Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 70

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Artikkelin Volvo 400 -sarja poistaminen

Voisiko kyseisen artikkelin merkitä poistettavaksi? Artikkeleissa Volvo 440 ja Volvo 460 on päällekkäistä, mutta yksityiskohtaisempaa tietoa, ja artikkelit ovat muutenkin laajempia. Luon parhaillaan jokaisesta mallista (440 ja 460) omia artikkeleitaan. --Bussifani (keskustelu) 3. kesäkuuta 2015 kello 15.01 (EEST)

Päätit sitten kopioida mun viestin? XD No kirjoittele vaan, hyvä että saadaan molemmille malleille oma artikkelinsa. ComradeUranium (keskustelu) 3. kesäkuuta 2015 kello 15.04 (EEST)

Anteeksi ComradeUranium, kun olen kopioinut sinun kommenttisi osittain. Tarvitsevatko myös 300-sarjan automallit ja muutkin automallit omat artikkelinsa? --Bussifani (keskustelu) 3. kesäkuuta 2015 kello 15.51 (EEST)

Kyllä kannattaa tehdä, jos itselläsi on tietoa ja kiinnostusta malleja kohtaan. :) ComradeUranium (keskustelu) 3. kesäkuuta 2015 kello 16.03 (EEST)

Autoesitteen käyttäminen lähteenä

Tervehdys! Olen monia autoartikkeleita kirjoittaessani etsinyt tietoa niiden valmistajan esitteistä. Voiko niitä käyttää lähteenä, entä kuinka ne voi merkitä lähdeluetteloon? ComradeUranium (keskustelu) 4. kesäkuuta 2015 kello 00.51 (EEST)

Olen käyttänyt englanninkielisessä Wikipediassa lehtiviitettä soveltuvin osin. En tiedä onko oikea tapa, mutta ainakaan vielä ei ole kukaan tullut herjaamaan. Esimerkkiartikkeli: en:Sisu K-44 (viite 17). --Gwafton (keskustelu) 4. kesäkuuta 2015 kello 01.54 (EEST)

Autoesitteiden teknisiä tietoja ja muita faktoja voi hyvin siteerata, ne on moneen kertaan tarkistettu. Sen sijaan muuta tekstiä ja mainoskehuntaa on syytä välttää siteerata, ellei sitten jo tekstissä sano että on valmistajan tai maahantuojan mainostekstiä. Kirjaviitemalline sopii myös hyvin esitteille, Selite-kenttään voi kirjoittaa esim. Esite. –Kotivalo (keskustelu) 4. kesäkuuta 2015 kello 10.44 (EEST)

Kiitos neuvoista, näin teenkin. ComradeUranium (keskustelu) 4. kesäkuuta 2015 kello 18.54 (EEST)

Singlet-luokka

Käyttö ollut sekavaa, puolissa musiikkikappaleita koskevissa artikkeleissa löytyy ja puolissa ei. Jos musiikkikappaleesta löytyy sivu, niin on se lähes poikkeuksetta single. "Senjasen singlet" -luokkia on vain kourallinen (51 kpl). Pitäisi integroida/muuttaa luokiksi "Senjasen musiikkikappaleet". Keskustellaan aiheesta. --Vilhokki (keskustelu) 9. toukokuuta 2015 kello 11.04 (EEST)

EDIT: Luokka:Singlet

Eli siirretään Singlet-luokasta kaikki biisit kyseisten artistien omiin kappaleluokkiin? Sopii mulle. Pitäisikö kuitenkin singlet luokitella jotenkin, esim. vuoden mukaan? Nyt näköjään löytyy musiikkikappaleet vuosittain, mutta ei kaiketi singlejä. Tarviiko sitten molempia. Hieman samaan aiheeseen liittyen, täällä on aikaisemmin tehty artikkeleita kappaleille, jotka eivät ole singlejä. Esim. Nirvanan Bleach (albumi)#Kappaleet ja lähes kaikki Metallican Black-albumin biisit Metallica (albumi)#Kappaleet. Pitäiskö laittaa viikate heilumaan? --Whitetabor (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 02.52 (EEST)

Aika monessa noista Bleachin ja Black-albumin kappaleista ei ole mitään sellaista sisältöä, jota ei voisi yhdistää albumiartikkelihin. Eli järkevää tiedonjäsentelyä olisi yleensä esitellä kappaleet albumiartikkelissa. Gopase+f (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 08.37 (EEST)

Miten niiden kanssa pitäisi menetellä? Voiko niitä laittaa suoraan pikapoistoon tai tehdä ohjauksen albumiartikkeliin, jos on sitä mieltä, että artikkeli ei ole tarpeellinen? Aika harvoin kai ei-singleistä on kirjoitettu (Wikipedian ulkopuolella) niin paljon, että niistä voisi tehdä oman artikkelin. --Whitetabor (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 16.10 (EEST)

Riippu tietysti mistä artistista on kyse, eli kuinka paljon on saatavilla luotettavia ulkopuolisia lähteitä. Beatlesin jokainen kappale on varmaan wikimerkittävä, koska niitä on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä kun taas jonkun toisen yhtyeen ei ole. Antamistasi kahdesta esimerkistä todennäköisesti kappaleita on käsitelty riittävässä laajudessa ja niistä löytyy kirjoitettavaa omaksi artikkeliksi, mutta tietysti jos artikkelin tämän hetkinen tila on skeidaa voi tiedot yhdistää albumiartikkeliin. –Makele-90 (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 16.19 (EEST)

Meneekö liian monimutkaiseksi jos joka artikkelissa on sekä kappaleluokka että singleluokka? Mielestäni singleluokka olisi sama heivata kokonaan. Ja totisesti musiikkikappaleen ei tarvitse olla singlelohkaisu ollakseen merkittävä, kuten Makele-90 mainitsikin. Jos luokasta päätettäisiinkin luopua niin pitäisikö esim. Luokka:Stigin singlet vaihtaa luokaksi Luokka:Stigin kappaleet ja tähän luokkaan lisätä Luokat "Suomalaiset musiikkikappaleet" ja "Kappaleet esittäjittäin" ja soveltaa samaa kaavaa muidenkin vastaavanlaisien luokkien kanssa? Long story short: musiikkikappaleluokat paljon selkeämpiä, singlet-luokka sotkee muuten järkevää systeemiä. --Vilhokki (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 21.31 (EEST)

Totta joo, onhan niitä paljonkin merkittäviä kappaleita, jotka eivät ole singlejä. Jos nyt saa vähän verrata enwikiin, niin siellä on yksittäiset biisit artistien kappaleluokissa, mutta kappale voi olla myös esim. tietyn vuoden singleluokassa. Täällä taas on kappaleet vuosittain. Siellä Singlet-luokassa on myös listaykkösiä maittain, debyyttisinglejä jne. Kannatan ainakin tuota Stig-esimerkkiäsi, ja Singlet-luokasta pois yksittäiset biisit artistien kappaleluokkiin. --Whitetabor (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 22.40 (EEST)

Mä pitäisin pelkän kappaleluokan, koska on turhaa olla molemmat ja monia merkittäviä kappaleita ei ole julkaistu singlenä. (Ja onkohan digitaalisuuskin jotenkin muuttanut koko single-konseptia?) --Velma (keskustelu) 24. toukokuuta 2015 kello 15.22 (EEST)

Pidän tämän keskustelun kehityksestä. Milloin saan siunauksen ottaa asian muutostyöt harteilleni, pitääkö tästä vielä käydä jokin äänestys tai ylemmän voiman lupa? Wikipedian käytännöt ovat minulle täysin vierasta huttua. --Vilhokki (keskustelu) 24. toukokuuta 2015 kello 22.03 (EEST)

Koko singlet-luokka vaan pois, aiheuttaa turhaa työtä sellaisen ylläpitäminen, kun kappaleet-luokka ajaa periaatteessa saman asian. Keskusteltu aiemmin jo sivulla Keskustelu luokasta:Singlet. --Stryn (keskustelu) 24. toukokuuta 2015 kello 22.10 (EEST)

Näillä linjoilla minäkin. Singleluokka pois, koska se on liian päällekkäinen kappaleluokan kanssa. Single on aina myös kappale. Suurin osa singlenä julkaisemattomista kappaleista ei ylitä wikimerkittävyyttä. Poikkeuksena Beatlesin kaltaiset jättiläiset, jotka ovat luettavissa lähes yhden käden sormilla. Singlemalline on sen sijaan syytä säilyttää, koska artikkelissa on hyvä mainita onko kyseessä singlejulkaisu vai tavallinen albumiraita. --Sblöbö (keskustelu) 25. toukokuuta 2015 kello 01.20 (EEST)

Kyseenalaistaisin sen, että single on aina myös kappale. Suurin osa on, mutta on myös sellaisia singlejä kuten Canada / Sinä puhut, minä vaikenen, joissa A- ja B-puoli on esitetty samanarvoisia, tai kuten Aggressive Confessor, joilla ei ole esiin nostettua A-puolen kappaletta. Tällaisia artikkeleita on hankala laittaa Musiikkikappaleet-luokkaan, ja se puoltaisi Singlet-luokan säilyttämistä. Miten tällaisten tapausten kanssa halutaan toimia? Oma mielipiteeni on, että single on useimmiten vain levy-yhtiön tuote myydä yksittäistä kappaletta kuluttajille ja radioihin. Musiikkikappale on se, joka on kulttuurillisesti merkittävä. Jos singlestä kertovasta artikkelista ei saa muokattua musiikkikappaleartikkelia, sen voisi minusta laittaa poistoon epämerkittävänä. --Getro (keskustelu) 27. toukokuuta 2015 kello 18.11 (EEST)

En ole vakuuttunut siitä, että luokka kannattaa poistaa kokonaan, mutta jos se menee niin menköön. Single ei ole ihan sama asia kuin kappale, mutta asia on nyt päätetty niin ryhdyn talkoisiin mukaan poistamaan kappaleita luokasta. --Whitetabor (keskustelu) 26. toukokuuta 2015 kello 15.03 (EEST)

Pari kysymystä: 1) Lisätäänkö coveroituun biisiin myös muut artistit, jotka ovat biisin julkaisseet singlenä? Esim. Hallelujah (Leonard Cohenin kappale) luokkiin L. Cohenin kappaleet, Jeff Buckleyn kappaleet jne. 2) Lisätäänkö vuosiluokkiin (Vuoden 1994 kappale) biisi sen mukaan, milloin sen single on julkaistu, vai sen mukaan milloin albumi on julkaistu? Ja näistä yhdistetty kysymys, pitäisikö esim. Hallelujah laittaa myös coverbiisien vuosiluokkiin? Omat vastaukset 1) joo, 2) en osaa päättää, 3) joo. --Whitetabor (keskustelu) 26. toukokuuta 2015 kello 15.54 (EEST)

Kakkoseen sain aikoinani vastauksen, että luokitellaan siihen vuosiluokkaan, jolloin kappale on ensimmäisen kerran julkaistu, oli se sitten albumi tai single. --Stryn (keskustelu) 26. toukokuuta 2015 kello 18.03 (EEST)

Minusta Hallelujah on vain Leonard Cohenin kappale. Se voi samalla olla monen muun artistin single. --Savir (keskustelu) 26. toukokuuta 2015 kello 22.17 (EEST)

Luokittelun kannalta tuo on nyt mahdotonta, koska täältä poistetaan kaikki single-luokat. Minusta biisi kannattaa/pitäisi laittaa myös coveroijan luokkaan, koska muuten kyseisen artistin kappaleluokkaan jää aukko. --Whitetabor (keskustelu) 6. kesäkuuta 2015 kello 10.32 (EEST)

Richard von Weizsäckerin virkakauden määritteleminen

Aikaisempi kysymykseni liittyi Luettelo Saksan presidenteistä -artikkelin muokkaamiseen. Odotan siihen vielä vastauksia. Miten määritellään Richard von Weizsäckerin virkakausi oikein? Yksi virkakausi [1] ja sama en:List of German presidents vai kaksi kautta [2]? Ei Weizsäckerillä ollut kahta virkakautta, vaan se jatkui Saksojen yhdistymisestä huolimatta. Artikkelin kehittämisessä on aina vaan enemmän epäselvyyksiä, joten jos tästä voisi keskustella. --Raid5 (keskustelu) 5. kesäkuuta 2015 kello 20.26 (EEST)

Muokkasin artikkelia: yksi virkakausi, selvennys (lainattu osin Ashokan muokkauskommentista) taulukon alapuolelle viitteineen. Kiitoksia avusta ja hyvistä kommenteista. --Raid5 (keskustelu) 12. kesäkuuta 2015 kello 19.10 (EEST)

Artikkelin Vauxhall Cavalier merkittävyys?

