Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 60

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

SciFi harrastajille

Havaitsin tuossa että on olemassa (ainakin) kaksi luokkaa luokka:Kuvitteelliset rodut ja luokka:Kuvitteelliset kansat, joiden alaluokat menevät iloisesti miten sattuu. SciFi-kirjallisuudessa, -elokuvissa ja/tai TV-sarjoissa esiintyvät alien-rodut on tiputeltu vähän miten sattuu noihin luokkiin. Olisiko kenties syytä siivota ja yhdistellä nuo jotenkin loogisemmin? --EskoG (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 16.47 (EEST)

Olisi. Rodun määritelmä ei ole täysin yksikäsitteinen, mutta pääsääntöisesti se tarkoittaa eliölajin sisäistä jakautumista keskenään lisääntymiskykyisiin aliryhmiin. Rodun voinee tässä määritellä edellä mainitusti. Kansan määritelmä on vielä epäselvempi. Se voitaisiin vaikka poistaa kokonaan.

Yleisemmin jossain määrin kuvitteellisten toiminnallisten subjektien luokittelutapoja on ainakin:

• Pääluokka: Luokka:Kuvitteelliset olennot
  • todellisen ihmislajin (ja sen rotujen) kuvitteelliset ihmisyksilöt: Luokka:Kuvitteelliset henkilöt, Esim. Sherlock Holmes
  • kuvitteelliset todelliseen ihmislajiin perustuvat rodut ja näiden yksilöt: Luokka:Kuvitteelliset rodut, esim. Waziri (kuvitteellinen kansa)
  • täysin kuvitteelliset lajit ja näiden yksilöt: olennot luokkaan? Vai erillinen Luokka:Kuvitteelliset lajit entit ja Puuparta
  • antropomoidut todellisiin lajeihin perustuvat lajit ja näiden yksilöt: Luokka:Kuvitteelliset eläimet? Esim. Nalle Puh
  • todellisten lajien fiktiiviset yksilöt: Luokka:Kuvitteelliset eläimet? Esim. Lassie
  • kuvitteelliset robottiyksilöt: Luokka:Kuvitteelliset robotit

Mitä mieltä? -- Usp (keskustelu) 17. huhtikuuta 2014 kello 12.15 (EEST)

Wazirithan ovat pikemminkin kuvitteellinen heimo kuin kuvitteellinen rotu, heidän rodussaan tuskin on mitään kuvitteellista. --Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2014 kello 17.14 (EEST)

Ja toisaalta olisi omaa tutkimusta taksonomioida enttejä tai jotain muita örkkejä lajeiksi.--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2014 kello 17.15 (EEST)

Sensijaan mahtaisiko "rotu" olla scifi-aiehepiiriä käsittelevissä sekundäärilähteissä jopa käytössä? (En osaa sanoa kun en ole scifi-harrastaja.) Nämä kaikki oliothan kun eivät ole todellisia, niin niin niistä voidaan puhua tarvitsematta käyttää reaalimaailman ilmiöiden luokitteluun tarkoitettuja todellisia käsitteitä.--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2014 kello 17.19 (EEST)

Mielestäni puhuminen kuvitteellisista olioista ilman reaalimaailman ilmiöihin liittyviä käsitteitä ei ole käytännöss mahdollista, koska sopivia vaihtoehtoisia käsitteitä ei ole tai ne eivät ole yleisesti tunnettuja. "Laji" on mielestäni tässä suhteessa vähemmän ongelmallinen nimitys kuin "rotu", sillä jälkimmäinen jo sisältää sen ajatuksen, että on jokin laji, johon kuuluu eri rotuja. --Risukarhi (keskustelu) 18. huhtikuuta 2014 kello 19.33 (EEST)

En-wikissä näiden ylin luokka näkyy olevan en:Category:Fictional species and races. Se vapautaa tarkastasta taksonomisen luokittelutason määrittelyn vaatimuksesta.--Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2014 kello 20.06 (EEST)

Joo, Kuvitteelliset lajit ja rodut voisi olla käytännöllisin valinta, kaikki mahtuisivat eikä tarttisi miettiä kummasta missäkin tapauksessa on kyse. --Risukarhi (keskustelu) 18. huhtikuuta 2014 kello 21.31 (EEST)

Itse ehdotin aikanaan, että kuvitteellisten eläinten luokka jaettaisiin siten, että todellisten lajien kuvitteelliset yksilöt olisivat pääluokassa ja kokonaan kuvitteelliset lajit omassa alaluokassaan (esim. Nalle Puh on kuvitteellinen yksilö, mutta möhköfantti on kuvitteellinen laji). Ehdotus ei johtanut mihinkään. Omastani mielestäni Kuvitteelliset rodut -luokan voisi korvata Kuvitteelliset lajit -luokalla, jolloin sinne sopisivat muutkin kuin scifi-genreen liittyvät keksityt lajit. Ja tunnustan, että minä olen lisännyt artikkelin Hemuli mainittuun luokkaan – kaikissa muumeja käsittelevissä asiateksteissä Tove Janssonin keksimiä otustyyppejä kutsutaan lajeiksi (ei roduiksi), oli se sitten taksonomisesti järkevää tai ei. -Risukarhi (keskustelu) 18. huhtikuuta 2014 kello 19.27 (EEST)

Eli mielestäni Usp:n ehdotus vaikuttaa ihan järkevältä, kuitenkin sillä erolla, että fiktiivisille ihmisryhmille sopii mielestäni paremmin luokka nimellä "Kuvitteelliset kansat" kuin "Kuvitteelliset rodut" (juuri siksi, että kansan määritelmä on väljempi). Rotu-sanaan perustuvia luokkien nimiä ei mielestäni tarvittaisi lainkaan, koska ne vain aiheuttavat hämmennystä ja sekaannuksia. --Risukarhi (keskustelu) 18. huhtikuuta 2014 kello 19.27 (EEST)

Vastustaako joku nyt ajatusta, että nykyinen Kuvitteelliset rodut -luokka korvattaisiin luokalla, jonka nimi olisi Luokka:Kuvitteelliset lajit ja rodut (jolle löytyy vastine mm. en- ja sv-wikistä)? Kuvitteelliset kansat -luokka ilmeisesti pitää säilyttää, ja sinne jäisivät ihmislajia edustavat fiktiiviset kansat (ja ilmeisesti myös sellaiset lajiltaan epäselvät antropomorfiset ryhmät, joihin omissa genreissään nimenomaisesti viitataan kansoina, kuten luokan Luokka:Keski-Maan kansat sisältö). --Risukarhi (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 13.37 (EEST)

Onkos enkunkielinen sana Race tässä kohtaa monimerkityksellisempi? Suomeksihan jos puhutaan biologiasta, niin rodut kuuluvat samaan lajiin, ja kykenevät saamaan keskenään (lisääntymiskykyisiä) jälkeläisiä. Tunnetuista scifigenreistä Star Trekissä puhuttiin/(puhutaan? TNG:N/DS9:n jälkeen en ole genreä seurannut.) järjestään humanoidiroduista, Babylon 5:ssä lajeista. Sitten on tietysti Stragate, jossa kaikki ovat olun perin maasta kotoisin olevaa ihmislajia. Ne jotka vielä ovat matosten (Go'a'uld vai miten se meni) vallan alla ovat siellä "antiikin" ajassa. Ne jotka ovat ovat onnistuneet pyhkimään heidät pois, voivat olla 1 000 vuotta maata edellä? Tätä en oikein koskaan tajunnut, eikä sitä kai sarjoissakaan sen paremmin ole kerrottu.

Ja joo, mieluummin "laji", kun puhutaan joltain muulta planeetalta kotoisin olevasta humanoidi- tai vähemmän ihmistä muistuttavasta otuksesta. --EsaL-74 (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 23.31 (EEST)

En ole ihan varma ymmärsinkö nyt oikein, mutta korjaa jos en. Eihän teknologinen taso vaikuta siihen mihin lajiin kuuluu. Ihmiset olivat yhä ihmisiä 1000 vuotta sitten kuin nyt. Stargatessa kaikki (tai ainakin suurin osa) ihmisistä kuuluvat samaan ihmislajiin ja voivat lisääntyä keskenään. Tosin poikkeuksia on myös (kuten jaffat, jotka näyttävät ihmisiltä, mutta ovat käsittääkseni joku ihmisten alalaji). Galaksissa on lukuisia ihmisten sivilisaatioita, jotka ovat enemmän tai vähemmän kehittyneitä. Goa'uldien vallan alla olevat ihmiset eivät ole kehittyneet teknologisesti kovin paljoa, koska goa'uldit eivät antaneet heidän kehittyä. Ne jotka onnistuivat karkottamaan goa'uldit ovat sitten kehittyneet omaan tahtiinsa ja voivat olla tuhansia vuosia maan sivilisaatiota edellä, takana tai suunnilleen samalla tasolla. --Barosaurus Lentus 23. huhtikuuta 2014 kello 14.33 (EEST)

Tarkemmin asiaa voinee työstää alan projektissa. Siirtääkö keskustelu sinne vai jatkaako täällä? -- Usp (keskustelu) 23. huhtikuuta 2014 kello 12.03 (EEST)

Mielellään ei siirretä tuonne, koska nämä luokat ovat yhteisiä kaikille fiktiohahmoille eli ongelman ratkaisu ei voi lähteä pelkästään scifi-genren tarpeista. --Risukarhi (keskustelu) 23. huhtikuuta 2014 kello 13.40 (EEST)

Vastustan yhdistelmäluokkia yleisesti ja tässä tapauksessa erityisesti myös. Ne ovat usein vain tulos laiskasta luokittelusta tai vihon viimeinen kompromissi eikä minusta olla vielä siinä pisteessä. En-wikissä ei ole yksiselitteistä pääluokkaa kuten täällä (Kuvitteelliset olennot eli subjekti, johon liittyy kuvitteellisuutta). Siellä on mm. en:Category:Fictional characters by species en:Category:Fictional characters en:Category:Legendary creatures in popular culture ja nämä on ristiinluokiteltu. Minusta avoimia kysymyksiä ovat

• tulisiko antropomorfoidut todellisiin lajeihin varsin suoraan perustuvat lajit ja todellisten lajien yksilöt eritellä? Mikä olisi muille lajeille kuin ihmimisille luokkaa kuvitteelliset henkilöt vastaava?
• Voidaanko yksilöt ja ryhmät luokitella samaan luokkaa? Vai jos on artikkeli lajista ja sen yksilöstä tai useammasta tehdään sille oma luokka? -- Usp (keskustelu) 23. huhtikuuta 2014 kello 12.21 (EEST)

Tuosta "laiskasta luokittelusta" (sikäli kuin tällä viitataan ehdottamaani "lajit ja rodut" -nimiseen luokkaan): Ajattelin "yhdistelmäluokan" olevan tässä käytännöllinen siksi, että ilmeisesti joissain genreissä (scifi?) käytetään termiä "rotu" ja toisissa genreissä termiä "laji" tarkoittamaan käytännössä samaa asiaa; ja lisäksi suurin osa näistä kuvitteellisista otustyypeistä on sellaisia, joista ei voi millään järjellä sanoa, onko kyseessä laji vai rotu (sanojen yleiskielisessä merkityksessä). Mainitsen vertailukohtana, että olen itse aikanaan luonut sellaisia luokkia kuin Luokka:Kuvitteelliset hiiret ja rotat sekä Luokka:Kuvitteelliset jänikset ja kaniinit koska on niin paljon fiktiohahmoja, joista ei pysty sanomaan onko kyseessä esim. jänis vai kani. Olen kyllä edelleen valmis hyväksymään myös sen alkuperäisen ehdotukseni, että pudotetaan rotu-sana kokonaan pois kaikista luokkien nimistä. --Risukarhi (keskustelu) 23. huhtikuuta 2014 kello 13.40 (EEST)

Noista uusista kysymyksistä (sikäli kun nyt ymmärsin mitä niissä ajettiin takaa): 1) Ei varmaan kannata lähteä erottelemaan, koska rajaa "todellisen" lajin edustajan ja sen antropomorfoidun version välillä on monissa genreissä hyvin vaikea vetää (Onko esim. Milou antropomorfinen olento, koska sillä on ajatuskuplia? Entäs sitten Osku, jonka ajatuksia ei taas ole ilmaistu, mutta joka ei toisaalta ole selvästi "oikeakaan" koira?); 2) Kaiketi pääluokka Luokka:Kuvitteelliset olennot, kuten tähänkin asti (voitaisiin tietysti tehdä alaluokka tyyliin Kuvitteelliset olentoyksilöt, mutta se menisi varmana liian kömpelöksi eikä liene tarpeen); 3) Ideana tässä oli kai erottaa yksilöiden ja lajien luokitus [tai selkeyttää jo olemassaolevaa mutta huonosti mietittyä erottelua], mutta käytännössä Kuvitteelliset olennot -luokka tulisi varmaan sisältämään jatkossakin sisältämään myös ryhmiä (sellaisia, joita ei voi tunnistaa lajeiksi tms.). Ellei nyt sitten nimenomaisesti haluta yksilöille omaa alaluokkaa (onko tarpeen?); 4) Omia luokkia eri lajien yksilöille kaiketi voidaan tehdä, jos niihin on odotettavissa tarpeeksi sisältöä, muuten ei. Artikkeleita pitäisi olla varmaan ainakin kourallinen (tai odotettavissa niin paljon), ennen kuin kannattaa tehdä oma luokka. --Risukarhi (keskustelu) 23. huhtikuuta 2014 kello 13.40 (EEST)

