Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 113

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Arviointimuistiinpanot merkittyihin versioihin

Lisäsin odottavien muutosten arviointiin muistiinpanot ominaisuuden. Se toimii siten, että mikäli artikkelin keskustelusivun alusta löytyy {{arviointimuistiinpanot}}-malline, niin sen sisältö näytetään odottavan muutoksen arviointilaatikon alapuolella. Mikäli mallinetta ei löydy, niin arviointilaatikossa näytetään "Lisää arviointimuistiinpano" -linkki. Mikäli arviointimuistiinpano voidaan tehdä automaattisesti (esimerkiksi silloin keskustelusivua ei ole vielä olemassa) linkki avaa muokkausikkunan jossa viestin voi luoda. Mikäli automaattinen lisääminen ei onnistu, niin linkki avaa ohjepopupin jossa kerrotaan miten viesti voidaan luoda käsin. Systeemiä voi testata Merkityt versiot -kokeilu/Testisivu 4 -sivulla.

Idea tässä on, että kun artikkeleita tarkistetaan, niin samalla voidaan kirjata ylös sitä tietoa mitä tarkastamisessa on tullut vastaan. Yksi esimerkki on vaikka Emilie Autumn jonka nimi ja syntymäaika on fanien keskuudessa kiistanalainen ja useampikin versio pystytään lähteistämään, niin lisäsin artikkelin arvioinnin yhteyteen tiedon siitä että nykyiset tiedot ovat henkilön itsensä kertomia. Eli tavallaan tässä on tarkoitus saada kerättyä artikkelin keskustelusivulle artikkelien muutosten seurannassa syntyvää hiljaista tietoa. ( Ping käyttäjä:Pxos ) --Zache (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.14 (EEST)

Ping ei koskaan toimi, kun sen lisää jälkeenpäin, joten en ole pingattu vaan löysin tämän vahingossa. --Pxos (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 16.40 (EEST)

Tarvitaanko tuollaista ominaisuutta? Onko muita tapauksia kuin Emilie Autumn, joissa ominaisuutta tarvittaisiin? Minkälaisia ne tapaukset ovat? "Hei, muista tarkastaa kaikki, kun mikä tahansa sivulla on voinut muuttua" Eikö siinä diffissä nimenomaan esitetä se osa artikkelista mikä on muuttunut... --Hartz (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 19.01 (EEST)

Ylipäätänsä ne tapaukset ovat sellaisia joissa tarkastaja on joutunut näkemään vaivaa jonkun asian selvittämiseen. Esimerkiksi se minkä takia jokin paikannimi on vaikkapa translitteroitu tietyllä tavalla tai kirjoitettu tietyllä kielellä. (Ikiaikainen murheenkryyni fiwikissä) Tai vaihtoehtoisesti tilanne voisi olla se, että jonkin muutoksen varmistaminen vaatii lähteen lukemista ja ymmärtämistä, niin sen jälkeen kun sen on tehnyt tuloksen voi kirjoittaa tiivistetysti tuohon. Tai vaihtoehtoisesti voi boksiin voi kirjoittaa, että asiasta X on lisätietoa artikkelin keskustelusivulla jolloin muutoksen tarkistaja saa vihjeen asiasta. --Zache (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 23.39 (EEST)

Eikös tuollaisen muistiinpanolaatikon sijoittamiseen voisi käyttää paljon parjattuja metasivuja, kun nimiavaruus on tänne aikanaan haluttu? Eivät muo seulojille suunnatut kommentit ole niin tärkeitä, että niiden pitäisi lukea heti keskustelusivun alussa, joten ne voisi sijoittaa metasivuille. Mielestäni metasivujen käytön suurin ongelma oli siinä, että muutama koodari rakensi niistä niin mahdottomat ratapihat, että tavallinen käyttäjä ei osannut käyttää niitä lainkaan noinclude- ja hakasulku-esteineen. Jos metasivulla olisi vain helposti ymmärrettävä mallinekoodi, niin ne eivät olisi niin kauheita katsella. --Pxos (keskustelu) 12. heinäkuuta 2014 kello 13.32 (EEST)

Peraatteessa kyllä. Tuossa on kuitenkin pari asiaa. Minusta on ihan hyödyllistä, että muutkin kuin seulojat näkevät nuo muistiinpanot jolloin niihin saadaan kerättyä sitä hiljaista tietoa jota seulojilla on ja toiseksi jengi saa vähän vihjettä siitä millä perusteella seulonta on tehty. Toinen syy keskustelusivun käyttöön on se, että keskustelusivumuutokset näkyvät ihmisten tarkkailulistalla jos he ovat artikkelin sinne lisänneet. Metasivut pitäisi käydä erikseen täppäämässä tarkkailulistalle. --Zache (keskustelu) 14. heinäkuuta 2014 kello 15.28 (EEST)

Uudelleenohjauksia pienistä alkukirjaimista?

Ovatko uudelleenohjaukset tyyliin Tampereen ilves→Tampereen Ilves, Peyton place→Peyton Place tarpeellisia? Ohje:Uuden artikkelin luominen ei ota eksplisiittistä kantaa, lähimmäksi osuu yleisluontoinen toteamus: Synonyymien lisäksi ohjaus on hyvä tehdä yleisille kirjoitusvirheille (esimerkiksi Valkovenäjä). Jos nämä ovat tarpeen niin niitähän voisi luoda robotilla vaikka kaikille artikkeleille, joissa on sanoja isolla alkukirjaimella, tyyliin Mauno koivisto→Mauno Koivisto, Ronald reagan→Ronald Reagan. --Jmk (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.20 (EEST)

Eikös haku löydä iso/pieni variantit? Jos kirjoitan hakukenttään "helsinki", löytyy "Helsinki" ja jos kirjoitan "Ahmed ahne", löytyy "Ahmed Ahne". Jos kirjoitan "IPHONE", löytyy "IPhone" (iso i-kirjain on rajoite). --Hartz (keskustelu)

Haku löytää, mutta jos kirjoittaa suoraan URL-kenttään pieniä alkukirjaimia, ei löydä (ihmeellistä kyllä, voisi sanoa että softa on tässä kohtaa puutteellinen): Game of thrones kertoo "ei ole tämän nimistä artikkelia, voit kirjoittaa uuden artikkelin". Tehdäänkö siis tämän välttämiseksi uudelleenohjaus Game of thrones→Game of Thrones? --Jmk (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.27 (EEST)

Varmaan riittää, että haun kautta löytää? Jos ihmiset oppivat, ettei urlin kirjoittaminen toimi toivotulla tavalla, ihmiset käyttävät hakua löytääkseen mitä haluavat. Wikisanakirjassa tätä ongelmaa on autettu sellaisella #parserfunctions-tyyppisellä kikalla, jossa esitetään esim. jos etsi "peyton place", että vai tarkoititko "Peyton place" tai "PEYTON PLACE"? Tuosta kannattaisi kehittää jokin JavaScript-pohjainen hienompi ratkaisu, jolla saisi esitetty myös "Peyton Place". Tässä olisi JavaScript-taitoiselle hyödyllinen homma. ;) --Hartz (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.35 (EEST)

Testaa Wikisanakirjan tsydeemiä: https://fi.wiktionary.org/wiki/Kerrrrrrmanekka. Arvatkaa vaan kuka on ollut noin nerokas, harhar. --Hartz (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.42 (EEST)

Ihan hyvä. Onkohan joku syy miksei täällä voisi tehdä samaa? Jos joku hakee urlin kautta sivua "abc def", jota ei ole, onko ehdottoman välttämätöntä opastaa hänet nimenomaan luomaan sellainen sivu (kuten nyt tehdään), sen sijaan että kysytään tarkoititko "Abc Def", joka on jo olemassa? --Jmk (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.46 (EEST)

Mielestäni kannattaa tarjota mahdollisesti olemassa olevia sivuja tai olemassa olevia sivuja. Tarkemmin ajateltuna JavaScript ei välttämättä olisi paras mahdollinen toteutustapa, vaan Lua-funktioilla tuon "Abc Def" saisi aikaan varmastikin näppärämmin ja Javascript-tiedosto ei paisuisi turhaan. Itse asiassa, jos Lua-funktioilla kysyisi #ifexist (onko olemassa), niin variantteja saisi olla #ifexist:llä testattavina useitakin, mutta niistä näytettäisiin vain se mikä on olemassa (eli sininen linkki). --Hartz (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.50 (EEST)

Tuollaiset selkeästi virheelliset pienikirjaimiset muodot ovat tarpeettomia. Hakutoiminto ei erottele pieniä ja isoja kirjaimia, eli haku "tampereen ilves" vie artikkeliin "Tampereen Ilves". Sisäiset linkit kuitenkin erottelevat ne, mihin riittää se, että korjataan väärin kirjoitetut nimet wikipediassa. Yhdysviiva on eri asia; hakukone vaatii sen, joten "Valkovenäjä" on ehkä perusteltu ohjaus. URL-kenttään kirjoittelijoita ei minun mielestäni tarvitse palvella. --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.31 (EEST)

Keskustelua en-wikissä: [1] --Jmk (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 11.36 (EEST)

Pienen satunnaisotoksen perusteella fiwikin artikkeliavaruuden sivuista (joita on kai noin 350 000 kpl) noin puolet on sellaisia, että 2. tai myöhempi sana alkaa isolla alkukirjaimella. (Merkittäviä ryhmiä näitä ovat henkilönnimet ja englanninkieliset teosten nimet.) Että ainakin suuruusluokkaa satatuhatta uudelleenohjausta noista voisi tehtailla jos ne koetaan tarpeellisiksi. Vaihtoehtoinen tekninen ratkaisu alkaa kuulostaa houkuttelevalta. --Jmk (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 12.10 (EEST)

Tekninen toteutus voisi olla seuraavanlainen: sivulle Järjestelmäviesti:Noarticletext lisättäisiin yksi Lua-moduulikutsu, johon argumentiksi (ainoaksi) annettaisiin haettu merkkijono mikä saadaan \{\{\PAGENAME\}\}-taikasanalla. Lua-moduulin nimi voisi olla vaikka Moduuli:Isopienivariantit ja moduulissa testattaisiin jokaista PAGENAME:n pohjalta generoitua varianttia #ifexist-funktiolla ja niistä palautettaisiin olemassaoleva tyyliin: "Siirry artikkeliin: \[\[LÖYTYNYT ARTIKKELI\]\]" -- tuo olisi siis sininen linkki, jota klikkaamalla pääsisi artikkeliin. --Hartz (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 12.38 (EEST)

Toisaalta juuri huomasin, että jos hakutoimintoa käyttää näin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Special:Search/Enid_blyton, niin haku osaa itse ohjata oikein? Tuon saisi Järjestelmäviesti:Noarticletextissä käyttöön näin: [[Special:Search/{{PAGENAME}}]]. --Hartz (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 12.45 (EEST)

Peyton place -ohjaus ei ole "selkeästi virheellinen pienikirjaiminen muoto", vaan se on tehty siksi, että elokuvan suomenkielinen nimi on Elonetin mukaan Peyton place - vihan tyyssija. --Abc10 (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 12.12 (EEST)

Jos elokuvan nimi ei ole "Peyton place", miksi tuollainen ohjaus on olemassa? Elokuvan alkukielinenkin nimi on "Peyton Place". En kyllä luottaisi tuohon Elonetin antamaan nimeen, sillä siinähän on yhdysviivakin ajatusviivan sijaan, ja Place on kirjoitettu isolla esim. Ylellä ja Hesarissa. --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 12.31 (EEST)

Televisioesitysten nimet poikkeavat usein teatterinimistä, ja Wikipediassa on monen keskustelun perusteella syntynyt konsensus että otsikkona käytetään teatteriesityksen nimeä. --Abc10 (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 12.45 (EEST)

Jos meillä on tuollainen konsensus, niin sitten Berliinin raunioitten keskellä -nimestä pitäisi varmaan ottaa yksi i-kirjain pois? --Otrfan (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 20.45 (EEST)

Ei kun tämän mainitun konsensuksen mukaanhan tänne pitää tuon elokuvan nimen vuoksi tehdä nyt ohjaussivu Berlini, joka johtaa sivulle Berliini. --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 21.05 (EEST)

Luultavasti pienialkukirjaimisista nimistä kannattaa tehdä ohjauksia juuri sellaisissa tapauksissa, joissa vaihtoehtoinen/virheellinen muoto on niin yleinen, että se esiintyy arvovaltaisissa lähteissäkin (kuten tietokannoissa, tiedotusvälineissä jne.). Tyypillisiä esimerkkejä tällaisista ovat varmaan erilaisten orginsaatioigen, puolueiden, yritysten jne. moniosaiset nimet, varsinkin vieraskieliset. Sen sijaan on epätodennäköistä, että mikään uskottava lähde kirjottaisi "Mauno koivisto", joten sellaisista ei kannata tehdä ohjauksia. Luullakseni kuvatunlaisia ohjauksia on tähän asti tehty pääasiassa ihan perustellulla harkinnalla ja on varmaan syytä tehdä vastaisuudessakin. Sillä tavoin vältetään sekin, ettei joku luo punaista linkkiä väärästä muodosta ja luule aihetta käsittelevän artikkelin puuttuvan kokonaan. --Risukarhi (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 12.49 (EEST)

Toki yleisistä vaikkakin oudoista kirjoitusmuodoista voi tehdä ohjauksia, etenkin jos sellaisia löytyy Elonetistä. Mutta Peyton place ei ole tietääkseni minkään täältä löytyvän aiheen kirjoitusmuoto, ei edes tuon elokuvan. --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 13.00 (EEST)

Elokuvan virallisessa suomenkielisessä nimessä se näyttää olevan. Ks. Elonet. --Sark-fi (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 20.13 (EEST)

Elonetissä elokuvan suomalainen nimi on "Peyton place - vihan tyyssija", ei "Peyton place". Tämän ohjauksen "Peyton place" logiikka on kai sellainen, että se olisi elokuvan alkuperäinen nimi, jos siinä olisi tehty sama kirjoitusvirhe kuin suomalaisessa nimessä. Elonetistä löytyvälle nimelle "Peyton place - vihan tyyssija" ei muuten ole tehty tänne ollenkaan ohjaussivua. Jos se on elokuvan "virallinen suomenkielinen nimi", eikö artikkeli pitäisi siirtää sille nimelle? --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 20.31 (EEST)

Anteeksiantamatonta huolimattomuutta. Onko hyvä nyt? --Abc10 (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 21.04 (EEST)

No ei tietenkään, sillä elokuvan nimi on vieläkin sellaisessa kirjoitusmuodossa, jota missään muualla ei käytetä. Eikö voitaisi vain myöntää, että Elonetissä on kirjoitusvirheitä (tämä sekä Otrfanin tuossa ylempänä löytämä) ja korjataan ne tänne kunnolla. Teatterilevityksessä elokuvan nimi sitä paitsi näyttäisi olevan pelkkä "Vihan tyyssija", ainakin alkuperäisessä julisteessa. --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 21.09 (EEST)

Elonetin typoista oli muutama vuosi sitten keskustelua jonkun piirroselokuvan kohdalla. En muista minkä elokuvan tai mihin tulokseen päädyttiin, tai edes mitä mieltä itse olin. Pingataanpa Käyttäjä:Griffelkiniä, sillä hän muistaakseni osallistui silloin keskusteluun. edit: löytyi Keskustelu:Hulk Vs. Volverine/Hulk Vs. Thor --Otrfan (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 21.14 (EEST)

Entä mitä mieltä sinä olet tämän keskustelun varsinaisesta aiheesta: pitäisikö täällä olla ohjaussivut "Peyton place", "Volverine" (ja ehkä myös "Berlini"), koska sellaiset kirjoitusmuodot löytyvät joistain Elonetin nettisivuilla olevista elokuvien nimistä? --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 22.58 (EEST)