Mietin tässä vaan, onko kyseinen artikkeli riittävän merkittävä? Cavalierhan on vain ja ainoastaan uudelleen nimetty Opel Vectra, josta on Wikipediassa laaja artikkeli, ja maininta Vauxhallin sisarmallista löytyy. Cavalierin artikkeli sen sijaan on kokoluokkaa tynkä. ComradeUranium (keskustelu) 6. kesäkuuta 2015 kello 23.52 (EEST)

Koska sekä Opel Asconaa että Opel Vectraa on myyty myös Vauxhall Cavalierina, artikkelia on hankala muuttaa ohjaukseksi jompaan kumpaan. Minusta se voisi jäädä tämmöiseksi lyhyeksi artikkeliksi, tai sitten siitä voisi tehdä lyhyen täsmennyssivun joka johdattaisi artikkeleihin Ascona ja Vectra. Vai oliko niin, että kahden vaihtoehdon täsmennyssivut olivat faux pas? –Kotivalo (keskustelu) 7. kesäkuuta 2015 kello 00.13 (EEST)

Ohjeen mukaan kahdestakin voi tehdä täsmennyssivun: "Täsmennyssivun voi jättää luomatta, jos kahdesta artikkelista toisen merkitys on selvästi toista yleisempi tai laajempi". Löysin tuon ohjeen kun aiheesta käytiin keskustelua käyttäjäsivullani. --Käpyläntie (keskustelu) 7. kesäkuuta 2015 kello 07.40 (EEST)

On tossa sen verran asiaa, että se voisi jäädä tälläiseksi lyhyeksikin.--Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2015 kello 07.48 (EEST)

Minun puolestani tästä artikkelista voisi tehdä ohjauksen Opel Vectra -artikkeliin. Teknisiä eroja ei ole. Uudemmat Vauxhallit ovat käytännössä Opelia vastaavia, mutta esimerkiksi Chevette ansaitsee oman artikkelin sen sijaan että se olisi käsitelty Kadett C:n yhteydessä. --Gwafton (keskustelu) 7. kesäkuuta 2015 kello 21.51 (EEST)

Artikkelit Ford Focus mk1 ja Ford Focus mk2

Autoaiheista siis taas. Tarvitsevatko eri mallisukupolvet omat artikkelinsa, kun niistä löytyvät samat tiedot automallin pääartikkelista Ford Focus? ComradeUranium (keskustelu) 8. kesäkuuta 2015 kello 15.54 (EEST)

"Mk" tarkoitettaessa mallisukupolvea on myös hyvin epävirallinen nimitys. ComradeUranium (keskustelu) 8. kesäkuuta 2015 kello 15.55 (EEST)

Jos teksti on valtaosin päällekkäistä, niin ei. Jos sukupolvia on vasta kaksi, minusta ei. Mutta jos sukupolvia on kertynyt jo seitsemän kuten Volkswagen Golfissa, sukupolviartikkelit pääartikkelin lisäksi ovat paikallaan koska alku- ja loppupään autoilla ei ole juuri keskenään muuta tekemistä kuin peruskonsepti ja nimi. Siis minusta tapauskohtaisesti harkiten ja runsasta päällekkäistä tekstiä välttäen. –Kotivalo (keskustelu) 9. kesäkuuta 2015 kello 09.25 (EEST)

"Päällekkäisen tekstin välttäminen" tarkoittaa automalliartikkelissa käytännössä sitä, että tekninen eroavaisuus on määräävä tekijä. Pääsääntöisesti jakaisin mallisukupolvet eri artikkeleihin, kunhan niissä on vain riittävästi asiaa. Jos ei ole riittävästi lähteitä eikä jaksa kirjoittaa paljon, eri mallisukupolvet kannattaa ahtaa samaan artikkeliin. Yksittäisestä mallisukupolvestahan voi myöhemmin lohkaista oman artikkelinsa, jos siitä saa koottua hyvän paketin. --Gwafton (keskustelu) 9. kesäkuuta 2015 kello 11.04 (EEST)

Lisäyksenä vielä, että jos Mk1 ja Mk2 eivät ole virallisia nimityksiä, suosittelen siirtämään artikkelit esittelyvuosien mukaisille nimille Ford Focus (1998) ja Ford Focus (2004). --Gwafton (keskustelu) 9. kesäkuuta 2015 kello 13.58 (EEST)

Olen kuullut että käytäntönä olisi ettei joka sukupolvesta luotaisi omaa artikkelia, paitsi jos eroavat merkittävästi tekniikaltaan. Esim. Volvo S40 ja V40 sekä Volvo V40 (2012). Näillä ei ole muuta yhteistä kuin nimi, joten omat artikkelit ovat paikallaan. ComradeUranium (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 15.26 (EEST)

Galicia 20 - 20 Challenge

Wikipedia:Galicia 20 - 20 Challenge is a public writing competition which will improve improve and translate this list of 20 really important articles into as many languages as possible. Everybody can help in any language to collaborate on writing and/or translating articles related to Galicia. To participate you just need to sign up here. Thank you very much.--Breogan2008 (keskustelu) 9. kesäkuuta 2015 kello 01.56 (EEST)

Fixed the link. Finland leads. --Tappinen (keskustelu) 12. kesäkuuta 2015 kello 00.25 (EEST)

Hyvä Suomi (ja Tappinen).--Urjanhai (keskustelu) 12. kesäkuuta 2015 kello 11.02 (EEST)

Sipilän ajamasta yhteiskuntasopimuksesta

Kaikkialla Suomen mediassa tunnutaan puhuvan yhteiskuntasopimuksesta, jonka termin pääministeri Sipilä on lanseerannut suomalaiseen poliittiseen puheeseen. Sen sisältö poikkeaa kuitenkin klassisen poliittisen filosofian yhteiskuntasopimus-käsitteestä. Siispä kysynkin: pitäisikö termi lisätä Wikipediaan omaksi artikkelikseen? Monet etsinevät termiä Googlella, ja määritelmä Wikipediassa voisi edesauttaa poliittista keskustelua ko. aiheesta. Vai onko kyse alkuperäisestä tutkimuksesta, jos termiä ryhtyy itse (medialähteisiin perustuen) määrittelemään? --avanninen (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 08.12 (EEST)

Toinen vaihtoehto olisi sijoittaa maininta artikkeliin Yhteiskuntasopimus vaikka omana alaotsikkonaan huolimatta siitä, että kysymyksessä varsinaisesti on aivan eri asia. Tai oikeastaan kai kyseessä myös ainakin joltain osin on käyttö metaforana. --Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 08.29 (EEST)

Järkevintä voisi olla lisätä alaotsikko Yhteiskuntasopimus hallituksesta[3] kertovan artikkelin alle. --avanninen (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 09.34 (EEST)

Sen voi tehdä, mutta myös maininta artikkelissa Yhteiskuntasopipumus olisi hyvä olla, koska sitä kautta moni lukija sitä voi etsiä ja sitä kautta se muutenkin löytyy parhaiten. Hallituksen artikkelissa riippuu artikkelin yleisestä jäsennyksestä onko alaotsikkona yhteiskuntasopimus vai käsitelläänkö se jonkun muun alaotsikon alla. Siinne se kuitenkin varmaan sopii itse asian puolersta, koska se on osa hallituksen ohjelmatyöskentelyä.--Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 11.42 (EEST)

Pitäisi, hyvä idea. Wikipedian Yhteiskuntasopimus-artikkeli pohjautuu juuri kansainväliseen, "klassiseen" käsitteeseen, katso esim. Social contract. Sipilän esiin ottama ja nyt mediassa risteilevä sana perustuu kai johonkin muuhun määritelmään. Jos tämän yhteiskuntasopimus-sanan perusteita "suomalaisessa" kontekstissa löytyy, sitä voi toki käyttää artikkelissa. Esim. alaotsikko artikkeliin "Yhteiskuntasopimus suomalaisessa poliittisessa kielenläytössä". Eiköhän joku media ole aiheeseen jo perehtynytkin. Tai odottaisin ainakin, että ihmisille selvitettäisiin, että mistä ihmeen yhteiskuntaopimuksesta nyt pulistaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 09.51 (EEST)

Ehdotan erillistä artikkelia otsikolla Yhteiskuntasopimus (poliittinen metafora). Klassinen käsite poikkeaa tästä ay-liike-hässäkästä niin paljon. Voihan viittauksen laittaa mallineella tyyliin "yhteiskuntasopimus on myös poliittinen metafora" --avanninen (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 10.13 (EEST)

No minusta taas metaforat ja metonymiat ovat usein hämmentäviä tai ainakin hankalaselkoisia. Sana on kyllä putkahdellut poliittisessa kielenkäytössä silloin tällöin, muistelen että sitä käytettiin esim. 1970-luvulla, mutta en muista missä yhteyksissä ja merkityksissä. Arvelen, että Sipilän lanseeraama yhteiskuntasopimus juontuu kyllä jotenkin tuohon peruskäsitteeseen "social contract" (saks. Vertragstheorie). Tietysti riippuu myös, mitä itse aiheesta saadaan selville, liittyykö sana klassisseen talous- ja yhteiskuntatieteeseen ja kuinka kiinteästi? Jos aloitettaisiin artikkelin Yhteiskuntasopimus alaotsikosta ja katsottaisiin onko sitten aihetta omaan tarinaan? Miten tahansa, aiheelle on tilausta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 10.34 (EEST)

Luulen myös, että se sopii paremmin sinne. Kysymys on kuitenkin tuon käsitteen käytöstä, ja vähän myös luulisin, että sitä on saatettu käyttää alkuperäisestä poikkeavassa merkityksessä aiemminkin. --Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 11.46 (EEST)

Koska kyse on Sipilän yhteiskuntasopimuksesta, joka saattaa terminä kuolla hallituksen mukana tai jo sitä ennenkin, kannattaisin sen selvittämistä Sipilän hallituksen yhteydessä, ja ohjaus sinne. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 11.09 (EEST)

Vierastan erillistä artikkelia. Voidaan käsitellä esim. hallituksen artikkelissa ja viitata artikkelissa yhteiskuntasopimus. Tuo määrittely "poliittinen metafora" vaikka sen tässä keskustelussa esitinkin, olisi kuitenkin omaa tutkimusta.--Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 11.37 (EEST)

Kannatan että lyhyehkö maininta sekä Yhteiskuntasopimus- sekä Sipilän hallitus -artikkeleihin ja pidetään omassa artikkelissaan. Copypaste ja erillisen artikkelin poistaminen hävittää muokkaushistorian mikä on nähdäkseni epäreilua muokkaajia kohtaan. Ja lisäyksenä: yhteiskuntasopimus -artikkelin johdanto kaipaa tiivistämistä, Sipilän termin voisi ehkä mainita siinä? Summa summarum, käsite ei "kuole" niin kauan kuin puolet suomenkielisistä uutissivuista viittaa siihen verkosta löytyvissä artikkeleissaan. --avanninen (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 12.49 (EEST)

Siirsin sen nimelle Yhteiskuntasopimus (poliittinen käsite). En meinannut tuota keskustelukommentissa käyttäämäni ilmaisua suoraan artikkelin nimeksi koska se oli vain keskustelukommentissa käytettäväksi aiottu tilapäinen kuvaileva ilmaisu. Kun artikkeli nyt luotiin, niin ei se niin pahalta tunnut, mutta pitää vain vielä miettiä kummankin artikkelin nimeäminen suhteessa toisiinsa. Tuo vanhempi merkitys lienee kuitenkin edelleen ensisijaisin, ja sopinee täsmenteettömäksi, joten pitää vain miettiä tämän täsmennettä (koska voihan tuo toinenkin olla poliittinen käsite, eli mikä ero niillä lopulta on?).--Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 13.03 (EEST)

Eikun tietenkin Yhteiskuntasopimus (työmarkkinapoliittinen käsite) niin kuin olit artikkeliin lähteistetysti kirjoittanut. Vaihtoehtoisesti voidaan edelleen kyllä myös harkita yhdistämistä siten kuin kulttuurinavigattori esitti. Jos ajatellaan versiohistorioiden säilyttämistä niin ylläpitäjät pystynevät siinä tapauksessa upottamaan tämänkin versiot toisen artikkelin historiaan.--Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 13.13 (EEST)

Kuka osaisi muuttaa SVG muotoon

Kuka osaisi muuttaa SVG muotoon logon Tiedosto:Slo logo.png--Musamies (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 08.21 (EEST)

Minä, mutta tuolla pitää olla lisenssi jne jotta voin ladata versioni Commonsiin. --Pitke (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 09.25 (EEST)

Yrityksen logoa ei voine ladata Commonsiin. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 11.06 (EEST)

Noin yksinkertainen tekstilogo ei ilmeisesti ylitä teoskynnystä ja sopii täten myös Commonsiin. Vrt. File:Microsoft logo (2012).svg ja sen lisenssit. Jos haluaa pelata varman päälle, tallentaa paikallisesti tänne {{Logo}}-mallineella. –Kooma (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 12.38 (EEST)

Luulin että Commonsiin voi tallentaa vain vapaasti käytettävää materiaalia, MS:n logolla on kuitenkin tavaramerkkisuoja, eli se ei ole vapaasti käytettävä. Itse tallentaisin SLO:n logon fi.wikipediaan, jolloin kenenkään ei tarvitse miettiä sen käytön ongelmia. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2015 kello 14.28 (EEST)

