Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 20

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Verkkouutiset: Suomen talouselämän vaikuttajien elämänkertoja nettiin

Tulipa tuollainen uutinen vastaan kuin, että suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisee netissä talouselämän vaikuttajien pienoiselämänkertoja ja muutenkin tuo Biografiakeskuksen tietokanta näyttää varsin pätevältä kapineelta artikkelien lähteistykseen. --Zache 3. syyskuuta 2009 kello 13.40 (EEST)

Mielenkiintoista, ja erinomainen asia. Biografiakeskuksen artikkeleista on aiemmin osa ollut vapaasti luettavissa, osa vain maksullisen palvelun kautta. Perustetta jaolle on tiedä. Tämän uuden elämäkerraston rahoittajilla on ehkä ollut niin paljon varoja, että julkaisu ei tarvitse enää käyttäjien rahoitusta, mene tiedä. --Ulrika 3. syyskuuta 2009 kello 14.47 (EEST)

Vähän tunnettuja, laadukkaita biografiatietokantoja on useita. Esim. Porvarillisen työn arkiston kokoomuspoliitikkojen biografiat. --Ras

Lisää biografioita: Nobel Prize sisältää biografiatietoja, joilla voisi täydentää monen nobelistin nykyisin lähteetöntä tynkäartikkelia. --Tappinen 3. syyskuuta 2009 kello 22.59 (EEST)

Välityslautakunta

Ottamatta kantaa itse välityslautakunnan vaaliin, niin saanen tuoda sivustakatsojan näkökannan asiaan. Kun henkilö tulee valituksi välityslautakuntaa niin hänen tulee luopua kaikista muista Wikipedian luottamustehtävistä, esimerkiksi ylläpiptäjän- ja byrokraatin tehtvistä. Jos hän taas välityslautakunnan jäsenenä ollessaan tulee valituksi ylläpitäjäksi tai byrokraatiksi niin hän luopuu paikastaan välityslautakunnan jäsenenä. Minusta kumuloituvat mandaatit ovat vieras ilmiö nykyisessä pohjoismaisessa yhteiskunnassa. Välityslautakunnan tulee olla muista toimista ja sidonnaisuuksista erillään oleva instituutio. Eihän korkeimman oikeuden jäsenetkään ole kansanedustajia oman toimensa ohessa! Vallan kolmijako olisi syytä toteuttaa: käyttäjät=eduskunta, Ylläpitäjät ja byrokraati=hallitus ja välityslautakunta=oikeuslaitos. Ystävällisin terveisin Alexius Manfelt. Kommentin jätti 88.114.173.91 (keskustelu – muokkaukset) 12. syyskuuta 2009 kello 10.49

Minusta taas ylläpitäjyys ei ole mitenkään erityisesti luottamustoimi, vaan pikemminkin siivoojan tai talonmiehen tehtävä. Käyttäjät, jotka ovat innokkaasti siivonneet roskia ja muuten pitäneet paikkoja kunnossa, saavat käyttöönsä vähän parempia siivousvälineitä. Kun he suostuvat tekemään korvauksetta noita hommia, saavat ainakin minulta hatunnoston ja kunnioitusta, enkä haluaisi ottaa heiltä siivoojan ja talonmiehen työkaluja pois vain sen takia, että heitä halutaan vielä muihinkin tehtäviin. --Ryhanen 12. syyskuuta 2009 kello 19.58 (EEST)

Vallan kolmijakoperiaatteen mukaan poliisi vastaisi ylläpitäjiä. Wikipediassa jotkut pikkupoliisit pyrkivät myös ottamaan haltuunsa lainsäädäntö- ja tuomiovallan. Mutta vallankäyttöähän ylläpitäjyys on, ja täytyy olla jokseenkin sinisilmäinen jos ei sitä näe. Pahinta tietysti on, että työkalut saa haltuunsa ikuisiksi ajoiksi ilman että sopivuutta milloinkaan testataan. Ja nyt näkyykin takaoikealta tulevan kommentti, että ylläpitäjän saa pois äänestämällä. Juu niin saa, eh, mutta kyllä jotkut näyttävät takertuvan siihen hämmästyttävän sitkeästi. Vain harva on ymmärtänyt luopua ihan itse, mikä olisi tietysti kaikkien kannalta paras ratkaisu, siihen asti kunnes määräaikaisuus toteutuu. Valta maistuu makealta. Mutta hyvä ajatus mietittäväksi: ylläpitäjyys (ainakin) tauolle välityslautatyöskentelyn ajaksi. --Ulrika 16. syyskuuta 2009 kello 13.39 (EEST)

Täsmennys: tarkoittaako ylläoleva "välityslautakuntatyöskentely" sitä rajattua aikaa, jolloin lautakunta todella työskentelee jonkun tapauksen parissa (esim. viime vuonna yksi kuukausi kahdestatoista) vai koko kaksivuotiskautta ? Viimeksihän ei-ylläpitäjien oikeuksia piti tilapäisesti laajentaa käsittelyn ajaksi, jotta he pääsivät lukemaan poistettua materiaalia. --Tappinen 16. syyskuuta 2009 kello 13.54 (EEST)

Ajatuksena ihana, mutta en pidä tarpeellisena. Ylläpitäjyys ei ole niin iso juttu. Saman tien voisi vaatia, että välityslautakunnan jäsenet eivät saisi muokata artikkeleita lainkaan toimikautensa aikana. :) Gopase+f 16. syyskuuta 2009 kello 13.56 (EEST)

Ennemmin voisi harkita sitä, että kaikki välityslautakunnan jäsenet saisivat ylläpito-oikeudet toimikauden ajaksi. Siinä tulisi niitä niitä määräaikaisia ylläpitäjiäkin, joita jotkut kovasti kaipaavat. --Otrfan 16. syyskuuta 2009 kello 13.59 (EEST)

Tämä kuulostaa järkevältä ottaen huomioon, että jo nyt lautakunnan jäsenille on annettu teknisesti ylläpito-oikeudet tehtävän hoitamisen mahdollistamiseksi. Jos joku nauttii niin laajaa luottamusta, että tulee valituksi lautakuntaan voidaan hänelle varmasti ylläpito-oikeudetkin ainakin siksi aikaa antaa. --Joonasl (kerro) 16. syyskuuta 2009 kello 14.02 (EEST)

Tämä voisi olla järkevää. Varsinkin, kun oikeudet kuitenkin tarvitaan tehtävän hoitoon. Otetaan sitten pois, jos niitä ei osata käyttää/olla käyttämättä. Gopase+f 16. syyskuuta 2009 kello 14.12 (EEST)

Jos oikeus annetaan määräaikaisesti, niin ei siihen tarvitse mitään oikeuksien käyttövelvoitetta laittaa, vaikka tokihan oikeuksien käyttö toivottavaa olisi. Töitä riittää. Viimeksi oli vähän huvittavaa, että lautakunnan jäsenille jouduttiin kikkailemaan tarvittavia lisäoikeuksia poistettujen sivujen katseluun, ja samalla varoittamaan, että "sitä ja sitä oikeutta ei sitten saa käyttää". --Otrfan 16. syyskuuta 2009 kello 14.20 (EEST)

Kauttaviivani ilmeisesti aiheutti pienen tulkintavaikeuden. Tarkoitin: "Otetaan sitten pois, jos niitä ei osata käyttää tai jos niitä ei osata olla käyttämättä." Gopase+f 16. syyskuuta 2009 kello 14.44 (EEST)

Ymmärsin tarkoittamasi, heti kun olin jättänyt oman kommenttini :) --Otrfan 16. syyskuuta 2009 kello 14.47 (EEST)

Joo, siis ylläpito-oikeus otetaan välityslautakunnan jäseneltä pois, jos hän käyttää sitä muuhun kuin sivujen katseluun. Näin oli ainakin tarkoitus. Ehkä ilmiselvästä vahingosta olisi voinut neuvotella. Oikeuksia ei tarvitse olla silloin kun ei ole asiaa vireillä. Mutta nyt olen lukevinani lokista että Str4nd on siirtänyt ei-ylläpitäjä-lautakunnanjäsenet arbcom-listaan, jonka jäsenillä näyttäisi olevan oikeus sivujen palautukseen. Ei siis esimerkiksi estojen laittoon tms. Tarkoitushan oli tietenkin että vain sivujen selaukseen eli esikatseluun riittäisi, mutta parempihan tämäkin vaihtoehto on. Enemmän ihmetyttää nyt se että itse arbcom-listalla ei näy ketään vaikka oikeuslokissa muutos näkyy. Mikä lie takana? --Höyhens 16. syyskuuta 2009 kello 16.58 (EEST)

Käsittelyn jälkeen käyttäjät poistetaan ryhmästä, ilmeisesti juuri tuon palautusoikeuden takia:[1] --Otrfan 16. syyskuuta 2009 kello 17.02 (EEST)

Joo, taisin tarkastella käyttöoikeuslokia huolimattomasti. Joka tapauksessa en mielestäni pyytänytkään neljälle ei-ylläpitäjäjäsenelle oikeuksia kuin käsittelyn ajaksi. Asiasta kannattaa varmaan neuvotella. --Höyhens 16. syyskuuta 2009 kello 23.25 (EEST)

Lautakunnan jäsen ei saa käyttää oikeuksia muuhun kuin poistettujen viestien katselemiseen, mikä kirjattiin keskustelussa käytännön muutoksesta. Oikeuksia ei ole teknisesti sen paremmin kuin muutenkaan, jos jäsentä on kielletty käyttämästä oikeuksia muuhun. Järkevyyttä en tässä näe miltään suunnalta katsoen. --Ulrika 16. syyskuuta 2009 kello 14.40 (EEST)

Niin, kuten sanoin, teknisesti ylläpito-oikeudet annettiin (ts. liitettiin ryhmään ylläpitäjät [2]) että poistettuja muokkausia saattoi katsoa, mutta oikeuksien muu käyttö oli kiellettyä. Olen samaa mieltä Otrfanin kanssa siitä, että tällainen on aika huvittavaa ja tarpeetonta kikkailua. --Joonasl (kerro) 16. syyskuuta 2009 kello 14.46 (EEST)

Str4nd sai luotua käyttäjäryhmän arbcom, mutta jotain ylimääräisiä oikeuksia sille muistaakseni jäi. Turhaksi kikkailuksi kuitenkin meni, ottaen huomioon, että välityslautakunnan jäseniä kohtaan luottamus riittää täysien ylläpito-oikeuksien antamiseksikin. Edit: jonkun aikaa ehtivät olla ylläpitäjät-ryhmässäkin. --Otrfan 16. syyskuuta 2009 kello 14.51 (EEST)

Teknisesti oikeudet oli - en ole ihan varma mitä kaikkea str4nd sai rajattua oikeuksien ulkopuolelle. --Otrfan 16. syyskuuta 2009 kello 14.43 (EEST)

Oikeuksia ei ollut teknisesti(kään), sen sijaan mahdollisuus väärinkäytökseen oli kyllä teknisesti olemassa, en edes ymmärrä miten oikeus voitaisiin antaa teknisesti, vai tarkoitetaankohan tässä teknisellä (engl technically) teoreettista mahdollisuutta. Yritetään ymmärtää suomen kielen sanat niin kuin ovat. --Ulrika 16. syyskuuta 2009 kello 15.11 (EEST)

Teknisesti oikeudet olivat, eli käyttäjät olivat käyttäjäryhmässä "ylläpitäjät" - lupaa kaikkien oikeuksien käyttämiseen ei ollut. --Otrfan 16. syyskuuta 2009 kello 15.14 (EEST)

Ylläpito-oikeudet välityslautakunnan ei-ylläpitäjäjäsenillä olivat alle kaksi vuorokautta, minkä jälkeen heidät muutettiin käyttäjäryhmän arbcom jäseniksi. Kyseisen käyttäjäryhmän jäsenillä on poistettujen sivujen katselun lisäksi tekninen mahdollisuus sivujen palauttamiseen. Aiheesta käyty keskustelu löytyy arkistosta. –Ejs-80 16. syyskuuta 2009 kello 15.21 (EEST)

Ei voi olla oikeutta, jos oikeus on poistettu ja käyttö on kielletty, vaikka työkaluja on teknisesti ja teoriassa mahdollista (väärin)käyttää. --Ulrika 16. syyskuuta 2009 kello 15.37 (EEST)

Ja ilmeisesti tuon sivujen poistopalautusmahdollisuuden takia välityslautakunnan jäsenet laitetaan arbcom-ryhmään ainoastaan käsittelyn ajaksi, ja sen päätyttyä poistetaan ryhmästä. Ylimääräistä temppuilua, sanon minä. --Otrfan 16. syyskuuta 2009 kello 15.37 (EEST)

Kyllä minunkin mielestäni lautakunnan ei-ylläpitäjäjäsenet voisivat olla tuossa arbcom-ryhmässä koko toimikautensa ajan (oikeutta mahdollisuutta sivujen poistoon ei siis ollut, palautukseen kylläkin). –Ejs-80 16. syyskuuta 2009 kello 15.40 (EEST) EDIT: –Ejs-80 16. syyskuuta 2009 kello 15.44 (EEST)

Tämä tuntuisi selkeältä. Välityslautakunnan jäsen voisi näin tutkia poistettuja sivuja jo ennen tapausten käsittelyä. --Jisis (keskustelu) 16. syyskuuta 2009 kello 16.01 (EEST)

Sama minusta. Vähän ihmettelin, kun tuo toiminto poistui. -tKahkonen 16. syyskuuta 2009 kello 19.33 (EEST)

Rehellisesti sanoen en nyt ymmärrä Ulrikan näkemystä siitä ettei joku voisi olla käyttämättä mahdollisuutta joka hänelle annetaan. Jokaisella meistä on teknisesti mahdollisuus ampua joku lähimmäinen, mutta kun se on säännöissä kiellettyä niin emme sitä tee. Joku poikkeus isoon joukkoon aina mahtuu. En todellakaan uskonut, että Myrtti, Kahkonen, Tomisti tai Uvainio rupeaisi esimerkiksi lätkimään estoja ihmisille ja poistamaan artikkeleita heti kun teknis-teoreettinen mahdollisuus annetaan. Välityslautakunta on luottamustehtävä. Sen sijaan vallan kolmijakoa en tänne kannata koskei täällä ole demokratiaakaan joka on sen edellytys. Tämä on edelleenkin vain tietosanakirjan toimitus. Manfeltille terveisiä. --Höyhens 16. syyskuuta 2009 kello 23.25 (EEST)