Jos selvennän vielä kantaani tuon yllä esittämäsi esimerkin kautta: Mielestäni artikkeli Entti kuuluisi teoriassa kuvitteellisten lajien luokkaan, mutta Puuparta ei, koska jälkimmäinen artikkeli kertoo vain yksilöstä. Lisäksi kummassakin artikkelissa voi tietysti säilyttää niiden nykyiset luokat, jotka on luotu Tolkien-fanien tarpeita ajatellen [eli määritelty nämä ihmeen puuotukset "kansaksi"]. Fiktiivisiä lajeja ei toisaalta kannattane laittaa luokan Luokka:Kuvitteelliset eläimet alle, koska monista ei taas ota selvää, ovatko ne eläimiä vai eivät. --Risukarhi (keskustelu) 23. huhtikuuta 2014 kello 13.57 (EEST) EDIT: Mietin tätä vähän vielä. Ehkä sellaiset kuvitteelliset lajit, jotka ihan selvästi ja ongelmitta voi päätellä eläimiksi (tai edelleen jonkin tietyn eläinryhmän edustajiksi) voisi laittaa myös Kuvitteelliset eläimet -luokkaan tai sen alaluokkiin. Tässä tapauksessa nämä luokat sisältäisivät edelleen sekaisin yksilöistä ja lajeista kertovia artikkeleita (mikä voisi helpottaa käyttäjiä artikkelien etsimisessä), mutta nimenomaan lajeista kertoville artikkeleille olisi yhtä kaikki oma rinnakkainen luokitus. --Risukarhi (keskustelu) 23. huhtikuuta 2014 kello 14.14 (EEST)

Muistakaa antaa linkit keskusteluissa

Keskustelujen seuraaminen wikipediassa on usein turhauttavaa, kun keskustelijat käyvät suoraan asiaan jatkaen ehkä muualla alkanutta kiistaa viitsimättä linkittää konkreettisiin tapauksiin, mistä on kyse. Tämä usein käytännössä estää ulkopuolisten kommentoinnin jo heti tuoreeltaan, ja usein myös vaikeuttaa ratkaisu löytämistä, kun yksi puhuu aidasta ja toinen seipäistä. Siksi olisi hyvä tapa aina linkittää tapaukseen tai esimerkkeihin, mistä keskustelu on lähtenyt, koska kuvitelma siitä, että yleisellä abstraktilla pyörittelyllä mikään ratkeaisi tai etenisi yhtään mihinkään, on aivan varmasti väärä. Ainoa, millä asiat ratkeavat ja etenevät niin tosielämässä kuin wikipediassa, on konkreettisten tapausten ja esimerkkien käsittely. Myöskään se, että keskustelun osapuolet kyllä tietävät, mistä konkreettisesta tapauksesta puhuvat, ei ole kestävä perustelu, koska huomaavaista on mahdollistaa välitön keskusteluun osallistuminen myös kelle tahansa muulle, joka keskustelun sattuu näkemään. En laita tätä Käytännöt -kahvihuoneseen, koska kaikki tämä on uskoakseni käytännöissä ja ohjeissa jo valmiiksi kirjattuna, ja kysymys on vain siitä, että muistettaisiin noudattaa näitä jo hyviksi todettuja menettelytapoja.--Urjanhai (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 19.11 (EEST)

Kaksoistäsmenteet...

...eivät ainakaan tässä muodossa näytä kovin hyvältä. Voisiko nämä nimetä jotenkin järkevämmin? 85.194.253.105 21. huhtikuuta 2014 kello 22.28 (EEST)

Täsmennätkö, mitä tarkoitat? Tuossa listassa ei ollut kaksoistäsmenteitä...--Nedergard (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 13.16 (EEST)

Tarkoittanee artikkelien nimiä Hämähäkkimies (animaatiosarja) (1. tuotantokausi) jne. Olen samaa mieltä, että kahdet peräkkäiset erilliset sulkeet eivät näytä hyviltä. --Risukarhi (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 13.30 (EEST)

Samaa mieltä, ei näytä hyvältä, mutta en keksi vaihtoehtoista nimeämistapaa. Stryn (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 13.32 (EEST)

Esimerkiksi: Hämähäkkimies (animaatiosarjan 1. tuotantokausi) --Zache (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 13.52 (EEST)

Huomasinpa vielä, että on vielä enemmänkin samannimisiä animaatiosarjoja: Hämähäkkimies (animaatiosarja). Nuo tuotantokausiartikkelit näyttäisivät käsittelevän Hämähäkkimies (vuoden 1994 animaatiosarja) -sarjan tuotantokausia. 85.194.253.105 22. huhtikuuta 2014 kello 13.50 (EEST)

Enpä huomannut metsää puilta. Pitäisi ilmeisesti olla Hämähäkkimies (vuoden 1994 animaatiosarjan 1. tuotantokausi), koska noita sarjoja on niin monia.--Nedergard (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 13.59 (EEST)

Tuo täsmenteen käyttötapa tässä ylipäätäänkin on hiukan ongelmallinen. Ei "(1. tuotantokausi)" minusta täsmennä nimeä "Hämähäkkimies (animaatiosarja)", vaan pikemminkin toisinpäin: sarjannimi tuotantokautta. Nimi olisi loogisemmin esim. Hämähäkkimiehen (animaatiosarja) 1. tuotantokausi. Mutta jos tuo on vakiintunut käytöntö niin se kai täytyy antaa olla. --Savir (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 14.00 (EEST)

Olen myös ihmetellyt tuota tapaa sijoittaa tuotantokausi sulkeiden sisään ikään kuin täsmenteeksi: Luokka:Tuotantokaudet Liekö sitten en-wikistä periytynyt tänne tuo tapa. 85.194.253.105 22. huhtikuuta 2014 kello 14.14 (EEST)

Joo, tuotantokaudet voisi otsikoissa yleensäkin ilmaista genetiivillä eikä täsmenteinä sulkujen sisällä. Se olisi luontevampaa. Mutta nykyinen käytäntö on ilmeisesti levinnyt jo aika monen artikkelin nimeen. --Risukarhi (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 14.22 (EEST)

178 kappaletta niitä näyttäisi olevan, jos kaikki on luokiteltu. Tunnissa ne käsin pyöräyttäisi uusille nimille mallineineen. Samalla päästäisiin tästä kaksoistäsmenneongelmastakin. --Savir (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 14.31 (EEST)

Jos joku näitä innostuu siirtelemään, niin täsmennetään lukumäärää vielä sen verran, että yhteensä tuotantokausiartikkeleita löytyy 191 kappaletta. Kaikkia ei siis vielä ole luokiteltu Tuotantokaudet-luokkaan. 85.194.253.105 22. huhtikuuta 2014 kello 19.33 (EEST)

Periaatteessa samaa mieltä Savirin kanssa, mutta genetiivi on sarjojen nimissä usein ongelmallinen. Helppo tapaus on Täydellisten naisten 1. tuotantokausi (nyt Täydelliset naiset (1. tuotantokausi). Vaikeampi on taas Tanssii tähtien kanssan 2. tuotantokausi (nyt Tanssii tähtien kanssa (2. tuotantokausi)). Suluissa oleva tuotantokausitäsmenne on mielestäni kuitenkin kätevämpi kuin "televisiosarja"-sanan lisääminen nimeen - siis Televisiosarjan Tanssii tähtien kanssa 2. tuotantokausi. Haun kannalta on myös selkeämpää, että televisiosarjan nimi on nominatiivissa.--Nedergard (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 14.37 (EEST)

Kaksoispiste, pilkku tai ehkä ajatusviivakin olisi genetiivin vaihtoehto. Tanssii tähtien kanssa: 2. tuotantokausi, Tanssii tähtien kanssa, 2. tuotantokausi tai Tanssii tähtien kanssa – 2. tuotantokausi. --Savir (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 14.40 (EEST)

Elegantimpi ratkaisumpi olisi mielestäni muotoa "X-sarjan y. tuotantokausi" eli siis Tanssii tähtien kanssa -sarjan 2. tuotantokausi.--Nedergard (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 14.44 (EEST)

Tai käytetään suoraa genetiiviä kun se on luonteva (useimmat tapaukset: "Hämähäkkimiehen (animaatiosarja)", "American Idolin" ym.), ja -sarjan-genetiiviä kun se on luontevin (nyt ehkä viidesosa kaikista sarjoista). --Savir (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 14.52 (EEST)

Mieluummin yksi yhtenäinen käytäntö. Keskustelun aloittanut esimerkki oli oikeastaan "Hämähäkkimies (vuoden 1994 animaatiosarja)". Genetiivissä se menisi oikeastaan "Hämähäkkimiehen (vuoden 1994 animaatiosarjan) 1. tuotantokausi"...--Nedergard (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 18.21 (EEST)

Tuota televisiosarja-sanaa käytetään jo apuna myös erinäisissä sarjojen hahmo- ja jaksoluetteloissa: Luokka:Luettelot televisiosarjoista. 85.194.253.105 22. huhtikuuta 2014 kello 15.25 (EEST)

Matematiikan artikkelit

Tämä kysymys on varmasti paljon laajempi kuin otsikko antaisi aihetta olettaa. Kenelle Wikipedian matematiikan artikkelit ovat osoitettu? Esimerkiksi tämä http://fi.wikipedia.org/wiki/Eulerin_lause_%28funktioteoria%29 ei kerro matematiikasta tietämättömälle eli minulle yhtään mitään. Tämänkaltaisiin artikkeleihin teoreettisen todistelun lisäksi tarvitaan mielestäni selitys, jonka ymmärtää isoäitisikin. Mihin sitä käytetään? Mitä sillä saavutetaan? Onko jokin suuri keksintö keksitty tämän kaavan avulla? Itsehän en kuulu niihin, jotka näihin artikkeihin voisi tällaista lisäarvoa tuottaa. Lisäisin artikkeliin ainakin huomautuksen, että se kaipaa lisäselitystä. Vai onko asia vain niin, että kukaan ei ole kansantajuistanut matematiikkaa riittävästi?  –Kommentin jätti 85.76.150.125 (keskustelu – muokkaukset)

Mikä on ongelmana? Eulerin lause on vain tuo e^x:n ja sin/cosinin suhde joka on artikkelin pääosiossa mainittu, ei sen ihmeellisempää. Jos et tiedä mikä on e^x, tai mikä on sini tai kosini, tai mikä on kompleksiluku, ei sinun tarvitse myöskään ymmärtää Eulerin lausetta, ei ainakaan ennen kuin olet perehtynyt noihin käsitteisiin. Jos taas haluat ymmärtää asian syvällisemmin, täytyy myös osata ajatella syvällisemmin ja perehtyä enemmän käsitteisiin. Omasta mielestäni asiassa ei ole mitään syvällistä, vaan se vain "sattuu olemaan" näin, eikä esim. Eulerin identiteetissä ole mielestäni mitään "kaunista", toisin kuin esim. Riemann/Hurwitz zetan ja polygammafunktioiden suhteessa. 91.152.116.2 23. huhtikuuta 2014 kello 23.45 (EEST)

(p.s. vastaus kysymykseesi "Kenelle Wikipedian matematiikan artikkelit ovat osoitettu?" Ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita asiasta. Näin ainakin itse olettaisin. 91.152.116.2 23. huhtikuuta 2014 kello 23.48 (EEST)

Minä voisin sanoa olevani kiinnostunut asiasta, mutta maallikkona en ymmärrä sitä. Kiinnostuksen herättäjänä näkisin matematiikan artikkeleissa lisäyksen, mitä sillä saavutetaan? PS. En ymmärtänyt mitään mitä tarkotit viimeisillä lauseillasi. Eulerin identiteetti?  –Kommentin jätti 85.76.150.125 (keskustelu – muokkaukset)

Jos olet kiinnostunut, suosittelen lukemaan ensin artikkelit Eksponenttifunktio, trigonometriset funktiot ja kompleksiluvut ensin. Aloita kompleksiluvuista. En tosin ymmärrä miksi joku olisi kiinnostunut Eulerin lauseesta/identiteetistä jos ei tiedä noita käsitteitä. Eulerin identiteetti on mainittu linkittämässäsi artikkelissa ja on e^(i*pi)+1=0 (tämä johtuu siitä, että soveltaen Eulerin lausetta, cos(pi)+sin(0) = -1+0 = -1). Kertoisitko tarkemmin, mitä osaa et ymmärrä. 91.152.116.2 24. huhtikuuta 2014 kello 00.07 (EEST)

P.S. Kompleksilukujen korottaminen kompleksilukupotenssiin voi tosiaan olla vaikeaa ymmärtää siinä mielessä, että itse kerran mietin asiaa kauan enkä keksinyt muuta objektiivista määritelmää kuin sen, että se on e^x:n ainoa analyyttinen jatko (ei taida olla suomenkielisessä wikissä artikkelia aiheesta "analyyttinen jatko/jatkaminen"..?), eli toisin sanoen en keksinyt "maallikon" tapaa selittää asiaa, vaan vain tuon Taylorin sarjan, vaikka kuinka yritin. Eli ehkä tuo asia tosiaan on vaikeahko. 91.152.116.2 24. huhtikuuta 2014 kello 00.17 (EEST)

Olen matemaatikko, tosin teen työtä lukiossa, joten näkökulmani on sieltä. Matematiikan artikkeli tulisi kirjoittaa kolmelle ihmisryhmälle: maalikoille yleiskielellä (johdanto), lukiotasoisille (matematiikan termejä ym.) ja osaajille (formaalisemmin). Useista matematiikan artikkeleista tämä "ote" puuttuu. Johtuu siitä, etteivät muut kirjoittajat halua kirjoittaa niin. Olen kirjoitellut alkeismatematiikan artikkeleita uusiksi tältä kantilta. Mutta artikkeleita on paljon, joten työ on kesken. Osa asioista on kuitenkin vaikeatajuisia juttuja, joten niissä "kansantajuistaminen" on turhaa (vain lukio ja osaavat tasot). Ymmärrän tietenkin sen, että asioiden kääntäminen "yksinkertaiseen muotoon" on vaikeaa. --Jari Hokkanen (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 11.36 (EEST)

IP-osoiteavaruuksien estoista, osa II

Kyselin aikoinaan noista IP-osoiteavaruuksien estoista, kiitos vastauksistanne tuolloin. Nyt mieleen nousi toinen kysymys aiheeseen liittyen: mitä eroa on estää haluttu osoitealue, esim 80.220.1.0/21, 80.220.1.0/22 tai 80.220.1.0/23? --yooshimen_fin (keskustelu)

Mitä pienempi maski (esim. /21) sitä enemmän osoitteita se käsittää. Katso Luokaton reititys. --Stryn (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 16.48 (EEST)

Wikipediasta Wikian tapainen?