Artikkelimallipohjalistaan pudotusvalikko vähemmän käytetyille pohjille

Voisiko artikkelimallipohjalistaan lisätä vasemmalle "Muut"-nimisen pudotusvalikon, josta saisi auki enemmän artikkelipohjia? Nykyisellään pohjia on aika vähän, kovin monen laittaminen vierekkäin ei ole järkevää ja pohjien etsiminen muualta taas on aikaa vievää. Tärkeimmät voisivat jatkossakin olla noissa napeissa. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 12. kesäkuuta 2015 kello 19.02 (EEST)

Muutosten arviointi ja artikkelien status

Olen ollut huomaavinani, että muutosten arviointi on yhä tuskaisempaa. Liittyykö se siihen, että aktiivisia arvioijia on vähemmän vai siihen, että primääristi arvioituja artikkeleita on enemmän? Mielipiteitä siihen, paljonko me jaksamme, kiitos. Osalla teistä lienee ihan faktaa pöydälle. --Höyhens (keskustelu) 12. kesäkuuta 2015 kello 23.52 (EEST)

Muutoksia pitää alkaa arvioida nykyistä tiukemmalla seulalla, muuten jono kasvaa ikuisesti. Olisi esim. kätevää jos palauta-toiminnon rinnalle saisi palauta:lähteetön-toiminnon, joka lisäisi palautuksen yhteydessä muokkausyhteenvedoksi "Lähdettä ei merkitty". --Savir (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 09.52 (EEST)

Muutosten arviointi kieltämättä nopeutuisi, jos yhdellä napin painalluksella voisi poistaa lähteettömät lisäykset. Kaikkia lähteettömiä ei viitsi hylätä, kun lähdekin löytyy ja lisäys parantaa artikkelia. Lähteen kirjaaminen artikkeliin vie aikaa, jos ei lisääjältä niin hyväksyjältä.--Htm (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 10.03 (EEST)

Pudotusvalikko yleisimmille palautussyille olisi mainio ja varmasti järjestettävissä. --Pitke (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 10.44 (EEST)

Mutta kannattaa laittaa palautustekstit pääsääntöisesti jotensakin ystävällissävyisiksi että voi perustella vapaan tietosanakirjan ideaa. Tulisiko tästä samalla napilla mahdolliseksi ilmoittaa käyttäjälle vai toisella napilla? --Höyhens (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 12.16 (EEST)

Keksin juuri uuden vaihtoehdon. Entä jos arvioitujen artikkelien kohdalla tulisi esim. IP-käyttäjille varoitus tähän tapaan: "Olet muokkaamassa laadukkaaksi arvioitua artikkelia. Olethan vakuuttunut, että muokkauksesi parantaa sitä?" tjsp? --Höyhens (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 12.20 (EEST)

Ja kenet tuollainen huomautus pysäyttää tallentamasta huonoa muokkausta? --Savir (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 12.56 (EEST)

Ja sitä paitsi on kuulemma empiirisesti tutkittu, että oikeasti ip-muokkaajilta tulee parempia muokkauksia kuin uusilta kirjautuneilta muokkaajilta. Jos olisin ip muokkaaja, joka on tallentamassa laadukasta muutosta, voisin kokea tuon vähän halveeraavana.--Urjanhai (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 16.23 (EEST)

Kommenttisi on hyvä. Ei tuo ollutkaan tarkoitettu ip-muokkaajia vastaan, ystäväni Urjanhai, kuten tiedät. Enkä tiedä sitäkään, onko empiirisessä tutkimuksessa mukana kirjautuneet umpivandaalit. Eikähän rajaa tule tuohon vetääkään, mitä ajattelinkin jo ehdotuksessani, mutta jotakin piti ehdottaa. Parempia kriteereitä voi keksiä, esim. käyttäjät joilla ei ole itsellään seulontaoikeutta. Hyvä että keskustelu etenee. --Höyhens (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 23.02 (EEST)

Höyhens: iso osa siitä, että että muutosten arviointi on nykyään hitaampaa johtuu helmikuussa tehdystä muutoksesta joka aiheutti sen että jonossa on tarkoituksella enemmän artikkeleita ja vakiona jengi näki linkin, että näytä keskeiset artikkelit. Ajatuksena tässä oli se, että keskeiset artikkelit olisivat sellaisia joita jengi kävisi läpi motivoituneemmin kuin esimerkiksi viihde artikkeleita. Toinen ajatus oli se, että jengi törmäisi odottaviin muutoksiin useammin tarkkailulistan kautta jolloin muutokset olisivat todennäköisemmin käyttäjää kiinnostavia ja odottavien muutosten läpikäynti jakaantuisi useammalle käyttäjälle. Kolmas seikka tässä oli se, että kun tarkistusviive on vähän pidempi niin artikkeleita jotka muuttuvat jatkuvasti ei tarvitsisi olla koko ajan arvioimassa vaan kerta parin päivän välein riittäisi. Alla on tilastoa siitä mitä tapahtui ja hieman sanallista yhteenvetoa.

Seulonnan kehitys. kuukauden keskiarvopäivä

Aika	arvioijia per päivä	arviointia per päivä	arviointia per päivä / arvioija per päivä	odottavia per päivä	odottavia per päivä / arvioijia per päivä	keskiarvoviive päivinä	kumouksia	keskeisten artikkeleiden muokkauksia per päivä
201409	26.8333	175.1000	6	63	2	0.384	?	561
201410	27.4839	195.7742	7	56	2	0.322	?	335
201411	26.7000	190.5333	7	54	2	0.343	?	327
201412	25.8387	196.1935	7	54	2	0.625	?	364
201501	31.8065	234.8710	7	59	2	0.3	?	403
201502	33.2857	222.2143	6	79	2	0.481	?	332
201503	35.6452	204.4839	5	140	4	0.964	?	351
201504	34.3667	209.6333	6	138	4	1.081	?	347
201505	35.3548	207.2581	5	232	7	1.151	?	369
201506	33.3846	187.8462	5	287	9	1.129	?	288

Noh se mitä tapahtui on ollut se, että :

1. kaikkien odottavien muutosten läpikäynti suunnitellusti hidastui
2. Päivittäin odottavia muutoksia arvioivien käyttäjien määrä kasvoi
3. päivittäin tehtyjen odottavien muutosten määrä laski, koska useampia muutoksia tarkistettiin kerralla.

Se mitä ei tapahtunut tai oli muutos huonompaan suuntaa

1. Keskeisiin artikkeleihin tehtyjen tehtyjen muutosten arviointi hidastui (Eli vaikka käyttäjille näytetään vakiolinkissä vain pieni osa odottavista muutoksista jotka ovat ns. tärkeistä aiheista, niin niiden läpikäynti on hitaampaa kuin aikaisemmin kaikkien muutosten läpikäynti. )
2. Osa aikaisemmin aktiivisista odottavien muutosten arvioijista lopetti niiden tarkistamisen tai vähensi sitä huomattavasti. Itse muutin päämääräni siihen, että odottavia olisi jonossa max 50-100h ajalta.
3. Kumottujen muokkausten osuus kaikista muokkauksista nousi merkittävästi (ks. [https://stats.wikimedia.org/EN/EditsRevertsFI.htm revert ratio on Wikipedia FI -graafi ja ihan lopussa oleva piikki)
4. Wikipedian muokkaajamäärät olivat olleet vuoden vaihteessa kasvussa, mutta maaliskuussa kasvu pysähtyi tai kääntyi laskuun [4] (asiaa ei pysty arvioimaan vielä; spekulatiivinen syy tähän on arvointien hidastuminen ja kumousten määrän kasvu)

Mitä ei olla selvitetty ja mitä pitäisi selvittää

1. Miten arviointikierron hidastaminen vaikuttii seulonnan laatuun muuten kuin, että kumoukset nousivat ?
2. Tarkempi analyysi kumouksista (mitä kumottiin, ketkä kumosivat ja paljonko tarkalleen kumottiin?)
3. Ketkä vähensivät merkittävästi seulomista ja minkä takia?
4. Mikseivät keskeiset artikkelit kiinnostaneet seulojia?

--Zache (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 16.28 (EEST)

Hyvä, Zache! En osaa ottaa tuohon äkkiä kantaa, muta tuo aineisto on äärimmäisen kiinnostava jatkoa ajatellen! --Höyhens (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 23.11 (EEST)

Minkä vuoden artikkeli

Iltiksessä oli tämä [5] ? Tarvitaan artikkelia Henry Saari varten. --Höyhens (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 16.11 (EEST)

Huhtikuulta 2015 näyttäisi tuo Ilta-Sanomien jutussa mainittu Helsingin Sanomien kuukausiliitteen juttu [6] olevan. --Nironen (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 16.23 (EEST)

Uusimaa-ongelma?

Hei! Olen tässä miettinyt jo yli vuoden täläistä onglemaa: Artikkeli Uusimaa on ohjaussivu, joka ohjaa sivulle Uudenmaan maakunta ja Aiheen täsmennyssivu on nimeltään Uusimaa (täsmennyssivu), eikö tämä teistäkin ole hiukan epäloogista, eikö olisi parempi jos sivun Uusimaa (Täsmennyssivu Sisältö siirrettäisiin artikkeliin Uusimaa ja alkuperäinen täsmennyssivu poistettaisiin? --HenriHa (keskustelu) 30. toukokuuta 2015 kello 17.52 (EEST)

Sanoisin että nykyinen tilanne on perusteltu sen käytännön perusteella, että täsmenteettömällä nimellä tulee olla sanan ensijainen merkitys yleiskielessä. Sanan Uusimaa kohdalla tämä ensisijainen merkitys on nykyään juuri Uudenmaan maakunta, koska jos sanotaan sana Uusimaa niin nykyään sen ensisijainen merkitys varsin objektiivisesti on tuo. Muuta merkitykset ovat spesifimpiä erityismerkityksiä.--Urjanhai (keskustelu) 30. toukokuuta 2015 kello 21.56 (EEST)

Nykytilanne perusteltu, koska suurinosa Uusimaa-sivulle viittaavista linkeistä etsii Uudenmaan maakunta -sivua. Nykyisellään siis palvellaan lukijaa. Gopase+f (keskustelu) 2. kesäkuuta 2015 kello 20.36 (EEST)

Ok.--HenriHa (keskustelu) 17. kesäkuuta 2015 kello 13.12 (EEST)

Senaatin kartasto ladattu Wikimedia Commonsiin

Hack4no tapahtumassa Norjassa viime viikonloppuna Käyttäjä:Susannaanas latasi Senaatin kartaston Kansallisarkiston digitaaliarkistosta Wikimedia Commonsiin käyttäen työkalua GLAMwiki Toolset. Tulos on Tässä. Kun lataus tehtiin hackathonissa, niin siinä on Susannan mukaan (tai jos katsoo sivulta) vähän aukkoja siellä täällä ja jokusia lehtiä puuttuu, mutta nekin voi kuulemma koettaa vielä automaatisesti korjata.

Projektin Wikipedia:Wikiprojekti Historialliset kartat keskustelusivulla Keskustelu Wikipediasta:Wikiprojekti Historialliset kartat#Senaatin kartasto voinee ruveta käymään alustavaa keskustelua aineiston jatkomuokkauksesta Commonsissa. Siellä on monenlaista pikku nippeliä, joita voin koettaa siellä käydä vaikka läpi, ja lisää varmaan löytyy. Tulee varmaan mietittäväksi esim. mitä kannattaa tehdä botilla ja mitä käsin.

