Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 68

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Suomen järvet kunnittain

Täällä on viime aikoina luokiteltu Suomen järvet kunnittain. Vaikkapa luokassa Luokka:Haukivuoren järvet on nyt yksi lätäkkö. Ettäs tiedätte. --Pxos (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 23.25 (EET)

Vaikka monien kuntien järville on luotu oma luokka, ei se tarkoita, että jokaiselle kunnalle pitää luoda oma. Yleensä yhden artikkelin luokkia ei ole tavattu luoda. Se, että loit tuon linkittämäsi luokan, lähentelee pointtausta. -93.106.166.250 24. maaliskuuta 2015 kello 08.20 (EET)

Jostain syystä Pxos näyttää halunneen ilmaista asiansa kiertäen. Toisaalta liittyen meneillään oleviin kommenttipyyntöihin (katso kommenttiani alla) asia ehkä oli hyväkin ottaa esille. Ehkä tämä asian tausta, jonka selostin alla, myös selittää, miksi Pxos tässä halusi ilmaista asian kiertäen.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 09.05 (EET)

Hölynpölyä pointtauksen kanssa. Jos on luotu kattava kunnallinen järviluokitus, jossa on yksi punainen luokka, niin kyllä tuo pitää luoda. Pointtausta olisi ehkä se, että jättäisi tarkoituksella luokan luomatta, kuten olen jättänyt luokan Luokka:Luopioisten järvet luomatta, vaikka olen jo usean viikon ajan tiennyt, että olemattomassa luokassa on peräti kaksi lätäkköä. --Pxos (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 14.25 (EET)

Ei tarvetta yhden tai kahden artikkelin luokille. Ne kun eivät yleensä auta tiedon jäsentelyssä juuri mitään. Mun puolesta tollaset voi poistaa. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 08.24 (EET)

Todettakoon, että pääosan luokitteluista on tehnyt Käyttäjä:Jaalei ja luokittelusta on keskusteltu jossain aiemminkin. Luokittelu noin ei saanut keskustelussa kannatusta, ja sille esitettiin vastaperustelut (esitin itse, ehkä joku muukin), mutta kun toisaalta kukaan ei tuolloin näyttänyt tykkäävän myöskään ruveta ohjaamaan ao. käyttäjää muokkaukset kumoamalla, vaan muistan esimerkiksi itse ajatelleeni, että en jaksa ruveta tappelemaan, enkä myöskään silloin enkä nytkään olisi itse ehtinyt tehdä luokittelun kumoamista.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 09.05 (EET)

Noin laajemmin luulen, että tämä kenenkään puuttumattomuus ilmentää tietynlaista passiivista kannannottoa täällä aiemmin esiintyneeseen toimintapaan, josta olen käyttänyt nimitystä "Management by August Ahlqvist", ja jonka voisi suomentaa myös "käyttäjän kurmoottamiseksi". Sitä esiintyy sekä yksittäisissä kertamuokkauksissa että vuosia kestävinä prosesseina, ja kun se ei ei kuitenkaan kokonaisuutta ajatellen ei tunnu toimivan, niin muiden kiireiden keskellä ainoa, minkä on voinut tehdä, on ollut työntää asia sivuun. Mutta kun asia nyt on kommenttipyynnön kautta ja erikseen tässä noussut esiin, niin ehkä tähän nyt voi tarttua samalla. Noin yleisemmin tämä ehkä voisi johtaa kehitystyöhön, jossa kehitettäisiin vaihtoehtoisia menettelytapoja menettelylle "Management by August Ahlqvist" / "käyttäjän kurmoottaminen".--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 09.05 (EET)

Se aiempi keskustelu oli tässä. Siellä ainakin minä ja Gopase+f olemme ilmaisseet kantamme asiaan. Kun kahvihuonekeskustelu on, niin asian ilmaisemiselle mutkan kautta ei pitäisi olla tarvetta. Lisäksi lyhyempi keskustelu tässä, mihin myös Pxos osallistui ja osoitti ymmärtäneensä, mistä on kysymys (en tiedä näkikö hän tuota kahvikeskustelua).--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 09.55 (EET)

Yhden artikkelin luokista ei ole hyötyä, mutta kahden artikkelin luokista jo on! Jaalei (keskustelu) 25. maaliskuuta 2015 kello 12.25 (EET)

Muokkaussota

Ei mitään erityistä, meni jo

Keskustelusivullani syntyi meinasi syntyä näköjään äsken muokkaussota, kun olin poistanut sieltä erään Hartzin kommentin, Hartz oli palauttanut sen, ja Hartz ja kolmas käyttäjä poistivat ja palauttivat sitä edestakaisin kerran kunnes keskustelusivuni suojattiin Hartzin tekemän toisen peräkkäisen kumoamisen palautuksen jälkeen.

Koska muokkaussodan ilmetessä pitää keskustella, niin avaan keskustelun vaikka täällä.

Omat perusteluni (vaikken osallistunutkaan muokkaussotaan tapahtumasarjaan omaa yhtä kumoustani enempää, vaan huomasin sen ja suojauksenkin vasta jälkikäteen): 1) vakiokäyttäjiä ei ole tapana huomauttaa mallineilla, 2) Kyseessä ei ollut henkilökohtainen hyökkäys, koska en väittänyt, että Hartz oikeasti olisi niin tyhmä kuin väittää olevansa, vaan päinvastoin se minkä ilmaisin Harzin viittaamissa muokkauksissa ja muokkausyhteenvedoissa, oli juuri se, että koska Harz ei oikeasti voi olla (eikä siis olekaan) niin tyhmä kuin leikkii olevansa, niin kysymys on trollimuokkauksista, ja trollimuokkauksia on turha katsella.

Uskoisin myös, että Käyttäjä:Htm, joka vielä myös ehti kumota Hartzin muokkauksen, yhtyi diffit arvatenkin luettuaan tähän tulkintaani, so. että kyseessä eivät olleet henkilökohtaiset hyökkäykset, ja mallineen siksi saattoi poistaa.

Kuitenkin toisaalta voi olla myös, että minun (ja Htm:n?) tulkinta asiasta on on väärä, ja mallinetta ei olisi tullut poistaa, ja näin siis kaivattaisiin varmistusta tälle huutoäänestykselle 2-1 laajemmalta arvioijajoukolta tai argumentteja jomman kumman näkemyksen tueksi tai niitä vastaan.

Erityisenä seikkana on huomattava Hartzia sitova kommenttipyyntö, jonka yhtenä syynä oli juuri trollaukseksi katsottu toiminta. Silloin ei ehkä ole henkilökohtainen hyökkäys ilmaista näkemyksensä, että kyseessä on ollut trollaus.

Toisaalta ilmaisin tämän kyllä värikkällä kielellä, mikä ei ole suositeltavaa, ja mistä olen itsekin monta kertaa sanonut muille, ettei se ole suositeltavaa. Tämä kuitenkaan ei nähdäkseni ole henkilökohtainen hyökkäys, koska en sanonut "on tyhmä" vaan nimenomaan "ei ole noin tyhmä". - Vaikka, jos katsotaan, että se oli, niin myönnän virheeni auliisti, koska viisi päivää kuumeessa maattuani olen vielä vähän toistaitoinen, ja parempi ehkä olisi ollut pysyä vielä kokonaan muissa ikkunoissa.

Kysyn tätä nyt täällä, koska pidän alkuperäistä kumoustani oikeana, mutta jos katsotaan, että olen väärässä niin voi sen toki antaa ollakin.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 19.59 (EET)

No ei niistä sun kommenteista / muokkausyhteenvedoista voi olla huomaamatta henkilöön käyviä kohtia. Turha henkilöön käynti on kielletty. Ei tommosia sammakoita saa päästellä. Ei muita käyttäjiä saa nimitellä tyhmiksi, uusavuttomiksi tms. Ihan hyvin nuo olisi voitu jättää sanomatta. Olit ainoa osapuolista, joka noita viljeli. Saat kuitenkin anteeksi. En jaksa enää selittää jäätyneestä suklaasta ja jäätelön suklaahippusista ja -kuorrutteista enempää. Se keskustelu epäonnistui täydellisesti kommunikaatio-ongelmien vuoksi, kun molemmat puhuivat eri asioista (Urjanhai maitotuotteesta nimeltä jäätelö ja Hartz siinä jäätelössä olevista jäisistä suklaahipuista tai -kuorrutteista). Urjanhai sitten piti Hartzia typeränä, kun Hartz ei ymmärtänyt maitotuotteen kuohkeudesta ja sulattamisesta & jäädyttämisestä, sillä Hartz keskittyi niihin suklaapaloihin eikä siihen kuohkeaan maitotuotteeseen. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 20.09 (EET)

Keskustelun epäonnistumisesta voidaan olla yhtä mieltä. Jos pystyy toisessa ikkunassa tekemään jotain järkevää vähän puolikuntoisena, niin ei pysty täällä. Muut jatkakoot.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.27 (EET)

Vähemmästäkin on käyttäjiä estetty ja tarkoitan sillä Hartzia. Tätä touhua seurattuani voin vain sanoa, että harva vandaali aiheuttaa niin paljon ongelmia kuin Hartz. Ja jos tämä on HH, niin minut voi estää mutta en peru sanojani. --Käyttäjä:Kielimiliisi 24. maaliskuuta 2015 kello 20.16 (EET)

Ei mitään erityistä, meni jo

Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Tässä jäätelösuklaahippufarssissa Hartzista ei ollut harmia, vaan Urjanhai heitti HH:t ja poisti lopuksi koko keskustelun. Näissä on aina osapuolia, tänään se oli Urjanhai, eilen joku muu. Se, että huomautetaan sitten HH:sta ja yritetään jotenkin puolustautua HH:ta latelevalta käyttäjältä, niin ei se kiellettyä voi olla. Se joka tekee HH:n, se tekee HH:n (tai useampia). HH:n sijaan voi sanoa vaikka, että "mielestäni olet väärässä" tai "ei se aivan noin ole". Keskustelut voivat pysyä 100-prosenttisesti asiakeskusteluina, joissa ei mennä henkilökohtaisuuksiin. Asiat riitelevät, eivät käyttäjät. Taipumusta kääntää asiat käyttäjien riitelyiksi ja henkilökohtaisuuksiin menemisiin, tulisi vastustaa. Trolliksi haukkumista on jatkunut jo pidempään, toivon että se julistetaan vihdoin viralliseksi HH:n muodoksi, jotta keskustelun taso voisi kohentua. Htm:n kommentteja en erityisesti noteeraa, sen verran kipakkaa tekstiä tuli minuksi tekeytyneen vandaalin jättämään kommenttiin taannoin. Toki oli ilo sekin huomata. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 20.30 (EET)

Ei se nyt ihan noin mene... Yhteisö on todennut ongelmaksi Hartzin täysin turhat keskustelunavaukset ja niistä syntyvän keskustelun (syntynyt keskustelu oli tässäkin se ongelma). Hartzin tämän päivän turhat poistetut keskustelunavaukset: [1]. Nämä kommentit aiheuttavat ongelmia ja ne pitää saada loppumaan nyt heti ja täysin kokonaan. Hartzin myötävaikutuksella tai sitten ilman Hartzia. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 20.37 (EET)

Ei näissä ole kyse ongelmista, joita Hartz mukamas aiheuttaa, vaan siitä että Hartz mielletään ongelmaksi. Ongelman määrittely on tipotiessään ja ongelma on lähinnä persoona ja menneet hankaukset. Tietenkin Gopase+f mieltää Hartzin ongelmaksi -- tämä pätee myös toiseen suuntaan: Hartz mieltää Gopase+f:n ongelmaksi. Tämän voi sanoa ihan suoraan, että Hartz mieltää Gopase+f:n haitalliseksi muokkaajaksi, sori vaan. Ei kaikkien käyttäjien tarvitse erityisemmin toimeen tullakaan keskenään, jos he keskittyvät artikkelimuokkauksiin, eivätkä juurikaan muokkaa samoja artikkeleita tai jutustele keskenään. Gopase+f on lähtenyt tälle rangaistuslinjalle, jossa Hartz on punainen vaate, maalitaulu ja ohjusten koordinaatti. Gopase+f leppyy arvatakseni vain sillä, että Hartzille on annettu ikuinen esto. Siihen asti sama jatkuu. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 20.48 (EET)

Hartz ei ole mikään punainen vaate jota pitäisi rangaista vain rankaisemisen ilosta. Hartzin toiminta on se ongelma ja siihen tullaan jatkossakin puuttumaan. Siinä ei auta vaikka Hartz kuinka haukkuisi ongelmalliseen käytökseensä puuttujia milloin miksikin "haitallisiksi muokkaajiksi" tai muuksi vastaavaksi. Gopasekin leppyy heti kun Hartz lopettaa trollauksen turhilla keskustelunavauksilla. [2] Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 20.53 (EET)

