olla politiikan teon väline, vaan puolueeton ja objektiivinen tietosanakirja. --J. Sketter (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 17.09 (EEST)[vastaa]
"Artikkelit saavat sisältää vain tietoja, jotka on julkaistu luotettavassa lähteessä". Lähteitten jakaminen luotettaviin ja epäluotettaviin on leivottu käytäntöihin, ja asia on siinä mielessä vaatimus jokaiselle wikikirjoittajalle. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 5. toukokuuta 2015 kello 00.24 (EEST)--[vastaa]
Toi vois vastata nykykäytäntöä ja sen kanssa "voi elää". Olishan vittumaista laittaa kaikkiin että Ylen mukaan tai Hesarin mukaan. Sputnik ei ole puolueeton minustakaan, muttei noi muutkaan. --Höyhens (keskustelu) 4. toukokuuta 2015 kello 14.34 (EEST)[vastaa]
Jos lähteitten luotettavuuden tutkiminen suoritetaan niin karkealla tasolla että YLE ja Hesari rinnastetaan julkaisuun josta JSN:n puheenjohtaja lausuu "siinähän liikutaan lähellä propagandaa, tai ainakin kyseessä on väritetty tieto, joka tunnustetaan avoimesti" lopputulos on hyvin epäkäytännöllinen wikikirjoitusmielessä. Lisäksi haluaisin nähdä tuolle rinnastuksellesi yleisemmän perusteen, eli vastaavantasoisen instanssin mielipiteen YLEstä ja HS:stä. Muun muassa em. JSN:n puheenjohtajan lausuntoon viitaten voi hyvällä perusteella asettaa kyseenalaiseksi sen onko Sputnik News wikikäytäntöjen tarkoittama "luotettava lähde". Mielestäni sen saama kritiikki asiantuntijatasolla on sitä luokkaa ettei sitä voida pitää enempää hyvämaineisena kuin luotettavanakaan. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 5. toukokuuta 2015 kello 00.24 (EEST)--[vastaa]
JSN ei ole julkaisu vaan suomalaisen lehdistön (kustantajapuolen ja toimittajapuolen) perustama itsesäätelyelin. Uimosen esittämä näkemys ei ole JSN:n virallinen kanta Sputnikiin vaan vastaus toimittajan kysymykseen. JSN ei edes voi ottaa kantaa Sputnikin kirjoitteluun siinä mielessä kuin suomalaisten lehtien juttuihin, se ei kuulu sen toimivaltaan. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2015 kello 21.55 (EEST)[vastaa]
JSN:n puheenjohtaja voi näemmä mainiosti ottaa kantaa asiaan JSN:n puheenjohtajana, kuten Uimonen tähdensi tekevänsä. JSN:n merkitystä ei vähennä se että se muodostuu vapaaehtoisesti neuvoston päätöksiä kunnioittamaan sitoutuneesta mediasta, käytännössä päin vastoin. Wikikäytäntöjen mukaan olennainen kysymys on pidetäänkö Sputnik Newssiä hyvämaineisena ja luotettavana, ja siinä media-alan asiantuntija-arviot ovat varteenotettava pointti. Sekä Risto Uimosta henkilönä että JSN:n puheenjohtajaa instituutiona on pidettävä media-alan asiantuntijana. Sanoma ei kuvasta hyvämaineisuutta eikä sitä että Sputnik Newssiä pidettäisiin luotettavana. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 5. toukokuuta 2015 kello 22.45 (EEST)--[vastaa]
Lue otsikko ja artikkeli huolellisesti. Ensimmäinen varoittava oire on, jos otsikolla ei ole katetta jutussa.
Onko artikkeli kirjoitettu tai käännetty moitteettomalla, sujuvalla kielellä?
Vaikuttavatko jutun yhteydessä julkaistut kuvat tai videot autenttisilta? Onko kuvan tekijän eli valokuvaajan nimi mainittu kuvan yhteydessä? Onko kuvatekstissä mainittu, missä ja milloin kuva on otettu? Jos kuvassa on henkilöitä, kerrotaanko lukijalle keitä he ovat?
Vertaa juttua muihin samaa asiaa käsitteleviin artikkeleihin ja tiedonlähteisiin. Jos niiden välillä on ristiriitoja, silloin aiheesta on monta näkemystä. Älä kuitenkaan yritä "vahvistaa" jotain asiaa viittamalla samaan tietoon eri lähteissä.
Rakenna oma kantasi useamman tiedonlähteen varaan, ei vain yhden tai kahden.
Selvitä, mikä kanava, uutistoimisto tai väline välittää tiedon? Pyrkiikö se kertomaan jonkun valtion, etnisen ryhmän tai kulttuurin näkökulman? Edustaako kanava/artikkeli jotain tapauksen osapuolta vai pyrkiikö se tarjoamaan kolmannen osapuolen näkökulman?
Onko artikkelissa mainittu tekijän eli kirjoittajan nimi? Onko siinä mainittu välittävä tai välittävät uutistoimistot? Tunnettuja uutistoimistoja ovat AFP, Reuters ja Associated Press. Suomen johtavin uutistoimisto on Suomen Tietotoimisto, STT.
Milloin juttu on julkaistu? Tämä tieto voi olla tärkeä varsinkin Wikipedian ajakohtaisaartikkeleissa. Pohdi julkaisuajankohtaa koko tapahtuman aikajanalla.
Mainitse lähdeviitteessä jos mahdollista: kirjoittajan nimi, jutun otsikko, siihen johtava linkki, julkaisu, uutistoimistot, julkaisija, julkaisuaika ja julkaisukieli. Jos juttu julkaistaan netissä, käytä verkkoviite-mallinetta. Jos se on vain paperilehdessä, käytä lehtiviite-mallinetta.
Jos sisältö vaikuttaa epäselvältä, mutta juttu sisältää tietoa jonka arvelet olevan oleellista, kirjoita esim. "Reutersin mukaan..."
