Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 49

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

"Historialliset läänit" maakuntamallineissa

Suomen nykymaakuntien mallineissa näkyy olevan kohta: "Historialliset läänit". Ja kun katsoin, niin vuonna 2009, jolloin läänit vielä olivat toiminassa, lääniä ei mainittu. Mutta onko tämä "historialliset läänit" nyt sellainen nykymaakuntaa luonnehtiva olennainen tieto, että sen tulisi olla maakuntamallineessa? Eikö se ole pikemminkin irrallista triviaa, joka paremmin sopii muualle kuin mallineeseen. Samoin kuin itse käsite "historialliset läänit" taitaa kuulua niihin, joita ei esiinny missään muualla kuin Wikipediassa. Historiallinen maakunta ehkä samassa mallineessa voisi paremminkin tulla kysymykseen, koska se sentään liittyy maakuntiin edes jotenkin ja voisi olla muutenkin kiinnostava. Mutta entisten länien luetteleminen 1600-luvulta alkaen nyt ei oikein ole missään suhteessa kuhunkin nykymaakuntaan. --Urjanhai (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 14.54 (EET)

Ja oikeastaan samaan kuuluu tämäkin: Nyt näkyy lisätyn myös entisiin lääneihin niiden lopettamisen jälkeiset kuntamuutokset. Oikeastaan myöskään tätä on mielestäni vaikea perustella. Eli kun entinen lääni kerran on entinen, niin en näe, että sen tietoja olisi tarpeen näin "päivittää". (vrt. esim. Pohjois-Karjalan lääni) --Urjanhai (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 14.59 (EET)

Juuri noin. Läänit ovat onneksi historiaa, sen sijaan nykymaakuntien yhteydessä voistisiin mainita minkä historiallisen/-ten maakunnan/-tien alueella sijaitsee. --212.226.57.175 11. tammikuuta 2013 kello 19.09 (EET)

Läänin lakkauttamisen jälkeiset kuntien muutokset eivät liity lääniin joten tiedot voi mielestäni poistaa. –Makele-90 (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 23.11 (EET)

Maakuntia voi tietyllä tavalla pitää läänien seuraajina. Vaikka virallisesti aluehallintovirastot ovatkin läänien seuraajia, niin nykyään suomalaiset mieltävät olevansa kotoisin esim. Pohjois-Karjalan maakunnasta ja aikaisemmin vastaavasti Pohjois-Karjalan läänistä. Siksi mielestäni tieto siitä mihin historialliseen läänin kukin maakunta on kuulunut historian varrella on hyvinkin merkityksellinen.

Tieto läänien lopettamisen jälkeisistä kuntamuutoksista antaa vastaavasti informaatiota siitä mitä läänin alueella on tapahtunut lakkauttamisen jälkeisinä vuosina. -- Ximfel1 (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 19.54 (EET)

Läänien lisäämisessä nykymaakuntien artikkeleihin on se ongelma, että nykymaakunta on voinut kuulua useampaankin lääniin. Artikkelissa Päijät-Hämeen maakunta on mainittu lääniksi Hämeen lääni, vaikka Hartola, Heinola, Heinolan maalaiskunta ja Sysmä olivat Mikkelin lääniä, Orimattila ja Artjärvi puolestaan Uudenmaan lääniä. Muitakin poikkeavuuksia nykymaakuntien ja entisten läänien rajoista löytyy. --Raksa123 (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 21.53 (EET)

Aivan, ei sekoiteta valtion aluehallintoa ylhäältä alaspäin edustaneita 'läänivainajia' alhaalta ylöspäin muodostuneiden kuntien ja maakuntien tietoihin. Kukaanhan ei koskaan ollut "pohjoiskarjalanlääniläinen", vaan pohjoiskarjalainen jne. (Samalla on totuudenmukaisest todettava, että ei minulta eikä muiltakaan ole koskaan kysytty mielipidettä siitä, onko oman kuntani ja naapurikunnan raja poistettava tai ainakin kummalliset mutkat oikaistava, vaikka raja saattaa olla peräisin jo 1860-luvulta. Myöskään esim. varkautelaisilta ei liene kysytty, haluavatko he olla pohjois- vai eteläsavolaisia jne. :) --212.226.57.175 11. tammikuuta 2013 kello 23.01 (EET)

Totta. --Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 00.52 (EET)

En ole mitenkään erityisen perehtynyt Suomen aluejakoon, mutta tästä keskustelusta on vinkattu. Nykymaakunnat ovat kuntien yhteenliittymiä, jotka edustavat aluettaan valtionhallintoon päin. Läänit olivat kruunun edustustoja laajassa maassa. Maakuntien ja läänien muodostumisen lähtökohdat o(li)vat ihan erilaiset. Totta kai jokainen maakunta kuuluu johonkin historialliseen lääniin, mahdollisesti useampaankin. Mutta mielestäni eri aikojen lääneillä ei ole mitään yhtymäkohtaa nykyisiin maakuntiin noin hallinnollisesti, joten historialliset läänit voisi poistaa maakunta-tietolaatikosta. Halutessan eri aikakausien lääneistä ja niihin kuuluneista kunnista saa tietoa lääniartikkelista, jopa parempaa tietoa. Niin että mun puolestani ne joutavat pois maakuntamallineesta. Ja kuten edellä on sanottu, kotiseutuidentiteetti ei oikein muotoudu lääneittäin vaan maakunnittain. -Htm (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 22.05 (EET)

Olen aika pitkälti samaa mieltä kuin useimmat. Raksa123 toi hyvin esille esimerkiksi Päijät-Hämeen maakunnan, joka on merkitty Hämeen lääniin, vaikka alle puolet alueesta taisi edes kuulua siihen. Ei noita maakuntia voi yhdistää "historiallisiin lääneihin" noin suorasti. --PtG (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 22.44 (EET)

Nykymaakunnan ja historiallisten läänien yhteys on kyllä vähän irrallinen ja ennen kaikkea monimutkainen, eri aikoina on kuulunut osia sinne, osia tuonne, miten pitkälle sitä läänihistoriaa sitten kuvailtaisiin? Tämmöistä historiapalapeliä voi ehkä kuvailla leipätekstissä, mutta mielestäni se ei ole sellainen selkeä ja keskeinen tieto, joka kuuluisi tietolaatikkoon. Eli pois laatikosta kokonaan imho. --Jmk (keskustelu) 15. tammikuuta 2013 kello 12.11 (EET)

Edesmenneitä läänejä ei siis pidä sekoittaa historiallisten eikä nykyisten maakuntien kanssa, se on selvä. Sen sijaan nykymaakuntien yhteydessä voitaisiin todeta, minkä historiallisen maakunnan/historiallisten maakuntien alueella sijaitsee, esim. Etelä-Pohjanmaa on suurimmaksi osaksi historiallista Pohjanmaata, lukuunottamatta kaakkoisinta osaansa (Ähtäri ja Soini), joka on historiallista Satakuntaa. --212.226.72.188 15. tammikuuta 2013 kello 18.15 (EET)

Luokka: lääketiede ja muut lääketieteen luokat

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)#Luokka: lääketiede ja muut lääketieteen luokat.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2013 kello 23.56 (EET)

Näin aluksi, tuota.... tuota.... hmm... miksi wikipediaan yritetään kirjoittaa aiheesta, josta löytää mistä tahansa lähteestä niin valtavasti tietoa, että on turhaa ja turhauttavaa uudelleen kirjoittaa. Voiko wikipedia toimia hakukoneena lääketieteelle, ei yritetäkään luoda kuin , en osaa sanoa mitä, mutta terveydenhuollon korkeakoulututkinnon suorittaneena en kirjoittaisi wikipediaan mitään lääketieteestä edes kansantajuisesti. Jorma58 (keskustelu) 12. tammikuuta 2013 kello 23.38 (EET)

Niin en ymmärrä nyt ihan täysin ajatusta, sillä ei maallikko löydä todennäköisesti lääketieteesta mistä tahansa lähteestä valtavasti tietoa. Wikipedia pyrkii olemaan laadukas tietosanakirja, jossa on tietoa siis samalla tavalla kaikista aihepiireistä kuin paperisissakin tietosanakirjoissa. Tilaa on vain käytössä huomattavasti enemmän. Siksi on tärkeää, että tehdään tietoa myös aiheista, joista löytyy helposti tietoa muualtakin (ja toisaalta monet etsii nykyään tietoa varmaan ensin Wikipediasta ja sitten vasta muualta). Ja tosiaan kaikki kirjoittavat sellaisesta aiheesta, mistä itse haluaa kirjoittaa. --PtG (keskustelu) 12. tammikuuta 2013 kello 23.51 (EET)

Sivulla Wikipedia:Medianäkyvyys on viitattu Helsingin Sanomien laajaan artikkeliin vuodelta 2010, jossa oli vertailtu Wikipediaa ja eräitä muita sivustoja lääketieteellisen tiedon tietolähteenä. Siellä on artikkelista myös parin lauseen tiivistelmä. Itse maallikkona en luottaisi wikipediaan terveyttäni koskevissa asioissa hitustakaan, mutta kuten HS:kin totesi, potentiaalisesti hyödyllisiä linkkejä voi löytyä. --Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 00.05 (EET)

Mutta toki hyvä kysymys. Itsehän voit kirjoittaa jostain muusta, tai jos poikkeuksellisesti näet Wikipedian lääketiedeartikkeleissa kissan, hevosen tai norsun kokoisia sammakoita tai muuta turhaa, niin voit ehkä karsia niitä pois. Myös Wikipedia:Deletionismi on jalo aate, ja senkin toteuttajia tarvitaan (jos tuo nyt siis on laskettavissa deletionismiksi).--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 00.08 (EET)

Se muokkausnäkökanta olikin näköjään nimeltään Eksklusionismi. Mutta jalo aate sekin.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2013 kello 21.20 (EET)

Ainakin Wikipediaan kirjoitettu teksti on sellaisenaan muuallakin käytettävissä, toisin kuin useimmilta muilta sivuilta löytyvä teksti. Lääketiede on vähän hankala aihe Wikipedian kannalta – ainakin hoito-ohjeita tulisi välttää, sillä joku saattaa ne jopa uskoa. Olikos meillä joku disclaimeri jossain? edit: on näköjään tämä: Wikipedia:Vastuuvapaus --Otrfan (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 00.13 (EET)

No siinä sitä ollaan ;) Minä eräiden kollegoiden kanssa olemme yrittäneet välillä luoda jotiain järkeviä ns. lääketieteellisiä artikkeleita. Osittain on onnistuttukin, mutta olemme todenneet että monesti on hauskempaa korjata toisten virheitä. On olemassa myös lääketiedeprojekti Wikipedia:Wikiprojekti_Lääketiede, jonka suosio on ollut toistaiseksi vaatimaton. Sitä voi yrittää kehittää ja kutsu kaverisikin mukaan. Parh. terv. --Höyhens (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 00.46 (EET)

Kiitos-mallineet uusille käyttäjille

Uusille käyttäjille voitaisiin luoda huomautumismallineita vastaavat kiitosmallineet, joissa kiitettäisiin Wikipedian käytäntöjen noudattamisesta. Erityisesti lähteiden merkitsemisestä voisi kiittää. Mitä mieltä olette? --ML (keskustelu) 15. tammikuuta 2013 kello 11.44 (EET)

Mielestäni huomautus/varoitus/ym. käyttäjäviestejä on jo liikaa, kun kaikki eivät nytkään tunnu tietävän niiden tarkoitusta. Esim. 1 2. Mutta mikä ettei, tarvitaan vaan nykyistä selvämmät ohjeet, että mikä malline lätkitään ja koska. --Stryn (keskustelu) 15. tammikuuta 2013 kello 12.11 (EET)

Periaatteessa kannatan ajatusta, mutta mielestäni kiitosmallineiden sijaan kannattaisi antaa ehkä hieman henkilökohtaisempi palaute. Ei sellaisen kirjoittamisessa kauaa mene, ja siinä voi kiitoksen seassa tuoda mukana myös pieniä neuvoja ja korjausehdotuksia jatkoa ajatellen. --PtG (keskustelu) 15. tammikuuta 2013 kello 12.16 (EET)

Henkilökohtaisempi palaute on varmaan parempi, mutta mallinepalaute on parempi kuin ei mitään. Jos positiivisen palautteen malline olisi olemassa, niin positiivista palautetta annettaisiin luultavasti useammin kuin nyt. Ajatuksena oli tuoda huomautusmallineille positiiviset vastineet. --ML (keskustelu) 15. tammikuuta 2013 kello 15.59 (EET)

ML on mielestäni ylempänä varsin oikeassa, ja toivonkin, että tuollaiset tehtäisiin. Iivarius (keskustelu) 15. tammikuuta 2013 kello 16.27 (EET)

Ei tuo huono ajatus ole. Ainoa selvä haittapuoli jonka keksin on se, että tuo voi kannibalisoida vapaamuotoisia kiitoksia, mutta tuolla olisi varmaankin pelkästään positiivisia vaikutuksia. Meillä on nykyään {{tt}} ja kiitos-napit sekä {{aloittelijapalkinto}} ja {{aloittelijapalkinto 2}} joiden käytössä suurin ongelma on, että niitä ei hirveästi käytetä. Jos noiden (nykyisten tai uusien) käyttöä haluttaisiin lisätä niin varmaan yksinkertaisin tapa olisi se, että käyttäjäpainikkeisiin lisättäisiin oma kategoria "Käyttäjien kiittäminen" joka sisältäisi vaikka TT:n, kiitoksen, jotain muuta ja aloittelijapalkinnon/papukaijamerkin) ja asetettaisiin se ylimmäiseksi (tms käyttäjävaroitusten ja -huomautusten yläpuolelle). --Zache (keskustelu) 15. tammikuuta 2013 kello 16.36 (EET)