Eiköhän Gopase+f:n ja Hartzin keskusteluilla ole ollut useita seuraajia. Luulin, että sunnuntaina eli pari päivää sitten saimme jo rauhan maahan ja voisimme muokata sulassa sovussa koko kevään kesään asti. Niin ei kuitenkaan ole käynyt. Itse asiassa Gopase+f tulee edelleen keskustelusivulleni ja kuin sattumalta tiivistää ja poistaa epäolennaisuuksia muokkaamistani artikkeleista "rankalla kädellä", tyyliin napsaisee puolet artikkelista pois. Tämä on ollut jo pidempiaikainen ongelma, jonka loppumista olen toivonut. Useat yritykseni saada rauha maahan eivät ole onnistuneet, sillä Gopase+f rikkoo aina tulitauon. Voin luvata, että jos tässä nyt taas saataisiin tulitauko sovittua, niin parin päivän päästä Gopase+f olisi keskustelusivullani, tai tämä jahti jotenkin muuten jatkuisi. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.04 (EET)

Ööö, en tiiä mistä tulitauosta Hartz puhuu. Minä en ole täällä tappelemassa, vaan parantamassa Wikipediaa. Minä siivoan heikkolaatuista sisältöä artikkeleista pois ihan kaikilta käyttäjiltä tasapuolisesti. Se ei ole mikään mun vika että Hartz tuottaa heikkolaatuista sisältöä ja sitä pitää silloin tällöin poistaa. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.13 (EET)

Toiveeni on, että Gopase+f ja Hartz eivät vuorovaikuta keskenään. Tämän toiveen olen esittänyt jo kuukausia sitten ja ne samat ongelmakohdat, joita vuorovaikutuksessa on jatkuvasti, olen esittänyt, eikä vuorovaikutus ole kehittynyt parempaan päin. Sama häiriötä aiheuttava provosoiva rumba jatkuu ja ylläpitäjien ilmoitustaululle on ilmestynyt jotain IP-osoitteiden huolia, että jatkuuko tai yltyykö. Tähän pitää saada stoppi. Minä olen halunnut stoppia koko ajan vapaaehtoisesti sopuratkaisulla, mutta se ei onnistu. Hartz on tyhmä, hän käy keskustelua muokkausyhteenvedoissa, keskustelut ovat väärissä paikoissa, keskustelukommentit ovat turhia, keskustelukommentit ovat virheellisiä, Hartzin kommentit ovat yksityisajattelua, kaikki kommentit tulee poistaa, Hartzin tuottama sisältö on heikkolaatuista, Hartzin kirjoittamia artikkeleita pitää tiivistää ja epäolennaiset tulee karsia... Gopase+f johtaa puhetta ja toimii tuomarina jatkuvasti kun on kyse Hartzista, ja on taas paikalla kun sopiva keskustelu löytyi (ja samalla jätti jotain ihanaa keskustelusivulleni). Kaikki tuo on vieläpä hyvin yksisuuntaista, sillä Hartz ei uskalla edes koskea Gopase+f:n juttuihin vaan juoksee pakoon ja piiloutuu, sillä ei halua vuorovaikuttaa Gopase+f:n kanssa, mitä nyt joskus on pakko yrittää pitää puoliaan edes hetken. Ei tästä tule mitään, tämä on jo nähty. Täällä heiluu joku ei-ylläpitäjä paikan yliylläpitäjänä. Hyväksyisin kaiken edes jossain määrin, jos Gopase+f olisi valittu ylläpitäjäksi, mutta kun ei ole. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.47 (EET)

Jos sä oikeasti haluat vähentää mun kommentointia ni tässä yksinkertaiset ohjeet: 1) jätä tekemättä turhat keskustelunavaukset ja jätä muutkin turhat keskustelukommentit pois per sua koskevat kommenttipyynnöt. 2) älä kumoa poistoja kun joku moderoi noita sun turhia keskusteluita. 3) kirjoita kommenttisi oikeaan paikkaan 4) älä trollaa. Näillä yksinkertaisilla ohjeilla vuorovaikutus varmasti vähenee. Jos jatkat samanlailla parantamatta omaa toimintaasi jatkuu vuorovaikutuskin samanlailla. Hartz ihan itse päättää miten homma jatkuu. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 22.08 (EET)

Sitenkö loppuu kaikki muukin? Esim. keskustelusivulleni ei enää tupsahda "Hartz on paska"? diff Ei nää ongelmat keskustelemalla selviä. En vuorovaikuta enempää ja välttelen. Outta here. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 22.18 (EET)

Itehän sä itseäsi näin luonnehdit [3]. Kohta 4: älä trollaa. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 22.24 (EET)

En ole mitään sotinut, olen poistanut Hartzin kommentin kertaalleen ja sen jälkeen sivu olikin jo suojattu. 1) huomautusmallineen käyttö vakiokäyttäjien huomauttamiseen ei ole sopivaa 2) henkilökohtaista hyökkäystä ei ollut tapahtunut joten siitä syyttäminen on HH. 3) Hartzin kysymystulva on häiritsevää. -Htm (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.22 (EET) (edit) Käytin palautusnappulaa, en kumousta, joten minua ei tarvitse uhkailla muokkausyhteenvedossa valheellisin perustein.

Et olekaan sotinut. 3RR ei tullut täyteen. Sinulta jäi kuitenkin kumouksen perustelut kirjoittamatta. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.47 (EET)

Usko nyt jo: kun palauttaa muutoksen, siihen ei tule mahdollisuutta kirjoittaa muokkausyhteenvetoa. Katso Wikipedia:Palautus. --Htm (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.52 (EET)

En jaksa vängätä. Kumous + asianmukaiset perustelut siihen. Ulostaudun tästä keskustelusta. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 22.01 (EET)

Korjasin tuonne avattavaan, en ole näköjään viiden päivän petipotilaana olon jälkeen vielä riittävän terve wikipediaan. Sinällään yllättävää, että asiallisia töitä pystyy tekemään toisessa ikkunassa mutta wikipedia menee plörinäksi. --Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.54 (EET)

Kiitän viisaudesta. Minäkin ulostaudun tästä keskustelusta. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 22.01 (EET)

Lehdistövastaavan pesti: paikka auki

Olen ollut vuoden päivät Wikipedian lehdistövastaavana. Suuremmin pesti ei ole vaivannut, muutaman kuukauden välein haastattelupyynnön välittämistä, Wikipediayhteisön periaaatteiden selvittämistä tai muuta vastaavaa. Mitään merkittävämpää en ole saanut aikaiseksi.

Nyt tarvittaisiin pestiin uusi henkilö; joudun kuittaamaan itseni ulos. En nimittäin ehdi seuraamaan yhteisössä käytyä keskustelua, mikä on mielestäni ehdottoman tarpeellista lehdistövastaavalle. Kiitän kokemuksesta ja toivotan jatkajalle menestystä. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 01.08 (EET)--

Tässä varmaan kannattaa vähitellen kerätä ainakin kaksi ehdokasta ja järjestää samankaltainen yhteisöllinen valinta kuin viimetteks. --Pxos (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 15.57 (EET)

Ihmiset ovat pallotelleet toisiaan, ja nähdäkseni lottokoneesta on noussut yksi "ehdollinen ehdokas" eli Haltiamieli. Löytyykö muita halukkaita? Jos on vain yksi tehtävään jotenkin puolipitkin hampain suostuva, silloin ei tarvita vaalia lainkaan vaan hän humpsahtaa tehtävään suoraan. Olisi kuitenkin jotenkin hauska saada selville yhteisön mielipide. Tietysti EVVK on myös konsensuksen muoto. --Pxos (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 19.08 (EET)

Juu ei toistaiseksi näytä ylen suurelta tämä into avointa pestiä kohtaan. Varmaan ennen "humpsahtaa suoraan tehtävään" -vaihetta pitäisi kuitenkin mainostaa avointa pestiä Ajankohtaista-ikkunassa tai jossakin muussa hiukan sekalaista kahvihuonetta näkyvämmässä paikassa (kuinka iso prosentti edes jotenkin hieman aktiivisista muokkaajista mahtaa kahvihuoneita aktiivisesti seurata? seuraako merkittävästi isompi osa mitään muutakaan kanavaa? kuuleeko kukaan? haloo?). – Haltiamieli 10. maaliskuuta 2015 kello 19.50 (EET)

Kyselin Metassa, voiko asiasta tehdä mainosbannerin, joka näkyisi seulojille. (Perusteena seulojat = luotettavia aktiivikäyttäjiä, ja tuskin yhteisö haluaa lehdistövastaavaksi jotain tuntematonta uutta käyttäjää, joka ei tunne peruskäytäntöjä.) Muuten sekalaista-kahvihuoneen pitäisi periaatteessa olla täysin kelvollinen tiedotusfoorumi, koska kahvihuoneet ovat yhteisiä asioita varten. Joskus on esiintynyt sellaista, että joku käyttäjä aloittaa keskustelun ja työntää sen ajankohtaista-sivulle, koska hän pitää sitä kovin tärkeänä. Harvat keskustelut ovat niin tärkeitä ja jos se yleistyy, kohta ajankohtaista-sivukin on mitäänsanomaton ja pitää alkaa tehdä henkilökohtaisia sykkiviä mainoksia, jotka pitävät jotain kilisevää ääntä vähintään minuutin ajan, kun kirjautuu tänne. Ei sellaista. --Pxos (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 20.08 (EET)

Kyllä jengi ajankohtaista sivua lukee varsinkin jos antaa riittävästi aikaa huomata asian. Lisäsin lehdistövastaavan pestin nyt ajankohtaista sivulle. Seuratuista jutuista, niin poistin sekalaista kahvihuoneen ja muutaman muun sivun kokeeksi tarkkailulistaltani ihan vain sitä varten, että jos se auttaisi keskittymään Wikipediassa juttujen tekemiseen keskustelun sijaan. --Zache (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 16.07 (EET)

Olin huomaavanani, että Wikimedia Suomella on palkollisia. Eikö lehdistövastaava voisi toimia sen piirissä? Minusta fi-wikin pitäisi saada pikaisesti lisää kirjoittajia, joten tarvitaan aktiivista tiedotusta. Aktiivisuus onnistuu parhaiten, kun on palkattu työntekijä. Yksi ajatus wikipedian edistämiseksi olisi vaikka se, että näin vaalien alla promottaisiin sitä, että valtio palkkaisi työttömiä akateemisia työttömyystöihin kirjoittamaan artikkeleita. Siitä työstä jäisi jotakin jälkeäkin. Vilkapi (keskustelu) 15. maaliskuuta 2015 kello 22.03 (EET)

Tommi Kovala (pj) on Wikimedia Suomen lehdistövastaavana ja on Wikimedian listoilla suomenkielisenä yleisenä lehdistökontaktina eli hän on Riisipuuron ohella vastaillut kun on tullut kyselyitä. Suomenkielinen Wikipedia yhteisönä oli ainakin vielä Riisipuuron valinnan aikaan sitä mieltä, että yhteisöllä pitäisi olla sen sisältä joku kuka hoitaa viestintää myös ja se on minusta ihan hyvä periaate ihan siksi, että täällä on joku kuka on perillä siitä miten systeemi toimii ja tuntee yhteisön. Useammassa lehdistövastaavassa on tärkeää myös minusta se, että saadaan uusia ihmisiä sisälle hoitamaan hommaa kun joka tapauksessa viestintävastaavat ennemmin tai myöhemmin vaihtuvat. --Zache (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 13.24 (EET)

Hakuajan päättyminen

Laitetaan tähän nyt diktatorisesti joku takaraja. Ehdokkaiden on ilmoittauduttava tähän keskusteluketjuun viimeistään 31. maaliskuuta 2015 kello 23.59 mennessä, jonka jälkeen järjestetään uuden lehdistövastaavan vaali ehdokkaiden välillä samalla periaatteella kuin vuonna 2014. Jos ehdokkaita on ilmoittautunut määräpäivään mennessä vain yksi, hänet valitaan uudeksi lehdistövastaavaksi suoraan ilman äänestystä huhtikuun alusta alkaen. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 16.34 (EET)

Järjestysnro	Ehdokas	Ilmoittautumispäivä	Suostumus
1.	Haltiamieli	3. maaliskuuta 2015	linkki

Uusi lehdistövastaava

Nähtävästi Haltiamieli nyt sitten aloittaa lehdistövastaavana. Täysi tuki hänelle. –Ejs-80 1. huhtikuuta 2015 kello 22.06 (EEST)

Hienoa että tähän projektia tukevaan tehtävään löytyi sopiva wikiaktiivi. Uusi lehdistövastaava voisi käydä lisäämässä yhteystietonsa Wikipedia:Lehdistölle/Yhteystiedot -sivulle. Lykkyä tykö! Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 22.17 (EEST)--

Näyttäisi siltä, ettei kukaan tullut viime tingassa syöttämään silliä ja kuravettä. Pyrin siis olemaan tehtävän tasalla, kunnes toisin päätetään. Ja jos jollakulla ennemmin tai myöhemmin ilmenee erityistä intoa tähän tehtävään, niin innostuksestaan kannattaa ilmoitella ja vähintäänkin voidaan sitten järjestää äänestystä pestin hoitajasta. – Haltiamieli 2. huhtikuuta 2015 kello 01.54 (EEST)

Onnea matkaan! --Höyhens (keskustelu) 2. huhtikuuta 2015 kello 09.51 (EEST)

New Wikipedia Library Accounts Available Now (March 2015)

Apologies for writing in English, please help translate this into your local language. Hello Wikimedians!