Mitä väliä tuolla oikeastaan on? Mikäli hakuun tehdään jotain automaagista ehdottelua uusien artikkelien kohdalla tyyliin "Tarkoititko sinä ....", niin kyllähän sen tunnistamaan suurin piirtein samalla tavalla kirjoitetut nimet eli Volverine -> Wolverine aika helposti. Ainoa mikä jää puuttumaan on artikkelitekstissä olevien linkkien ohjaaminen, mutta niissä saisi minusta muutenkin olla artikkelien nimet täsmällisesti kirjoitettuna. Jos tämän jälkeenkin joku haluaa askarrella noiden ohjauksien parissa, niin mitä sitten? Se on minusta turhaa, mutta vaaratonta. Eli oma näkemykseni on, että Hartzin ehdotus on ihan kannatettava. Voi olla tosin, että pelkällä Lualla ei saa tehtyä sitä mitä hän haluaa vaan se vaatii javascriptiä ja Mediawiki API:a tai toollabsissa olevaa scriptiä joka hakee näytettävät tiedot suoraan tietokannasta. --Zache (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 23.34 (EEST)

Ei sieltä jokaista typoa kannata kopioida, eikä varsinkaan alkaa soveltaa, kuten nyt ainakin Peyton placen kohdalla on tehty. edit: nyt tuli Elonetistä vastaan elokuva, jolle on annettu saman ohjaajan toisen elokuvan suomenkielinen nimi. Elonetistä virhe on sitten levinnyt IMDb:hen ja vähän muuallekin sekaannusta aiheuttaen. Meillä ei tuosta elokuvasta vielä artikkelia ole, mutta siltä varalta että tulee, niin en kerro elokuvan nimeä, ettei kukaan saa päähänsä laajentaa sekaannusta. --Otrfan (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 23.36 (EEST)

Henkilökohtaisesti pidän näitä uudelleenohjauksia lähinnä kirjoitusvirheiden korjaamisena. Ei ole itselle vielä tullut vastaan, että joku lisäisi noita muuten vain uudelleenohjauksina. Joten siinä mielessä tarpeeton tapa. Tuo Volverine tapaus on vielä nykyäänkin hämmentävä, sillä ei vieläkään ole tullut vastaan suomenkielistä DVD:tä, jossa tuo nimi olisi esiintynyt. Olettaisinkin että elonetille on nyt sattunut pieni virhe. --Griffelkin (keskustelu) 12. heinäkuuta 2014 kello 16.21 (EEST)

Ei nuo ole tarpeellisiä, mutta ei mielestäni haitallisiakaan. Ilves näyttää syntyneen "luonnollisesti" väärin nimetystä artikkelista, mutta Peyton place -ohjaus on tehty näköjään varta vasten. Mielestäni se on ns. nollamuokkaus. --Harriv (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 15.59 (EEST)

Käsittääkseni tänne voi tehdä kaksi erillistä artikkelia, esim. Testi testi ja Testi Testi, jotka sen jälkeen voi linkittää muista artikkeleista erikseen. Jossain olen tällaiseen törmännytkin, en nyt vaan muista missä. Haittaa siis on. --Esamatti1 (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 16.14 (EEST)

Missään nimessä ei pitäisi alkaa luomaan turhia ohjaussivuja pienistä alkukirjaimista. Sen sijaan Hartzin ehdottama js-koodi tai Lua-koodi olisi huomattavasti parempi ratkaisu. Eli jos kirjoittaa osoiteriville pienin alkukirjaimin esim. fi.wikipedia.org/wiki/Kimi räikkönen, niin sivuun pitäisi tulla "tarkoititko Kimi Räikkönen". En-wikissä vastaavassa sivussa lukee: "Please search for Kimi räikkönen in Wikipedia to check for alternative titles or spellings", jota painamalla ohjautuu automaattisesti Kimi Räikkönen -artikkeliin. Meillä taas lukee "Etsi termiä Kimi räikkönen muista artikkeleista", jota painamalla ohjautuu oikeaan artikkeliin. Eli tuonkin sanomuotoa muuttamalla periaatteessa voisi pärjätä. --Stryn (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 19.09 (EEST)

Tässä tapauksessa kun toinen sana nimessä on pienellä alkukirjaimella elokuvan virallisessa suomenkielisessä nimessä, ohjaus siitä on tarpeellinen. Se näyttää menevän ohjauksena täsmennyssivulle, mikä onkin paikallaan. Tällainen virheelliseltä näyttävä mutta todellisuudessa ilmeisen tahallinen jossakin tuotantoyhtiön portaassa tehty "virhe" on syytä panna merkille Wikipediassa. Se on hyvin poikkeuksellinen eikä Wikipedia tule täyttymään häiritsevässä määrin sellaisista. --Sark-fi (keskustelu) 10. heinäkuuta 2014 kello 19.36 (EEST)

Kärpäsestä härkänen. 85.76.114.36 11. heinäkuuta 2014 kello 07.39 (EEST)

Avasin keskustelun Elonetin kirjoitusvirheiden tuomisesta Wikipedian elokuvaprojektisivulla. --Savir (keskustelu) 12. heinäkuuta 2014 kello 09.41 (EEST)

Onko siis mahdoton muuttaa ohjelmistoa niin että se ei huomioisi erikseen isoja ja pieniä kirjaimia. Nyt voi olla kaksi saman nimistä artikkelia, mutta toinen kirjoitettu isolla, ja toinen pienellä... --87.95.153.81 16. heinäkuuta 2014 kello 18.56 (EEST)

Bottitunnukset ja usean käyttäjän käytettävissä olevien tunnusten kielto

Wikipedia:Käyttäjätunnus sanoo, että usean käyttäjän käytettävissä olevat tunnukset eivät ole sallittuja Wikipediassa. Joissakin tapauksissa bottitunnuksia on haluttu ja halutaan käyttää siten, että bottia kykenee ohjaamaan useampi kuin yksi käyttäjä esimerkiksi ToolLabsissa pyörivän projektin yhteydessä. Enwikissä Username policy#Shared accounts sanoo, että jaetut tunnukset kieltävän säännön kohdalla poikkeuksia voidaan sallia muun muassa useamman kuin yhden muokkaajan ylläpitämien bottitunnusten tapauksessa, jos järjestely on tehty selväksi ja asiasta on konsensus. Mielestäni käyttäjätunnuskäytännössä lauseen

»Seuraavanlaisia käyttäjätunnuksia ei sallita Wikipediassa:»

alla neljäntenä olevaa lihavoitua kohtaa ”Jaetut tai ryhmää edustavat käyttäjätunnukset” voitaisiin täydentää siten, että se kuuluisi jatkossa seuraavasti:

»Usean käyttäjän käytettävissä olevat tunnukset. Bottitunnus voi kuitenkin olla useamman kuin yhden henkilön käytössä, jos järjestelylle on saatu hakemuksen yhteydessä lupa byrokraatilta tai asiasta on myöhemmin saavutettu selkeä konsensus. Tällöin on suositeltavaa, että botin käyttäjäsivulla luetellaan kaikki sen ajamiseen oikeutetut käyttäjät. Botin toiminnasta on viime kädessä vastuussa sen ensisijainen ohjaaja.»

Mielipiteet ja muutosehdotukset ovat tervetulleita. Kohta ”lupa byrokraatilta” on mukana siksi, että nykyisten bottikäytäntöjen mukaan ”usean botin käyttämiseksi tarvitaan erillislupa byrokraatilta” (tällöin on siis kyse tilanteesta, jossa yhdellä käyttäjällä on käytössään useampi kuin yksi bottitunnus), joten vastaavasti byrokraateilla voisi olla mahdollisuus myöntää lupa sellaisessa tilanteessa, jossa usealle käyttäjälle halutaan varata mahdollisuus käyttää tiettyä yksittäistä bottitunnusta. –Ejs-80 16. heinäkuuta 2014 kello 20.31 (EEST) EDIT: Kommenttien perusteella muokattu ehdotus alempana. –Ejs-80 21. heinäkuuta 2014 kello 02.57 (EEST)

Kannatan. Iivarius (keskustelu) 16. heinäkuuta 2014 kello 20.34 (EEST)

Öö... Eiköhän ole parasta, että botin ajamisen vastuu sysätään yhdelle henkilölle? Vaikka botti olisi kymmenen ihmisen koodaama, niin sitä pyörittäisi yksi käyttäjätunnus, jota vastaa reaalimaailmassa yksi henkilö. Nähdäkseni tällainen yhteisbottitapaus olisi sellainen, että joltakin yhteiskäytössä olevalta palvelintietokoneelta ajettaisiin bottiohjelmaa. Yleensähän bottiohjelmaa ajetaan omalta kotikoneelta yhdellä käyttäjätunnuksella, jonka takana on yksi henkilö. Miksi edes pitäisi tehdä toisin? Yhteiskäytössä olevalle palvelimelle voi luoda useammalle ihmiselle käyttäjätilit, jotta voivat ajaa botteja omilla käyttäjätunnuksillaan (toolserver).

Jos botilla on kymmenen ohjastajaa, niin enpä tiedä kuka olisi loppujen lopuksi se ensisijainen ohjastaja? Ja olisiko todella ja mistä se tiedettäisiin? Muutenkin ohjastajat varmaan vaihtuisivat ajan mittaan... Parempi hakea ja lopettaa bottitunnuksia, kuin venyttää yhtä bottitunnusta joka asiaan ja jokaiselle. Bottiohjelmaa voi ajaa niin, että yksi henkilö ajaa sitä ja yhdeksän muuta henkilöä ehdottavat tuolle botin ohjastajalle mitä hänen tulisi tehdä (pyyntöjä). Botille voi toki antaa kuka tahansa syötettä esim. jonkin html-lomakkeen tai wikisivun kautta. Yhdeltä ja samalta palvelintietokoneelta voidaan ajaa vaikka kymmentä bottia, jolloin jokaiselle koodaajalle olisi omansa.

Mielestäni olisi parasta, että bottia ajaa yhdellä käyttäjätunnuksella yksi henkilö, joka myös ottaa vastuun virheistä ym. Pahimmassa tapauksessa kymmenestä koodarista joku näpelöi väärin ja mokaa, eikä edes tiedetä kuka se kymmenestä oli. Koodipohjaahan voi sinänsä kehittää kuka tahansa osaava henkilö. Mielestäni koodin kehittäminen voi olla yhteistyötä (on esim. google code, sourceforge ym.), mutta botin ajaminen periaatteessa ei. En kannata yhteisbottitunnuksia, koska näen yhden käyttäjätunnuksen ja yhden sen takaa löytyvän henkilön olevan parasta. --Hartz (keskustelu) 20. heinäkuuta 2014 kello 12.46 (EEST)

Vielä mainitsen, että Wikisanakirjan puolella "meillä" on Wikisanakirjaa varten kehitetty bottiohjelma (koodi saatavilla: https://code.google.com/p/hunsbot/). Tuota koodia voidaan kehittää periaatteessa yhteistyössä Google Codessa, mutta bottiohjelman koodia ajavat erikseen yksittäiset käyttäjätunnukset ja niiden takana olevat yksittäiset henkilöt. Eli kehitys yhteistyössä, ajamiset erikseen -- ehk summa summarum "lataa koodi koneellesi ja hae ajamista varten oma bottitunnuksesi" -periaate. Enpä näe syytä tehdä toisin. --Hartz (keskustelu) 20. heinäkuuta 2014 kello 12.55 (EEST)

Vielä mainitsen, että nimimerkillä n. 35.000 bottimuokkausta täällä Wikipediassa ja n. 310.000 bottimuokkausta Wikisanakirjassa, jos sillä on mitään väliä. Niin ja kysymykseni, että miksi pitäisi tehdä toisin? --Hartz (keskustelu) 20. heinäkuuta 2014 kello 13.19 (EEST)

"...asiasta on myöhemmin saavutettu selkeä konsensus". Konsensus keidenkä kesken? Kaikkien muokkaajienko? Bottilippuja myönnettäessä ongelmana eivät yleensä ole botit: kyllä esim. AWB ja Pywikibot sinällään toimivat luotettavasti. Suurempi kysymys on, että osaako käyttäjä käyttää ohjaamaansa bottia ja jos jää arvailujen varaan, että kuka botin testiajon on suorittanut, niin testiajo on yhtä tyhjän kanssa. Se, että botti on nimellisesti yhden käyttäjän vastuulla ei paljon lohduta, jos kyseinen käyttäjä on wikilomalla tai jopa kokonaan lopettanut wikipedian käytön, mutta botti pyörii edelleen. "On suositeltavaa, että botin käyttäjäsivulla luetellaan kaikki sen ajamiseen oikeutetut käyttäjät". Kyllä sen pitäisi olla enemmän kuin suositeltavaa ja mielellään nimen vieressä ruksi, että kuka sitä kulloinkin ajaa. --Otrfan (keskustelu) 20. heinäkuuta 2014 kello 13.12 (EEST)

Konsensuksen suhteen ajattelin kahvihuonekeskustelua, jossa luonnollisesti kuka tahansa saisi esittää mielipiteensä. Botin ajamiseen oikeutettujen käyttäjien luettelemisen suositeltavuus voidaan muuttaa suoraksi vaatimukseksi. Enwikissä bottikäytännön kohta en:Wikipedia:Bot policy#Bots operated by multiple users vaatii, että tällaisessa tapuksessa bottimuokkauksen ohjaaja kyetään aina identifoimaan. Vastaavasti fiwikissä voitaisiin edellyttää, että usean käyttäjän ohjattavissa olevan botin tekemän muokkauksen yhteenvedossa mainitaan, kuka bottia on muokkauksen aikana ohjannut.