Ihan kannatettava ajatus. Mikä olisi mallineen sisältö, "Kiitos muokkauksistasi wikipedian parantamiseksi."? Sellaisen kiitoksen varmaan jaksaa kirjottaa ilman mallinettakin. Gopase+f (keskustelu) 15. tammikuuta 2013 kello 18.16 (EET)

Minä muokkasin aloittelijapalkinto 2:sta uuden palkinnon nimeltään {{Auringonkukkamerkki}}, jossa on mukavampi kuva ja jolla on mukavampi nimi. Kenties sitä voisi käyttää yllä olevaan tarkoitukseen? Jos papukaijamerkin myöntäminen tuntuu joskus liian juhlavalta, niin ideana olisi että uutta auringonkukkamerkkiä voisi jakaa vapaammin. --Pxos (keskustelu) 15. tammikuuta 2013 kello 18.23 (EET)

Malline:Kiitos on poistettu tarpeettomana. Jossain vaiheessa katsoin ja sitä oli käytetty neljä kertaa. EDIT Aloittelijapalkointoa on sentään jaettu jo 8 kertaa, joista Henswick 4, minä kaksi. --Tappinen (keskustelu) 15. tammikuuta 2013 kello 18.44 (EET)

Kuntien tiedot

Siirrety sivulta Keskustelu_käyttäjästä:Urjanhai#Kuntien_tiedot. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2013 kello 16.21 (EET)

Ei liity edelliseen, mutta jatkan silti tähän. Esimerkiksi artikkelissa Somerniemi on laitettu kunnan väkiluvun ja pinta-alan lähteeksi tällainen nettisivusto, jonka tiedot ovat sinänsä varmasti ihan oikein. Sitä parempi lähde olisi varmaan silti Kansalliskirjaston Doria-palvelusta nykyään löytyvät Tilastokeskuksen aineistot. Suomen tilastollisia vuosikirjoja on siellä vuoteen 1967 asti, ja niissä on mainittu joka vuosi tiedot kuntien pinta-aloista ja väestöstä. Väestöstä on itse asiassa useampiakin lukuja (henkikirjojen mukaan ja kirkonkirjojen mukaan tjsp.), joten pitäisi tietää kumpi niistä vastaa paremmin nykyistä väkiluvun määritelmää, sillä mallineeseen mahtuu vain yksi väkiluku. Myös tietoja kuntien kielisuhteista löytyy noista kymmenen vuoden välein. Ajattelin vain mainita, jos tämä lähde ei ole ollut aiemmin tiedossa ja jos joku vaikka innostuisi laittamaan noita lähteiksi. --Raksa123 (keskustelu) 16. tammikuuta 2013 kello 16.07 (EET)

Tuo liittyy kuntien tietojen systemaattiseen päivittämiseen, johon en ole osallistunut. Eräät käyttäjät ovat sen suhteen olleet aktiivisia, mutta en tiedä moniko käyttäjä ylipäätään on tällä hetkellä tuossa aihealueessa aktiivinen. Taidan sirtää tämän osaketjun kahvihuoneeseen, koska tällä on varmasti laajempaakin kiinnostavuutta. (Tai itse asiassa taitaa olla myös Wikipedia:Wikiprojekti Suomen kunnat.)--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2013 kello 16.18 (EET)

Käyttäjäsivun infoboksit, osa II

Osaisiko joku neuvoa, miten noita palstoja saisi kaksi vierekkäin silleen siististi? Vai onko ylipäätään mahdolista? ---yooshimen_fin- (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 17.38 (EET)

Kurkista miten Käyttäjä:Velma on tehnyt. --Tappinen (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 17.49 (EET)

Laskevat käyttäjämäärät (mitä tehdään?)

Luin tuon The Rise and Decline of an Open Collaboration System: How Wikipedia's Reaction to Popularity Is Causing Its Decline -tutkimuksen läpi ja pakko myöntää, että se oli varsin mielenkiintoinen paperi. Sen teesi on, että vuodesta 2007 alkanut englanninkielisen Wikipedian kirjoittajakunnan romahdus johtuu siitä, että alettiin huomattavasti enemmän huomauttelemaan hyväntahtoisille muokkaajille kuin aikaisemmin. Samalla huomautteluun alettiin käyttää yhä enemmän työkaluja joilla pysty jättämään vakiomuotoisia huomautuksia ja muokkausyhteenvetoja toisille käyttäjille joka rikkoi aiemmin käytössä olleen muokkaa rohkeasti, kumoa, keskustele -muokkaussyklin. Kolmas kehityskulku enwikissä on tutkimuksen mukaan ollut käytäntöjen sementoituminen ja uusien käyttäjien vaikutusmahdollisuuksien väheneminen.

Sinänsä tutkimuksen esittämät asiat ovat näkyvissä suomenkielisessä Wikipediassakin, mutta nopeammalla tahdilla. Uusien käyttäjien määrä kasvoi voimakkaasti vuosien 2005-2007 välillä ja loppui sitten kuin seinään. Vuonna 2007 alkoi myös huomautusten ja kumousten määrä kasvaa hyvin jyrkästi ja huomauttelu kävi huipussaan vuonna 2008 kun muokkaajamäärät olivat jo kääntyneet laskuun. Tällä hetkellä muokkaajamäärät ovat tippuneet kolmanneksella kautta linjan vuoden 2007 huippuvuoteen nähden. Suurimman romahduksen on kokenut uusien yli 100 muokkausta tehneiden käyttäjien määrä vuodessa joka on enää 1/4 aikaisemmasta. (lähde)

Hyväntahtoisien muokkausten kumousten ja niistä tehtyjen huomautusten määrä kasvoi pääasiassa käytäntöjen kiristymisten myötä. Esimerkiksi merkittävyys- ja lähdekäytäntöjä joihin uudet käyttäjät törmäävät on kiristetty jatkuvasti ja on jokseenkin paradoksaalista se, että lähdeviitteiden lisäämisessä huippu saavutettiin vuonna 2009 ja siihen nähden kappalemääräinen lisääminen on muokkaajamäärien vähenemisen takia laskenut neljänneksellä. Sama pätee kaikkeen sisällöntuotantoon eli nyt tehdään ehkä suhteessa laadukkaampaa sisältöä per muokkaus, mutta pari vuotta sitten tehtiin kaiken epämääräisen tauhkan ohella sitä laadukkaampaakin sisältöä enemmän kuin mitä nyt saadaan kolmanneksen pienemmällä muokkaajayhteisöllä aikaiseksi.

Tämä on sikäli olennainen huomio, että tämä kehitys on meneillään edelleen. käytäntöjä kiristetään ja kiristyneistä käytännöistä johtuva huomauttelu lisääntyy. Esimerkiksi vuonna 2012 yli 100 muokkausta tehneille käyttäjien muokkausten kumousten määrä nousi 5-10%:lla vuoteen 2011 verrattuna vaikka muokkauksia tehtiin vähemmän ja kumousten määrä oli tätä ennen laskenut kolme vuotta yhtäjaksoisesti. Olettaisin, että nousu johtuu muutosten tarkastuksen mukanaan tuomasta tarkemmasta muokkausten seurannasta ja siitä, että kumotaan herkemmin lähteettömiä muokkauksia. (esim, esim2) Joka tapauksessa mikäli kumousten kasvu aiheuttaa kirjoittajakunnan vähenemistä, niin kehitys on varsin huolestuttavaa.

Toinen puoli asiassa on positiivisempi. Käyttäjämäärien lasku ei ollut mikään väistämätön asia vaan alun perinkin seurausta käytäntömuutoksista ja siihen voidaan vaikuttaa. Nähdäkseni se mitä tarvittaisiin muutos siihen miten toimitaan hyväntahtoisten käyttäjien kanssa yleisesti. Pääsääntöisesti pitäisi löytää vaihtoehtoisia tapoja toimia niille toimintatavoille jotka aiheuttavat toistuvasti hyväntahtoisten muokkaajien muokkausten suoraa kumoamista ja huomauttelua. Jos otetaan esimerkiksi yhä lähteistys, niin kumoamisia ja huomautteluja paljon onnistuneempi tapa levittää lähteistystä normina ovat olleet artikkeliarvioinnit ja voisi olla hyvä idea yrittää siirtää laadunvalvonnan painopistettä välittömästä tuoreiden muutosten tarkkailusta arviointeihin ja artikkeleiden pidemmän aikavälin kehitykseen.

Esimerkiksi tämä voisi tapahtua siten, että yritetään saada esimerkkien avulla kirjoittajat tekemään tietyn mallin mukaisia artikkeleita ja tuomaan artikkelit hyvin aikaisessa vaiheessa vertaisarvioitavaksi (vrt Wikipedia:Lupaavat artikkelit ja Wikipedia:Tarkistetut artikkelit). Toinen on, että pyrittäisiin mahdollisimman pitkälle integroimaan hyväntahtoiset muokkaukset artikkeleihin vakiokäyttäjien toimesta. Mikäli muokkaus kumottaisiin niin suoran kumouksen sijaan kumous perusteltaisiin. Ongelma tässä on se, että tuo on hyvin työvoimavaltaista ja fiwikin resurssien puitteissa realistinen lopputulos olisi jotain sen tyyppistä, että arvioituja artikkeleita joiden tiedetään olevan kunnossa seurataan tarkemmin. Loppuja saisi vapaammin muokata ja tuoreiden muutosten seurannan ensisijainen pyrkimys niissä olisi pitää ne vapaana selvästä vandalismista ja toimia porttina ettei artikkeli muutu huonompaan suuntaan. Pidemmällä aikavälillä näihin artikkeleihin tehtäviä muutoksia seurattaisiin satunnaisesti tarkemmin (esim, merkittyjen versioiden avulla) ja artikkeleita muokattaisiin yksi kerrallaan kunnossa olevien joukkoon. --Zache (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 09.30 (EET)

Monessa suhteessa rinnakkaiset trendit meillä ja en-wikissä todennäköisesti heijastavat samaa ilmiötä, mutta verrattuna en-wikiin, joka on suuri ja anonyymi, meillä pienen kielialueen wikinä on eräs suuri vahvuus. Eli kun yhteisö on näin pieni, niin kaikki muokkaajat käytännössä tuntevat toisensa muokkaustoiminnan osalta, ja silloin uudetkin muokkaajat opitaan tuntemaan samoin. Ja tästä taas seuraa, että uusiin muokkaajiin, varsinkin jos he vaikuttavat täyspäisiltä (pelleilevät koululaiset toki erikseen) ei tarvitse kohdistaa niin hirveää tyyräämistä, vaan jos halutaan, niin jokaisen täyspäiseltä vaikuttavan uuden muokkaajan kanssa voidaan keskustella ja hän voi saada yksilöllistä opastusta. (Ja kun näistä vain pieni prosentti on trolleja, ja yhden sortin hulluja pienelle kielialueelle ei mahdu kuin yksi, niin trollit kyllä jäävät sihdin pohjalle täysin automaattisesti siinä sivussa.) Ja kun näin on, niin tätä vahvuutta on varmaan syytä pyrkiä entistä enemmän hyödyntämään. --Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 10.24 (EET)

Kannattaisi myös ottaa huomioon muita mahdollisiä syitä, kuten vanhojen käyttäjien luonnollinen kyllästyminen, se että vanhat käyttäjät ehkä olivat kiinnostuneita yksilöitä suuresta joukosta ja uusista ikäluokista löytyy vain muutamia kiinnostuneita sekä se, että sellaisia muokkaajia, jotka kykenevät lisäämään jo laajaan sisältöön on vähemmän (esimerkiksi Encyclopedia Britannican "valmiita" artikkeleita harva lähtisi jatkamaan ja korjailemaan). Moni lukee Wikipediaa älypuhelimilla ja tablettitietokoneilla, mutta kuinka moni heistä muokkaa (tai siis tuottaa sisältöä)? Varmaan harva, kun ko. laitteilla painopiste on sisällön kulutuksessa. Älypuhelimet alkoivat yleistyä 2007. Wikipedian sivunäyttökerrat (page views) kuitenkin jatkavat kasvuaan, joten onko mitään valtavaa ongelmaa? Itse arvaisin, että suurin syy muokkausaktiviteetin alentumiseen on lähdepakko, koska se hidastaa sisällön tuottamista ja toiseksi se, että tuon kanssa noviisi saa heti turpiinsa kun "Unohdit lähteet, idiootti! Better luck next time!". Myös jo kattavan sisällön kanssa törmätään kaikenlaisiin ongelmiin kun noviisi yrittää lisätä jotain artikkeliin, ja tämä synnyttää lähinnä epäonnistumisen kokemuksia ja tuo taas johtaa suureen varovaisuuteen tai muokkaamisen lopettamiseen. Toistuvat "sä et osaa mitään" -tyylisen kommentit ovat lannistavia. --Hartz (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 15.03 (EET)