The TWL OWL says sign up today!

The Wikipedia Library is announcing signups today for, free, full-access accounts to published research as part of our Publisher Donation Program. You can sign up for new accounts and research materials from:

• Project MUSE — humanities and social science books and journals
• DynaMed — clinical reference tool for medical topics
• Royal Pharmaceutical Society — pharmaceutical information and practice resources
• Women Writers Online — a digital humanities database focused on women's literature
• Newspapers.com — American newspapers database w/ Open Access opportunities (expansion of accounts)

Many other partnerships with accounts available are listed on our partners page. Do better research and help expand the use of high quality references across Wikipedia projects: sign up today!
--The Wikipedia Library Team 2. maaliskuuta 2015 kello 23.14 (EET)

Help us coordinate Wikipedia Library's distribution of accounts, communication of access opportunities and more! Please join our team at our new coordinator page.

This message was delivered via the Global Mass Message tool to The Wikipedia Library Global Delivery List.

Hätähuuto: Löytyykö vapaaehtoista selvittämään ja tarvittaessa koordinoimaan tätä Suomessa? Voisi tutkia, pystyisikö tuohon saamaan mukaan suomalaisia palveluita kuten Suomen kansallisbiografia (niitä varten, jotka eivät pääse sinne jonkun muun käyttämänsä palvelun kautta maksutta), Suomen talouselämän vaikuttjat (osa edellistä, mutta ei sisälly esim. Nelli-Portaaliin) jne. --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 09.13 (EET)

Voisitteko kertoa, mitä lähteitä tarvittaisiin kipeimmin. Suomen Wikimedia-yhdistyksellä on nyt mahdollisuus parantaa juuri tätä asiaa, mutta mitä lähteitä, millaisilla keinoilla? --Susannaanas (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 10.44 (EET)

Eräs mihin on ollut kiinnostusta, on Suomen kansallisbiografia sekä siihen liittyen Biografiakeskuksen muut julkaisut sen sisarjulkaisuina. Jotkut pääsevät kansallisbiografiaan Nelli-portaalin kautta korkeakoulujen tai kunnallisten kirjastojen käyttäjinä, mutta kaikilta tämä ei syystä tai toisesta onnistu. Lisäksi jotkut biografiakeskuksen julkaisut, kuten Suomen liike-elämän vaikuttajat eivät ole mukana Nellissä (tai ei ainakaan ollut viimeksi, kun asiaa selvitin). Muita voivat olla monet tieteelliset sarjat, joihin pääsee ainakin ylipistojen kirjastojen koneilta ja yliopistojen käyttäjät myös kotikoneiltaan, mutta muiden pitää työskennellä kirjastoissa. Tämän ulkopuolella tulevat välittömästi mieleen sanomalehdet kuten Helsingin Sanomat ym. tai muut laatulehdet, kuten esim. Suomen kuvalehti. Näihin ei kai pääse vapaasti kuin tilaamalla verkkolehden.

Joskus viime vuonna olin yhteydessä Biografiakeskukseen ja kyselin heidän kiinnostuksestaan, ja he olivat alustavasti kiinnostuneita. Kun yläolevassa systeemissä on valmiit menettelytapasabluunat lukuoikeuksien myöntämisestä hakemuksesta ahkerille muokkaajille, niin tässä olisi valmiit palikat. Selvittää voisi kai lähinnä, pystyisikö tuohon kansainväliseen systeemiin saamaan suoraan mukaan joko jotain suomalaista portaalia, kuten Nelli-portaali (tai tässä alempana esiin tullut Lehtiluukku), tai vaihtoehtoisesti joitain yksittäisiä suomalaisia palveluja, jotka sisältyvät siihen, kuten esimerkiksi biografiakeskuksen palvelut, tai suomalaisia palveluita Nellin ulkopuolelta, kuten esim. Helsingin Sanomat tai Suomen kuvalehti. Mitä muita vaan tulee mieleen, niin voi ehdottaa.

Menettely, jota esitin, oli että wikimedia suomen Community Coordinator -tehtäviä hoitava assistentti työtuntiensa puitteissa voisi tutkia toisaalta tuon Wikimedia Library -konseptin soveltamismahdollisuut meille fi-wikiin joko osana tuota kansainvälistä Wikipedia Library -hanketta tai vaihtoehtoisesti paikallisesti sekä toisaalta sen, mitä suomalaisia palveluita olisi mahdollista saada mukaan joko tuohon kansainväliseen sabluunnaan tai vaihtoehtoisesti samanlaiseen käyttöön paikallisin järjestelyin. Joka tapauksessa oikeuksien myöntämismenettelylle tuossa lienevät jo valmiit menettelytavat olemassa.

Näin assistentti voisi valmistella, selvittää ja tarvittaessa neuvotella joko kansainvälisen systeemin kautta tai suoraan ja joko Nelli-Portaalin tai joidenkin muiden portaalien kautta tai kunkin suomalaisen palvelun kanssa suoraan menettelyn lähtien tuosta kansainvälisestä mallista, ja kun ehdotus sopivaksi menettelyksi olisi löytynyt, niin sen ylläpito pyrittäisiin saamaan suomenkielisen wikiyhteisön puolesta vapaaehtoisvetoisesti toimivaksi. (En nyt muista mikä elin tuossa Wikimedia Libraryn mallissa oli myöntöpäätöksiä tekemässä.) Tämän olisin jo tutkinut ja valmistellut, jos olisin ehtinyt mutta kun teen vieläkin IRL viime vuoden rästitöitä, niin esitän tätä menettelyä. Jos joku ehtii osallistua, niin hyvä.

Etenkin kaivataan toiveita ja näkemyksiä, mitä muita wikimedisteille hyödyllisiä maksumuuripalveluita voisi olla nyt mainittujen ohella. Toinen tärkeä kysymys varmaan on, päästäänkö tässä käytännössä etenemään paremmin yksittäisten palveluiden vai portaalien (kuten Nelli) kautta. Tätä en osaa yhtään sanoa.--Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 20.20 (EET)

Itselläni tulee myös ensimmäisen mieleen Suomen kansallisbiografia ja Helsingin Sanomien arkisto. HS arkistohan oli helmikuun alussa ilmaiseksi käytettävissä, sain sentään muutamaan artikkeliin lisätty tietoja. Myös seuraavat lehdet tulevat mieleen, Suomen Luonto ja ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Ympäristö-lehti. Sitten on tietysti lehtiä joita ei ole mahdollista lukea ollenkaan netissä kuten esimerkiksi ympäristöalan ammatilehti Ympäristö ja Terveys. –Makele-90 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 20.59 (EET)

Suomen luonto -lehden digitaalinen näköislehti on näköjään Lehtiluukku-palvelussa, jossa muistan vanhastaan, että on paljon myös ainakin seudullisia ja paikallisia sanomalehtiä. Muuten siellä näkyy olevan myös paljon muita harrastuslehtiä, järjestölehtiä ja puoluelehtiä. --Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 21.47 (EET)

Tilastokeskus, sen materiaali on ymmärtääkseni ainoastaan osittain ilmaista. Nellin avautuminen olisi loistava juttu, sen rinnalla on jokin Hesari pikkutekijä. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 02.53 (EEST)--

Laulaja-lauluntekijä

Aika monessa poplaulajan johdannossa artistia kuvaillaan laulaja-lauluntekijäksi. Kyseiseen luokkaan heistä kuuluu kuitenkin aika harva (tosin sieltä löytyy mm. Miley Cyrus ja Justin Bieber). En-wikissä pidetään sellaista linjaa, että biisejä kirjoittaneita poppareita ei lueta kyseiseen joukkoon, koska laulaja-lauluntekijä katsotaan eri "genreksi", jossa laulujen sanoilla on usein erityinen merkitys, ja säestyksenä voi olla esim. vain yksi instrumentti. Kannattaisiko täälläkin mennä sillä linjalla, että jos poppari on kirjoittanut biisejä, niin hänet voitaisiin mieluummin luokitella/määritellä laulajaksi ja lauluntekijäksi? --Whitetabor (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 18.16 (EET)

"Laulaja-lauluntekijät" -luokka tulisi poistaa ja lisätä siellä olevat artikkelit luokkiin "laulajat" sekä "lauluntekijät". --Stryn (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 18.49 (EET)

Tjaa-a. Kyllä se luokka mun puolesta voi olla olemassa, mutta aika sekalaista on luokittelu: jotkut artikkelit ovat sekä laulaja- että laulaja-lauluntekijä -luokassa, jotkut vain jälkimmäisessä. (Ja eikös niiden pitäisi olla kaikissa kolmessa...) Ehkä vain muuttelen noita määritelmiä sitä mukaa kun niihin törmäilen, ja unohdan luokat tähän hätään. --Whitetabor (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 21.04 (EEST)

Nähdäkseni laulaja-lauluntekijä on ennen kaikkea väljä genre eikä kaikkia henkilöitä, jotka toimivat laulajina sekä lauluntekijöinä voida kutsua termillä. Laulaja-lauluntekijä-artikkelissa kyllä väitetään toisin. Nähdäkseni laulaja-lauluntekijöiksi kutsutaan lähinnä sooloartisteja, jotka esiintyvät ainakin toisinaan yksin itseään (yleensä akustisella kitaralla) säestäen. Musiikillisesti genre yhdistyy 1960-luvun folk revival -liikkeeseen. --37.136.42.172 2. huhtikuuta 2015 kello 13.01 (EEST)

Olen samaa mieltä, ehkä ilmaisin sen epäselvästi. Tarkoitin, että jos joku on laulaja-lauluntekijä, niin hän on myös laulaja ja lauluntekijä. Mutta jos artisti laulaa ja tekee biisejä, niin se ei tee hänestä vielä laulaja-lauluntekijää, ja jos tekisi niin kyseinen määritelmä ja luokka olisivat tarpeettomia. Kyseinen artikkeli on mielestäni lähinnä mielipidekirjoitus, koska siinä ei ole lainkaan lähteitä. Jos katsoo sen historiaa, niin siellä on jopa puhuttu biisien tekemisestä muille artisteille. Nyt siellä sanotaan, että esim. Ville Valo ja Rasmuksen Lauri ovat laulaja-lauluntekijöitä, mutta eivät kyllä minusta ole. Sittenhän pitäisi olla myös basisti-lauluntekijä, jos bändin basisti kirjoittaa biisejä. --Whitetabor (keskustelu) 2. huhtikuuta 2015 kello 21.07 (EEST)

Wikipediaan suomenkieliset koulutussivut

FB-ryhmässä Wikipedian ystävät nostettiin esiin suomenkielisen koulutusaineiston tarve. Voisimme aloittaa Wikipediaprojektin / jatkaa olemassaolevaa edistämään Wikipedian käyttöä opetuksessa. Mikä nimeksi, tai minkä projektin herätämme eloon? Englanninkielinen serkku on tämä Education program. Tässä ruotsinkielinen Utbildningsprogram. Muut kielet ovat العربية Español, فارسی, Latviešu, Nederlands, Português, Українська. Ohjeistusta koulutustarpeisiin löytyy myös muista maista. --Susannaanas (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 16.26 (EEST)

Wikipedia:Opettajalle on olemassa. Wikipedia:Kouluille voisi olla yleisempi/ylämuoto. --Usp (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 13.18 (EEST)

Lähdetietoja

Olen juuri tehnyt bändistäni HattiWatit Wikipedia-sivun ja minulta pyydellään kovasti lähdetietoja ajalta "ennen tietokoneita", eli 1990-luvulta. Millaisia lähdetietoja pitäisi löytyä (ja mistä), että kyseiset faktatiedot "hyväksyttäisiin" myös Wikikantaan luotettavina? --Jarkka.jargon (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 17.56 (EEST)