Ihan hyvä idea. Ehkä oikeudet voisivat myös jäädä voimaan välityslautakuntakauden jälkeenkin. -- Jniemenmaa 16. syyskuuta 2009 kello 15.22 (EEST)

On ollut käyttäjiä, jotka eivät ole halunneet ylläpitäjäksi mutta suostuneet ryhtymään ehdolle välityslautakuntaan (esim. Silvonen vuosi sitten). Ei ole mielestäni järkevää tehdä tällaisen valinnan tekemistä mahdottomaksi. –Ejs-80 16. syyskuuta 2009 kello 15.54 (EEST)

Peesaan tätä. --Jisis (keskustelu) 16. syyskuuta 2009 kello 16.01 (EEST)

Miksi joku haluaisi välityslautakuntaan, muttei ylläpitäjän oikeuksia? Minusta ei ole järkevää tyrmätä hyvää ideaa näin pienen asian takia. -- Jniemenmaa 16. syyskuuta 2009 kello 16.25 (EEST)

Tai miksi joku haluaisi ylläpitäjäksi mutta ei välityslautakuntaan (heitäkin on)? Syitä on varmasti monia ja jokaisella omansa; jotkut esimerkiksi kokevat, että käyttäjät odottavat ylläpitäjiltä suurempaa aktiviteettia kuin lautakunnan jäseniltä jne. –Ejs-80 16. syyskuuta 2009 kello 16.29 (EEST)

Silvosen lisäksi ainakin Kahkonen ja Elena ovat olleet ehdolla lautakuntaan (ja valittukin) mutta eivät ole kysyttäessä suostuneet ylläpitäjäehdokkaiksi. Linkit kieltäytymisiin: Silvonen (suostuminen lautakuntaehdokkaaksi), Kahkonen ja Elena. –Ejs-80 16. syyskuuta 2009 kello 16.37 (EEST)

Eihän lautakunnan jäsenyyden mukanaan tuoman ylläpitäjyyden tarvitse olla pakollinen. Ottaa ken tahtoo, mutta kyllä se hommia helpottaisi. Mitäs nykyään tehdään lautakunnan jäsenelle, joka vahingossa palauttaa sivun? Nuhdellaan ja erotetaan lautakunnasta? Ei tarvitsisi miettiä tuollaisia. --Otrfan 16. syyskuuta 2009 kello 16.45 (EEST)

Käyhän tämäkin. Ja jos lautakunnan jäsen ei halua oikeuksia niin saa olla lukematta poistettuja sivuja. Eihän niitä kukaan voi pakottaa lukemaan muutenkaan... :) -- Jniemenmaa 16. syyskuuta 2009 kello 16.48 (EEST)

Vapaaehtoista sen ylläpitäjyyden pitäisi tosiaan olla, jos siihen mentäisiin kaikkien välityslautakunnan jäsenten kohdalla. Tosin tämähän olisi täysin ristiriidassa ylläpitäjäkiintiöiden tai lautakunnan ylläpitäjättömyysvaatimuksen kanssa, mitä ajatuksia useat käyttäjät ovat esittäneet. Tuskin kukaan haluaa vahinkojen takia lautakuntalaisia erottaa, ja ongelmahan on tässä tapauksessa ohjelmistollinen. –Ejs-80 16. syyskuuta 2009 kello 16.54 (EEST)

Sanookohan tämäkään itse asiassa mitään siitä olisivatko he asettuneet ehdolle jos ylläpito-oikeudet olisi tulleet kaupan päällä. Esim. Silvonenkaan ei minusta suoraan sano ettei missään tapauksessa halua ylläpitäjäksi. -- Jniemenmaa 16. syyskuuta 2009 kello 16.48 (EEST)

Enpä tiedä. Kahkonen oli ainakin jo lautakunnan jäsen kieltäytyessään yp-ehdokkuudesta, jos sillä on jotain merkitystä. Niin, ja Silvosella on käyttäjäsivullaan malline {{Käyttäjä Ylläpitäjä-ei}}. –Ejs-80 16. syyskuuta 2009 kello 16.57 (EEST)

Ensimmäisen kerran kieltäytyessäni lautakuntaa ei ollut vielä olemassa. -tKahkonen 16. syyskuuta 2009 kello 19.33 (EEST)

Joo, siis tarkoitus oli viitata heinäkuussa 2008 tapahtuneeseen kieltäytymiseen (en tiedä, monesko oli kyseessä) esimerkkinä lautakunnan jäsenestä, joka ei halunnut olla ylläpitäjä. –Ejs-80 16. syyskuuta 2009 kello 19.47 (EEST)

Myös Käyttäjä:Myrtti halusi luopua ylläpitäjyydestään ja sen jälkeen tuli valituksi välityslautakuntaan. --Jisis (keskustelu) 16. syyskuuta 2009 kello 16.57 (EEST)

Lisäksi MiPe luopui ylläpitäjyydestä eikä halunnut yrittää sellaiseksi uudelleen (sanoi kyllästyneensä ”ylläpitäjät vastaan tavalliset käyttäjät” -vastakkainasetteluun) mutta suostui tänä vuonna välityslautakuntaehdokkaaksi. –Ejs-80 16. syyskuuta 2009 kello 17.15 (EEST)

Alexius Manfeltin ehdotus on kannatettava, joskin sen järjestämisessä voi tulla esiin odottamattomia kommervenkkeja ja ongelmia. Käytännössä välityslautakunnan jäsen ei voisi asettua ehdolle ylläpitäjäksi ennen kautensa päättymistä. Välityslautakuntaan valittu ylläpitäjä joutuisi luovuttamaan oikeutensa koipussiin pestin ajaksi. Eroaminen kesken välityslautakunnan kauden, jotta voisi hakea ylläpitäjyyttä, olisi äänestäjien jättämistä. Otrfanin idea kaikkien välityslautakunnan jäsenten yp-oikeuksista on harkitsemisen arvoinen lähinnä siksi, että se voisi olla tie avata varovaisesti päätä määräaikaisuudelle. Villeimmissä kuvitelmissani voin nähdä ylläpitäjien kaksi kastia: elinikäiset ja määräaikaiset, joista jälkimmäisten vaatimukset äänestyksessä olisivat pienemmät. Kukin voisi sitten päättää haluaako hakea pysyvää mandaattia vaiko riittääkö puhti määräaikaiseen pestiin paremmin.--Khaosaming 16. syyskuuta 2009 kello 15.21 (EEST)

Jos mentäisiin siihen, että ylläpitäjä ei voi olla välityslautakunnan jäsen, niin kyllä käyttäjällä itsellään pitäisi olla mahdollisuus valita, kummasta tehtävästä hän luopuu (ainakin tässä vaiheessa, kun asiasta ei ole aiemmin mitään sovittu). –Ejs-80 16. syyskuuta 2009 kello 15.35 (EEST)

Ja minä luopuisin sitten ennemmin välityslautakunnasta, mutta ehkä minut luovutetaan siitä kohta muutenkin. ;) --Höyhens 16. syyskuuta 2009 kello 17.01 (EEST)

Sama juttu täällä päässä, ja ilmoitinkin asiasta ehdokaskeskustelusivullani, jotta käyttäjä voi halutessaan jättää kannattamatta minua jo pelkästään tuon perusteella. –Ejs-80 16. syyskuuta 2009 kello 17.05 (EEST)

En näe erityisen merkittävänä ongelmana sitä, että ylläpitäjillä säilyvät ylläpito-oikeudet välityslautakunta-ajan. Mahdollisia väärinkäytöksiä joka tapauksessa tarkkaillaan käyttäjien taholta, puolueellisuus taas ei liity siihen onko henkilöllä ylläpitäjän oikeudet vai ei. Vallan kolmijako on kannatettava asia, mutta pitää muistaa, että me toimimme parinsadan aktiivisen wikikäyttäjän harrastusluontoisessa yhteisössä. Näin pienessä yhteisössä ei kannata uhrata esimerkiksi puolen tusinan aktiivisen ylläpitäjän ylläpitotyöpanosta heidän välityslautakunta-ajakseen. Turhaa byrokratiaa kannattaa välttää, ja suosio yksinkertaisia ratkaisuja, ohjeistaa toimintaa ja luottaa käyttäjiin.

Ja huolimatta siitä että itse kuulun joukkoon "välityslautakuntaehdokkaat jotka eivät ole kiinnostuneita ylläpitäjyydestä", en näe ongelmaa ylläpitäjän oikeuksien antamisesta kaikille jäsenille, kunhan työkalujen käyttöä ei vaadita. Sallia käytön kyllä voisi, ihan normaaliin vandalismitorjuntaankin. Kukin jäsen päättää sitten itse käyttääkö vai ei. Terv. --Riisipuuro 16. syyskuuta 2009 kello 23.13 (EEST)--

Samaa mieltä Riisipuuron kanssa molemmissa kappaleissa. --Tappinen 16. syyskuuta 2009 kello 23.18 (EEST)

Jos jatkossa otetaan käyttöön Riisipuuron jälkimmäisessä kappaleessa esittämä toimintamalli, niin lautakuntaehdokkaiden valintakriteerit muuttuisivat ainakin omassa mielessäni jossain määrin. Ryhtyisin siinä tapauksessa arvioimaan myös ehdokkaan soveltuvuutta määräaikaiseksi ylläpitäjäksi sen sijaan, että punnitsisin yksinomaan hänen soveltuvuuttaan välityslautakuntatyöskentelyyn. Ei sinänsä mikään mahdoton ajatus, mutta äänestyksen luonne tosiaan muuttuisi. –Ejs-80 16. syyskuuta 2009 kello 23.33 (EEST)

Kyse on tosiaan kahdesta melko erilaisesta tehtävästä. Välityslautakunnan yhtenä jäsenenä voisi mennä joku hieman levottomampikin persoona, joka tarvittaessa sanoisi asioita rumastikin ja huolehtisi siitä, että muilla lautakunnan jäsenillä ei ole välityskäsittelyssä liian tylsää. Ylläpitäjältä saattaisi kaivata muunlaisia ominaisuuksia. --Jisis (keskustelu) 17. syyskuuta 2009 kello 00.26 (EEST)

Ymmärsin aikaisemmasta keskustelusta, että lautakunnan jäsenille käytännön syistä annettava poistojen katseluoikeus olisi jotenkin hankala tai keinotekoinen, ja ylläpito-oikeuksien antohan on toisaalta helppo homma. En aja oikeuksien antamista sinänsä, ainoastaan jos käytännön syistä se järkevää. Mainitut äänestyksen luonteen muuttuminen ja roolien erilaisuus ovat mahdollisesti merkittävämpiä asioita. Ehkäpä on myös hyviäkin lautakuntaehdokkaita jotka eivät suurin surminkaan suostu lautakuntaan jos ylläpito-oikeudet napsahtavat niskaan. Eli tämä on tyypillinen asia jossa tulee haarukoida esiin konsensusta ja järkevää toimintamallia. terv. --Riisipuuro 17. syyskuuta 2009 kello 00.33 (EEST)--

Siis se poistettujen sivujen katseluoikeuden myöntäminen välityslautakunnan ei-ylläpitäjäjäsenille on helppoa kuin heinänteko: byrokraatti vain siirtää lautakuntalaiset käyttäjäryhmän arbcom jäseniksi. Ainoa kielletty bonus, joka heille silloin tulee, on mahdollisuus palauttaa poistettuja sivuja. Str4ndin keskustelusivulta löytyy syy tähän piirteeseen: teknisesti oikeus poistettujen sivujen sisällön tarkasteluun on mahdollista antaa vain myöntämällä samalla oikeus sivujen palautukseen. –Ejs-80 17. syyskuuta 2009 kello 00.48 (EEST)

Katos joo, tärkeä pointti. Tämä on siis käytännössä paras käytettävissä oleva vaihtoehto. Jos ei mennä sitten siihen, että välityslautakuntaan voi valita vain ylläpitäjiä, mikä ei toisaalta muutoin ole mitenkään järkevä ehdotus. Mahtaisiko Metan kautta olla vielä saatavissa anomuksesta jotain pelkkää esikatselutoimintoa, men ja tiedä. Mutta kaheleitahan täällä on jos eivät luota itse valitsemiinsa välittäjiin. (Ja tämä EI ole HH, vaikka sen miten yrittäsi tulkita.) --Höyhens 17. syyskuuta 2009 kello 00.55 (EEST)

Täytyy sitten sen verran ottaa pakkia omista puheistaniä Jisiksen ja Ejs-80 kommenttien valossa, että lienee järkevämpä pitää lautakunnan jäsenet ilman automaattisia ylläpitäjän oikeuksia. Toisaalta kuten mainitsin, ei niitä annettuja oikeuksia mielestäni kannata poiskaan ottaa. Silloin päästään selkeään ratkaisuun: ylläpitäjä- ja lautakuntaäänestyksissä päätetään selkeästi eri asioista, joihin ei toinen vaikuta. Tämä on äänestäjien mielipiteen kunnioittamista. Terv. --Riisipuuro 17. syyskuuta 2009 kello 01.01 (EEST)--

Siis tarkoititko ”annetuilla oikeuksilla” nimenomaan annettuja arbcom-oikeuksia? Jos tarkoitit, niin siitä asiasta olen kyllä samaa mieltä. –Ejs-80 17. syyskuuta 2009 kello 01.05 (EEST)

En, vaan aikaisemmin annettuja ylläpitäjän oikeuksia. Terv. --Riisipuuro 17. syyskuuta 2009 kello 01.08 (EEST)--

Ne on jo otettu pois. Ja niistähän sovittiin, että ne oli tarkoitettu vain käsittelyn ajaksi. –Ejs-80 17. syyskuuta 2009 kello 01.12 (EEST)

Ööh, onko se muuten nyt sitten ongelma jos juuri tämä palautusoikeus jääkin ei-ylläpitäjäjäsenille vaikka mitään ei olekaan vireillä. Joku haluaa perehtyä asioihin ehkä juuri edeltävän kommenttipyynnön aikana (vrt. Tomistin vastaukset). --Höyhens 17. syyskuuta 2009 kello 01.16 (EEST)