Tämä on hieno aineisto, ja nyt GWToolset näytti voimansa.--Urjanhai (keskustelu) 12. kesäkuuta 2015 kello 22.50 (EEST)

Tämä on huikea! Mahtavaa Susannaanas. --Vnnen (keskustelu) 14. kesäkuuta 2015 kello 20.08 (EEST)

Kiitos!! Kompurointia on vielä: Arkistolaitoksen logo pikapoistettiin eikä palautettu. Yritämme uudelleen OTRS:n ja lisensoinnin kautta, mutta se saattaa kestää. --Susannaanas (keskustelu) 17. kesäkuuta 2015 kello 15.15 (EEST)

Käyttäjä:Makele-90 taisi juuri taannoin tulla OTRS-vapaaehtoiseksi, ja kun hiljan pingasin häntä yhdessä keskustelussa niin hän antoi vielä OTRS:n fi-osoiteen suomenkielisiä viestejä varten.--Urjanhai (keskustelu) 17. kesäkuuta 2015 kello 15.46 (EEST)

Tai niin, sehän riippuu myös siitä, katsooko KA voivansa lisensoida logonsa vaadittavalla avoimella lisenssillä. Sehän siinä voi ollakin se monimutkaisempi puoli.--Urjanhai (keskustelu) 17. kesäkuuta 2015 kello 15.50 (EEST)

Mutta toisaalta siinä ainakin voi vertailla miten muut vastaavat organisaatiot ovat antaneet logojaan käyttöön, ja millä lisenssillä, ja miten ne ovat säilyneet.--Urjanhai (keskustelu) 17. kesäkuuta 2015 kello 15.53 (EEST)

Tilanne on ratkennut parhain päin. KA lisensoi ja latasi lisensoidun logon parissa tunnissa Commonsiin. Mahtavaa toimintaa! --Susannaanas (keskustelu) 17. kesäkuuta 2015 kello 18.30 (EEST)

Artikkeli palleköli

Pitäisikö artikkelin nimi sittenkin olla palle? Ensin puhutaan palleesta (taivutinkohan oikein :D) yleensä, ja sitten erikseen pallekölistä. ComradeUranium (keskustelu) 15. kesäkuuta 2015 kello 10.31 (EEST)

Jos satuit lukemaan artikkelin, sieltä saa taivutusvinkkiä, kuten myös Kielitoimistonsanakirja.fi:stä, josta selviää perussanan merkitys. Perussanan "palle" ohjaaminen palleköli-artikkeliin johtuu varmaan ohjauksentekijän tietämättömyydestä. --85.76.52.230 15. kesäkuuta 2015 kello 10.39 (EEST)

Siirretäänkö artikkeli nimelle palle? ComradeUranium (keskustelu) 15. kesäkuuta 2015 kello 11.57 (EEST)

Tuossa artikkelissa esitetty merkitys sanalle palle on kai vain yksi useista. Esim. tuossa kielitoimiston sanakirjassa tätä laivanrakennusteknistä merkitystä ei näytä olevan ollenkaan. (Mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö käsite silti voisi olla oikea.) Kun nimi palleköli ei tarvitse täsmennettä, niin se olisi ainakin sen puoleen parempi nimi. Toisaalta nuo sinällään ovat kaksi eri asiaa (sikäli kuin sisältö ja termit ovat oikein), mutta toisaalta (sikäli kuin sisältö ja termit ovat oikein) nykyinenkin muoto on selkeä, koska ilmaisun palleköli (jos se siis on tuossa oikein) joka tapauksessa vaatii käsitteen palle selittämisen. Toinen mahdollisuus olisi erottaa artikkelit erikseen, mutta se vaatisi täsmennyssivun palteen muista merekityksistä ja sen arvioimisen, moniko noista muista merkityksistä on merkittävä yli sanakirjaselityksen tai onko joillekin muista merkityksistä olemassa joku ensisijaisempi synonyymi. Niin kauan kuin tätä selvitystyötä ei ole tehty, selvintä lienee antaa olla noin kuin nyt on (jos siis käsitteet ja sisältö muuten ovat oikein).--Urjanhai (keskustelu) 15. kesäkuuta 2015 kello 13.01 (EEST)

Asiasta ilmeisesti keskustellaan jo artikkelin keskustelusivulla, joten täällä ei tarvita enempää keskustelua tästä aiheesta. Oikea taivutus (palle, palteen) selviää sekä artikkelin tekstistä että sen keskustelusivun ensimmäisestä kommentista, joten on syytä lukea artikkeli ja sen keskustelu ensin. --Pxos (keskustelu) 15. kesäkuuta 2015 kello 12.55 (EEST)

Liikkuvan IP-osoitteen liikkuvuus

Tämä on vapaa kysymys, mutta koska asia koskettaa myös Wikipediaa, laitan sekalaisiin. Jos Wikipediaa muokkaa vaihtuvan IP-osoitteen takaa, onko operaattorien tarjoamat IP-osoitteet nykyään sellaisia, että samaa IP-osoitetta ei voi säilyttää sen aikaa, kun on yhteydessä nettiin? Kun tuntuu siltä, että monien muokkaajien IP-osoite vaihtuu jokaisessa kommentissa erilaiseksi, niin onko kyseessä operaattorin toiminta vai käyttäjän oma toiminta? Jos ei halua osoitteen vaihtuvan minuutin välein, voiko siihen itse vaikuttaa mobiiliyhteydessä lainkaan? --Pxos (keskustelu) 15. kesäkuuta 2015 kello 14.47 (EEST)

Sama osoite säilyy, ellei sitten yhteys välillä katkea tai katkaista ja yhdistetä uudelleen. Ei se muuten vaihdu itsekseen yhteyden ollessa käytössä. Stryn (keskustelu) 15. kesäkuuta 2015 kello 15.31 (EEST)

Haku ei toimi

Tätä tekstiä on punaisella koko päivän näyttänyt: "Haku epäonnistui: Search is currently too busy. Please try again later." Oletteko muut kokeneet samaa? ComradeUranium (keskustelu) 15. kesäkuuta 2015 kello 15.09 (EEST)

On nähty--Phiitola (keskustelu) 15. kesäkuuta 2015 kello 15.20 (EEST)

Tekniikka-kahvihuoneessa oli jo keskustelua tästä. Stryn (keskustelu) 15. kesäkuuta 2015 kello 15.29 (EEST)

Linkki: Wikipedia:Kahvihuone (tekniikka)#Cirrus search is busy. --Lax (keskustelu) 15. kesäkuuta 2015 kello 15.30 (EEST)

Mitä eroa on muokkaamisen osalta ip-numerolla ja nimimerkillä?

Olenko oikeassa, että ei mitään eroa? Minkäänkö kielisessä Wikipediassa ei ole? Miksei ole (esim. ei nähdä tarvetta rajoittaa syystä tai toisesta)? Paitsi, että ip-numero ei voi toimia seulojana, ylläpitäjänä tmv? Tuon kirjoitti --84.248.87.160 17. kesäkuuta 2015 kello 12.12 (EEST)

Eroja on lueteltu mallineessa Malline:Käyttäjätunnus:

• Voit siirtää sivuja, lisätä kuvia ja äänestää äänestyksissä.
• Voit luoda itsellesi tarkkailulistan sivuista, joita haluat seurata muita tarkemmin.
• Muokkauksesi ja asetuksesi säilyvät, vaikka IP-osoitteesi vaihtuisi ja näet kaikki muokkauksesi "omat muokkaukset" -sivun kautta.
• Yksityisyydensuojasi paranee, sillä käyttämäsi IP-osoite ei näy kaikille.
• Saat oman käyttäjäsivun, jolle voit kerätä hyödyllisiä linkkejä, ja oman keskustelusivun, jossa voit kommunikoida muiden kanssa.

--Urjanhai (keskustelu) 17. kesäkuuta 2015 kello 12.38 (EEST)

Väärä linkki artikkelissa iPhone

Hei! Artikkelissa iPhone on linkki engalannin kielisen wikipedian artikkeliin iPhone, vaikka se pitäisi olla artikkeliin iPhone (1st generation) kuka osaisi korjata tämän itse onnistuin vain hävittämään alkuperäisen linkin.--HenriHa (keskustelu) 17. kesäkuuta 2015 kello 13.14 (EEST)

Korjasin. Oikea tapa oli siis ensin poistaa fi-linkki sivulta Q2766 ja sitten lisätä se sivulle Q621427. Pitäisiköhän meillekin muuten tehdä kokooma-artikkeli iPhoneista? –Kooma (keskustelu) 17. kesäkuuta 2015 kello 13.30 (EEST)

Olis varmaan hyvä tehdä. --HenriHa (keskustelu) 19. kesäkuuta 2015 kello 15.10 (EEST)

Betan ponnahdusikkunako?

Minulle tulee uusia sivuja luodessa usein esille ponnari, jossa ehdotetaan luomaan käännössivuja muista artikkeleista. Käsitääkseni se ei ole nykywikipediassa suotavaa. Onko tämä spämmi vai Wikipedian omaa horjuntaa? Siinä on että haluatko käyttää "Content Translation -betatyökalua?" --Höyhens (keskustelu) 19. kesäkuuta 2015 kello 12.36 (EEST)

Tuolla sitä on kysytty ilman ratkaisua. --85.76.99.176 19. kesäkuuta 2015 kello 12.39 (EEST)

Saatko ilmoituksen siinä vaiheessa kun olet luomassa uutta sivua, vai sen jälkeen kun olet tallentanut uuden sivun? --Stryn (keskustelu) 19. kesäkuuta 2015 kello 12.57 (EEST)

[7] Tällaisessa vaiheessa, en toki luonut sivua enkä varsinkaan tallentanut. --Höyhens (keskustelu) 19. kesäkuuta 2015 kello 13.19 (EEST)

Wikipedia Libraryn haara suomenkieliseen Wikipediaan?

The Wikipedia Library Owl on projektin maskotti ja logo.

Wikimedia Suomelta on toivottu, että tutkisimme Wikipedia Libraryn fiwiki-haaran perustamista, ja että laittaisimme sen perustamistoimenpiteet käyntiin. Hyvin toteutettuna suomenkielinen Wikipedia voisi suuresti hyötyä tällaisesta vapaaehtoisten ylläpitämästä ”tutkimuskeskuksesta”. Libraryn kautta muokkaajat voivat saada oikeuksia maksumuurien takana oleviin tutkimusmateriaaleihin ja -resursseihin, joiden avulla olisi helpompi kirjoittaa korkealaatuisia artikkeleita. Tavoitteena olisi erityisesti tarjota pääsy wikipedisteille suomenkielisiin aineistoihin, joihin ei ole normaalisti avointa pääsyä.

Wikipedia Library voisi paitsi auttaa materiaalien saavutettavuuden parantamisessa myös edistää yhteistyötä kirjastojen ja muiden organisaatioiden kanssa. Se voisi myös tuoda paremmin näkyville avoimet aineistot sekä yhteisön jo käyttämät resurssit. Metassa on perustamisopas, jota olen itsekin käyttänyt tämän esittelyn pohjana.

Minkälainen haara tänne kannattaisi perustaa? Haaran ylläpito pitäisi toteuttaa vapaaehtoisvoimin yhteisön sisältä. Olisitko sinä halukas osallistumaan? Toimin itse näin alkuun yhteyshenkilönä WMF:n suuntaan, ja olen jo kysynyt project managerilta Alex Stinsonilta lisätietoja esim. lukuoikeuksien myöntämismenettelyn toteuttamisesta. Esimerkkiä voi katsoa enwikin vastaavasta haarasta. Haaran voi perustaa yhteisönsä näköisenä: tärkeää on ensin keskustella siitä, mitä koemme tarpeelliseksi ja toimivaksi omassa yhteisössämme. Sen jälkeen tarvitsemme vapaaehtoisia ylläpitämään ainakin yhteyksiä yhteistyökumppaneihin ja lukuoikeuksien myöntämistä tämän haaran puitteissa. --Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 12.23 (EEST)

Tapaan Stinsonin maanantaina 4.5. klo 17. Referoin keskustelun tulokset tänne heti sen jälkeen! Tekninen toteutus on yksi asia, josta saan perehdytyksen.--Olimar 27. huhtikuuta 2015 kello 14.00 (EEST)

Olen kiinnostunut osallistumaan tähän, ainakin periaatteen tasolla. Tämä hanke tarvinnee kuitenkin useamman kuin yhden tai pari vapaaehtoista lähteäkseen käyntiin. --avanninen (keskustelu) 8. kesäkuuta 2015 kello 10.33 (EEST)

Ainakin kaksi vapaaehtoista tarvittaisiin aluksi, kun kokeillaan tapausesimerkkinä Kansallisbiografian tunnusten hankkimista ja jakamista. Yhden vastuulla olisi yhteydenpito lahjoittajaan ja toisen vastuulla hakemusten käsittely ja tunnusten myöntäminen. Toki näitäkin tehtäviä voi hoitaa yksi henkilö tarpeen tullen. Lahjoitusten hallinta tarvitsee eniten "työvoimaa"; perussivujen luonti on kertaluontoinen urakka, mutta niitäkin pitää toki päivittää ja pitää yllä. Jonkinlainen yleistoimihenkilö tarvittaisiin siis myös.

Tällä hetkellä on keskeneräisenä tuo lähdenpyyntösivun luonti. Minulla, Susannaanasilla ja Stinsonilla oli Hangout-tapaaminen hieman yli viikko sitten. Tuolloin pohdimme lähdepyyntösivun mahdollisia ongelmatilanteita. Lähinnä sitä, miltä se näyttää että tarjoamme alustaa lähteiden kopioimiselle ja jakamiselle muille wikipedisteille artikkelien kehittämiseksi. Monet palvelut ja organisaatiot kuitenkin sallivat sen käyttösäännöissään (esimerkiksi Aleksi: "Aineistosta saa luovuttaa satunnaisesti yksittäisiä osia muille kuin sopimukseen piiriin kuuluville käyttäjille tieteellisen kommunikoinnin nimissä"), ja me tietenkin pyytäisimme käyttäjiä noudattamaan palveluidensa käyttöehtoja lähteitä jakaessaan.--Olimar 8. kesäkuuta 2015 kello 17.06 (EEST)

Linkki Libraryyn on englanniksi. Suomeksi se on täällä. --Juho04 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2015 kello 11.51 (EEST)

Keskustelu

Keskustelua projektista. Olen luonut muutamia alaotsikoita, joiden alle toivoisin aihekohtaista keskustelua. Voit tehdä myös omia keskustelunavauksia.

Mitä resursseja suomenkielisessä Wikipediassa on jo valmiiksi? Ovatko ne tehokkaassa käytössä? Voisimmeko tukea niitä paremmin?