Varmasti yksi suurimpia syitä muokkaajien vähenemiseen oli muutama vuosi sitten projektissa vallinnut erittäin huono ilmapiiri, mikä johti useiden aktiivisempien kirjoittajien katoamiseen. Itsekin pidin pitkiä lomia, kun ei kiinnostanut riidellä. Mutta yleisesti täytyy muistaa, että kehitysprojekteilla on aina elinkaari. Kun projekti on alussa, lähes jokainen muutos parantaa sitä ja mukaan on helppo hypätä, sillä vakiintuneita käytäntöjä ei ole ja itse pystyy vaikuttamaan joka asiaan. Mutta projekti kun lähenee valmistumista, ei suuria muutoksia enää tule tehtyä. Lisäksi parantaminen on hankalaa ja alkaa muistuttaa enemmän työtä kuin hauskaa harrastustoimintaa. Hartzin pointti älypuhelinten ja tablettien yleistymisestä on hyvä. Sellaisella surffatessa ei virheitä tule korjattua, vaikka sellaisen huomaisi. Eri mieltä olen siitä, että merkittävyys- ja lähdekäytännöt olisivat jotenkin merkittävästi vähentäneet innokkuutta. Muistakaa nyt, että Wikia (eli harrastewikit) tulivat siinä 2006-2007 saataville, mikä siirsi marginaaliaiheista kiinnostuneet omien wikiensä pariin. Merkittävyyskriteeritkään eivät ole mielestäni juuri muuttuneet vuosien varrella. Pientä heiluntaa on saattanut olla, mutta ihan saman tason artikkeleista täällä äänestetään nyt, mitä 6-7 vuotta sitten. Ja jokainen ihminen on koulussa oppinut lähdemerkinnät, niiden käyttäminen ei voi olla este kenellekään. Lähinnä luulisi, että lähteiden vaatiminen vähentää ikään kuin lonkalta kirjoittamista, tyyliin "muistaakseni asia on näin" => "kirjoitetaan asia faktana Wikipediaan". Tämä taas on vain positiivinen asia. --Jannex (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 16.51 (EET)

Wikipedian pitää tavoittaa ja houkutella mukaan ne ihmiset, jotka eivät vielä kirjoita wikipediaan, mutta joiden pitäisi. Itse kunkin pitäisi kysellä tuntemiltaan viisailta ja kirjoitustaitoisilta ihmisiltä sitä, miksi he eivät kirjoita wikipediaan. Sitten tiedetään mitä esteitä heidän tieltään tulisi purkaa. --Savir (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 16.58 (EET)

Saattaa olla niin, että "todellisten asiantuntijoiden" este kirjoittaa Wikipediaan on ollut artikkelien heikko taso, ja sitten kun tietyn aihealueen artikkeleita on lukuisia ja artikkelien laatu korkeahko, professorit ja vastaavat henkilöt vasta vaivautuvat lukemaan läpi, korjailemaan ja lisäilemään sisältöä. Kaikista tärkeintä olisi mielestäni kertoa eri alojen asiantuntijoille Wikipedian yleishyödyllisyydestä miljoonille ihmisille ja mahdollisuudesta sivistää tietämättömiä ja poistaa tai vähentää julkisessa keskustelussa esiintyviä virheellisiä käsityksiä. On erikoista, että professorit ja tutkijat eivät juurikaan muokkaa Wikipediaa, ainakaan emme tiedä heidän muokkaavan Wikipediaa. Toisaalta voi epäillä heidän kompetenssiaan tai ymmärryksen vähäisyyttä sen suhteen kuinka lähellä toisiaan kouluttaminen ja Wikipediaan kirjoittaminen ovat yhteiskunnallisesti, vaikka tietenkään Wikipediaan kirjoittamisesta ei saa palkkaa ja kunniaa. Jonkun wikipedialaisen kannattaisi tehdä kyselytutkimus, jossa kysyttäisiin Suomen yliopistojen professoreilta ja tutkijoilta, että kirjoittavatko he Wikipediaan tai käyttävätkö he sitä, ja jos eivät kirjoita tai lue niin miksi eivät? Mitään pakkoa Wikipediaan kirjoittamisessa ei tietenkään ole kenelläkään. Tulokset voisivat olla hyvin mielenkiintoisia! Paha pelkoni on, että valtion suojatyöpaikassa ei tarvitse olla kovin kompetentti. --Hartz (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 18.30 (EET)

Professorit ja tutkijat ovat ylityöllistettyjä ja tutkijan ura on jatkuvasti katkolla. Lähteiden käyttö sujuu nykyisin kaikilta käyttäjiltä. Sen sijaan satunnaiset kokeilijat saattavat vieläkin tuohtua siitä, että heidän lisäyksensä poistetaan, ilman että ajattelisivat sen johtuvan siitä, että lähteitä ei ole merkitty (internetissä kukaan ei tiedä, että olet koira). Lähdevaatimusta ei tunneta kovin hyvin Wikipedian ulkopuolella, koska siitä ei ole tiedotettu. Artikkelien muokkausvapaus on minusta pysynyt suunnilleen ennallaan, pahimmista epäneutraaleista kirjoituksista on jopa päästy eroon eikä merkittävyyskäytäntö ole kiristynyt. Wikipedian käyttöliittymä edustaa viime vuosikymmenen tekniikkaa, mikä vähentää ihmisten intoa tarkkuutta vaativiin töihin. Lähteistys vaatii kirjoja, ja pölyä kerääviä niteitä ja arkistomateriaalia mahtuu kaupunkiasuntoihin vähän. Jos ohjeet olisivat yksityiskohtaisempia, niitä voitaisiin mainostaa etusivulla ja sivun ylälaidassa. Näin teet artikkelin Wikipediaan -pikakurssin voi aloittaa elokuvan tai vastaavan vakiomuotoisella artikkelilla. --Thi (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 18.45 (EET)

Kun nyt saataisiin vaikka opiskelijoita kirjoittamaan, niin se olisi jo iso askel. Professoreiden tulisikin tarjota opiskelijoille osviittaa, että älkää, lapset, käyttäkö Wikipediaa lähteenä, vaan kirjoittakaa siihen itse ja käyttäkää sitä aikalaislähteenä, niin sitten oltaisiin jo pitkällä oikealla tiellä. Ja jos nyt tänne joku professori joskus kirjoittaa, niin ehkä toimiva strategia olisi opettaa taas itse professoria mahdollisimman vähän. Mutta muuten professorien näkökulmat taitavat vaihdella Esko Valtaojan Wikipedia:Medianäkyvyys -sivulla siteeratusta ylistyksestä varsin raadollisen realistiseen. Mutta kuka joskus Valtaojan tavoin huomaa Wikipedian yleisen käytettävyyden, oppii sitä kyllä äkkiä myös itse, jos ei avustamaan (aika voi olla kortilla), niin ainakin jakamaan ilosanomaa muille. Varsinkin kun aiheesta on myös teoreettisia johdatuksia ([1], [2]). Ja taitaahan täällä, meidän tavallisten tumpeloiden joukossa, jokunen väitöskirjansa julkaissut yliopistotutkijakin häärätä.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 19.00 (EET)

Tuohon, että Wikipedia olisi valmis niin ei se ole lähelläkään sitä ja vielä vähemmän se oli vuonna 2008 kun käyttäjämäärä lähti laskemaan. Sen jälkeen tänne on tullut myös 150000 uutta artikkelia joten se on varmaan todistettu jo vääräksi.

Selitystä, että Wikipedian alkuajan käyttäjät olivat kiinnostuneita yksilöitä suuresta joukosta ihmisiä ja tilanne vain normalisoituu, on kommentoitu tutkimuksessa siten ettei se selitä muutosta koska Wikipedian käyttäjäkunta on hyvin epätasaisesti jakautunut (esim naiset ja vähemmistöt ovat vahvasti aliedustettuina). En osaa oikein sanoa onko tuo hyvä vai huono argumentti. Joka tapauksessa minusta Wikipedia ottaen huomioon lukijakunnan kasvun, niin fiwiki on aika huonosti onnistunut haalimaan uusia kirjoittajia. Tabletit ja kännykät ovat olleet oikeastaan fiwikin muokkaamisen kannalta merkittäviä vasta vuoden 2011 marraskuun jälkeen kun ipad 1 julkaistiin Suomessa. Tätä ennen ihmiset ovat muokanneet Wikipediaa ja käyttäneet kännykkää selvästi eri tilanteissa. Tulevaisuuden osalta on myös minusta selvää, että Wikipedian käyttö tableteilla ja puhelimilla vähentää kasvavassa määrin satunnaismuokkaamista.

Vuoden 2009 riitely ja silloinen keskustelukulttuuri oli varmasti yksi iso tekijä miksi muokkaajakunta väheni ja miksi osa varsinkin kokeneemmasta porukasta häipyi. Tähän ollaan minusta onnistuneesti pystytty vaikuttamaan.

Wikipedian tekninen vanheneminen on myös ihan selvä asia. Wikipedian nykyistä ympäristöä pitäisi saada modernisoitua. Ei pelkästään tekstinmuokkaamisen osalta vaan myös siten miten lähteitä kirjataan, miten voidaan yhdistää dataa tekstiin yms. Miten voidaan käyttää dynaamisia graafeja ja paikkatietoa. Osa syy sille miksi Wikipedia on päässyt näin pahasti vanhenemaan on sama kuin mitä muissakin seikoissa. Wikipedia on avoimen lähdekoodin projekti ja on perustunut hyvin pitkälle vapaaehtoisten työpanokseen ja vaikka sisällöntuottajien vähentyneet on ollut selkeimmin nähtävissä, niin ihan yhtä lailla kehittäjät ovat vähentyneet joka edelleen näkyy bugikorjauksissa, uusien ominaisuuksien ja työkalujen kehittämisessä yms. Säätiö on nyt lähtenyt paikkaamaan tuota rahalla ja ehkä saa jotain aikaiseksikin, mutta viime kädessä kyse on siitä että Wikipedian on oltava houkutteleva projekti kautta linjan jotta se menestyisi. --Zache (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 12.06 (EET)

Merkittävyyskynnyksen noususta. Vuoden 2007 lokakuuhun saakka fiwikin artikkeleita poistettiin joko roskana tai poistoäänestysten kautta. Poistoäänestyksissä poistolle vaaditaan yhä 70% kannatusta poistolle ja poistoäänestyksiä tehtiin vuosien 2005-2012 välillä vuodessa seuraavasti: (274, 742, 601, 343, 170, 135, 89, 78) Huippuvuosi poistoäänestyksille oli vuosi 2006 jolloin tehtiin tuo 742 äänestystä vuodessa. Artikkeleita poistettiin myös suoraan roskana joka sai käyttäjät hyvin tehokkaasti flippaamaan raivosta kun heidän muokkaamisensa palkittiin "ROSKAA!!!" -lätkällä juuri kun he olivat muokkaamassa artikkelia. Tämän takia luotiin lokakuussa 2007 merkittävyys-kyseenalaistettu malline vaihtoehdoksi roska-merkinnälle. Kesäkuussa 2008 Dilaudid muokkasi Wikipedia:merkittävyys-sivun käytäntöehdotukseksi samoihin aikoihin kun hän käänsi muitakin käytäntöehdotuksia. (esim) Wikipedia:Merkittävyyttä ei kuitenkaan tuotu äänestettäväksi kahvihuoneeseen eikä siitä käyty tietääkseni mitään yleistä keskustelua(?) vaan voidaan sanoa, että kun Albval sen merkitsi syyskuussa 2008 kaikessa hiljaisuudessa käytännöksi yhteenvedolla ehdotus -> käytäntö, eipä kukaan ole sanonut juuta eikä jaata kesäkuun jälkeen niin voidaan aika pitkälti sanoa, että se tapahtui sattumalta.

Sen jälkeen kuitenkin kun se oli merkitty käytännöksi merkittävyyden kyseenalaistukset kaksin tai kolminkertaistuivat muutamassa kuukaudessa. Vuodessa merkittävyyden kyseenalaistukset olivat korvanneet poistoäänestykset lähes kokonaan. Vaikutuksena tällä oli se, että siinä missä poistoäänestyksiä tehtiin parhaimmillaankin 742 kappaletta ja suurin osa äänestyksessä olleista artikkeleista säilytettiin, niin sen merkittävyysarviointeja tehtiin 1500-2000 vuodessa joissa artikkeleista enää vain kolmannes säilytettiin. Lisäksi vaikka uusia artikkeleita tehdään nykyään paljon vähemmän niin merkittävyyden kyseenalaistusten määrän pienentyminen ei ole laskenut samassa tahdissa. Muutenkin säilytysperusteet ovat käytäntöjen/käytäntötulkintojen mukana kiristyneet koko ajan. Eli vaikka nykyään varmaan äänestetään/merkittävyysarvioidaan saman tyyppisiä artikkeliaiheita kuin ennen niin ero on siinä, että ennen ne säilyivät kun nykyään ne poistetaan.