Tuossa roplassa, joka on kyllä tarkkaan harkittu ja jossa on paljon asiaa, ihan on syytä muistuttaa,että todellisia helmiäkin kaivavat mainitsemasi Reuters, AP ja AFP ovat yksityisiä eivätkä siten suoraan minkään valtion kontrollissa. Yksityisyys ei ole millään tavoin puolueettomuuden tae. Aloitetaanko nyt keskustelu siitä, kenen kontrollissa valtiot ovat vai eikö aloiteta? Ja olemmeko valmiita lisäämään säännönmukaisesti näitä "YLE:n mukaan" -heittoja? yst. --Höyhens (keskustelu) 4. toukokuuta 2015 kello 14.41 (EEST)[vastaa]
Tuossa roplassa, joka on kyllä tarkkaan harkittu ja jossa on paljon asiaa ei mielestäni väitetä että yksityinen omistus takaisi puolueettomuuden. Sitä ei takaa myöskään valtiollinen määräysvalta julkaisuun, sillä valtiollisesta propagoinnista on lukuisia esimerkkejä. Luotettavuus on pohdittava tapauskohtaisesti. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 5. toukokuuta 2015 kello 00.33 (EEST)--[vastaa]
New Wikipedia Library Accounts Available Now (May 2015)
Apologies for writing in English, please help translate this into your local language.
Hello Wikimedians!
The TWL OWL says sign up today!
Today The Wikipedia Library announces signups for more free, full-access accounts to published research as part of our Publisher Donation Program. You can sign up for new accounts and research materials from:
MIT Press Journals — scholarly journals in the humanities, sciences, and social sciences (200 accounts)
Loeb Classical Library — Harvard University Press versions of Classical Greek and Latin literature with commentary and annotation (25 accounts)
RIPM — music periodicals published between 1760 and 1966 (20 accounts)
Sage Stats — social science data for geographies within the United States (10 accounts)
HeinOnline — an extensive legal research database, including 2000 law-related journals as well as international legal history materials (25 accounts)
We need your help! Help coordinate Wikipedia Library's account distribution and global development! Please join our team at Global our new coordinator signup.
Huomasin että joissakin artikkeleissa lukee alhaalla: New pages patrol: Merkitse tarkastetuksi tämän uuden sivun ensimmäinen versio. Aikaisemmin sellaista ei ollut. Haluisin saada sen pois näkyviltä, sillä se häiritsee lukemista ja muokkaamista. --Raid5 (keskustelu) 6. toukokuuta 2015 kello 22.06 (EEST)[vastaa]
En osaa html-kieltä, olen tehnyt muokkaukseni joko ohjeita katsomalla tai toisten esimerkkiä noudattaen. En halua tehdä mitään ylläpitotöitä, joten voisiko patroller-oikeuden poistaa minulta ilman linkin piilottamista. Yritän kehittää Wikipediaa muuten niin hyvin kuin osaan. --Raid5 (keskustelu) 7. toukokuuta 2015 kello 00.42 (EEST)[vastaa]
Valitettavasti ei voi. Patroller on koodattu ohjelmistotasolla ja se tulee väkisin, kun täyttää ehdot (yli 100 päivää vanha tunnus, joka on tehnyt yli tuhat muokkausta), eikä sitä saa millään pois. Linkkiä ei tarvitse napsauttaa koskaan ja se näkyy vain niillä uusilla sivuilla, jotka ovat nuorempia kuin 31 päivää. Se saattaa lakata häiritsemästä ajan kanssa. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2015 kello 09.51 (EEST)[vastaa]
Olemme aloittaneet yhdistyksen wikissä sivuston, jossa voimme esitellä tulevia hankkeita, ja yhdessä kehitellä niitä. Kaikki ei suinkaan ole valmista ja siksi toivottaisinkin tervetulleeksi kommentit, kehitysehdotukset, osallistumisen jne. Luokassa Projektit on listattu käynnissä olevia hankkeita ja hankkeita, joita toivomme käynnistävämme. Infobokseista on linkit projektin sivulle, johon on tarkoitus koota kaikki projektiin liittyvä hallinnollinen asia: budjetti, projektisivu, järjestäjät, seuranta ja dokumentaatio. Näitä emme ole ehtineet vielä aivan kaikista tehdä. Lisäksi niistä on linkit projektin rahoitushakemuksiin.
Millaisen mekanismin voisimme rakentaa tähän rinnalle uusien projektien ehdottamiseksi? Olisi hauskaa myös kehittää menetelmä, jolla voi esittää kannatuksensa joko jo meneillään oleville tai uusille vasta ehdotetuille projekteille. Kommentointi sujuu mielestäni hyvin projektisivun keskustelusivun kautta. Katalonian Wikipediassa hankitaan rahoitusta ainoastaa projekteille, joita yhteisö on ehdottanut ja joita joku yhteisön jäsen sitoutuu itse koordinoimaan.
Lisäksi jos joku on valmis auttamaan mallineitten kanssa, olisin siitä avusta erityisen iloinen. Päiväys-malline on Wikipediasta, mutta kaipaisi remonttia. Parametrien kopioiminen mallineesta toiseen olisi hienoa, jotta tiedot pysyisivät yhteneväisinä.
Teen täsmennyssivuja sukunimille ja täydennän niitä. Sellainen malline on kuin Malline:Täsmennyssivu/sukunimi. Onko siis käyttäjien mielestä tarpeen tehdä erilaisia täsmennyssivumallineita eri aihepiireille? On olemassa Luokka:Luettelot henkilöistä sukunimen mukaan, johon sukunimi-täsmennyssivut luokitellaan. Joitakin artikkeleihin liittyviä mallineita on päinvastoin karsittu, ainakin Tynkä-mallineita. Itse pidän tarpeettomana kahden suurin piirtein samaa asiaa ajavan apukeinon ylläpitämistä. --PekkkaN (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 18.55 (EEST)[vastaa]