Jos on lehtikirjoituksia, kirjallisuutta, TV-näkyvyyttä tms, niin kelpaavat "nettiajan" ulkopuolelta lähteeksi toki myös. Pääpointtina kait se, että kaikki mitä kirjoitat, on jollain tavalla pystyttävä tarpeen vaatiessa myös todeksi osoittamaan.--Veli Himmeä (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 18.57 (EEST)

Ministeritietoihin viittaaminen valtioneuvosto.fi-sivustolla (ex ministerikortisto)

Valtioneuvosto.fi-sivustolla aiemmin ollut ns. ministerikortisto on muuttanut muotoaan hakusivuksi valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit Onko mahdollisuus viitata yksittäisen ministerin tietoihin linkillä siis menetetty? Pitäisikö ministerikortisto-viittaukset hävittää kokonaan (esimerkissä, jossa ilmiöön törmäsin Åke Gartz on viittaus ministerikortistoon sekä lähteissä että aiheesta muualla -osiossa.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 10.37 (EEST)

Ei, Valtioneuvoston webbimaakarit ovat vain pistäneet tulokset iframe:n sisälle. Saat sen iframen sisällön esille esimerkiksi siten, että menet kaikki ministerit listaan ja avaat linkin uuteen välilehteen. Muutin linkin {{Ministerikortisto}}-mallineessa osoittamaan suoraan tuon iframen sisältöön. Lopputulos ei ole mitenkään äärettömän nätti, mutta me ei kuitenkaan asiaan pystytä vaikuttamaan. --Zache (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 11.44 (EEST)

Eri kahvihuoneiden saaman yleisön määrä

Täällä on joskus mietitty eri kahvihuoneiden tarkoitusta, onko keskustelu oikeassa osastossa, voiko sen siirtää ja kuka mitäkin katsoo. En aloita mitään keskustelua mistään, kirjaan tähän vain muistiin, kuinka moni tunnus on merkinnyt eri osaston tarkkailulistalleen (”yleisöä”) per 3. huhtikuuta 2015. --Pxos (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 17.35 (EEST)

Kahvihuoneen osasto	”Yleisöä”
Käytännöt	284
Sekalaista	276
Tekniikka	213
Neuvonta	195
Kysy vapaasti	179
Uutiset	165
Tekijänoikeudet	146
Kielenhuolto	138
Ja vertailun vuoksi:
Ylläpitäjien ilmoitustaulu	123
Wikipediassa ajankohtaista	144

Artikkelit elävistä henkilöistä

Siirretty täältä.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.53 (EEST)

Hei,

Poistit Eeva-Johanna Elorannan sivuilta tiedon rikosella ansaitun hyödyn suuruudesta. Miksi näin? Jos vaikka katsoo kansanedustaja Jukka Virhiälän sivuja, niin siellä on maininta lahjuksen ottamisesta ja samalla myös mainitaan miten isosta summasta on kyse, jotta lukia pystyy itse arvoimaan teon vakavuutta.

Eikö tässä Eeva-Johannan tapauksessa ole aivan vastaavasta asiasta kyse? Kiistatanto on, että Eeva-Johanna Eloranta oli varastanut kaupasta 400 euron edestä tavaroita. Olisi hyvä jättää tieto rikosella ansaitun hyödy suuruudesta, jotta "tulevat sukupolvet" voivat arvioida olisiko rikosesta pitänyt tuomita jopa varkauteen. Minusta tuon summan mainitsemisesta ei ainakaan voi olla mitään haittaa ja pidän sitä jopa yhteiskunnallisesti hyvinkin merkittävänä tietona.

Wikipedian yksi peruspilareista on kuitenkin tiedon levittäminen, ei sen salaaminen tai poistaminen, eikö vain :-)  –Kommentin jätti 87.95.52.92 (keskustelu)

Jätän tämän vapaasti muitten arvioitavaksi. Omasti mielestäni yksityiskohdilla mässäily tällaisissa on tyylitöntä ja tyylittömyys ei kuulu korkeatasoiseen tietosanakirjaan. Kuitenkin oltiinpa tiedon lisäämisestä mitä mieltä tahansa, niin ensimmäinen edellytys on, että lisätyn tiedon tulee tämäntapaisissa asioissa aina perustua viitattuun lähteeseen. Jos se perustuu johonkin muuhun lähteeseen kuin siihen, mihin on viitattu, sitä ei tule lisätä tai tulee antaa lähde, johon lisäys perustuu. Koska viitattuihin lähteisiin ei nyt ollut toimivia linkkejä, niin tämäkin jäi nyt epäselväksi. Muita lähteitähän toki voi löytyä, mutta sen jälkeen kun lähteistä on varmuus voidaan keskustella siitä, tulisiko jonkunh tiedon olla artikkelissa vai ei ja jos niin missä muodossa. Mutta kuten sanottu, jätän tämän muiden harkittavaksi, koska selvempi käsitys saadaan, kun useampi esittää arvionsa.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.03 (EEST)

Koska minulta kysyttiin myös arviota, niin minusta maininta tuomiosta ja päiväsakoista on ihan riittävä ja minusta asiaa voisi lisäksi tiivistää vielä enemmänkin. Ja vaikka tätä ei kysytty, niin vastaan myös tähän ettei minusta sitäkään tarvitse mainita, että kiristysepäilyssä mainittu poliisimies oli kokoomuksen kunnallispoliitikko (ja ehdokas?). --Zache (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.17 (EEST)

Haluatko muokata rohkeasti? Muokkaamista tosin vaikeuttaa, että nykyisiin lähteisiin ei ole toimivia linkkejä. Tulisiko tässä edellyttää toimivaa linkkiä? --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.20 (EEST)

Jaah, olikin jo muokattu.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.21 (EEST)

Summaa ei tarvitse mainita, koska näpistystuomio kertoo minkä kokoluokan asiasta on kyse. Mutta poliisin kokoomustausta kyllä kuuluu asiaan. Se kertoo mahdollisista poliittisista motiiveista. --Kampurajalka (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.45 (EEST)

Jos lähteet eivät kerro mitään poliittisista motiiveista, niin ei tule meidänkään sellaista vihjailla (lähteet eivät pelitä, niin en tiedä mitä niissä on sanottu). --Otrfan (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.56 (EEST)

Jos lähteet kertovat, että poliisi oli kokoomuslainen kunnallispoliitikko, ei ole mitään vihjailua jos sen kertoo myös Wikipedia. Vihjailu on lähteessä ja lukija tulkitsee miten haluaa. --Kampurajalka (keskustelu) 5. huhtikuuta 2015 kello 20.12 (EEST)

Ihan hyviä pointteja. Minusta se, että rikoksella ansaittu hyöty kerrotaan avoimesti, ei kuitenkaan vielä ole mitään yksityiskohdilla mässäilyä. Tai sitten vastaavat tyylittömyydet pitäisi poistaa myös muiden rikokseen syyllistyneiden kansanedustajien tiedoista, jotta toimitaan loogisesti ja yhdenvertaisesti. Jos henkilö itse osallistuu lakien laadintaan ja samalla syyllistyy rikokseen, niin minusta kynnys tietojen julkaisemiseen pitäisi olla jopa matalampi. Ymmärrän että selkeästi virheellinen tieto poistetaan, mutta tuskin ketään voi haitata, että jostain asiasta on "liikaa" tietoa jos toisena vaihtoehtona on se, että myöhemmin tietoa ei enää ole saatavilla.

Mitä taas tulee näiden linkkien toimimaatomuuteen, niin eikö samalla logiikalla pitäisi poistaa koko tieto siitä, että hänet on tuomittu näpistyksestä, koska sitä ei voida suoraan vahvistaa näistä linkeitä? Itselläni on pääsy Hesarin vanhoihin lehtiin ja 27.4.2011 päivätyssä Hesarissa on mainittu rikosella ansaittu hyöty, joka on tässä tapauksessa ollut 400 euroa. Voidaan siis kiistatta todeta, että lähde on mainittu (HS:27.4.2011), eli nyt on kyse enää siitä, että onko tuo tieto tärkeää vai ei.

Voidaan myös kai perustellusti myös kysyä, että jos Hesari on katsonut tärkeäksi julkaista tuon tiedon, niin miksi sitä voisi julkaista myös Wikipediassa, koska harvoin ketään on kai väittänyt Hesarin syyllistyneen yksityiskohdilla mässäilyyn ja tyylittömyyteen ihan perus rikosuutisissa :-)

Mutta olisi kiva kuulla myös muiden mielipiteitä asiasta.  –Kommentin jätti 87.95.52.92 (keskustelu)

Voit kyllä ihan vapaasti lisätä toimivia linkkejä, jos sinulla on niihin pääsy. Jos joku tämäntapainen tieto on artikkelissa ilman lähdettä tai tietoa muutetaan tavalla, joka ei perustu artikkelissa ennestään olevaan lähteeseen lisäämättä samalla lähdettä, josta tieto löytyy, niin käytännön Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä miukaan tällaiset lähteettömät tai viitattuun lähteeseen perustumattomat lisäykset tulee poistaa, ja ne on aina poistettu. Asianmukaisesti lähteistetyn tiedon osalta voidaan sitten keskustella siitä, tulisiko tiedon olla artikkelissa vai ei, ja jos, niin missä laajuudessa ja missä muodossa. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.43 (EEST)

Siihen, tulisiko tieto poistaa, jos linkkejä ei voida tarkistaa, en ota kantaa. Erään toisen poliitikon kohdalla kerran oli joku erästä muunlaista asiaa koskeva tieto lähteistetty 10 vuotta vanhalla paperilehdellä, ja tämä poistettiin. Tässä kuitenkin, kun tämä ei ole montaa vuotta vanha, nin se joka tämän haluaa lähteistää, luultavasti löytää linkkejä helposti. Eli jos haluat että tieto on artikkelissa, niin voit etsiä tarkistettavissa olevia lähteitä.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.48 (EEST)

Nyt nuo toimimattomat linkit oli poistettu ja korvattu lähdepyynnöllä. Koska tuollaista tietoa ei voi pitää artikkelissa lähteettömänä, poistin tiedon. Lähdelinkkien poistajan kommentti asiaan tässä: [4]. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 15.09 (EEST)

Tuossa kiristysasiassa Eloranta on uhri eikä tekijä käsittääkseni. Ei hän ole kiristänyt mitään, ja kyseessä on vasta epäily, joten ei sitä tarvitse mahdollisten kiristäjienkään artikkeleihin laittaa. Eikä kyseessä ole mikään Elorannan sivu, vaan artikkeli Elorannasta. -Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 15.32 (EEST)

Joo, näin oli, ja se joka tähän syyllistyi, tai jota tästä epäiltiin, ei ymmärtääkseni ollut mikään merkittävyyskynnyksen ylittävä henkilö, esim. hänen nimeään ei silloin mainittu kai missään. Kun tuo tapahtui 2011, niin varmaan siitä joku loputuloskin tuli.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 15.38 (EEST)

Nyt siellä on edelleen vain paperilehti lähteenä. Mitäs mieltä tästä ollaan? Yleisesti ei missään nimessä vaadita nettilähteitä, mutta miten tässä? --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 16.55 (EEST)

Paperilehti on kelvollinen lähde. Olen kirjoitellut itsekin pitkät jorinat Turun kaupungintalon remontista, lähteenä Hesarista ja Tusarista syyskuulta 1999 peräisin olevat sivut, jotka minulla sattuivat olemaan. - Ja näpistystuomion olemassaolosta ei liene epäselvyyttä? --Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 17.09 (EEST)

Tässä vaan vaikuttaa vähän kikkailulta. Neutraalit aiheet ovat eri juttu. Elävien henkilöiden kohdalla tarkistettavuuden vaatimus korostuu. Tästä on joskus kai taitettu peistä ennenkin. Jokainen me olemme lukeneet lehdet, itse muistan monenlaisia asioita, mitä on ollut lehdissä 1970-luvulta alkaen, mutta en muista mitään niistä yksityiskohtaisesti ulkoa.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 17.23 (EEST)

Lähdeviite käsitellee kiristysasiaa, jossa yhteydessä mainittiin, että Eloranta jäi kiinni näpistyksestä lokakuussa 2009 ja että hänet tuomittiin maksamaan 30 päiväsakkoa. Jos verkkolähde löytyy ja jos joku sen linkittää tänne, niin hyvähän se olisi. Tässä on varmaan kikkailua mukana, kikkaillaan mukana. Sinänsä kansanedustajien rikokset ja rikkomukset on mainittu, varsinkin vakavammat. Tämä on nyt siinä rajalla, ottaa vai jättää. Näpistys on rikoslain mukaan aika vaatimaton rikos muihin verrattuna, kaiketi näpistetty tavara otettiin häneltä pois, joten rikoshyödystä puhuminen on hiukan outoa.--Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 17.51 (EEST)