Miksi Wikipediasta ei tehdä Wikian tapaista. Sitä on paljon helpompi käyttää ja Wikiassa on monia asioita joita Wikipediassa ei ole. En tarkoita suoraa kopiota vaan sitä, että Wikipediasta tulisi Wikian tapainen. --Kumitus (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 08.57 (EET)

Et sitten aatellut kertoa, mikä kaikki siellä on paremmin? Me ei olla kuultukaan mistään Wikiasta. --Lax (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 15.06 (EET)

Wikia on se Jimbon toinen iso wikiprojekti. Sinänsä kiinnostaisi kyllä tietää esimerkkejä siitä mikä siellä on paremmin. Se on ollut teknologisesti progressiivisempi kuin wikipedia noin yleisesti. --Zache (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 15.36 (EET)

Selasin tuota Wikiaa, niin sivut latautuvat hitaasti, sivuilla on mainoksia... layout on tunkkainen... sivut näyttävät sekavilta... hyvinä puolina näin aihealuekohtaisen jaon, mistä varmaan on hyötyä tietyn aihealueen muokkaamisessa (vrt. wikiprojektit) ja monipuolisemmat käyttäjäsivut kun voi pitää blogiakin. Hakusivu on ehkä miellyttävämmän näköinen kuin Wikipediassa. Aihealueilla on omat chatit ja foorumit. En silti näin äkkiseltään nähnyt mitään isoja plussia, jotka tekevät Wikiasta Wikipediaa (teknisesti? ominaisuuksiltaan?) paremman. --Hartz (keskustelu) 17. huhtikuuta 2014 kello 15.59 (EEST)

Wikialla on paljon laajemmin erillaisia lisäosia käytössä kuin mitä Wikipediassa on ja siihen pystyy helpommin embeddaamaan multimediasisältöjä. Esimerkiksi karttoja tai videoita. Wikiassa myös on ollut paljon pidempään wysiwyg-tyyppinen editointi joka vasta nyt on tulossa Wikipediaan visual editorin myötä. Ulkoasultaan sekava se systeemi kieltämättä on. --Zache (keskustelu) 17. huhtikuuta 2014 kello 16.49 (EEST)

Tuli mieleeni, että kun Wikiassa on mainoksia niin kenelle se raha menee? Jos edes pieni osa menee jotenkin WMF:lle niin miksi Wikipedia sitten järjestää noita rahankeräysjuttuja? –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 25. huhtikuuta 2014 kello 18.39 (EEST)

Wikia Inc:lle. Yksityinen pulju ja sellainen huomio, että vaikka Jimbo oli mukana perustamassa Wikiaa, niin Wikia ei ole WMF:n projekti vaan ihan itsenäinen kaupallinen sivusto. Sinänsä olisi kiva nähdä jokin analyysi Wikian ja WMF:n takana olevien henkilöiden kytköksistä, koska niitä ihan selvästi on ollut muutenkin kuin, että Wikia ja WMF ovat mediawikin pääkehittäjätahoja. Mitä tulee rahaan noin muuten, niin en oikein usko Wikian olevan sellainen rahasampo, että sillä Wikipediaa pyöritettäisiin. Lähinnä se on sivusto jonka luojat yrittivät tehdä uutta facebookkia/googlea/wikipediaa ja lopputulos oli keskikokoinen internetpalvelu joita on 12 tusinassa. --Zache (keskustelu) 26. huhtikuuta 2014 kello 09.09 (EEST)

Vanhimmat sivut

Voiko jostain selata kauiten muokkaamatta olevia sivuja, eli sellaisia, joiden uusimmasta muokkauksesta on pisimpään aikaa? Mielellään sillä lailla, ettei mukana ole kaiken maailman käyttäjäsivut, mallineet ym. --87.93.198.189 23. huhtikuuta 2014 kello 19.19 (EEST)

Toiminnot:Kuolleet sivut. --Jmk (keskustelu) 23. huhtikuuta 2014 kello 19.26 (EEST)

Tuo sisältänee lähinnä vain niitä artikkeleita, joihin ei ole kielilinkkejä. Kielilinkkien siirtyminen Wikidataan on aiheuttanut artikkeleihin sangen tuoreita muutoksia ja oikeastaan ennen sitäkin yksittäisten kielilinkkien lisääminen artikkeliin. Muutama muukin laajempi tekninen operaatio (tynkäluokituksen muuttaminen, ym.) on aiheuttanut moniin artikkeleihin muutoksia, joissa ei kuitenkaan ole kajottu sisältöön. --Lax (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 14.30 (EEST)

Ja tuossa listassa on paljon täsmennyssivuja. --87.93.115.223 24. huhtikuuta 2014 kello 14.32 (EEST)

Kävin vilkaisemassa listaa ja Newtonin suora linkittyisi en:Newton line vaan wikidata ei anna tehdä niin. Mikä avuksi?--RicHard-59 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.00 (EEST)

Mulla toimi heittämällä. Tyhjentäisin selaimen välimuistin ja kokeilisin sitten toimiiko kielilinkkien lisääminen sen jälkeen. Xenoglauxilla oli muuten vähän samantapainen ongelma. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.05 (EEST)

Heittämällä ja heittämällä, kun olit ensin poistanut Newtonin suoran tuosta toisesta wikidata-entrystä. Veikkaan että siitä Richard-59:llä kiikasti; jos artikkeli Newtonin suora on jo yhdessä wikidata-entryssä (tässä tapauksessa yksinään), ei sitä voi lisätä toiseen, vaan pitää ensin poistaa se ensimmäisestä. --Jmk (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.24 (EEST)

Systeemi teki tuon automaagisesti. Käyttöliittymällisesti en tehnyt mitään muuta kuin, että klikkasin kielet palkissa ollutta Lisää linkkejä -linkkiä ja täytin Valitse sivusto ja sivu, johon haluat linkittää tämän sivun. -lomakkeen. Lisätyt tiedot olivat: kieli: "English (enwiki)" ja sivu: "Newton line" --Zache (keskustelu) 26. huhtikuuta 2014 kello 09.14 (EEST)

Osallistu Umepedia Challenge -kisaan!

Hei!

Osallistu tässä kuussa (1.-31.5.) kirjoituskilpailuun, jossa aiheena on tämän hetken Euroopan kulttuuripääkaupunki Uumaja. Osallistuaksesi sinun tulee kääntää artikkeleita suomeksi tai mille tahansa kielelle tältä 40 artikkelin listalta. Suomenkieliset artikkelit ovat erittäin tärkeitä Uumajaan liittyen kattavan suomalaistaustaisen väestönosan takia (Uumaja on osa suomen kielen hallintoaluetta Ruotsissa)!

Kilpailun päätyttyä aiomme laittaa Wikipediaan linkkaavia QR-koodeja kyseisten 40 maamerkin viereen Uumajassa. Tämä antaa muun muassa turisteille ja ulkomaalaistaustaisille mahdollisuuden lukea Uumajan kulttuurista ja historiasta mobiilisti omalla kielellään. Samalla Uumajasta tulee Pohjoismaiden ensimmäinen Wikipedia-kaupunki!

Toivottavasti kiinnostuit ja haluat auttaa meitä kääntämään nämä 40 artikkelia! Kisassa voit myös toki voittaa mahtavia palkintoja!

Terveisin, John Andersson (WMSE) (keskustelu) 1. toukokuuta 2014 kello 17.22 (EEST) (projektipäällikkö Umepedia)

Adèle vai Adéle

Täällä oli herännyt kysymys, onko kyseisen Wemanin etunimen oikea kirjoitusasu Adèle vai Adéle. 85.194.253.105 3. toukokuuta 2014 kello 17.41 (EEST)

Rahalahjoitusten nykytilanne

Sivupalkissa oleva lahjoitukset-linkki vie sivulle, joka toteaa: ”Unfortunately we are unable to accept donations from your country at this point in time.” Eli mikäköhän nyt on tilanne tuolla saralla? Onko tuo linkki kaikkine parametreineen vain virheellinen tjsp? Tällä sivulla ei ainakaan tule mitään valitusta, ei edes siinä vaiheessa kun valitsin maaksi Suomi. Rahaa en kuitenkaan lahjoittanut, joten tiedä menisikö perille. --Anr (keskustelu) 3. toukokuuta 2014 kello 19.49 (EEST)

Katso Wikipedia:Poliisihallituksen lausuntopyyntö 2014#Mediaseuranta. Turun Sanomat kirjoitti tänään, että säätiö ei tällä hetkellä ota vastaan lahjoituksia Suomesta. -Htm (keskustelu) 3. toukokuuta 2014 kello 20.10 (EEST)

Huomasin ensimmäisen kerran 2-3 viikkoa sitten (kun joku siitä jossain kirjoitti, olisiko jossain yhteenvedossa tms.). --Stryn (keskustelu) 3. toukokuuta 2014 kello 21.00 (EEST)

Lahjoitin juuri, perille näytti mennen. Tai ainakin johonkin. --Harriv (keskustelu) 4. toukokuuta 2014 kello 23.43 (EEST)

Tuotenimike mallineeseen lääketietolaatikko

Hei, olisiko mahdollista lisätä Malline:Lääketietolaatikkoon tuotenimi-kohta? Englannin kielisellä puolella näin on tehtykin. --85.76.109.253 3. toukokuuta 2014 kello 23.29 (EEST)

Eikö lääkeartikkeleissa kerrota lääkeaineista? Kaupalliset tuotemerkit käsitellään luettelemalla lääkeaineartikkelissa eikä niistä ole omia artikkeleita. Samaa lääkeainetta kunmyydään monilla eri nimillä. --Esperadi (keskustelu) 4. toukokuuta 2014 kello 08.54 (EEST)

No one needs free knowledge in Esperanto

There is a current discussion on German Wikipedia on a decision of Asaf Bartov, Head of WMF Grants and Global South Partnerships, Wikimedia Foundation, who rejected a request for funding a proposal from wikipedians from eowiki one year ago with the explanation the existence, cultivation, and growth of the Esperanto Wikipedia does not advance our educational mission. No one needs free knowledge in Esperanto. On meta there has also started a discussion about that decision. --Holder (keskustelu) 5. toukokuuta 2014 kello 12.58 (EEST) siirretty oikeaan paikkaan... (**** allerkirjoitussuodatin...) --Stryn (keskustelu) 5. toukokuuta 2014 kello 15.37 (EEST)

Asia ei minulle kuulu mitenkään, mutta asia ei taida kuulua meille mitenkään. --Pxos (keskustelu) 5. toukokuuta 2014 kello 20.21 (EEST)

Silmäilin vähän metailua: esperantonkielinen projekti tai hanke on hakenut rahaa, jota ei ole myönnetty, koska rahahanan ylivartija on itse ollut sitä mieltä, että rahaa ei ole syytä antaa. Asia on laajentunut kiistaksi siitä, onko esperanton kielellä tehtävä tietosanakirja ylipäänsä sellainen asia, joka on yhtä tärkeä kuin tiedon levittäminen oikeilla kielillä, vai onko se pelkkä harrastussivusto. Halukkaat voivat osallistua keskusteluun metassa englanniksi. --Pxos (keskustelu) 5. toukokuuta 2014 kello 20.41 (EEST)

Ihmisbiologin etsintäkuulutus

Intiaaniartikkeliin on tullut aikamoinen määrä uutta tekstiä IP:n takaa [1]. Onkohan kyseessä sama käyttäjä jonka muokkauksen joutuivat korjausprojektiin? Ne kuitenkin pitäisi tarkistaa jonkun joka tuntee asiaa. --Käyttäjä:Kielimiliisi 6. toukokuuta 2014 kello 16.26 (EEST)

Meteli.net?