No siis yksi syy erilliselle mallineelle on mallineiden tekstien eroavaisuudet: "Tällä täsmennyssivulla luetellaan henkilöitä, joilla on sama sukunimi." vs. "Tämä on täsmennyssivu, joka luettelee monimerkityksisen sanan eri merkitykset." Lisäksi tuo malline luokittelee automaattisesti mallinetta käyttävät sivut tuohon "Luettelot henkilöistä sukunimen mukaan" -luokkaan. 84.249.84.1118. huhtikuuta 2015 kello 19.30 (EEST)[vastaa]
Ei kyse ole automaattisesta luokittelusta, vaan siitä että tarvitaanko artikkelissa kahta tällaista lukijalle näkyvää luokittelujärjestelmää samasta asiasta. Kysymykseni ei koske nyt tätä yhtä mallinetta vaan yleisesti tarvitaanko erilaisia täsmennyssivumallineita. Jos katsotaan että tarvitaan, niin millä perusteella? Jos sen kannalla ollaan, niin niitä voi sitten luoda aina tarpeelliseksi katsomistaan aiheista. --PekkkaN (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 19.45 (EEST)[vastaa]
Ei. Sukunimiluettelot/Sukunimi-artikkelit eivät ole oikeastaan edes täsmennyssivuja. Matti Meikäläinen ja Maija Meikäläinen ovat selvästi eri asioita. Kun taas Teija Teikäläinen (asiantuntija) ja Teija Teikäläinen (maallikko) voivat jo mennä sekaisin, jolloin tarvitaan täsmennyssivu. Luettelot henkilöistä sukunimen mukaan -luokan voi laittaa aivan tavallisesti koodilla. Täsmennyssivut tulisi pitää pelkkinä tienviittoina lukijalle. Jos aiheesta on enempi kerrottavana niin sitten artikkeli. (Periaatteessahan täsmennyssivu-toiminto voisi jopa tulla Wikidatasta.) --Usp (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 07.50 (EEST)[vastaa]
Se on tosiaan outoa että täällä täsmennyssivuiksi kutsutaan sivuja, joilla sanalle on annettu korkeintaan yksi merkitys ja sitten vain lista ihmisistä, joiden nimessä sana esiintyy. Pitäisiköhän kaikki nimiluettelot ja aidot täsmennyssivut erottaa kokonaan niin että nimiluettelot siirretään omille sivuilleen, nimetään ne N (nimi) ja niille annetaan eri mallineet. --Savir (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 08.00 (EEST)[vastaa]
Tästä tarpeesta tuo ko mallineen alatapaus on syntynytkin. Sukunimi-artikkelissa on tarpeen kertoa sukunimestä, mutta samaan aikaan se muistuttaa kovasti täsmennyssivua, kun niille tavataan listata kaikki sukunimen kantajat täsmennyssivun tapaan. Toisaalta täsmennyssivulla ei joidenkin käyttäjien näkemysten mukaan tulisi olla muuta sisältöä kuin luettelo merkityksistä. => ratkaisu: tehdään mallineen alatapaus täsmennyysivu/sukunimi. Jos halutaan eroon mallineen alatapauksesta, niin silloin pitäisi tapahtua jompi kumpi: ahdas näkemys täsmennyssivun muodosta poistuu tai henkilöiden listaaminen sukunimi-sivuille päättyy. Kolmantena vaihtoehtona sukunimiiartikkelit jaetaan kahtia: sukunimiartikkeliin ja erilliseen täsmennyssivuun (itse en kannata tätä ratkaisua). Näillä perusteilla malline on edelleen tarpeellinen. Gopase+f (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 09.14 (EEST)[vastaa]
Oma kolmepenniäni on se, että samoin kuin etunimet (esim. Tanja), niin sukunimet (esim. Virtanen) ovat myös aiheita joista löytyy runsaasti kirjallisuutta ja tutkimustietoa ja niillä on taipumusta kasvaa ihan itsenäisinäkin artikkeleina eikä niitä ole todennäköisesti mielekästä tunkata puhtaiksi täsmennyssivuiksi. Pidän myös ihan hyödyllisenä sitä, että pystytään jotenkin ohjelmallisesti erottelemaan sukunimitäsmennyssivut muista täsmennyssivuista. --Zache (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 10.35 (EEST)[vastaa]
Siksi erillistä mallinetta ei tietysti tarvitakaan, koska suurin osa sukunimiluetteloista on juurikin muiden merkitysten kanssa samassa täsmennysartikkelissa. Ja juuri siksi mallineella ei ole mitään käyttöä. --Käpyläntie (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 11.14 (EEST)[vastaa]
En kannata eri aiheiden omia täsmennysmallineita, sillä esimerkiksi sukunimen kantajat esitetään usein sanan muiden merkitysten yhteydessä. Mutta tämä on laajempi tapaus kuin yksittäinen sukunimi-täsmennyssivumalline, vaikka muita ei ole vielä tehty. Omista erikoismallineista ei ole hyötyä, ainakaan niille ei ole vielä esitetty järkevää perustetta. Luokituksella hoidetaan nähdäkseni kaikki tarpeellinen. Nimiluettelosta perusmallineen poisjättö on tosin ongelmallinen siksi että - kuten mainittu - sukunimet ovat usein muiden merkitysten yhteydessä. Luokan voi kuitenkin aina lisätä, vaikka listassa olisi muitankin merkityksiä kuin sukunimi. --Käpyläntie (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 09.38 (EEST)[vastaa]
Yllä on esitetty monta hyvää syystä, miksi {{Täsmennyssivu/sukunimi}} on edelleen tarpeen. Mallineen käyttö on tapauskohtaista, joten en näe sen olemassaolosta ja käytöstä myöskään mitään haittaa. Tavallisiin täsmennyssivuihin sitä ei tietenkään laiteta. Pelko monista "eri aiheiden täsmennyssivumallineista" on turha; kymmenen vuoden aikana on toistaiseksi luotu vain tämä yksi, keskustelujen pohjalta selvään tarpeeseen. ¬Antilope19. huhtikuuta 2015 kello 15.10 (EEST)[vastaa]
Tässä tarkoitetaan sivua MilGear, jonka lokista näkee, että sekin on poistettu epämerkittävänä. Tosin prosessivirheenä on se, että merkittävyyden kyseenalaistuksesta ja poistosta ei ole ilmoitettu sivun luoneelle Tmantille mitään, joten ei ihme, että hän joutuu kysymään asiaa. Sivun voisikin tässä tapauksessa palauttaa uuteen merkittävyyskeskusteluun niin, että aloittajalla on mahdollisuus yrittää puolustaa sen merkittävyyttä keskustelussa. --Pxos (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 11.17 (EEST)[vastaa]