Siinä olet toki oikeassa, että botin ohjaajan toimintavarmuus on yleensä se iso kysymys, jota hakemuksen yhteydessä testataan, ja se pitäisi jotenkin saada selville. Yksi mahdollisuus ratkaista ongelma olisi ehkä se, että ehdotuksen konsensus-osio otettaisiin kokonaan pois ja vaadittaisiin jokaiselta botin ohjaajaksi haluavalta jonkinlainen näyttökoe (puoliraaka ajatus, jota en nyt ehdi miettiä pitemmälle). –Ejs-80 20. heinäkuuta 2014 kello 18.05 (EEST)

Niin, tai sitten bottitunnuksen takana on vain yksi henkilö. Tuo näyttökoe on nykyään alussa suoritettava testiajo, joka kertoo siitä että tuo yksi henkilö osaa käyttää bottia tarpeeksi hyvin. Edelleenkään ei ole vastattu kysymykseen, että miksi yhtä ja samaa bottitunnusta pitäisi käyttää lauman? Edellä esitin, että koodipohja voi olla yhteinen ja botille voi antaa syötettä kuka vaan, mutta että bottia ohjastaisi vain yksi henkilö. Bottitunnusten luominen on helppoa, että ei yhden ja saman bottitunnuksen laumakäyttöä voi perustella millään byrokratiaesteellä. Minkäkähänlainen olisi botti, jota tarvitaan ohjastamaan kokonainen lauma? --Hartz (keskustelu) 20. heinäkuuta 2014 kello 18.45 (EEST)

Todennäköisesti kyseessä ei varsinkaan fiwikissä olisi mikään lauma vaan korkeintaan kourallinen käyttäjiä. Toki asiat saadaan hoidettua nykyisilläkin menetelmillä, eikä minulla henkilökohtaisesti ole voimakasta motiivia saada käytäntömuutosta läpi, mutta en näkisi siinä bottien tapauksessa haittaakaan, jos epäkohdat saadaan rajattua pois käytäntökeskustelun myötä. Potentiaalisesti usean käyttäjän hallittavissa olevien bottitunnusten hakijoiden puolesta en halua enkä osaa sanoa mitään, mutta allekirjoittaneelle muutoksen mahdollisena hyötynä tulee mieleen se, että tietyt rutiininomaiset työt (esim. hiekkalaatikon putsaus, tiettyjen Wikipedia-avaruuden luetteloiden päivitys tms.; CommonsDelinkerhän toimii jo tavallaan Commonsin ylläpitäjien kädenjatkeena poistellessaan ja korvatessaan tiedostolinkkejä) voitaisiin lukita tietyn bottitunnuksen toimenkuvaan ja näiden toimien säännöllinen suorittaminen varmistettaisiin useamman kuin yhden silmäparin avulla, jolloin yhden tai välttämättä kahdenkaan ohjaajan poissaolosta ei olisi haittaa. Nykymallissa vastaava toiminnallisuus saavutettaisiin sillä, että nuo ohjaajat hankkisivat erilliset bottitunnukset, jotka suorittaisivat samoja tehtäviä ”vuoron perään”. –Ejs-80 21. heinäkuuta 2014 kello 00.31 (EEST)

Tässä vielä aiempaan kommenttiini liittyen ehdotus näyttökokeen ehdoista: käyttäjä ilmottaa halukkuutensa usean käyttäjän ohjattavissa olevan botin (UKOOB) ajamiseen bottihakemussivulla. Viikon ajan kaikki muokkaajat saavat esittää ajatuksiaan. Perustellut vastalauseet johtavat siihen, että käyttäjän on ensin haettava itselleen erillistä bottitunnusta, jos hän edelleen haluaa jotain bottia ohjata. Jos perusteltuja vastalauseita ei viikon kuluessa esitetä, hakija suorittaa UKOOB-tunnuksella noin 50 muokkausta, minkä jälkeen näyttökoe joko hyväksytään tai hylätään. Arvioinnin suorittaa byrokraatti, joka ottaa huomioon muiden kommentit, kuten normaalin bottihakemuksen yhteydessä. Suoraan ilman viikon odotusaikaa ja riippumatta muiden muokkaajien palautteesta koeajon saavat suorittaa sellaiset käyttäjät, joilla on jo käytössään bottitunnus fiwikissä, ja heidän tapauksessaan testiajoksi riittää noin 30 UKOOB-muokkausta. Hyväksytyn näyttökokeen jälkeen hakija lisätään UKOOB:n käyttäjäsivulla olevaan luetteloon botin ajamiseen oikeutetuista käyttäjistä. Toisaalta hylkäyksen myötä käyttäjän on ensin haettava itselleen erillistä bottitunnusta, mikäli hän edelleen haluaa jotain bottia ohjata. Kuitenkin jos hylätyksi arvioidun näyttökokeen suorittaneella käyttäjällä on jo käytössään bottitunnus fiwikissä, hän saa halutessaan hakea UKOOB:n ajo-oikeutta uudelleen kahden viikon kuluttua hylkäyksestä (huom. kahden viikon odotusaika on nykykäytäntö hylätyn bottihakemuksen jälkeen). –Ejs-80 21. heinäkuuta 2014 kello 01.56 (EEST)

Alasivullani on nyt tuo näyttäkoe-esitys paremmin jäsenneltynä. –Ejs-80 21. heinäkuuta 2014 kello 09.43 (EEST)

Muokattu ehdotus käytäntötekstiksi lauseen ”seuraavanlaisia käyttäjätunnuksia ei sallita Wikipediassa” jälkeen:

»Usean käyttäjän käytettävissä olevat tunnukset. Bottitunnus voi kuitenkin olla useamman kuin yhden henkilön käytössä, jos

1. kaikki botin ajamiseen oikeutetut käyttäjät luetellaan sen käyttäjäsivulla
2. botin tekemien muokkausten yhteenvedoista käy ilmi, kuka bottia on kunkin muokkauksen aikana ohjannut
3. järjestelylle on saatu lupa byrokraatilta
4. jokainen botin ohjaaja on suorittanut hyväksytysti näyttökokeen osoittaakseen soveltuvuutensa botin käyttämiseen.»

Ehdotukseni näyttökokeeksi on 21. heinäkuuta 2014 kello 01.56 päivätyssä kommentissa. –Ejs-80 21. heinäkuuta 2014 kello 02.57 (EEST) EDIT: Lisätty linkki käyttäjäsivuni alasivulle rustattuun näyttökoeajatukseen. –Ejs-80 21. heinäkuuta 2014 kello 09.43 (EEST)

Nyt alkaa olla parempi. Eiköhän tuota voi kannattaa. --Otrfan (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 10.00 (EEST)

Ääh. Botin logit voidaan tehdä julkisiksi, jolloin virheilmoitukset tulevat muiden nähtäviksi. Myös botin sammuttamiseen voi olla erityinen sivu tai nappula, johon koskemalla botti pysähtyy. Yleensä hiekkalaatikkobotit, arkistointibotit ym. ovat automaattisia prosesseja, jotka pyörivät 24/7/365. Jos kuitenkin välttämättä halutaan monta ohjastajaa jonkin botin taakse, niin Ejs-80:n ehdotusta voi tässä muodossa alkaa kannattaa. --Hartz (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 10.19 (EEST)

Tarve useamman käyttäjän bottitunnuksestahan tulee ihan siitä, että päästäisiin eroon työkalujen toiminnan lakkaamisesta yksittäisten käyttäjien lopettamisten mukana siten, että niitä ylläpitämässä olisi useampi henkilö. Klassinen esimerkki siitä miten botti katosi käyttäjän lopetettua on käyttäjä:Str4ndBOT:n toiminnan lakkaaminen alkuvuodesta (botti mm. siivosi hiekkalaatikot). käyttäjä:Str4nd itse on ollut niin pitkään passiivinen, että asiaa osattiin odottaa. Wikimedian Toollabsin ratkaisu tähän on ryhmäprojektit joilla on oma ryhmäkäyttäjätunnuksensa. Näihin ryhmäprojekteihin projektin ylläpitäjä voi lisätä muita käyttäjiä jotka ryhmään lisäämisen jälkeen voivat toimia käyttäen ryhmätunnusta (vrt. Linuxissa vastaava olisi "ssh -A SHELLNAME@tools-login.wmflabs.org ; sudo - fiwiki-tools ; cd ~/ " ). Kun botteja ajetaan ryhmätunnuksella niin niitä voidaan ajaa suoraan komentorivillä tai asettaa järjestelmä ajamaan niitä automaattisesti.

Esimerkiksi viikon kilpailuja pyörittävä ukbot -botti pyörii ajastetusti tällaisen ryhmätunnuksen alla (ryhmän jäseninä on botin tekijä Danmichaelo ja minä) ja, koska olen ryhmän jäsen niin pystyn muuttamaan sitä tai vaikkapa lukemaan botin tunnuksen ja salasanan sen asetustiedostoista. Toistaiseksi se mitä olen tehnyt näillä oikeuksilla on, että viime kesänä korjailin elokuun kuvitustalkoot kilpailuun liittyneitä pistelaskuongelmia sekä heinäkuun lähdetalkoiden alettua korjasin virheellisen asetustiedoston jotta pistegraafi alkoi päivittymään. Samalla testasin, että systeemi toimi joten muutama UKBot:n heinäkuun alussa tekemistä muokkauksista on minun tekemiäni. Jos tuon tyyppisiä testimuokkauksia ei lasketa, niin kyseenalaistan hiukan sen tarvetta, että automaattisesti ajetun scriptin yhteenvedossa olisi tieto siitä kuka scriptin on asettanut ajoon koska tuon toteuttaminen vaatisi sen, että asia olisi huomioitu jo työkalua koodatessa ja jos vaatimus on fiwiki-kohtainen niin näin harvemmin on.

Toinen seikka minkä haluaisin nostaa esille on se, että tuossa aiemmin esitettiin, että botin ajaminen on suurin piirtein sitä, että otetaan versionhallinnasta lähdekoodit ja asetetaan käyttäjätunnukset ja ruvetaan ajamaan scriptiä. Todellisuudessa asia harvemmin on noin suoraviivaista. Esimerkiksi edellä mainitun UKBotin lähdekoodien mukana on kohtuullisen hyvät ohjeet siitä miten se asennetaan ja se on tehty siten, että joku muukin kuin Danmichaelo voisi sitä käyttää. Oletetaan, että teknisesti osaava henkilö haluaisi ajaa sitä Labsissa vastaavassa ympäristössä mitä Danmichaelo sitä ajaa ilman mitään esivalmisteluja, niin ensiksi hänen pitäisi hommata Labsiin tunnukset, selvittää miten ryhmätunnukset ja ajastukset toimii. Tämän jälkeen hänen pitäisi asentaa UKbot ohjeiden mukaan jonka jälkeen pitäisi ottaa selvää härvelin asetustiedostoista [2] . Todennäköisesti siinä, että tekisi UKBot:lla viikon kilpailun tai elokuun kuvitustalkoiden tapaisen härvelin saisi kulutettua ainakin päivän verran aikaa. Ryhmäprojektissa puolestaan projektiin voidaan tuoda jengiä sisälle ilman, että heidän täytyy ottaa aluksi hirveän suurta vastuuta projektin toiminnasta ja samalla he voivat tutustua koodiin ja ajoympäristöön. Ja jos kiinnostusta ja tarvetta on niin he voivat sitten hypätä keskeisempään rooliin projektissa. Eli siinä ei tule samanlaista kynnystä joka on siinä, että pitäisi vain napata jonkun toisen koodi ylläpidettäväksi joka viimeaikoina on ollut tilanne.

Jos UKBot on esimerkki hyvin toteutetusta projektista, niin toinen ääripään case esimerkki on ZacheBot jonka koodia ei löydy mistään versionhallinnasta eikä sen laatu tällä hetkellä ole mitään sen tyyppistä, että edes pistäisin niitä mihinkään julkiseen versionhallintaan. Lähinnä ZacheBot on muokattua Phpbot-runkoa lukuun ottamatta kasa ajastetusti ajettavia yhden asian scriptejä joiden sisältö on kovakoodattua. Henkilökohtainen näkemykseni on, että jossain välissä noita pitäisi kirjoitella uusiksi ja siirtää Labsiin fiwiki-tools -projektin alle jolloin sinne saisi muutaman henkilön porukan joka voisi ylläpitää niitä eikä asia olisi samalla tavalla siitä kiinni yksittäisistä henkilöistä. Toistaiseksi kuitenkin ollut aika vähän kiinnostusta jengillä labs-tunnareihin ja olen tällä hetkellä projekti ainoa käyttäjä. Fiwiki-tools -tunnareiden alta pyöri joka tapauksessa tällä hetkellä tuo hiekkalaatikoiden siivoaminen. --Zache (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 12.07 (EEST)

Eikö Wikimedia Toollabsista saa henkilökohtaisia käyttäjätilejä? Pywikipedia on toiminut siten, että koodit ovat julkisessa versionhallinnassa ja kuka tahansa voi ladata koodit itselleen. Lisäksi koodin kehittämiseen voi osallistua periaatteessa kuka tahansa. Pywikipediassa on ollut ajatuksena, että eri kielten kustomoinnit tehdään julkisesta versionhallinnasta saatavaan koodiin, jolloin kuka tahansa voi käyttää samaa koodia samankielisessä hankkeessa out-of-the-box. Tietysti jonkin vandalismintorjuntabotin koodi voisi olla salassapidettävää. Harmikseni pywikipedia on vuosien varrella muuttunut hyvin raskaaksi ja monimutkaiseksi. Wikisanakirjan puolella HunsBotin koodi (linkki versionhallintaan ylempänä) on paljon kevyempi Python-kielinen toteutus, jossa hyödynnetään ulkoisia simplejson- (https://pypi.python.org/pypi/simplejson/) ja simplemediawiki (https://pythonhosted.org/simplemediawiki/) -moduuleita. Tuota koodia hyödyntäen hiekkalaatikkobotin saisi koodattua ja pyörimään ehkä 30 minuutissa. Tuo simplemediawiki-moduuli mahdollistaa MediaWikin API:n (https://fi.wikipedia.org/w/api.php) hyödyntämisen ja handlaa evästeet. Simplejson-moduulin avulla API:n tuottamat json-rimpsut on helppo käsitellä. Suosittelen kokeilemaan. ;) --Hartz (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 13.14 (EEST)

Toki, sinulla tulee olla tunnus Tool Labs:ssa tunnus ennen kuin se voidaan lisätä ryhmäprojektiin. Pointti joka tapauksessa on se, että ryhmäprojekteja suositaan sitä varten että saataisiin parannettua työkalujen ylläpidon jatkuvuutta. --Zache (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 13.19 (EEST)

Tuo ylläpidon jatkuvuus on mielestäni riittävä argumentti ryhmäprojektin puolesta. Tietysti tällä hetkellä sellaisia "yhteisbotteja" ei oikein ole. Noh, UKBot ja Harriv:n arkistointibotti sekä hiekkalaatikkobotti voisivat/voivat olla... Jos ryhmäprojektit sallitaan (yhteiset bottitunnukset), niin ehkä jopa tulevaisuudessa jotkut koodaisivat ClueBotin kaltaisen vandalismintorjuntabotin. Mahdollistamalla kai saadaan innovaatioita -- rajoittamalla varmaankaan ei. Uupuvia allekirjoituksia lisäävä botti voisi olla tuollainen yhteisbotti. --Hartz (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 13.24 (EEST)

Poimin ajatuksen yhteenvetovaatimuksesta enwikin Bot policystä (”operator disclosure – the Wikipedia user directing any given edit will always be identifiable, typically by being linked in the edit summary”), joten ainakaan siinä mielessä se ei ole pelkästään fiwikikohtainen. Joka tapauksessa tavoitteena on se, että aina tiedettäisiin, kuka on vastuussa botin tekemistä muokkauksista. Mikäli tavoitetta ei saavuteta yhteenvedon välityksellä, asiaan täytyy keksiä jokin muu ratkaisu. Varsinkin virhe- ja ristiriitatilanteissa tämä on tärkeää. Ilmeisesti muuten enwikin bottikäytäntöön kohdan ”Bots operated by multiple user” lisänneen käyttäjän esittämä perustelu on siirron myötä jäänyt sivulle en:User talk:Coren/Bot policy (kommenttia ei ollut aivan triviaalia löytää; teksti oli yhdistetty käytäntösivulle käyttäjä Corenin alasivulta, jonka keskustelusivu oli kuitenkin jätetty paikoilleen) huhtikuussa 2008, jolloin bottikäytäntö oli kirjoitettu siellä uuteen uskoon.