Varmasti otettiin. Siitä ei varmasti tullut mitään rikoshyöytyä, sellainen puhe on yksinkertaisesti epätotta. Muutenhan tuon tapaisten on annettu olla, ja jos sitä lähtisi pohtimaan, tulisiko antaa olla, niin se vaatisi huomattavaa työpanosta ja mielellään päivystävää ihmisoikeusjuristia. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 18.12 (EEST)

Kyllä paperilehti lähteeksi käy, tosin aika nopeasti käyttäjä onnistui neljä vuotta vanhan Hesarin löytämään, kun vielä 14 minuuttia aikaisemmin tarjottiin nettilähdettä, josta läheskään kaikkia tietoja ei löytynyt. --Otrfan (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 17.14 (EEST)

Suomessa on tuomittu muistaakseni 90 päiväsakkoa kunnianloukkauksesta kun erään keski-ikäisen kansanedustajaehdokkaan nuoruudessa saama vankeustuomio yms. nostetiin esille vaalikampanjan yhteydessä. Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä myös oikean ja lähteellisen tiedon levittämisen johdosta. "Kunnianloukkaus. Joka 1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka 2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon." --MakeF (keskustelu) 5. huhtikuuta 2015 kello 19.41 (EEST)

Peruskoulun uskonnon tunnilla meille opetettiin, että on kaksi seulaa: totuuden seula ja rakkauden seula, joka on vielä hiukan totuuden seulaa tiuhempi. Wikipediassakin meillä on WP:Wikirakkaus, joka kai kainosti esittää toiveita siitä miten wikipediaanien tulisi suhtautua toisiinsa ja wikipediaan yhteyttä ottaviin eläviin henkilöihin, samalla kun tunnetusti Bob Dylan laulaa, että "We are living in a political world where love does not have any place". Toisaalta meillä on sitten WP:Artikkelit elävistä henkilöistä, joka sitovana käytäntönä säätelee sitä, mitä kirjoitetaan elävistä henkilöistä, uskaltautuivatpa he näyttämään nenänpäätään Wikipediassa tai eivät. Tämän viimemainitun osalta olen usein ajatellut, että ei olisi pahitteeksi saada vapaaehtoisyhteisöön päivystävää ihmisoikeusjuristia setvimään näitä kysymyksiä. Tai jos tämmöistä ihmettä ei ilmaannu, niin olen myös pohtinut mahdollisuutta anoa Säätiöltä rahaa tällaisen palkkaamiseen, kunhan vain ensin keksittäisiin, mitä kaikkea pitäisi kiireellisimmin selvittää. Mutta jo tämän selvittäminen, minkä hakemus välttämättä vaatisi, jo on oma suuri työnsä, mikä jo sekin vaatisi tämän vapaaehtoisen päivystävän ihmisoikeusjuristin muokkaajayhteisöömme. Eli näin siis nokka nousee ja pyrstö tarttuu niin kauan kunnes Matti Wuori (nyt jo vainaa) kävelee ovesta niin kuin Kaurismäen elokuvassa.--Urjanhai (keskustelu) 5. huhtikuuta 2015 kello 21.09 (EEST)

Odottavat muutokset -linkkejä Tuoreet muutokset-listalla

Miksiköhän minulla näkyy nyt useampi Odottavat muutokset-linkki Tuoreet-muutokset listalla, kun näin IP:llä muokatessa niitä en ole koskaan aiemmin nähnyt? 84.248.166.106 8. huhtikuuta 2015 kello 15.41 (EEST)

Nyt ei näy enää ainuttakaan. Mistähän mahtoivat ilmestyä? 84.248.166.106 8. huhtikuuta 2015 kello 16.06 (EEST)

IP-käyttäjillä niiden näkyvyyttä säädetään järjestelmäviesti:common.css:llä (kohta: Seulontakäyttöliittymän erilaisten tekstien piilottaminen tavallisilta lukijoilta) ja mikäli se ei latautunut, niin linkit näkyivät. --Zache (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 16.30 (EEST) 

Ei auennut ihan sataprosenttisesti tämä juttu, mutta ehkä on parempi, ettei aukeakaan ihan lähitulevaisuudessa. 84.248.166.106 8. huhtikuuta 2015 kello 17.29 (EEST)

Noihin aikoihin oli paitsi myrskyn aiheuttamia sähköhäiriöitä, myös jokin Wikipedian oma häiriö, eikä sivuille päässyt. Sama häiriö sitten kai varmaan sotki sitäkin, mikä tuoreissa muutoksissa näkyi. --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 18.33 (EEST)

Fiat Chrysler Automobiles

Hei! Tein suomenkieliseen Wikipediaan artikkelin Fiat Chrysler Automobilesista. En tiedä Fiat Chrysler Automobilesista paljon mitään, mutta Autowikistä ja englanninkielisestä Wikipediasta löytyy Fiat Chrysler Automobilesista tietoja: http://www.autowiki.fi ja http://en.wikipedia.org/wiki/Fiat_Chrysler_Automobiles --DINA Suomi (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.25 (EEST)

Digimonit

Kaikki Pokémonit on yhdistetty aiemmin luetteloihin (Luokka:Luettelot Pokémoneista, keskustelu sivulla Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 57). Yhdistäminen vaikutti saavan ylivoimaisen kannatuksen. Jokseenkin vastaavanlaisia Digimoneja ei kuitenkaan ole vielä yhdistetty mihinkään: tällä hetkellä Digimon-luokassa on parisataa huonolaatuista, lähteetöntä hahmoartikkelia. Tulisiko myös Digimonit yhdistää luetteloihin, ja jos, niin miten? Tulisiko hahmot järjestää aakkosjärjestykseen (esim. Luettelo Digimoneista A–B), animesarjojen mukaan tai jotenkin muuten? Jos artikkeleita ei yhdistetä, mitä noille huonolaatuisille artikkeleille pitäisi tehdä? --Epiq (keskustelu) 7. huhtikuuta 2015 kello 23.05 (EEST)

Ilman muuta samalla tavalla pokémonit ja digimonit. Pokémonit on kyllä tunnetumpia kuin digimonit. --Hartz (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 14.32 (EEST)

Samaa mieltä. --Vnnen (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 20.10 (EEST)

Hommiin vaan ja yhdistelemään. Ei kai Digimoneissa mitään eri linjaa tarvita.--Veli Himmeä (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.47 (EEST)

Yhdistämisestä muistaakseni sovittiin jo joskus aikoinaan. --Otrfan (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 20.14 (EEST)

Siinä tapauksesssa ois jo aikakin yhdistää. J.K Nakkila (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 20.18 (EEST)

Ok. Jos ei ihmeempää vastustusta ilmene, yhdistän lähiaikoina nuo aakkosellisiin luetteloihin. --Epiq (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 18.59 (EEST)

Piispan vaakuna

IP-käyttäjä 84.248.211.2 on lisännyt useisiin piispoja koskeviin artikkeliin kuvan Tiedosto:External Ornaments of a Bishop.svg. Mielestäni lisäykseen ei ole perusteluja, sillä kyseessä on tyhjä pohja katolisen piispan vaakunaksi. Katolisessa kirkossa piipoilla on usein oma vaakunansa (vrt. Teemu Sipon vaakuna), ja etenkin keskiajalla käytettiin ennemminkin sinettiä eikä vaakunaa. Myös Helsingin katolisella hiippakunnalla on oma vaakunansa. --Vnnen (keskustelu) 13. huhtikuuta 2015 kello 16.42 (EEST)

Wikipedian sisäisen sanaston ongelmien kartoitusta

Useinainajoskus on ollut puhetta siitä, miten Wikipedian sisällä käytettävä sanasto on hankalasti ymmärrettävää ainakin ulkopuolisille ja uusille käyttäjille mutta aika ajoin myös vakiomuokkaajille. Muutamat käyttäjät nostavat asian säännöllisesti esille. Asiaan liittyy toki myös laajempia kysymyksiä sanojen takana olevien ajatusten ja toimintatapojen mahdollisista ongelmista, joten tätä ei voi tarkastella pelkkinä sanoina, mutta koska kysymys on niin laaja, yritän ensin kokeilla, voiko sen rajata pelkästään sanoihin. Tarkoituksena olisi kerätä luetteloa huonoista termeistä tai niiden määrittelystä, ja sitten miettiä mitä niistä voisi olla järkevästi mahdollista muuttaa paremmiksi. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 07.47 (EEST)

Vapaamuotoinen vapaasti täydennettävä luettelo

• Käytäntö, jolla voidaan tarkoittaa mitä vaan alkaen sitovista säännöistä päättyen vain yhden käyttäjän omaan mielipiteeseen. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 07.47 (EEST)
• Käytösohje, joka on käytäntö tai sitten käytäntöä vähemmän sitova tai sitten se ei ole käytäntö ollenkaan tai sitten... --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 07.47 (EEST)
• Palauttaminen, joka tarkoittaa kolmea eri asiaa. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 07.47 (EEST)
• Substaus. Pxos on ainakin pari kertaa vääntänyt tätä minulle rautalangasta, mutta asiasta ei millään jää pysyvää muistijälkeä kun asia on niin teknis-irrelevantti eikä sen pitäisi lainkaan liikuttaa normikäyttäjiä. –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.17 (EEST)
• Lupaava artikkeli. Artikkeli, johon kaivaa kaiken mahdollisen tiedon mitä löytyy verkosta, kirjastosta, vanhoista lehdistä ullakolta ja deep webistä, saattaa lopulta saada arvosanan ”lupaava”, vaikkei sitä pystyisi enää juurikaan täydentämään eikä luettavuuden puolesta ehkä kannattaisikaan. –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.24 (EEST)
  • Jos kukaan ei ehdota artikkelille muuta statusta kuin lupaavaa, niin vaikka olisi "täydellinen" artikkeli, niin sellaiseksi se jää. Lisäksi arvioinneissa on muitakin kriteereitä kuin, onko artikkelissa kaikki mahdollinen tieto olemassa. --PtG (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 22.58 (EEST)
• Nimiavaruus, artikkeliavaruus, avaruusesto jne. Omituista scifijargonia. Ryhmä, kokonaisuus, osasto? –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.28 (EEST)
  • namespace = nimiavaruus [5]; namespace = tunnusavaruus [6] ja internetosoitteissa ip-avaruudet on vakiintunut termi. --Zache (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.43 (EEST)
• Sivun siirtäminen, Siirrä. Teknisesti varmaan näin joo. Todellisuudessa artikkelin nimeäminen uudelleen, Vaihda artikkelin nimi. –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.32 (EEST)
• Suositeltu artikkeli. Termistä tulee mieleen, että jostain syystä WP suosittelee lukijaa lukemaan kyseisiä artikkeleita juuri nyt (ajankohtaisuus tai jokin muu syy). Parempi olisi vaikka "erinomainen artikkeli", josta ymmärtää heti, että se on laatuluokitus ja pysyvä sellainen.--Whitetabor (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 11.33 (EEST)
• Sarake, kun tarkoitetaan palstaa ja palstoitusta. Esim. mallineessa ((Viitteet|Sarakkeet)). –Kotivalo (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 08.26 (EEST)

Keskustelu luettelosta

(Luetteloon vain ongelma ja lyhyt kuvaus, tähän tulee laajempi keskustelu.)