Sinänsä olen sitä mieltä, että tuo merkittävyys-käytännön muuttaminen käytännöksi oli yksi niistä isoista muutoksista jotka ovat muotoilleet fiwikiä tiettyyn suuntaan. Esimerkiksi nykyinen lähteiden arvottaminen yli kaiken tuskin olisi ollut mahdollista ympäristössä johon saa luoda uusia lähteettömiä artikkeleita vaan olisi pitänyt keksiä muita ratkaisuja. Ja on hyvin mielenkiintoista että tuonkaltainen muutos tapahtui täysin sattumalta ilman sen kummempia pohdintoja siitä miten se vaikuttaa. --Zache (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 12.06 (EET)

Eihän nyt tarvitse olla välttämättä niin, että jos poistot ovat lisääntyneet, että tämä olisi seurausta välttämättä juuri merkittävyyskynnyksen noususta, vaan samaan tulokseen päädytään myös, jos on alettu tarjota enemmän merkittävyyskynnyksen alittavaa aineistoa, vaikka oletettaisiin, että merkittävyyskynnys olisi pysynyt samana. Jälkimmäinen varmaan on luultavampaakin, sillä kun tieto wikipediasta leviää, niin samalla lisääntyy myös sekalainen tarjonta esimerkiksi mainostamis- tai pelleilytarkoituksessa.--Urjanhai (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 13.56 (EET)

Mjoh, sitä ei tosiaan saa selville, että tuleeko tänne koko ajan enemmän esimerkiksi mainostusta ilman että käy oikeasti noita poistettuja sivuja läpi. Sen verran kuitenkin tsekkasin, että merkittävyyden ja poistoäänestysten kautta poistetujen artikkeleiden osuus kasvaa myös suhteessa uusiin artikkeleihin (2008=2% ja 2012=4.9%). Suurin syy tähän on tietysti se, että uusien artikkeleiden vuosittainen määrä on laskenut aika nopeasti (2008=52000 uutta artikkelia -> 2012=27000 uutta artikkelia) eivätkä kyseenalaistukset ole vähentyneet samaa tahtia. Poistologin mukaan sivuja on poistettu kaikenkaikkiaan seuraavasti 2005=13248; 2006=29944; 2007=39245; 2008=36975; 2009=32839; 2010=29466; 2011=17083; 2012=12971 kappaletta (Poistetuista suurin osa on puhdasta sotkua ja vuosien 2011 ja 2012 iso tiputus johtuu todennäköisesti väärinkäyttösuodattimesta.) ja jos tuota jotain yrittäisi päätellä niin sotkusivujen määrä alkoi vähentyä 2008 eikä ole nähdäkseni syytä olettaa, että merkittävyysarviointiin päätyviä pelleilysivuja tehtäisiin trendin vastaisesti enemmän. --Zache (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 15.52 (EET)

Eiköhän sosiaalisen median nousu ole se, joka eniten on kirjoittajakuntaa supistanut. Ihmisillä on rajallisesti aikaa Internetissä vietettäväksi ja Facebookit ja vastaavat haukkaavat siitä nykyään suuremman osan kuin <2007. Sääli, että muokkajamäärän laskua yritetään käyttää perusteena lähde- tai merkittävyyskäytännön romuttamisille. --Otrfan (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 13.11 (EET)

Siisti teoria, olisiko sinulla jotain lähdettä sille, että sosiaalinen media aiheutti Wikipedian käyttäjäkunnan suht nopean kääntymisen laskuun samaan aikaan kun Wikipedian lukijamäärät kasvoivat? --Zache (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 13.20 (EET)

Miksi kyselet lähteitä? Kyllä pitää uskoa jos kerran joku jotain kirjoittaa. Joku voi loukkaantua jos siltä kysytään lähdettä. --Jmk (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 13.24 (EET)

Ihan oma teoria. Voisiko lukijamäärä lisääntyä artikkeleiden parantuneen laadun ansiosta? Eivätkö lukijat muuten ole mielestäsi käyttäjiä, vai mistä moinen lauseenmuotoilu? --Otrfan (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 13.29 (EET)

Muutoinkin täällä varsin usein puhutaan "käyttäjistä" vaikka tarkoitetaan nimenomaan muokkaajia. Hieman harhaanjohtavaa. Kyllä käyttäjiä epäilemättä ovat nekin, jotka vain hakevat täältä tietoa mutta eivät itse uskaltaudu muokkaamaan artikkeleja. Kuinka paljon heitä on, ei käy ilmi näistä tilastoista. -KLS (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 13.33 (EET)

Jeh, sanat on vaan vaikeita. Täällä rekisteröityneitä käyttäjiä jotka muokkaavat, rekisteröityneitä käyttäjiä jotka pelkästään (näitäkin oli yllättävän paljon), rekisteröitymättömiä käyttäjiä jotka muokkaavat ja sitten vaan jengiä jotka lukevat Wikipediaa. Kaikki nuo kuuluvat wikipedian käyttäjiin. Lähinnä kait tuo käyttäjän yhdistäminen pelkäksi muokkaajaksi tulee siitä, että registered user turhan helposti mielessä käyttäjäksi. --Zache (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 13.37 (EET)

Lukijat ovat kuitenkin se kohderyhmä, jolle Wikipediaa ensisijaisesti tehdään. Me muokkaamiseen erikoistuneet olemme toissijaisia käyttäjiä. Jos lukijamäärät nousevat, niin voidaanko ylipäänsä tehdä sellaista johtopäätöstä, että jotain on tehty väärin tai että joku asia kaipaisi muuttamista? Jos joku johtopäätös voidaan tehdä, niin se on se, että oikealla tiellä ollaan. --Otrfan (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 14.11 (EET)

No yksi selitys lukijamäärien kasvulle on se, että mitä enemmän sisältöä Wikipediassa on niin sen todennäköisemmin jokin Wikipedia-artikkeleista nousee Googlen hakutulosten kärkipaikoille joka puolestaan lisää sivujen latausmääriä. Tms. jos sisällön määrä olisi kasvanut vielä enemmän niin todennäköisesti olisi kasvanut latausmäärät. Kääntöpuolena tuossa on tietty se, että mikäli wikipedia olisi täynnä kuraa niin sivujen olisi vaikeampi yleisesti päästä ensimmäisten hakutulosten joukkoon joka puolestaan laskisi lukijamääriä. Kuitenkaan noista lukijamäärien kasvusta ei voi ilman mitään muuta tietoa tehdä hirveän pitkälle meneviä johtopäätöksiä esim wikipedia laadullisesta kasvusta (koska määrällinenkin riittää) tai siitä löytääkö lukijat hakemaansa tietoa. --Zache (keskustelu) 20. tammikuuta 2013 kello 23.02 (EET)

Tuo "käyttäjä" sana on monimielinen ja epätarkkuudessaan huono, se tulee kai nörttikielestä. Eiköhän Wikipedian "käyttäjien" määrä ole voimakkaassa nousussa, jos sen lukijoita ajatellaan. Voiko kukaan nettiyhteyksillä varustettu ihminen nykyisin edes välttyä käyttämästä Wikipediaa? Erilaisia käyttö- eli lukutapoja olisi kiinostavaa tutkia, onko lukeminen esim. tietoja tarkistavaa, täydentävää vai haluaako lukija kokonaan uusia tietoja, siis asioita joista ei tiedä mitään? Muokkaajien olisi myös hyvä tietää, onko lukijoilla missä määrin kokemusta tai käsitystä lähdekritiikistä, sillä sellaista kai Wikipedian ja sen kaltaisten julkaisujen lukeminen erityisesti vaatii. Myös interwikisyydestä olisi hyvä tietää jotain, eli mihin muihin (kuin englanninkielisiin) artikkeleihin wikilukijat turvaustuvat ja missä määrin. Joka tapauksessa Wikin "lukijakäyttäjiä" on niin valtavasti, että se edellyttää vakavaa paneutumista toimitusprosessiin, mitä kyllä on mielestäni harrastettukin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 13.48 (EET)

"Käyttäjähän" on se sana, joka lukee rekisteröitymis- ja kirjautumisdialogissa ja on valittu suomennokseksi sanalle "user", ja kun tämmöinen asia on olemassa, niin jotain nimeä siitäkin on käytettävä, olipa se hyvää tai huonoa suomea, ja vaikka wikipediaa voikin muokata ja lukea myös kirjautumatta. Riittää kai kun päättelee asiayhteydestä, mihin milläkin sanalla kukakin koskakin haluaa viitata. Ja ovathan muokkaajatkin lukijoita silloin kun eivät muokkaa.--Urjanhai (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 14.09 (EET)

Äh, huonoa viestintää, huonoa kielenkäyttöä kumminkin, mutta kun tuota sanaääliötä ei saa poistettua hiomallakaan, mikäs siinä. Wikipediasta tosiaan odottaisin että joku tekisi vaikka seminaari- ym. tutkielmana jotain lukijatutkimusta. Tuli mieleeni aikaisempien kysymysteni lisäksi, että voisi ottaa selville, mitkä ovat lukijoiden asenteet, odotukset ja vaatimukset Wikipediaa kohtaan? Muokkajien motiivit näyttävät usein -- vapaaehtoisuuteen kun muokkaus perustuu -- ainakin omien havaintojeni mukaan perustuvan tykkäämiseen, siis siihen että muokkaaja on jollain tavalla kiinnostunut artikkelin aiheesta tai aihepiiristä. Minulle ainakin oli ihan uusi näkökulma, jonka yksi muokkaaja kertoi aikaisemmin, että hän kirjoittaa vain aiheista, joista ei tiedä mitään. Sekin oli hieno motiivi! Joka tapauksessa selville saamisen arvoisia asioita, ehkä vaikka joku viestinnän opiskelija alkaisi näitä asioita pähkäilemään.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 16.59 (EET)

Itse olen joskus muokannut sivua joka tuli esiin kun painoin ensin satunnaista artikkelia ja sitten huomasin tekstissä kirjoitusvirheen tms. Wikiman897 (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 17.23 (EET)

No niin. siis yksi syy käyttäjäkatoon on epäilemättä mainittu taannoinen huono ilmapiiri - jota muuten ei ole enää. Se, miksi itse teen vähemmän uusia artikkeleita ja artikkelimuokkauksia johtuu yksiselitteisesti lähdekritiikin kiristymisestä. Aluksi (1994) jopa luulin että linkitys ulos on jopa tekijänoikeusrikkomus. Mutta siis pidän lähdekritiikkiä oikeana, olkoonkin että muokkaan vähemmän. Mutta nämä asiathan koskevat vanhoja käyttäjiä, ei uusia. --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 17.28 (EET)

Jatkuva käyttäjien nälvintä ylläpidon toimesta ja savolaisuudet (tulkinta jää muka lukijalle) on ikävä ongelma. Turkulaiset on periaatteessa suoranuottisia ihmisiä, mutta tännekin on muuttanut savolaisia. Pitäisi siis hillitä kielensä ja käyttää asiallista kieltä. Yleensäkin kaikenlaista jäkätystä on liikaa, eli sanomisen paine on ihmisten sisällä on vähän liian suuri. --Tietomanni (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 17.35 (EET)

Savolaisena ylläpitäjänä koen juuri tulleeni nälvityksi. --Otrfan (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 17.58 (EET)

"Vastuu lukijalla" voi olla vaikka rasistiseksi koettu heitto. Tee kommenttipyyntö jos on tarpeen. Kyllä siitäkin selvitään joskin on meillä kiinnostavaakin tekemistä. yst. --Höyhens (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 01.02 (EET)

Kokemuksianne kerätään

Avasin mielipidekirjoituksena kyselyn kokemuksista uutena Wikipedian käyttäjänä sivulle Wikipedia:Kokemuksia noviisiajoilta. Olisi mukavaa, jos uudet ja vähän vähemmän uudet käyttäjät kirjoittaisivat sinne vapaamuotoisesti erilaisia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan Wikipediasta uuden tulokkaan silmin tai sitten muistellen vanhoja. --Pxos (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 11.04 (EET)

Kirjoitin jotain, mutta en hirveästi muista mitään. Oikeastaan vain sen, että ajat olivat täysin toiset. Silloin ei ollut tosiaan yhtä tarkkaa varsinkaan lähdevaatimusten suhteen. Itse kasvoin siihen vain hiljalleen. Mutta toisaalta silloin ei uudet käyttäjät saaneet minkäänlaista ohjeistusta tai neuvomista muokkauksen aloittamiseen. Itse piti löytää kaikki ominaisuudet, lukea ohjeita ja tutkia vanhoja artikkeleita malliksi. Eikä silloin ollut kaunista tervetulotoivotusta uusille käyttäjille, tai no minua ei ainakaan ole koskaan toivotettu tervetulleeksi muokkaamaan Wikipediaa. Täällä sitä silti edelleen ollaan. --PtG (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 12.03 (EET)

Mjoh, <ref>-tyyppiset lähdeviitteet tulivat fiwikiin maaliskuussa 2006. Sitä ennen täällä oli {{ref}} ja {{note}} -mallineet joita käytettiin aika vähän ja lähteet oli joko artikkelin lopussa tai sitten kirjoitettuna tekstin sekaan jos niitä oli ylipäätänsä merkittynä. --Zache (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 12.14 (EET)

Enpä tuollaisia noteja muistanut enää, vaikka näemmä olin niitäkin jo muutamia kertoja käyttänyt. Aika pitkään toki käänsin artikkelit suoraan enwikistä. --PtG (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 12.25 (EET)

Juu, itse sai tt-mallineen taulukon kopoida alasivulleen, mutta muuten ja kaiken kaikkiaan vastaanotto oli silloin kun loin tunnuksen (2008) erinomaisen ystävällinen, asiallinen ja asiantunteva ja erittäin rohkaiseva. Silloin sai aktiivisten muokkajien tiedoista, taidoista ja kommunikaatiokyvyistä sekä wikiyhteisön jatkuvuudesta erittäin positiivisen kuvan, ja vastaukset vaikeisiinkin kysymyksiin tulivat aina kuin apteekin hyllyltä. Sen jälkeen moni silloin ilmeisesti arvatenkin alusta asti mukana ollut käyttäjä on siirtynyt sivuun, ja vaikka monta alusta asti mukana ollutta varmaan on mukana vieläkin, niin enää eivät tunnu vastaukset kaikkein vaikeimpiin kysymyksiin aina tulevan yhtä selvästi apteekin hyllyltä, ja monista keskeisistä kysymyksistä tuntuu vallitsevan entistä suurempi epätietoisuus, samalla kun myös valtavaa kehitystä sekä sisällön määrässä että laadussa on tapahtunut (joko eksponentiaalisessa tai geometrisessa sarjassa, en nyt osaa sanoa kummassa). Ja sitä suurempi positiivinen arvio, kun satuin aloittamaan Wikipedian laajemman muokkauksen muokkaussodalla ip:n takaa osaamatta allekirjoittaa kommenttejani, ja loin tunnuksenkin vain voidakseni muokkaussotia sääntöjen mukaan, mutta vastaanotossa tästä huolimatta ei ollut mitään moittimista. (Voin ehkä kirjoittaa tuonne esseesivulle joskus kun kerkiän.)--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 12.39 (EET)