Miten muuten käy, jos Toollabsin ryhmäprojektin ylläpitäjä katoaa? Häviääkö projekti Toollabsista katoamisen jälkeen ajan myötä vai riittääkö sen säilymiseen, että vähintään yksi ryhmän jäsenistä on siellä aktiivinen? –Ejs-80 21. heinäkuuta 2014 kello 13.54 (EEST)

Ryhmäprojektilla voi olla useita ylläpitäjiä ja jos sattuisi käymään sellainen tilanne, että kaikki ylläpitäjät katoavat ja projektilla olisi aktiivisia jäseniä, niin jäsenet varmaan voivat pyytää oikeuksia lisää bugzillan tai jonkun muun vastaavan systeemin kautta. En tiedä mitä tapahtuisi sellaisessa tilanteessa, että kaikki jäsenet katoaisivat jonnekin ja projekti jäisi ilman mitään ylläpitoa. Todennäköisesti tällöin projektilta otettaisiin pois julkiseen internetiin näkyvät palvelut (esim www) ja asiasta kiinnostunut henkilö voisi adoptoida projekti tekemällä bugzillaan pyynnön. Jos projektin käyttämät palvelut on suljettu esimerkiksi tietoturva- tai kuormitussyiden takia niin ne pitäisi tietty korjata ensin. --Zache (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 14.13 (EEST)

Ohjaussivu luokkaan

En ole törmännyt yhteenkään ohjaukseen, joka olisi tehty luokkaa varten. Olisiko sellaisen tekeminen suotavaa? --Memasa (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 17.54 (EEST)

En tiedä mitä hyötyä sellaisten varta vasten luomisesta olisi. Artikkeleissa kyllä tehdään ohjaussivuja erimuotoisista nimistä, mutta tuskin luokissa on sellaisella tarvetta. --Stryn (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 17.58 (EEST)

Tarkoitatko luokkaa, joka on tehty ohjaukseksi toiseen luokkaan, vai artikkelin ohjaussivua, joka on tehty jotta artikkeli voidaan luokitella luontevasti kahteen luokkaan? --Savir (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 18.10 (EEST)

Kun en ole luokkiin pahemmin perehtynyt, en tullut edes ajatelleeksi, että luokasta voi ohjata toiseen luokkaan. Se lienee paras ratkaisu. --Memasa (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 18.16 (EEST)

Kylläpäs sattui taas ajatusvirhe, totta kai luon silloin tyhjän luokan, jos teen ohjauksen. --Memasa (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 19.01 (EEST)

Template:Category redirect -mallinetta vastaavasta lootasta voisi olla hyötyä täälläkin. --Memasa (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 18.19 (EEST)

Olisiko sinulla Savir heittää tähän jotain esimerkkiä luokasta, joka on tehty ohjaukseksi, josta voisi ottaa mallia? --Memasa (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 18.29 (EEST)

Siihen pitäisi varmaan kysyä yhteisön mielipidettä, että onko järkeä tehdä luokista luokkiin ohjaussivuja. Tai onko ylipäätään mitään järkeä säilyttää luokkia ohjaussivuna siirron jälkeen, kuten esim. Luokka:Elitserien-joukkueet. --Stryn (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 18.37 (EEST)

Näkisin että ohjaussivu luokkaan on monessa tapauksessa järkevää ja auttaa tiedon etsimisessä. Tällaiset luokat tulisi kuitenkin merkitä mallineella, johon viittasin jo aiemmin. --Memasa (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 19.01 (EEST)

Enpä usko että uo:t auttavat yhtään tiedon etsimisessä. Luokkiin mennään yleensä luokkarakenteita selaamalla tai artikkelin lopusta luokkaa klikkaamalla. Aika harva taitaa hakea luokkia suoraan haun kautta. --Otrfan (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 19.13 (EEST)

Vaikka luokan hakeminen hakupalkin kautta ei olisikaan se yleisin hakutapa, silti katson, että ohjauksilla on tarpeellinen funktio. --Memasa (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 19.19 (EEST)

Itse asiassa olen tiedonhaussa tällaista kaivannutkin. Järkevä idea. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 19.44 (EEST)

En nyt muista nähneeni esimerkkejä. Mutta silloin kun jokin alaluokka ei nimensä vuoksi syystä tai toisesta näyttäisi kuuluvan yhteen sen yläluokista, sille voisi tehdä ohjausluokan, jonka luokittelisi siihen yhteen yläluokkaan järkevän näköisesti. --Savir (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 09.56 (EEST)

Tällaisia teoreettisia esimerkkejä tuli mieleen: Luokka:Nimimerkkejä käyttäneet kirjailijat, Luokka:Uudelleennimetyt valtiot. Noissa luokissa voisi olla ohjausluokkia kirjailijoiden oikeista nimistä ja valtioiden alkuperäisistä nimistä, vaikka todelliset luokat olisivat kirjailijan tunnetuimmalla nimimerkillä ja valtion nykyisellä nimellä. Ehkä ohjausluokka olisi silloin parempi kuin ohjaussivu. --Savir (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 10.09 (EEST)

Itse olen törmännyt täällä suomenkielisessä Wikipediassa ainakin yhteen "vanhaan" tapaukseen: Luokka:Dinosaurukset on ohjaus luokkaan Luokka:Hirmuliskot. Tietysti nyt kun luokkien uudelleennimeäminen Siirrä-toiminnolla on tullut mahdolliseksi, niin vanhoja luokkien nimiä on jäänyt paljon ohjaussivuiksi siirtojen yhteydessä eikä niitä ole kaikkia poistettu. Lähinnä niistä on mielestäni harmia, koska niihin olemattomiin luokkiin tulee helposti vahingossa luokitelleeksi artikkeleita. Artikkelissa näyttää siltä kuin kaikki olisi kunnossa (luokan nimi näkyy sinisenä eikä punaisena linkkinä), mutta artikkelipa ei löydykään siitä todellisesta luokasta, joka on eri nimellä. Commonsissa noita on pilvin pimein, mutta täällä kannattaisi ehkä vältellä niiden muodostumista. Olen tuon siirto-toiminnon käyttöönotosta alkaen oikeastaan odotellut jonkinlaista periaatekeskustelua ja -päätöstä siitä, mitä Luokka-nimiavaruuden ohjaussivuille pitäisi tehdä. --Risukarhi (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 20.39 (EEST)

Jos luokka on ohjaussivu, niin ohjaussivullista luokkaa HotCatilla lisättäessä luokka menee automaattisesti siihen ohjauksen kohdesivuun. Jos taas lisää luokan käsin wikitekstiin, niin siinä tapauksessa ei huomaakaan, että onko luokka ohjaussivu. Tähänkin on kuitenkin ratkaisu (jos haluaa tyylitiedostoaan muokata), joka näyttää kaikki ohjaussivut (ml. luokat) eri värillä (esim. koodista). --Stryn (keskustelu) 19. heinäkuuta 2014 kello 20.50 (EEST)

Olisiko teknisesti mahdollista luoda Wikipediaan sellaista ominaisuutta, että kaikki käyttäjät (IP:t mukaanlukien) näkisivät ne ohjaussivuluokat punaisina eikä sinisinä linkkeinä artikkeleissa? Silloin niihin ei lisäiltäisi vahingossa artikkeleita. --Risukarhi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2014 kello 13.04 (EEST)

Huomasin nyt, että ohjaussivuna oleva luokka näkyy itse asiassa artikkelissa kursivoituna. Näin myös uloskirjautuneena. Tuo on uskoakseni uusi ominaisuus, koska muistan että joskus aikanaan ne näkyivät samanlaisina. Tästä seuraa joka tapauksessa se, että kuvaamani ongelma ei olekaan niin paha, koska jopa IP-käyttäjät kykenevät huomaamaan että jotain on pielessä, jos vahingossa lisäisivät artikkelin ohjaussivuna olevaan luokkaan. Yhdyn silti tuohon mitä Hartz alla toteaa, eli ohjaussivuluokkia ei kannattaisi luoda kuin korkeintaan harvoissa tapauksissa (jos silloinkaan). --Risukarhi (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 14.09 (EEST)

Tuo dinosaurukset->hirmuliskot vaikuttaa ihan järkevältä uo:lta. Uoluokissa ei kai ole ongelmia liittyen siihen, että luokka olisi luokittelematon (malline luokittelisi ne johonkin uoluokka-luokkaan) ja tuosta uoluokka-luokasta vahingossa uoluokkiin päätyneet artikkelit olisi periaatteessa helppo uudelleenluokitella botilla oikeisiin luokkiin uo suoristamalla. Uoluokkien luomisessa tulisi mielestäni kuitenkin olla maltillinen eli ihan vain muutamia yleisimpiä kannattaisi luoda. --Hartz (keskustelu) 20. heinäkuuta 2014 kello 19.08 (EEST)

Tämä ajatus lähti alun perin siitä, että haluaisin luoda ohjaussivut: Luokka:Parapleegikot ja Luokka:Tetrapleegikot. Kannatetaanko? Mielestäni nämä eivät olisi missään nimessä turhia ohjauksia. --Memasa (keskustelu) 24. heinäkuuta 2014 kello 15.49 (EEST)

Vastatakseni ainakin haluaisin tietää miksi ko. ohjaukset ovat tarpeellisia? Haluat vain tehdä jotain? Minusta ohjausten (minkä tahansa käytännön) tarpeellisuus tulee siitä, että ne hyödyttävät jotain tämän median perusjuttua, esim. lisäävät laadukkuutta (lähteistys tuossa oleelinen) tai esim. vähentävät ”hömppä”aineistoa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 10.35 (EEST)

Nämä olisivat siis kaiketi ohjauksia luokkiin Luokka:Alaraajahalvaantuneet henkilöt ja Luokka:Neliraajahalvaantuneet henkilöt? --Risukarhi (keskustelu) 25. heinäkuuta 2014 kello 11.21 (EEST)

Kyllä. --Memasa (keskustelu) 27. heinäkuuta 2014 kello 20.50 (EEST)

Kuinka menetellä (IMDb lähteenä)?

Kirjoitin käyttäjäsivulleni tämän luettelon artikkelia T. E. Lawrence varten. Onko vastaavanlaisiin luetteloihin yleensä merkitty lähdettä? Tämä sen vuoksi, koska olen tässä kyseisessä luettelossa käyttänyt lähteenä tätä IMDb:n luetteloa. Siirsin luettelon toistaiseksi vajanaisena artikkeliin, eli lisäsin ainoastaan ne elokuvat joista löytyy valmiiksi Wikipedia-artikkeli. Nuo muuthan ovat jotain pienen budjetin lyhytelokuvia suurin osa, mutta mielestäni ne tulisi kuitenkin mainita artikkelissa. Joka tapauksessa tuo kyseinen IMDb:n luettelo on todennäköisesti ainoa missään, eli jos sitä ei voi käyttää lähteenä, ja lähde pitäisi joka tapauksessa merkitä, niin siinä ei jää paljon vaihtoehtoja jäljelle tai sitten pitäisi yrittää löytää erillinen lähde jokaiselle pikkutuotannolle. --Tovk909 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 13.34 (EEST)

Itse lähden Wikipedian vakiintuneesta käytännöstä, että elokuvaluettelon voi ottaa IMDb:stä, mutta sitä ei voi merkitä lähteeksi. Elonet, joka toki ei ole virheetön, on kuitenkin määritelty luotettavaksi lähteeksi, koska se on asiantuntijoiden tekemä sivusto, kun taas Imdb:hen voi tietoa lisätä periaatteessa kuka tahansa. Vaivalloistahan se tiedon haku on, mutta pidän luotettavuusperiaatetta tärkeänä.

Toinen asia on tuo että jotenkin luotettavampaa olisi että Wikipediassa on jo artikkeli eikä lähdettä tarvittaisi. Eri yhteyksissä monet käyttäjät ovat todenneet, että lähteet tarvitaan siitä huolimatta, sillä Wikipedia ei ole itsensä lähde. Olen samaa mieltä. Jos itse tekisin tuollaisen luettelon, en hätäilisi vaan etsisin lähteet. --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 14.03 (EEST)

Niin IMDb:han on kaikkien muokattavissa samalla tavalla kuin Wikipedia, joten sen käyttäminen lähteenä on vähintäänkin kyseenalaista. Yleisesti kuitenkin on hyväksytty käyttää sitä lähteenä esim. henkilöiden filmografioiden ja elokuvan teossa mukana olleiden henkilöiden luetteloksi kasaamisessa, koska tällaiset tiedot IMDb:ssä katsotaan täällä tarpeeksi paikkaansa pitäviksi. Tuo luettelosi lukeutunee näihin. Suositelluista artikkeleistakin löytyy samankaltaisia rooliluetteloja, joiden lähde on mitä ilmeisemmin IMDb (jota tosin ei ole merkitty lähteeksi): Veteen_piirretty_viiva_(elokuva)#Rooleissa, The_Simpsons_Movie#Rooleissa. 85.194.253.105 29. heinäkuuta 2014 kello 14.18 (EEST)

Juu, IMDb:tä voi käyttää filmografioiden ja muiden vastaavien luetteloiden lähteenä. Ja mielestäni silloin se pitää myös merkitä viiteluetteloonkin, jotta muut käyttäjät/lukijat saavat tiedon, mistä kyseinen luettelo on otettu. --PtG (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 14.26 (EEST)

Tarkennusta tuohon IMDB:n päivittämiseen. Kaikkihan voivat ehdottaa muutoksia tai uutta tietoa, mutta mitään ei lisätä ennen kuin heidän oma henkilökunta tarkastaa tiedon paikkansa pitävyyden. Ote heidän FAQ osiosta: "Information submitted to IMDb won't appear immediately; it has to be checked and processed by our staff first." --Nrautava (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 14.34 (EEST)

Löytyykö tietoa siitä, onko tämä "staff" ihan palkattua henkilökuntaa vai Wikipedian ylläpitäjiin verrattavissa olevia vapaaehtoisia harrastelijoita? Enkä myöskään millään jaksa uskoa "paikkaansa pitävyyden" tarkistamiseen, vaan uskon vahvasti, että muutokset tarkastetaan vain päällisin puolin, ja ne luetellaan joko asiallisen tai asiattoman (vandalismi) näköisiksi. Esim. joskus tuli tv:stä joku vanha ja tuntematon suomalainen leffa, jonka IMDb-sivulle tein liudan muutosehdotuksia. Nämä muutokset hyväksyttiin parin tunnin sisällä, joten en jaksa uskoa jonkun oikeasti tarkastaneen niiden paikkaansa pitävyyttä yhtään mistään. Mitä ilmeisemmin ne katsottiin vain asiallisen näköisiksi. Helpostihan tämän testaisi yrittämällä lisätä asiallisen näköistä väärää tietoa jollekin IMDb-sivulle. 85.194.253.105 29. heinäkuuta 2014 kello 14.45 (EEST)

Miten ”vakavammin otettavissa” wikipedioissa tämä nähdään, esim. eng? Jos IMDB ei ole fiwikissä luotettava lähde, niin vastaavasti hyvin usea ainakin urheiluun liittyvä lähde pitäisi luokitella paljonkin alempaan roskalähdekategoriaan. Olen huomannut itsekin Suomi-filmeissä (esim. joku Sariola-filmatisointi) selviä puutteita. Yllä kerrottu ”joku tarkistaa” –laatuvarmistus on tämän päivän maailmassa mielestäni hyvinkin riittävä luotettavuuskriteeri (niin – kuten esim. tämä media), ja erityisesti jos ainakin IMDB-sivustoa pidetään nähdäkseni ammattipiireissäkin ilmeisen luotettavana. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 16.08 (EEST)

IMDB ei kelpaa lähteeksi, koska se on kenen tahansa muokattavissa. Wikipedia:Tarkistettavuus. –Makele-90 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 21.20 (EEST)

Milloin säveltäjä, sanoittaja tai sovittaja on wikimerkittävä

Milloin säveltäjä, sanoittaja tai sovittaja on wikimerkittävä, en löytänyt keskustelua aiheesta.--Musamies (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 15.19 (EEST)

Hyvin kevyestä musiikista ilmeisesti kyse? Eikös tämän tyyppisessä hyvä ohje ole ”tarvittaessa merkittävä lähteessä esitetyllä tavalla”. Esim. sävel ja sanat on aikojen alusta ollut sitäsuntätä, ilman varmuutta edes kumpi on kampi --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 16.18 (EEST)