Nimiavaruus on kyllä melko yleinen sana. --Geohakkeri (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.31 (EEST)

Millä planeetalla? –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.33 (EEST)

Tietokonealalla. C++, XML… --Geohakkeri (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.38 (EEST)

Ammattijargonia tuntevat vain ko. alalla toimivat. Tietosanakirjan kirjoittaminen ei ole tietoteknistä työtä. –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.45 (EEST)

Tulisi pyrkiä välttämään korjaamasta sitä mikä ei ole rikki, so. korjata mieluummin vain todella epäonnistuneita ja huonoksi osoittautuneita kääännöksiä. --Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.41 (EEST)

Erinomainen idea, ei tullut edes mieleen! Ajattelin tosiaan ruveta muuttamaan kaikkia satoja suomennoksia toisenlaisiksi, mutta totta tosiaan, kannattaa varmaankin muuttaa vain niitä, jotka yhteisö selkeästi kokee epäonnistuneiksi. Toisaalta olen huomannut, että yhteisön mielestä mikään vakiintunut käännös ei voi olla epäonnistunut, joten mikään ei ole rikki vaan toimii niin kuin pitää. Paras tapa, jota monet ovatkin onnistuneesti harjoittaneet, on tehdä hiljaista työtä translate-wikissä kaukana keskustelun myrskyistä. Näin asiat muuttuvat ja ihmiset riitelevät ihan muualla, mikä on täydellinen ratkaisu. "Muokkaa ja anna toisten mesota." Saisikohan tuosta käytösohjeen? --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 19.54 (EEST)

Muokkaa ja anna toisten mesota. Tuostapa teen kirjailutyön editointikammioni seinälle. –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 20.03 (EEST)

Tai printtaa tuosta juliste: [7]. :) --Whitetabor (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 21.22 (EEST)

Lupaavat artikkelit. Aiemmin pidin hupsuna sv-wikin käytäntöä, jossa kaikki heidän kolme arviointikategoriaansa saavat samanlaisen tähden, joka on vain eri värinen, mutta lukijalle tuo voi olla hyvinkin selkeä. Mikä tahansa sellainen artikkeli, jota tietty osajoukko kannustaa luettavaksi koska se on laadukas, saa tähden. Tähden väri ja arvosana kertovat sitten vain wikihifisteille lisätiedot. Ongelman alkusyy on tietysti siinä, että alun perin oli vain kaksi laatuluokkaa: kirjava massa sekä suositellut artikkelit (featured articles). Kun aikaa kului, järjestelmä laajeni kohti väistämätöntä. Nyt valitaan lupaaviksi juuri sellaisia, mihin tuo 10-vuodentakainen "suositeltu"-laatuluokka tähtäsi. Koko homman idea on nostaa massasta esiin muutamia helmiä, ja luokka "lupaavat artikkelit" onkin nykyään juuri tuossa alkuperäisessä ja ahkerassa käytössä, kun taas korkeammat sfäärit ovat jo liian vaikeita saavuttaa. Ruotsi-wikissä termi on "rekommenderad artikel". Siellä on kenties oivallettu tämä homma paremmin laatumerkinnän ja arvosanan puolesta. --Pxos (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 13.52 (EEST)

Artikkelin laatuarvioinnin pääasiallinen käytännön hyöty on se, että arviointikeskustelun myötä artikkelia parannellaan. Se palkinnoksi tuleva pikkukuvake artikkelin yläkulmassa ei oikeastaan merkitse mitään. Vasta kun laatuartikkelien linkit näkyvät tekstin sisällä erivärisinä kuin muut, alkaa itse laatumerkinnällä olla jotain merkitystä, koska lukijat voivat sen mukaan valita artikkeleita luettavakseen. Joka tapauksessa, voitaisiin vaikka aloittaa projekti, jossa merkittävä osa nyt hyvistä artikkeleista siirrettäisiin jollain nopeutetulla menetelmällä suositelluiksi, ja moni lupaava hyviksi. --Savir (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.20 (EEST)

Kenties, mutta jos rajataan tämä keskustelu vain termeihin. Kotivalo esittämä ongelma lienee siinä, että laatutason nimi on "lupaava", vaikka artikkeli olisi jo täydellinen. Parempi nimi olisi todellakin "suositeltu", mutta se on jo varattu. Vanhoja nimiä ei enää voi muuttaa kun menee liiaksi sekaisin, mutta voisi harkita toista nimitystä "lupaaville" vaikka toistaiseksi laatuluokituksen perusteet pidettäisiin samana. En ajatellut, että tässä keskustellaan varsinaisesti laatuluokituksen perusteista vaan tason nimestä. --Pxos (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.25 (EEST)

Se on tosiaan tämän keskustelun aihe, tässä pitää tietysti keskustella taas tason nimestä. En nyt tosin onnistu googlella löytämään vanhempia keskusteluja nimen huonoudesta. --Savir (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.35 (EEST)

Nimitys "lupaava" ainakin voitaisiin hylätä, sillä sehän tarkoittaa että artikkeli on kesken tai puutteellinen, ja niille on jo ongelmamallineet. --Savir (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.43 (EEST)

Lupaava + luotettava = luettava. Luonteva artikkeli? Luodattu artikkeli? Luettavaksi kelpaava? Lukukelpoinen? --Pxos (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.48 (EEST)

Miksei saisi käyttää muitakin alkukirjaimia? Järjestetään vaikka nimikilpailu. Tämä nimitys on kuitenkin vain yksi ongelma tässä koko vyyhdissä. --Savir (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.58 (EEST)

Jotain keskustelua lupaavien nimestä. --PtG (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 23.08 (EEST)

Sanastossa määritellään lupaava artikkeli näin: luotettavaan lähteeseen perustuva, aiheestaan perustiedot kertova artikkeli. Tällaisia artikkeleja on kymmenin tuhansin. Jos niitä alkaisi ehdotella lupaaviksi, lupaavuuskeskustelu tukkiutuisi tyystin. Järkevää olisi minusta luopua koko LA-tasosta, käydä nykyiset LA:t läpi ja korottaa ne HA:ksi tai alentaa tavisartikkeleiksi EDIT:tuskin tarvetta alennella. –Kotivalo (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 08.35 (EEST)

Itse arvioin että nykyisiä LA-tason kriteerejä vastaavia artikkeleita on potentiaalisesti muutama prosentti. 3% olis noin kymmenentuhatta, mutta en jaksa uskoa, että "artikkeleja olisi kymmenin tuhansin". Gopase+f (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 09.08 (EEST)

Huomautus liian pitkistä keskustelukommenteista väkällä

Olen rakentanut vapaaehtoispohjalta väärinkäyttösuodattimen, joka voi antaa siinä luetelluille käyttäjille huomautuksen, kun he ovat tallentamassa tietokantaan keskustelukommenttia, jonka pituus on suurempi kuin 1000 tavua (bytes). Huomautus ei estä tallentamista mutta se antaa tuumaustauon vähän samaan tapaan kuin nykyinen allekirjoituksen unohtamisesta huomauttava suodatin. Kukas minun lisäkseni haluaa tällaisen koekäyttöön omia pohdintojaan rajoittamaan? Sinne pitää lisätä tunnuksia käsin, jos sen haluaa näkyvän itselleen. --Pxos (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.03 (EEST)

(Tästä välistä on poistettu tarpeetonta juttelua.) --Pxos (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.21 (EEST)

Myös voi sinne lisätä että huomautus tulee viiden kommentin jälkeen, koska jotkut jakavat pitkät kommenttinsa useaan osaan. --85.76.174.150 18. huhtikuuta 2015 kello 13.19 (EEST)

Voiko laskea myös kommenttien määrää? --Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.38 (EEST)

Päivässä jätettävien kommenttien määrän rajoittaminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin kommenttien pituuden rajoittaminen. Voisin melkein kannattaa kahvihuonetta johon rekisteröityneet käyttäjät saisivat kirjoittaa vaikka yhden kommentin päivässä ja siihen olisi valittu moderaattorinatsi joka varoittaisi ensin ja jos ei mene perille niin jatkossa kylmästi poistaisi asiattomasti kirjoitetut kommentit. :) --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.50 (EEST)

Ehkä voitaisiin rajoittaa kaikkien käyttäjien keskustelukommentit max kahteenkymmeneen vuorokaudessa? 21. kommentin tallentaminen 24 h aikajakson sisällä ei onnistuisi. Lisäksi voitaisiin rajoittaa jätettyjen kommenttien määrä viiteen tunnissa. 6. kommentin tallentaminen ei onnistuisi tunnin aikajakson sisällä. Lisäksi voitaisiin kehittää vielä ominaisuus, joka rajoittaisi jätettyjen kommenttien määrän viikossa sataan, mikä olisi vähemmän kuin 20*7vrk=140. 101. kommentin tallentaminen viikon ajanjakson sisällä ei onnistuisi. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.58 (EEST)

Joo. Me voitaisiin vaikka käyttää aluksi koekaniinina itseämme. Useiden eri rajojen asettaminen ei onnistu kuin useilla erillisillä suodattimilla niin kannattaa pitäytyä yhdessä tai kahdessa eikä viisi tunnissa raja ole siksi mielekäs. Sellainen kompromissi varmaan kuitenkin toimisi, että tiputetaan vuorokausirajaa vain alemmaksi ja pysytään yhdessä suodattimessa. Lisäksi voisi tehdä siten, että omalle keskustelusivulle kirjoittaminen olisi sallittua samoin kuin vertais- ja sa/ha/la-arviointeihin osallistuminen myös. Jos tykkäät kokeilla moista, niin voin tehdä suodattimen ja rajata sen meihin kahteen. Kuukauden päästä voitaisiin raportoida miten se toimii ja kysyä muilta, että pitäisikö sen käyttöä laajentaa. :) --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 15.36 (EEST)

Tuo oli lähinnä ajatusleikki. Ja esittämääsi ehdotukseen: Ei kiitos, Zache. :) Huomasin myös kommentoituani, että ylläpitäjille ja palauttajille nuo rajoitukset olisivat huonoja, sillä vandaalien (ja aloittelevien käyttäjien) keskustelusivuille tulee jätettyä niin paljon kommentteja. Ylläpitäjien ja palauttajien kohdalla nuo rajoitukset rampauttaisivat vandalismintorjunnan erittäin pahasti. Lisäksi tuo johtaisi vähempään määrään pidempiä kommentteja (yritettäisiin sanoa enemmän kerralla). Ideaalisia ovat lyhyet kommentit, eivät pitkät. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 16.14 (EEST)

Mä luulen, että yhteisö pystyisi venymään sen verran, että me voitaisiin uhrautua tieteen nimessä jotta saadaan dataa siitä miten tuo vaikuttaa vaikka me vandalismintorjunnan kulmakiviä ollaankin. Asian voi ajatella myös siten, että tuon hiljaisen kuukauden aikana voitaisiin keskittyä muihin yhteisöä hyödyttäviin asioihin ja jos meiltä loppuu oma mielikuvitus siitä mitä täällä voisi tehdä, niin luotan vakaasti yhteisön kykyyn keksiä meille sellaista tekemistä jota pystyy tekemään hiljaisuuslupauksemme aikana. Tosin tuossa kyllä saisi keskustella hillitysti joten hiljaisuus ei edes olisi täydellistä. --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 16.43 (EEST)

Luulen, että Pxos on innokas kaikkeen uuteen ja tekniseen, tai ainakin on ollut, en tiedä onko tähän. Mä oon enempi ei-tekninen juntti, vaikka osaankin ohjelmoida jotakin. Sinä ja Pxos olette aikaisemmin testailleet mm. merkittyjä versioita. Mun analyysit asioista on lähinnä "ei toimi, tää on susi, heitetään roskakoriin" ja "toimii, tämä on hyvä, aivan täydellinen". En ole kovin kiinnostunut olemaan koekaniini. En edes osallistuisi mihinkään lääkekokeeseen. :) Olen muutenkin jäämässä lomalle 1.5. alkaen kun lähden Teksasiin, jossa minulla ei ole tietokonetta ja nettiyhteyttä näillä näkymin. Siihen on alle kaksi viikkoa. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 16.54 (EEST)

Kyllä joskus pitää voida keskustella nopeastikin mutta ihan kaikkea ei tarvitse kommentoida. --Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 15.59 (EEST)

Tuo ei rajoittaisi kommentointinopeutta, mutta eiköhän unohdeta tuo ajatusleikki. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 16.14 (EEST)

Eduskuntavaalit 2015

Tein tilaston siitä miten eduskuntavaaliehdokkaita on luettu Wikipediassa. Sellainen huomio, että en nähnyt vaivaa sen varmistamisessa ovatko linkitetyt henkilöt oikeasti saman nimisiä kuin ehdokkaana olevat vai pelkästään kaimoja. SE Tarja Turunen ei siis ole oikeasti eduskuntavaaliehdokkaana. --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.57 (EEST)

Minun huomioni kiinnittyi luettelon Kauko Niemiseen. Mitenkäs hänen laitansa? --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.59 (EEST)

On siellä ainakin joku Kauko Nieminen ehdokkaana. En tiedä onko sama. --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 14.05 (EEST)

Wrong connection on Wikidata

Hi, sorry for writing in english :) b:Jive is connected to Wikidata item d:Q17239, which is a disambiguation item. Would please tell me which is the correct corresponding item among those listed on Jive? Maybe Jive (tanssi)?. Thank you, bye. --Superchilum (keskustelu) 21. huhtikuuta 2015 kello 13.18 (EEST)

no-one can help? --Superchilum (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 12.48 (EEST)

Based on content in Wikibooks i think that the correct would be indeed Jive (tanssi) . Context is anyway Jive as dance. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 13.55 (EEST)

thank you :) and an IP user changed it accordingly. --Superchilum (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 15.24 (EEST)

Lyhyitä täydennettäviä kansanedustaja-artikkeleita

Eräs käyttäjä näyttää luoneen muutaman kymmentä hyvin lyhyttä artikkelia suomalaisista kansanedustajista. Näissä täytyy kai arvioida WP:HOK täyttyminen. Kuitenkin kun ne on luotu, niin mukavampi varmaan olisi, jos ne ketkä vain sattuvat ehtimään, jaksaisivat täydentää artikkeleita täyttämään muodolliset minimivaatimukset. Toki aloittajaakin voi kannustaa samaan.--Urjanhai (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 18.38 (EEST)

En huomannut tätä keskustelua, jotten ehdin kommentoida käyttäjän keskustelusivulla:[8] --Otrfan (keskustelu) 22. huhtikuuta 2015 kello 19.07 (EEST)

Request for translation from Finnish

Please forgive me for writing in English! I am currently working on a (way to long) list of all the authors in the Norewegian hynmary (no:Liste over forfattere i Norsk Salmebok 2013). In the progress of my work, I have come to Oskari Jussila, and I can only find information about this man in Finnish. I am able to grasp the basics of your article with the help of Google Translate, but I would prefer to have better grounds for writing an article about him, so I ask you. Is there someone here who could do me a favour and translate the article or write a shorter article about this man in English or Swedish (or Norwegian if someone should happen to know it)? That way I can translate that into Norwegian from a language I understad. My perspetive is primarily as a hymn writer, but as I understand that he was also a politcian, that part is of course also important. As I'm not a regular at fi.wiki, and I guess I'm unable to fid things here if this thread should get lost, I also ask that if someone will do this, they will let me know at my Norwegian talk page. (no:Brukerdiskusjon:3s). Thank you for your understanding. Best wishes 3s (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 00.10 (EEST)

I'm on it. Sadly I can only provide a full translation in English, but will make a little stub in Swedish and if I dare, in Norwegian too. --Pitke (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 21.22 (EEST)

Thank you! A full translation is way too much to ask for, so I am very grateful for a stub i Swedish. 3s (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 21.35 (EEST)

I have translated your English text into Norwegian. It was perfect for my usage. Thank you,oncce again! 3s (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 23.45 (EEST)

Ovatko häiriköinti ja vandalismi synonyymeja?