Onko Meteli.netin artistitietokantaa enää olemassa? Etsin Heikki Laurilan tietoja, sillä artikkelin linkki ei enää toimi. Jos nyt oikein muistan, siihen yhdistettiin Klassinen.fi. Ja nyt se on hävitetty. --Vuff (keskustelu) 9. toukokuuta 2014 kello 11.42 (EEST)

Kuntien asukaslukujen päivittäminen lääniartikkeleissa

Suomen läänit lakkautettiin 31. joulukuuta 2009 ja niistä kertovissa artikkeleissa olevat välilukutiedot perustuvat tuohon viimeiseen vuoteen. Ne ovat pääotsikossa "Kunnat 2009 (kaupungit lihavoitu)". Nyt asukaslukutietoja on päivitetty vuoden 2014 tietoihin, mutta mielestäni päivitys ei ole hyvä asia, koska ne eivät edusta läänin aikaista asukaslukua ja kuntaliitosten takia osa kunnista on voinut siirtyä toisen läänin alueelle jne. Kts Toiminnot:Muokkaukset/88.192.192.62. –Makele-90 (keskustelu) 12. toukokuuta 2014 kello 23.23 (EEST)

Lääänit ovat historiaa aivan kuten Bysantti ja Neuvostoliitto, on selvää ettei historiallisia tietoja tule "päivittää" myöhempien tapahtumien mukaiksiksi. Onkohan tätä mainittu missään käytännössä tai ohjeessa. --Jmk (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 12.22 (EEST)

Kävin kumoamassa kaikki muokkaukset ja laitoin muokkausyhteenvetoon lyhyen perustelun. Toivotaan, että asia menee perille innokkaalle päivittäjälle. Olen samaa mieltä siitä, että Wikipediassa on yllättäen myös sellaista tietoa, jota ei ole syytä muuttaa. --Pxos (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 14.47 (EEST)

Kumosin näitä jo kuukausi sitten [2]. Aivan selvää, että näitä ei tule päivittää nykytilanteen mukaan.--IA (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 02.15 (EEST)

Juuei. --Urjanhai (keskustelu) 30. toukokuuta 2014 kello 16.10 (EEST)

Wikimedia Suomen kevätkokous

Hei, pistän tänne tiedoksi, että Wikimedia Suomen kevätkokousta suunnitellaan pidettäväksi kevätkokous pidetään viikon päästä 20.5.2014 Kiasmalla. ( Kiasma, seminaaritila, Mannerheiminaukio 2, Helsinki Aika: 20. 5. 2014 kello 16.00 - 19.00). (kokouskutsun luonnos: [3]) .

Suunnitellaan sana on tässä sitä varten, että vaikka alkuperäinen päivä on ollut jo pidempään 20.5., niin koska kokoukseen liittyviä pakollisia juttuja on vielä tekemättä ja voi olla, että suosiolla lykkäämme kokousta. Esimerkiksi kokouksesta tiedottaminen fiwikissä on tällainen asia joka on jäänyt tekemättä. (syyttävällä sormella voi osoittaa minua) Vinkkaan kuitenkin tästä täällä jotta halukkaat edes teoriassa voivat osallistua jos kokous pidetään suunniteltuna ajankohtana.

Kevätkokous on perinteisesti muodostunut lyhyestä hallituksen kokouksesta jossa on hyväksytty tilinpäätös ja vuosikertomus. Tämä jälkeen on pidetty vapaamuotoisempi keskustelu/esittelytilaisuus jossa ollaan kerrottu kuulumisia ja suunniteltu tulevaa.

Oleelliset asiat joista päätetään:

• Vuoden 2013 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksyminen

Keskustelua (ja ehkä myös päätöksiä)

• Mitä ollaan tehty viimeisen puolen vuoden aikana
• Vuodelle 2014 valitussa hallituksessa valittiin työryhmiä. Onko systeemi ollut toimiva, entä mitä työryhmät ovat saaneet aikaan.
• Miten Wikimaps on edennyt? Susanna Ånas on ollut osa-aikaisesti palkattuna työntekijänä kehittämässä Wikimapsia.
• Arvokeskustelu siitä, että maksaako Wikimedia Suomi jotain korvauksia esimerkiksi koulutustilaisuuksien järjestämisestä.
• Mitä ollaan tekemässä seuraavan puolen vuoden aikana

Jos ihmisillä on jotain kysyttävää Wikimedia Suomeen liittyen niin voisin yritää koostaa tässä pienen QA tyyppisen listan johon pyrimme vastaamaan sähköisesti ennen kokousta ja/tai kokouksessa henkilökohtaisesti. --Zache (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 17.58 (EEST) (edit:: kokous päätettiin pitää suunniteltuna ajankohtana)

Myös kokouskutsu jäsenille kannattaa lähettää säännöissä mainitulla tavalla. --Elena (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 20.04 (EEST)

Sähköpostikutsu lähti yhdistyksen listan kautta. Zachen edelliseen voisin lisätä, että pyrimme järjestämään jonkinlaisen etäosallistumismahdollisuuden kokoukseen.--Tommikovala (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 22.41 (EEST)

Mulle ei oo kyllä tullut. En tiedä, oonko jollain listalla. --Elena (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 23.03 (EEST)

Kiitos kun ilmoitit. Selvitän asiaa.--Tommikovala (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 23.19 (EEST)

Etäosallistuminen toteutetaan Google Hangoutilla, joka vaatii Google tunnukset. Pistän linkin tänne kun olemme saaneet striimin pystyyn ja jos joku fiwikin puolelta haluaa osallistua, niin kannattaa vinkata vaikka tähän keskusteluun niin tiedän odottaa tarvittaessa osallistujaa. --Zache (keskustelu) 20. toukokuuta 2014 kello 15.50 (EEST)

Google Hangouts -linkki: g2dlh3tbukatzlqxnwf54ouycqa --Zache (keskustelu) 20. toukokuuta 2014 kello 16.16 (EEST)

Suomalaisugrilainen yhteistyö

Keväällä järjestettäväksi aiottu tapaaminen kariutui, emmekä saaneet uusia projekteja käyntiin. Tämä aihe nousee esiin koko ajan monissa yhteyksissä: Koulutushankkeita ja seminaareja on suunnitteilla, käännöksiin perustuvia miniprojekteja ehdotetaan, karttoja kielialueista, lähialueyhteistyötä... Mikä on oikea nimi projektille? Wikiprojekti:FU? Jos sopiva sivu on jo olemassa, sen voisi ottaa käyttöön. Ehdotuksia? --Susannaanas (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 14.07 (EEST)

Artikkeli aiheesta on uralilaiset kielet, sopisiko se projektinkin nimeksi? Lyhenne sopii kai paremmin ohjaukseksi oikopolkuna, koska sitä on sellaisenaan vaikea ymmärtää. Pitäisi kai yrittää aktivoitua tässäkin. --Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 18.26 (EEST)

Minun mielestäni taas joku omintakeisempi nimi olisi paikallaan. Miten olisi Sajnovics-projekti János Sajnovicsin mukaan? Vai onko liian vaikea lausua (šajnovitš)? --Gwafton (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 00.11 (EEST)

Pullo tislattua vettä

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tislattu_vesi#cite_note-med_utu-1

"Pullo tislattua vettä" -kuvatekstin yllä olevassa kuvassa pullossa ei kyllä ole vettä. Onko kuvatekstin tekijä sokea vai eikö osaa kirjoittaa suomeksi oikein?  –Kommentin jätti 109.240.20.98 (keskustelu) 17. toukokuuta 2014 kello 21.08‎ (EEST)

En usko että olisi sokeudesta kyse. Ehkä vain englanninkielinen kuvaus on hieman harhaanjohtava (Aqua distillata (Distilled water) in the Real Farmacia in Madrid). Pullossahan on varmaankin ollut alun perin tislattua vettä, mutta näyttäisi olevan tuossa kuvassa tyhjä. --Stryn (keskustelu) 17. toukokuuta 2014 kello 21.13 (EEST)

Kuvia tulee usein vilkaistua vain pienessä koossa ja nopeasti, ja luotettua kuvateksteihin. Meistä vakiokäyttäjistä erehtymättömiä on vain ani harva. –Kotivalo (keskustelu) 17. toukokuuta 2014 kello 21.41 (EEST)

Hiukan etiketin alareunan alapuolella on jotain ihme rantua pullon kummassakin kyljessä. Voisi olla vesipinnan raja, ainakin se näyttää siltä. -Htm (keskustelu) 18. toukokuuta 2014 kello 04.40 (EEST)

Lähteistämisen ongelma

Kun laittaa muokkaukseen lähteen, niin sitten tulee sellainen "varmistus", että pitää kokeilla tulkita semmosta epäselvää kirjotusta. Siinä on joskus ihan mahottoman sumeita kirjaimia, joita pitää vaan kokeilla arvata. Miksi nämä kysymykset tulee ainoastaan, jos laittaa lähteen? Eikö Wikipedian pitäisi kannustaa lähteiden laittoon, ei vaikeuttaa sitä? --87.93.157.108 24. toukokuuta 2014 kello 17.20 (EEST)

Se tarvitaan siksi, että sinut tunnistetaan ihmiseksi, etkä ole spammikone. Ota käyttäjätunnus, niin vähän ajan kuluttua ei enää kysytä, en muista montako kertaa. Jos teet alkuun vaan linkittömiä muokkauksia, vaikka korjailet toisten virheitä, niin selviät ongelmasta. --85.76.78.183 26. toukokuuta 2014 kello 12.09 (EEST)

Euroedustajuuden vaihtuminen

Suomen eduskunnassa (jos oikein muistan) uuden vaaleilla valitun kansanedustajan edustajuus alkaa valtakirjan tarkistuksesta, joka on joskus vaalien jälkeen, eikä vaalipäivästä. Mutta miten on euroedustajien kohdalla. Nyt näkyy artikkeleihin päivitetyn edustajakausia alkaneiksi tai jatkuneiksi tästä päivästä (esim. [4]), mutta onko tämä näin, eli milloin edustajuus vaihtuu? --Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 10.55 (EEST)

Ainakin liittyen Alex Stubbiin on spekuloitu ottaako hän paikkaa vastaan lainkaan, jos tulee valituksi Kokoomuksen puheenjohtajaksi, eli ei kai se suraan tuloksen varmistuttua vaihdu. --87.95.96.133 26. toukokuuta 2014 kello 10.59 (EEST)

Parlamentin työkausi alkaa 1. heinäkuuta [5] --85.76.78.183 26. toukokuuta 2014 kello 12.06 (EEST)

Meppien valtakirjat tarkistetaan kesäkuussa, joten voisin kuvitella, että kausi alkaa silloin. En tiedä. Ensimmäinen täysistunto on 1.–3.7. Kenenkään äänimääriäkään ei kannata artikkeleihin lisätä ennen kuin tarkastuslaskenta on valmis (28.5.). --Elena (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 12.26 (EEST)

Tiedoksi myös keskustelu: Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)#Europarlamentaarikkojen_merkitsemiskäytännöstä. --Elena (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 11.01 (EEST)

Lukeminen kannattaa aina

15:26 Syyttäjä luettelee todisteina nettisivuja, joilla syytetty on vieraillut. Tällä syyttäjä pyrkii todistamaan, että syytetty ei ole missään vaiheessa luopunut teon suunnittelusta. Yksi sivuista on Wikipedian luettelo massamurhaajista.[6] --Lax (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 18.36 (EEST)

Onneksi ei ole tynkä. Sivun lopussa lukisi muuten "Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia." --Otrfan (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 18.48 (EEST)

Minä en löytänyt suomenkielisestä Wikipediasta tuonnimistä artikkelia. Löysin ainoastaan englanninkielisestä wikipediasta artikkelin en:List of rampage killers (jonne johtaa ohjaus List of mass murderers). Mainittu artikkeli alkaa sanoilla "This is an incomplete list, which may never be able to satisfy particular standards for completeness. You can help by expanding it..." --Risukarhi (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 18.59 (EEST)

Olisikohan ollut kyse sivusta luettelo sarjamurhaajista. --Stryn (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 20.40 (EEST)

Jos oli, niin siinä tapauksessa tuo syyttäjän perustelu on kyllä ollut todella kauka haettu. Sarjamurhaaminen tarkoittaa ihan eri tyyppistä rikosta, kuin mitä asianomaiset henkilöt ovat syytteiden mukaan suunnitelleet. Luettelo tuskin myöskään sisältää mitään sellaista tietoa, josta olisi hyötyä tuollaisen rikoksen suunnittelussa. Itse asiassa aika moni muu Wikipedian artikkeli saattaisi suuremmalla todennäköisyydellä sisältää sellaista tietoa kuin tuo. --Risukarhi (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 11.44 (EEST)

Docventures: Nainen -sarjan jaksojen numerointi

Onko ensimmäinen jakso selvää jatkumoa ensimmäisen tuotantokauden jaksoille, jolloin aloittava järjestysnumero olisi 13? Vai pitäydytäänkö nykyisessä numeroinnissa?`--Memasa (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 16.37 (EEST)

Uuden tutkimuksen ja Wikipedian suhde

Kirjoitin joskus taannoin uuden tutkimuksen ongelmasta. Nyt ajattelen, että ongelma on ratkaistu sillä, että perustan oman wikin jota käytän "tutkimuksen muotoilemisen" tarkoitukseen. Ks. esim. Discordialism (ideology).