Suomenkielisessä Wikipediassa on lukuisia lähteitä listaavia sivuja. Tässä ne mitä itse onnistuin löytämään, listaa saa täydentää:

• Wikipedia:Wikiprojekti_Kirjasto
  • Luokka:Wikipedistien_kirjastot
• Wikipedia:Wikiprojekti Lähteet
  • Wikipedia:Wikiprojekti Lähteet/Kirjallisuuden suomenkieliset tiedonlähteet
  • Wikipedia:Wikiprojekti Lähteet/Kuvataiteen suomenkieliset tiedonlähteet
  • Wikipedia:Wikiprojekti Lähteet/Lääketieteen tiedonlähteet
  • Wikipedia:Wikiprojekti Talous/Luettelo Suomen talouspoliittisen keskustelun tietolähteistä
• Wikipedia:Wikiprojekti_Antiikki#Suositeltuja_lähteitä

• Yhteisön apua lähteiden löytämiseen voi kysyä myös Kahvihuoneessa.

Tuo kirjasto-projekti on hyvä, mutta kuinka ajantasainen? Voisiko esim. kaikille projektiin osallistuneille lähettää viestin, jossa kehotetaan päivittämään tiedot? --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 27. huhtikuuta 2015 kello 20.17 (EEST)

Luetteloa Suomen talouspoliittisen keskustelun tietolähteistä on mainostettu Kleiossa (2/2015), joka on Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n neljä kertaa vuodessa ilmestyvässtä pedagoginen aikakauslehti. Harmillisesti lehti ei (virallisesti) ole avoimesti luettavissa netissä, vaikkakin linkki juttuun löytyy ainakin vielä osoitteesta: http://www.hyol.fi/assets/files/Kleio/Kleio-arkisto/Kleio%202%202015%20kevyt.pdf . Boundedrationality (keskustelu) 6. kesäkuuta 2015 kello 17.26 (EEST)

Lähteitä voi olla satunnaisesti koottuina myös muiden wikiprojektien sivuilla. Olen esim. itse konnut eri aikoina lähteitä eri wikiprojektien sivuille edes huomaamatta, että on erillinen lähdeprojektikin. Tällaisia muiden wikiprojektien sivuilla mahdollisersti olevia lähdelistauksia kannattaisi harkinnan mukaan kopioida tai linkittää myös lähdeprojektinkin alasivuille tai alasivuiksi. Tosin eri aikoina kootut lähdeluettelot etenkin nettilähteiden osalta myös vanhenevat nopeasti, kun monilla merkittävillä ja tärkeää tietoa sisältävillä nettisivustoilla sivuja usein uusitaan ja linkkejä samalla joko siirtyy uusiin osoitteisiin tai katoaa tai vanha palvelu korvataan uudella. Tämä on haaste sekä artikkelien lähdeviitteille että Wikipedia-avaruudessa oleville lähdeluetteloille, kun vain harva ehtii pitämään kaikkea joskus tuottamaansa koko ajan ajan tasalla. Kuitenkin jos tuollaisia hyviä lähdelistauksia saadaan aikaan, ja jos ne tulevat tunnetuiksi, niin silloin ehkä entistä useampi huomaa niiden hyödyllisyyden ja kokee niiden päivittämisen ja täydentämisen mielekkääksi. Ja siltä osin kuin sisältö ei muutu nopeasti, hyvin tehty työ pysyy ajankohtaisena pidempäänkin. --Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2015 kello 17.46 (EEST)

Mitä aineistoja tarvitsisimme erityisesti? Onko olemassa jotain julkaisuarkistoja, tieteellisiä julkaisuja, julkaisijoiden tietokantoja tai painettuja aineistoja, jotka olisivat hyödyllisiä?

Kuten Urjanhai huomioi aiemmassa keskustelussa, kiinnostusta olisi ainakin kansallisbiografiaan ja biografiakeskuksen muihin julkaisuihin. Näiden lisäksi erilaiset lehdet (HS, Suomen Kuvalehti) ja tiedesarjat. Listaa saa täydentää.--Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 12.23 (EEST)

• Suomen kansallisbiografia [8]
• ajankohtaisia "alan" teoksia biologiasta, psykologiasta, fysiologiasta yms.
• Isot sanomalehdet: HS [9]
• Aikakauslehdet: Suomen Kuvalehti
• IT-uutispalvelut (TiVi, IT-viikko, mB, Mobiili.fi, MPC, Kotimikro).
• Tilastopaja [10]

Mitä yhteistyötä meillä on jo kirjastojen, yliopistojen, kulttuuri-instituutioiden tai arkistojen kanssa?

GLAM-yhteistyön piirissä on järjestetty useita editathoneja ja wikipajoja, joiden aikana osallistujilla on ollut pääsy instituutioiden kirjastoihin ja materiaaleihin, puhumattakaan asiantuntijoista, joilta on voinut kysyä neuvoa. Yhteistyötä voisi syventää Library-ohjelman puitteissa.--Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 12.23 (EEST)

Mistä löydämme ilmaiset ja vapaat aineistot?

Suomenkieliseen Wikipediaan listattuja aineistoja:

• Wikipedia:GLAM/Avoimia_aineistoja
• Nelli-portaali (Nelli-portaalin etusivu). Useiden kunnallisten kirjastojen (sekä yliopistojen ja korkeakoulujen) käyttäjillä voi jo ilmainen pääsy tähän joko oman kunnallisen kirjastonsa verkkirjaston tai yliopiston tai korkeakoulun intranetin kautta. Jossain kai oli lista, mitkä tahot tarjoavat käyttäjilleen Nelli-portaalin palveluita. Jos palvelun käyttöönsaamisessa on ongelmia, voitaisiin korttaa tutkia, ovatko ongelmat ratkaistavissa. Toisaalta monet palvelut ovat ja pysyvät maksumuurin takana kaikille. Näin hahmottuu työnjako sen suhteen, mikä voi olla vapaata ja mihin kipeimmin tarvitaan esim. Wikimedia libraryn mahdollisesti tarjoamaa apua. Nelli-portaalin takaa löytyy esim. Suomen kansallisbiografia, jota monet henkilöartikkeleita aloittavat ja muokkaavat voivat hyödyntää. Toisaalta osa SKS:n biografiakeskuksenkin palveluista on (tai oli ainakin vielä viime vuonna) Nellin ulkopuolella (esim. Suomen talouselämän vaikuttajat).

Mitä työkaluja tai palveluita meillä on luotettavien lähteiden löytämiseen (Wikipedian ulkopuolelta)?

Lisää vastaus tähän

Onko Wikipedia Libraryn fiwiki-haaran perustaminen mielestäsi hyvä idea? Mitä ajatuksia, kommentteja tai huolia sinulla on?

Voisiko saada rautalangasta väännetyn lyhennelmän, mitä Wikipedia Library tarkoittaisi suomenkielisille wikipedisteille? Ehdotus voi olla hyvä ja kannatettava, mutta avaus on hankala ymmärtää, jos ei tunne asiaa jo etukäteen. --Wähäwiisas (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 18.48 (EEST)

Se tarkoittaa (jos oikein ymmärsin, ping käyttäjä:Olimar), että wikipedisteillä olisi sen kautta mahdollisuus saada anomuksesta käyttöoikeuksia muutoin maksullisiin verkkopalveluihin Wikipedian muokkaamista varten. (Ks. yllä: Libraryn kautta muokkaajat voivat saada oikeuksia maksumuurien takana oleviin tutkimusmateriaaleihin ja -resursseihin, joiden avulla olisi helpompi kirjoittaa korkealaatuisia artikkeleita.) Parhaillaan kai tutkitaan, onnistuuko se tuon kansainvälisen systeemin kautta, vai pitääkö luoda oma systeemi. Tuossa kansainvälisessä systeemissä on myös kai valmis sabluuna sille miten käyttöoikeuksia haetaan ja miten niitä myönnetään, ja tämänkin järjestämistä kai tutkitaan parhaillaan. Menikö oikein? --Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 19.24 (EEST)

Jep. Käytännössä Wikipediaan perustettaisiin eräänlainen "portaali" tai "keskus", jota kautta käyttäjät voisivat hakea käyttöoikeuksia maksumuurien takana oleviin aineistoihin – ilmaiseksi. Käyttöoikeuksien jakamista koordinoisivat vapaaehtoiset, ja ne myönnetään hakemuksesta aktiivisille wikipedisteille. Tällaisen ohjelman olemassaolo ja sen ylläpito tekisivät yhteistyöstä maksullisten aineistojen haltijoille mieluisampaa. Käyttöoikeuksien jakamisen lisäksi Library kokoaisi yhteen myös muita resursseja lähteiden löytämiseksi – kaikki lähteiden hankintaan liittyvä olisi yhdessä paikassa.--Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 19.37 (EEST)

Ja jos oikein muistan, niin tuolla kansainvälisessä systeemissä piti kai olla valmiiksi suunniteltu sabluuna tällä hakemusten käsittely- ja myöntömenettelylle. Ja silloin siis oikeastaan ainoa kriittinen kysymys on, mitä palveluita ja mitä kautta voidaan tähän saada mukaan. Mutta kun ainakin joku palvelun tarjoaja oli ajatuksesta kiinnostunut jo ennen kuin Wikimedia librarysta oli kuultukaan, niin ajatus ehkä hyvinkin voi ottaa tulta.--Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 20.14 (EEST)

Käyttöoikeuksien jakelumenettelystä tiedustelin Stinsonilta, ja odottelen vastausta. Yleisenä kommenttina, niin tämän fiwikin Library-projektin tarkoituksena olisi tietenkin keskittyä suomenkielisiin ja suomalaisiin palveluihin ja aineistoihin. Niiden käyttöoikeuksien jakamista olisi varmasti mielekkäintä koordinoida tässä yhteisössä. --Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 20.43 (EEST)

Ilman muuta. Silloin siis kysymys on, minkä suomalaisten/suomenkielisten palveluiden mukaan saaminen käytännössä onnistuu ja miten. --Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 21.22 (EEST)

Jep. Ensin kartoitetaan olemassaolevat aineistot, joihin on pääsy, sekä aineistot, joita tarvitsisimme käyttöömme. Kun fiwiki-yhteisön oma Library-portaali on valmis, lähestymme organisaatioita jonkilaisessa tärkeysjärjestyksessä. Ennen yhteistyötahojen lähestymistä pitää tietenkin olla selvillä käyttötunnusten jakamisprosessin yksityiskohdista. Se on minun iltapuhteeni.--Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 21.47 (EEST)

Tästä muuten laitoinkin sinulle juuri mailia. Eli ehdin juuri hetki sitten tämän sivun olemassaolosta jo informoida yhtä yhteistyötahoa, johon olin viime elokuussa yhteydessä jo ennen kuin tästä Wikimedia Library -hankkeesta oli kuultukaan, ja jolla jo vanhastaan on täällä myös tunnus, mutta juuri sillä ajatuksella, että voitte sitten vapaasti haarukoida, milloin on konkreettisten keskustelujen aika. Muiden tahojen osalta, joilla ei ole omaa wikipedia presenssiä, ja joille asia ehkä on oudompi, sopiva marssijärjestys on varmaan juuri tuo. Vaikka voi hyvin olla, ettei tuo yksi ole ainoa, joka on tehnyt sen havainnon, että "Wikipedia on meille tärkeä". Eli jotain latenssia voi olla. --Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 22.05 (EEST)

Kiitos!--Olimar 23. huhtikuuta 2015 kello 22.19 (EEST)

Kiitos selvennyksestä. Tarkoittaa hanke sitä, että jatkossa Wikipedian tietoja tulee enemmän lähteistä, jotka sijaitsevat maksumuurien takana ja joiden sisällön vain maksuhaluiset voivat tarkistaa? Toisin sanoen, syntyykö kahden kerroksen Wikipedia, jossa eliittikäyttäjillä on paremmat mahdollisuudet kirjoittaa ja taviskäyttäjät joutuvat luottamaan eliitin kirjoituksiin? Mitä mahdollisuuksia meillä on estää tällainen jako ja taata se, että käyttäjillä on tasapuoliset mahdollisuudet tarkistaa tiedot ja varmistaa tekstin luotettavuus ja neutraalius? --Wähäwiisas (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 17.40 (EEST)