Kysyn tätä sen takia, koska usein näkee estolokissa syynä häiriköinti, mutta käyttäjän keskustelusivulle kirjotetaan Sinut on estetty vandalismin vuoksi., vaikka estomallineeseen on lisätty parametrit "häiriköinti" ja "point" jotka tuottavat tekstin häiriköinnin vuoksi. Mitä minä olen ymmärtänyt, häiriköinti on eri asia kuin vandalismi.--85.76.84.193 23. huhtikuuta 2015 kello 17.30 (EEST)

Asiasta on keskusteltu ennenkin, mutta en linkitä tuota keskustelua muistuttavaa kirjoittelua nyt tähän. Oma mielipiteeni edelleen on, että termit tarkoittavat eri asioita. Lisäksi täällä on asiasta kaksi erillistä ohjesivua: Vandalismi ja Häiriköinti. Ylläpitäjien käytössä oleva estosyiden valikko on niin huono, että ei se ohjaa ylläpitäjiä käyttämään termejä mitenkään tarkasti. Joku voisi kysyä, onko sillä mitään väliäkään, ja varmaan kysyy taas. --Pxos (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 18.33 (EEST)

Estomallineen tuottaman tekstin ongelmat taas ovat siinä, että perusteksti tulee vakiona, kun painaa nappulaa. Perustekstissä lukee "vandalismin vuoksi" ja jos tuohon haluaa korjauksen, pitää haluta korjata mallinetta. --Pxos (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 18.37 (EEST)

Oma kantani: "vandalismi" ja "häiriköinti" ovat erilaisia asioita, mutta kuuluvat molemmat paheksutun häiriökäyttäytymisen piiriin. Vandalismiksi miellän itse esimerkiksi sotkemiset (sekasotkun lisäämisen) ja rikkomiset (poistelut tai koodin hajottamisen), häiriköinniksi mekastamisen (liioiteltujen numeroiden järjestäminen asioista, pointtailun ynnä muun kampanjoinnin, saippualaatikkoluennoinnin ja ristiretkeilun, sisältäen asioiden käsittelyn levittelemisen asianmukaisesta paikasta). Kolmantena kategoriana pidän "sabotaasia", joka muistuttaa vandalismia (on tuhoavaa tai sotkevaa toimintaa) mutta on tarkoituksellisesti salakavalampaa ja vaikeampaa tunnistaa.

Sen lisäksi "häiriköinti" voidaan käsittää huonoksi lyhenteeksi kun tarkoitetaan häiriköinnin erikoistapausta eli pointtaamista (häiriköintiä oman näkökannan havainnollistamiseksi). Aina kun mahdollista, tulisi tehdä selkeä ero "vain" häiriköinnin ja pointtaamisen välillä. Harmillista ettei pointtaamiselle ole oikein kätevää suomennosta. Paras minkä itse keksin on kampanjointi, mutta se voisi yhtä hyvin tarkoittaa esimerkiksi käyttäjien värväämstä tai valikoivaa kutsua osallistumaan äänestykseen (en: canvassing). --Pitke (keskustelu) 23. huhtikuuta 2015 kello 21.20 (EEST)

Häiriköinti on mitä tahansa mistä ylläpitäjä tai muu käyttäjä häiriintyy. Helposti häiriintyvä kokee kaiken häiriköintinä. Esimerkiksi mummot pitävät mopolla ajelua häiriköintinä, sillä moposta pääsee ääntä, josta mummo häiriintyy. Häiriköintiä voi siis olla mikä tahansa, kun aika lailla kaikesta voi häiriintyä. Varmaan tästäkin kommentista joku häiriintyy, ja pitää tätä häiriköintinä. Samanlainen ongelma on trolliksi nimittelyssä ja trollaamissyytöksissä, kun mitä tahansa voi pitää trollaamisena ja ketä tahansa trollina. Nämä arviot ovat hyvin subjektiivisia. Siksi on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen kuka näitä arvioita tekee. Varmaan viisainta olisi olla tekemättä tällaisia arvioita, vrt. muiden käyttäjien diagnosointi. Pieleen menee kumminkin maallikolta ja kaikki ovat erehtyväisiä jne. En oikein ihmettele, vaikka tämäkin ansiokas kommentti poistettaisiin tältä sivulta. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 14.25 (EEST)

Ei se Wikipediassa nyt ihan noin subjektiivista ole. Gopase+f (keskustelu) 24. huhtikuuta 2015 kello 15.09 (EEST)

Väärinkäyttösuodatinkäytäntö tarvittaisiin

Alkaa jurppia, että täällä pari ylläpitäjää väkertävät väärinkäyttösuodattimilla rajoituksia ip-muokkaajien pään menoksi ilman mitään käytäntöjen tukea. Yritin kyseenalaistaa Ari-Petteri Tynskän merkittävyyden mutta väkä laukesi. Kun yritin raportoida virheestä sille varatussa paikassa, sekään ei onnistunut. On minulla tunnuskin, mutta haluan säilyttää oikeuden muokata myös rekisteröitymättömänä halutessani, kuten käytäntö sallii. Ylläpitäjät jotka suodattimia säätävät eivät pahemmin Wikiyhteisölle puuhistaan kerro. Olisiko syytä? -93.106.10.71 26. huhtikuuta 2015 kello 23.57 (EEST)

Täsmällisesti yhden ip-käyttäjän pään menoksi (esim) ja ne suodattimet joihin törmäsit olivat sitä varten, että ne estävät sen että muista suodattamista pääsisi ohi yritys ja erehdys -menetelmällä. Eli nuo laukeavat kun tulee riittävän tiheästi osumia suodattimiin. Lisäksi sellainen huomio, että vaikka meillä olisi käytäntö väärinkäyttösuodattimelle, joka sinänsä olisi ihan hyvä asia, niin se tuskin tarkoittaisi sitä, että voisit vapaasti muokata dynaamisella mobiili-ip:llä, koska niistä tulee niin paljon sotkemista ja luonteensa mukaisesti niitä käytetään myös estojen kiertämiseen vaan sitä, että kirjattaisiin ylös sitä miten toimitaan. --Zache (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 05.59 (EEST)

No onpas todella huonosti säädetty suodatin, jos asiallinen käyttäjä joutuu kärsimään asiattomien muokkauksista. Tästä lähtien aina kun suodattimen kanssa tulee ongelmia tulen suoraan keskustelusivullesi valittamaan. -93.106.106.237 28. huhtikuuta 2015 kello 15.50 (EEST)

Uutta suojaustasoa?

Kyselen, onko meidän keskisuuressa wikissä tarvetta uudelle suojaustasolle, joka olisi nykyisten välissä? Englanninkielisessä Wikipediassa on käytössä "template protection", joka on tarkoitettu vain mallineille, joita voivat suojauksen aikana muokata vain käyttäjäryhmät "mallinemuokkaajat (template editors)" ja ylläpitäjät. Meillä ei tarvitsisi perustaa yhtään uutta käyttäjäryhmää, kun kerran täällä on jo olemassa riittävästi luotettavien käyttäjien ryhmiä (automaattiseulotut ja seulojat). Suojausta voisi käyttää silloin, kun vandalismia tulee paljon käyttäjätunnuksilta, ja suojaus voisi olla asetettavissa kaikissa nimiavaruuksissa eikä ainoastaan mallineissa. On totta, että osittaissuojaus toimii useimmiten tarpeeksi hyvin, mutta ajattelin pohtia tällaista. En tiedä, saako tällaista käyttöön edes pyytämällä, mutta lähinnä kartoitan suojauksen tarvetta ennen kuin mitään ruvetaan tekemään. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 18.08 (EET)

Eli korkean käyttöasteen mallineille, joita värkkäämällä voisi saada aikaan tuhoja hyvin suurella osalla sivuja kerralla? Eikö noita voisi suojata tavanomaisin keinoin? --Pitke (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.49 (EET)

Kyllä voi, ja on suojattukin. Täysin suojattu on noin 2–3 mallinetta kerrallaan ja osittain suojattu noin 500 mallinetta pysyvästi. Suojausta voisi käyttää muokkaussodassa/vandalismissa myös artikkeleissa täyden suojauksen sijasta. Tarve voi olla pieni, hyvin pieni tai olematon, mutta tässä tosiaan kartoitetaan, onko edes olemassa tarvetta. Jos ei ole, niin sitten tsojoing tälle keskustelulle. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.55 (EET)

Itse asiassa tämän ehdotuksen voikin unohtaa. Kokeilen huvikseni, saanko leikittyä väärinkäyttösuodattimella tällaista suojausta. Laitan esimerkkiartikkeliin väkä-suojauksen ja kokeillaan, mitä tapahtuu. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.57 (EET)

Minusta uusi suojaustaso tarvitaan täysin suojatun (=vain ylläpitäjät voivat muokata) ja osittain suojatun (=vain käyttäjätunnuksella voi muokata) välille, sillä nyt vandaalit voivat saada tarpeeksi kauan käyttäjätunnuksilla vandalisoimalla sivun sellaiseen tilaan, että se suojataan kaikilta muokkaajilta poislukien ylläpitäjät. Heidät siis tavallaan "palkitaan" siitä, että he ovat saaneet tahtonsa läpi ja lähes koko yhteisöltä muokkaaminen on estetty. Tähän väliin tarvittaisiin taso, joka olisi esim. vain luotettujen käyttäjien muokattavissa tms. joka antaisi esim. seulojille ja ylläpitäjille oikeuden muokata sivua, mutta ei milletahansa käyttäjätunnukselle. Esimerkiksi sivulle Sinituote olisi paikallaan juuri tällainen suojaus.--LCHawk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 22.08 (EET)

No päätin itse, että tuollaiselle tasolle ei ole ollut täällä hirveästi tarvetta, mutta sellaisen voi rakentaa ihan veistossa eikä sitä tarvitse ostaa kaupasta (entinen bugzilla, nykyinen fabulaattori). Kyseessä on väärinkäyttösuodatin nro 101, joka estää siinä lueteltujen yksittäisten sivujen muokkaamisen muilta kuin automaattiseulotuilta käyttäjiltä. Suodatin on teknisesti ymmärtääkseni helppo ja helppo ymmärtää, ja jos on tarvetta, siihen voi lisätä sivuja ja siitä voi poistaa sivuja tarpeen mukaan. Pitäisi rakentaa vielä erityinen malline, joka kertoo muokkaajille, mistä siinä on kysymys sekä väkä-varoitus samasta asiasta, kun käyttäjät tarttuvat suodattimeen. Joku saivartelija voisi tietysti aloittaa tästä käytäntökeskustelunkin, mutta jääköön toistaiseksi, kun tämä on nyt vain yhdessä artikkelissa lähinnä koekäytössä. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 22.35 (EET)

Kiitos, että teit tuon. Minusta tuo voisi tulla laajempaankin käyttöön yhdeksi työkaluksi vandaalien estämiseen.--LCHawk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 22.55 (EET)