Mulla on kokemus, että täällä Wikipediassa ihmiset hermostuu pikkuasioista, vaikka järkeviä yrittää keskustella. Niinpä nyt ihan rauhallisia, harkittuja ja viisaita kommentteja nyt, hyvät ja rakkaat kanssa-wikipedistit.--avanninen (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 16.46 (EEST)

Kuolleena syntynyt ajatus. --85.76.66.185 27. toukokuuta 2014 kello 18.35 (EEST)

Mitä minä sanoin!! --avanninen (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 08.54 (EEST)

Taisin olla minä itse joka hermostuin pikkuasioista. --avanninen (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 08.56 (EEST)

Yritän vastata tähän vähän pohdiskelevammin. Uudesta tutkimuksesta olen jokseenkin samaa mieltä kuin sinäkin, mutta koska minulla ei ole esittää siihen mitään ratkaisua niin en kommentoi sitä tällä kertaa. Oman erillisen wikin perustamisesta voisin sanoa muutaman sanasen. Pikkuwikien suurimpana ongelmana on jatkuvuus ja jotta homma toimisi niin mukaan pitäisi saada riittävä määrä porukkaa tai jokin syy miksi wikiä pidetään. Pitkäaikaisista toimivista pikkuwikeistä esimerkkeinä on esimerkiksi KontuWiki, PartioWiki tai Findiepedia (joka tosin oli myös pitkään nurin) ja wikikko. Näistä Findiepedia on perustettu sellaisen sisällön kirjoittamiseen jota yritettiin kirjoittaa suomenkieliseen Wikipediaan, mutta se poistettiin mm. merkittävyysarviointien ja poistoäänestysten kautta. --Zache (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 10.07 (EEST)

Voisikohan tuossahon olla jokin wikiaineistoon verrattava tarkistamattoman tiedon kokoelma? Oma artikkelimuokkaamisen väheni huomattavasti lähdekritiikin myötä (jonka sinänsä olen jo sikäli sisäistänyt etten juuri enää kiristele hampaitani kun pitää jättää hiljainen tieto pois). Erityisesti minua harmittaa sinänsä käytäntöjen mukainen kritikki siihen, että jätän omaan tekstiini mielestäni reilusti lähdepyynnön kun en sitä vaan löydä. Pitäisi kuulemma jättää ennemmin kirjoittamatta. Muistan asioita jopa -50-luvulta. Jospa niitä voisi heitellä jonnekin epävärman muistitiedon kokoelmaan, jonne artikkelista voisi olla linkki. Mene ja tiedä. --Höyhens (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 16.48 (EEST)

Mulla kiristelee hampaita, kun pitää tyytyä ns. luotettavan lähteen virheelliseen tietoon, koska oikea(ampi) tieto olisi ”uutta” tutkimusta. Tämän median laatu on joka tapauksessa mielestäni vahvasti kiinni siitä, että mielipiteitä ja mutuja ei sallita liian helposti lähteiksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 17.48 (EEST)

Itse ainakin myönnän, että mulla on motivaatio jokseenkin mennyt sellaiseen wikipedia-editointiin jossa pitäisi kauheasti lähteistää samalla kun tekstiä kirjoittaa. Kyllä tieteellinen kirjoittaminen lähtee kuitenkin omasta synteesistä enemmän kuin copypaste-käännöksestä. Samoin tuntuu, että ehkä sosiologia-antropologia -akselilla kukaan ei ehkä uskallakaan tulla vaatimaan kauhean tarkkaa lähteistystä. Hmm. Voisiko Wikipedian lähteistyksen käytäntöjä mahdollisesti selkiyttää tässä kohtaa? Tosin, ei minulla kauhean selkeää ideaa ole siitä, miten se kannattaisi tehdä. Vielä. --avanninen (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 02.22 (EEST)

Tämän median ”tyypiksi” on päätetty tietosanakirja, ei tieteellinen julkaisu(paikka) eikä esseeartikkelikokoelma tmv. Lähteistysvaatimuksissa on mielestäni yleisemmin ongelmaa, jos tiedon luonne on muuta kuin "perinteisessä" tieteen teossa, lähinnä tarkoitan populaareja aiheita, joita harrastavat harvemmin akateemiset piirit, eli aiheet, jotka eivät ole vielä tunnustetut tieteiksi tai ovat luonteeltaan kaukana tiedekirjoittamisesta, esim. urheiluennätykset lajeissa, joista on hyvin vaatimaton ymmärrys, kuten Suomessa esim. kotimaisesta jalkapallosta. Ratkaisu on ollut olla välittämättä tarkoista lähteistämisvaatimuksista. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 11.35 (EEST)

Mainio ratkaisu. Jokaiseen sellaiseen artikkeliin pitäisi lisätä Lähteetön malline, jossa lukee: "Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä." Sitä lähteistämättömän tiedon tulvaa ei kukaan wikipedian käytännöt sisäistänyt pysty lähteistämään vaan se vaatisi ryhdistäytymistä näiltä lähteettömän tiedon lisääjiltä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 29. toukokuuta 2014 kello 11.41 (EEST)

Wikipediaan kirjoittaminen ei olekkaan tieteellistä kirjoittamista siinä mielessä, että täällä ei kehitellä omia teorioita ja tutkimuksia vaikka professori olisikin (on täällä niitäkin). Mistä tiedämme kuka on pätevä kirjoittamaan päästään asioita, eikä luotettavista lähteistä? Emme mitenkään. Sinällään ei ole väliä (jos artikkelin taso samaa luokkaa) onko kirjoittaja peruskoululainen tai professori, sillä peruslukijalle olemme anonyymeja. Tiedot tulee perustua luotettaviin lähteisiin, ja tiedon luotettavuus ei muutu sen paremmaksi tai huonommaksi oli kirjoittaja kuka tahansa. Vertaisarvointikin voi olla vaikeaa, jos sitä ei tee joku asiaan perehtynyt akateemisesti koulutettu, vaan tässä tapauksessa anonyymit, esimerkiksi peruskoululaiset. –Makele-90 (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 11.52 (EEST)

Lähdekriittisyys on oleellinen tekijä tekstin asialaadun kannalta. Pitää tuntea aihetta aika syvällisesti, että voi päättää, mikä on luotettava lähde. Pätee mielestäni ainakin tiedemaailman ulkopuolella. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 12.15 (EEST)

Lähdekriittisyys on tietysti oleellinen asia, mutta useinkaan ei tarvitse tuntea aihetta syvällisesti, jotta pystyy päättämään mikä on luotettava lähde. Maalaisjärjellä pärjää aika pitkälle. Henkilöt joille etenkin nettiympäristö on tuntematon, voivat toki meni vipuun helpostikin. –Makele-90 (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 12.25 (EEST)

Populaarien aiheiden harrastajat varsinkin tuntevat juuri nettiympäristön, ja se on ihan täynnä huuhaata myös asia-asioihin liittyen. Ynnä populaarien aiheiden harrastajat eivät yleensäkään ole kotonaan tieteellisen kirjoittamisen vaatimusten kanssa. Mainostajat tulevat olemaan toinen tuleva tämän median ongelma. Jo nyt täällä pyörii solkenaan vaatimuksia saada wikilähdekelpoisiksi jokalähdön huuhaa-someja. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 13.07 (EEST)

>> Määrittele huuhaa. Kyllä paperille painetussa tekstissäkin on huuhaata vaikka miten paljon. Huuhaa, minun mielestäni, on suhteellista. --avanninen (keskustelu) 30. toukokuuta 2014 kello 16.00 (EEST)

Tässä kohtaa olisi hyvä puhua tiedonlähteistä.[7] Voisi olla järkevää mieltää kirjat, nettisivut, nettifoorumit yms. primäärilähteiksi, ja Wikipedia kaikkine kieliversioineen sekundaarilähteiksi, joihin Wikipediassa ei tule viitata. Itse/ristiviittaavuus kun ei millään muotoa tuota/synnytä/rakenna luotettavaa Wikipedia-artikkelia. Toisaalta kategorian: "kaikki muut tiedonlähteet paitsi Wikipedia itse" sisäinen luokittelu on vaikeaa ellei mahdotonta. Itse hyväksyisin lähteeksi niin nettifoorumin kuin blogikommentin. Voi olla että historia on 2000-luvulla jopa tietomäärien kasvaessa "hajonnut" niin että meidän on pakko sopeutua, hyväksyä tiedon sirpaleisuus ja yrittää itse punoa sitä järkeväksi kokonaisuudeksi Wikipediaan. --avanninen (keskustelu) 30. toukokuuta 2014 kello 16.22 (EEST)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Huuhaa ”Huuhaa on sana, jota käytetään perättömistä, epätieteellisistä väitteistä ja uskomuksista”.

Hyvin määritelty muiden toimesta, minulla ei lisättävää. Huuhaa on suhteellista, joskus sitä on esitetyssä enemmän, joskus vähemmän. Tiedemaailmalla on omat keinonsa huuhaan levittämisen vähentämiseksi, avoimessa web-kirjoittamisesssa keinoja ei juuri ole (moderointi ja itsesensuuri ovat käytännössä ainoita). Printtimediassa (omakustanteet erotettava) kynnys on paljon korkeampi.

Huuhaan erottaminen luotettavasta tiedosta/lähteestä jää julkisessa webbimediassa siis lähinnä tiedon jatkokäyttäjän asiaymmärtämisen varaan. Nykyinen wikiohjeistus on erittäin hyvä: lähteen on oltava luotettava. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 31. toukokuuta 2014 kello 10.11 (EEST)

Tieteen termipankki

Tieteen termipankki [8] on esimerkki wiki-alustalle tehdystä ratkaisusta, jossa artikkelien sisällön kirjoittajina ovat asiantuntijat eikä lähteitä ole pakko ilmoittaa. Termipankin ohjeissa lukee: "Käsitesivuilla ei välttämättä tarvitse mainita mitään lähdettä, koska tiedot voivat olla peräisin myös kulloisenkin sivun muokkaajilta." Termipankissa on usein ilmoitettu lähdekirjallisuus, vaikka kirjat ovat ennemminkin vain eräänlaisia "aiheesta muualla" -vinkkejä. Näin tiedon varmentaa kirjoittajan (hyvä) nimi ja maine. Kun artikkelin on kirjoittanut Pro Armas Fessori, mitään lähteitä ei vaadita. Teoriassa myös eräänlainen "uusi tutkimus" varmaan sallitaan jossain määrin, koska mikään ei estäne kirjoittajaa määrittelemästä termiä oman uusimman tutkimuslinjansa mukaiseksi. Jos verkkotietosanakirjassa voisi yhdistää molemmat ajatukset (hyvämaineiset asiantuntijat ja lähteiden perusteella kirjoittavat pseudonyymit), tulos voisi olla aika hyvä. Sen sijaan wiki, jossa uusi tutkimus on sallittua nimimerkkien tekemänä, on lähinnä blogi. Ei siinäkään mitään vikaa ole, mutta se on ns. kolmannen sektorin vaihtoehto. --Pxos (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 16.38 (EEST)

Termipankin toiminta perustuu siihen, että sen sisältö on jaoteltu asiantuntijaryhmien ylläpitämiin osioihin ja asiantuntijaryhmän ylläpitäjät voivat antaa ja poistaa käyttäjätunnuksille asiantuntijaryhmän jäsenyyden. Pelkällä tunnuksella saa osallistua pelkästään keskusteluihin. Samalla nuo asiantuntijaryhmät itse moderoivat omaa toimintaansa oman sisäisen konsensuksensa pohjalta. Ohjeiden mukaan käyttäjätunnuksen tulee olla muodossa etunimi sukunimi ja asiantuntijaryhmän jäsenyyttä haetaan sähköpostilla. [9]

Jos peilataan tuota toteutusta fiwikiin, niin periaatteessa homma voisi toimia myös anonyymisti sillä perusteella, että oikeudet annetaan aikaisemman toiminnan perusteella tai vaihtoehtoisesti perustuen suosittelijoihin. (tms. anonymiteetti ei sinänsä ole ongelma) Suurempi ero Wikipediaan tulee siinä, että Wikipediassa kaikki käyttäjät ovat tasa-arvoisia ja niin kauan kuin noudatetaan samoja yhdessä sovittuja käytäntöjä, niin sillä ei ole merkitystä kuka sisällön on lisännyt. Jos täällä olisi ns. asiantuntijakäyttäjiä niin tämä ei enää pätisi ja se on ollut olennaisin syy miksi kaikki tämän tyyppiset ehdotukset ovat kaadettu. --Zache (keskustelu) 30. toukokuuta 2014 kello 17.16 (EEST)

Halogenoitu hiilihydraatti?

Artikkelia sukraloosi mietittyäni totesin, ettei se ehkä täytä hiilihydraatin alkuperäistä merkitystä. Se kuitenkin valmistetaan vaihtamalla valikoidusti muutamia vetyatomeja korvaamalla kloorilla. Enwikissä aine on luettu luokkaan Disakkaridit. Suomnkielisiä kunnon lähteitä en löydä. Olisiko aika asianmukaistaa esim. sukraloosin luokitusta? Sehän on nyt luokissa Makeutusaineet, Klooriyhdisteet ja Elintarvikelisäaineet, eli ei edes mainintaa orgaanistsa yhdisteestä. Luokka Halogenoidut orgaaniset hiiliyhdisteet voisi olla yksi luokitusperuste. Klooorattuja hiilivetyjäkin on pilvin pimein. Kyselen raadin mieltä ennen kuin alan muutoksiin. --Höyhens (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 16.36 (EEST)

Orgaanisen kemian termistössä eräs hyvä lähde on Raimo Alénin kirja Kokoelma orgaanisia yhdisteitä. Mulla on tuo kirja kotonani, mutta en nyt itse ole, joten en ihan heti pääse asiaa varmistamaan. Mutta sukraloosi kyllä täyttää IUPACin määritelmän hiilihydraatista. --MiPe ^(wikinät) 28. toukokuuta 2014 kello 17.00 (EEST)

Bändien jäsenten nimet uudelleenohjaa bändeihin

Miksi bändien jäsenten nimissä on uudelleenohjauksia bändeihin, joissa he soittavat? Esimerkiksi Jami Westergård ohjaa bändiin Herra Ylppö & Ihmiset. Ymmärtäisin, jos henkilöä käsiteltäisiin artikkelissa erikseen edes vähän, mutta hänet mainitaan vain nimellä soittajalistassa (jossa on vielä linkki samaiseen uudelleenohjaukseen). Vastaavia on muissakin bändiartikkeleissa. Jos joku etsii kyseisellä nimellä artikkelia, niin eikö ne artikkelit, joissa henkilö mainitaan tule joka tapauksessa näkyviin? Onko tämä yleinen käytäntö? --194.211.118.11 30. toukokuuta 2014 kello 15.26 (EEST)

Yleisohje taitaa olla, että Mikäli bändin jäsenet ovat tunnettuja ainoastaan yhtyeensä kautta, ei bändin jäsenistä kannata tehdä omia artikkeleita vaan heistä on parempi kertoa bändin artikkelissa. Jos yhtyeen jäsen on tunnettu useamman yhtyeen tai asian kautta, voidaan hänestä tehdä oma artikkeli. (ks. esimerkiksi Wikipedia:Bändiopas) Käytännössä ajatus tuossa on se, ettei itsetarkoituksellisesti luotaisi muusikkotynkiä joissa lukee, että henkilö on bändin X basisti vaan olisi hyvä jos artistista kyettäisiin kertomaan (lähteistetysti) hieman enemmän.