Säveltäjä on minusta wikimerkittävä, jos useampia sävellyksiä on julkisesti kantaesitetty itsenään (taidemusiikki) tai tuotantoa julkaistu osana useampaa kuin yhtä muuta teosta (teatterimusiikki, teatterilevitetyn elokuvan leffamusiikki), tai julkaistu nuottina (taidemusiikki), tai levytetty suunnilleen albumillisen verran (kevyt musiikki) Sanoittajan ja sovittajan merkittävyys voisi mennä suunnilleen samoin. Ja useimmiten kaikilla heistä on muitakin ansioita jotka edistävät merkittävyyttä: sanoittajat julkaisevat tekstejään usein muutakin kautta, ja sovittajat tapaavat olla ammattimuusikoita muutenkin. (Kertokaa, mitä kaikkea en tullut ajatelleeksi tässä pikapohdinnassani.) –Kotivalo (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 16.40 (EEST)

Taisin ymmärtää omalla tavallani wikimerkkaamisen:) Ainakaan kevyen musiikin (poppis jne) puolelta yksi älpeellinen ei voi mielestäni tarkoittaa wikimerkittävää artistia kuin hyvin harvoissa tapauksissa, yksi merkittävä kokonaisuus johtaa käytännössä aina toiseen kokonaisuuteen, ja silloinkaan merkittävyys on mielestäni olemassa vain jos se johtaa kolmanteen jne kokonaisuuteen. Muuten keskustellaan Wikipedian käytöstä markkinointikanavana. Markkinoijalle jokainen tuote on erittäin wikimerkittävä. Aika hyvin on merkittävyys määritelty mielestäni ohjeissa (riippumattomat lähteet todistavat tmv). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 17.08 (EEST)

Unohtui sanoa: Siis merkittävän säveltäjän, sanoittajan ja sovittajan tuotannosta pitää käytännössä löytyä vähintäin monen älpeellisen verran tavaraa, sen jälkeen voi vasta alkaa miettiä merkittävyytttä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 17.17 (EEST)

Mutta voidaanko laittaa joku määrä julkaistuja kappaleita äänitteellä jolloin on wikimerkittävä.--Musamies (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 17.13 (EEST)

Esim. Kari Peitsamoa ja Jori Malmstenia pitäisin wikimerkittävinä artisteina, Veikko Ahvenainen olisi kappaleiden lukumäärästä huolimatta siinä ja siinä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 17.33 (EEST)

Sinulla on aika tiukka linja. Jos tuota sovellettaisiin urheilijoihin, täällä olisivat suunnilleen vain olympialaisten kultamitalistit. –Kotivalo (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 17.56 (EEST)

Merkittävyys ei saisi olla henkilökohtainen mututuntuma-asia, mutta olympialaisista kultamitalisteista vain hyvin pientä prosenttia pitäisin fiwikiartikkelimerkittävinä. Suomalaiset olympiavoittajat ovat tietysti oma lukunsa, eikös suomenkielisen artikkelin wikimerkittävyys määräydy käytännössä täkäläisestä merkittävyydestä ja sitä voi vahvistaa ulkomainen tunnettuus. Taas esitin edellä asiaani huolimattomasti. Jotain sellaista yritin esimerkilläni esittää, ettei edes monet kymmenet älpeelliset levytyksiä ole todiste merkittävyydestä minulle. Toki ilmeisesti Ahvenainen täyttänee suomalaisittain merkittävyyden kriteerit oleellisimmilla kriteereillä eli riippumattomilla lähdemaininnoilla. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 19.06 (EEST)

Merkittävyys ei toki saisi olla mututuntuma, mutta uskaltaisin väittää, että valtaosasta olympiavoittajista ja -mitaleistakin löytyy hyvin lähdemateriaalia, ei toki välttämättä netistä tai suomeksi (samoin useimmista levyttäneistä artisteista). Suomenkielisyydestä sen verran, että käsittääkseni asiasta on kahta näkemystä. Toisten mielestä tämä on suomenkielinen Wikipedia, ei suomalainen Wikipedia, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki asiat ovat samalla viivalla kielestä tai maasta riippumatta, koska tämä on vain yksi versio Wikipediasta. Toisten mielestä suomenkielisyyden pitäisi tietenkin vaikuttaa, koska tätä tehdään kuitenkin pääasiallisesti suomalaisille. --PtG (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 20.51 (EEST)

Olipas mielenkiintoinen ”tieto” sisällön määrittelystä. Tekemiseen osallistuvana en siis tiedä (liekö kukaan osaa sanoa, eli harmaalla alueella mennään koko ajan), kenelle ja millä reunaehdoilla tätä tietosanakirjaa lähestytään sitä synnytettäessä, globaalisti vai suomalaisittain asioita arvottaen (perinteisissä tieteissä ja korkeakulttuureissa ei ole isompaa ongelmaa kun kohderyhmät ja määrittelyt ovat selkeät, mutta populaarikulttuureissa syntyy ongelma; vrt. joukkueurheilut esim. hurling, futis, pesis, kriketti, lätkä). Kohderyhmän pitää mielestäni olla suomenkielinen lukija, painotus silloin ”suomalaiskansallisessa” merkittävyydessä (pesäpallo on merkittävä urheilu, hurling merkittävä vain sitä pelaavissa maissa). Toki merkittävyyttä voisi (jos) lähestyä 70 % enemmistödemokratian periaatteellakin. Tätä mediaa tosin näkyy jo määrittelevän vahviten klikkimäärien tavoittelu. Eli aika monta keskusteluotsikon sisällä olevaa maailman musiikkitoimijaa tulee globaalilla lähestymistavalla fiwikimerkittäviksi, markkinamiehen unelma uusia artistien täällä esille tuomiseksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 09.04 (EEST)

Olen suomalainen ja suomenkielinen lukija ja minulle pesäpallo ja hurling ovat artikkeleina yhtä merkittäviä ja kiinnostavia, hurling jopa ehkä kiinnostavampi. Suomalainen kohderyhmä tietenkin on keskimäärin kiinnostuneempi suomalaisista ilmiöistä, mutta se ei tarkoita, että ulkomaalaiset asiat olisivat jotenkin epämerkittävämpiä. Minun mielestäni Wikipediaa ei tehdä kansallisvaltioidentiteettiä pönkittämään vaan tietosanakirjassa kuuluisi kertoa samalla arvolla globaaleista ja ulkomaalaispaikallisistakin asioista. Minua tosiaan kiinnostavat artikkeleina jopa useimmin ulkomaalaiset asiat, mutta ehkä olen ainoa. --PtG (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 09.29 (EEST)

Merkittävyysäänestyksissä (eli sisällön määrittelyssä) ei tarvita perusteita, miljoona kärpästä -logiikka on merkittävyysmäärittelyssä täällä valittu tasa-arvoiseksi, kelpaa mulle, vaikka kovaäänisimmät Saksan tapaan aina lopulta voittavat. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 10.15 (EEST)

Vincent Ford on wikimerkittävä säveltäjänä vaikka on kiistanalaista onko hän säveltänyt yhtään mitään, koska hänet on merkitty hyvin tunnetun kappaleen tekijäksi. --Zache (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 17.51 (EEST)

Häh? Iivarius (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 18.01 (EEST)

Ai tämä oli kommentti minun kommenttiin, nyt vasta huomasin. Miten lopulta lie Ahvenainen-artikkelin merkittävyys todistuisi ulkopuolisten lähteiden määrällä ja laadulla? Ei mitenkään, jos nykyistä artikkelia lähestyttäisiin objektiivisesti, pitäisi lähteistää ohjeiden mukaisesti niin olisi ok, aiheesta muualla ei ole lähde.--ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 09.17 (EEST)

Silloin, kun hänestä on kirjoitettu laajasti luotettavissa ulkopuolisissa lähteissä. Wikipedia:Tarkistettavuus. –Makele-90 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 21.22 (EEST)

Ainakin kuvataiteissa näytetään helposti tarjoavan tunnettuuskorttia, joka on tarkemmin ajateltuna varsin epämääräinen. Vastikään Tracey Eminiä muokattiin seuraavasti: "Eminiä pidetään tunnetuimpana brittiläisenä nykytaiteilijana Damien Hirstin rinnalla." Perusteluna oli viite Hesarin artikkeliin, jonka kirjoittaja ei ilmeisesti ollut alan tai kentän asiantuntija. Vaikea tuollaista on järkeistää ja mieleen tulee seuraavia kysymyksiä: kuka pitää tai ketkä pitävät (suomalaiset, englantilaiset, kansainvälinen taidemaailma, asiantuntijat?) Eminiä tunnetuimpana ja mitä nykytaiteilija tässä tarkoittaa? Ja mihin arvio kaikkein tunnetuimmasta taiteilijasta perustuu, onko ehkä kyse jonkinlaisesta kartoituksesta, kyselystä, gallupista tai tutkimuksesta? Arvelen, että jos kirjoittaja vetoaa tunnettuuteen, se kertoo ehkä enemmänkin muokkaajan käsityksestä. Ja varsin monet näyttävät sumeilematta vetoavan taiteilijan kuuluisuuteen, koska näyttävät ajattelevan, että tunnettuus on joko synonyymi tai perusta hänen merkitykselleen. Pitäisi yrittää välttää näitä tunnettu-tyyppisiä mainintoja.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 10.56 (EEST)

Eipä täytä Traceykaan suomenkielistä merkittävyys-ohjeistusta useista lähteistä. Täyttäisi ”varmasti”, kun aiheesta muualla –linkit tehdään lähteiksi, globaali taiteilija. Mistä lähtien aiheesta muualla on saanut fiwikissä lähteen aseman? Siitähän ei pitäisi olla alkuunkan kyse. Hömppä ja markkinointi leviää hallitsemattomaksi, jos ohjeistukset ovat lähinnä vitsi (joopa joo, resurssipula tietty), enkä tarkoita erityisesti Traceytä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 11.32 (EEST)

Varmasti täyttää usean lähteen vaatimuksen. Merkittävyys on eri asia kuin artikkelin tila. Jos aiheesta on olemassa ulkopuolisia lähteitä, niin aihe on merkittävä. Artikkelin tila on sitten aivan eri asia, mutta lähteiden olemassaolo riittää merkittävyyteen, ei niiden käyttö tai käyttämättä jättäminen. Suomi on merkittävä aihe, vaikka siihen ei olisi merkitty yhtään lähdettä. --PtG (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 11.40 (EEST)

Kyllä, äänestämisellä viimeistään ratkaistaan saako artikkeli sijan täällä, koska muuta merkittävyysvalintaa ei tänne ole otettu käyttöön. ”Huvittavinta” Traceyn fiwiki-artikkelissa on se, ettei artikkelin kirjoittaja viittaa aiheesta muualla ollenkaan engwikin artikkeliin, joka mielestäni näyttäisi erittäin ansiokkaalta. Monikohan lukija kaipaa seikkaperäisen suomenkielisen Tracey-artikkelin? Kannattaisiko fiwikissä käytännöt -keskusteluissa keskittyä enempi enemmän oleellisiin laatujuttuihin? https://en.wikipedia.org/wiki/Tracey_Emin --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 11.57 (EEST)

Linkkejä muunkielisiin Wikipedioihin ei laiteta Aiheesta muualle -osioon eikä muuallekaan tekstiin, vaan Wikidatan kautta vasemman reunan ns. kielilinkeiksi. –Kotivalo (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 12.15 (EEST)

Muista wikipedioista fiwikipediaan käännetyt jutut peruskäytännöt

Löytyykö jostain ohjeistusta? Voiko lainata, mistä lupa? Milloin pätee fiwikipedian lähteistyskäytännöt? Voiko siirtää ”vastuut” lähteistyksistä ap artikkeliin? Voiko kääntäminen olla referointia vai pitääkö olla täydellinen käännös, miten nuo eroavat käsittelyltään? Esim. yllä keskustellussa Tracey Emin -fiwikiartikkelissa piutpaut välitetään lähteistä. Mitä tarkoittaa kielilinkit? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 12.42 (EEST)

Näyttäisi, että eri kieliset artikkelit ovat itsenäisiä ko. kielen wikipedian ohjeistusvaatimusten mukaisesti toteutettuja itsenäisiä artikkeleita – ilmeisesti? Ja säännöt ovat esim. fiwiki-säännöt jne. Tekijänoikeudet normaalit, toisen teksti on toisen ”omaa”. Asiallisista lähteistä voi päätyä hyvinkin samanlaiseen sisältöön. Nyt vasta huomasin tuon kieliversiomahdollisuuden, kiitos tiedosta Kotivalo. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 12.55 (EEST)

Peruskäytännöt löytyvät täältä Wikipedia:Merkitse lähteet#Tekstin kääntäminen toisesta Wikipediasta. -Htm (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 13.32 (EEST)

Selvis, kiitoksia. Lainata ja kääntää siis saa, kun toimii ohjeen mukaan. Erinomaista, ei tarvii pyörää uudelleen keksiä. Eipä taida tämäkään olla siirtynyt käytännöksi, ei ainakaan populaarikultturisiin fiwikiartikkeleihin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. heinäkuuta 2014 kello 13.54 (EEST)

Ovatko julkisia taideteoksia?

Eduskuntatalon sisäpihalla on neljä veistosta, Arvo Siikamäen Keskustelu tulevaisuudesta, Markku Kitulan Rinnakkaiselo, Veikko Hirvimäen Joutua ja Taru Mäntysen Lähestyminen, kaikki vuodelta 1981. Tieto näistä on Helsingin taidemuseon julkisten teosten verkkosivulla, jota voi pitää virallisena lähteenä. Näitä teoksia ei pääse katsomaan ja näin ollen kuvaamaan, koska kulku sisäpihalle on estetty. Myös Korkeasaaressa on Constantino Pandianin veistos Pukki (1892) ja se sijaitsee paikassa johon on pääsymaksu. Tämäkin on taidemuseon verkkosivulla. Kysyn, voiko näitä teoksia ottaa mukaan artikkeliin Luettelo Helsingin patsaista ja muistomerkeistä, eli voimmeko pitää niitä julkisina taideteoksina? Julkinen teos lienee sellainen, joka on kaikkien nähtävissä. Nämä ovat käsittääkseni ainoita poikkeuksia Helsingin julkisissa veistoksissa, kaikkialla muualla, esim. jos teos on koulun pihalla, sinne on kuitenkin kaikilla pääsy. Mitä mieltä olette?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. heinäkuuta 2014 kello 22.59 (EEST)

Mielestäni pääsymaksullisten paikkojen ovat, mutta eduskuntatalon sisäpihan veistoksia ei voi enää pitää julkisina. --Joe K. (keskustelu) 31. heinäkuuta 2014 kello 23.30 (EEST)

Gornij Dubnjakin taistelun muistomerkki Pääesikunnan sisäpihalla,pääseekä sinne vai onko piha suljettu (saisin tietysti vastauksen menemällä katsomaan). Santahaminassa on Viaporin pommituksen uhrien muistomerkki, sotilasaluetta? Se on mainittu Luettelo vapaista julkisista taideteoksista Suomessa -luettelossa. - Nämä tulivat äkkiä mieleen. -Htm (keskustelu) 31. heinäkuuta 2014 kello 23.49 (EEST)-Htm (keskustelu) 31. heinäkuuta 2014 kello 23.50 (EEST)

Vielä pari vuotta sitten Gornij Dubnakin muistomerkin saattoi helposti nähdä Eteläisen Makasiinikadun puoleiselta jalkakäytävältä Kaartin Kasarmin suuren porttikäytävän läpi, sillä päiväsaikaan itse portti oli auki. Hyvällä zoomilla olisi varmaan saanut jonkinlaisen valokuvankin menemättä itse pihalle. Nyttemmin rakennusta on remontoitu siten, että aiemmin avoin porttikongi on muutettu lasiseinäiseksi sisätilaksi. Lasiseiniin liittyvien tukirakennelmien vuoksi sen läpi ei tahdo kunnolla nähdä eikä ainakaan valokuvaaminen enää onnistu. Piha-alue on normaalisti suljettu, joten nykyisellään obeliskia on vaikea päästä näkemään. Jopa vaikeampi kuin Aleksanteri I:n rintakuvaa, jota piti ennen katsella muurin yli (nythän se on tosin siirretty pois Kansalliskirjaston sivupihalta). --Risukarhi (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 11.35 (EEST)