Ei tietenkään minun mielestäni, mutta siitähän ei ollutkaan kysymys, vaan Riisipuuro oli sitä mieltä, että myönnettyjä ylläpito-oikeuksia ei pitäisi poistaa (vaikka ne siis on jo poistettu, mutta tätä hän ei välttämättä tiennyt kommenttia kirjoittaessaan). –Ejs-80 17. syyskuuta 2009 kello 01.21 (EEST)

Menipäs tämä hankalasti kun en kirjoittanut riittävän selkeästi: tarkoitin itse asiassa niitä välityslautakuntaan valittavia, jotka jo ovat ylläpitäjiä. Heidän ylläpitäjäoikeuksiensa poistoa ehdotettiin, siksi aikaa kun lautakunnassa ovat. Tätä en näe järkeväksi. Terv. --Riisipuuro 17. syyskuuta 2009 kello 01.31 (EEST)--

Ahaa, no nyt selkisi. Tämä soppa on jo todella hyvin hämmennetty, kun arbcom-käyttäjäryhmä, välityslautakunnan ei-ylläpitäjäjäsenet, välityslautakuntaehdokkaana olevat ylläpitäjät ja kaikkia edellä mainittuja koskevat ehdotukset ovat samassa läjässä. –Ejs-80 17. syyskuuta 2009 kello 01.36 (EEST)

Täällä on nyt niin monta ehdotusta että kannattaisi keskustella välityslautakunnan asemaan tehtävistä muutoksista ajatellen 2010 valittavaa lautakuntaa, jotta selkeät päätökset saataisiin aikaan hyvissä ajoin ennen ehdokasasettelua. --Höyhens 16. syyskuuta 2009 kello 23.25 (EEST)

Näin on. Äänestäjien täytyy vähintään tietää, äänestävätkö he samalla käyttäjien (määräaikaisesta) ylläpitäjyydestä. --Jisis (keskustelu) 16. syyskuuta 2009 kello 23.29 (EEST)

Tämä on totta. Kommentoinkin tätä jo ylempänä, ennen kuin huomasin kommenttisi. Jos muutoksia käytäntöihin tässä suhteessa tehtäisiin, ne vaikuttaisivat siis vasta seuraaviin vaaleihin. –Ejs-80 16. syyskuuta 2009 kello 23.35 (EEST)

Toivottavasti ei muuten sitä seuraaviin eli 2011. :P Nimittäin nyt valittavathan istuvat sinne asti. --Höyhens 16. syyskuuta 2009 kello 23.56 (EEST)

Jos joku nyt valittavista haluaa luopua paikastaan sääntöjen muuttuessa, seuraavat vaalit on hyvä hetki täydentää lautakuntaa vaikka isomminkin. --Tappinen 17. syyskuuta 2009 kello 00.01 (EEST)

Tuo on kyllä loogisesti pettämätön argumentti. --Höyhens 17. syyskuuta 2009 kello 00.04 (EEST)

Välityslautakunnan vaali ja sitenotice

Viime vuonna välityslautakuntavaalia mainostettiin sitenoticen (kyseessä on siis sivun ylälaidassa kaikille käyttäjille näytettävä teksti, jonka voi klikkaamalla piilottaa) avulla aikavälillä 29.9.–1.10. Onko ajatuksia siitä, käytetäänkö tuota tänä vuonna, ja jos käytetään, minä ajankohtana? –Ejs-80 18. syyskuuta 2009 kello 12.48 (EEST)

Minusta sen voisi laittaa nyt ja antaa olla siellä siihen asti kun äänestys on päättynyt.--Joonasl (kerro) 18. syyskuuta 2009 kello 12.57 (EEST)

En kannata sitenoticea. —kallerna™ 18. syyskuuta 2009 kello 15.39 (EEST)

Miksi? Minusta on vain hyvä, että mahdollisimman moni antaa äänensä. -tKahkonen 18. syyskuuta 2009 kello 16.01 (EEST)

Kyllä ne jotka haluavat äänestää löytävät äänestyksen ajankohtaista-sivulta. Eihän yp-äänestyksiäkään mainosteta sitenoticessa. —kallerna™ 19. syyskuuta 2009 kello 13.16 (EEST)

Välityslautakunta on kuitenkin vaikeiden kiistojen ratkaisemiseen tarkoitettu toimielin, joka tekee sitovia päätöksiä. Saataisiin edustavampi otos käyttäjänkunnan mielipiteestä, jos mahdollisimman moni osallistuisi sen valintaan. Ja sitenotice on paremmin esillä kuin ajankohtaisten sivu. Lisäksi tässä ei valita yksittäistä käyttäjää vaan useita. Jos vastaavasti olisi ylläpitäjien vuosittainen joukkoäänestys, sitä kannattaisi mainostaa sitenoticessa. -tKahkonen 19. syyskuuta 2009 kello 13.48 (EEST)

Tismalleen samaa mieltä tKahkosen kanssa. Runsas osanotto valittavien toimielinten äänestyksiin on hyvä asia projektille, se tukee käytäntöjä ja osaltaan sitouttaa myös äänestäjiä. Lisäksi asialla on satunnaisille wikikäyttäjille oma PR-arvonsa, se osoittaa toiminnan olevan organisoitua ja vähintään tältä osin ainakin rekisteröityneet käyttäjät huomioivaa. Helppoa mahdollisuutta positiiviseen vaikuttamiseen ei kannata heittää pois. Terv. --Riisipuuro 19. syyskuuta 2009 kello 14.15 (EEST)--

Se t siinä tarkoittaa ”terveisin” :-) -tKahkonen 19. syyskuuta 2009 kello 16.20 (EEST)

Olen samoilla linjoilla. Vaalia kannattaa hieman mainostaa, jotta entistä useampi ottaa osaa ja jättää äänensä. En näe tällaisessa yhteisöllisessä vaikuttamisessa mitään sudenkuoppaa. Positiivista, kuten Riisipuurokin jo sanoi.--Khaosaming 19. syyskuuta 2009 kello 14.18 (EEST)

Kannatan sitenoticen lisäämistä yllä mainituin perusteluin. --Gurumasa 19. syyskuuta 2009 kello 16.55 (EEST)

Kannatan lisäämistä. Lisätkää pois, ennen kuin äänestys loppuu. --Ulrika 20. syyskuuta 2009 kello 20.01 (EEST)

Onko tämän sitenoticen tarkoitus näkyä myös kirjautumattomille käyttäjille? — str4nd ⇌ 20. syyskuuta 2009 kello 21.01 (EEST)

Kaksipiippuinen juttu. Jos teknisesti mahdollista, laittaisin huomautuksen vain kirjautuneille käyttäjille. Turha kaikkia ip-vandaaleja on houkutella äänestyssivulle häsläämään. Toisaalta huomautuksella saisi äänestyssivulle houkuteltua harvemmin muokkaavia käyttäjiä, jotka ehkä lukevat Wikipediaa silloin tällöin kirjautumatta. Itse olen kuitenkin niin tottunut kirjautumiseen, että omista lähtökohdistani pitäisin kirjautumattomille annettavan ilmoituksen hyötyä vähäisenä. --Lax 20. syyskuuta 2009 kello 21.11 (EEST)

Viime kerran keskustelun perusteella se on teknisesti mahdollista. Viimeksi tosin ei tainnut olla pelkästään kirjautuneille. Tilastoja viime vuodelta: [3] 24.–29. päivä tuli 10 muokkausta äänestyssivulle. Sitenoticen lisäämisen jälkeen 29.9.–1.10. muokkauksia tuli kolmen päivän aikana 162, joista vain muutama jouduttiin palauttamaan ja pari ääntä hylkäämään. Kaipa se voi kaikille näkyä. -tKahkonen 20. syyskuuta 2009 kello 21.22 (EEST) Muokkaus entiseksi tästä. Sama kuin viimeksi on hyvä. -tKahkonen 20. syyskuuta 2009 kello 21.28 (EEST)

Sivuhan voidaan tarvittaessa osittaissuojata: se ei haittaisi äänioikeutettuja käyttäjiä mitenkään, sillä osittainen suojaus ei vaikuta neljä vuorokautta vanhempiin tunnuksiin ja äänioikeutetun tunnuksenhan on oltava viikon ikäinen äänestyksen alkaessa. –Ejs-80 20. syyskuuta 2009 kello 21.31 (EEST)

Niin, siis ainakin ehdotukseni koski nimenomaan sitenoticea (kuten viime vuonna), joka ainakin MediaWiki.orgin mukaan näkyy vain kirjautuneille. Anonnoticen käyttämisestä/käyttämättömyydestä täytyisi kai sopia erikseen. –Ejs-80 20. syyskuuta 2009 kello 21.23 (EEST) Äh, siis tuohan siis näkyy kaikille, jos anonnoticea ei käytetä (sama kuin viime vuonna). –Ejs-80 20. syyskuuta 2009 kello 21.24 (EEST)

Jos sitenotice näytetään myös rekisteröitymättömille käyttäjille, he eivät pysty mitenkään piilottamaan ilmoitusta. Ei viitsisi tämän takia häiritä liikaa sellaisia käyttäjiä, jotka eivät ole asiasta kiinnostuneita, joten rajasin ilmoituksen näkymään ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille lisäämällä anonnotice-järjestelmäviestiin tekstin <p></p>. Ilmaiskaa mielipiteenne, jos olette sitä mieltä, että tästä piirteestä huolimatta välityslautakuntavaali-ilmoituksen tulisi näkyä myös rekisteröitymättömille käyttäjille. –Ejs-80 20. syyskuuta 2009 kello 23.09 (EEST)

Suurin osa ei kuitenkaan äänestä, joten mun puolesta piiloon. Sitenotice aiheuttaa myös jonkin verran lisää kuormaa palvelimille, mikäli se näytetään jokaiselle. — str4nd ⇌ 20. syyskuuta 2009 kello 23.14 (EEST)

Suomen Wikipedia tuottaa kokonaisuudessaan kai yhden prosentin Wikipedian palvelinkuormituksesta, joten tuo ei liene merkittävä lisä... --ML 20. syyskuuta 2009 kello 23.37 (EEST)

Piilotin oman sitenoticeni palvelinkuorman vähentämiseksi. --Jisis (keskustelu) 20. syyskuuta 2009 kello 23.39 (EEST)

Oma piilotus ei vaikuta palvelimen kuormaan mitenkään, vähennät vain oman selaimesi renderöintikuormaa hyvin marginaalisen määrän. — str4nd ⇌ 20. syyskuuta 2009 kello 23.43 (EEST)

Ilmainen vinkki: jos joku haluaa saada piilottamansa sitenoticen näkymään uudelleen, se onnistuu poistamalla selaimen asetusten kautta fi.wikipedia.org-palvelimen asettama eväste nimeltä dismissSiteNotice. –Ejs-80 20. syyskuuta 2009 kello 23.26 (EEST)

Sama onnistuu suorittamalla osoiterivin kautta seuraava koodi: javascript:document.cookie='dismissSiteNotice=2.1; expires=Thu, 01-Jan-70 00:00:01 GMT; path=/'; — str4nd ⇌ 20. syyskuuta 2009 kello 23.43 (EEST)

Sitenoticen käytön puolesta vaikuttaisi olevan sen verran vahva konsensus (vain yksi vastalause), että lisään sen nyt. –Ejs-80 20. syyskuuta 2009 kello 22.56 (EEST)

Naantalin kaupunginosat

Mistä saisi selville Naantalin kaupunginosat ja niiden rajat ym. tiedot? Wikipediaan Naantalin kaupunginosat on merkinnyt käyttäjä C12H22O11, joka on nyt ollut kauan poissa. En tiedä mitä hän on käyttänyt lähteenään, mutta useat kaupunginosat on nimetty ja rajattu väärin. Yksittäisistä asiakirjoista on jotain selvinnyt kaupunginosista, ja ne eroavat Malline:Naantali tehtyihin ja kaupunginosien kaupunginosaboxeihin. Ja nyt kun Rymättylä, Merimasku ja Velkua liittyi Naantaliin niin nuo pitäisi muutenkin päivittää. --Makele-90 19. syyskuuta 2009 kello 11.51 (EEST)

Esimerkiksi 12. kaupunginosa Humalisto-Satamaa ei varmaan ole edes olemassa. Tässä ympäristökeskuksen asiakirjassa on tuolla väitetyllä Humalisto-Sataman aluella sijaitseva yritys, ja raportista käy ilmi että se on Naantalin kaupungin 4. kaupunginosa Sokeri. --Makele-90 19. syyskuuta 2009 kello 12.18 (EEST)

Dokumentin mukaan kiinteistön nimi on Sokeri, ei 4. kaupunginosan. Lisäys: Ainakin järjestysnumerot tuntuvat muuttuneen. Noilla liitoskunnilla ei muuten välttämättä ollut kaupungin/kunnanosajakoa, jolloin kattavaa kaupunginosajakoa ei välttämättä ole olemassa. -- Piisamson 20. syyskuuta 2009 kello 21.13 (EEST)

Se olikin tässä kaupunginosan nimi on Sokeri. No varmaan Naantalin kaupungilta saa sitten karttoja, jollei muualta. --Makele-90 20. syyskuuta 2009 kello 21.33 (EEST)

Juu, kaavoitus- tai maanmittaustoimistolta pitäisi löytyä. Ota kolikoita mukaan jos haluat niistä kopioita. :) -- Piisamson 20. syyskuuta 2009 kello 21.37 (EEST)

Article of low/mid/high importance

En.wikipediassa on erikoinen ilmiö johon törmäsin ensimmäisen kerran tänään: artikkeleita arvioidaan luokkiin "of low/mid/high importance". Siinä on jälleen saatu yksi riidanaihe lisää kun kiistellään artikkeleiden merkittävyyden tasosta. Aloittamani artikkeli oli luokiteltu low:ksi, joka tarkoittaa "Subject is peripheral knowledge, possibly trivial". Luokittelija ei ilmeisesti tiennyt asiasta mitään ja varmuuden vuoksi lätkäisi sen mitättömäksi. Muutin tietenkin mutta siitä voi tulla pienimuotoinen erimielisyys. --Ulrika 19. syyskuuta 2009 kello 20.22 (EEST)

Ne kuuluvat wikiprojekteihin. Niissä ei määritellä artikkelin merkittävyyttä yleisesti, vaan wikiprojekteihin osallistujat arvioivat merkittävyyden projektin kannalta. Ei kannata muokkaussotia sen takia :) --Jisis (keskustelu) 19. syyskuuta 2009 kello 20.28 (EEST)

Lue tarkasti: sanoin erimielisyys ;) --Ulrika 19. syyskuuta 2009 kello 22.03 (EEST)

Luokka:Optiikanvalmistajat

Loin Luokka:Optiikanvalmistajat ja aloin lisämään siihen artikkeleita luokista Luokka:Valokuvausalan yhtiöt ja myös muutamasta muusta. Oikeastaan kaikki paitsi Eiri kuuluu luokasta valokuvausalan yhtiöt luokkaa optiikkateollisuus. Esimerkiksi Luokka:Elektroniikkayhtiöt on paljon yrityksiä jotka kuuluuvat optiikkateollisuuteen.