Tämä on hauska idea, toivottavasti useampikin innostuisi kirjoittelemaan jotain.--Olimar 13. tammikuuta 2013 kello 23.11 (EET)

Uusien artikkelien poistamisnopeus

Onko teknisesti mahdollista, että uusista artikkeleista tulostuu johonkin listaus luomispäivämäärän mukaan? Jos on, niin onko ihan mahdoton ajatus, että uusia artikkeleita ruvettais poistamaan vasta esim kolmen kuukauden päästä luomisesta? Näin ei tarvis heittää märkää rättiä aloittelevan muokkaajan kasvoille heti ekasta artikkelista, vaan artikkeli poistettais vasta kolmen kuukauden päästä. (nykyisellään uuden käyttäjän eka kokemus yhteisöstä on ihan turhaan negatiivinen, kun merkittävyydeltään alhaiset artikkelit lykätään heti merkittävyysarviointiin ja pika pikaa poistoon) Tällöin homma ei kaatuis heti ekaan artikkeliavaukseen. Ketäänhän ei kai varsinaisesti haittaa, jos epämerkittävistä asioista olis artikkeli esim. tuon kolme kuukautta ennen poistoa. (kaikki häirikköartikkelit tietysti poistettaisiin edelleen nopeaan tahtiin). Gopase+f (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 14.55 (EET)

IP-muokkaajaa voi olla mahdoton tavoittaa kolmen kuukauden kuluttua + ei muutenkaan hyvä ajatus, eli en kannata. --Otrfan (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 15.01 (EET)

Kuinka monta kertaa IP-muokkaaja on tuottanut sellaista lisätietoa merkittävyyskeskustelussa, että sillä olisi ollut mitään merkitystä artikkelin säilymiselle? Gopase+f (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 15.03 (EET)

Aiheesta ei varmaankaan ole kukaan tehnyt tilastoa, mutta artikkelin aloittajalle tulisi aina antaa mahdollisuus perustella aiheen merkittävyys. Ehdotuksessasi artikkeli poistetaan pikemminkin salaa sen aloittajalta. --Otrfan (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 15.06 (EET)

Niinpä, tämä on se perusongelma. Onko tärkeämpää saada uudelle käyttäjälle aluksi negatiivisia vai positiivisia kokemuksia? Onko sisältöä suojattava (mahdollisuus perustella merkittävyys merkittävyyskeskustelussa) silläkin riskillä että kokemus on käyttäjälle negatiivinen (artikkelin poisto)? Gopase+f (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 15.20 (EET)

Keskeinen peruskysymys tosiaan on, onko tässä tekeillä tietosanakirja vai positiivisten kokemusten kerho. --Jmk (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 15.46 (EET)

Niinpä. Tämän huomion voi oikeestaan laittaa vastaukseksi kaikkiin kysymyksiin joissa pohditaan laskevien käyttäjämäärien "ongelmaa" tai wikipedian tulevaisuutta. Gopase+f (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 15.54 (EET)

Jep. Käyttäjämäärä ei mielestäni ole mikään itseisarvo, artikkelien laatu on. Jos aletaan katsomaan läpi sormien heikkotasoisia muokkauksia "uusien käyttäjien houkuttelemiseksi", niin ollaan hakoteillä. On syytä myös huomata, että vähintään yhtä tärkeä asia kuin uusien käyttäjien houkutteleminen, on vanhoista kiinni pitäminen (markkinoinnin alkeita). Uusia käyttäjiä ei siten pidä lähteä houkuttelemaan tavoilla, jotka tuottavat vaivaa ja harmia vakikäyttäjille. Jos esim. uusi käyttäjä saa muuttaa vakikäyttäjän tekemän artikkelin heikompaan suuntaan, niin siinä voi käydä niin, että vakikäyttäjä ottaa ja lähtee Wikipediasta.--ML (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 21.04 (EET)

Tällä hetkellä ei pystytä houkuttelemaan uusia käyttäjiä eikä myöskään pitämään kiinni vakikäyttäjistä. Eikä kysymys muuten ole siitä "ollaanko tekemässä tietosanakirjaa vai tarjoamassa positiivisia kokemuksia", koska jos Wikipedia ei pysty tarjoamaan positiivisia kokemuksia niin täällä ei ole kirjoittajia jotka tekisivät sitä tietosanakirjaa. --Zache (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 12.22 (EET)

Wikipediaa ei tehdä muokkaajille vaan lukijoille ja laadun heikentäminen ei tuo lukijoille posiitivisia kokemuksia. --Otrfan (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 12.25 (EET)

Oletko ihan tosissasi, että alat väittelemään siitä, että onko muokkaajien väheneminen hyvä vai huono asia? Oikeasti. Se, että muokkaajien määrä on tippunut kolmanneksella näkyy ihan siinä paljonko täällä tehdään uusia hyviä artikkeleita, korjataan vanhoja ja ylläpidetään artikkeleiden tietoja ajan tasalla. --Zache (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 12.43 (EET)

En sanonut noin, vaan että lukijoiden positiiviset kokemukset ovat pirun paljon tärkeämpiä kuin muokkaajien. Sisällön suhteen ollaan menty koko ajan parempaan suuntaan, vaikka muokkaajien määrä onkin vähentynyt. --Otrfan (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 12.52 (EET)

Onko tuosta lukijoiden kokemuksista tutkittua tietoa? Entä siitä että artikkelit olisivat oleellisesti parantuneet? Onko lähteistys tutkitusti laadun tae? --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 17.32 (EET)

Tutkittua tietoa mistä? Siitä, että lukijoiden kokemukset ovat tärkeämpiä kuin meidän muokkaajien? Pitäisi olla itsestäänselvyys. Artikkeleiden lähteistys on vuosien varrella parantunut, joten artikkelit ovat parantuneet, sillä lähteistys on laatua. --Otrfan (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 17.36 (EET)

Niin mutta mehän kyllä tiedämme että lähteistys on laatua, vaikkei se välttämättä tuokan artikkelia lähemmäs totuutta. Sen sijaan lukijat kuvittelevat Wikipedia-artikkelien alkaneen olla entistä luotettavampia totuuden kannalta kuin ennen mm. siitä syystä että lähteitä on enemmän. --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 17.42 (EET)

Voisko samaa soveltaa myös muihin laadunparantamistoimiin? Esim. jos joku kirjoittaa muuten hyvää tekstiä, jossa on paljon kieli- tai kirjoitusvirheitä, niin virheiden korjaamiseen ruvettais vasta esim kolmen kuukauden päästä? --Jmk (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 15.07 (EET)

Oletan että tää on sarkastinen kommentti. Tottakai esim. kieli- ja kirjoitusvirheet korjataan aina kohdattaessa. Tuskin alkuperäinen sisällön lisääjä siitä loukkaantuu, jos esim. kirjotus- ja kielivirheitä korjataan (esimerkinomaisesti). Gopase+f (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 15.16 (EET)

Uusi käyttäjä luo urakalla artikkeleja omakustanneyhtyeestä, sen jokaisesta jäsenestä ja jokaisesta julkaisusta tms. todennäköisesti poistoon joutuvasta aiheesta. Ehdotuksesi mukaan käyttäjän annettaisiin tuhlata aikaansa näihin artikkeleihin kolme kuukautta, vaikka jo heti ensimmäisen artikkelin jälkeen oltaisiin voitu kertoa, että artikkelit menevät tod. näk. poistoon. En oikein usko että käyttäjä olisi erityisen kiitollinen tuosta viiveestä. --Otrfan (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 15.26 (EET)

Tuskin hän on kiitollinen siitäkään, että ensimmäinen artikkeli poistetaan epämerkittävänä neljän päivän jälkeen. Gopase+f (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 15.43 (EET)

Jos tarkoitus on poistaa epämerkittävät artikkelit vasta sitten, kun artikkelin tekijä on poistamisesta kiitollinen, varminta lienee odottaa niin kauan kunnes artikkelin tekijä ilmoittaa siitä kiitollisuudesta. --Jmk (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 16.30 (EET)

Se tuskin on tarkoitus, kuten kaikki varmasti ymmärtävät. Gopase+f (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 16.33 (EET)

Jos epämerkittävät artikkelit jäävät tänne kolmeksi kuukaudeksi, alkavat koululaiset luoda tänne itsestään, toisistaan ja bändeistään turhia artikkeleita vaikka tietävätkin että ne poistetaan kolmen kuukauden kuluessa. Ja mitä pitempään artikkeli roikkuu täällä, sitä useammin siihen linkitetään muista artikkeleista, mikä saattaa jättää jälkeensä liudan epämerkittäviin aiheisiin osoittavia punaisia linkkejä. --Savir (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 15.32 (EET)

Ihan niinkuin ne epämerkittävät artikkelit jotenkin erottuisivat jotenkin wikipedian +300 000 muusta artikkelista. En oikein jaksa uskoa. (tottakai ilmiselvä roska/luokkaava sisältö lähtisi edelleen pois nopsaan). Gopase+f (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 15.43 (EET)

Ja mitäs tehdään sitten kolmen kuukauden päästä, kun artikkeli on vihdoin saatu poistettua, mutta heti joku toinen uusi käyttäjä kirjoittaa sen uusiksi. Eihän uutta käyttäjää voida missään nimessä loukata pikaisella poistolla, joten täytyy taas odottaa kolme kuukautta, ennen kuin roska saadaan siivottua. Ja näin edelleen. --Jannex (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 16.59 (EET)

Jonkinlainen viive kaikissa netti-interaktioissa on hyväksi, mutta esimerkin 3 kk on kertaluokkaa tai kahta liian pitkä. --Harriv (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 16.36 (EET)

Saa ehdottaa sopivampaakin. viikko? kuukausi? Gopase+f (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 16.39 (EET)

Johan tossa {{Merkittävyys}}-mallineessa on se kolmen vuorokauden viive? --Jmk (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 17.02 (EET)

Jyrkkä vastustus. Tietosanakirjan sisällön pitää aina olla ensimmäinen kriteeri käytäntöjä kehitettäessä, muokaajien viihtyvyys kaukana perässä. Toki pitää pyrkiä kommunikoimaan uusien käyttäjien kanssa mahdollisimman asiallisesti. Mutta pikku hiljaa alkaa tuntua, että Idols-ajan ilmiö on mennyt jo liian pitkälle. Jos joku menettää hermonsa siitä, että kellaribändin artikkeli poistetaan, niin eipä Wikipedialla ole enää mitään tehtävissä. Sen sijaan parannusehdotuksena esitän, että voitaisiin tehdä mallineet, jotka kertovat, mihin sisältö voisi soveltua. Esim. kellaribändiartikkelin kirjoittajalle malline, että valitettavasti Wikipedia ei ole tälle oikea paikka, mutta kokeile kirjoittaa vaikka mikseri.nettiin. Tai salkkarihahmosta kirjoittavalle, että kokeile tuota Salatut Elämät -wikiä. Näin vaikutelma ei välttämättä ole niin tyrmäävä, sillä korvaava vaihtoehto esitetään. --Jannex (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 16.57 (EET)

Voitaneen todeta, että yhteisö ei kannata ehdotusta tai mitään muutakaan vastaavaa ajatusta. Gopase+f (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 17.13 (EET)

Äläs nyt. Siinä on tiettyä ideaa. On paljon "miehekkäämpää" lyödä artikkeliin heti roskaa- tai merkittävyys-merkintä kuin alkaa sitä itse miettimään. Kolme kuukautta on minustakin liian pitkä aika ja sanottaisko nyt vaikka niin että tämä on vähän hassua joskus kirjoittaa totuudenvastaisuuksia koska lähteessä asia on päin honkia. --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 17.37 (EET)

Jos epäilet lähteessä olevan jotain totuudenvastaista, niin sitä ei suinkaan ole pakko kirjoittaa artikkeliin. Voit myös etsiä tiedolle sellaisen lähteen, jossa asia on oikein. --Otrfan (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 17.43 (EET)

Noin käytännössä toki teenkin. --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 17.45 (EET)

Paitsi pirustako minä tiedän onko oma käsitykseni oikea. Luotanko silloin lähteisiin? En. Laitan niitä lähteellisiä silti Wikipediaan. Rauhaisaa yötä. --Höyhens (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 00.58 (EET)

Äsh. Oma egoni ei yleensä riitä poistamaan toisten laittamia lähteitä, jotka vaikuttavat totuudenvastaisilta. Maailmankäsitykset ovat ristiriitaisia. --Höyhens (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 01.30 (EET)

Teknisesti sellaisen systeemin teko jossa artikkeleita poistettaisiin pidemmällä viiveellä on helppoa. Kuitenkin kuten Otrfan tuossa totesi, niin jos artikkeli ollaan joka tapauksessa poistamassa, niin asia pitää ilmaista aikaisessa vaiheessa ja selkeästi. Toinen kysymys kuitenkin se, että pitäisikö fiwikiin ylipäätänsä sallia laajemmin kirjoittaminen? Oman näkemykseni mukaan Wikipedian potentiaalisin kirjoittajakunta ovat harrastajat, fanit ja amatöörit jotka ovat riittävän kiinnostuneita aiheestaan jotta he vaivautuvat opettelemaan kirjoittamisen Wikipediaan. Sen jälkeen kun perusjutut on tuota kautta omaksuttu, niin Wikipedian muokkaamista on helppo jatkaa muutenkin. Kuitenkin tämä on se käyttäjäryhmä joka myös nopeimmin törmää Wikipedian merkittävyysrajoihin ja muuhun byrokraattisuuteen. (Esimerkiksi [3], [4], [5], [6] ) Vaikka artikkeli merkittävyyskeskusteluissa säästyisikin niin maito on jo maassa ja käyttäjä on saanut huonon kokemuksensa Wikipediasta.