Yleensä näissä tapauksissa joissa henkilöartikkeli on ollut minitynkä, niin se on muutettu uudelleenohjaukseksi (esimerkiksi Jami Westergårdin artikkelissa luki ennen UO:ksi muuttamistaan Jami Westergård on tamperelainen, vuonna 1979 syntynyt basisti, joka on Herra Ylppö & Ihmiset -yhtyeen jäsen. Jami soittaa yhtyeessä bassoa. [10]. Periaatteessa mikään ei estä muuttamasta sivua ohjauksesta takaisin artikkeliksi jos jotain kerrottavaa henkilöstä on ja jos joku haluaa artikkelin tehdä. --Zache (keskustelu) 30. toukokuuta 2014 kello 15.48 (EEST)

Nimeen ohjaavien sivujen mukaan hän soittaa ainakin toisessa bändissä, josta on artikkeli, joten artikkelin luominen toimisi tässä tapauksessa linkkinä bändien välillä. Mutta onko uudelleenohjaus tapauksessa, jossa henkilö soittaa vain yhdessä bändissä siis tarpeen jotta hänestä ei luotaisi uutta tynkäartikkelia? Olin käsittänyt, että uudelleenohjaukset olisi tarkoitettu ohjaamaan artikkeliin, jossa todella käsitellään aihetta. --194.211.118.11 30. toukokuuta 2014 kello 16.13 (EEST)

Ottamatta sen kummemmin kantaa siihen onko se järkevää, niin on se ainakin aika yleinen käytäntö, että ohjauksia luodaan siksi ettei henkilöstä/asiasta luotaisi uutta artikkelia. Ylipäätänsä ohjauksia on tehty aika surutta eikä niiden kohdalla ole pidetty kovinkaan tiukkaa linjaa muuten kuin, että selkeästi valheelliset/virheelliset ohjaukset on pyritty poistamaan. --Zache (keskustelu) 30. toukokuuta 2014 kello 16.22 (EEST)

Tiedostojen paikallisen kuvauksen muokkaus?

Tiedostojen sivuille on ilmestynyt nappeja "muokkaa paikallista kuvausta" ja "muokkaa paikallisen kuvauksen wikitekstiä". Tämä tarkoittaa sitä, että itse kuva, sen kaikki tiedot ja lisenssitiedot on tallennettu Commonsiin, mutta käyttäjät voivat kirjoittaa asioita paikallisen Wikipedian kuvaussivulle kuten tässä. Onkos tässä nyt mitään järkeä? Tämä tarkoittaa sitä, että tavallinen käyttäjä ei ymmärrä, mihin nuo lisätiedot oikein tallentuvat ja ne eivät näy kuvan tiedoissa varsinaisessa mediavarastossa eli Commonsissa vaan pelkästään fi-wikissä. Varmaan joku vielä tallentaa kuvan Commonsiin ja muokkaa sitten siihen lisenssit täällä, jolloin Commonsissa kuva poistetaan. Kukahan tämänkin uudistuksen on ajatellut loppuun saakka ja onko se yhtä huono kuin miltä se ensinäkemältä vaikuttaa? --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2014 kello 16.37 (EEST)

En osaa muuta sanoa kuin sen, että paikallista kuvaustahan on aina voinut muokata, mutta nyt se on näkyvämmin esillä, kun on nuo erilliset painikkeet. Uusilla käyttäjille tämä on varmaan vähän vaikea ymmärtää, että mikä noiden tarkoitus on, tai mikä on Commons jne. --Stryn (keskustelu) 9. toukokuuta 2014 kello 16.45 (EEST)

Kukaan ei ole aiemmin tajunnutkaan, että paikallisen kuvauksen voi lisätä kun tiedostosivua ei ole ollut olemassa vaan ainoastaan viittaus siihen, että tiedoston kuvaussivu on Commonsissa. Nyt tämä johtaa siihen, että tiedoston tekstitietoja tallennetaan kahteen paikkaan. Esim. seututiessä oleva selitys siitä, että pohjatiedostona on käytetty Googlemapsiä, on tekijänoikeustieto ja kuuluisi Commonsiin. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2014 kello 16.54 (EEST)

Turhat tuollaiset voisi poistaa ylläpidon toimesta, vain ne joitten tieto on taroeellista, säilytetään--Musamies (keskustelu) 9. toukokuuta 2014 kello 17.28 (EEST)

Tieto on varmaan useimmiten tarpeellista. Aiemmin järjestelmä pakotti lisäämään tiedot vain yhteen paikkaan. Nyt ylläpitäjien pitäisi muka käydä läpi tiedostoja ja siirrellä tai poistella tietoja? Ei kiitos. Menköön sekaisin, asia on päätetty jossain ja niin olkoon. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2014 kello 17.41 (EEST)

Pyysin tiedoston uudelleennimeämistä Commonsissa. Se on nyt nimellä Seututie-431. Kuvan nimi on muutettu myös artikkelissa, mutta nyt paikallinen kuvaus on jäänyt orvoksi fi-wikin sivulle "Seututie.jpg" eikä enää kytkeydy tiedostoon mitenkään. Lisätieto on käytännössä kadonnut ja on muodostunut orpo kuvaussivu, joka näyttää tiedostolta vaikka ei ole tiedosto. Kuten sanoin, tätä ei ole suunniteltu ihan diplomi-insinööritasolla. Tiedän, että tästä pitäisi kirjoittaa englanniksi jossain, mutta enhän minä sellaista jaksa. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2014 kello 17.49 (EEST)

Mikähän tämän idea on edes ylipäänsä? Miksi pitäisi kirjoittaa tiedostoon liittyviä asioita erikseen paikalliseen Wikiin Commonsin lisäksi? Ainoa käyttötarkoitus on nähdäkseni sellaisten lisätietojen ja kuvaan liittyvien tarinoitten kirjoittaminen suomen kielellä, jotka olisivat tarpeettomia Commonsissa. Siis kuva jostain koirankopista Commonsiin lisenssitietojen kanssa ja fi-wikiin sitten pitkä kuvaus siitä, miten kuvan koirankoppi on itse rakennettu ja miten kivaa Mustilla on siellä ollut vuosien varrella. En oikein nyt tajua tämän ominaisuuden syvää ydintä. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2014 kello 19.03 (EEST)

Voisiko tuon paikallisen kuvauksen poistaa ettei sivua ole ollenkaan--Musamies (keskustelu) 9. toukokuuta 2014 kello 19.29 (EEST)

Niin siis sitä mukaa kun ihmiset kirjoittavat paikallisia kuvauksia, sivuja poistettaisiin vai? Luulin vastanneeni tähän ylhäällä. Toiminnon ongelmista pitää kirjoittaa englanniksi sinne, missä ovat ne ihmiset, jotka ovat tuon toiminnallisuuden lisänneet. Jos kysymys on muodossa, pitäisikö se poistaa, vastaan että en tiedä. Jotain varten se on kuitenkin tehty eivätkä uusien ominaisuuksien rakentajat yleensä ihan mitä sattuu tee. Jos paikalliset kuvaukset poistetaan, tiedot katoavat samalla, joten pelkkä poistelu olisi varsin typerää. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2014 kello 19.41 (EEST)

En onnistunut löytämään mistään mitään tietoa tuosta muutoksesta, että miksi otettiin käyttöön, ja mikä hyöty on paikallisilla kuvaussivuilla, jos kuva on kuitenkin Commonsissa. Olisikohan tälle käyttöä? --Stryn (keskustelu) 9. toukokuuta 2014 kello 20.38 (EEST)

Kyllä se alkaa näyttää joltain virheeltä. En-wikin tekniseen kahvihuoneeseen voisi kirjoittaa Jo Ku Muu, niin asia saataisiin tiedoksi laajemmin. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2014 kello 20.59 (EEST)

Homma alkaa yhä enenevässä määrin näyttää siltä, että on päätetty rakentaa oikein hieno sauna, jossa lauteet on tehty kuparilevyistä. Kun kylpijät valittavat tukalaa oloa istumalihaksissa, heille suositellaan asbestisia istuinalustoja. Äh, voisiko joku muu jatkaa tästä? Aloitin keskustelun jo en-wikissä en:Wikipedia:Village_pump_(technical)#Adding_local_description_to_files. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2014 kello 21.48 (EEST)

Susikoiran ydin löytyi: [11]. Tuossa on muutos ja sille selitys. Nyt pitää vain tehdä tänne samanlainen punainen varoituslaatikko, jossa sanotaan, että älä kirjoita tänne mitään eli asbesti-istuinalustojen tekeminen voi alkaa. Kuka osaa? --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 00.24 (EEST)

enwikissä en:MediaWiki:Newarticletext ja fiwikissä MediaWiki:Newarticletext on paikka johon tuo on tunkattu. --Zache (keskustelu) 10. toukokuuta 2014 kello 12.36 (EEST)

Kirjaan tähän tiedoksi, että Commonsin tiedosto Seututie.jpg eli Seututie-431.jpg on nyt poistettu. Paikallinen kuvaus olisi kuulunut Commonsiin, mutta se tallennettiin tänne ja ei näin ollen näkynyt Commonsissa poistosta päättäneelle ylläpitäjälle. Koska paikallinen kuvaus jäi orvoksi, myös se on nyt poistettu. Hip hip. --Pxos (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 16.44 (EEST)

Onko ennakkopäätöstä Suomen jalkapallon pääsarjan tulosmatriisien wikimerkittävyydestä

Veikkausliigasta 2013 ei ole ottelutulosmatriisia, ilmeisesti 2014 ei ole tulossa. Muista Veikkausliigoista 1990-2012 on, joistakin pääsarjakausista 1930-89 on. Onko olemassa jotain linjausta, että nuo tulosmatriisit eivät ole ns. wikimerkittäviä, eli kaikkiko voi deleletoida. Miten muut joukkuepelit? Mielestäni olisi juuri tänne erittäin sopivaa tietosanakirjaluonteista aineistoa, ja erityisesti koska noita ei ole missään muulla keskitetysti löydettävissä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikkausliigan_kausi_2012 --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. toukokuuta 2014 kello 11.32 (EEST)

Luulen että nuo ovat olleet yksittäisten wikipedistien aktiivisuuden varassa, eikä asiasta ole sen enempää koskaan keskusteltu. --Harriv (keskustelu) 12. toukokuuta 2014 kello 13.59 (EEST)

Okei, joka tapauksessa on sen verran isotöinen tekeminen, etten esim. aio alkaa testata ja tehdä edes yhdeltä vuodelta, ja todeta sitten jonkun deletointi-innokkaan lajista vain vähän ymmärtävän poistavan tekemiset ei-merkittävinä. Sekään ei siis osoita merkittävyyttä, että kyseiset jutut on olemassa jo yli puolissa (?) sarjakausista. Miten täällä ennakkoesimerkit toimivat ohjauksena, tarvitaanko aina äänestys merkittävyydestä? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. toukokuuta 2014 kello 15.14 (EEST)

Samat säännöt täällä pätevät kuin muualla maailmassa. Mikään ei ole varmaa, koska aina voidaan päättää toisin. Äänestetyistäkin asioista voidaan äänestää uudelleen. Suomikin voidaan liittää rauhanomaisesti Venäjään, kunhan vain riittävän moni suomalainen on liittämisen puolella. --Lax (keskustelu) 12. toukokuuta 2014 kello 15.20 (EEST)

Ei ole mitään järkeä noita poistaa. --Lax (keskustelu) 12. toukokuuta 2014 kello 15.16 (EEST)

Kyllä ne on merkittäviä. Se missä artikkeleissa niitä on, on riippunut täysin käyttäjien aktiivisuudesta lisätä niitä. Eikä tarvi koskea edes pääsarjaa, kyllä niitä voi lisätä alempien sarjojenkin kausiartikkeleihin.--IA (keskustelu) 12. toukokuuta 2014 kello 15.23 (EEST)

Kai noi vähintaan johonkin wikitausta-aineistoon kuuluu, mitä niiitä lieneekin. --Höyhens (keskustelu) 1. kesäkuuta 2014 kello 02.55 (EEST)