Ainakin tuossa luokka löytyy, kun kirjoittaa hakukentään "Luokka:Guns N" minkä jälkeen automatiikka tarjoaa valmiiksi loput aivain niin kuin kirjoittaisi "Ben Zy" jossa siinäkin automatiikka tarjoa loput. --Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 20.30 (EEST)[vastaa]
Minun käsittääkseni ohjauksia ei ole poistettu, eiväthän ne ole mitenkään virheellisiä. Vai onko wikipediassa joku luokkasivujen ohjaukset kieltävä käytäntö? Jos ohjaukset säilytetään, luokkien nimissä voi olla kaareva lainausmerkki – eikä mitään ongelmaa ole. –Osbournehutch (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 21.08 (EEST)[vastaa]
Nimi varmastikin löytyy siitä artikkelista, johon luokkaa ollaan lisäämässä. Nimen oikea asu pitäisi joka tapauksessa tarkistaa muualta, jos se on muokkaajalle vähän oudompi. Alt ja 0146. --Thi (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 23.58 (EEST)[vastaa]
En näytä saavan sanotuksi niin että asia tulisi ymmärretyksi. Yritän vielä uudestaan: Jos joku kirjoittaa yhtyeen Cannons N' Carnations albumista artikkelin ja muistissa on, että yhtyeen albumeille olisi oma luokkansa Luokka:Cannons N' Carnationsin albumit, jonka sitten yrittää kirjoittaa tietokoneen näppäimillä artikkeliin, mutta se tuleekin punaisena, niin sen sitten jättääkin pois, kun selvästikään luokkaa ei ole. Siinä syy miksi en noita heittomerkkimuutoksia oikein ymmärrä tai ne eivät ainakaan ole käyttäjille hyödyksi eli niissä on pilkunviilaus mennyt hieman liian pitkälle. Jokohan joku ymmärtäisi ongelman jota tarkoitan? --Käpyläntie (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 09.10 (EEST)[vastaa]
Todennäköisesti muokkaaja ei aloita albumiartikkelia tyhjästä, vaan ryhtyy tekemään sitä yhtyeartikkelista punalinkin kautta. Jos hän aloittaa myös itse yhtyeartikkelin, joku muu käyttäjä käyttäjä siirtäisi sen oikealle nimelle. Jos muokkaaja ei löydä luokkaa, hän etsii tarkemmin tai joku muu käyttäjä lisää sen. Uudelleenohjaus tarkoittaisi, että jonkun muun pitäisi jälleen muuttaa luokka oikeaksi, koska muuten se vain hämmentäisi eri käyttäjiä. Käyttäjien työmäärä ei vähentyisi. Jos heittomerkkimuutoksia ei olisi, ennemmin tai myöhemmin tulisi joku, joka tekisi muutokset, koska kyse on Wikipedian ulkopuolella voimassa olevasta käytännöstä, tai sitten arvosteltaisiin, että heittomerkitkin ovat vääriä ja käyttäjät varmaankin laiskoja ja tietämättömiä kun eivät muuta niitä. --Thi (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 13.21 (EEST)[vastaa]
Tuollaisesti todennäköisyydestä en tiedä mitään. Itse aloitan suurimman osan artikkeleista kirjoittamalla hakuun artikkelin nimen ja aloittamalla siitä punalinkistä joka ilmestyy hakutuloksiin. Luokat eivät ole artikkeleita, joten niissä olisi noudatettava vähemmän vaivan periaatetta. --Käpyläntie (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 13.32 (EEST)[vastaa]
Miten uo-luokat (uo = ohjaus) toimivat? Jos uo-luokkaan luokittelee jonkun artikkelin, niin luokittuuko se siihen uo-luokkaan vai siihen uo-luokan kohdeluokkaan? Jos artikkeli luokittuu haluttuun luokkaan myös uo-luokan kautta, niin eihän tässä pitäisi olla mitään ihmeellistä (uo-luokat voidaan luoda/säilyttää, koska tätä ohjetta voitaneen soveltaa yhtä hyvin myös luokkiin). Jos taas wiki ei toimi tuolla tavalla, vaan artikkeli luokittuu siihen uo-luokkaan, niin ongelma on pikemminkin tekninen. 84.249.84.1122. toukokuuta 2015 kello 13.43 (EEST)[vastaa]
Artikkeli luokittuu tuossa tapauksessa uo-luokkaan eikä kohdeluokkaan. Itse artikkelissa uo-luokan nimi näkyy kursivoituna (tämä on nähdäkseni uusi ominaisuus, joka ilmaantui samoihin aikoihin kun luokkasivujen siirtäminen tuli mahdolliseksi; sitä ennen uo-luokka näytti artikkelissa hämäävästi täysin samalta kuin normaalikin luokka). Jos yrität mennä tarkastelemaan uo-luokkaa, päädyt kuitenkin ohjauksen kautta siihen varsinaiseen luokkaan, josta väärin luokitettua artikkelia ei sitten löydä. --Risukarhi (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 14.04 (EEST)[vastaa]
Onko tässä kuitenkin sama kuin artikkelisivuillakin että ohjauksen kohteena olevan luokkasivun ylälaidasta kuitenkin pääsee myös uo-luokan sivulle siten kuin pääsee ohjauksen kohteena olevastta artikkelistakin uo-sivulle, jos haluaa muokata sitä tai tarkastella sen sisältöä tai historiaa?--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 14.22 (EEST)[vastaa]
Ok. Tästä ongelmasta näyttäisi muuten olevan pitkään seissyt korjauspyyntö. Ehdotan, että otetaan mallia en-wikistä: Säilytetään tarpeellisiksi katsotut uo-luokat (ainakin nyt nämä heittomerkki-uo:t) ja luodaan tänne vastaavanlaiset malline ja luokka, joita botit sitten tonkisivat ja korjaisivat artikkeleiden uo-luokituksia. 84.249.84.1122. toukokuuta 2015 kello 15.10 (EEST)[vastaa]
Kysyn nyt, kun tuli puheeksi, että mikä on kanta uudelleenohjausten luokitteluun? Jossain ahepiireissä niitä näkyy käytetyn, muistan ainakin uudelleen nimetyt lehdet tyyliin Me Kuluttajat, mutta käytön suppeus antoi vaikutelman jotenkin kokeiluluonteisuudesta. Esim. noitten lehtien kohdalla tuo on mielestäni hyvin toimiva.--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 15.16 (EEST)[vastaa]