En näkisi tuota vaaraa. Monet niistä palveluista, joita luultavasti eniten haluttaisiin käyttää, ovat sen tyyppisiä kuin Suomen kansallisbiografia, jonka artikkeleista pääosa on ilmestynyt painettuna kirjana, ja niitä osia (täydennysosat, pienemmät sisarprojektit), jotka eivät ole ilmestyneet painettuna kirjana, kuka tahansa pääsee käyttämään kirjastoissa. Kotikoneella käytettäessä saa vain vapauden siitä, että tarvisisi tehä muistiinpanoja tai ottaa valokopioita kirjastossa tai että nettiaineiston käyttö olisi sidottu kirjaston aukioloaikoihin ja rajallisiin konepaikkoihin. Samoin monet eniten halutuista palveluista kuten tieteelliset sarjat (ainakin vanhemmat) tai sanoma- ja aikakauslehdet löytyvät myös painettuina kun menee kirjastoon, ja niitäkin, jotka ovat vain sähköisinä, pystyy yleensä käyttämään maksutta kirjastoissa. Eli täysin sama menettely, kuin jos joku nyt käyttää jotain painettua lähdettä ja jos lukija haluaa aiheesta lisätietoa. Ainakin itselleni kirjastojen käyttö on aina ollut arkipäivää muutenkin jo ennen kuin olin kuullutkaan Wikipediasta. Ja mahtaako se tilien kysyntäkään muodostua niin suureksi, että niitä olisi suuri vaikeus näin pieneen populaatioon kuuluvana saada? Se tietysti riippuu yhteistyötahojen avokätisyydestä, mutta jos hakijoita on enemmän kuin mitä käyttöoikeuksia on tarjolla, niin uskon että hakumenettely sen mukaan, mitä tuolla kansainvälisessä projektissa on kehitetty, on hyvin saatavissa sekä oikeudenmukaiseksi että läpinäkyväksi. Ja onhan esim. kirjoja ilmaiseksi arvosteltaviksi tarjoavilla tahoilla tähän valmis menettely: jos saat ilmaisen arvostelukkappaleen, mutta et saa arvostelua kirjoitetuksi, niin et saa seuraavaa ilmaista arvostelukappaletta (paitsi jos palautat ajoissa sen ensimmäisen, että joku muu saa sen käyttöönsä). --Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 19.23 (EEST)

Jo nykyisellään tulee lähdeviitteissä vastaan linkkejä maksumuurien taakse. Ne ovat hankalia tarkastaa. Hyvää tarkoittava kirjastoprojekti voisi johtaa siihen, että ongelma kasvaa. Aina parempi, jos pystytään varmistamaan tietojen helppo tarkistettavuus, esimerkiksi järjestämällä halukkaille pääsy näihin aineistoihin. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 10.03 (EEST)

Useimmissa tapauksissa tarkistamismahdollisuus on menemällä kirjastoon. Se ei poikkea siitä, jos lähteenä on painettu kirja tai lehti, joka löytyy kirjastosta. --Urjanhai (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 10.57 (EEST)

Ahaa. Alustuksesta ymmärsin päin vastoin pääsyä "suomenkielisiin aineistoihin, joihin ei ole normaalisti avointa pääsyä" eli jotain tieteellisiä kantoja, joita ei kirjastojen kautta saa tai saa vaikeasti. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 12.26 (EEST)

Tuolta osin aloituksessa taisi tosiaan olla epäselvä muotoilu. Ylempänä, tätä edeltäneessä tämän kahvihuoneen aiemmassa keskustelussa tästä samasta aiheesta nousi esiin eniten kiinnostusta herättäneinä juuri sen tapaisia aineistoja kuin Suomen kansallisbiografia tai jotkut lehdet (tieteelliset tai muut). --Urjanhai (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 13.03 (EEST)

Tarkoitin myös aineistoja, joihin ei ole tällä hetkellä pääsyä - mikäli löydämme sellaisia, jotka kokisimme tarpeelliseksi. Niiden avaaminen wikipedistien käyttöön olisi yksi projektin tavoite. Mielestäni mitä enemmän ihmisillä on lähteitä käytettävissään, sen parempia artikkeleita he voivat kirjoittaa. Tietenkin tietojen tarkistamisen helppouteen pitää pyrkiä, mutta ei pidä hylätä hyviä lähteitä vain sen takia että niiden tarkistaminen olisi hankalaa. --Olimar 27. huhtikuuta 2015 kello 13.55 (EEST)

Ja vielä toinen puoli asiasta ovat a) ne nyt jo täysin vapaat aineistot, jotka vain eivät ole ehkä kaikkien tiedossa ja b) ne käyttöoikeudet joita meistä monilla jo nyt saattaa olla esim. omien kunnallisten kirjastojemme tai koulun tai opiskelupaikan kautta. Niin kuin Käyttäjä:Olimar tuossa alussa luetteli, näiden kokoaminen saataville on toinen puoli tätä projektia. Ja voi myös olla, että joskus tarvitaan teknistä tukea, jota myös ehkä voidaan pystyä jakamaan vapaaehtoisyhteisössä.--Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 19.44 (EEST)

Millaisia kansainvälisiä kokemuksia on asenteista? Lähinnä ihmettelen onko kaupallisilla yrityksillä intressiä jakaa tietoa ilmaiseksi Wikipedialle, joka jo nyt syö niiden tulosta. Olen lähestynyt tässä mielessä erästä tahoa jo aiemmin, mutta siellä on ilmeisesti juuri taloudellisen tilanteen vuoksi aiemmin myönteinen asenne kääntynyt kielteiseksi. --Abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 19.42 (EEST)

Ainakin eräs (en tiedä voiko sanoa kaupallinen taho, ehkä voi, kun kyseessä on suurena kustantajana toimiva tieteellinen seura), jolla on oma tunnuskin täällä, vastasi yhteydenottooni, että wikipedia on heille tärkeä (noin muistivaraisesti siteerattuna), eli tuo heille näkyvyyttä. En ole ehtinyt noita kansainvälisiä kaivella. Luulen myös, että vastaanottoon vaikuttaa sekin, onko liikkeellä omassa asiassaan vai laajemman yhteisön puolesta. Meillä täällä Suomessahan Wikimedia-projektien muokkaajayhteisö on niin pieni, että vaikka tänne jokunen stipendi jaettaisiinkin, niin se tuskin syö katetta, mutta tuo vastaavasti monin verroin näkyvyyttä, levittää tietoa palvelusta ja tuo sille lukijoita. Voi tietysti olla, että kaikkien kohdalla tämä logiikka ei toimi, mutta se jää nähtäväksi.--Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 20.11 (EEST)

[11] Metan pitchaus-ohje tarjoaa vinkkejä potentiaalisten yhteistyökumppaneiden lähestymiseen. Sanoisin, että mahdollisuuksia on, kunhan asian osaa esittää oikein. Avaan tätä tarkemmn kun palaan matkaltani. Stinsonin kanssa on tulossa verkkotapaaminen, jossa voin kysyä kokemuksia ja käytännön vinkkejä henkkoht.--Olimar 24. huhtikuuta 2015 kello 21.12 (EEST)

Tapasimme tänään Stinsonin Susannaanasin kanssa!

Tavoite Librarylle on, että se kasvaisi orgaanisesti yhteisön sisältä ja niihin mittoihin, jotka yhteisö kokee tarpeelliseksi. Esimerkiksi kiinankielisessä Libraryssa on koottuna yhteen paikkaan vain vapaita aineistoja, eivätkä he toistaiseksi ole lähteneet hakemaan käyttöoikeuksia maksullisiin aineistoihin. Wähäwiisaan esittämään huoleen siitä, että projekti jakaisi käyttäjät kahteen kastiin, pitää suhtautua vakavasti. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että emme nytkään estä ketään käyttämästä tällaisia lähteitä. Library-projektin tarkoituksena ei ole suosia tai kehottaa käyttämään jotain tiettyjä lähteitä vaan tarjota mahdollisuus mahdollisimman useiden hyvien lähteiden käyttämiseen myös niille, joilla ei aiemmin ole ollut niihin pääsyä. Vastuu siitä, mitä lähteitä käytetään ja miten on käyttäjällä. Library ei vaadi käyttäjää käyttämään niitä lähteitä, joihin hän saa käyttöoikeuden. Englanninkielisen Wikipedian vastaavasta projektista on havaittu, että käyttäjätunnuksia kyllä riittää kaikille niitä tarvitseville. Lisäksi lahjoitusmäärät ovat kasvaneet koko ajan.

Entä pitäisikö meidän suosia avoimia aineistoja ja kieltäytyä maksullisista periaatesyistä? Ei ole välttämättä kannattavaa odottaa kaukaiseen tulevaisuuteen, josko aineistot joskus avautuisivat – tavoitteenamme on luoda parasta mahdollista sisältöä tässä hetkessä. Sitä paitsi tällaisten maksullisten aineistojen käytön lisääminen voi asettaa paineita aineistonhaltijalle niiden avaamisesta laajemmalle yleisölle (esimerkiksi kirjastojen kautta).

Stinsonin ehdotus työjärjestykseksi on, että ensin kasaamme kaikki olemassa olevat avoimet lähteet / muut resurssit yhteen paikkaan, josta muodostuu perusta Librarylle. Samassa yhteydessä loisimme projektin perussivut ja ohjesivut. Joissain tapauksissa tämä on riittänyt yhteisölle, kuten kiinankielisessä Wikipediassa. Kun perusta on valmis, voisimme ottaa "tapaustutkimukseksi" esimerkiksi Kansallisbiografian käyttöoikeuksien hankkimisen ja jakamisen niitä tarvitseville wikipedisteille. Näin saisimme kokemusta siitä, miten yhteistyö toimii käytännössä. Sovimme Stinsonin kanssa uuden tapaamisen 27. toukokuuta, johon mennessä tavoitteena olisi saada valmiiksi a) Libraryn suomenkielinen nimi b) perussivut (etusivu, alasivut olemassa oleville resursseille, ohjesivut). --Olimar 4. toukokuuta 2015 kello 19.07 (EEST)

Törmäsin erääseen ongelmalliseen kohtaan lähdepyyntö-sivua luonnostellessa. Enkkuwikissä lähdepyyntöjä on tehty jo ennen Librarya erillisen Resource Request -sivun kautta. Tuolla sivulla käyttäjät pyytävät muilta käyttäjiltä kopioita esimerkiksi artikkeleista tai kirjan kappaleista sähköpostin välityksellä. Ensi silmäyksellä vaikuttaisi, että tämä rikkoisi tekijänoikeuslakia (joka sallii kopioinnin yksityiseen käyttöön). Eri palveluiden käyttösäännöt voivat kuitenkin sallia kopioiden tekemisen muille auktorisoiduille käyttäjille, kunhan käyttö on tutkimustarkoitukseen ja ei-kaupallista; joidenkin aineistojen kohdalla on myös sallittua "luovuttaa satunnaisesti yksittäisiä osia muille kuin sopimukseen piiriin kuuluville käyttäjille tieteellisen kommunikoinnin nimissä sähköisesti tai muulla tavoin". Kaikki Nelliportaalin aineistojen käyttöehdot ovat täällä: Nelliportaalin aineistoehdot. Yhteistyökumppaneiden sisällön jakamiseen liittyvästä toimintapolitiikasta on myös metassa [[12]]. Höyhensin esittämään huoleen piratismista: vastuu on aina käyttäjällä, että hän on perehtynyt käyttämänsä palvelun käyttöehtoihin ja sitoutuu noudattamaan niitä.--Olimar 27. toukokuuta 2015 kello 14.38 (EEST)

Tein nyt ehdotuksen lähdepyyntösivusta englanninkielisen alkuperäissivun pohjalta. Mietteitä?--Olimar 11. kesäkuuta 2015 kello 11.49 (EEST)

Ihan hyvä, mutta tällaisena pikkuseikkana silmiin pisti iso väli ennen tuota "Tutki wikipedistien kirjastoja" -nappia. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 11. kesäkuuta 2015 kello 12.41 (EEST)

Mikä olisi hyvä suomenkielinen nimi Wikipedia Librarylle?

Ensin pitää sisarprojekti "Wikibooks" käydä nimeämässä uudestaan nimelle "Wikikirjat" jonka jälkeen sana "kirjasto" vapautuu tämän käyttöön. --Pxos (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 20.02 (EEST)

"Wikipedian Kirjasto" voisi olla ihan passeli nimi, niin Wikikirjasto saisi pitää nimensä. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 15.14 (EEST)

Tätä mietin itsekin. Olisi linjassa myös emoprojektin kanssa.--Olimar 24. huhtikuuta 2015 kello 21.16 (EEST)

Miten tuo ero muka on tarpeeksi selkeä? --Pitke (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 21.41 (EEST)

Kirjasto ei oikeastaan ole mielestäni kovin selkeä tai ainakaan välttämätön analogia tälle projektille. Ehkä nimessä voisi tulla tavalla tai toisella esille sana lähde, koska niistähän tässä perimmiltään on kuitenkin kysymys. Tarvitseeko nimen olla mitenkään ylen käyttökelpoisen iskevä? "Wikipedian lähdeportaali" kelpaisi deskriptiivisyydessään minulle. – Haltiamieli 24. huhtikuuta 2015 kello 23.41 (EEST)

Kirjastohankkeita voi keksiä monenlaisia. Lähdeportaali kuvaisi asiaa parhaiten eikä sekoittuisi muihin projekteihin. --Thi (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 23.44 (EEST)

Wikiaineisto on jo englanniksi Wikisource eli "Wikilähde". Koska tuossa esiintyy sana "library" ja koska kyseessä on eräänlainen "reference library" ehdotan suomenkieliseksi nimeksi Käsikirjastoa, siis Wikipedian Käsikirjasto. (Kyllä, versaalilla väkisin, koska se olisi eräänlainen erisnimi kuitenkin.) Käsikirjastohan on kokoelma, josta ei voi lainata kirjoja kotiin vaan jota voi lukea kirjaston sisällä. Joissain erikoiskirjastoissa voi olla osa käsikirjastosta suljettuna yleisöltä ja tarkoitettuna vain tutkijoille. Tässä olisi vähän samanlaista meininkiä, kun käsikirjastoon pääsevät vain muutamat. --Pxos (keskustelu) 25. huhtikuuta 2015 kello 05.48 (EEST)