Muutenkaan en ole ymmärtänyt perusteita sille, että Wikipedian pitäisi sisältää tietoa pelkästään tärkeistä aiheista. Esimerkiksi minun on vaikea käsittää sitä miten Wikipedia joka sisältää tiedot myös omakustannebändeistä olisi lukijan kannalta huonompi kuin Wikipedia joka sisältää tiedot pelkästään tärkeistä bändeistä? Ainoa järkevä syy sille, että rajataan omakustannebändit pois nähdäkseni on se, että sillä jotenkin saataisiin lisää resursseja tärkeämpien aiheiden käsittelyyn. Toistaiseksi näin ei kuitenkaan ole tapahtunut ja ihan yhtä lailla toimiva vaihtoehto sisällön rajaamiseen olisi se, että mikäli aihe on suinkaan sopiva wikipediaan niin annettaisiin kirjoittajalle mahdollisuus tehdä siitä kunnollinen tietosanakirjamainen artikkeli. Jos tämä toteutuu tietyn aikarajan sisällä, niin artikkeli saisi jäädä ja jos ei niin se poistettaisiin. Samalla tässä tulee mahdollisuus opastaa kirjoittajaa Wikipedian käytännöissä sun muuta. --Zache (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 11.10 (EET)

Tilastoja uusista käyttäjistä ja niiden kohtelusta

Otin vapaudekseni tutkia uusia käyttäjätunnuksia, niiden muokkauksia ja sitä miten heitä on kohdeltu. Ajattelin tehdä näin kuukauden ajalta, mutta huomasin, että kuukaudessa luodaan jo älytön määrä uusia käyttäjätunnuksia, joista kuitenkin suurimmalla osalla ei ole muokkauksia. Tässä siis tilastotietoa tammikuun 2012 ensimmäisen viiden päivän ajalta luoduista käyttäjätunnuksista, jotka ovat tehneet edes yhden ystävällismielisen muokkauksen.

45 muokkaajaa, jotka ovat tehneet vain yhden tai muutaman muokkauksen, eivätkä heidän muokkaukset ole aiheuttaneet mitään reaktiota muilta muokkaajilta

• Monet näistä ovat korjanneet esimerkiksi yhden kirjoitusvirheen tai lisännyt interwikin yhteen artikkeliin
• Osa näistä on korjannut yhdestä artikkelista muutaman virheen; lähde parhaimmillaan on ollut "asia ei ole näin, koska asun tässä kunnassa"; yleensä korjaus on kuitenkin lähteetön, mutta juuri tuosta asiasta jotain tietävä; käyttäjätunnus siis luotu vain jonkun tietyn yhden virheen korjaamiseen.

8 muokkaajaa, jotka ovat tehneet useampia muokkauksia tai edes yhden suuremman muokkauksen, mutta jotka eivät kuitenkaan ole saaneet mitään reaktiota muilta käyttäjiltä

• 1 näistä tehnyt noin 70 muokkausta vuoden aikana; pääosin lisännyt kuvia ja interwikejä
• 4 näistä on tehnyt muutamia hieman laajempia lisäyksiä, joissa osassa on viite, lisäksi näistä neljästä kaksi on tehnyt uuden lähteettömän artikkelin (muokkaukset ja artikkelit ovat siis säilyneet, toiseen artikkeliin on myöhemmin merkitty lähteetön-merkintä)
• 2 näistä on lisännyt tehnyt muutamia laajoja lisäyksiä, jotka ovat joko lähteettömiä tai sitten käännetty enwikistä (30-50 muokkausta yhteensä)
• 1 näistä on tehnyt muutaman melko kattavan suhteellisen hyvin viitteistetyn artikkelin (yhteensä 40 muokkausta)

4 muokkaajaa, joita on neuvottu käytännössä kädestäpitäen

• 3 näistä on muokannut vain yhtä artikkelia; kaikki kolme ovat joko pyytäneet itse apua tai sitten joku kokeneempi käyttäjä on tehnyt toimitustyön "wiki-artikkelin" näköiseksi.
• 1 henkilö pyysi apua alussa ja sai neuvoja ja ohjeita aika paljonkin; teki lopulta tammi-helmikuussa n. 120 muokkausta; 3 artikkelia kyseenalaistettiin ja 1 niistä poistettiin; kuitenkin keskusteluyhteys ollut selvästi koko ajan olemassa ja käyttäjä ollut kiitollinen avusta. Viimeiset muokkaukset olivatkin aika laajoja lähteistettyjä lisäyksiä, mutta sitten katosi yhtäkkiä

7 muokkaajaa, joiden ensimmänen kontakti on liittynyt artikkelin merkittävyyden kyseenalaistamiseen

• 4 näistä on tehnyt yhden artikkelin, joka sitten on poistettu epämerkittävänä
• 1 näistä luonut yhden artikkelin (joka on sama kuin käyttäjätunnus) ja osallistunut keskusteluun artikkelin merkittävyydestä; artikkeli säilyi ja siihen tuli lähteitä opastuksen avulla
• 1 näistä on kirjoittanut kahteen eri artikkeliin samasta asiasta; toinen niistä oli uusi artikkeli, joka kyseenalaistettiin mutta lopulta säilytettiin
• 1 näistä on luonut pari artikkelia, joista toinen kyseenalaistettiin ja muutettiin ohjaussivuksi; tehnyt myös muutamia hieman kyseenalaisia muokkauksia
• 1 näistä on tehnyt lähteettömiä lisäyksiä muutamiin artikkeleihin, joista yksi muokkaus on kumottu; lisäksi ainoa artikkeli, jonka loi kyseenalaistettin mutta säilytettiin

6 muokkaajan muokkauksia on kumottu joko ilman huomautuksia tai huomautusten kanssa

• 1 näistä teki muutamia muokkauksia yhteen artikkeliin; kumottiin mainostekstinä
• 1 näistä korjasi yhtä artikkelia omien mittaustensa perusteella; siihen merkittiin lähdepyyntö ja myöhemmin joku korjasi sen
• 1 näistä teki muutaman muokkauksen samasta aiheesta; kumottiin lähteettöminä mutta sitten lisäsi niihin lähteen
• 1 näistä tehnyt vuoden aikana hieman yli 100 muokkausta; muokkaukset ovat lähteettömiä ja ne on kumottu muutaman kerran; lisäksi huomautettu lähteettömyydestä; jatkanut kuitenkin samalla linjalla
• 1 näistä teki noi 100 muokkausta tammi-huhtikuun aikana; joukossa lisäyksiä ja uusia artikkelia pääosin lähteettömästi; muutamat muokkaukset kumottu mutta ei ole kuitenkaan saanut huomautuksia (tervetulomalline sentään joku oli lätkinyt)

2 muokkaajaa saanut muita huomautuksia

• toinen näistä teki muutaman ok muokkauksen, mutta sitten sortui copyvioon
• toinen näistä tehnyt muutamia juonilisäyksiä, joista toinen huomattavan laaja; näihin ei kuitenkaan ole puututtu, sillä ainoa huomautus on tullut allekirjoituksen puutteesta keskustelusivulla

5 muokkaajan ainoa kontakti tervetulomalline

• 3 näistä tehnyt pääosin pieniä muokkauksia (muokkausten määrä yhdestä pariin kymmeneen)
• 1 näistä luonut yhden lähteettömän artikkelin
• 1 näistä luonut pari uutta artikkelia vuoden aikana; pääosin ilman lähteitä

Mitä näistä voi päätellä vai voiko mitään? Mielestäni emme edes ole kovinkaan pahasti purreet uusia käyttäjiä, sillä monien uusien käyttäjien lähteettömät lisäykset ovat jääneet artikkelihin. Saatan ottaa toisen otannan tässä jossain välissä joltain muulta kuulta --PtG (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 19.10 (EET)

Kiitos tilastoinnista, mielenkiintoista tietoa. Vaikea sanoa näiden tietojen perusteella juuri mitään, mutta vaikuttaa kyllä siltä, että jos jaksaa rekisteröidä käyttäjätunnuksen, saa aika rauhassa toimia Wikipediassa. Uskoisin, että anonyymien muokkauksia syynätään tarkemmin. Tietyllä tavalla tässä on huonokin puolensa, sillä jos esim. tuohon lähteettömän tiedon lisäämiseen puututtaisiin (asiallisesti!) heti aluksi, jäisi meille vähemmän korjattavaa tulevaisuudessa. Aloinkin miettiä kovasti, että olisiko uusien käyttäjien kouluttaminen sittenkin kustannustehokasta toimintaa. Itselläni on nykyisin sen verran vähän aikaa Wikipedia-toiminnalle, että olen keskittynyt artikkelien parantamiseen ja jättänyt keskustelut yms. vähemmälle. Nyt tuli kuitenkin idea päähän, että jos tuon vähän ajan käyttäisi uusien käyttäjien koulutukseen, saattaisi se olla loppujen lopuksi tehokkaampaa. Jostakin opastetustahan voi tulla vuosia muokkaava vakiokäyttäjä. Joka tapauksessa hyvä huomio PtG:lle, että käyttäjien väliseen kommunikointiin on luultavasti kiinnitettävä enemmän huomiota. --Jannex (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 14.39 (EET)

Laajensin hieman otosta. Nyt on käytä läpi n. 20 päivän ajalta uusia käyttäjätunnuksia ja niiden muokkauksia. Listattuna on siis kaikki ystävällismielisiä muokkauksia tehneet käyttäjät. Tosin virheitä mukana on varmasti. Uusia ystävällismielisiä käyttäjätunnuksia luotiin tuona aikana 211. Tässä tulokset. Yhteenvetona peräti 71,6 prosenttia näistä käyttäjistä eivät ole saaneet minkäänlaista palautetta muilta käyttäjiltä. Tosin näistä 78,1 prosenttia tehnyt vain pieniä muutoksia tai pieniä lisäyksiä (mukana kuitenkin mona käyttäjiä, jotka tehnyt pieniä lähteettömiä lisäyksiä). Suurin osa uusista käyttäjätunnuksista tekevät vain muutaman muokkauksen tiettyyn artikkeliin tai aihepiiriin liittyen. Kokonaismäärästä noin 7,6 prosenttia on tehnyt vähintään muutamia kymmeniä muokkauksia useampaan eri artikkeliin. Tässä on keskusteltu siitä, että pitäisi kohdella ensimmäisen muokkauksen tekeviä käyttäjiä paremmin. Mutta tilastojen perusteella käyttäjien toiminnassa ei hirveästi ole eroa. Koko ajan monia käyttäjiä, tulee, tekee yhden tai pari artikkelia tai muutaman laajennoksen ja häviää. Näistä noin puolet kokee joitain huomautuksia tai niiden artikkelien merkitys kyseenalaistetaan. Toinen puolet sen sijaan joko ei saa mitään reaktiota tai pelkän tervetulotoivotuksen tai jopa apua artikkelin muokaamiseen. Sen johtopäätöksen ainakin tästä teen, että Wikipedia on nykyään niin tunnettu, että viikottain täällä syntyy artikkeleita, jonka on luonut artikkeliin jotenkin liittyvä henkilö. Näistä osa kyseenalaistetaan ja osa säilyy jopa ilman lähteitä. Tämän jälkeen käyttäjällä ei ole tarvetta jatkaa, saa hän huomautuksia tai ei. --PtG (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 17.35 (EET)

Kiitos paljon tuosta. Yritin tuon motivoimana testata miten saisi selville, että eroaako satunnaisten käyttäjien jatkamisosuus eroaa toisistaan. Toistaiseksi näyttää siltä, että sellaisista käyttäjistä jotka ovat luoneet artikkelin noin 4-5% tekee 100 muokkausta vuoden sisällä aloituksesta. Niistä kenen artikkelit joutuvat merkittävyysarviointiin vain noin puolet tekee 100 muokkausta, mutta näyttäisi siltä, että ainakin ne joiden artikkelit säilyvät muokkaavat todennäköisemmin 100 muokkausta kuin ne ketkä eivät ole missään vaiheessa luoneet artikkelia. Noissa luvuissa voi sitten olla jotain pahojakin systemaattisia virheitä joita en ole tajunnut ottaa huomioon.--Zache (keskustelu) 12. tammikuuta 2013 kello 15.56 (EET)

Kuten joskus aiemminkin totesin, on hyvin tärkeää huomata, että kaikkein eniten on pudonnut huippuvuosista uusien käyttäjien määrä ([7]), joka on parhaimmillaan vuonna 2007 ollut 250 per kuukausi, nyt enää noin 80. Muu aktiviisuus (esim. edittien kokonaismäärä) on pudonnut paljon vähemmän. Tämä riittää osoittamaan, ettei ilmiön takana ole mikään ilmapiirin tylyys, artikkelien poistelu tai lähdevaatimukset. Nämä "karkotus"-teoriat nimittäin lähtevät siitä, että uusia Wikipedian kokeilijoita olisi suunnilleen yhtä paljon kuin ennenkin, mutta ne karkotettaisiin pois. Ketään ei kuitenkaan voida karkoittaa ennen kuin hän on Wikipedian käyttäjä. Kysymys ei ole siitä, että uusia käyttäjiä savustettaisiin ulos, vaan siitä, että heitä alun alkaenkin on nyt vähemmän. --ML (keskustelu) 12. tammikuuta 2013 kello 18.22 (EET)