Ja nyt muuten muistui mieleeni, että yritin joskus käydä katsomassa sitä Valion pääkonttorin pihalla Pitäjänmäessä olevaa A. I. Virtasen patsasta. En päässyt sinne asti, koska pääkonttorialue on aidattu ja portilla oli porttivahti (enkä ilennyt kysyä, pääseekö sisälle pelkästään pystiä katsomaan). --Risukarhi (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.19 (EEST)

Listassa on muuten myös yksi Linnanmäen huvipuiston alueella oleva teos. Tietääkseni sinnekin on pääsymaksu. --Risukarhi (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.06 (EEST)

Linnanmäen huvipuiston alueelle on vapaa pääsy aukioloaikoina, kts. [3]. --Htm (keskustelu)

Kappas, huomaa etten ole käynyt aikoihin. Patsaita pääsee siis katsomaan ilman rannekettakin. --Risukarhi (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 20.53 (EEST)

Ja Helsingin taidemuseon verkkosivun mukaan niitä on Linnanmäellä kolme, kaksi Mikko Hovin pronssiveistosta (1951 ja 1953) ja tuntemattoman tekijän suihkulähdeveistos sinkistä (1951).--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 20.30 (EEST)

Loistavalta kuulostava artikkelin aihe! Artikkelissa on perusteltua määritellä mitä se sisältää. Määrittelyä voi tarvittaessa laajentaa, kuten Hgin taidemuseo näkyy tehneen, tee sinä samoin, ”Julkisella taideteoksella tarkoitetaan … mukaan on laskettu myös HTM:n julkisina pitämät ne ja nämä, jotka sijaitsevat…” tai sitten aina poikkeuksen kohdalla maininta poikkeuksestsa (tänne ei pääse ihan jokainen) tmv. Sääli jos mainitsemasi jäisivät mainitsematta, julkisia ovat --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 00.05 (EEST)

Miten minä mahdan liittyä vastaukseesi? -Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 00.44 (EEST) Tai tuohon luetteloon? -Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 00.44 (EEST)

HTM = Helsingin taidemuseo. Sitä näkee itsensä herkästi sielläkin missä ei ole. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 08.02 (EEST)

Joo, tuota tarkoitin, muttei pitäisi laiskuuttaan käyttää lyhenteitä, joita ei edes tiedä, sori sekoiluni htm. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 08.32 (EEST)

Tässä käännös viitattuna alan kirjaan EnWikistä artikkelista Public art: "Julkinen taide on millä tahansa medialla tehtyä taidetta, joka on suunniteltu ja toteutettu aikomuksena esittää se fyysisesti tekijänoikeudettomasti (public domain), tavallisesti ulkona ja kaikkien saavutettavana." (Public art is art in any media that has been planned and executed with the intention of being staged in the physical public domain, usually outside and accessible to all.) Joka tapauksessa tämän ongelman ratkaisun kannalta lienee selvä, että julkisen teoksen pitää olla kaikkien saavutettavissa. Oma mielipiteeni on, että Eduskunnan sisäpihalla olevat teokset eivät sitä ole. Ilmeisesti ne on otettu mukaan kaupungin taidemuseon listaan siksi, että ne on sovittu museon hoidettaviksi tms. syystä. Mutta Wkikipedian julkisten teosten luetteloon en niitä neljää ottaisi. Korkeasaaren Pukin ottaisin mukaan, koska se on kaikkien saavutettavissa, vaikkakin pääsymaksua vastaan. Santahaminan kadettikoulun eteen päässee myös bussilla, joten se on kai julkista tilaa ja jos Pääesikunnan sisäpihaan pääsee kuka tahansa, sielläkin olevaa teosta voi pitää julkisena.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 01.14 (EEST)

Eikös Korkeasaareen pääse joskus ilman pääsymaksua?-Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 01.27 (EEST)

Tietojeni mukaan lokakuussa 2013 Korkeasaaripäivänä pääsi ilmaiseksi. Myös Eduskunnan sisäpihalle järjestetään kai avoimia ym. yleisöpäiviä. Mutta eikö saavutettavuuden pitäisi olla suhteellisen jatkuvaa, kokoaikaista?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 01.50 (EEST)

Eihän julkinen taide ole tekijänoikeudetonta? Mannerheimin patsas Kiasman edessä on tekijänoikeudellista taidetta niin kuin kaikki muutkin. Minä en tiedä mitä englanninkielisen Wikipedian artikkelilla tarkoitetaan ja minkä maan lainsäädäntöön sillä viitataan, mutta ei se ainakaan Suomessa päde. Eduskuntatalon sisäpiha on kai tavallaan lähtökohtaisesti julkista tilaa mutta turvallisuussyistä se ei kuitenkaan ole avoin niin että sinne voisi mennä kuka tahansa. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 08.10 (EEST)

Oli siis jo valmis artikkeli, enpäs älynnyt heti. Juuri tuon tyyppisten artikkeleiden takia wikipedia on kiva olla olemassa. Hyvin on mielestäni määritelty artikkelin alussa sen sisältö. Sisäpiha ei taida olla rakennuksen sisällä (ei ainakaan jos sinne pääsee kulkemaan muuten kuin rakennuksen sisätilojen kautta) eli sisäpihalla olevat kuuluvat sisältöön ja Hgin taidemuseon kokoelmiin kuuluminen on otsikon sisällä. "Taidetta on kaikki, minkä kuka tahansa taiteeksi mieltää" –määritelmät ovat pahoja. En laajentaisi esittämälläsi uudella eng-määritelmällä sisältöä ainakaan vielä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 08.39 (EEST)

Eikö eduskunnan kirjastosta ole pääsy tai ainakin näkymä sisäpihalle? Kirjastohan on julkinen kirjasto. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 08.13 (EEST)

Katselin Fonectan kopterikuvaa. Voisikohan olla mahdollista, että patsaat ovat ns. A- ja B- rakennusten sisäpihoilla eli Eduskuntatalon molemmin puolin olevien kansanedustajien työhuonesiipien sisäpihoilla. Molemmissa matalissa rakennuksissa on kaksi sisäpihaa, yhteensä siis 4. Eduskuntatalon sisäpihalla olevia veistoksia on 4 eli tekisi 1 veistos/sisäpiha. Tässä yhteydessä taidemuseo tarkoitettaisi todellista sisäpihaa eikä puoliympyrän muotoista ns, Puhemiehen aukiota. Ainakaan veistos "Rinnakkainelo" ei kuulu Helsingin kaupungin taidekokoelmaan vaan ilmeisesti Eduskunnan taidekokoelmaan. - Eduskunnan kirjasto on yleisölle auki, mutta en tiedä pääseekö sieltä kurkistelemaan Puhemiehen aukiolle. Jos patsaat ovat noilla todellisilla sisäpihoilla, ne eivät ole yleisön nähtävissä missään tapauksessa. Saavat toki olla luettelossa, mutta merkinnällä varustettuina ja katsovathan kansanedustajat niitä meidän puolestamme siinä samalla kuin meitä edustavat. -Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 09.28 (EEST)

Kielenhuoltajalle: Englanninkielisessä wikipediassa käytetään sanaa public domain joka tarkoittaa tekijänoikeudettomuutta. Suomen laissa on myös oma määritelmä asiasta, mutta tässä ongelmassa ei ole kyse tekijänoikeudesta. Htm: en tiedä missä tarkkaan ottaen teokset ovat, kun ne eivät ole saavutettavissa. Ne voivat olla kyllä Eduskunnan taidekokoelmassa, mutta se että mainitaan Helsingin taidemuseon listassa voi johtua siitä, että ovat joko deponoitu tai sovittu hoidettavaksi (esim. luettelointi ja konservointi ym.) Helsingin taidemuseolle. Kysymys on tärkeä myös itse tilan periaatteen kannalta, koska julkisen tilan käsite on muuttunut arkkitehtuurissa ja ympäristömuotoilussa. Nykyisin on yksityisiä tiloja jotka ovat julkisia tai avoimia (esim. Kalasataman, Arabianrannan tai Viikin talojen pihat) ja tässä näemmä on päinvastoin, julkinen yksityinen tila, tai suljettu julkinen tila.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 10.20 (EEST)

Helsingin taidemuseon luettelossa on muitakin teoksia, joista kerrotaan, että en eivät kuulu Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, mutta ovat julkisella paikalla ja kaikkien tarkisteltavissa (kuten Symboli, Biogenesis). Taidemuseon suhde muihin kuin Helsingin kaupungin omistamiin veistoksiin voi olla kuvailemasi kaltainen (talletus, hoito tms.). - Mitä tulee Eduskunnan veistoksiin, niin oman tutkimuksen perusteella (valokuvat taidemuseon sivulla, niissä näkyvät osat rakennuksia ja Fonectan kopterikuvan tarkastelu) sanoisin että ne ovat mainitsemillani sisäpihoilla, joille pääsee vain Eduskunnan rakennusen läpi kulkien. Eduskunnassa järjestetään turistikierroksia, mutta en usko että niillä pääsee sisäpihoille. - Puhemiehen aukio on kahden rakennuksen välissä, kahdelta sivulta avointa tilaa, jonne kulku on estetty metalliaidalla, josta voinee tietysti kurkistella läpi. Varsinaiset eduskunnan sisäpihat ovat mutuna Eduskunnan yksityistä tilaa (vähän niinkuin rakennuksen sisäistä tilaa), varsinaisessa Eduskuntatalossakin on sisäpihoja, lähinnä ison valokuilun kokoisia. - Niin että sanoisin mielipiteenäni, että noi Eduskunnan 4 veistosta eivät ole julkisella paikalla ja eivät kuulu luetteloon. Korkasaaren taideteoksen pääsee katsomaan ilmaiseksi Korkeasaaripäivänä lokakuussa [4], ilmeisesti joka lokakuussa. Sen voi mielestäni sisällyttää luetteloon, sen pääsee muulloinkin katsomaan rahalla, joka ei päde Eduskunnan patsaisiin. -Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 10.58 (EEST)

Googletin Taru Mäntysen Lähestymisen: CV:nsä kertoo Lähestymisen olevan julkinen teos, ja se sijaisee EK:n lisärakennuksen sisäpihalla

http://www.sculptors.fi/kuvanveistajat/mantynentaru/cv.pdf --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.07 (EEST)

Eduskunnan Lisärakennuksessa ei ole sisäpihaa. Viittaan aikaisemmassa puheenvuorossani eduskunnan päärakennuksen lisärakennuksiin A ja B, jotka valmistuivat 1978 [5]. Niissä on sisäpihat. Mäntysen käsitys julkisuudesta perustuu siihen, että työn tilasi Eduskunta tai joku muu instituutio. Patsasta ei kuitenkaan taida päästä katsomaan. -Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.33 (EEST)

Junantuomille (puhumattakoot tuomattomille) on EK:n lisärakentamistermit hankalia. Ja hyvä muistutus lähteen luotettavuudesta. Noista 78-lisäyksistä nimenomaan ollee kyse. Ohessa lisää tarinaa noiden sijainnista ja pystytyksestä, vastuu lukijalla, saatoin päästä jyvälle.

http://seppohilden.vapaavuoro.uusisuomi.fi/31733-toissa-eduskunnassa --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.58 (EEST)

Kiitos linkistä. -Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 18.30 (EEST)

Mainittuun luetteloon on ilmeisesti ollut tarkoitus lisätä myös sellaisia veistoksia, jotka ovat sisätiloissa sellaisissa rakennuksissa, joihin yleisöllä on avoin pääsy (esim. listalla on jo nyt Forumin kauppakeskuksessa olevat teokset). Käsittääkseni tuo kaupungin taidemuseon nettisivusto on listannut niitä varsin satunnaisesti, eli paljon saattaa puuttua. Esimerkiksi yksi Helsingin fyysisesti suurimmista veistoksista on se kaupungintalon aulassa oleva Kimmo Kaivannon valtava teos, ja kaupungintalon aulahan on nykyisin avoinna kaupunkilaisille. Monet Helsingin virastotalot, sairaalat, kirjastot (ja myös kauppakeskukset) sisältävät veistoksia. --Risukarhi (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.19 (EEST)

Helsingin taidemuseon luettelossa on lisäksi omituisuuksia. Esimerkiksi Ville Vallgrenin taiteilijamedaljongit Ateneumin julkisivussa: tässä: kuvissa ei näy ensimmäistäkään taiteilijamedaljonkia. Wikipedian artikkelissa Ateneum ja Luettelo Helsingin patsaista ja muistomerkeistä sein sijaan löytyy kuvamateriaalia ko. medaljonkiveistoksista (khö-röm). -Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.46 (EEST)(edit)-Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.47 (EEST)-Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 12.50 (EEST)

Tässä ei ole kai tarkoitus kyseenalaistaa Helsingin taidemuseon verkkosivuilla julkaisuja tietoja. Niillä mainittujen julkisten teosten tiedot perustuvat erilaisiin sopimuksiin, joita teoksen valmistuttua tehdään niiden tulevaisuudesta. Kaikki valmistuneet teokset eivät päädy automaattisesti taidemuseon kanssa tehtävään sopimukseen. Esimerkiksi Arabianrannan teoksista (yht. n. 80) osa on Helsingin taidemuseon, osa muiden hallussa ja hoidossa. Esimerkiksi Forumissa olevaa Aimo Tukiaisen Kasvu-veistosta (1964), jonka ripustus on tehty kyseenalaisesti ravintolan seinään, ei ole kaupungin luettelossa mainittu. Lisäksi jos jotain lahjoitetaan, museo myös päättää itse, hyväksyykö se lahjoituksen. Ja kun museo hallinnoi yli 400 julkkariteosta, joukkoon mahtuu aina jonkin verran konservointeja, siirtoja tai jopa teoksen tilanteen muutoksia (esim. aikaisempi avoin tila muuttuu suljetuksi) ja omituisuuksiakin. Esimerkiksi taloyhtiön omistama, mutta kaupungin verkkosivulla oleva Armas Tirrosen Käpylän Mari (1954) varastettiin muutama vuosi sitten, eikä näytä palautuneen paikalleen. Ja kun sopimukset ilmeisesti tehdään lopullisina, niitä on varmaankin vaikea perua. Kaupungin julkisten teosten listalla on pari ilmatorjuntatykkiä, joilla ei kai ole mitään tekemistä varsinaisesti taiteen kanssa, mutta joiden on katsottu kantavan niin voimakasta historiallista merkitystä, että ne lasketaan muistomerkeiksi. Uusin keskustelua herättävä aihe aiheesta on Havis Amandan ympärille rakennettava hotellihuone, joka on Tatzu Nishin tilapäinen teos 15.8.-12.10.2014. Mutta olen samaa mieltä Htm:n kanssa, että Eduskunnan sisäpihalla olevat teokset eivät kuulu tähän Helsingin julkisten teosten Wikipedian listaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 14.00 (EEST)

Suomessa ei tietääkseni ole erillistä panoraamanvapauslakia tai muuta teokset sijaintipaikan perusteella eri asemaan asettavaa lakia. --Pitke (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 16.22 (EEST)

Tämä ongelma ei liity tekijänoikeuteen, mutta panoraama-asia selviää tästä Commonsin kartoituksesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 18.42 (EEST)

Lauluntekijät

Siirretty ylläpitäjien ilmoitustaululta

Kuten monet ovat huomanneet, minulla on ollut tapana lisätä joitakin laulajista ja muusikoista kertovia artikkeleita sellaisiin luokkiin kun Suomalaiset laulaja-lauluntekijät, Suomalaiset lauluntekijät, Suomalaiset sanoittajat sekä Suomalaiset metallimusiikin sanoittajat. Samuli Koivulahden blogissa kun on kerrottu että muusikko ja lauluntekijä eivät välttämättä ole yksi ja sama henkilö. Siksi olen miettinyt että pitäisikö kaikkien lauluntekijöinä toimivien muusikoiden sekä laulaja-lauluntekijöiden olla yllämainituissa luokissa kun osa laulaja-lauluntekijöistä on tällä hetkellä Suomalaiset laulajat-luokassa ja sen alaluokissa. Esimerkiksi Kristian Meurman, Kasmir, Tuomo Prättälä, Koop Arponen, Emma Salokoski ja Iisa ovat myös toimineet sanoittajina.