Niitä on kyllä enemmänkin kuin tuosta luokasta löytyvät, sillä ne eivät luokitu tuonne automaattisesti. Itse en ole ainakaan ohjaussivuja luokittaessani lisännyt niihin tuota luokkaa. --Risukarhi (keskustelu) 22. toukokuuta 2015 kello 16.00 (EEST)[vastaa]
Tämä menee vähän ohi aiheen, mutta kun puhutaan ohjaussivujen luokittelusta, sille voi olla perustelunsa ainakin siinä tapauksessa, että interwikitys ei ole yksiselitteinen. Vasta törmäsin moiseen aiheeseen.. kerron kun muistan. Mutta tästä pitäisi ehken olla eri keskustelu. --Höyhens (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 01.40 (EEST)[vastaa]
Mieluummin älä koske muokkauksiini, vaikka se tapa sinulla on että katsot oikeuksesi näpelöidä muiden tekstejä. Se ei ole kohteliasta eikä myöskään Wikipedian käytäntöjen mukaista. Se on provosointia, jolla aiheutat epäsopua käyttäjien välille. Muutin nyt otsikon, jos otit edellisen muotoiluni henkilökohtaisena loukkauksena. --Käyttäjä:Kielimiliisi23. toukokuuta 2015 kello 14.54 (EEST)[vastaa]
Tuolla näpelöinnillä viitataan tähän muokkaukseeni, jolla muutin tämän keskusteluketjun otsikkoa. Mikäli näpelöinnistä tarvitsee keskustella enemmän, siihen sopiva foorumi on tällä hetkellä avoinna oleva kommenttipyyntö keskustelutavoista. Kielimiliisillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun siellä noin kello 17 alkaen tänään. Tämä keskustelu voi palata käsittelemään ongelmaa istunnon tietojen katoamisesta kesken muokkaamisen. --Pxos (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 15.13 (EEST)[vastaa]
Ei, eikä myöskään tehdä vaaleanpunaista sivustoteemaa. Jos vääristymä painaa pahasti mieltäsi, niin yleishyödylliset, luetut ja kiistatta merkittävät koirarotuartikkelit olisivat avun tarpeessa. --Pitke (keskustelu) 1. toukokuuta 2015 kello 12.58 (EEST)[vastaa]
Jos katsoo, mistä aiheista naisiksi ilmoittautuneet käyttäjät oikeasti ovat tuottaneet sisältöä, niin sisältö noin pikaisestikin vilkaisten on "vaaleanpunainen poni" -stereotypiaan verrattuna mielestäni paljon kiinnostavampaa ja monipuolisempaa rikkaampaa kuin ex tempore -stereotypioista koskaan voisi ajatella. --Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 10.31 (EEST)[vastaa]
Ei ole. Missään ei ole edes paikkaa, jossa voisi ilmoittautua ei-muokkaavaksi naiseksi tai tytöksi. Tämän keskustelun esimerkki on peli, jonka kohderyhmänä ovat ilmeisesti hävyttömän vähäikäiset tytöt, jotka pitävät hevosista. Artikkeli on varsin perustekijöissään. Onko misään luetteloa siitä, mitä vaaleanpunaista kauttaan elävät tytöt pelaavat?--Htm (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 11.03 (EEST)[vastaa]
Lukijoistahan ei voi olla tietoa ilman lukijatutkimusta. Muokkaajien muokkauksista ihmisryhmittäin on jotain tietoa siltä osin mitä jotkut muokkaajista haluavat ilmaista itsestään (jos nyt pidättäydytään arvailuista niiden osalta, jotka eivät ilmaise). Ja lisäksi tulee ikäkausiaspekti: mikä kiinnostaa sen ikäisiä poikia kuin minkä ikäisiä tyttöjä kiinnostavat vaaleanpunaiset ponit, ja mikä kiinnostaa sen ikäisiä sukupuoleen katsomatta (kun jotkut muokkaajat mainitsevat ikänsä, niin tästäkin voidaan tehdä havaintoja), ja sama täysi-ikäisten kohdalta (ehkä aiheet, jotka täysi-ikäinen kokee mielenkiintoisiksi, näissä kirjo yleensä on laajempi kuin hyvin nuorilla). Täysi-ikäisillä yleensä maailmankuva on kaikilta on osin selkiytyneempi ja rikkaampi ja monipuolisempi ja vähemmän poissulkeva, vaikka mieltymyseroja olisikin. Jotkut toki myös jatkavat ja syventävät myös lapsuuden ja nuoruuden harrastuksia, mutta kun näkökulma niihin on aikuisen, niin tulos on yleensä miellyttävä lukea kenelle tahansa. --Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 12.12 (EEST)[vastaa]
Wikimedia-Säätiöhän on ollut tarjoamassa rahoitusta tähän gender gap -asiaan. Joskus aiemmin esitettiin että yksi minkä voisi tehdä, olisi esitellä mitä naismuokkaajat oikeasti meillä tuottavat tai ovat tuottaneet, jos vain jokunen naismuokkaaja suostuisi mannekiiniksi tästä kertomaan. Se voisi olla voimautavaa (engl. empowering) kun se mitä haaviin tarttuu, luultavasti olisi monipuolisempaa ja elävämpää kuin lähtökohtena olevat stereotypiat. Toinen mahdollinen olisi vaikka juuri tämä lukijatutkimus. Mutta en tiedä, onko heillä jo rahahanat kiinni. Joku vastavalmistunut fiksu maisteri saisi tästä hienon projektin.--Urjanhai (keskustelu) 4. toukokuuta 2015 kello 15.15 (EEST)[vastaa]
Aika vähän taitaa olla. Mä tiedän varmasti naispuoleisiksi viisi itseni lisäksi, mutta toisaalta on paljon sellaisia käyttäjiä, joiden sukupuolesta mulla ei ole mitään hajua. --Velma (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 12.11 (EEST)[vastaa]
Ketkä nuo viisi muuta ovat? Joskus ovat olleet Linnea ja Ulrika, mutta he eivät enää ole aktiivisia ainakaan noilla nimimerkeillä. Naiskäyttäjien kannattaisi kertoa sukupuolensa käyttäjäsivullaan. Jaalei (keskustelu) 18. toukokuuta 2015 kello 00.24 (EEST)[vastaa]
Mua kaduttaa, että aikoinaan valitsin käyttäjätunnuksen, josta voi päätellä sukupuoleni. En silloin ymmärtänyt, miten vääristynyt wikipedistien sukupuolijakauma on. Mieluummin olen muokkaaja kuin naismuokkaaja. --Elena (keskustelu) 30. toukokuuta 2015 kello 00.27 (EEST)[vastaa]