Raamatun ja Kalevalan henkilöt nimiartikkeleissa

Nimiartikkeleita (Luokka:Etunimet) selaillessa saa käsityksen, että Wikipedia pitää Raamattua historiallisena ja Kalevalaa kuvitteelisena teoksena. Esimerkiksi artikkelissa Aaron (nimi) on vanhan testamentin Aaron sijoitettu kohtaan "Kuuluisia Aaroneja ja Aroneja", uuden testamentin Luukas artikkelissa Luukas (nimi) kohtaan "Tunnettuja Luukas- Lukas- ja Lukáš -nimisiä" ja artikkelissa Miika on profeetta Miika sijoitettu kohtaan "Tunnettuja Miikoja". Osassa artikkeleita Raamatun hahmot tosin ovat omana listanaan, jos nimiä on paljon. Sen sijaan Kalevalan hahmot on luokiteltu "kuvitteellisiksi", esimerkiks Seppo Ilmarinen artikkelissa Seppo ja Aino artikkelissa Aino (nimi). Näin on käynyt myös muinaissuomalaisille jumalille, kuten artikkeleissa Tellervo (nimi) ja Ahti (etunimi). Onko Wikipedian kanta siis karkeasti ottane se, että Raamattu on totta ja Kalevala fiktiota? --Infernon tuolla puolen (keskustelu) 31. toukokuuta 2014 kello 02.02 (EEST)

On. Tämän varmaan halusit kuulla? --Esamatti1 (keskustelu) 31. toukokuuta 2014 kello 13.19 (EEST)

En halunnut. Mene itseesi. --Infernon tuolla puolen (keskustelu) 31. toukokuuta 2014 kello 15.58 (EEST)

On syytä huomata, että myös artikkelit Miika (profeetta) ja Luukas (evankelista) on kirjoitettu siitä näkökulmasta, että kyse on ainakin mahdollisesti joskus eläneistä oikeista ihmisistä. Ainakin osa Raamatun henkilöistä on historiallisia henkilöitä (ja monet muut on perinteisesti oletettu sellaisiksi), kun taas Kalevalan henkilöt voi kai lähtökohtaisesti olettaa kaikki mytologisiksi hahmoiksi. En tiedä onko Wikipedialla jotain linjausta sellaisten semimyyttisten hahmojen osalta, joista ei voida varmuudella sanoa, onko kyse oikeasta historiallisesta ihmisestä vai ei. Joka tapauksessa sellaiset eivät ole suoraan rinnastettavissa varsinaisiin fiktiohahmoihin. Raamatun kohdalla ongelma on siinä, että teos sisältää kaikkiin näihin kategorioihin kuuluvia hahmoja. --Risukarhi (keskustelu) 31. toukokuuta 2014 kello 13.52 (EEST)

Kalevalan henkilöistä ei liene muita kirjallisia lähteitä kuin Kalevala, mutta se ei tarkoita etteivät hahmot voi pohjautua todellisiin henkilöihin. Mutta entä nämä suomalaiset luonnonjumalat? Muuttuuko jumala kuvitteelliseksi hahmoksi, kun siihen ei enää uskota, ainakaan rekisteröitynä uskontona? Sen sijaan esimerkiksi artikkelissa Mikael on arkkienkeli listattuna historiallisia ja nykyisiä henkilöitä sisältävään listaan, ei kuvitteelliseksi. Arkkienkelit eivät liene historiallisia henkilöitä? --Infernon tuolla puolen (keskustelu) 31. toukokuuta 2014 kello 15.58 (EEST)

Joo, en usko että kukaan täällä vastustaa arkkienkeleiden siirtämistä kuvitteelliset-alaotsikon alle, mikäli sellainen löytyy. Arkkienkeli Mikael on todennäköisesti haluttu nimilistan alkuun siksi, että nimi Mikael tulee juuri hänestä, jolloin "alkuperäisen" Mikaelin sijoitus listan hännille tuntuisi hassulta. Toisaalta hänet on jo mainittu aivan artikkelin alussa, minkä pitäisi riittää. --Risukarhi (keskustelu) 31. toukokuuta 2014 kello 17.01 (EEST)

Arkkienkeli-Mikael on näköjään aikanaan ollutkin listan hännillä kuvitteeliset-alaotsikon alla. Vuonna 2009 se on ensin otettu kokonaan pois listalta [12] (ilmeisesti juuri siksi, että oli jo mainittu johdannossa), lisätty sinne pian takaisin [13] ja sitten siirretty vuonna 2010 nykyiselle paikalleen ilman mitään perustelua [14]. --Risukarhi (keskustelu) 31. toukokuuta 2014 kello 17.09 (EEST)

Arkkienkeli on mun mielestä aivan hyvällä paikalla tuossa, en ainakaan kuvitteellisiin siirtämistä kannata, kun en häntä sellaisena pidä. --Quinn (keskustelu) 31. toukokuuta 2014 kello 22.24 (EEST)

Uskonnolliset ja mytologiset hahmot voisi hyvin erottaa omiksi luokikseen pois kiistatta oikeiden ja kiistatta fiktiivisten hahmojen seasta. Ehkä voitaisiin välttää jatkossa turhat keskustelut siitä, kenen uskonto on oikeassa. --Pitke (keskustelu) 1. kesäkuuta 2014 kello 02.27 (EEST)

Voihan myös keksiä niille jonkin yhteisen selkeän otsikon joka kattaa kaikki nuo. Neutraaliushan ilman muuta kieltää tuomitsemasta esim. uskontoa fiktioksi, ja joku voi ehkä uskoa kalevalaankin. Esim. "Kirjallisuuden, uskonnon ja mytologian hahmoja" tms. - Enkelihän esim. ei ole henkilö ainakaan varmasti jos enkelit kerran eivät ole ihmisiä. --Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2014 kello 02.45 (EEST)

Vaikka toisaalta nimen varsinainen esikuvahan (olipa sitten todellinen henkilö tai uskonnollisen tai muun mytologian tai kertomaperinteen ym. hahmo) kai on jotenkin artikkelin kokonaisuudessa vähän eri asemassa kuin mikä tahansa satunnainen nimenkantaja. Eli miten sen niin kuin tyylillisesti hanskaisi.--Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2014 kello 03.10 (EEST)

Tuanoon... Raamatussa on historiallisia aineksia mutta niitä on historian kulussa aika villisti muokattu. Vanha testamentti lienee uutta luotettavampi ja evankeliumeita vanhimmasta nuorimpaan stilisoitu ja muutettu kaunokirjallisemmiksi ja samalla vähemmän totuudellisiksi. Raamatun historiallisten ainesten tulkinta on siksi muiden kuin wikipedistien tehtävä. Tämä pitää Xx:n mukaaan kutinsa, mutta Yy:n mukaan tämä on Zz:n kirjallista tuotantoa. jne. Kalevalasta en tiedä mitään, mutta johonkin se perustuu. --Höyhens (keskustelu) 1. kesäkuuta 2014 kello 02.53 (EEST)

Päivitysvetoomus

Olen viime aikoina katsellut hyviksi ja suositelluiksi valittuja artikkeleita. Sen lisäksi, että monet verkkoviitteet ovat lakanneet toimimasta, asiatiedot alkavat vanhentua. On helppoa huomata, että väkiluku kasvaa, levyjä ilmestyy, joukkueet vaihtuvat ja uusia presidenttejä valitaan. Vaatii enemmän paneutumista huomata, että kun koulunkäyntiprosentit on saatu nousuun, ongelmakohtia ovatkin opetuksen laatu, koulun keskeyttäminen ja koulujen ahtaus. Toivon että katsoisitte "vanhoja kunnon" artikkeleita sillä silmällä, ja edes merkitsisitte päivitystarpeita. Etelä-Afrikan vertaisarviointi jäi yksinpuheluksi, siksi en nyt kiinnitä huomiota mihinkään yksittäiseen artikkeliin. Yst. terv. --Tappinen (keskustelu) 1. kesäkuuta 2014 kello 18.59 (EEST)

Onko täällä ohjeistuksessa neuvomista siihen suuntaan, että tietosanatyyppisesssä mediassa kannattaisi miettiä sisältöä sen suhteen, ettei ainesto ole automaattisesti liian muuttumisherkkä ajan suhteen. Ilmeisesti puhun triviajutusta eli tuokin on ollut jo ajat sitten esillä. Tiettyjen asioiden tilanne päivitetään johonkin tietyn ajankohdan tilanteeseeen. Esim. joukkueurheilussa ”nykyinen joukkue” -sisältö on käytännössä aina valetta, siihen ei auta päivitetty xx.yy, koska sekään ei yleensä tarkoita muuta kuin päivityksen tekemisen ajankohtaa. Voisiko olla perusteltua yksilöidä esim. joukuetilanne jotenkin muuten. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 2. kesäkuuta 2014 kello 08.29 (EEST)

Wikipedia:Päivänkohtaisuus on varmaan lähimpänä. Olisi hyvä jos tuota saisi vähän laajennettua enemmän tyylioppaan suuntaan. Silloin tällöin näkee ilmaisuja "tällä hetkellä", "viime aikoina" ja muita vastaavia, jotka vanhentuvat pahimmassa tapauksessa seuraavana päivänä. --Harriv (keskustelu) 2. kesäkuuta 2014 kello 11.52 (EEST)

Wikimania 2014 (Lontoo 6.8.-10.8.)

Hei, Wikimania 2014 pidetään Lontoossa elokuun 6.8.-10.8. , niin kyselisin, että onko joku menossa sinne? Entä onko ihmisiä jotka haluaisivat mennä, mutta eivät taloudellisesta syistä pääse lähtemään. Wikimedia Suomella olisi rahaa tällä hetkellä rahaa sponsoroida jotakuta ehkä noin 300-500 eurolla (matkat+mahjoitus) jos joku olisi kiinnostunut lähtemään. Tällä hetkellä tapahtumaan on menossa Urjanhai jolla on matkastipendi WMF:n kautta ja susannaanas jolla sisällä ehdotus Wikimapsin esittelystä käyttäjä:Tommikovala ja käyttäjä:zache ollaan menossa WMF:n hallituskoulutukseen. Tärkeitä päivämääriä tässä on mm. 10.6. 30.6. jolloin halvan majoituksen varaaminen WMF:n kautta loppuu. --Zache (keskustelu) 3. kesäkuuta 2014 kello 22.11 (EEST)

Millaisia kokemuksia aiempiin Wikimanioihin osallistuneilla on? Mikä on kivaa ja mikä on hyödyllistä? Kannattiko käydä? Miten hyvä englannin kielen taito pitää olla, että saa reissusta jotain irti? --Elena (keskustelu) 3. kesäkuuta 2014 kello 22.32 (EEST)

susannaanas ja Nikerabbit ovat ainoita jotka henkilökohtaisesti tunne ja tiedän osallistuneen Wikimaniaan joskus. Sen pohjalta mitä olen heiltä ja muilta kuullut, niin luulisin Wikimanian olevan saman tyyppinen tapahtuma kuin hackatonit, mutta muokkaajayhteisölle suunnattuja (vrt. Berliinin- ja Amsterdamin hackatonit olivat enemmän koodari/hakkeriväelle suunnattuja). Wikimania on myös tapahtumana isompi.

Hackatoneissa suurin anti oli minusta eri kielisten Wikipedioiden aktiivien tapaaminen ja jonkun verran se, että kuuli mitä siistejä juttuja muut ovat tehneet. Eli pääasiallinen funktio lienee WMF:n kannalta tiedottaminen ja ihmisten verkottoituminen. Toinen on, että noissa fyysisesti hajallaan olevat porukat tapaavat ja tekevät suunnittelutapaamisia. Kielitaidosta, niin erinomainen englanninkielen taito ei ole mitenkään pakollinen. Tapahtuma on varsin kansainvälinen ja siellä on paikalla jengiä vähän joka puolelta ja ihmisten kielitaito vaihtelee ihan laidasta laitaan (ainakin Hackatoneissa etki niin) -Zache (keskustelu) 3. kesäkuuta 2014 kello 23.24 (EEST)

Suosittelen Wikimaniaa todella vilpittömästi. Se on kätevin mahdollisuus tutustua Wikimedian koko toiminnan kirjoon eri maissa ja projekteissa. Toisaalta olen kuullut myös perustelun, että tämä on lähivuosien edullisin mahdollisuus osallistua siihen, koska ensi kerroilla se on muilla mantereilla. Minua itseäni kiinnostavat GLAM-esitykset, mutta ohjelmassa on painotettu monia muitakin. Erityisen vahvalta vaikuttaa avoimen datan ja kulttuurin osuus tänä vuonna. Ja niinkuin Zache kertoi, samojen asioiden parissa painivat ihmiset voivat tutustua toistensa tekemisiin, vaihtaa kokemuksia ja suunnitella uusia projekteja. Ei kannata murehtia kielitaitoa: kukin tekee parhaansa omalla tavallaan. Tässä myös linkki hallituskoulutuksen sisältöihin. --Susannaanas (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 00.20 (EEST)

Juu, kielitaidosta ei kannata murhettua, yleensä suomalaiset heikolla itsetunnollaan aliarvioivat kieltaitonsa. --Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 19.12 (EEST)

WMF:n diilillä saatavan majoituksen deadline päivittyi tänään 30.6. saakka olevaksi. --Zache (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 21.04 (EEST)

Lyhytelokuva?