Eli ekana ajattelin että optiikkateollisuuteen kuuluu kamera, kiikari, kaukoputki ym. valmistajat, mutta en-wikipedian samassa luokassa on esimerkiksi näyttöjen valmistajatkin ym.

Eli miten nämä saisi nyt järkevästi luokiteltua.--Makele-90 16. syyskuuta 2009 kello 13.06 (EEST)

Mikä olikaan se työkalu jolla näki puutteet tiedostoista

Mikä olikaan se työkalu jolla näki puutteet tiedostoista, joka näytti esim jos tiedostosta puuttuu käyttöoikeus--Musamies 20. syyskuuta 2009 kello 13.30 (EEST)

Lähteettömät tiedot

Kuinka kauan tiedossa voi olla ollut se malline, joka ilmaisee lähteen puuttumista ennen kuin tiedon voi ottaa jo suosiolla pois --Lintu ja Lapsi (keskustele) 22. syyskuuta 2009 kello 21.14 (EEST)

Harkinnan mukaan. Jos kyseessä on epäilyttävältä kuulostava tieto, niin voi ottaa mielestäni heti pois, mutta jos tieto suurella todennäköisyydellä pitää paikkansa niin turha sitä on poistaa. --Harriv 22. syyskuuta 2009 kello 21.29 (EEST)

Tuossa esimerkiksi poistin tiedon, joka voisi yhtä hyvin olla tosi kuin epätosi, mutta jolle ei yli vuoteen ole lähdettä kukaan löytänyt. Onko tuo vuosi hyvä aika?? --Lintu ja Lapsi (keskustele) 22. syyskuuta 2009 kello 21.42 (EEST)

Aikaa voi suhteuttaa siihen, koska tieto on lisätty ja millä aikajänteellä on kuviteltavissa, että tiedon lisääjä voi lähteen lisätä. Yli kuukauden lähteettömänä olleet tiedot voi minusta joka tapauksessa poistaa, jos epäilee niiden paikkansapitävyyttä. -- Piisamson 22. syyskuuta 2009 kello 21.47 (EEST)

Parasta tietysti on, jos löydät lähteen artikkelissa olevalle tai sen kanssa ristiriitaiselle tiedolle (tuossa esimerkissäsi vaikka lähteen, että häneellä on joku muu koulutus). --Tappinen 22. syyskuuta 2009 kello 22.59 (EEST)

Menee hiustenhalkomiseksi, mutta ihmisellä voi kyllä olla useita koulutuksia, joten tällaiset tiedot eivät olisi ristiriitaisia. :) -- Piisamson 22. syyskuuta 2009 kello 23.00 (EEST)

Hyvä pointti, myönnän: huono esimerkki. --Tappinen 22. syyskuuta 2009 kello 23.14 (EEST)

Muistutan, että käytännön mukaan velvollisuus ilmoittaa lähde on tiedon lisääjällä, ei poistajalla. Saahan sitä toivoa, että vastakkaiselle tiedolle löytyisi lähde, mutta mikään edellytys se ei ole lähteettömän tiedon poistamiselle. --Jmk 22. syyskuuta 2009 kello 23.12 (EEST)

Hyvin täsmennetty, siis tuo "parasta" oli hurskas toive... --Tappinen 22. syyskuuta 2009 kello 23.14 (EEST)

Hyvä toivehan se toki on – jos sellaisia "vastakkaisia" lähteitä on realistisesti löydettävissä. Käytännössä voi olla täysin mahdotonta löytää "lähdettä" sille, että jokin lähteetön mutu tai satu ei pitäisi paikkaansa. Kuka tahansa voi satuilla ilman lähdettä, että poliitikko N.N:llä on kotonaan kuusi afrikkalaista elefanttia, mutta yritäpä löytää lähde sille, että hänellä ei sellaisia olisi. Jos tiedon lisäämiselle ei vaadittaisi lähdettä mutta tiedon poistolle vaadittaisiin, jouduttaisiin täysin satupediaan. --Jmk 22. syyskuuta 2009 kello 23.18 (EEST)

Toisaalta yksinkertainen googlehaku tyyliin "niilo paasivirta tradenomi" ei vie kohtuuttoman paljon aikaa. Tässä ei nyt ole kyse vaatimuksesta, vaan siitä, mikä on järkevää. Jos "tieto" on elefanttitasoa, sen voi kyllä poistaa saman tien ilman lähdepyyntöäkin. -- Piisamson 22. syyskuuta 2009 kello 23.22 (EEST)

Luonnontieteissä vasta-lähteitä löytyy ehkä useammin kuin muualla. Esimerkiksi vaikka Jääruohokasvit: alkuperäisen version "135 genera and about 1900 species" tuli varmaan en-wikistä (jossa sillä ei ole viitettä), tuore, hyvämaineinen lähde sanoo "122 sukua ja noin 1100 lajia", en odottanut edes tuntia vaan vaihdoin. --Tappinen 22. syyskuuta 2009 kello 23.29 (EEST)

Toisaalta kyllä luonnontieteissäkin on helppo halutessaan kirjoittaa sellaisia mututietoja, jotka sinänsä "voisivat" pitää paikkansa (eli eivät ole ilmeisen epätosia elefanttityyliin), mutta joita ei olekaan niin helppo osoittaa vääriksi. Jos satuseppo kirjoittaa, että tähdellä XX on ominaisuus YY, mutta tosiasiassa ko. asiaa ei tiedetä, niin milläs osoitat että sitä ei tiedetä? Ehkäpä lisääjällä olikin tiedossaan jokin uusi lähde, tai sitten ei. Ehkä hän sekoitti johonkin toiseen tähteen. Ehkä hän ymmärsi väärin. Ehkä hän käytti epäluotettavaa lähdettä. Tai jotain. Mahdoton sanoa, jos lähdettä ei viitsitä pyynnöstäkään ilmoittaa. Tällaisissa tapauksissa: pois vaan (kun lähdettä ei kohtuullisessa ajassa kuulu). --Jmk 22. syyskuuta 2009 kello 23.41 (EEST)

Vuosi lähteettömänä on todella pitkä aika. Kyllä Piisamsonin arvelema kuukausi riittää erinomaisesti, jos lähteitä on ylipäätään löytyäkseen (ja jos ketään kiinnostaa niitä hakea). Tarkistettavuus-käytäntö kehottaa odottelemaan "yleensä vähintään viisi päivää". Käytännössä lähdepyynnöt toki roikkuvat jopa vuosia jos ketään ei kiinnosta. --Jmk 22. syyskuuta 2009 kello 23.07 (EEST)

Tietysti asia riippuu myös artikkelin kehityksen tilasta. Kiivaan kehityksen aikana, kun artikkelin aktiivisia muokkaajia on useita viikkokin riittää, mutta jos artikkeli on maannut pari vuotta koskemattomana on syytä odotella pitempäään, vaikka kuukausi-pari. Mutta tärkein on tiedon luotettavuus, kuten jo yllä tuli ilmi ei tosilta tuntuvia kannata välttämättä poistaa, ja epätodet puolestaan nopeasti pois. Tämän tyyppinen arvottaminen tietysti vaatii jonkin verran näkemystä artikkelin aiheesta. Terv. --Riisipuuro 23. syyskuuta 2009 kello 00.53 (EEST)--

Valitettavasti asia ei yleensä ole niin yksinkertainen, että "todet jätetään ja epätodet poistetaan". Nuo ovat ääritapaukset. Tosiasiassa valtaosa lähteettömästä hutusta on välimaastoa: "voisihan tuo olla noinkin, vaan mistäs sen tietää". Jos jatkuvasti neuvotaan, että "tosilta tuntuvia tietoja ei kannata poistaa", siitä seuraa löperö ja välinpitämätön suhtautuminen. Vaikka lähteettömästä hutusta osa on toki totta, yhtä takuuvarmasti osa siitä on epätotta. Ainoa tapa saada se pois on ottaa lähteetön huttu kokonaan pois, vaatimalla kunnolliset lähteet säilytettävälle osalle. En näe minään katastrofina, jos joku sinänsä tosikin tieto menee siinä samalla laidan yli - jos ei sille kerran kukaan viitsi tai kykene löytämään luotettavaa lähdettä. Kysymys on ikivanhasta arvovalinnasta määrän ja laadun välillä. Toki tiedän, että Wikipediassa paljon painotetaan juuri määrää – vaikka vähän laadun kustannuksellakin. Peräänkuulutan kuitenkin kriittisempää asennetta. Tämän on tarkoitus olla tietosanakirja eikä mutupedia. --Jmk 23. syyskuuta 2009 kello 11.16 (EEST)

Minä kannatan vain selvästi yliampuvien väitteiden, yleisen elämänkokemuksen tai koulutuksen tai mielipiteen vastaisen sisällön poistamista löyhemmin perustein. Lähteettömyys on edelleen ongelma Wikipediassa, mutta sitä ei ole hyvä vaihtaa puritaaniseen lähteiden tivaamiseen jokaiselle triviaalille asialle. Kaikkia lauseita ei kannata viitteistää, eikä jokaista lähteetöntä virkettä kannata kiistää. Lähteen mekaaninen merkitseminen voi tuoda uuden ongelman, jossa mutua peitetään harhaanjohtavilla lähdemerkinnöillä. Tietosanakirjan tekeminen vaatii joskus jäitä hattuun.--Khaosaming 23. syyskuuta 2009 kello 11.32 (EEST)

Annan esimerkin. Poistin tekstikappaleen, johon oli lähdepyyntö pantu yli kaksi vuotta sitten. Kai nuo numerot voisivat pitää paikkansakin tai sitten ei. Ei niistä ole selvää että ovat epätosia, eivät ole "yliampuvia väitteitä" joten Khaosamingin mukaan niitä kai ei pitäisi poistaa. Toisaalta kukaan ei ole vaivautunut noille mitään lähdettäkään esittämään joten niiden paikkansapitävyys on täysi kysymysmerkki. Sillä kuuluisalla "pienellä googlailulla" ei lähdettä löytynyt. Ratkaisu: pois vaan. Tuollaiset eivät kuulu tänne ja jo mainittu käytäntökin sallii niiden poiston. Oletko eri mieltä? Mutunumerot säilytettävä niin kauan kuin joku ei selvästi osoita niitä vääriksi? --Jmk 23. syyskuuta 2009 kello 11.47 (EEST)

Hm. Esimerkki olikin vähän nolo: nyt kun katsoin tarkemmin, artikkelissa oli, vaikka ei lähdemerkintöjä, "aiheesta muualla"-osio josta luvut todellakin löytyivät. Pannaan sitten toinen esimerkki: [4] Epämääräinen väite, joka voisi sinänsä olla tottakin. Ei lähdeviitteitä eikä mitään vihjausta, mistä tieto voisi olla peräisin. Eikä löytynyt googlailulla. Voisi pitää paikkansakin joten säilytetäänkö? --Jmk 23. syyskuuta 2009 kello 11.52 (EEST)

Väite on niin yksilöity, että se vaatisi lähdeviitteen. Yleisellä elämänkokemuksella tai koulutuksella tätä ei voi tietää. Lähdepyyntö on laitettu 16. elokuuta 2009, joten mielestäni saisi olla vielä vähän aikaa. Väite tosin on sellainen, että tarvitaanko sitä ollenkaan artikkelissa, lähteellä tai ilman.--Khaosaming 23. syyskuuta 2009 kello 12.47 (EEST)

Itse ajaisin myös hivenen tiukempaa linjaa poistoissa kuin Khaosaming, eli lähteettömät arveluttavat väitteet voi poistaa heti, ei ainoastaan "yliampuvat". Tämänhän käytäntökin sallii. Tästä esimerkistä olen kuitenkin samaa mieltä hänen kanssaan. (Ottamatta kantaa siihen pitäisikö tiedon olla artikkelissa:) väite on ei ole yleistietoa, vaan detalji, jolle on oltava lähde, erityisesti kun kysymyksessä on merkittävä asia eli valtiorajan tulkinta. Kun oma näkemys ja kokemus ei riitä arvioimaan onko tieto totta, vaihtoehdot ovat poisto suoraan tai lähdepyyntö. Tässä tapauksessa laittaisin lähdepyynnön, sillä tieto on niin eksakti että se on joko täysin väärä tai kirjoittajalla on lähde käytössään. No, pyyntö on jo lisätty, odottelisin vielä pari viikkoa ennen poistoa. Hyvänä päivänä voisin vaikka kaivaa historiasta tiedon lisääjän ja huomauttaa keskustelusivulla lähdepyynnöstä. Terv. --Riisipuuro 23. syyskuuta 2009 kello 13.19 (EEST)--

Täsmennän esimerkkitapauksen kronologiaa. 17.4.2007 väite tuli mukaan jo artikkelin ensimmäisessä versiossa. 16.8.2009 lisäsin lähdepyynnön ja tiedustelin myös suoraan alkuperäiseltä kirjoittajalta, joka on kuitenkin passiivinen. 17.9.2009 eli reilun kuukauden kuluttua poistin väitteen, kun ei lähdettä kuulunut enkä omilla etsinnöilläni löytänyt asiaan mitään selvyyttä. Mielestäni tässä oltiin jo varsin pitkämielisiä lähteettömän tiedon kanssa. En ymmärrä miksi tässä olisi vielä pitänyt odotella muutama viikko sen 1 kk:n lisäksi. --Jmk 23. syyskuuta 2009 kello 14.08 (EEST)