Mielestäni Lähdeportaali on terminä kuvaava, mutta ehkä hieman liian tekninen, jargoninen ja "kylmä". Lisäksi portaali kuulostaa sanana vierasperäiseltä eikä kovin kotoisalta. Itse kannattaisin vaihtoehtoa, jossa tulisi jotenkin esille kirjasto tai mielleyhtymä perinteiseen kirjastoon.--Olimar 4. toukokuuta 2015 kello 19.17 (EEST)

Keksin ehdotuksen "Lähdekirjasto", jossa esiintyy sekä lähde että kirjasto, mutta sanaa ei voi sekoittaa Wikisourceen ("Wikilähde/Wikilähteet") eikä Wikibooksiin (Wikikirjasto/"Wikikirjat"). --Pxos (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 11.59 (EEST)

Koska "Wikipedian Kirjasto" tai "Wikipedian lähdeportaali" eivät ole linjassa emoprojektin kanssa ja tuon kirjan, kirjaston ja lähteen kanssa oli jotain epäselvyyttä niin kannatan Pxoksen ehdotusta. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 28. huhtikuuta 2015 kello 17.50 (EEST)

Minusta harkittava nimi voisi olla "Wikilukusali", koska itse asun 20 km päässä lähimmästä kirjastosta ja lukusalista ja nämä kirjasto-tyyppiset tuntuvat menevän osin päällekäin. Toisaalta tämä ei kuvaa ihan sitä puolta asiasta, että jollain on kotonaan harvinaista tietokirjallisuutta. --Höyhens (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 12.27 (EEST)

Kannatan. Wikilukusali sekä näyttää että kuulostaa paitsi hyvältä, myös iloiselta, ja viestii asian todella hyvin. –Kotivalo (keskustelu) 4. toukokuuta 2015 kello 19.17 (EEST)

Haluan muuten tähän huomauttaa, että olemassaolevassa sisarprojektissa "Wikikirjasto" (Wikibooks) sen oman nimen muuttamista vastustetaan. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2015 kello 16.50 (EEST)

Tällä hetkellä suosituin vaihtoehto olisi wikilukusali. Tässä nimessä on kuitenkin mielestäni ongelmallista se, että wiki-etuliite ei viittaa suoraan Wikipediaan. Parempi olisi siinä mielessä Wikipedian Lukusali. Wikipedian Lähdekirjasto olisi silti enemmän linjassa emoprojektin kanssa ja nimenä projektia kuvaavampi kuin Lukusali. Lukusali voisi kuitenkin hyvin olla jonkun alasivun nimi, esim. sivun jolla listataan jo valmiiksi saavutettavia aineistoja. Itse kallistuisin siis Lähdekirjaston puoleen.--Olimar 21. toukokuuta 2015 kello 14.29 (EEST)

Mielipidetiedustelu nimestä

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tein nimikeskustelun pohjalta mielipidetiedustelun eri nimeämisvaihtoehdoista. Laita nimesi kannattamasi (voi olla useampi) vaihtoehdon alle.--Olimar 11. toukokuuta 2015 kello 10.28 (EEST)

• Wikipedian Kirjasto

• Wikipedian Käsikirjasto

1. –Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 11.47 (EEST)

• Wikilukusali

1. –Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 11.47 (EEST)
2. Kotivalo (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 11.57 (EEST)
3. --Höyhens (keskustelu) 12. toukokuuta 2015 kello 21.52 (EEST)
4. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 13. toukokuuta 2015 kello 09.31 (EEST)
5. --Urjanhai (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 09.40 (EEST)

• Wikipedian Lähdeportaali

• Wikipedian Lähdekirjasto

1. Keksin juuri nyt tämän vaihtoehdon, jossa yhdistyy lähde ja kirjasto. Alkaa L:llä kuten Library. Siis Lähdekirjasto. --Pxos (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 11.56 (EEST)
2. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 15. toukokuuta 2015 kello 08.16 (EEST)
3. Tää on paras vaihtoehto. --Velma (keskustelu) 17. toukokuuta 2015 kello 11.59 (EEST)
4. Perustelu keskustelussa.--Olimar 21. toukokuuta 2015 kello 14.30 (EEST)
5. Geohakkeri (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 14.54 (EEST)
6. --Stryn (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 18.39 (EEST)
7. --Ras (keskustelu) 28. toukokuuta 2015 kello 08.37 (EEST)
8. –Makele-90 (keskustelu) 28. toukokuuta 2015 kello 18.17 (EEST)
9. --Seegge ^(keskustele) 1. kesäkuuta 2015 kello 20.11 (EEST)

Projektisivujen luonti

Olen nyt suunnittelemassa Libraryn perussivujen luomista. Ehdotan seuraavaa rakennetta aluksi:

Wikipedian Lähdekirjasto

Etsi lähteitä

• Pyydä käyttölupa julkaisuun (TULOSSA)

Linkit muiden Libraryjen käyttölupahakuihin ja myöhemmin ensimmäinen keissi Kansallisbiografian oikeuksien hakemisesta

• Tee lähdepyyntö

Tässä olisi listattuna vinkkejä lähteiden löytämiseen sekä Wikipedian sisäiset resurssit, kuten wikipedistien omat kirjastot sekä erilaiset projektikohtaiset lähdelistaukset. Sivulla voi tehdä lähdepyyntöjä muokkaamastaan aiheesta, ja muut wikipedistit voivat auttaa lähteiden etsijää erinäisin tavoin.

• Selaa avoimia aineistoja

Sivulla luetellaan ja linkataan avoimia aineistoja

Osallistu

• Tilaa uutiskirje (en)
• Auta järjestelyissä

Vapaaehtoisten hankkiminen käyttöoikeuksien myöntämiseen, sivujen ylläpitoon, metriikan keräämiseen etc.

Tule yhteistyökumppaniksi

• Lahjoita käyttöoikeuksia

Sivu yhteistyökumppaneiden hakemista varten

--Olimar 23. toukokuuta 2015 kello 14.15 (EEST)

Loin ehdotuksen etusivuksi. Mielipiteitä?--Olimar 25. toukokuuta 2015 kello 16.01 (EEST)

Aika hyvän näköinen! 😉 Itse aloitin Avoimet aineistot -sivun kahvihuone-keskustelun linkkien pohjalta. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 25. toukokuuta 2015 kello 16.41 (EEST)

Jes! Tältä enwikin Libraryn Open Access -sivulta voi saada vinkkejä sivun sisällöksi. Kaikkea ei tosin kannata suoraan kopioida. Lisää ohjeita on metan perustamisoppaassa. Nuo Wikipedistien kirjastot muuten linkattaneen "pyydä tai jaa lähteitä" -sivulle.--Olimar 25. toukokuuta 2015 kello 17.07 (EEST)

Kiinankielisestä Librarysta voi myös poimia tietoja.--Olimar 27. toukokuuta 2015 kello 18.00 (EEST)

Osallistuminen

Lisää nimesi alla olevaan listaan, jos olet kiinnostunut osallistumaan ja auttamaan projektin toteuttamisessa. Kerro myös, mistä olet erityisesti kiinnostunut (projektisivujen luonti, lahjoitusten ja yhteistyökumppaneiden etsiminen, tunnusten hallinta, muiden wikipedistien auttaminen, tapahtumien organisointi, työkalujen luonti, metriikan seuranta..)

1. Olimar (yhteydenpito WMF:n suuntaan projektin käynnistämisen aikana)
2. Urjanhai Esitin alun perin tämän selvittämistä oltuani sitä ennen yhteýdessä SKS:n biografiakeskukseen, joka oli alustavasti kiinnostunut yhteistyöstä lukuoikeuksien tarjoamisessa. Omien työkiireideni takia en kuitenkaan ehtinyt vuoden 2014 aikana käytännössä lainkaan selvittää tätä enkä Wikimedia Librarya pidemmälle vapaaehtoistyönä, mutta Wikimedia Suomi tarttui esittämääni ajatukseen, minkä tuloksena Käyttäjä:Olimarilla on nyt rajoitettu määrä työtunteja selvittää asiaa ja tutkia tapoja ja vaihtoehtoja, millä fi-wikin muokkaajille saataisiin käyttöoikeuksia suomalaisiin maksumuuriaineistoihin sekä valmistella sitä miten tarvittava systeemi saataisiin pyörimään vapaaehtoispohjalla. Olen edelleenkin omien töitteni takia sidottu muuhun, enkä siksi juuri nyt ehdi osallistua tähän selvitystyöhön, mutta mikäli jatkossa on paremmin aikaa, niin voin katsoa, mitä voin tehdä. Eräs, missä wikipedistejä jo nyt voitaisiin auttaa, on neuvonta jo olemassa olevien maksuttomien palvelujen äärelle pääsyssä ja käyttöönotossa sekä sen kartoittaminen, kuinka monella meistä jo nyt joko on tai ei ole pääsy muuten maksulllisiin palveluihin maksuttomasti esimerkiksi oman kunnallisen kirjaston tai yliopiston tai korkeakoulun kautta. Esimerkiksi Nelli-portaaliin on pääsy useiden kunnallisten kirjastojen käyttäjillä. Keskusteluissa aiemmin monet ovat kuitenkin ilmoittaneet, että tämä ei onnistu tai että siinä on ongelmia. Tilanteen kartoittamiseksi olisi siksi luultavasti hyödyllistä tutkia, kuinka suuri osa maamme kunnallisten kirjastojen käyttäjistä todellisuudessa omaa pääsyn esimerkiksi Nelli-portaaliin jo nyt ja kuinka suuri osa ei, ja muodostuuko tästä minkälainen maansisäinen jakauma. Jos joillakin on ongelmia pääsyssä Nelli-portaaliin kotikoneelta, voisivat informaatiolalaa hyvin tuntevat käyttäjät (ping Käyttäjä:Haltiamieli, Käyttäjä:Juha Kämäräinen) ehkä pystyä neuvomaan käyttäjiä ja antamaan esimerkiksi vinkkejä siitä, onko esimerkiksi jonkun tietyn kunnallisen kirjaston käyttäjillä pääsyä Nelli-portaaliin, ja minkä muun organisaation (esim. jonkun muun kunnan kunnallinen kirjasto) tämä ehkä voisi olla mahdollista. - Samoin kuin jotkut meistä ovat yliopistojen ja korkeakoulujen käyttäjiä, joilla voi olla pääsy monenlaisiin aineistoihin. - Ja edelleen taas on monenlaista aineistoa, joka luultavasti on ja pysyy maksumuurin takana, mutta johon voi ehkä olla neuvoteltavissa mahdollisuus saada hakemuksesta lukuoikeuksia wikipedisteille wikipedian muokkaamista varten tietyin edellytyksin. - Eli voisi siis ehkä olla luotavissa haku, jossa näyttö wikipedian muokkaamisesta olisi ansio. --Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 19.58 (EEST)
3. Riisipuuro. Kannatettava projekti. Omat aikaresurssit aika pienet, parhaiten olisin varmaan hyödyksi yhteydenpidossa mahdollisten tietoportaalien kanssa. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 23.55 (EEST)--
4. Haltiamieli Teknisestä puolesta en pitkälle ymmärrä, mutta muussa voin koettaa olla hyödyksi sen minkä ennätän. – Haltiamieli 24. huhtikuuta 2015 kello 23.41 (EEST)
5. SMAUG. En ole tekniikan asiantuntija, mutta voin kykyjeni ja vapaa-aikana rajoissa auttaa vaikka luomaan projektisivuja ja suomentaa tuon. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 27. huhtikuuta 2015 kello 20.21 (EEST)
6. Höyhens. Miksei, mutten halua itselleni enkä Wikipedialle hankaluuksia piratismista. Mikäli ymmärsin ylläolevaa, tämän vaaran voi jotenkin kiertää. Voisin vaikka luvata tarkistaa joitain asioita kirjoista joita ei muilla ole. --Höyhens (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 12.31 (EEST)

Tule koordinaattoriksi

Lähdekirjaston perussivut on nyt luotu – seuraavaksi tarvitsemme vapaaehtoisia (ping Haltiamieli, Urjanhai, Riisipuuro, Höyhens, SMAUG) ylläpitämään ja kehittämään projektia! Tehtäväkuviin voi itse vaikuttaa ja kaikkea saa ehdottaa, mutta olen hahmotellut seuraavanlaisia toimia:

• Käyttöoikeuksien hakemisen kanssa auttaminen: Tällä hetkellä meillä ei ole vielä kotimaisia yhteistyökumppaneita, joiden palveluihin voisimme tarjota käyttöoikeuksia. Mitä voimme tehdä sitä ennen: auttaa tarvittaessa suomenkielisen Wikipedian käyttäjiä hakemaan käyttöoikeuksia englanninkielisen Wikipedian puolelta.
• Projektisivujen tarkkailu: Esimerkiksi lähdepyyntösivun seuraaminen ja pyyntöjen täyttäminen.
• Lähdepyyntöjen täyttäminen: Mikäli sinulla on pääsy joihinkin palveluihin, joiden käyttöehdot mahdollistavat artikkelien rajoitetun jakamisen tieteellisen kommunikoinnin nimissä, voit lisätä itsesi sivulle lähdepyyntöjen täyttäjäksi. Tai voit merkitä itsesi esimerkiksi valmiiksi avustamaan avointen aineistojen käytössä. Tai etsiä lähteitä omasta kirjahyllystäsi ja lisätä ne itse artikkeliin.
• Projektisivujen täydentäminen / kehittäminen: Avoimet aineistot-sivu ja ilmaiseksi saavutettavien resurssien sivu tarvitsevat täydennystä ja muotoilua. Mikä olisi paras tapa esittää linkkiluettelot, niin että tiedon löytäminen on wikipedistille mahdollisimman helppoa? Tämä on tärkeää lähdekirjaston käytettävyyden parantamiseksi. Onko "ilmaiset aineistot" ylipäätään paras sana kuvailemaan sivun sisältöä?
• Lähdekirjaston sisällyttäminen Wikipedian toimintoihin: Miten lähdekirjastoa voisi sisällyttää Wikipedian olemassa oleviin käytäntöihin? Itselleni tuli mieleen, että esim. Lähteetön- yms. mallineissa voisi olla linkki lähdekirjaston sivulle ("Tarvitsetko apua lähteiden etsimiseen?") ja esimerkiksi keskustelumallineissa voisi myös olla linkki lähdekirjaston sivulle. Lähdekirjaston löydettävyyden ja saavutettavuuden varmistaminen ja tunnetuksi tekeminen ovat yksi haaste. Tietenkin mitä käytettävämpi sivu on, sitä helpompi sitä on markkinoida, mutta nämä prosessit kulkevat käsi kädessä.