Minä tiedän tässä keskustelussa osallistuneiden ja mainittujen lisäksi muutaman (3-4) vaihtelevasti kohtuuaktiivista, jotka olen tavannut tai joiden kanssa on muuten tullut ilmi naispuoleisuus. Koska muistaakseni kukaan heistä ei käytä sukupuoltaan paljastavaa nimimerkkiä tai julkista seikkaa käyttäjäsivullaan, jätän mainitsematta ketä ovat. --Pitke (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 00.56 (EEST)[vastaa]
Miksi suomenkielisessä Wikipediassa ei ole Wikirakkaus-pienoisohjelmaa? Se on käytössä ainakin Commonsissa ja enkkuwikissä ja saattaisi madaltaa kynnystä palkita toisia käyttäjiä. Meillä on ollut käsittääkseni heikosti toiminut palkintoprojekti ja tasaisin väliajoin on valitettu huonoa muokkaamisilmapiiriä. Auttaisiko tämä? --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 13. toukokuuta 2015 kello 16.24 (EEST)[vastaa]
Olen kahta mieltä. Samalla kun tälle projektille tekisi hyvää saada enemmän iloa, palkintoja ja toisten huomioonottamista, tuo on vähän Facebook-tykkäyskone. On aina parempi saada käsin väsätty kiitos tai huomionosoitus kuin jonkun Wikirakkaus-ohjelman luoma kahvikuppi tai kissanpentu tai oluttuoppi. En vastusta mutta en myöskään pety ollenkaan, mikäli tällaista ei asenneta tänne. --Pxos (keskustelu) 19. toukokuuta 2015 kello 13.11 (EEST)[vastaa]
Toinen kommentti: tällainen konsensus on ongelmallinen. Kukaan ei tunnu vastustavan tuota, joten sikäli asiasta voidaan saavuttaa konsensus. Toisaalta tuo muuttaa käyttöliittymää sen verran, että jotkut voivat herätä väärällä jalalla vasta kun love on saapunut. En tiedä, riittääkö tällaiseen asiaan vain se, ettei tätä vastusteta kun kannatustakaan ei vakiokäyttäjiltä näytä saapuvan. Voidaan myös todeta, että nykytilannekin on riittävä eikä tarvetta tuollaiselle ole. --Pxos (keskustelu) 23. toukokuuta 2015 kello 17.04 (EEST)[vastaa]
Tykkäisin jos tämä tulisi, etenkin jos se voidaan kustomoida paikallisille palkinnoille ja pikkuleiville, ruusukimpuille jne. En-wikissä ja/tai Commonsissa olen palkinnut muutaman kerran tämän avulla ja se oli paljon mukavampaa kuin kaivella muistin perukoilta (tai ohjesivuilta, hahahahahahaa.... hahaha) että mikä se koodi olikaan ja missä muodossa se ottaa minkäkin parametrin. --Pitke (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 14.44 (EEST)[vastaa]
Näin on. Tässä on diffi mallinemuutokseen: [2]. Ilman tuollaista voitaisiin sotkea sivulla näkyvää mallinetta ilman, että sivua seulovat saisivat asiasta selkeän tiedon. Sama paikallisten kuvien kanssa: jos tänne tallennettua tiedostoa muutetaan, artikkeli muuttuu "uusimmaksi versioksi" ja jää odottamaan tiedoston muutosten hyväksymistä. Näin sivun näkyvä versio voidaan tarkastaa, ja jos sivu olisi vakautettu, uusinta versiota ei näytettäisi lukijoille ensimmäisenä. --Pxos (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 13.12 (EEST)[vastaa]
Miten saisin vaihdettua käyttäjätilini nimen Wiki Commonsissa? Häiritsee nimittäin se että olen kummassakin eri nikillä, ja kun kirjaudun sisään toiseen näistä, toinen kirjautuu samalla ulos, ja joudun näin soutamaan ja huopaamaan.
Moi. Miksi Youtube ei kelpaa lähteeksi? Yritin lisätä Youtuben autogeneroimasta musiikkikappaleesta (tiedot ovat siis ainakin välillisesti levy-yhtiöltä) säveltäjäkrediitin lähteeksi, mutta tieto poistettiin, koska youtube ei kuulemma kelpaa lähteeksi. Ymmärrän toki, että käyttäjien itse luomat videot ja näiden yhteyteen kirjoitettu tieto voi olla virheellistä, mutta miksi ns. virallisen tahon tietoon ei voida luottaa? --87.93.84.21927. toukokuuta 2015 kello 13.46 (EEST)[vastaa]
Missähän artikkelissa näin kävi? Muokkaushistoriastasi ei näy, IP-osoitteesi on muuttunut sen jälkeen kun koetit muokata artikkelia. Joka tapauksessa YouTuben videosivut eivät käy lähteeksi lähinnä siksi, että on helpompaa automatisoida systeemi, joka flaggaa kaikki youtube-linkit epäilyttäviksi kuin käydä käsin tarkistmassa, onko lähteeksi merkitty videosivu luotettavahko (esimerkiksi muusikon tai televisiokanavan virallinen) vaiko jonkun satunnaisen käyttäjän vaiko suorastaan virallista tahoa teeskentelevän käyttäjän. Tietääkseni niitä ei kuitenkaan ole kielletty kokonaan, esimerkiksi YouTubessa (virallisesti) julkaistun uutislähetyksen pitäisi kelvata lähteeksi siinä missä sama lähetys vaikka BBC:n omilla sivuilla julkaistuna. Muut (esimerkiksi sivuston sääntöjä käsittelevät) YouTube-sivut käyvät lähteeksi ilman muuta, jos lähteistettävä tieto koskee YouTubea itseään. Kappaleen säveltäjälle pitäisi löytyä lähde helposti muualtakin. --Pitke (keskustelu) 27. toukokuuta 2015 kello 14.24 (EEST)[vastaa]
Olen pahoillani, että IP vaihtuu jatkuvasti, aina kun suljen nettiyhteyden, tulee uusi ip. Ehkä pitäisi rekisteröityä. Mutta tämä muokkaus: [3]. Wikipedia lisää aina youtube-linkin ilmaannuttua "epäilyttävä linkki"-varoituksen muokkaushistoriaan, jolloin tunnukseton muokkaus on helppo olettaa vandalismiksi, mutta tästä ei ilmeisesti ollut kyse. --188.67.248.5227. toukokuuta 2015 kello 20.51 (EEST)[vastaa]