Hyvin toimittu. Lähdepyynnön ja poistamisen välistä aikaa arvioitaessa toisaalta väitteen spesifisyys tukee nopeaa toimintaa, toisaalta väitteen "vanha alkuperä" hitaampaa. -- Piisamson 23. syyskuuta 2009 kello 17.28 (EEST)

Tuen vahvasti Khaosamingin kantaa: Yleinen havaittu ongelma lähteiden vajavaisuudessa tai täydellisestä puuttumisessa ei saa aiheuttaa lähteettömien artikkelien yli-innokasta tyhjentämistäkään. Artikkeleita ei tule tyhjentää, kun niiden sisältö on yleisen elämänkokemuksen tai ammatillisen tiedon perusteella sangen ristiriidatonta. Ristiriitaiset ja oudot lähteettömät väitteet ovat asia erikseen. --Aulis Eskola 23. syyskuuta 2009 kello 13.55 (EEST)

Ongelmaan tuskin on helppoa ratkaisua. Jos kaikki lähteetön materiaali automaattisesti lanataan riippumatta sen uskottavuudesta tai oleellisuudesta, unohtuu se, että lukijalle lähteetön tieto on usein arvokkaampaa kuin ei tietoa ollenkaan. Kun esimerkiksi kokonainen laaja artikkeli tyhjennetään pelkän lähteettömyyden vuoksi, mitä olen nähnyt joidenkin tekevän, niin kyllähän siinä lähtee lapsia pesuveden mukana. Sen sijaan kun lähteetön tieto on epäuskottavaa tai epäoleellista, kynnys sen poistamiselle saa ollakin pieni. --ML 23. syyskuuta 2009 kello 14.28 (EEST)

"Lähteetön tieto on usein arvokkaampaa kuin ei tietoa ollenkaan." Ehkä. Entä voiko olla päinvastoin? Lähteetön tieto onkin usein huonompi kuin ei tietoa ollenkaan. Näin ainakin jos lähteetön tieto onkin virheellistä. Mutta pitääkö lähteetön tieto tosiaan ensin osoittaa epäuskottavaksi, jotta sen saa kyseenalaistaa? Onneksi hyväksytyn käytännön mukaan ei tarvitse. Jos haluat kääntää käytännön niin, että todistustaakkaa ei olekaan lähteettömän tiedon lisääjällä, vaan sen poistajalla, voit toki ehdottaa muutosta kahvihuoneessa. --Jmk 23. syyskuuta 2009 kello 14.48 (EEST)

Käytännöt ovat pelkkiä karkeistuksia, ne tarvitsevat tuekseen järjen käyttöä. --ML 23. syyskuuta 2009 kello 14.52 (EEST)

Järjen käyttöä olisi esim. se, että ne lähteet pantaisiin tuollaisiin yksilöityihin väitteisiin jo alun alkaenkin. --Jmk 23. syyskuuta 2009 kello 14.56 (EEST)

Yksi järjettömyys ei oikeuta toiseen. Arveluttavan lähteettömän tiedon oheen lätkäisty lähteetön-malline mielestäni kyseenalaistaa jo omalla olemassaolollaan tiedon, jolloin se lähteettömänä ja kyseenalaisena tietona on arvokkaampi kuin ei tietoa lainkaan; lähteetön-malline toimii siis muulla tavalla kuin vaatimalla ko. tiedon poistoa. Itse olen käyttänyt lähteetön-mallinetta myös viitteistäessäni artikkeleita: jos minulla ei juuri ko. hetkellä ole väitteeseen lähdettä, laitan sen perään lähteetön-mallineen, jotta muihin väitteisiin liittyvät viitteet kertovat selkeämmin, mihin ne viittaavat; siinä kohtaa lähteetön-malline ei tarkoita sitä, että pitäisin ko. kohtaa arveluttavana. Järjettömyyksiin palatakseni: Jos tähän ryhdytään tekemään jyrkkiä sääntöjä, on täällä kohta taas muutama käyttäjä, jotka eivät muuta teekään kuin poistelevat lähteettömiä tietoja ihan riippumatta siitä, tietävätkö he artikkelin aiheesta tai sen käsittelemästä alasta mitään, ja vailla aikomustakaan etsiä ko. artikkeleihin lähteitä. Jos tekemisiä ryhdytään arvottamaan, on yhden artikkelin lähteitten etsiminen arvokkaampaa työtä kuin kymmenen artikkelin lähteettömän tiedon poisto. --Lax 23. syyskuuta 2009 kello 15.18 (EEST)

Mihin järjettömyyksiin mahdat viitata? Onko todella jossain havaittu sellainen ongelma, että lähteettömiä poistellaan täältä liian herkästi? Kyllä reaalinen tilanne on se, että lähteetöntä tekstiä siedetään erittäin pitkään, ja hyvin vähän sitä kyseenalaistetaan. Lähdepyyntöjä poistellaan ilman aikomustakaan etsiä lähteitä, sillä perusteella, että pyynnöt ovat ulkoasullisesti rumia ja "eihän noille muillekaan väitteille ole lähteitä". Onko joku tosissaan sitä mieltä, että jo nykyinen ponneton ja harvinainen lähteiden vaatiminen on liikaa? --Jmk 23. syyskuuta 2009 kello 15.35 (EEST)

Viittaat ip-käyttäjään, jonka toiminta tässä tapauksessa on lähinnä vandalismia, ei "maan tapa". -- Piisamson 23. syyskuuta 2009 kello 17.32 (EEST)

Esimerkkejä innokkaasta lähteettömyyden poistosta: [5], [6]. Iso osa lähteettömästä tekstistä on lisätty aikana, jolloin lähdevaatimuksia ei juuri ollut. Toisaalta edelleen käännösten tekeminen käännös(lähteetön)mallineella lienee sallittua. --ML 23. syyskuuta 2009 kello 15.38 (EEST)

No, tuossa on Thi ollut aika innokas. Kai noillekin silti olisi lähde löydettävä vai onko "vanhoilla" lähteettömillä väitteillä ehkä joku erikoissuoja. Pannaan vastineeksi esimerkki epäinnokkaasta lähteettömyyden poistosta: 29.1.2008 biljoonat muuttuivat triljooniksi ilman minkään valtakunnan selitystä. Ehkä se yleinen elämänkokemus kertoo onko tieto nyt yliampuva? 6.6.2008 joku pisti lähdepyynnön. Miten tähän reagoitiin? Ei mitenkään. 20.8.2009 joku muutti ilman selitystä lähteettömän luvun toiseksi lähteettömäksi luvuksi (lähdepyyntö sentään jäi paikalleen). Ei voine moittia, että tässä olisi liikaa hätiköity. --Jmk 23. syyskuuta 2009 kello 15.54 (EEST)

Järjettömyyksillä tarkoitan yllä mainittujen, järjen käyttöön liittyvien tapojen vastakohtia (järjen käytön puute = järjettömyys). Otit esiin, että lähteet pitäisi jo alun perin mainita. Nyt ei kuitenkaan ole puhe siitä, vaan mitä tehdään sen jälkeen, kun lähteetöntä tietoa on lisätty (ehkä jo vuosia sitten). Muutamia esimerkkejä olen nähnyt lähteetön-mallineen tehtailusta, ja mielestäni kenenkään ei pidä erikoistua sellaiseen. Lähteetön-mallineen poisto pelkästään ulkonäkösyistä ei ole hyväksyttävää, mutta minä suhtaudun moisiin mallineisiin hyvin kielteisesti, jos niitä lisäilee yksi käyttäjä useamman kappaleen minuutissa hakematta yhteenkään artikkeliin lähteitä. Jos tällaisen tehtailun tuloksena jääneen mallineen jälkeen muutaman kuukauden päästä tulee toinen käyttäjä ja poistaa tiedon ilman enempää harkintaa, ollaan väärillä teillä. Haluan tässä asiassa välttää ehdottomia sääntöjä ja aikarajoja ja toivon, että tietojen poistossa pysytään omilla vahvoilla aihealueilla, joista tietoa on kunnolla päähän tarttunut. --Lax 23. syyskuuta 2009 kello 16.11 (EEST)

Ei kai tässä keskustelussa kukaan ole kannattanut merkintöjen massatehtailua (useita minuutissa) tai vaatinut ehdottomia aikarajoja. Aikakeskustelu lähti siitä, että käyttäjä tiedusteli edes jotain suuntaviivoja tai neuvoja, kuinka kauan olisi odoteltava. Kaikki lienevät herttaisen yksimielisiä siitä, että tilanteen mukaan. – Selväksi on kyllä tullut se, että tietojen (määrän) lisäämiseen suhtaudutaan huomattavasti suopeammin kuin tietojen (laadun) kyseenalaistamiseen, mikä on vähän surullista. --Jmk 23. syyskuuta 2009 kello 16.28 (EEST)

Onko tuo vuosi hyvä aika??, kysyi tämän keskustelun aloittaja. Mallineiden massatehtailu taasen on ikävä asia, jollaista on tapahtunut ja jollaisen yhteydessä tavataan vedota asetettuihin sääntöihin yksisilmäisesti ja sääntöjen henkeä miettimättä. Mitä tulee määrän ja laadun väliseen painotukseen, tarjoaa Wikipedia-tiedon määrä hyvän ponnahduslaudan tietoon ja sen löytämiseen muilta areenoilta vaikka laatu ei priimaa olisikaan (eikä se tule täydellisen priimaa ikinä olemaankaan, kun kerran kuka tahansa tietoja saa muokata). Lisäksi laatukeskustelussa painotetaan paljon lähteiden mainitsemista, mikä voi johtaa seuraavaan ongelmaan eli harhauttaviin lähdemerkintöihin, kuten ylempänä yhdessä kommentissa todettiin. Näin ollen lähteettömyyttä ei tule pitää sellaisena peikkona, että lähteettömien tietojen poistamiseen yhtään nykyistä enempää houkuteltaisiin. --Lax 23. syyskuuta 2009 kello 17.14 (EEST)

Ihan ystävällisesti ihmettelen, että paheksutaan lähteettömyysmallineiden tehtailua, jos sitä nyt voi tehtailuksi sanoa, kun kehotuksesta huolimatta lähteitä ei rupea ilmenemään. Minä puolestani ihmettelen lähteettömien artikkeleiden tehtailua. Kun pitkäaikaistenkin käyttäjien on vaikea sisäistää lähteiden merkitystä, kuinka niitä sitten uusille voidaan perustella? Lähteettömyyden perusteleminen sillä, että seurauksena on harhauttavia lähdemerkintöjä, on kyllä aika koominen lähteettömyyden perustelu. --Ulrika 23. syyskuuta 2009 kello 17.20 (EEST)

Minulleko tuota ihmettelit? Milloin minä olen jättänyt lähteet mainitsematta? Mitä tulee tehtailuun, niin kyllä sellaista on tapahtunut ja uskon sinunkin sellaista havainneen. --Lax 23. syyskuuta 2009 kello 17.24 (EEST)

"tarjoaa Wikipedia-tiedon määrä hyvän ponnahduslaudan tietoon ja sen löytämiseen muilta areenoilta vaikka laatu ei priimaa olisikaan"... Nyt kuitenkin haluan ystävällisesti huomauttaa, että virheellinen lähteetön tieto, vaikka olisi määrällisesti miten ylellisen runsas tahansa, ei todellakaan tarjoa mitään ponnahduslautaa tietoon ja sen löytämiseen muilta areenoilta. Päinvastoin se antaa valheellisen tunteen tietämyksestä. Se on haitallista, ei hyödyllistä. --Jmk 23. syyskuuta 2009 kello 17.29 (EEST)

Nyt tuossa on mukana jo toinen muuttuja eli tiedon oikeellisuus. Virheetön lähteetön tieto on ehdottomasti parempaa kuin ei tietoa lainkaan, virheellisestä lähteellisestä tiedosta puhumattakaan, mutta siitä ei kannata enempää taittaa peistä, koska kiistanalaiset tapaukset eivät kuulu oikeellisuudeltaan kumpaankaan ääripäähän. Kyseenalaisten tietojen tuomaa valheellista tunnetta tietämyksestä voi lieventää lähteetön-mallineella, kunhan niiden tehtailua ei kukaan ota päätyökseen vaan mallittaminen tapahtuu luontevasti muun toiminnan ohessa ja kunhan lähteetön-mallineella varustettua tietoa ei "automaattisesti" poisteta jonkin tietyn ajan kuluttua. --Lax 23. syyskuuta 2009 kello 17.40 (EEST)

Lähteiden laatu

Neoliittinen Balkan on esimerkki artikkelista, jossa äkkivilkaisulla näyttää olevan hienosti lähdeviitteitä. Olen katsonut niitä kaikkia, ja sikäli kun kielitaitoni riittää, ainakin verkkoviitteistä löytyy artikkelissa annettu tieto. Kuitenkin, lähteinä käytetyt kirjat ovat poleemisia, osana kiivasta keskustelua, ja webbiviitteet enimmäkseen yksityishenkilöiden tai tanssikoulun sinänsä hyvin ammattimaisesti toimitetuille kotisivuille. Samoja lähteitä on käytetty useissa muissa artikkeleissa. Oma ratkaisuni oli jättää kaikki tähän, lisätä kirjojen osalta kappale niiden saamasta vastaanotosta ja merkitä webbisaittien luonne. Olisiko tähän näkemyksiä ? Ja mitä tehdään niille kymmenelle muulle ? --Tappinen 23. syyskuuta 2009 kello 17.45 (EEST)

Ihan noin sivuseikkana: minkälaista polemiikkia ja mitä kysymyksiä koskevaa? Tieteellistä vaiko sellaista, johon liittyy myös joitain tieteen ulkopuolisia intohimoja ja jos niin mitä?--Urjanhai 23. syyskuuta 2009 kello 18.14 (EEST)