Pitäisikö Suomalaiset sanoittajat-luokassa olla kaksi uutta alaluokkaa jotka voisivat olla nimeltään Suomalaiset reggaemusiikin sanoittajat ja Suomalaiset hip hop-musiikin sanoittajat kun suurin osa reggae- ja hiphop-artisteista sekä raplaulajista ovat itse tehneet sanoitukset?

Voihan kaikkien artistien tekijänoikeustiedot selvittää mm. Fono.fi-sivustosta niin kun olen silleen tehnyt. --T.Antero (keskustelu) 1. elokuuta 2014 kello 23.54 (EEST)

Meillä on säveltäjioä ja sanoittajia jotka ei laula, nykysysteemi on hyvä kun luokassa säveltäjät näkyy kaikki. Entäs kun tekijän tyyli muuttuu uran aikana, alkaa sanoittamaan jotain muuta tyyliä, niin miten sitten.--Musamies (keskustelu) 2. elokuuta 2014 kello 09.54 (EEST)

No, onhan Mariskalla vaihtunut tyyli pari kertaa, hän sentään teki Pahat sudet-yhtyeen kanssa iskelmäjazzia. Nyt ei tiedetä mitä Mariska suunnittelee tulevaisuudelle. Kristian Meurman puolestaan teki aikoinaan vaihtoehtorokkia ja taitaa tehdä edelleen vaikka julkaisi neljä suomenkielistä sooloalbumia joissa on vaikutteita rockista ja iskelmästä. Jos ajatellaan joitakin reggaemuusikoita kuten Auroraa (onko hänen oikea nimensä sitten Laura Julku) niin onhan hän sekoittanut musiikkiinsa vaikutteita mm. popista. Lisäksi Puppa J:n musiikissa on ollut vaikutteita myös rapista ja folkista. No, voihan suurimman osan niistä laulajista jotka tekevät kappaleita joko itse tai muiden kanssa (esimerkiksi Aurora teki Eilisen aurinko-kappaleen yhdessä Sakke Aallon kanssa ja Koop Arponen on tehnyt joitakin kappaleita sooloalbumeilleen ja toimii nykyään Flute of Shame-yhtyeen laulajana ja tekee kappaleet yhtyeen muiden jäsenten kanssa) pistää Suomalaiset laulaja-lauluntekijät-luokkaan.--T.Antero (keskustelu) 5. elokuuta 2014 kello 17.18 (EEST)

Milloin muokkausselitteeseen tulee ”Kumottu muokkaus 14…numero”

Voiko ja kuka (mitkä oikeudet) tehdä muutoksen poistamalla koko muokkaus nopeasti ja kätevästi, eikö ole tarkoitus, että selitetään myös joku peruste deletoinnille? Fiwikissä kaikkien ei ilmeisesti tarvitse perustella? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 10.44 (EEST)

Kuka vaan pystyy kumoamaan muokkauksen. Muokkauksen palauttaminen onnistuu ylläpitäjiltä sekä niiltä joilla on palauttajien oikeudet. Selvissä vandalismitapauksissa ei tarvitse perustella, mutta epäselvissä tapauksissa olisi suositeltavaa perustella kumous, ettei tule muokkaussotia. --Stryn (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 10.49 (EEST)

Kuka tahansa voi kumota muokkauksen. Kaikkien pitäisi mielellään perustella, mutta välillä se ei oikein maksa vaivaa. Omia kumoamisiani kun katsoin, niin viimeaikaisia perustelemattomia kumouksia on [6], jonka olin jo pariin kertaan perustellut ja [7], kun en näemmä ollut muistanut käyttää palautustyökalua, joka on sitten oma juttunsa. --Otrfan (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 10.55 (EEST)

Selvis kiitos, piti kokeilla. Ehkä on ihan hyvä ominaisuus, että on poista-klikkaus. On kyllä turhan iso prosessi alkaa analysoida anonyymin nimimerkin motiiveja ja pyytää sitten perustellen oikeudet omaavalta toimijalta mahdollisesti palautuksia. Nyt minun esimerkissä kävi ihan hyvin, tarpeetonta tavaraa poistui. Selvissä tapauksissa on turhaa selitellä poistoperusteita, jokainen osapuoli ymmärtää --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 11.23 (EEST)

Ohjauksista

Mitenkähän käytäntö on ohjausten teosta? Muistini mukaan on joskus keskustelussa tullut esiin, ettei merkittävistä aiheista tehtäisi ohjauksia toisiin artikkeleihin vaan jätettäisiin noihin toisiin punaiset linkit. Perusteena oli, että jos on tehtynä ohjaus, uuden artikkelin syntyminen on vähemmän todennäköistä, koska linkit ovat jo sinisiä. --Abc10 (keskustelu) 6. elokuuta 2014 kello 19.37 (EEST)

Diskografioiden sisällöstä, lisätäänkö huhutut julkaisutkin

Käyttäjä Abc10 yrittää lisätä Leonard Cohenin studioalbumilistan loppuun albumia, jonka tulevasta julkaisusta ainoa tieto on erään Jarkko Arjatsalon Hesarille kertoma tieto, joka hänen mukaansa tulee henkilökohtaisesti Leonard Cohenilta. Minun mielestäni se ei riitä siihen että albumi liitetään tässä tietosanakirjassa artistin diskografiaan muiden joukkoon, vaan julkaisupäivämäärän pitäisi olla vahvistettu. Mikä on käytäntö? --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.20 (EEST)

Eikös helpointa olisi linja että kun albumi on ilmestynyt niin sitten lisätään listaan.--Musamies (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.29 (EEST)

Se olisi minusta paras käytäntö, ja itse olen niin muistaakseni joskus tehnytkin. Tässä tapauksessa esim. "Helsingin sanomien mukaan Cohen julkaisee seuraavan albuminsa...". Mutta filmografioissa näkee paljon tulevien elokuvien mainintoja muiden jäljessä, eikä niitä kai poistella jos ne on vahvistettu. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.35 (EEST)

Minä luin HS:sta uutisen aamulla, ja kyllä suuren suomalaisen lehden uutisiin pitää luottaa. Ohjeissa lukee, että Wikipedian artikkelien tulee perustua hyvämaineisten tai luotettavien tahojen julkaisemiin tosiasioihin, oletuksiin, teorioihin, ideoihin, väittämiin, mielipiteisiin ja todisteisiin. Kynnys on tarkistettavuus, ei totuus. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.42 (EEST)

Juuri noin. Wikipediassa on runsain määrin lähteettömiä musiikkiartikkeleita tulevine albumeineen, joita itse kukin voi käydä siivoamassa. Tässä on lähde, joten tieto on Wikipedian käytäntöjen mukainen. --Abc10 (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.44 (EEST)

Parempi odotella julkaisua. Ei ainakaan kannata diskografiaan lisätä, leipätekstissä ehkä voisi mainita, että tällainen albumi on suunnitteilla. --Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.47 (EEST)--Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.47 (EEST)

Näyttää olevan kokonainen luokka Luokka:Tulevat albumit. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.48 (EEST)

Ei kannata tästä albumista näillä tiedoilla ainakaan omaa artikkelia kirjoittaa. --Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.50 (EEST)

Siellä näyttää olevan albumi jolla ei ole vielä nimeäkään Leona Lewisin viides studioalbumi. Nuita voisi kyllä poistella. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.52 (EEST)

Eli tiedot Leona Lewisin tulevasta albumista poistetaan, mutta tiedot Leonard Cohenin tulevasta albumista jätetään? Aletaan poistelemaan, kunhan löytyy joku logiikka. --Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 17.59 (EEST)

Artikkeli nimettömästä albumista on kai eri asia kuin luotettavaan lähteeseen perustuva maininta Cohen-artikkelissa Cohenin tulevasta albumista, jolla on jo nimi. Joku logiikka on oltava ja viralliset ohjeet otettava huomioon. Jos ohje on väärä, se pitää tietysti muuttaa muotoon, että luotettavat lähteet eivät ole perustelu tiedolle, jos wikipedistit ovat sitä mieltä. Äänestyksen jälkeen tietysti tuo ohjeen muutos vasta. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 18.06 (EEST)

Vaikka tiedolle olisi luotettava lähde, niin tietoa ei ole silti pakko lisätä. Samoin, jos wikipedistit ovat kollektiivisesti jotain mieltä, niin mikä tahansa käytäntö (pois lukien WMF:n suunnalta tulleet) voidaan ohittaa, sillä wikipedistithän ne käytännöt ovat luoneet. Ei noista tarvitse äänestää, sillä lienevät itsestäänselvyyksiä. edit: montakos nimimerkkiä taas kullakin on? --Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 18.12 (EEST)

Kun tässä nyt ei ole kollektiivista mielipidettä vielä näkynyt, niin ohjeita ei vielä lähdetä muuttamaan. Edit: Sinun nimimerkkivalikoimaasi en tiedä, omiani en ole laskenut. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 18.17 (EEST)

Mitään ohjetta ei tarvitse muuttaa. Onko meillä muka joku käytäntö, joka velvoittaa lisäämään lähteellisen tiedon tai kieltää sellaista poistamasta? Älä keksi ohjeita omasta päästäsi. Tai jos tuollainen ohje on, niin saisinko linkin? --Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 18.22 (EEST)

Kielenhuoltajan siteeraama ohjeistus ei tarkoita sitä, että artistien diskografioihin saa lisätä minkä tahansa julkaisemattoman albumin, jonka julkaisusta on julkaistu huhu yhdessäkin tiedotusvälineessä. Tässä haetaan käytäntöä siitä, mitä kuuluu diskografiaan. Vertailun vuoksi, enkkuwikin diskografia-artikkeli määrittelee diskografian: Discography is the study and cataloging of published sound recordings eli siihen kuuluvat julkaistut äänitteet. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 18.25 (EEST)

Käytetään mieluummin suomenkielisen Wikipedian käytäntöjä niin on joku logiikka. Eikö nämä olekin sitä paitsi itsenäisiä hankkeita. Ihmeellinen juttu muuten että heräsit poistointoon tämän albumin kohdalla. Tuolta voi napsia vuosien ajalta enemmän tai erityisesti vähemmän lähteistettyjä tulevia albumeita diskografioissa, etkä ole tähän mennessä sanonut mitään, kuten et myöskään tuolle tulevien albumeiden luokalle ole tehnyt mitään. Miksi? Vai oletko? --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 18.57 (EEST)

Olen kysynyt suunnilleen samaa ennenkin (en muista, miltä nimimerkiltä, mutta ehkä sinä muistat sen paremmin), mutta kysynpä nyt taas, kun asia ponnahdutettiin esille: Mikä tässä albumissa on niin erikoista, että poistoinnon ilmestymistä juuri tämän albumin kohdalla pitää ihmetellä? --Lax (keskustelu) 11. elokuuta 2014 kello 12.16 (EEST)

Otrfan, jos tähän keskusteluun osallistuu sivunikkejä, etkö voisi siivota ne pois tai edes ilmoittaa suoraan keitä ne ovat, niin ne voidaan jättää huomiotta. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.12 (EEST)

Jep, tästä pitäisin minäkin. Vihjailu ei ole kivaa. Iivarius (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.14 (EEST)

Samaa mieltä. Kaikki joilla on enemmän kuin yksi tunnus käytössä siivottava pois. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.17 (EEST)

Enpä minä uskalla tuon suorempaan ruveta mitään epäilemään. Luulin vaan välillä puhuvani eri nimimerkin kanssa, kuin sitten huomasinkaan puhuvani ja jostain tuntuu aina löytyvän tarvittaessa Kielimiliisejä ja Kielenhuoltajia nimeämättömän käyttäjän tueksi. --Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.20 (EEST)

Jeps. Nytkö tuli sellainen käytäntö ettei muut kuin Otrfan saa olla samaa mieltä kuin joku toinen käyttäjä? Haluaisin nähdä mihin sekin on kirjattu? Voit ihan heti estää minut jos tällainen käytäntö on olemassa. Mutta kuuluuko tämä keskustelu tähän keskusteluun joka käsittelee levytietojen kirjaamista Wikipediaan. Siihen ei enää Savir eikä Otrfan sano mitään. Savirilta loppui sanat kuin löytyi satoja TBA-albumeita sen sijaan alkoi hyökkäily muita käyttäjiä kohtaan. --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.29 (EEST)

Huomasiko kukaan, että kun ei järkevää perustetta löytynyt ruvettiin siirtymään ensin englanninkielisen Wikipedian käytäntöihin ja sitten vihjailemaan että jollakulla on useita nikkejä. Asia ei enää kiinnostanut vaan keskustelu muuttui vihamieliseksi. Onko tämä Wikipedian normaali tyyli? --Kielenhuoltaja (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.20 (EEST)

Itse viittaat mielikuvituskäytäntöihin, jotka ovat sitovuudeltaan fi-wikissä jopa en-wikin käytäntöjen alapuolella. --Otrfan (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.23 (EEST)

Tämä keskustelu muuttui vihamieliseksi kun Abc10 alkoi hyökkäillä minua vastaan minun keskustelusivullani ja sinä jatkoit samaa tyyliä täällä. Miksi otat tämän asian yhtä henkilökohtaisesti, vaikka minä en ole kumonnut yhtään sinun muokkaustasi? lisäys: sitä paitsi minä en viitannut englanninkielisen Wikipedian käytäntöihin, vaan diskografian määritelmään. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.27 (EEST)

On aina hedelmällisempää käydä kiinni henkilöön mieluummin kuin asiaan. -Htm (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 19.44 (EEST)

Onko rattijuopumus merkittävä?

Katselin äsken yhtä henkilöartikkelia, nimeä mainitsematta poliisijohtaja ja poliitikko joka on tuomittu 'lievästä' rattijuopumuksesta sakkoihin ja lyhyehköön ajokieltoon. Vuosien varrella tuo tieto on lisätty ja poistettu artikkelista kait useammankin kerran.. viikko sitten joku sen lisäsi ja äsken joku toinen poisti.

Ts. normaali menettely olisi kait lähteistetyn tiedon poisto ja ainoa syy olla tekemättä tuota olisi jos em. tieto on turhaa triviaa. Onko se? --Seegge ^(keskustele) 9. elokuuta 2014 kello 23.18 (EEST)

En tiedä, mitä artikkelia tarkoitat, mutta tottahan toki rattijuopumus voi olla artikkeliin kuuluva merkittävä tieto. Mieleen tulee esim. Olli Nepposen tapaus, jossa rattijuopumuksesta kiinni jääminen vaikutti henkilön uraan (nimityksen peruuttaminen). --Nironen (keskustelu) 9. elokuuta 2014 kello 23.55 (EEST)

Tynkämerkinnöistä eroonko – miten milloin?