Tulossa:

• Kenttätyö: potentiaalisten yhteistyökumppaneiden etsiminen ja lähestyminen. Tämä on työn alla, ja aion itse hoitaa ensimmäisen esimerkkitapauksen (tai tapaukset), jotta saan kokemusta ja näkemystä prosessin vaiheista ja mahdollisista ongelmista. Siten voin paremmin neuvoa ja auttaa vapaaehtoisia, jotka haluavat hoitaa suhteita potentiaalisiin yhteistyökumppaneihin. Kenttätyöhön voi kuulua muunlainenkin "Outreach" eli Wikipedian yhteisön ulkopuolelle suuntautuva vaikutustyö, mutta siitä lisää myöhemmin.
• Käyttöoikeuksien myöntäminen: välimiehenä toimiminen wikipedistien ja yhteistyökumppanin välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa hakemusten hyväksyntää sekä hakijan tietojen keruuta ja välittämistä palvelun tarjoajalle, jotta käyttöoikeus voidaan myöntää. Käyttöoikeuksien kanssa tekemisissä olevien pitää allekirjoitaa salassapitosopimus, koska he käsittelevät luottamuksellisia tietoja.
• Metriikka: Realisoituu ensimmäisten lahjoitusten myötä. Meille on hyödyksi, jos pystymme esittämään potentiaalisille yhteistyökumppaneille, kuinka paljon nykyisten (eli tulevien) lahjoitusten tarjoamia lähteitä on hyödynnetty Wikipediassa.

Ehdotuksia? --Olimar 17. kesäkuuta 2015 kello 23.05 (EEST)

Lisäksi pyytäisin jotakuta mallinevelhoa tekemään tästä mallineesta vetoavamman näköisen.--Olimar 17. kesäkuuta 2015 kello 23.14 (EEST)

Juuri tällä hetkellä tilanteeni näyttää kovin kiireiseltä, etten taida ehtiä perehtyä aiheeseen kunnolla, mutta aion pysyä kuulolla mahdollisuuksien mukaan. terv. --Höyhens (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 14.43 (EEST)

Olen myös kiinnostunut, mutta juuri nyt kiireinen muissa asioissa. Pitää tutkia ylläolevaa kun ehdin.--Urjanhai (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 15.17 (EEST)

Huomautus artikkeliin Kazimir Malevitš

Futuristien tapaaminen –alaotsikon alla kerrotaan, että mm. Jelena Guro olisi osallistunut tapaamiseen 18.-20.7.1913, mutta Guro oli kuollut 23.4. 1913 (sen toisen ajanlaskun mukaan 6.5.), joten nimi olisi syytä poistaa.

Ystävällisin terveisin "Wikin käytössä tumpelo, joten paikka saattaa olla väärä"

 –Kommentin jätti 109.240.71.158 (keskustelu) 15. kesäkuuta 2015 kello 11.15‎ (EEST)

Mahtaakohan virhe olla Guron osallistumisessa vai kokouksen ajankohdassa? Jompikumpi on oltava väärin, mutta kumpi? --Risukarhi (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 17.56 (EEST)

Kiitos, korjasin asian tietolähteineen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. kesäkuuta 2015 kello 08.15 (EEST)

Sama asia toistuu artikkelissa Voitto auringosta. --Tappinen (keskustelu) 23. kesäkuuta 2015 kello 08.21 (EEST)

Wikipäivät, Wikiviikko?

Olen ollut yhteydessä Helsingin yliopiston kirjastoon ja olemme hahmotelleet wikikirjoitustapahtumaa Kaisa-kirjastoon. Se voisi tapahtua kerran, olla kuukausittainen tai jopa viikottainen. Mieleen tulee, että viikottaisen muokkauskokoontumisen voisi linkittää Viikon kilpailuun. Kirjaston lähiverkossa myös kirjaston tarjoamat tietokannat ovat avoimesti käytettävissä. Olisiko tällaiselle tilausta - tai millainen tapahtuma voisi olla? Terveisin Susannaanas (keskustelu) 17. kesäkuuta 2015 kello 14.48 (EEST)

Kirjastoyhteistyö on oikein kannatettavaa, vaikka itse varmaan harvemmin päätyisinkään Helsinkiin asti (toistuvan) tapahtuman perässä. Itse olen hieman kenties eri lähtökohdista pohtinut sellaisen kuukausittaisen(?) wikipiirin ideaa, jossa kokoonnuttaisiin kirjastoon etsimään lähdemateriaalia, aprikoimaan vastaan tulleita ongelmia ja esittelemään aikaansaannoksia, mutta varsinainen wikityö – lähteisiin perehtyminen ja kirjoittaminen – tapahtuisi pääosin "tavalliseen tapaan" kukin omilla tahoillaan tapaamisten välillä. En sitten tiedä uskaltaisiko kukaan vasta-alkaja moiseen, tai kiinnostaisiko konkareita. Muoto kuitenkin vaatisi jonkinmoista sitoutumista ja paikallista osallistujapohjaa, koska se perustuisi aineiston kotilainoihin. – Haltiamieli 23. kesäkuuta 2015 kello 13.40 (EEST)

Kiinnostava konsepti ja toimisi tässä Kaisa-tapaamisen yhteydessä. Saman voisi toteuttaa useammassa kirjastossa useammalla paikkakunnalla. Olisiko sinulla mahdollisuutta kokeilla paikallisen kirjastokokoontumisen järjestämistä? – Susannaanas (keskustelu) 28. kesäkuuta 2015 kello 13.32 (EEST)

Mahdollisuus lienee ja aikeitakin on ollut, mutta siirtymä puheista tekoihin on aika huomattava pullonkaula toimissani. Tuskin vielä ainakaan ennen elokuuta teen mitään asian eteen. – Haltiamieli 29. kesäkuuta 2015 kello 22.38 (EEST)

New Wikipedia Library Accounts Available Now (June 2015)

Hello Wikimedians!

The TWL OWL says sign up today!

Today The Wikipedia Library announces signups for more free, full-access accounts to published research as part of our Publisher Donation Program. You can sign up for new accounts and research materials from:

• Taylor & Francis — academic publisher of journals. The pilot includes two subject collections: Arts & Humanities and Biological, Environment & Earth Sciences. (30 accounts)
• World Bank eLibrary — digital platform containing all books, working papers, and journal articles published by the World Bank from the 1990s to the present. (100 accounts)
• AAAS — general interest science publisher, who publishes the journal Science among other sources (50 accounts)

New French-Language Branch!

• Érudit (en Francais) — Érudit is a French-Canadian scholarly aggregator primarily, humanities and social sciences, and contains sources in both English and French. Signups on both English and French Wikipedia (50 accounts).
• Cairn.info (en Francais) — Cairn.info is a Switzerland based online web portal of scholarly materials in the humanities and social sciences. Most sources are in French, but some also in English. Signups on both English and French Wikipedia (100 accounts).
• L'Harmattan — French language publisher across a wide range of non-fiction and fiction, with a strong selection of francophone African materials (1000 accounts).

Many other partnerships with accounts available are listed on our partners page, including an expansion of accounts for Royal Society journals and remaining accounts on Project MUSE, JSTOR, DeGruyter, Highbeam Newspapers.com and British Newspaper Archive. If you have suggestions for journals or databases we should seek access to make a request! Do better research and help expand the use of high quality references across Wikipedia projects: sign up today!
--The Wikipedia Library Team 22:08, 15 June 2015 (UTC)

We need your help! Help coordinate Wikipedia Library's account distribution and global development! Please join our team at our new coordinator signup.

This message was delivered via the Global Mass Message tool to The Wikipedia Library Global Delivery List

 –Kommentin jätti MediaWiki message delivery (keskustelu – muokkaukset) 18. kesäkuuta 2015 kello 00.35 (EEST)

Auto-mallineen "samankaltaisia"

Auto-mallineessa kohta "samankaltaisia" ei toimi. Vaikka muokatessa sen kirjoittaa, kohta ei näy artikkelin luettavassa muodossa. Mikä mahtaa olla vikana? ComradeUranium (keskustelu) 20. kesäkuuta 2015 kello 19.19 (EEST)

Joku oli typottanut mallineen. --Stryn (keskustelu) 20. kesäkuuta 2015 kello 22.06 (EEST)

Kas, hyvä kun tuli nyt korjatuksi, kiitos. :) ComradeUranium (keskustelu) 20. kesäkuuta 2015 kello 22.15 (EEST)

Ehdotus: Suomi-artikkelikansio 2017

Suomi täyttää 100 v vuonna 2017. Mitäs jos koottaisiin joukko keskeisiä Suomesta kertovia artikkeleita, ja laitettaisiin ne loistokuntoon lähteineen ja kuvineen. Sitten käännettäisiin englanniksi, ja perustettaisiin Kansainvälinen Suomi-kilpailu jossa ihmiset saisivat luoda noista versioita muille maailman kielille (samaan tapaan kun nyt on en:Wikipedia:Galicia 20 - 20 Challenge ja aiemmin Derby ja Gibraltar. Aikaa on paljon, mutta noista muista Challengeista olen oppinut, että lähtökohtana pitää olla hyvin valittuja ja lähteistettyjä artikkeleita. Ja jos ollaan ajoissa liikkeellä, joku taho voisi lahjoittaa tähän oikeita palkintojakin, ja wikimedia suomi voisi sitten hoitaa niiden postituksen, näkyvyyden jne. Mitäs tykkäätte ? Ja montako artikkelia laitetaan luetteloon ? Kontula ja Jean Sibelius, ainakin. Jos laitetaan 52 ja muokataan ne kaikki SA-tasolle, voidaan esitellä etusivulla koko juhlavuoden ajan Suomesta kertovia artikkeleita ! --Tappinen (keskustelu) 21. kesäkuuta 2015 kello 23.21 (EEST)

Ihan hyvä idea, ehkä tällä saadaan innostettua käyttäjät taas artikkeleiden yhteiskehittämiseen. Tosin en nyt ole ihan varma, haluanko etusivulle juhlavuoden ajaksi vain Suomi-artikkeleita. --PtG (keskustelu) 21. kesäkuuta 2015 kello 23.32 (EEST)

Tää "Viikon suomi-artikkeli" voisi myös olla nykyisen SA:n lisäksi. --Tappinen (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 00.24 (EEST)

Eipä tuo oikeasti haittaa, vaikka siellä olisikin joka viikko suositeltu Suomi-artikkeli etusivulla. --PtG (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 19.22 (EEST)

Ping Susannaanas! Wikimedia Suomelta on varmasti tulossa jotain Suomi 100 -teemaan liittyvää, mutta tämä Tappisen suunnitelma on mielestäni erityisen kannatettava.--Olimar 22. kesäkuuta 2015 kello 00.03 (EEST)

Kannatan Tappisen ideaa! Kuinka laaja artikkelikokoelma olisi hyvä? --Vnnen (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 00.39 (EEST)

Hieno ajatus!! Tämän voisi rekisteröidä myös Suomi100-ohjelmaan. lisään linkin kun minulla on kätevämpi näppis käytössä :) --Susannaanas (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 09.48 (EEST)

Tervetuloa keskustelemaan Wikipedia:Wikiprojekti Suomi 100 terv. --Tappinen (keskustelu) 22. kesäkuuta 2015 kello 19.15 (EEST)