Tämä ei ole minun alaani, mutta viitteet 9 ja 10 käsittelevät tuotä päälähteenä ollutta kirjaa, ja niissä sanotaan " ...On the other hand, it has been subjected to a level of concerted criticism rare in the academic world. As the reviews below show, it has clearly hit a nerve; the gloves are off. First Farmers polarizes scholars in complex ways..." Kalevi Wiik liittyy näihin tekijöihin joidenkin yhteisartikkelien kautta. En halua poistaa näitä kirjoja lähteiden joukosta, mutta jotenkin olisi mielestän hyvä tuoda esille, että artikkelissa esitetyt asiat eivät ole tiedeyhteisön yhteinen, yksimielinen kuva asioiden kulusta. Eikä minulla ole tiedossani lähteitä sen "toisen polarisaation" version kirjoittamiseksi. --Tappinen 23. syyskuuta 2009 kello 22.32 (EEST)

Eipä minunkaan, mutta nuo kirja-arviot ehkä auttavat vähän suunnistamaan. Ainakin kritiikin kohteena lienevät Bellwoodin kielitieteelliset päätelmät (missä vaikuttaisi olevan analogia Wiikin synteesiyrityksiin ja niiden saamaan kritiikkiin myös nimenomaan kielitieteilijöiden taholta). Ja kuten Wiikinkin tapauksessa, myös maininnat teosten "suosiosta" kenties voisivat viitata siihen, että jotain osaa yleisöstä mahdollisesti kiinnostaisi vain esitettyjen käsitysten tukeminen välittämättä tieteellisestä kritiikistä. Mutta jos Bellwood on arkeologi, siinä missä Wiik on kielitieteilijä, ja kritiikki kohdistuu työn kielitieteelliseen osaan, niin olisiko arkeologiaosuus sitten vankemmalla pohjalla? - Vai ulottuuko kielitieteellisin perustein esitetty kritiikki myös siihen? Ja kannattajien tulkinnat vielä tietysti erikseen. Eli kyllä tuosta nyt kriittinen lukija saa jonkun käsityksen, mutta mitkä ovat päätelmät Wikipedian artikkelien laatukriteerien kannalta, on tietysti oma kysymyksensä. (Ehkä joku spesialisti osaisi arvioida paremmin.)--Urjanhai 23. syyskuuta 2009 kello 23.44 (EEST)

Jos kutsumasi asiantuntija karauttaa paikalle, toivon hänen tarkastelevan tuon lisäksi kaikkia ko. artikkelin "Katso myös" -luttelon artikkeleita, sekä Saksan historian esihistoria-osaa ja Sydänsimpukkakeramiikkaa. Ainakin. --Tappinen 24. syyskuuta 2009 kello 00.16 (EEST)

Noihin ehkä tarvittaisiin arkeologian asiantuntijaa (joita niitäkin taitaa olla), kun taas kielitieteilijöiltä voitaneen odottaa kenties ensisijaisesti arviota kielitieteellisen kritiikin vaikutuksesta kokonaissynteesin uskottavuuteen (tai miten laaja-alaisia ja toisaalta kiireisiä saiantuntijamme nyt sattuvatkaan olemaan). Mutta ehkä jotain osviittaa saadaan, kun jo teit tuon artikkelin lähteistykselle sen verran analyysia, että se selkeästi näyttäisi joko seisovan tai kaatuvan tuon Bellwoodin mukana. (Tai eräs mahdollinen lopputuloshan on myös ratkaisematon, samalla kun yksityishenkilöiden kotisivut ovat yksityishenkilöiden kotisivuja vaikka voissa paistaisi.)

Mutta kiitos nyt ainakin sinulle ongelmaan tarttumisesta. Sillä pääpointtihan tässä on lähteiden sekalaisuus, jonka mekin muun alan peruskoulutuksen saaneina pystymme havaitsemaan. Ja se voi ehkä vaatia saman käyttäjän lähteiden laadun tarkempaakin kartoittamista, koska tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun käyttäjän muokkauksiin on tässä suhteessa kiinnitetty huomiota. Eli mennäänkö riman yli vai ali? Ja tulisiko esimerkiksi kiinnittää huomiota siihen, minkälaisia lähteitä on suositeltava käyttää? Joillakin aloillahan (kuten arkeologia ja kielitiede) netti on väärällään mitä ihmeellisimpiä helppoheikkejä ja yksityisajattelijoita, ja hyvin tyypillisesti myös vakavasti otettavilla tutkijoilla (puhumattakaan marginaalissa olevista) on erilaisia käsityksiä, ja käsitykset myös saattavat muuttua hyvin nopeasti. Ja tämä kaiken kaikkiaan vaatii aiheista kirjoittavilta kriittisyyttä. Mutta ehkä tämä kannattaa jakaa juuri niin, että me edes jonkun alan peruskoulutuksen saaneet maallikot teemme tätä perustyötä mikäli ehdimme ja säästämme sitten vain kriittisimmät kynnykset eksperteille. Samalla kun sitten pitää miettiä ylittyykö tarve esimerkiksi kommenttipyynnölle (mitä en esimerkiksi tässä tapauksessa ilman suurta työpanosta osaa arvioida). Mutta joskus kai on tarvetta August Ahlqvistinkin kaltaiselle ankaralle puutarhurille, etteivät "pojat kävele puujaloilla taiteen pyhäköissä".--Urjanhai 24. syyskuuta 2009 kello 11.45 (EEST)

"..Ja tulisiko esimerkiksi kiinnittää huomiota siihen, minkälaisia lähteitä on suositeltava käyttää?.." Tuon kysymyksen takia toin tämän esille. Meillä on sivu Kalevi Wiikin teoria suomalaisten alkuperästä, pitäisikö olla "Bellwoodin teoria Euroopan esihistoriasta", mieluummin kuin satunnaisia palasia esim. sivuilla Saksan historia, Yhdistyneen kuningaskunnan historia jne. ? --Tappinen 24. syyskuuta 2009 kello 11.57 (EEST)

Jos Belwood on tiedeyhteisön hyljeksimä, niin mieluummin Bellwoodin teoria Euroopan esihistoriasta, kuin valtavirran vastaisia palasia sekalaisiin artikkeleihin. Gopase+f 24. syyskuuta 2009 kello 12.07 (EEST)

"Tiedeyhteisön mielipiteestä" tais iitä "valtavirrasta" pitäisi saada näkemys oikealta asiantuntijalta. Tätä ei mielestäni kuitenkaan voi varsinaisesti rinnastaa artikkeleihin Jääkausiteorian vastustus, Evoluutioteorian vastustus, koska aihe on niin vähän tunnettu, ettei vastustuskaan voi olla dramaattisen näkyvää. --Tappinen 24. syyskuuta 2009 kello 12.28 (EEST)

Artikkelin en:Peter Bellwood perusteella vaikuttaisi olevan ansioitunut, vakavasti otettava tutkija, joka kenties vain tässä yhdessä kysymyksessä, kenties ydinosaamisalueensa ulkorajoilla, on saanut lunta tupaan. (Toivottavasti nyt vielä saisimme päivystävän arkeologin paikalle vahvistamaan tai kumoamaan tämän maallikkotulkinnan.) Parhaiten ehkä tämän sekä muut, mahdolisesti laajemmin kannatetut näkemykset (sikäli kuin ristiriitaa edes on juuri arkeologian puolella?) voisi käsitellä toistaiseksi näköjään puuttuvassa artikkelissa Euroopan esihistoria. Artikkeliin Euroopan historia se sen sijaan ei tuntuisi olevan luontevasti yhdistettävissä, koska se uskoakseni hyvin perustellusti lähtee Euroopan käsitteestä ja sen pohjalta muodostuvasta eurooppalaisuudesta, jolloin maantieteellisen alueen perusteella määrittyvän Euroopan esihistoria (vrt. en:Prehistoric Europe) varmaan sopisi paremmin eri artikkeliksi.--Urjanhai 24. syyskuuta 2009 kello 12.32 (EEST)

Jos joku jaksaa käydä jutun läpi, voisi ehkä ajatella, että artikkeliin jätettäisiin myös Bellwoodin valtavirrasta poikkeavat käsitykset kommentilla "Bellwoodin mukaan" ja sitten vasta-argumentoini kunhan sitä tulee. Näin voisi kuitenkin ainakin teoriassa säästyä muokkaussodilta ja kommenttipyynnöiltä. --Höyhens 24. syyskuuta 2009 kello 12.44 (EEST)

Tuskinpa tässä muokkaussodan vaaraa on, pikemminkin kuvittelisin, että on vain otettu niitä lähteitä, mitä on ensimmäiseksi vastaan tullut, mukaanlukien yksityishenkilöiden kotisivut, ja ongelma siis on pikemminkin sattumanvaraisuus (joka, jos jokin, olisi peruste mahdollisen kommenttipyynnönkin harkitsemiselle) kuin ehkä niinkään mikään puolueellisuus. --Urjanhai 24. syyskuuta 2009 kello 13.01 (EEST)

Viitteistä

Kyhäilin jääkäriartikkeleihin tuollaisen mallineen, mutta nyt on ongelmana, että viitetiedot jotka ovat mallineen sisällä häviävät (olisiko syynä, että malline on viitetietojen alapuolella.)? Esimerkkinä Lennart Oesch artikkeli. Meni meikäläiseltä ainakin sormi suuhun. Vesteri 24. syyskuuta 2009 kello 21.35 (EEST)

Ei tunnu kukaan tietävän ongelmaan ratkaisua. Vesteri 27. syyskuuta 2009 kello 00.42 (EEST)

Kuten jo epäilit, niin viitteiden on oltava {{viitteet}}-mallineen yläpuolella. --Otrfan 27. syyskuuta 2009 kello 00.46 (EEST)

Puhutaanko tästä mallineesta jossain muuallakin? kuvat voisivat meinaa olla vähän pienempiä. Gopase+f 27. syyskuuta 2009 kello 09.40 (EEST)

Pienyritysten Wikipedia -artikkeleista

Tällainen artikkeli löytyi Wikizinen kautta, toisesta näkökulmasta: [7] --Harriv 27. syyskuuta 2009 kello 21.02 (EEST)

Kuvat kirjoista

Mitenkös nuo kuvien oikeudet oikein menevät, kun vanhassa historiankirjassani (En ole varma, onko tallella) on värillinen kuva Klaus Fleming -artikkelissa olevasta mustavalkokuvasta. Miten noiden kuvien Wikipediaan laittamisesta koskevat lainsäädännöt toimivat? Onko mahdollista pyytää kuvaa esimerkiksi kustantajalta artikkelia varten, vai kuuluvatko yleisesti koulukirjojen oikeudet jollekkin muulle?--Hene_133- Asiaa? 2. lokakuuta 2009 kello 15.15 (EEST)

Maalauksen tekijän, eli Albert Edelfeltin kuolemasta on yli 70 vuotta, joten maalauksen tekijänoikeudet eivät ole enää voimassa. Taulusta valokuvan ottaneella valokuvaajalla on tekijänoikeus ottamaansa kuvaan 50 vuotta kuvan ottohetkestä. --Joonasl (kerro) 2. lokakuuta 2009 kello 15.22 (EEST)

Tämän ajan kuluttua valokuvaa saa siis käyttää aivan vapaasti kuka tahansa missä tahansa?--Hene_133- Asiaa? 2. lokakuuta 2009 kello 15.39 (EEST)

Saat käyttää kuvaa missä tahansa ja milloin tahansa mutta pitää mainita, kuka kuvan on ottanut, missä on otettu ja ja mistä on lainattu. Esimerkiksi näinD100a 2. lokakuuta 2009 kello 15.47 (EEST)

Varoitus

Tuo oli paras otsikko minkä keksin. Muutama päivä sitten tietokoneeni alkoi käyttäytyä omituisesti ja sain verkon kautta toimivaan sähköpostiin mennessäni varoituksen. Sain omituisen varoituksen myös toiseen sähköpostiin mennessäni. Voi olla, että olin saanut ihan tavallisen vakoiluohjelman tai viruksen, mutta mitään ei löytynyt siivousohjelmilla. Sitten tuli Googlella eteen omituinen teksti, jonka yksi sana yhdisti sen Wikipedia-toimintaani, ja siksi tänään päätin varmuuden vuoksi varoittaa muitakin käyttäjiä. Olkaa tarkkoina, vaihtakaa salasanoja, vaihtakaa ehkä sähköpostioperaattoriakin, jos se toimii verkossa, mutta ainakin vaihtakaa sen salasana aika ajoin. Salasanaa ei ehkä kannata tallentaa koneelle. Älkääkä luottako kehenkään, ketä ette tunne henkilökohtaisesti, naamalta ja nimeltä. Kuulostaa ehkä ristiriidalta, mutta terve vainoharhaisuus on paikallaan, ainakin jos olet muutakin kuin harmaa rivikäyttäjä. --Ulrika 3. lokakuuta 2009 kello 11.04 (EEST)

Viron neukkuajat

Keskustelua sivulla Keskustelu käyttäjästä:Amherst99 --Jisis (keskustelu) 3. lokakuuta 2009 kello 23.59 (EEST)

Virolaisena minun on luovuttava suomenkielisen Wikipedian käyttäämisestä kunnes Viroa koskevaa merkkaamista muudetaan. Tätää meidän kansamme loukkaavaa merkkaamista käytää poliitiisista syistä vain itänaapurin Wikipedia, ei kuka muu. Kiitos. Amherst99 4. lokakuuta 2009 kello 11.03 (EEST)

Salibandyseura malline

Useissa seura-artikkeleissa (esim. ISB Ilmajoki) jää pois kotihalli näkyvistä vaikka se tieto on mallineeseen lisätty. Nuo lisätyt mallineet artikkeleihin eivät kuitenkaan ole otettu Malline:Salibandyseura vaan ilmeisesti tehty käsin? --Makele-90 4. lokakuuta 2009 kello 19.11 (EEST)

Malline korjattu. Yst. terv. – EtäKärppä^khihi 4. lokakuuta 2009 kello 19.14 (EEST)