Miten lyhyet tai millaiset elokuvat kuuluisi merkitä lyhytelokuviksi? Lainaus artikkelista lyhytelokuva: "Esimerkiksi Yhdysvaltain elokuva-akatemia määrittelee lyhytelokuvien ylärajaksi 40 minuuttia. Suomen Elokuvaohjaajaliitto katsoo lyhytelokuviksi alle 74 minuutin elokuvat." Esimerkiksi tämä tunninpituinen elokuva luokiteltiin lyhytelokuvaksi, mutta esimerkiksi en-wiki ja IMDb eivät sitä sellaiseksi katso. 85.194.253.105 4. kesäkuuta 2014 kello 00.22 (EEST)

Heimosodat ja valkoiset

Huomasin että henkilöitä oli luokiteltu luokkaan Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset ja lisäksi muutettu luokan määritelmää kattamaan myös heimosotiin osallistuneet. Tästä kaksi kysymystä: 1) Voiko luokitella (esim. Aaro Hellaakoski), jos artikkelissa ei ole tietoa, joka vahvistaa luokkaan kuulumisen? Aiemmista keskusteluista muistelisin että ei - tokihan jokainen voi auttaa Wikipediaa lisäämällä ao. tiedon lähteineen, jos se pitää paikkansa ja jos pitää sitä olennaisena, mutta luokittelu ilman tietoa artikkelissa ei liene hyvä. 2) Kun heimosodat kerta eivät (kai?) ole osa Suomen sisällissotaa, niin onko luokan tuollainen määrittely mielekäs ja perusteltu? Heimosodathan osuvat ajallisestikin vain kai pieneltä osaltaan päällekäin Suomen sisällissodan kanssa. Historiaan perehtyneet, keitä teitä nyt olikaan, huom. --Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 18.42 (EEST)

Ottamatta tässä kantaa kohtaan 1), niin mielestäni on melko selkeää, että jos luokan nimi viittaa nimenomaan Suomen sisällissotaan, niin sen rajauksen laajentaminen käsittämään myös muita sotia on ongelmallista. Tietysti heimosotiin valkoisten puolella osallistunut porukka oli käytännössä automaattisesti kannattanut valkoisia myös sisällissodassa, mutta eivät heimosodat silti olleet osa Suomen sisällissotaa (pikemminkin ne olivat osa Venäjän sisällissotaa). Ongelma ratkennee siltä osin helpoiten luomalla oma luokka esim. nimellä Luokka:Heimosoturit (tai joku neutraalimpi termi, jos niin halutaan), mikäli nyt ihmisiä halutaan tuolla perusteella luokitella. Ceterum censeo, luokan Luokka:Venäjän valkoinen armeija voisi korvata luokalla Venäjän sisällissodan valkoiset, joka olisi selkeämmin määritelty henkilöluokaksi kuin nykyinen. --Risukarhi (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 19.03 (EEST)

Ehkä jokin "heimosotiin osallistuneet" tms. olisi neutraalimpi. Kai se luokitteluperusteena on yhtä mahdollinen kuin tämä nyt puheena olevakin.--Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 19.33 (EEST)

"Heimosotiin osallistuneet" on tosin siitä epämääräinen ilmaus, että se ei määrittele selkeästi osapuolta eikä kansallisuutta. Toisaalta, haluttaisiinko mahdollista luokkaa edes rajata niiden osalta? --Risukarhi (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 13.29 (EEST)

Eräs toinen käyttäjä saattaisi tuntea tätä nimenomaista aihepiiriä vielä huomattavasti minua paremmin (sekä eräs kolmas, joka tosin ei nykyään enää ole kovin aktiivinen). --Risukarhi (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 19.03 (EEST)

Kyllä heimosodat on mielestäni noteerattava erikseen. Uudesta tutkimuskirjallisuudesta perustelut, niin kiistat ehkä vältetään.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 19.43 (EEST)

Kumosin IP:n tekemän muutoksen luokan määritelmään ja mainitsin tästä keskustelusta hänelle hänen omalla keskustelusivullaan. Jos luokkaan on lisätty henkilöitä omien tietojen pohjalta ilman että sotaan osallistumista edes mainitaan artikkeleissa, niin silloin noista on työlästä ruveta seulomaan niitä, joista luokka pitäisi nyt poistaa sillä perusteella että henkilö on osallistunut vain heimosotiin mutta ei sisällissotaan. Käyköön joku niitä läpi, jos viitsii. --Risukarhi (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 13.29 (EEST)

Ping kaikki tarkkailulistahamsterit!

Onko tarkkailulistasi (millä Wikimedia-sivustolla tahansa) niin massiivinen (5-10 tuhatta riviä), ettet voi enää muokata sitä klikkausboksi- tai raakalistametodilla koska serveri jäätyy? Tiedätkö jonkun, jolla on? MediaWikin bugitiimi kaipaa apua parin bugin 1) uudelleentuottamisessa 2) kartoittamisessa. Osallistuminen ei vaaranna tarkkailulistasi sisältöä. Ohessa Bugzilla-linkit niille, joita asia kiinnostaa tarkemmin. --Pitke (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 17.57 (EEST)

• tarkkailulistaa ei voi muokata, listalla 10K+ riviä
• tarkkailulistaa ei voi tyhjentää, listalla 39K+ riviä

Apuja tarvitaan

Minulla on muutamia omia kännykällä otettuja kuvia tammenterhoista kasvavista tammen taimista. Itse en osaa käsitellä kuvia niin että ne olisivat julkaisukelpoisia. Olisin iloinen jos joku tarkistaisi ja tarvittaessa muokkasi niitä julkaisukelpoiseksi. Voin lähettää tarvittaessa sähköpostilla tai jos ylläpito sallii, niin pari voisi tallentaa Wikipedia Suomen servulle.. JukkaWallin (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 18.53 (EEST)

Huonolaatuisista kännykuvista ei saa hyviä. Commonsissa on jo nuoria tammia, aika hyvälaatuisiakin. --Abc10 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 19.20 (EEST)

JukkaWallin (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 19.53 (EEST)

Söde. -Htm (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 21.09 (EEST)

Voiko ihmisiä tappaa ilman lähteitä?

Ei tietenkään. Mutta kun pyytää lähdettä käyttäjältä joka on opiskellut Wikipedian käytäntöjä lähes 9 vuotta, saa haukut vastaukseksi [15]. Mielellään joku muukin voisi käydä neuvomassa, tai sovitaanko niin että kyseisen käyttäjän ei tarvitse tästedes merkitä lähteitä? --Käyttäjä:Kielimiliisi 8. kesäkuuta 2014 kello 20.08 (EEST)

Kuulin aamulla Severi Parkon kuolemasta Facebookista ja tarkistin asian Helsingin Sanomien kuolinilmoituksista. Kirjoitin jutun, kun huomasin että hänestä ei sellaista ole ollenkaan Wikipediassa. Muistelen opettajaani lämmöllä ja olen ollut päivän mittaan surullinen hänen kuolemansa johdosta. Kielimiliisi väitti minun "julistaneen kuolleeksi" Parkon, kun en maininnut kuolinilmoitusta lähteenä. Hän tovereineen poisti myös kuolinpäivän ja aikamuodon artikkelista. Ei se nyt ihan vandalismia ole, mutta läheltä hipoo. Joskus käytetään sanontaa "ilonpilaaja", nämä Wikipedian riitapukarit ovat mielestäni "surunpilaajia". Eikö artikkelin rakentaminen ole riitelyä tärkeämpää? Enemmän luottamusta tarvitaan, sitten voidaan mennä eteenpäin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 20.55 (EEST)

Jotenkin tuntuu siltä, että tämän lähdepyynnön olisi voinut hoitaa hieman maltillisemmin. Ja miksi ihmeessä otsikkoon on pitänyt kirjoittaa tappaa? -Htm (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 21.03 (EEST)

Jep. Lähdepyyntö oli sinänsä ihan aiheellinen, mutta hyökkäävä huomautustyyli ei yleensä johda haluttuun lopputulokseen. --Silvonen (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 21.08 (EEST)

Pahoittelen Kulttuurinavigaattorin surua. Täällä on päivittäin artikkeleita kuolleista ja heidän kuolinpäiviään lisätään jatkuvasti. E mitenkään voi tietää, että kyse on henkilökohtaisesta surusta. Siinä tapauksessa olisi ollut parempi jättää kirjoittamatta, jos asia on niin vaikea, että kuolinpäivän lähteistys on ylivoimainen tehtävä. Täytyy sanoa että olin lähdepyyntöä hänelle esittäessäni sen verran ärsyyntynyt, että en ihan kauneimpia korulauseita tullut laittaneeksi. Ihminen joka on ollut Wikipediassa yhdeksän vuotta koko ajan aktiivinen, ei voi olla tietämätön lähteiden merkityksestä ja erityisesti, kun on kysymys ihmisen kuolemasta. Silloin on aika anteeksiannettavaa jos lähdepyynnön esittäjän ymmärrys alkaa olla vähissä. On aika hirveää, jos elossa oleva ihminen joutuu Wikipediasta lukemaan olevansa kuollut. Se on oikeastaan pahempi kuin, että tulee tieto vanhan ihmisen kuolemasta, oli tuttu tai vieras. Kulttuurinavigaattorille on muistaakseni lähteistysasiat olleet ennenkin ylivoimaisia, mikä on käsittämätöntä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 8. kesäkuuta 2014 kello 21.17 (EEST)

Olen ammatiltani toimittaja ja tehtäväni on tarkistaa taustat. Jos muokkaajat eivät luota toimintaani Wikipediassa, voin ihan hyvin lopettaakin. Omaksi käytännökseni on tullut se, että yleensä lopetan artikkelin muokkauksen, jos asioita riitautetaan. Ilmoitan nyt, että lopetan artikkelin Severi Parko muokkaamisen. Ottakoot muut vastuun sen parantamisesta. Tehkää se, mihin riitelijät eivät pysty.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 21.38 (EEST)

Jos hybris on niin suuri että vaadit erikoiskohtelua, kannattaa tosiaan miettiä missä jatkaa. Asenteen muutoksella tilanne korjaantuu, ja voit jatkaa. Voit myös perustaa oman wikin, jos tämä ei käytäntöineen kelpaa. Täällä on tohtoreita ja toimittajia, maistereita ja muita asiantuntijoita, mutta olet ainoa, joka haluaa asettaa itsensä - nimimerkin - sellaiseen asemaan, että loukkaantuu, kun edellytetään normaalia wikikäytäntöjen noudattamista. Voit nimitellä minua, nimittelysi ei minua loukkaa, se kertoo enemmän sinusta itsestäsi. Jatkan edelleen lähteiden pyytämistä, ja kuolinaikojen suhteen olen tämän jälkeen entistä tarkempi. --Käyttäjä:Kielimiliisi 8. kesäkuuta 2014 kello 21.49 (EEST)

Kulttuurinavigaattori ei ole pelkkä nimimerkki vaan käsite, tunnetun toimittajan ja asiantuntijan rinnakkaisnimi. Ärtymyksen tunteita voi ymmärtää, mutta lähdepyynnön voi tehdä ystävällisesti. --Thi (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 21.57 (EEST)

Suosittelen, että Kulttis jatkaa artikkelin muokkaamista, mikäli siinä on vielä tehtävää. Antaa Kielimiliisin kiehua omassa liemessään. -Htm (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 22.10 (EEST)

Taustoja tuntematta sanon kommenttina, että toimittajan työssä joudun aina välillä kohtaamaan "ettekö te tiedä kuka minä olen" -tyyppejä, ja sellaiset lykkäisi aina mieluummin jonkun muun hoidettavaksi. --Esperadi (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 22.58 (EEST)

Totta. --85.76.148.204 9. kesäkuuta 2014 kello 07.49 (EEST)

Miten wikiriitelijöiden kanssa pitäisi toimia? Artikkeleiden rakentamiseen he eivät tavallisesti suostu. Riitelijät ovat vähän samanlaisia kuin nettikeskustelijoiden trollit ja hyvä vanha ohje heidän kanssaan on, että älä ruoki trollia. Riitelyä päätoimisesti harrastavat ajattelevat ilmeisesti, että ongelmia voidaan ratkaista synnyttämällä riitoja ja mitä enemmän riidellään, sitä paremmaksi Wikipedia tulee. Kun pukari riitauttaa asian, kannattaa ehkä lopettaa sekä keskustelu, että artikkelin muokkaus kokonaan. Pitäisikö odottaa ajan tekevän tehtävänsä, että he kyllästyvät ja huomaavat, että Wikipediassa pääasia on kuitenkin artikkeleiden kirjoittaminen?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 23.32 (EEST)

Kaikella kunnioituksella läheisensä äskettäin menettäiden takia kuolintietoihin pitää saada luotettavat lähteet HETI. Muuten se voi aiheuttaa tarpeetonta surua. Piste. Keskustelun loppu.--Nedergard (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 00.03 (EEST)

Totta. --85.76.148.204 9. kesäkuuta 2014 kello 07.49 (EEST)

Mun mielestä lähteistyksen tarkoitus ja päämäärä on tiedon varmistaminen eivätkä ne ole itsetarkoitus sinänsä. Kun kyse on siitä, että jokin henkilö on kuollut ja lähde tarvitaan asian varmistamiseen niin asia pitäisi kategorisesti esittää hienotunteisesti. Tässäkään tapauksessa ei kyse ollut siitä, etteikö lähdettä olisi ollut vaan siitä ettei asiaa oltu merkitty artikkeliin. --Zache (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 08.11 (EEST)

Joo, mitä on tarpeen sanoa jonkun kuolintietoa koskien, voidaan ja pitää sanoa hienotunteisesti. --Urjanhai (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 09.18 (EEST)