Tätä edeltävä keskustelu löytyy arkistosta 112. Sen keskustelun viimeisessä kommentissa pohditaan keskustelun jatkamista syksyllä. Viikolla 36 (1.9.–7.9.2014) on Viikon kilpailun aiheena "Wikipedian tynkäartikkelit", ja tarkoituksena on parantaa murto-osaa nykyisistä tynkäartikkeleista. Ehdotan, että tynkien poistamisesta aloitetaan keskustelu viikon kilpailun jälkeen syyskuussa ja samalla järjestetään myös mielipidetiedustelu konsensuksen selvittämiseksi. Tämä ehdotus ei ota kantaa siihen, mitä tyngille tapahtuu, vaan on ainoastaan keskustelun aikataulua koskeva ehdotus. Samalla voitaisiin sopia jo nyt, riittääkö pelkkä mielipidetiedustelu vai pitäisikö järjestää äänestys. --Pxos (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 11.43 (EEST)

Jos on tarkoitus muuttaa käytäntöjä, niin mielestäni äänestämällä pikemminkin kuin keskustelulla saadaan asiat täällä menemään johonkin suuntaan nopeammin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 12.31 (EEST)

Jos tarkoitus on saavuttaa konsensus, niin se tapahtuu keskustelemalla. -Htm (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 17.44 (EEST)

Konsensus on siis hyvin vahva tätä mediaa ohjaava perusperiaate, esim. ennen äänestämistä pitää tavoitella ”tosissaan” konsensusta äänestetäänkö vai ei. Onkohan jossain päästy konsensukseen, milloin konsensus on saavutettu (riittääkö eiksi yksi eriävä kanta)? Ilmeisen putkiaivoluonteena yritin wikiurani alussa päästä sinuksi konsensus-periaatteen kanssa, mutta päädyin siihen, että kyseessä on ikiliikkuja niin kauan kuin ihmisillä on vahvat mielipiteet joistakin kullekin tärkeistä asioista. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. elokuuta 2014 kello 10.42 (EEST)

Nyt vasta luin enwikin consensus-artikkelin, joka fiwikiin verrattuna on muuten selvästi seikkaperäisempi ja siinä on paljon enemmän järkeä. Fiwiki ei mielestäni tunne edes ei-konsensusta. ”Consensus refers to the primary way decisions are made on Wikipedia, and it is accepted as the best method to achieve our goals. Consensus on Wikipedia does not mean unanimity (which, although an ideal result, is not always achievable)”. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. elokuuta 2014 kello 16.20 (EEST)

Tynkä-merkintöjen poistamisesta on keskusteltu jo "sata ja yksi kertaa". Viimeksi tynkä-merkintöjen poistaminen sai keskustelussa laajaa kannatusta ja vastustajia oli vain vähän, eivätkä vastustajien perustelut tuntuneet kovin hyviltä. Joo-o, että vihdoinko saataisiin otettua askel eteenpäin? Keskustelemalla saavutetaan konsensus ja äänestämiseen tukeudutaan vain, jos keskustelemalla ei saavuteta konsensusta. Varmaan joskus syksyllä 2014 voisi olla otollinen ajankohta nostaa taas kerran asia pöydälle? --Hartz (keskustelu) 26. elokuuta 2014 kello 14.01 (EEST)

Itsekin olen jo pitkään hämmästellyt, mikä on tyngittelyn varsinainen tavoite. Roskiin joutavat minun mielestäni. Jos asiasta halutaan saada vielä päätöskin aikaiseksi, niin äänestäminen (mieluiten mahdollisimman pian) lienee ainoa järkevä vaihtoehto. Sillä tavoin saadaan suurempi porukka aktivoitua ottamaan kantaa. --Miihkali ^(artikuloi) 26. elokuuta 2014 kello 17.05 (EEST)

Luokka:Suomen poliittinen historia

Luokka:Suomen poliittinen historia käsittelee aiheita Suomen poliittisesta historiasta. Löysin yhden kirjan joka oli laitettu tähän luokkaan ja se on Erkki Kauppila – Lehtimies ja eurokommunisti kirja. Wikipediassa on jo olemassa luokka nimeltään Luokka:Kirjat politiikasta. Tuskin Suomen politiikasta kirjoitettut kirjat kuuluvat luokkaan Suomen poliittinen historia. Mikäli Suomen poliittisesta historian kirjoituksesta halutaan luoka uusi luokka niin siitä vaan mutta kuuluuko tuo Kauppilan kirja Luokkaan :Suomen poliittinen historia? Minusta Luokkaan :Suomen poliittinen historia kuulu vain poliittiset tapahtumat. Käyttäjä:Abc10 poisti muokkaukseni mutta itse haluan jatkaa keskustelu siitä kuuluvatko poliittiset kirjat oikeasti luokkaan:Suomen poliittinen historia. Minusta pitäisi luoda oma luokka nimeltään Luokka:Suomen poliittisen historian kirjat tai jotakin sen vastaavaa. Suomessa kirjoitetaan satoja poliittsia kirjoja vuosittain. Miksi nyt yksi Erkki Kauppila – Lehtimies ja eurokommunisti kirja on tässä Luokassa:Suomen poliittinen historia se on pikemminkin elämän kerta kirja. --Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 20. elokuuta 2014 kello 13.56 (EEST)

Äh. Pitäisikö ehkä erottaa toisistaan käsitteet Suomen poliittinen historia ja Suomen politiikan historia? --Höyhens (keskustelu) 23. elokuuta 2014 kello 01.27 (EEST)

Suomen politiikan historia ja Suomen poliittinen historia on sama asia. Ensimmäinen kuulostaa rahvaalta ja toinen herraskaiselta. --Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 17.59 (EEST)

Vähimmäisäänestäjämäärät, osa 2

Aikaisempi lyhyt keskustelu: Vähimmäisäänestäjämäärät

Olisiko syytä olla äänikynnys ylläpitäjien äänestyksissä? Tällä hetkellä sitä ei ole, joten sääntöjen mukaan ylläpitäjäksi voi päästä, kun ehdottaja kannattaa eikä kukaan vastusta. Ylläpitäjyys ei ole mikään poliittinen toimi, joten mitään mandaattia äänestäjiltä ei tarvita, mutta mielestäni vähäinen äänimäärä on ongelmallinen. Tällainen tilanne nähdäkseni syntyy silloin, kun useat käyttäjät ovat todenneet, että heillä ei ole tarpeeksi syytä vastustaa eikä kannattaa ehdokasta, joten he nähtävästi jättävät kokonaan äänestämättä. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 12.56 (EEST)

Itse asiassa viikko sitten vielä muistin (kunnes otit asian esille Ejs-80:n keskustelusivulla), että meillä on vähimmäisäänestäjäraja. Esimerkiksi kahdeksan kannatusääntä voisi olla sopiva raja ylläpitäjyyden saamiseksi. --Stryn (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 13.09 (EEST)

Paikalla olevat, jotka jättävät äänestämättä, osoittavat hyväksyvänsä tuloksen, joten sikäli ongelmaa ei ole, kun vielä aika harva on yhtä aikaa äänestyksen keston eli kahden viikon ajan Afrikassa safarilla. Lisäksi herneennenäänvetäjiä riittää, jos nykyinen ylläpitäjä ilmoittaa kannattavansa rajoituksia ylläpitäjäksi pääsyyn, joten minulle kelpaa nykykäytäntö ilman vähimmäisäänestäjämäärää. Äänestysajan pituuskin kompensoi tarvetta määrätä äänestäjien lukumäärää. --Lax (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 13.12 (EEST)

En ole ollut mitenkään aktiivinen suositeltujen ja hyvien artikkeleiden äänestyksissä, mutta sieltä olen saanut sellaisen käsityksen, että keskustelijat, jotka eivät kannata eivätkä vastusta artikkelin statusta, eivät siis kannata artikkelia suositelluksi. Minä en kuitenkaan uskalla sanoa mitään varmaa siitä, että "paikalla olevat osoittavat hyväksyvänsä tuloksen". No, kukin arvailkoon kaikenlaista. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 13.26 (EEST)

Suositelluissa ja hyvissä artikkeleissahan ON tuo vähimmäisäänimäärä statuksen hyväksymiseksi, joten niissä äänestämättä jättäminen on tiettyyn rajaan saakka vaikuttamista. Mutta jos käyttäjä yp-äänestyksessä näkee, että ehdokas ollaan valitsemassa ylläpitäjäksi viidellä puoltoäänellä, eikä itse äänestä vastaan, voidaan katsoa, että hän hyväksyy tilanteen. Ei äänestys sentään ole mikään katutappelu, jossa esim. huoli omasta turvallisuudesta estäisi puuttumasta omasta mielestään väärään suuntaan menossa olevaan tilanteeseen. --Lax (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 15.08 (EEST)

Äänestysaika saisi olla pidempi. Kun ehdokas on aika tuntematon, on hyvä jos ehditään käydä läpi hänen muokkaushistoriaansa kaikessa rauhassa. Ehkä siksi nyt käynnissä oleva äänestys ei ole vielä kovin aktiivinen. --Savir (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 13.24 (EEST)

Vähäinen äänimäärä korreloi varmaankin siihen, että paljonko fiwikissä noin ylipäätänsä on sisäisestä toiminnasta kiinnostuneita käyttäjiä ja niitä jotka seuraavat esimerkiksi meneillään olevia äänestyksiä. Esimerkiksi itseltäni meni ohi muutama edellinen ylläpitäjä-äänestys ohi ihan siksi että en huomannut äänestysten olemassaoloa. (jos olisin äänestänyt, niin olisin kannattanut valittujen ylläpitäjyyttä ja he ovat minusta hyviä valintoja ylläpitäjiksi) --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 15.59 (EEST)

Tätä voisi haluttaessa testata: joko laitetaan toiseksi viimeisenä äänestyspäivänä banneri kaikille kirjautuneille käyttäjille tai sitten lähetetään joukkoviesti kaikille niille, jotka osallistuivat tätä edeltävään yp-äänestykseen (41 käyttäjää). Luulen, että jäätelönmyynti korreloi nyt hukkumisten kanssa, mutta eihän sitä koskaan tiedä. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 16.33 (EEST)

Ainakin artikelien arviointi ja ylläpitäjyysäänestys ovat vähimmäisäänestäjämäärää ajatellen aivan eri tärkeysluokan asioita. Millainen on menettely artikkelien arvioinnissa, on aika pieni asia, vaikka toki on hyvä, että menettely siinäkin on tarkoituksenmukainen. Ylläpitäjyysäänestys on siihen nähden monin kertaisesti tärkeämpi asia, eivätkä nämä kaksi ole oikein millään rinnastettavissa tai asetettavissa saman yleisen säännön alle. --Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 16.49 (EEST)

Oliskohan noin? Jos (siis: jos) äänestämättä jättäminen johtuu mielenkiinnon puutteesta tai sen suuntautumisesta toisaalle, ei kyseessä taida olla kovinkaan tärkeä asia, ja toisaalta: eikös Wikipedian sisältö ole se tärkein asia? Ylläpitäjien vaikutusmahdollisuudet Wikipedian sisältöön eivät kuitenkaan kummoisesti eroa normikäyttäjän mahdollisuuksista. --Lax (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 16.58 (EEST)

Äänestämättä jättäminen voi johtua hyvin monesta eri syystä (mukaanlukien esim. työ, lepo ja sairaus), joista on turha spekuloida. Luulen kuitenkin että yleisin syy aktiivisilla muokkaajilla on ylläpitäjä-äänestyksen huomaamatta jääminen vahingossa, mihin voinee vaikuttaa laittamalla tarkkailulistalleen jonkin sivun, josta on toivoa nähdä uudet ylläpitäjyysäänestykset (vähän kaivelemalla sopivan sivun varmaan löytäisi). Seuraavaksi yleisin syy on varmasti kiire, eli jos ei ehdi perehtyä, niin on vastuullisempaa jättää äänestämättä kuin äänestää arpomalla. Ylläpitäjyys on kuitenkin tärkeä luottamusasema, ja ylläpitäjien hyvyys vaikuttaa sisältöön mielestäni sen kautta, miten hyvin ylläpitäjät onnistuvat toiminnallaan edistämään kaikkien muokkaajien hyvää muokkauskokemusta, mikä taas on edellytys hyvän sisällön syntymiseen ja pysymiseen myös jatkossa. Ja lisäksihän ylläpitäjien hyppysissä on tärkeitä tietosuojaan, yksityisyyteen ym. liittyviä asioita juuri ylläpitotyökalujen kautta.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 17.19 (EEST)

Seuraavia sivuja seuraamalla pysyy kärryillä yp-äänestyksistä: Malline:Päätöksenteko ja Wikipedia:Ylläpitäjät. Itse(kään) en ole vielä äänestänyt ko. äänestyksessä, johtuen siitä, että minulle ei ole selvää mielipidettä puolesta eikä vastaankaan. Voi olla että jätän kokonaan äänestämättä. Käyttäjän tunnen kohtuullisen hyvin vuosien varrelta, joten äänestämättömyyteni ei johdu siis siitä, etten tuntisi käyttäjää tarpeeksi hyvin. Ylläpitäjillä ei tosin ole juurikaan mitään tekemistä tietosuojan tai yksityisyyden kanssa, tai ei ainakaan pitäisi olla. --Stryn (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 18.38 (EEST)

No siis, eikö ylläpitäjien työkaluihin jotain piilotustoimintojakin kuulu, joita ei-ylläpitäjillä ei ole käytössä? Ei nyt kovin keskeisinä, mutta kuitenkin niin, että myös niiden käytön pitää sujua.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 20.56 (EEST)

Piilotetuista asioista suurin osa taitaa olla yksityisyyden suojaan kuuluvia tai kunnianloukkuksia. Toisinaan myös ylläpitäjien sähköpostilistalle tulee varsin yksityiskohtaisia viestejä ja viestejä joissa on muokkaajan kotiosoite ja puhelinumerokin. –Makele-90 (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 22.03 (EEST)

Selkeät kunnianloukkaukset tulisi häivyttää. Mielestäni fi-wikissä tehdään aivan liian vähän häivytyspyyntöjä ja sitä kautta häivytyksiä, näin oman arvioni mukaan, joka ei perustu juuri mihinkään. Ainakin verraten joihinkin muihin wikeihin. Mutta tämä on jo off-topiccia, joten the end. --Stryn (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 22.09 (EEST)

Itse jätän äänestämättä noin puolet äänestyksistä, koska usein lopputulos on halutunlainen. Lisäksi moni osallistuu äänestyksen keskusteluun, mutta ei välttämättä äänestä. Eli äänimäärästä ei voi suoraan päätellä kiinnostaako asia vai ei. –Makele-90 (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 21.56 (EEST)

Äänestyspäätös vaatii sekä perehtymistä että harkintaa sitten kun / jos jo on perehtynyt. On varmaan parempi, jos ylipäätään eri äänestyksissä (mutta varsinkin tärkeissä) antaa äänensä vain, jos on äänestään täysin varma. --Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2014 kello 09.50 (EEST)

Mielestäni säännöt kannattaa pitää yksinkertaisina, eikä virittää niitä hyvin täsmällisiksi ja siten monimutkaisiksi sekä poikkeuksen poikkeus -tyyppisiksi. Kannatan KISS-periaatteen noudattamista: tehdään asiat niin yksinkertaisiksi kuin mahdollista, mutta ei sen yksinkertaisemmiksi. Vähä-ääninen ylläpitäjyysäänestys on teoreettinen mahdollisuus -- käytännössä ylläpitäjyysäänestykseen jättävät äänensä monet tai useat käyttäjät. Nythän ei ole kyseessä mikään todellinen tilanne, joka kirvoittaisi tätä sääntelyntarvetta, vaan kuviteltu "mitä jos" -tyyppinen skenaario. Tämä lisäsääntely ei vaikuta olevan ratkaisu mihinkään ilmenevään todelliseen ongelmaan. --Hartz (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 22.02 (EEST)