Ristiriitaisen tiedon salliminen

Artikkelissa Isa Asp siteerasin Jyväskylän yliopiston tiedotuslehteä, joka tiesi uutisessaan kertoa, että IA olisi ollut ensimmäinen suomeksi kirjoittanut naislyyrikko. Tieto tuntui niin merkittävältä, että lisäsin sen alkukappaleeseen. Sitten huomasin (sinänsä kiitettävän pitkän) artikkelin lopuista maininnan Vastoin yleistä luuloa Isa Asp ei ollut kuitenkaan ensimmäinen suomenkielinen naisrunoilija. Lisäsin tuohon lähdepyynnön, joka lienee vähimmäisvaatimus, mutta nyt teksti sisältää toisiaan korvilleen lyövät osiot, toinen tosin on lähteellinen. Voidaanko tällainen jännite ja ristiriita sallia ei-katsomuksellisessa kysymyksessä? --Crash 5. lokakuuta 2009 kello 17.00 (EEST)

Jos yleisen luulon kumoavalle väitteelle ei löydy arvovaltaista lähdettä, sen voi hyvin poistaa. Minun lähteeni sanoo kylläkin näin: "Vienon lyyristä 'Aallon kehtolaulua' pidetään ensimmäisenä huomattavana suomalaisen naislyyrikon taiderunona." (Otavan kirjallisuustieto) Kyse on siis siitä, mitä pidetään huomattavana taiderunoja. Aspin runoa pidetään. --Ulrika 5. lokakuuta 2009 kello 18.45 (EEST)

Marjo Eerikäisen teksti luonnehtii Aspia " Isa Asp oli ensimmäinen nainen, jonka suomen kielellä kirjoittamia runoja on painettu ja julkaistu.". "Saran sisaret [8] taas "ensimmäinen suomenkielinen naislyyrikko kansanrunouden ulkopuolella... Yhtään itsenäistä runokokoelmaa ei hänen elinaikanaan ilmestynyt,..." Onkohan tuo lisääjä ajatellut Larin Paraskea ? --Tappinen 5. lokakuuta 2009 kello 18.47 (EEST)

Keskustelusivullani esitinkin jo perusteita sille, miksi Isa Aspin väittäminen ensimmäiseksi suomeksi kirjoittaneeksi naisrunoilijaksi on aivan pielessä. Toistanpa sen nyt täälläkin. Jo 1600-luvulla elänyt Maria Simointytär[9] kirjoitti (tämä siis siinä merkityksessä, että hänen uskotaan kirjoittaneen; faktaa kirjoittamisen omakätisyydestä ei toki liene) suomeksi runon, joka julkaistiin arkkiveisuna. Kyseinen vuodelta 1683 peräisin oleva sepitelmä löytyy ainakin Suomen kansalliskirjallisuus -sarjan neljännestä osasta nimellä ”Orpolapsen vaikerrus”. Aspin väittäminen ensimmäiseksi suomeksi kirjoittaneeksi naisrunoilijaksi on siis melkein pari sataa vuotta pielessä. :)

En ole löytänyt missään lähteessä erityisesti sanottavan, ettei Asp ollut ensimmäinen suomeksi kirjoittanut naisrunoilija, mutta Kansallisbiografian artikkeli sanoo Marian olleen sellainen. Voin laittaa sen selitetyksi viitteeksi, jollei tässä keskustelussa ilmene uusia näkökulmia asiaan.

Maria Simointyttären runo ei ollut kansanrunoutta ainakaan kalevalaisessa mielessä vaan hengellistä virsirunoutta, kuten kai vähän kaikki suomenkielinen runous tuona aikana. Itsenäistä runokokoelmaa hän ei tosin tiettävästi julkaissut, koska hänen runonsa ilmestyi kuuden muun virsirunon kanssa. Oliko Asp ensimmäinen nainen, jolta julkaistiin kokonainen runokokoelma, sitä en tiedä. – Nysalor 7. lokakuuta 2009 kello 01.08 (EEST)

Otavan kirjallisuustiedossa tuntuu kyllä ilmenevän aika voimakkaana vanha esteettisesti arvottava kirjallisuudentutkimus. Wikipedian luonteeseen kuuluisi kai kysyä, kenen mielestä huomattava. Kansallisbiografian artikkeli Maria Simointyttärestä kertoo, että hänen virttään pidettiin sen verran arvossa, että se ilmestyi Johannes Gezelius vanhemman virsikirjassa Suomalaisten sielun tavara, Erik Cajanuksen Uudessa suomenkielisessä virsi-kirjassa ja lopulta Suomen kansalliskirjallisuus -sarjassa. Onko kyse taiteesta, se on sitten arvottamista eikä tosiasiasta paitsi toki silloin, kun kerrotaan jonkun näin arvottavan. – Nysalor 7. lokakuuta 2009 kello 01.08 (EEST)

Jos merkittävät lähteet ovat erimieltä asiasta, se pitää toki kertoa. Eli vaikka "NN:n mukaan Asp oli ensimmäinen suomeksi kirjoittanut naisrunoilija, mutta XX:n mukaan ..". Wikipedian kannalta ei ole ristiriitaa jos jotkut ovat erimieltä asiasta. (Kiinnostuneille tiedoksi, asiasta näyttää olevan keskustelua myös täällä) --Harriv 5. lokakuuta 2009 kello 20.16 (EEST)

Larin Paraskehan saattoi olla runoilija, mutta ei kirjoittanut. Mutta oli niin tai näin, niin selvennys on varmaan aiheellinen.--Urjanhai 5. lokakuuta 2009 kello 20.57 (EEST)

Palkkatiedoista

Muuan käyttäjä on Aamulehden artikkelin innoittamana lisännyt ahkerasti puheenjohtajien palkkatietoja ammattiliitoista kertoviin artikkeleihin. Minusta kyse on melko lailla nippelitiedosta, eihän muiden järjestöjen tai yritystenkään kohdalla pääsääntöisesti kerrota kyseisen organisaation johtajan palkasta. Tieto tuntuisi ehkä hieman paremmin sopivan kyseisestä henkilöstä kertovaan artikkeliin, mutta harvemmin kai henkilöartikkeleissakaan on ajantasaisia palkkatietoja esitetty. Ymmärrän kyllä, että joistakin aivan erityisistä kohua nostattaneista palkkiojärjestelyistä voidaan mainita.

Kuuluvatko siis tällaiset tavanomaiset johtajien palkkaustiedot yhteisöartikkeleihin, ja jos niin mikä on niiden oikea paikka ja konteksti? -- Piisamson 22. syyskuuta 2009 kello 01.00 (EEST)

Eivät kuulu sen paremmin yhteisö- kuin henkilöartikkeleihinkaan, ellei kyse ole poikkeuksellista merkittävyyttä saaneesta palkkajärjestelystä (esim. Fortumin Lilius). Taitaa olla tarkoitushakuisuutta näissä lisäyksissä mukana. --Hrrkrr31 22. syyskuuta 2009 kello 01.08 (EEST)

Samaa mieltä: palkkatietoja vain poikkeustapauksissa jos asia on saanut merkittävyyttä, oli sitten kysymyksessä ay-, yritys- tai henkilöartikkeli. Terv. --Riisipuuro 22. syyskuuta 2009 kello 01.18 (EEST)--

Samaa mieltä kuin mitä tuossa yllä ollaan (ellei nyt joku lisää tuohon väliin jotain, eli sanon selvyyden vuoksi että en kannata palkkatietojen lisäämistä artikkeleihin). --Otrfan 22. syyskuuta 2009 kello 01.22 (EEST)

Entä urheilija-artikkelit? Niissähän on toisinaan mainintoja palkoista ja sopimusten arvoista. Esimerkiksi artikkelissa Teemu Selänne tällaisia mainintoja on aika taajaan. –Ejs-80 22. syyskuuta 2009 kello 01.29 (EEST)

Hyvä huomio, niitäkin saisi karsia. Jos sopimus on ollut poikkeuksellisen rahakas (tai huono), sitten on eri juttu. --Hrrkrr31 22. syyskuuta 2009 kello 01.35 (EEST)

NHL-kiekkoilijoiden kohdalla palkka on eräänlainen "arvon mittari" (listoja julkaistaan vuosittain urheilumediassa). Varsinkin eniten ansaitsevien kohdalla sen mainitseminen ei mielestäni ole mitenkään huono asia. Useimmissa muissa urheilulajeissa (ja -sarjoissa) ei sitten palkka olekaan vastaavanlaisessa merkityksessä mediassa. Esim. jalkapallossa vastaavanlainen "arvon mittari" on urheilijan siirtosumma. Muuten olen palkka-asioissa samaa mieltä kuin edelliset. --TBone 22. syyskuuta 2009 kello 07.17 (EEST)

Samaa mieltä TBonen kanssa. NHL-kiekkoilijoiden kohdalla palkkatietoja käsitellään mediassa yleisesti ja taajaan. Näkisin että tuolloin tiedon merkittävyys on yleensä riittävä ja asian kuuluu artikkeliin. terv. --Riisipuuro 22. syyskuuta 2009 kello 09.34 (EEST)--

Ammattiurheilijoilla palkan ja siirtosumman ohella sopimuksen pituus kertoo, kuinka urheilijaan satsataan. Olennaista tietoa, kuten myös viihdetaiteilijoiden palkkiot kaupallisen menestyksen mittarina. --Crash 8. lokakuuta 2009 kello 12.48 (EEST)

Todellisen palkan suuruuden tietävät vain sopimusosapuolet eikä se kuulu tietosanakirjaan kuinka paljon kukin saattaa tienata. D100a 8. lokakuuta 2009 kello 12.53 (EEST)

NHL:ssä palkat kyllä pitävät aika pitkälti paikkansa, ja on mielestäni ihan tarpeellinen tieto artikkelissa. Yst. terv. – EtäKärppä^khihi 8. lokakuuta 2009 kello 13.25 (EEST)

Iltapäivälehdet jne. julkaisevat verotieojen perusteella palkkiotietoja vuoden jälkijunassa. Itse lisään tuollaiset tiedot urheilija-artikkeleihin aina nähdessäni. En ymmärrä D100a:n kommenttia. Monissa ammattiurheilulajeissa Pohjois-Amerikassa on palkkakatto ja pelaajapalkkioiden summa on nollasummapeliä. Kulttuurin puolella vaikkapa Kalle Päätalon megalomaaniset tulot olisivat maininnan väärtti.--Crash 8. lokakuuta 2009 kello 16.12 (EEST)

Nyt kun tuossa on puhuttiin jääkiekkoilijoiden palkoista, on pakko kysyä miksi Suomessa ja Ruotsissa (eli SM-liigassa ja Elitserienissä) pelaajien palkat ovat salattuja? En ole täysin varma SM-liigan tilanteesta, mutta Elitserien ei julkaise liigan pelaajien palkkoja. Yst. terv. – EtäKärppä^khihi 8. lokakuuta 2009 kello 13.25 (EEST)

Kun menet töihin niin huomaat miksi?:D Nykyään ei ole juurikaan ns.taulukkopalkkoja vaan kukin työnantaja maksaa niin paljon kuin vastapuoli uskaltaa pyytää. Tosin kovin korkeita palkkoja ei kannata pyytää muuten voi ihmetellä miski ei tee töitä. D100a 8. lokakuuta 2009 kello 13.35 (EEST)

Mutta ammattiryhmien palkkatiedot taas ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Pulpahtavat julkisuuteen aika ajoin vertailuissa. --Crash 8. lokakuuta 2009 kello 16.24 (EEST)

Tärkeät artikkelit?

Ihan vain uteliaisuuttani kysyn, että mitä aiheita suomenkielisessä wikipediassa pidetään "keskeisinä", eli tärkeinä? Kun tuohon termiin olen täällä useammin kuin kerran törmännyt. Ilmeisesti ainakin näitä: Luettelo keskeisistä tietosanakirja-artikkeleista, mutta otetaanko esim. top N haut huomioon? (ja kyllä, ymmärrän ettei tämä ole mikään ylhäältä-alas organisaatio) --J. Sketter 8. lokakuuta 2009 kello 13.25 (EEST)

Enpä ole ennen tuollaiseen listaan törmännyt, mutta aika turha lista on. Täysin mielipidekohtaista, ja miksi listasta puuttuu jääkiekko? Yst. terv. – EtäKärppä^khihi 8. lokakuuta 2009 kello 13.28 (EEST)

Noita tärkeitä urheilulajeja olen joskus hieman kummastellut. Aika kansainyhteisökeskeistä, että kriketti on mukana, mutta esimerkiksi koripalloa ei. --Quinn 8. lokakuuta 2009 kello 13.34 (EEST)

Eiku olihan se koripallo siellä. Hyvä minä. --Quinn 8. lokakuuta 2009 kello 13.35 (EEST)

Lista on pääosin käännöstavaraa, siksi puuttuu jääkiekko. Wikiprojektien alkuvaiheessa tuollaista käytetään, siinä taitaa lukeakin että "kaikissa tietosanakirjoissa pitäisi olla nämä artikkelit". Hiipuvassa laatuprojektissa yritettiin laittaa noihin kaikkiin viitteet (ei muuten ole valmis urakka). Top-hakujen lista löytyi Henrikiltä http://stats.grok.se/fi/ mutta sitä ei ole päivitetty vuosiin; kärjessä olis illoin etusivulla olleet + Serranon perheeseen liittyvät + ne tavalliset sukupuoli- ja päihdeasiat jotka johtavat googlenkin listoja. --Tappinen 8. lokakuuta 2009 kello 13.36 (EEST)

Entäpä Suomen näkökulmasta se, että siellä on baseball, mutta ei pesäpallo. Ja mielestäni Wikipedia ei saa koostua "keskeisistä" ja "vähemmän keskeisistä" artikkeleista. Rohkeasti luomaan vain omia artikkeleita aiheista, jotka sinua kiinnostavat. Yst. terv. – EtäKärppä^khihi 8. lokakuuta 2009 kello 13.39 (EEST)

Mitä tänne jää ei todellakaan ole yhtä keskeinen artikkeli kuin toinen maailmansota, joten kyllä tuollainen jako väistämättä on olemassa. --ML 8. lokakuuta 2009 kello 13.44 (EEST)