Itse asiassa olisi paljon sujuvampaa ja muutenkin kivempaa, että tuollainen olisi ihan oma ylläpitäjien valittavissa oleva suojaustaso eikä mikään väkä-viritys SILLOIN JOS tuota halutaan laajempaan käyttöön. Käyttöönotosta pitäisi puhua käytäntö-kahvihuoneessa erikseen ja lisäksi uuden suojaustason virittämisestä päättää valitettavasti lopulta joku teknikko, jolla on valta olla toteuttamatta yhteisön pyyntöjä. Toisaalta jos tarve on hyvin satunnainen ja väkä-suodattimen toiminta hyväksytään käytäntökahvilassa, sen käyttö ei ole kovin monimutkaista ja siihen voi kouluttaa ylläpitäjiä. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 23.03 (EET)

Yhdyn Poksiin. Suojaustason tulisi olla ensisijainen työkalu artikkelisuojauksiin. Väkästä voidaan käyttää kunnes suodatin on saatu. --Pitke (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.45 (EET)

Kirjaan muistiin, että tällä hetkellä autoreview-käyttöoikeus on 1 362 tunnuksella, ja vain he saavat nyt muokata artikkelia Sinituote. Vertailuna: osittainen suojaus päästää läpi yli 250 000 tunnusta ja täysi suojaus vain 42 tunnusta, joten voi tuossa kenties olla tiettyä tarvetta välissä olevalle suojaustasolle. Lähinnä idea on, että tällä korvataan nimenomaisesti täysi sysop-suojaus, tämä ei ole mikään osittaisen suojauksen plus-versio, jota voi lätkiä sinne tänne. On tärkeää säilyttää vapaa muokattavuus mahdollisimman pitkälle. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 23.29 (EET)

Muokkaajat, jotka tarttuvat suodattimeen, näkevät tallenna-napin painamisen jälkeen viestin, jonka voi nähdä sivulla Abusefilter-warning-autoreviewprotection. Lisäksi asiasta kerrotaan myös artikkelisivulla suojausmallineella, jonka voi nähdä tästä ikilinkistä. Tiedottaminen on siis hoidettu mielestäni tyydyttävästi muokkaajille, joita on myös opastettu keskustelusivulle tai väärinkäyttösuodattimen virheiden raportointisivulle. Lisäksi heillä on aina myös käytössä kahvihuoneissa pillastuminen kuten muillakin. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 00.25 (EET) Lisäys: Suojauksen etuna on myös se, että suomenkielisessä Wikipediassa on kohtuullisen yksinkertaista päästä automaattiseulotuksi. Se käy nopeimmillaan alle viikossa. En-wikin template editor -tasolle on kovat vaatimukset (guidelines) eikä siellä mallinemuokkaajaksi pääse oikeastaan kuin ylivuotinen wikitonttu, joka on suorittanut paikallisen tulityökortin. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 00.34 (EET)

Kirjaan tähän väliin, että väärinkäyttösuodattimen suojaus on poistettu käytöstä 12.4.2015, joten se oli artikkelissa aikavälillä 28.3.–11.4.2015. Tänä aikana artikkelia ei yritetty muokata lainkaan niin, että suodatin olisi estänyt muokkauksen lukuun ottamatta neljää testausmuokkausta, joilla vain kokeiltiin suodattimen teknistä toimintaa. Artikkelissa ei enää ole minkäänlaista suojausta. --Pxos (keskustelu) 12. huhtikuuta 2015 kello 01.29 (EEST)

Normikäyttäjätasoa luotetummat ryhmät lienevät: äänioikeutetut, autoreview (ohittavat seulontamerkinnän muokkauksissaan?), seulojat, palauttajat, ja ylläpitäjät. Puuttuuko vielä? Puolestani äänikoikeutettuja ei tarvitsisi ottaa välitason suojaukseen. --Pitke (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.45 (EET)

Äänioikeus ei ole käyttöoikeus (user right) eikä muodosta käyttäjäryhmää (user group), joten sen avulla ei voi erotella ihmisiä vuohiin ja susiin missään teknisessä vekottimessa, koska olemattomaan ryhmään ei voi kuulua. Ehkäpä ryhmien erot selvenevät mielipidekirjoituksestani Käyttäjäryhmien luottamustasot, jossa on värikkäitä taulukoitani siitä, miten eri ryhmät sijoittuvat luottamushierarkiassa. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 12.17 (EET)

Laitan tähän vielä värikkään taulukon olemassaolevista suojaustasoista, ja siinä on myös tämä koekäytössä oleva juttu. Tuollainen "tason 2 suojaus" olisi siis uusi "Salli muokkaus vain luotettaville käyttäjätunnuksille" -suojaustaso, josta tässä keskustelussa nyt puhutaan. --Pxos (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 23.56 (EEST)

Erilaisten suojausmenetelmien vertailutaulukko suhteessa myös seulonnan arviontitarpeeseen. Tässä taulukossa ei näy vakautuksen vaikutuksia.

Ei suojausta eikä vakautusta Sivujen perustila (taso 0)	Rekisteröitymättömät Luottamustaso 0	Autom. hyväksytyt Luottamustaso 1	Automaattiseulotut Luottamustaso 2	Seulojat Luottamustaso 3	Ylläpitäjät Luottamustaso 4
Arvioidut sivut (Ei suojausta; ei vakautusta)	Voivat muokata kaikkia sivuja. Muutokset ovat heti näkyvissä kaikille. Sivun uusin versio näytetään ensin.
	Omat muokkaukset jäävät odottamaan seulojien tekemää arviointia, mutta ne näkyvät heti.		Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi, ja ne näkyvät heti sivulla, mikäli muokkausta edeltävä versio on arvioitu.
Osittainen suojaus (tasolle 1)	Rekisteröitymättömät Luottamustaso 0	Autom. hyväksytyt Luottamustaso 1	Automaattiseulotut Luottamustaso 2	Seulojat Luottamustaso 3	Ylläpitäjät Luottamustaso 4
Arvioitujen sivujen osittainen suojaus	Eivät voi muokata sivua.	Voivat muokata.	Voivat muokata.
		Omat muokkaukset odottavat arviointia.	Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi.
Väärinkäyttösuodattimella suojaaminen (tasolle 2)	Rekisteröitymättömät Luottamustaso 0	Autom. hyväksytyt Luottamustaso 1	Automaattiseulotut Luottamustaso 2	Seulojat Luottamustaso 3	Ylläpitäjät Luottamustaso 4
Sivujen suojaaminen kokeeksi väärinkäyttösuodattimella nro 101.	Eivät voi muokata tasolle 2 suojattua sivua.		Voivat muokata väärinkäyttösuodattimella nro 101 suojattua sivua. Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi.
Sivuun asetetaan täysi suojaus (tasolle 4)	Rekisteröitymättömät	Autom. hyväksytyt	Automaattiseulotut	Seulojat	Ylläpitäjät
Täysi suojaus (vain ylläpitäjät)	Eivät voi muokata täysin suojattua sivua.				Voivat muokata; automaattisesti katsottu.

--Pxos (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 23.56 (EEST)

En-wikin suojaustason "template editor" perusteet alkavat sanoilla "This is a protection level that replaces full protection...". Näinikään tämä minun pohtimani suojaustason raison d'etre olisi ainoastaan korvata täysi suojaus. Koskapa täällä on niin harvat sivut suojattu niin, että vain ylläpitäjät saavat niitä muokata, uuden suojaustason pyytäminen käyttöjärjestelmätasolla ei ole mielekästä. Sen sijaan tuo itse tehty väärinkäyttösuodattimen suojaus voi tulla kyseeseen yksittäistapauksissa, joista artikkeli Sinituote on hyvä esimerkki. Keskustelu voikin kääntyä siihen suuntaan, voiko tuollaista väärinkäyttösuodatinta käyttää. Jos ei tule suurempaa vastustusta, mielestäni sen käyttäminen voi olla perusteltua, kunhan asiasta muistetaan tiedottaa muokkaajille selkeästi mallineella. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 00.49 (EEST)

Sinänsä idea on ihan hyvä. Erityisen hyvä on, että maininta "vain luotettaville käyttäjätunnuksille" on sitaateissa. Sille pitäisi keksiä kunnon nimi, ettei meitä taas aleta syyttämään salaliitoista. --Höyhens (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 18.18 (EEST)

Olen pohtinut asiaa ja lukenut vähän en-wikin suojaustason historiaa. Mielestäni tämä oma ideani alkaa olla koko ajan huonompi. Tuo suojaus todellisuudessa tarkoittaa nimenomaan sitä, että ainoastaan ylläpitäjien valitsemat luotettavat tunnukset voisivat muokata "tasolle 2 suojattua" sivua. Tunnus ei kykenisi muokkaamaan omilla ansioillaan vaan sen täytyisi ensin saada "armollinen elinkeinolupa ylläpitäjistöltä". Kun tuo uusi suojaustaso olisi tarkoitettu ainoastaan täyden suojaamisen vaihtoehdoksi eikä suinkaan osittaisen suojauksen luksusversioksi, täytyisi tilastoista katsoa, kuinka monta sivua täällä on suojattu täysin, ja myös tutkia, onko olemassa sivuja, joissa osittainen suojaus on liian heikko ja joissa täysi suojaus on aivan liian vahva. Jos tarve on satunnainen, uutta suojaustasoa ei kannata pyytää. Siinä on aina vaarana se, että sitä ruvetaankin käyttämään liian laajasti. Nyt osittain suojattuja artikkeleja on noin 15–20 samanaikaisesti ja täysin suojattuja on silloin tällöin yksi kerrallaan. Meillähän on lisäksi olemassa vakautus, jolla voidaan hieman estää muutosten näkymistä tavallisille lukijoille, ja sekin suojausmuoto saattaa mahdollisesti olla alikäytössä. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 18.28 (EEST)

Tullut käyttöön saksankieliseen Wikipediaan

Koska tämä keskustelu ei ole ehtinyt vielä mennä arkistoon, kirjaan tähän tiedoksi, että saksankielinen Wikipedia sai käyttöönsä uuden suojaustason "salli vain seulojille" 9. huhtikuuta 2015 alkaen. Linkit koodimaailmaan ovat Phab:T94368 and Gerrit:202380. Ohessa myös taulukko, joka kuvaa saksa-wikin suojaustasoa verrattuna tuohon ylempään taulukkoon. Saksa-wikissä kaikki artikkelisivut ovat vakautettuja kun taas meillä vain muutama. Vakautus määrittää, miten muokkaukset näkyvät kirjautumattomille lukijoille. --Pxos (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 18.13 (EEST)

Saksankielisen Wikipedian uusi suojaustasojen valikoima havainnollistettuna

Sivut on vakautettu mutta ei suojattu (perustaso saksa-wikissä)	Rekisteröitymätön	Autom. hyväksytty	Automaattiseulottu	Seuloja	Ylläpitäjä
Vakautetut arvioidut sivut (Ei suojausta; vakautettu)	Voi muokata kaikkia sivuja. Sivun vakaa versio näytetään ensin.
	Omat muokkaukset jäävät odottamaan seulojien tekemää arviointia ennen kuin ne näkyvät.		Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi, ja ne näkyvät heti sivulla, mikäli muokkausta edeltävä versio on arvioitu.
Sivu osittain suojattu (tasolle 1)	Rekisteröitymätön	Autom. hyväksytty	Automaattiseulottu	Seuloja	Ylläpitäjä
Vakautettujen sivujen osittainen suojaus geschützt (nur angemeldete ... Benutzer)	Ei voi muokata sivua.	Voi muokata osittain suojattua ja vakautettua sivua.
		Omat muokkaukset odottavat arviointia.	Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi.
Suojattu muilta kuin seulojilta (tasolle 3)	Nicht angemeldeter Benutzer	(Automatisch) bestätigter Benutzer	Passiver Sichter	Sichter	Administrator
Vain seulojat geschützt (nur Sichter)	Ei voi muokata tälle tasolle suojattua sivua.			Voi muokata tälle tasolle suojattua sivua.
				Omat muokkaukset automaattisesti katsottuja.
Suojattu muilta kuin ylläpitäjiltä (tasolle 4)	Rekisteröitymätön	Autom. hyväksytty	Automaattiseulottu	Seuloja	Ylläpitäjä
Vain ylläpitäjät geschützt (nur Administratoren)	Ei voi muokata täysin suojattua sivua.				Voi muokata; automaattisesti katsottu.
Suojattu kaikilta projektin käyttäjiltä (tasolle Wikimedian henkilökunta)	Rekisteröitymätön	Autom. hyväksytty	Automaattiseulottu	Seuloja	Ylläpitäjä
Super-suojaus Superschutz	Kukaan Wikipedian sisällä ei voi muokata super-suojattua sivua.