Njoo, ilmeisesti YouTuben systeemi on autogeneroinut nuo tekijätiedot yms. Videoiden kuvaukset on kuitenkin hyvin heikko tietolähde, koska videon lataaja voi muuttaa kuvausta milloin vain, poistaa videon, tai tehdä siitä yksityisen. Toinen ja tärkeämpi puute tässä tapauksessa oli se, että videon kuvauksessa olevat tiedot eivät riitä tukemaan tietoa, joka artikkelissa on (nimimerkin oikea nimi): siinä ainoastaan luetellaan kappaleella esiintyvät taiteilijat nimimerkein, säveltäjä, sekä neljä eri sanoittajaa. Missään ei sanota, miten nimimerkit ja sanoittajien nimet liittyvät toisiinsa, vai liittyvätkö edes. --Pitke (keskustelu) 27. toukokuuta 2015 kello 22.42 (EEST)[vastaa]
Enpäs tiennytkään tällaisesta. Koko kanava on YouTuben autogeneroima ("YouTuben järjestelmä loi tämän kanavan automaattisesti." [4]), ja YouTube on myös lisännyt siihen videot, ei siis kukaan käyttäjä tai levy-yhtiö. Kanavan kuvailun YT on ottanut Wikipediasta lisensseineen kaikkineen. En tiedä olisivatko YT:n autogeneroimien videoiden tiedot yhtä luotettavia kuin esim. virallisten Vevo-kanavien tiedot, mutta tässä tapauksessa tosiaan artistinimen ja oikean nimen yhteys ei niistä käy ilmi. --Whitetabor (keskustelu) 27. toukokuuta 2015 kello 23.33 (EEST)[vastaa]
Niin, yleensä rap-musiikissa jokainen esiintyjä kirjoittaa omat riiminsä, mutta tätä ei kai voi olettaa. Muiden sanoittajien nimet löytyvät ainakin Discogsista, Tuuttimörön ja Koksukoon myös Wikipediasta (joskin Koksukoon nimen lähteenä on samainen Discogs, jonka luotettavuudesta en osaa sanoa). Mutta olisiko Youtuben autogeneroiman videon tekijätiedot luotettava lähde esim. säveltäjä- ja sanoittajatiedoille? Ne ovat luultavasti suoraan teostosta tai vastaavasta rekisteristä, jonka mukaan youtuben, spotifyn ym. palveluiden tekijäinoikeusmaksuja maksetaan. --37.136.42.1128. toukokuuta 2015 kello 00.03 (EEST)[vastaa]
Nyt vasta huomasin, että siinähän (Youtube-video) lukee "Provided to YouTube by Sony Music Entertainment". Eräässä toisessa videossa luki "Provided to YouTube by Believe SAS", joka jakelee indie levy-yhtiöiden musiikkia digitaalisesti. Eli tosiaan tiedot varmaankin ovat luotettavia ja itse asiassa aika hyväkin lähde, koska säveltäjiä ja sanoittajia ei yleensä esim. online-musiikkikaupoissa ole. --Whitetabor (keskustelu) 31. toukokuuta 2015 kello 11.38 (EEST)[vastaa]
Huomasin, että toimintosivulla Sivut, joissa ei ole linkkiä on luettelossa 162 sivua, joissa ei ole yhtään wikilinkkiä. Tässä on erityispiirteenä se, että ohjelmisto ei laske linkittömiä sivuja mukaan artikkelien kokonaismäärään, ja tämä on osasyy siihen, miksi täällä esiintyy kahta eri lukua artikkelien määränä (tällä hetkelläkin 372 573 artikkelia tai 372 750 artikkeliavaruuden sivua, erotus 177 sivua). Linkittäminen kävisi helposti, jos käyttäjätunnukset lisäisivät wikilinkit niille sivuille, joiden nimi alkaa samalla kirjaimella kuin oma tunnus, jolloin lista saataisiin tyhjäksi nopeasti, kun kellekään ei tulisi muutamaa sivua enempää. Samalla artikkeleja voisi parannella muutenkin. Pistäkäähän tuulemaan! --Pxos (keskustelu) 31. toukokuuta 2015 kello 13.48 (EEST)[vastaa]
Loppuvuodesta räppäri Nikke Ankarin katoamisen jälkeen hänen Wikipedia sivunsa poistettiin epämerkittävänä, koska Ankara ilmoitti lopettavansa musiikkiuransa ja albumin julkaisun olevan epävarmaa. Mielestäni artikkeli poistettiin tuolloin aivan liian hätiköidysti, takana oli kuitenkin kaksi kohtalaisesti menestynyttä ison levy-yhtiön julkaisemaa singleä (ja ainakin toinen näistä on saanut nyt myös platinalevyn).
Jos odotettaisiin sitä syksyä, niin olisi helpompaa. Artikkeli voidaan silloin palauttaa. Jos artikkelia on jonkun pakko vähän väliä luoda ennen sitä, niin luotaisiin edes lähteiden kanssa. --Otrfan (keskustelu) 4. kesäkuuta 2015 kello 13.55 (EEST)[vastaa]
Wikipedian artikkelissa sanotaan että patsas on paljastettu 26. toukokuuta 1864. Se ei pidä paikkaansa. Patsas paljastettiin 9. syyskuuta 1864. –Kommentin jätti 130.232.221.133 (keskustelu)
Huomasin tuossa että Suomenkielisessä luokassa Toscanan saaristo on kielilinkkeinä saksa, ranska, italia ja hollanti - mutta ei esim. englantia. Sitten taas Wikimediassa on englanninkielinen luokka Category: Islands of Tuscany, jossa ei ole suomenkielistä kielilinkkiä. Yritin korjata asiantilaa, mutta en siinä onnistunut. Joku viisaampi voisi perehtyä asiaan.... --EskoG-67 (keskustelu) 2. kesäkuuta 2015 kello 20.55 (EEST)[vastaa]
Tämäpäs onkin kinkkinen asia. Enkkuwiki ei sinänsä ole mikään auktoriteeti, mutta jossain määrin toki suuntaa antava. Artikkeleja voi luoda vapaasti vaikkei vastaa englanninkielisessä versiossa olekaan. Minulla tuli joku kumma häslinki kun yritin seurata artikkelia.. en muista nyt, mutta sen kielilinkit olivat osin metassa, osin artikkelien lopussa silleen ettei botit olleet niitä poistaneet. Mutta se on eri asia. Tee vain ping EskoG-67 silleen kuin parhaaksi näet. Siitä ei tule moitteita. --Höyhens (keskustelu) 3. kesäkuuta 2015 kello 00.03 (EEST)[vastaa]
Enkkuwiki ei tosiaan ole mikään auktoriteetti - kuin korkeintaan Britanniaa liki liippaavissa asioissa - mutta kun Saksan kielen taito on vähän ruosteessa ja italiaa ymmärrän vielä huonommin, niin minkäs teet.--EskoG-67 (keskustelu) 3. kesäkuuta 2015 kello 00.46 (EEST)[vastaa]
Toscanan saaret ja Toscanan saaristo tosiaan tarkoittavat eri asiaa. Enkkuwikin luokitus on Toscanan alueen saaret. Toscanan saaristo on taas oma saaristonsa, Toscanan alueella voi olla myös muitakin saaria, jotka eivät kuulu tuohon saaristoon. Ei mitään epäselvyyttä asiassa. --PtG (keskustelu) 3. kesäkuuta 2015 kello 08.49 (EEST)[vastaa]