Sun pitää muuten huomioida, että TablesWikipediaFI.htm:n luvuissa ei ole eroteltu bottimuokkausten määrää ja kun ne huomioidaan, niin muokkausten kokonaismäärän lasku on linjassa aktiivisten käyttäjien vähenemisen kanssa. Tuosta ettei ketään voida savustaa ulos ennen kuin he ovat wikipedian käyttäjiä niin olen eri mieltä. IP käyttäjien kohtelu vaikuttaa esimerkiksi siihen tekevätkö IP:llä muokanneet käyttäjät tunnuksia, samoin Wikipedian maine vaikuttaa siihen tuleeko tänne uusia käyttäjiä. --Zache (keskustelu) 20. tammikuuta 2013 kello 23.08 (EET)

Mikähän mahtaa olla päivitysviive? Jos muokkailee vaikka 3.3.13 kello 11:04 ja katsoo 4.3.13 klo 00:05 saiko artkillei huomiota vai ei? Itse olin kokevinani ? oisko ollut toissapäivänä että oli nolla miltei joka muutoksessa mutta kun katsoin myöhemmin niin oli isompia lukuja. Eihän se kaikkia häiritse mutta jos päivitysviive on iso ja on selaillut yöaikaan niin voi olla että jotkut ovat tulkinneet olleensa b-luokan muokkaajia. Wikiman897 (keskustelu) 12. tammikuuta 2013 kello 19.01 (EET)

No fiwikissä se muokkaus on heti näkyvillä lukijoille riippumatta kuka sen on tehnyt ja päivitysviive kertoo ainoastaan sen kuinka kauan siinä on mennyt, että joku seuloja-käyttäjäryhmän käyttäjistä on käynyt katsomassa muutoksen. Muutos on kuitenkin näkyvillä välittömästi vaikkei sitä olisi kukaan katsonutkaan. Poikkeuksena ovat sivut jotka ovat erikseen suojattu siten, että muokkaus pitää olla kuitattu katsotuksi ennen kuin se tulee näkyville. Tuon kaltaista suojausta käytetään esimerkiksi runsaasti sotketuilla sivuilla. --Zache (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 07.39 (EET)

Vai tarkoittaisiko Wikiman897 sivun liikennetilastoja? --Otrfan (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 09.01 (EET)

Sivun lataustilastoa tarkotin Wikiman897 (keskustelu) 16. tammikuuta 2013 kello 20.33 (EET)

Tilastoja uusista käyttäjistä ja niiden kohtelusta 2

Pyöräytin muutaman tilaston joista on toivottavasti apua muokkauskäyttäytymisen hahmottamisessa. Eli tuossa on taulukkoon listattuna vuosittain kuinka monta sellaista uutta käyttäjää on tullut jotka ovat luoneet sellaisen uuden sivun joka on säilynyt, kuinka paljon he ovat muokanneet tiettynä ajan jaksona ja paljonko heidän muokkauksiaan on kumottu.

Uudet muokkaajat jotka ovat aloittaneet ja tehneet vuoden X aikana uuden artikkelin joka on yhä olemassa
(tarkkailujakso on muokkaajien ensimmäinen viikko)

Aloitusvuosi	Muokkaajia	Muokkauksia yhteensä	muokkauksia per muokkaaja	Kumottuja muokkauksia	kumousten osuus %	editlife
2006	743	14715	19.8	86	0.6 %	0.722
2007	3393	38096	11.2	619	1.6 %	0.763
2008	2480	21572	8.7	604	2.8 %	0.735
2009	2170	19713	9.1	577	2.9 %	0.659
2010	1707	16305	9.6	340	2.1 %	0.760
2011	1408	12791	9.1	236	1.8 %	0.793

Uudet muokkaajat jotka ovat aloittaneet ja tehneet vuoden X aikana uuden artikkelin joka on yhä olemassa
(tarkkailujakso on muokkaajien ensimmäinen kuukausi)

Aloitusvuosi	Muokkaajia	Muokkauksia yhteensä	muokkauksia per muokkaaja	Kumottuja muokkauksia	kumousten osuus %	editlife
2006	743	34716	46.7	273	0.8 %	0.788
2007	3393	69680	20.5	1088	1.6 %	0.757
2008	2480	41000	16.5	1023	2.5 %	0.734
2009	2170	30596	14.1	921	3 %	0.689
2010	1707	26723	15.7	614	2.3 %	0.734
2011	1408	20792	14.8	409	2 %	0.771

Uudet muokkaajat jotka ovat aloittaneet ja tehneet vuoden X aikana uuden artikkelin joka on yhä olemassa
(tarkkailujakso on muokkaajien ensimmäiset 6kk)

Aloitusvuosi	Muokkaajia	Muokkauksia yhteensä	muokkauksia per muokkaaja	Kumottuja muokkauksia	kumousten osuus %	editlife
2006	743	161145	216.9	1554	1 %	0.826
2007	3393	205580	60.6	2867	1.4 %	0.776
2008	2480	120926	48.8	2738	2.3 %	0.705
2009	2170	77941	35.9	1931	2.5 %	0.742
2010	1707	68982	40.4	1434	2.1 %	0.673
2011	1408	43484	30.9	840	1.9 %	0.750

Uudet muokkaajat jotka ovat aloittaneet ja tehneet vuoden X aikana uuden artikkelin joka on yhä olemassa
(tarkkailujakso muokkaajien ensimmäiset 12kk)

Aloitusvuosi	Muokkaajia	Muokkauksia yhteensä	muokkauksia per muokkaaja	Kumottuja muokkauksia	kumousten osuus %	editlife
2006	743	332433	447.4	3808	0.5 %	0.815
2007	3393	363219	107	5852	1.6 %	0.767
2008	2480	193145	77.9	4295	2.2 %	0.725
2009	2170	126012	58.1	2941	2.3 %	0.773
2010	1707	103607	60.7	2132	2.1 %	0.695
2011	1408	?	?	?	?	?

Muokannut aloituksesta (kuinka suuri osa aloittaneista on jatkanut muokkaamista)

Aloitusvuosi	Muokkaajia	muokannut 3-6kk päästä	muokannut 6-12kk päästä	muokannut 12-24kk päästä	muokannut vuonna 2012
2006	743	369 (49.6 %)	397 (53.4 %)	355 (47.7 %)	126 (16.9 %)
2007	3393	769 (23.9 %)	788 (23.2 %)	743 (21.8 %)	294 (8.6 %)
2008	2480	570 (22.9 %)	562 (22.6 %)	511 (20.6 %)	260 (10.4 %)
2009	2170	398 (18.3 %)	402 (18.5 %)	376 (17.3 %)	223 (10.2 %)
2010	1707	309 (18.1%)	304 (17.8%)	302 (17.6%) ?	256 (14.9%)
2011	1408	236 (16.7 %)	?	?	345 (24.5 %)

Sarakkeet

• Muokkaajia = Niiden uusien muokkaajien lukumäärä jotka ovat tehneet ensimmäisen muokkausvuotensa aikana uuden artikkelin joka on yhä olemassa
• Muokkausten lukumäärä = Muokkaajien tarkkailujakson aikana tekemien muokkausten lukumäärä
• Muokkauksia per muokkaaja = muokkausten lukumäärä / muokkaajia
• Kumousten lukumäärä = muokkaajien muokkausten vakiomuotoisilla yhteenvedoilla (kumoa/hylkää/palauta) tehtyjen kumoamisten lukumäärä
• kumousten osuus = kumousten lukumäärä / muokkausten lukumäärä
• editlife = kuinka hyvin muokkaajien teksti on säilynyt artikkeleissa (1 = kaikki teksti on säilynyt)
• tarkkailujakso = tilastossa käytetty aikajakso joka alkaa muokkaajan ensimmäisestä muokkauksesta.

Itse tulkitsen noita lukuja siten, että sekä uusien käyttäjien määrä, että se kuinka paljon he tekevät muokkauksia ja, että se miten jatkavat ovat laskeneet vuosista 2006 ja 2007. Vuodesta 2008 eteenpäin ensimmäisen kuukauden aikana tehtyjen muokkausten keskimääräinen määrä on vakiintunut. Tästä huolimatta muokkaajat eivät kuitenkaan jatka yhtä pitkään kuin ennen. Mitä tulee kumouksiin, näiden käyttäjien osalta kumousten määrä kolminkertaistuu vuosien 2006-2009 aikana huipun ollessa vuonna 2009 ja kumousten määrät ovat olleet viime vuosina laskussa.

Syy sille miksi tilastoissa ei ole vuotta 2012 ja osa vuoden 2011 tiedoista puuttuu on se, että käytin pohjana wikitrustia varten tekemääni tietokantaa jossa osa tarvitsemistani tiedoista loppuu vuoden 2012 syksyyn ja tarkkailujakso tuossa oli liukuva. Eli jos tarkkailujaksona on käytetty vuotta ja käyttäjä aloitti vaikka vuoden 2011 huhtikuussa niin tarkkailujakso jatkuu hänen kohdallaan vuoden 2012 huhtikuuhun. --Zache (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 23.14 (EET)

Voisiko muuttaa

nämä käyttäjä-sanat merkityksessa muokkaaja myös sanaksi muokkaaja. Vai onko liian iso homma hyötyyn nähden? --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 17.19 (EET)

Luulen, että ainakin nimiavaruuksissa (tms käyttäjä:Zache ) tekstin muuttaminen on liian iso muutos hyötyyn nähden. --Zache (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 08.48 (EET)

Minä ainakin sekä muokkaan että luen, ja olen käyttäjä (user), enkä pelkkä muokkaaja (editor). --Stryn (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 08.51 (EET)

Massatyngitys lähenee

Wikipedia:Wikiprojekti Korjaamo2012 lähestyy määräaikaansa - kahden viikon päästä aletaan kommenttipyynnön mukaisesti tyngittää jäljellä olevia artikkeleita. Projektin keskustelusivulla on ehdotus tyngittämisen suorittamisesta ja rajauksista. Kommenttipyynnössä luvattiin "Mikäli Merikanto tai joku muu innostuu korjaamaan artikkeleita, niin artikkeleiden korjaamiselle annetaan tarvittaessa lisäaikaa." - toivon, että halukkaat luettelevat artikkeleita tai aihepiirejä, joille tätä lisäaikaa tarvitaan. Huom. tyngityksen jälkeenkin nykyinen versio jää artikkelihistoriaan josta sen voi kaivaa korjattavaksi. --Tappinen (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 17.16 (EET)

Babylonia, Esidynastinen Egypti, Fuusioreaktori, Galileo (luotain), Inkojen historia, Inkat, Intian ja Pakistanin suhteet, Boris Jeltsin, Mayojen historia, Meksikon espanjalaisvalloitus, Radiohiiliajoitus, Ruskea kääpiö, Sahara, Sininen jättiläinen, Stonehenge, Sumer, Triton (kuu), Troija, Uranus ja Vetypommi ovat huomaamiani keskeisiä artikkeleita, joita toivon parannettavan kunnolla. --Arla 13. tammikuuta 2013 kello 19.01 (EET)

Kaikki varmaan ovat samaa mieltä, mutta nyt ei ole kysymys siitä, pitääkö niitä parantaa vai ei, vai siitä, onko joku valmis sen tekemään.--Tanár 13. tammikuuta 2013 kello 20.56 (EET)

Tietääkö joku käyttäjän Käyttäjä:Joku muu sähköpostiosoitetta? --Jmk (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 11.22 (EET)

En, ja vaikka tietäisinkin, niin en sitä julkisesti kertoisi. --Stryn (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 11.38 (EET)

Onko jossain lista niistä tyngitettävistä artikkeleista? --ML (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 11.45 (EET)

Luokka:Korjattavat_2012 --Zache (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 11.48 (EET)

Tarkennuksena sen verran, että luokassa on kaikki artikkelit, joita tämä projekti on pyrkinyt kunnostamaan. Noista iso osa on kuitenkin pääosin kunnossa, mutta joukossa on silti mukana pitkiä artikkeleita, jotka ovat omia käännöksiä ja/tai pitkiä jaaritteluita. Tässä on projektiin aktiivisesti osallistuneet luetelleet artikkeleita, joissa on paljon kysymyksiä. --PtG (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 11.57 (EET)

Tarkennuksen tarkennus: ne noin 500 artikkelia joiden katsotaan olevan ihan kunnossa jo on poistettu tuosta luokasta, noita kaikkia uhkaa "tyngitys" tai ainakin lähteettömiksi, epäilyttäviksi tms. merkittyjen osien poisto. --Tappinen (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 15.09 (EET)

Yllälueteltujen tärkeiden artikkelien laatu on kieltämättä "less than optimal". Koska parantajaa ei näy, voidaan nähdäkseni tehdä kolme asiaa - mikä teistä olisi paras:

1. Poistetaan epämääräinen haahuilu niistä (tää on se mitä sanotaan tyngitykseksi)
2. merkitään selkeästi ongelmamallineilla epäluotettavan oloiset kohdat
3. jätetään nykyiselleen

Avaan projektisivulla keskustelun kyseisten artikkelien nykytilasta ja ongelmista. Täällä kahvihuoneessa voisi vetää yleistä linjaa. --Tappinen (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 17.10 (EET)

Jos artikkeli on joka tapauksessa sellainen, että se vaatii uudelleenkirjoittamista niin olen itse eniten vaihtoehto 1:n kannalla. Se että artikkeli on lyhyt nostaa sitä todennäköisyyttä, että joku sen muokkaamiseen tarttuu. Mikäli artikkeli on jostain epäoleellisesta aiheesta ja korjattava lätkien lisääminen onnistuu vaivattomammin kuin tyngitys, niin niissä sekin on ihan ok. Se, että jätetään nykyiselleen tarkoittaa sitä että artikkeli on samassa jamassa vielä viiden vuoden päästäkin joka ei ainakaan keskeisempien artikkeleiden kohdalla ole varmaankaan se toivottu vaihtoehto. --Zache (keskustelu) 20. tammikuuta 2013 kello 08.54 (EET)

Zachen kanssa samaa mieltä, mutta tietysti artikkeli pitää lukea todella hyvin ennen kuin voi päättää kuinka lyhyeksi se pitää tyngittää. Näissä korjaamoluokan pitkissä artikkeleissa on joka tapauksessa selvästi varaa tiivistämiseen, sillä monissa on todella paljon toistoa. Lisäksi lyhyttä artikkelia on myös helpompi myöhemmin laajentaa kuin pitkää lähteetöntä artikkelia, jossa on epämääräistä haahuilua. Näitä artikkeleita olen muutamia korjannut, ja joissain olen vain päätynyt siihen, että olen kirjoittanut huomattavan paljon täysin omin sanoin uudelleen, kun olen löytänyt hyvän lähteen. Toisaalta joukossa on myös artikkeleita, joihin en ole juuri koskenut pientä kielenhuoltoa lukuunottamatta. --PtG (keskustelu) 20. tammikuuta 2013 kello 09.40 (EET)

Jos yleisen linjan veto on liian vaikeaa, niin otetaan esimerkiksi Esidynastinen Egypti. Jokaisen kappaleen alussa on nyt lähteistetty lause. Mitä tehdään kappaleen loppuosalle ? --Tappinen (keskustelu) 20. tammikuuta 2013 kello 00.49 (EET)

Kommenttipyynnön valvonta

Lievästi OT, kun en ole projektia seurannut pätkääkään: eli kommenttipyynnön ratkaisu on edelleen kokonaisuudessaan voimassa, mukaan lukien muokkausoikeuden rajoittaminen? Meinaan vaan, että jos on, niin sitä kohtaa kierretään koko ajan. --Otrfan (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 12.00 (EET)

Kaipa se on. Onko merikanto vaihtanut tunnusta/siirtynyt muokkaamaan kirjautumatta sisään? (tai siis millä tunnuksella/ip:llä muokkaa tällä hetkellä)--Zache (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 12.20 (EET)

Ei liene epäilystäkään: [8] --Otrfan (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 12.29 (EET)

Pitäisiköhän tehdä osoitepaljastus kun tuolla saattaa ola joku tunnuskin… –Makele-90 (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 14.09 (EET)

Niin näyttäisi olevan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/Moorcock . --J (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 02.56 (EET)

Kookas.fi

Wikipediassa on vajaa 50 linkkiä sivustolle Kookas.fi. En oikein saanut selvää että mistä tuossa Kookas -sivussa on kyse. Joten, onko linkit tuolle sivustolle aiheellisia a) lähteenä tai viitteenä b) Aiheesta muualla osiossa? Itse en käyttäisi ainakaan lähteenä. --Harriv (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 11.19 (EET)

Heh, mietin juuri päinvastaista. En pistäisi linkkejä aiheesta muualle osioon kuin poikkeustapauksissa, koska hyvin todennäköisesti löytyy paljon parempiakin aiheesta muualla linkkejä. Lähteenä antaisin olla, koska Kookas ei näytä käyttävään Wikipediaa lähteenään ja jos Kookasta on käytetty täällä lähteenä niin tämä on itsessään ihan hyödyllinen tieto vaikka linkit pyrittäisiinkin korvaamaan paremmilla lähteillä. (ei se siis missään mielessä ole hyvä lähde)--Zache (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 11.31 (EET)

Huonojen (tai jopa kelvottomien) lähteiden merkitseminen onkin mielenkiintoinen juttu. Rehellisyys ja avoimuus kai olisi parhaimmillaan, jos tiedon todellinen lähde (= mistä muokkaaja sen otti) merkitään silloinkin, kun ko. lähdettä ei pidetä erityisen hyvänä. Vaihtoehtonahan tuntuu olevan, että tiedot tupsahtavat tänne ilman minkäänlaista osviittaa siitä, mistä ne ovat peräisin. – Ääriesimerkkinä ovat tietyt tiedonlähteet, joita on käytännössä suorastaan kielletty merkitsemästä lähteeksi (vieraskieliset Wikipediat). Sitten niitä kuitenkin tosiasiassa käytetään lähteenä mutta jätetään merkitsemättä. --Jmk (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 11.39 (EET)

Vieraskielisten wikien käyttöä lähteenä on joskus ohjeistettu merkitsemään yhteenvetoon. Itsekin olen sitä joskus harrastanut, esimerkiksi hakenut kaupungin koordinaatit sieltä. --Tappinen (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 11.56 (EET)

Ajan kuluessa muokkausyhteenveto on sitten jossain siellä artikkelin historiassa, josta satunnainen lukija ei edes katso, ja sekin joka yrittää tiedon lähteen tosissaan löytää, joutuu koluamaan historiaa jonkun aikaa että löytää missä muokkauksessa tietty teksti artikkeliin tupsahti. --Jmk (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 12.04 (EET)

Totta. Käytin koordinaatteja esimerkkinä tiedosta jota ei yleensä tartte kyseenalaistaa - kaupunki-mallineessa ne tulee heti testattua sijaintikartan kanssa ja vertailukartta on esim. väkiluvun lähteenä käyttämässäni Citypopulation-sivustossa. Mutta joskus joku voi miettiä että miksi just nuo desimaalit. --Tappinen (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 13.50 (EET)

Niin no, koordinaateille ei yleensäkään ole laitettu eikä vaadittu lähdemerkintöjä. En tiedä onko asiasta koskaan varsinaisesti puhuttu, mutta ensinääkään koordinaateissa ei oikein ole luontevaa paikkaa lähdemerkinnälle (no, ehkä sinne {{coord}}-mallinekutsuun voisi piilomerkinnän upottaa) ja toiseksi voidaan varmaan ajatella, että koordinaatit eivät ole sellaista varsinaista tietosisältöä, joka pitäisikään lähteistää, vaan eräänlainen lisätietolinkki, verrattavissa Aiheesta muualla -osioon. --Jmk (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 17.21 (EET)

Ehkä voidaan niinkin ajatella, että koordinaatit ovat itse oma lähdemerkintänsä: jos ne kerran vievät karttaan, jossa näkyy artikkelin tarkoittama kohde, niin siitähän sen näkee että sieltä näkyy artikkelin tarkoittama kohde. --Jmk (keskustelu) 24. tammikuuta 2013 kello 10.57 (EET)

Hyvä että merkitään mistä tieto on peräisin, mutta se ei paljoa tilannetta paranna tässä tapauksessa. Kookas.fi ei kerro kuka tekstit on kirjoittanut tai mistä ne on peräisin - tai edes sitä kuka on kookas.fi -palvelun takana. Lähteiden pitäisi olla kuitenkin ennestään hyvämaineisen julkaisijan julkaisemia. --Harriv (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 12.01 (EET)

No eiköhän Kookaksen käyttöehdot kerro tuossa mielessä ihan tarpeeksi: 3.1 KOOKAS.fi ei takaa palvelussa julkaistujen tekstien, kuvien, linkkien, videoiden, audioiden, erilaisten animaatioiden tai muiden teknisesti tallennettujen tietojen toimivuutta. Ne voivat sisältää teknisiä tai sisällöllisiä virheitä tai virheellisyyksiä. KOOKAS.fi ei vastaa palvelussa tai palvelun käyttämiseksi tarvittavien ohjelmien toimivuudesta tai niissä esiintyvien virheiden tai häiriöiden vuoksi käyttäjälle aiheutuneista välittömistä tai välillisistä vahingoista., käyttöehdot. Eli se on Wikipedian kannalta epäluotettava lähde. --Zache (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 12.04 (EET)

Jep, luin tuon. Ajattelin vain että löytyisikö joltain tarkempaa tietoa mistä tuolla sivustolla on kyse. --Harriv (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 12.18 (EET)

Olen Zachen kanssa pitkälti samaa mieltä. AM-linkeistä ne voi kyllä suoraan poistaa, eikä lähteiksikään ole oikein sopivia. Mutta siis lähteenä varmaan tyhjää parempi, ja ajaa asiansa sen aikaan, kun löydetään parempi lähde. Kookas.fi ei tosiaan kerro, mistä sen artikkelit ovat peräisin, ja ainakin palvelun alkuaikoina sillä oli joitain tekijänoikeuskiistoja uutispalvelujensa kohdalla. --PtG (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 12.14 (EET)

Muuttaako se tilannetta mihinkään, onko tiedon lähteenä anonyymin muokkaajan korvien väli vai alkuperältään hämärät artikkelit. --Harriv (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 12.18 (EET)

No ainakin sen verran, että pystytään katsomaan a.) millä sivulla on linkkejä kookkaaseen ja b.) pystytään näkemään mitä sillä lähteeksi sanotulla sivulla on ollut. --Zache (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 12.21 (EET)

Ehkä olen vähän hitaalla tänään, mutta mitä iloa noista kummastakaan on? --Harriv (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 12.24 (EET)

Ensimmäistä voidaan käyttää siihen jos joku viitsii nähdä vaivaa linkkien korvaamiseen ja jälkimmäistä siihen, että jos halutaan saada kontekstia siihen mitä artikkelissa lukee. --Zache (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 12.32 (EET)

Jos artikkelin tieto on peräisin sivustolta, on ehdottomasti parempi merkitä se lähteeksi kuin lisätä tieto lähteettömänä. Lukijan on todella helppoa luottaa vain "Wikipedian sanaan" (perusteltua tai ei), ja lähteen merkitseminen antaa lukijalle ainakin mahdollisuuden käyttää normaalia lähdekritiikkiä vaikka odotukset Wikipedian laadusta olisivatkin perusteettoman korkealla. Toki kyseenalaisia lähteitä on ehdottoman kannatettavaa korvata luotettavilla lähteillä, ja tarpeen mukaan kyseenalaisia kohtia voi poistaa kokonaan jos luotettavaa lähdettä ei löydy, mutta lähdeviittauksen poistaminen ja tiedon jättäminen lähteettömänä artikkeliin olisi karhunpalvelus lukijalle. Jafeluv (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 13.51 (EET)

Jos kookas.fi:tä pidetään epämääräisenä lähteenä, niin mitä saavutetaan sillä että sinne linkitetään? Annetaan signaali että on tässä lähde, mutta kun sitä lukija kriittisesti katsoo (jos jaksaa), niin ei se olekaan lähde joka oikeasti lisäisi tekstin luotettavuutta. --Harriv (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 14.19 (EET)

Jos ongelmana on, että "annetaan signaali" että lähde lisää tekstin luotettavuutta, kun tarkoitus oli päinvastainen, niin voisiko siihen lähdemerkintään liittää lukijaa varten merkinnän että lähde on heikko ja epäluotettava. --Jmk (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 14.53 (EET)

Onhan sekin vaihtoehto. Enkkuwikin puolella käytetään tällaista mallinetta. Jafeluv (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 14.57 (EET)

Voiko Wikipedia kategorisesti arvioida ja määritellä mitään julkaisua, joka julkaistaan verkossa? Verkkojulkaisemisen muuttuvasta luonteesta johtuen esimerkiksi kookas,fi saattaa muuttaa toimitusperiaatetta vaikkapa vain jonkin artikkelin kohdalla. Validiteetti pitää arvioida tapauskohtaisesti ja kirjoittajien pitää se pystyä tekemään normaalin Wikipedian toimitusprosessin mukaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 15.06 (EET)

Puhun nyt kaikista kookaksen aritkkeleista yhtenä könttinä, koska en jaksa tarkistaa jokaista erikseen. Kategorisesti ja mekaanisesti on estetty ainakin spämmiä sivustokohtaisesti: Järjestelmäviesti:Spam-blacklist. --Harriv (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 15.51 (EET)

Eikös spämmin esto ole tehty tekniikan, siis niiden leviämisen estämisen, ei niinkään viestien mahdollisen sisällön takia? Jos kirjoittaja ja toimittaja ei ole lukenut kaikkia artikkeleita, täyttä käyttökieltoa ei voi myöntää, käsittääkseni. Joka tapauksessa parempi antaa kirjoittajille valta määritellä itse kuin "ylhäältä alas" periaatteella.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 17.50 (EET)

Olen tässä Jafeluvin kannalla. Mielestäni lähde on ilman muuta jätettävä. Jos taas lähdettä pidetään sellaisena, että sitä ei voi hyväksyä, on myös koko väite poistettava. Eli mielummin huonokin lähde kuin ei lähdettä lainkaan. Muutenkin olen sitä mieltä, että lähteitä voisi hyvin korvata paremmilla ajan kuluessa. Esim. nettilinkeistä pitäisi päästä eroon ja siirtyä painettuihin lähteisiin. --Jannex (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 16.42 (EET)

Olen joskus ihmetellyt samaa, että mistä on Kookas-sivustossa kymysys. Ja sitä, että voiko linkittää, ehkä olen joskus linkittänytkin, mutta jos on ollut parempaa tietoa, muuttanut sinne. Kirjoitukset ovat enimmäkseen esseistiikkaa, blogiin verrattavissa olevia tekstejä, joka yrittää näyttää ensyklopedialta. Eli ei käy tietolähteenä viitteisiin. Mutta muutamia omaperäisiä juttuja loytyy, sellaisista aiheista joista ei netissä juuri ole. Niistä am-osioon voi mielestäni laittaa. Lähteiden käyttöön muokkaajia ei saa liikaa paapoa, koska heitä on ohjattava itsenäiseen lähdekritiikkiin eikä sääntöjen noudattaamiseen. Jonkin verran noissa muokkaajien kysymyksissä on tuollaista mekaanista ajattelua, että kaikesta pitäisi tehdä sääntä ja käytäntö.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 13.40 (EET)

Linkki vuosien takaiseen Kookas-keskusteluun [9] kertonee sen arvosta. --Abc10 (keskustelu) 18. tammikuuta 2013 kello 18.28 (EET)