Pikemminkin tekisin niin, että sen jälkeen kun artikkelin Volvo 40-sarja kaikki tiedot ovat artikkeleissa Volvo S40, Volvo V40 ja Volvo V50, tästä Volvo 40-sarja -artikkelista muokataan lyhyt artikkeli, jossa on linkit pääartikkeleihin Volvo S40, Volvo V40 ja Volvo V50 (katso Malline:Pääartikkeli). Toinen vaihtoehto on tehdä tästä täsmennyssivu (katso Malline:Täsmennyssivu), jossa on linkit mainitsemiisi kolmeen artikkeliin. Sivuja ei yleensä poisteta mainitsemallasi perusteella, vaan jätetään ainakin ohjaus (katso Wikipedia:Ohjaus), mutta se ei nyt oikein käy kun uusia artikkeleita on suunnitteilla kolme. Tekijänoikeudellisesti voi myös olla sopimatonta poistaa koko artikkelia ja sen muokkaushistoriaa, jos tässä olleita tietoja on sellaisenaa hyödynnetty eli kopioitu muihin artikkeleihin. Melkeinpä sanoisin, että lyhyt muihin artikkeleihin ohjaava sivu olisi hyvä vaihtoehto. -Oikein mukavaa, että jaksat kirjoittaa autoartikkeleita ja täydennellä vanhoja. --Htm (keskustelu) 3. kesäkuuta 2015 kello 06.40 (EEST)[vastaa]
Ehdotan että artikkelin nimeksi valitaan malliston "perusversio", esim. Volvo S40. Nuo "sarja"-nimet ovat turhan epämääräisiä. Muiden muunnelmien nimillä voi tehdä sitten ohjauksia samalle sivulle. En muista onko tälle oikein virallista käytäntöä jossain, mutta näin olen toiminut englanninkielisessä Wikipediassa. Esim. Sisu S-321. --Gwafton (keskustelu) 3. kesäkuuta 2015 kello 16.45 (EEST)[vastaa]
Onko erillinen artikkeli farmarimallista aiheellinen? Autot ovat saman mallisarjan muunnelmia. Suuri osa teknisistä tiedoista vastaa toisiaan. Esimerkiksi Škoda Favorit -artikkeliin on sisällytetty perusmallin lisäksi farmarimalli (Forman) sekä avolava (Pick-up). Erilliset artikkelit näistä muunnelmista eivät olisi minusta kovin mielekkäitä. --Gwafton (keskustelu) 3. kesäkuuta 2015 kello 17.21 (EEST)[vastaa]
Mielestäni kahden eri mallisarjan ahtamista samaan artikkeliin tulisi sitten taas välttää, jos autot poikkeavat teknisesti selvästi toisistaan. Ehdotan että tässä tapauksessa uudemmasta V40-mallista lohkaistaisiin erillinen artikkeli nimellä Volvo V40 (2012) (vrt. Škoda Favorit (1936)) ja tätä edeltävän sukupolven V40 yhdistettäisiin S40-artikkeliin. Tämä on vain oma mielipiteeni ja tiedän että Wikipediassa yleisesti niputetaan eri mallisukupolvia samaan artikkeliin, mutta onko mielekästä, että esimerkiksi Opel Kadett -artikkelissa on kaikki tuota nimeä kantaneet mallit 1930-luvulta aina 1980-luvun "munalla töihin" -malliin? Tähän ei varmaan ole virallista käytäntöä (sanokaa jos on), mutta mielestäni jakolinjat tulisi pyrkiä määrittelemään ennemmin teknisen yhdenmukaisuuden kuin mallinimen mukaan. --Gwafton (keskustelu) 3. kesäkuuta 2015 kello 18.11 (EEST)[vastaa]
Kyseessähän on kuitenkin sama mallisarja, eikä mielestäni kannata alkaa luomaan tuon suuruusluokan osiolle erillistä artikkelia. Samoin toisen sukupolven S40:n farmari oli V50, joten otsikoista tulisi turhan pitkiä "S40/V40/V50". ComradeUranium (keskustelu) 3. kesäkuuta 2015 kello 18.25 (EEST)[vastaa]
Tarkemmin ajateltuani sain mielestäni hyvän ajatuksen artikkelien yhdistämisestä loogisesti. Uudet artikkelit olisivat S40/V40 (1996-2004), S40/V50 (2004-2010) ja V40 (2012). Mitäs sanotte tästä? Voin luoda artikkelit ja kirjoittaa ne alkuun. ComradeUranium (keskustelu) 3. kesäkuuta 2015 kello 19.56 (EEST)[vastaa]
Tuota tarkoitinkin. Helpommin se tosin käy siirtämällä olemassa olevat artikkelit uusille nimille, samalla artikkelin historia säilyy. Ehdotan kuitenkin, että kaikkia muunnelmia ei lueteltaisi otsikossa artikkelin nimessä ja mallisarjan erotukseksi riittää esittelyvuosi. Eli Volvo S40 (1996) joka kattaisi ensimmäisen sukupolven S40- ja V40-mallit, Volvo S40 (2004) sisältäisi toisen sukupolven S40-mallin ja V50-mallin ja Volvo V40 (2012) kertoisi uusimmasta V40-mallista. C-mallit (coupé) voidaan myös sisällyttää vastaaviin S40-mallisarjoihin. Jos ne ovat kuitenkin teknisesti kovin erilaisia ja niistä on paljon tarinaa (joka ei liity muihin saman mallisarjan Volvoihin), niistä voi tehdä erilliset artikkelit oman harkinnan mukaan.
Nämä ovat siis omia mietteitäni, jotka ovat muotoutuneet useita automalliartikkeleita pähkäiltyäni. Jakolinjana siis tekninen yhdenmukaisuus, otsikkoon mallisarjan "perusmalli" sekä tarvittaessa esittelyvuosi. Tämäkään johtotähti ei anna yksiselitteistä vastausta joka kysymykseen, eli jaottelua voi joutua miettimään tilanteen mukaan. --Gwafton (keskustelu) 3. kesäkuuta 2015 kello 20.20 (EEST)[vastaa]
Eipä kestä, on hyvä vaihdella välillä ajatuksia. Suomenkielisessä Wikipediassa riittää työsarkaa automalleissa. Henkilöautojen kohdalla artikkelien jaottelu on yleensä onneksi yksiselitteinen. Olen tehnyt joitain artikkeleja Sisu-kuorma-autoista englanninkieliseen Wikipediaan, ja niiden ryhmittely on paljon hankalampaa, koska mallit ovat kokoelma erilaisia akseli-, ohjaamo- ja moottorivaihtoehtoja. Mallisarjojen erot ovat varsin häilyviä. Vinkkinä jatkon kannalta: automalliartikkelien rajaus on pääsääntöisesti mietitty hyvin saksankielisessä Wikipediassa ja sieltä kannattaa usein ottaa mallia. --Gwafton (keskustelu) 3. kesäkuuta 2015 kello 22.31 (EEST)[vastaa]