Se taitaa olla Wikipedian alkuunpanijoiden laatima lista tai muistio yleismaailmallisesti erityisen keskeisistä aiheista, joista heidän mielestään pitäisi mahdollisimman nopeasti saada artikkeli kaikissa erikielisissä Wikipedioissa. Siksi se onkin "käännöstavaraa" eli sama kaikissa kieliversioissa. Ei se siis ole koskaan tarkoitettukaan vihjeeksi siitä, mitkä artikkelit kannattaa lukea, vaan mistä artikkelien kirjoittajien olisi syytä aloittaa. Nyt sen merkitys suomenkielisen Wikipedian kannalta alkaa jo olla vähäinen, koska melkein kaikista siinä mainituista aiheista on jo kauan ollut artikkelit, joskin muutama niistäkin vielä puuttuu. Toisaalta kuitenkin mielenkiintoinen dokumentti projektin alkuvaiheesta. Mutta jotkin muut kieliversiot saattavat olla vielä siinä määrin alkuvaiheessaan, että siinä luetelluistakin vain harvoista on artikkelit. -KLS 8. lokakuuta 2009 kello 13.57 (EEST)

Kuten sivulla mainitaan, on kyseessä lista yleismaailmallisista aiheista, joten ymmärrettävästi jääkiekko ei siellä ole, mutta isot urheilulajit ovat. --SM 8. lokakuuta 2009 kello 14.03 (EEST)

Listaa on ilmeisesti peukaloitu jossain vaiheessa. Muitten wikien listalta ei löydy esim. Marc Dutroux'ta. --Otrfan 8. lokakuuta 2009 kello 14.08 (EEST)

"Peukalointi" aloitettiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Viimeinen (objektiivisen) kansainvälisen näkökulman versio on [10]. Sen jälkeen muokkaajat ovat lisännyt listaan enemmän tai vähemmän oman näkökulmansa mukaan "tärkeitä" artikkeleita. :) Gopase+f 10. lokakuuta 2009 kello 14.00 (EEST)

Kirjoissa, lehdissä, netissäkin julkaistaan aika ajoin listoja eri alojen merkittävimmiksi katsotuista saavutuksista. Rolling Stone on valinnut 500 parasta albumia, Hockey News 100 suurinta NHL-pelaajaa jne. Peter von Baghin Elämää suuremmista elokuvista ei kaikista ole kai vieläkään omaa artikkeliaan? Listat on hyviä ensyklopedian teon tukia. Niitä voisi kerätä kenties projektien sivuille tai esseisiin jos copyright suo? --Crash 8. lokakuuta 2009 kello 14.16 (EEST)

Täytyy myöntää, että vastaus kysymykseeni oli aika tulkinnanvarainen :-). Lähinnä en ajatellut sitä, onko "keskeisistä" aiheista artikkeli ylipäätään, koska varmaan on - vaan minkätasoinen. Enpä tajunnut miten vanha tuo http://stats.grok.se/fi -lista on.. mutta kyllä sekin periaatteessa pitäisi minusta ottaa huomioon - järjellä (ehkei nyt Serranon perheestä tarvitse olla SA:ta...). Mutta olen myös ML:n kanssa samaa mieltä; tietyt artikkelit ovat tärkeämpiä, kuin toiset, riippumatta hakujen määrästä. --J. Sketter 8. lokakuuta 2009 kello 15.52 (EEST)

Tunnetun anekdootin mukaan Tähtien sodasta kertova artikkeli oli fi-wikissä pitkään pidempi kuin toisesta maailmansodasta kertova. --Crash 8. lokakuuta 2009 kello 16.03 (EEST)

Kai galaksinlaajuista konfliktia tuleekin pitää yksittäisellä planeetalla käytyä merkittävämpänä? :-) –Ejs-80 9. lokakuuta 2009 kello 10.51 (EEST)

Löytyyhän niitä tuoreempiakin tilastoja Wikistics-sivustolta: suomenkielisen Wikipedian haetuimmat sivut viimeksi tilastoidun vuorokauden, kuukauden ja vuoden ajalta. –Ejs-80 9. lokakuuta 2009 kello 10.46 (EEST)

Jedipedia

Tiesittekö, että Tähtien sotaan liittyen on kehitetty oma Tähtien sota wiki eli Jedipedia suomen kielellä, vastineeksi wookieepedialle. Sinne kannattaa liittyä, siellä on vähäinen käyttäjämäärä eli jos täällä on noita Tähtien sodan faneja niin ihmeessä katsomaan. Linkki Kommentin jätti Thfam (keskustelu – muokkaukset) 10. lokakuuta 2009 kello 13.35

Hyvältä näyttää. Kyllä tämän tasoisten ja pituisten (140k) artikkelien kirjoittajat kelpaisivat tännekin avuksi :) --Ras 10. lokakuuta 2009 kello 14.18 (EEST)

Näyttää jotenkin tutulta. –Ejs-80 10. lokakuuta 2009 kello 15.16 (EEST)

EU:n avoin tutkimusarkisto

Euroopan avoin tutkimusarkisto - Driver. Sisältää niin maan peijoonisti lehtiartikkeleita, kirjoja, tutkielmia, luentoja ja raportteja. Kokeile jollain mieleen tulevalla hakusanalla ja laita linkki muistiin. Tämän avulla löytyy hyvin lähteitä/viitteitä artikkeleihin (joskin Google Scholar voi ajaa saman asian). Kyseessä on ns. "kirjastojen kirjasto", joka kokoaa mm. lukuisien yliopistojen julkaisut. Suomesta ainakin HY mukana. --Ras 10. lokakuuta 2009 kello 20.12 (EEST)

Lähteestä riippuen sitten onko full text -versiota saatavilla. En ole kuitenkaan vielä löytänyt valintaa, jolla voisi hakea vain sellaisia. Mikäli sellaista ei ole, niin hyödyllisyys laskee - harvalla wp-kirjoittajalla on pääsyä kotoa maksullisiin tietokantoihin. --Ras 10. lokakuuta 2009 kello 20.17 (EEST)

Tutkimuslaitosmalline?

Onko suomiwikissä tutkimuslaitoksille sopivaa mallinetta? Äkkiseltään vastaavin löytynyt tuntui olevan yliopisto-malline, jota ei kuitenkaan ole soveliasta epäyliopistolaitoksille käyttää. --Kulmalukko 11. lokakuuta 2009 kello 14.11 (EEST)

Minä olen kyllä käyttänyt sitä. Ei siinä ole mielestäni mitään epäsoveliasta. --Ras 11. lokakuuta 2009 kello 16.08 (EEST)

Ook, sitte mäki käytän sitä. --Kulmalukko 11. lokakuuta 2009 kello 16.10 (EEST)

Yhteistyö

Sivun Keskustelu Wikipediasta:Viikon yhteistyö alareunassa on jäänyt vähäiselle huomiolle nimimerkin "nopein käsi" aka Tbone ilmoitus, että neljän vuoden työrupeama on päättynyt ! Oliskos aika etsiä uutta "nopeinta kättä" ? --Tappinen 12. lokakuuta 2009 kello 22.39 (EEST)

Kaksiosaisen jakson nimi

Iltapäiviä! Ajattelin lähiaikoina viimeistellä & laittaa Wikipediaan artikkelin, joka käsittelee Num3roiden kaksiosaista jaksoa (Spree & Two Daughters). Miten tuo jakson artikkeli tulisi nimetä?--Hene_133- Asiaa? 14. lokakuuta 2009 kello 16.54 (EEST)

Miten olisi Spree & Two Daughters (Num3roiden jakso) tms? Mielestäni kaksoisjakso-ominaisuuden saa kernaasti esittää jaksoartikkelissa, ja sen jakaa kahtia per ensimmäinen ja toinen osa, mutta artikkelin nimen kannalta jakson pituudella ei liene mitään merkitystä. Pitke 14. lokakuuta 2009 kello 18.27 (EEST)

Huomauttaisin, että tv-sarjojen jaksoja ei tavallisesti ole pidetty wikimerkittävinä. Asiasta keskustellaan parhaillaan Keskustelu:Kuolemantuomio (Bones) --Quinn 15. lokakuuta 2009 kello 12.48 (EEST)

Eikös tähän asti homman nimi ole ollut se että yksittäisistä jaksoista ei tehdä omaa artikkelia, vaan jaksojen tapahtumat kerrotaan lyhyesti jaksoluettelossa? Hyvä ja toimiva esimerkki tästä on Num3rot (3. tuotantokausi)-artikkeli. --MikkoK 15. lokakuuta 2009 kello 12.52 (EEST)

Eng. puolella on tehty muistaakseni 3 omaa artikkelia sarjan jaksoista, joista yksikään ei ole ollut yhtä "merkittävä" jakso kuin tuo kaksiosainen, jota parhaillaan mietin. Lisäksi suomenkielisen puolelta löytyy ainakin Simpsoneiden erikoisjakso Kuka ampui johtajan.--Hene_133- Asiaa? 15. lokakuuta 2009 kello 16.52 (EEST)

Tähän väliin on varmaankin hyvä lainata J:n kommentti Itsevaltiaat -jakson poistoäänestyksestä vuodelta 07: "Kyseisen sarjan yksittäisistä normaali(?)jaksoista on muutenkin turha tehdä erillisiä artikkeleita."--Hene_133- Asiaa? 15. lokakuuta 2009 kello 16.55 (EEST)

Käyttäjäsivun kielilinkit

Saakos käyttäjäsivulle laittaa kielilinkkejä toisten kielien Wikipedioihin, joissa myös sivu?--Hene_133- Asiaa? 14. lokakuuta 2009 kello 22.21 (EEST)

tottakai, katso esimerkkejä esim minun käyttäjäsivulta, sen lopusta--Musamies 14. lokakuuta 2009 kello 22.46 (EEST)

Vandalismi

Iltoja kaikille! Käyttäisin tässä tapauksessani esimerkkinä tätä keskustelusivua. Kyseinen käyttäjä estettiin vandalismitapauksen nro 9 jälkeen. Jo toisessa varoituksessa uhottiin, että "muokkausoikeus poistetaan varoituksetta", mutta silti tämän jälkeen tuli vielä 6 varoitusta ennen sitä, todella pitkää, 3 päivän estoa.

Eikö olisi paljon järkevämpää, että nuo esto-uhkaukset toteutettaisiin heti, eikä vasta sitten, kun kaverilla tilillään toistakymmentä varoitusta?--Hene_133- Asiaa? 25. syyskuuta 2009 kello 22.39 (EEST)

Tämä on anonyymi-ip-osoite, ja voi olla, että toukokuussa sen takana oli eri ihminen kuin syyskuussa. --Tappinen 25. syyskuuta 2009 kello 22.45 (EEST)

Tuossa on tosiaan ollut niin pitkä tauko välissä, että varoitukset ovat tavallaan nollautuneet. Olin näköjään nyt laittanut kolmen päivän eston (normaalin yhden sijasta), koska vandalismia oli tullut parina päivänä tällä viikolla. --Otrfan 25. syyskuuta 2009 kello 22.53 (EEST)

Juu, katselin kyllä että ensimmäiset varoitukset olivat jo maaliskuulta, mutta otetaan huomioon vielä se, että näitä uusiakin varoituksia oli jo neljä alla ennen estoja.

Omasta mielestäni vandalisoinnit pitäisi jakaa "Lähes tahattomaan" ja "tahalliseen", jolloin ensimmäiseen ryhmään kuuluisivat kaikki "vähän aloittelijan mokia suuremmat" tapaukset ja toiseen ryhmään nämä suuremman luokan tapaukset, joissa tarkoituksena selvästi haitata muita (Tähän tapaan) käyttäjiä. Isommista tapauksista voisi suoraan heittää yhden varoituksen ja sen jälkeen päiväksi pariksi estoa ja pienemmistä pari kolme varoitusta ennen estämistä.

Tuo siis jälleen kerran oma näkemykseni, mutta kuten alkuperäinen pointtini oli, tulisi nämä estouhkaukset toteuttaa, eikä vain jahkata samaa useampaan kertaan.--Hene_133- Asiaa? 25. syyskuuta 2009 kello 23.04 (EEST)

Vandalismista estäminen on tapauskohtaista. Ei voida määritellä mitään eksakteja kriteerejä. Ja tuota antamaasi esimerkkiä minä pitäisin aika pienenä vandalismina: sivusta näkee heti, että se on sotkettu. --Otrfan 25. syyskuuta 2009 kello 23.11 (EEST)

Kauanko IP-idiootteja paapotaan? Miksi numerosarjavandaaleja suojellaan? --Crash 25. syyskuuta 2009 kello 23.16 (EEST)

Itseäni kommentoiden tämä:

1. Keskustelu käyttäjästä:91.156.153.138 ‎ (vandaali, kannattanee estää?) (uusin)
2. 24. syyskuuta 2009 kello 17.05 (historia) (ero) Eurooppa ‎ (Kumottu muokkaus 7366332, jonka teki 91.156.153.138 (keskustelu)) (uusin)

Miksi paskanlevittäjää varjellaan? Mitä hyvää tuosta osoitteesta on odotettavissa Wikiepdian hyväksi? --Crash 25. syyskuuta 2009 kello 23.21 (EEST)

Tuskin sieltä mitään hyvää tuleekaan. Siinä vaiheessa estetään, kun asia varmistuu. --Otrfan 25. syyskuuta 2009 kello 23.32 (EEST)

6 varoitusta ennen estoa? Tuohan on ankaraa! Vilkaise huviksesi vaikka tästä: Keskustelu käyttäjästä:192.89.77.224 miten lätkitään huomautusta huomautuksen perään osoitteelle, josta ei tule mitään muuta kuin vandalismia. Syistä, jotka eivät ole minulle täysin valjenneet, tällaisille ei missään vaiheessa anneta pysyvää tai todella pitkää estoa. (Syynä ei voine olla se, että esto estäisi mahdolliset (hypoteettiset) asiallisetkin muokkaajat ko. osoitteesta - nämähän voisivat rekisteröidä itselleen tunnuksen.) --Jmk 26. syyskuuta 2009 kello 00.06 (EEST)

Tuo on oppilaitoksen proxy. Ja onhan tuolta tullut muutakin kuin vandalismia, esim. viime kuussa sieltä on luotu artikkeli Vireystila. --Otrfan 26. syyskuuta 2009 kello 00.09 (EEST)

Proxyt voi estää siten että sallitaan käyttäjätunnuksien käyttö. Syy varoitustilin kokoon on se että tavallinen käyttäjä voi laittaa vain varoituksen/huomautuksen keskustelusivulle ja toivoa että joku ylläpitäjä huomaa asian. Toimintatapa ilmoittaa tällaisista tapauksista puuttuu. --Harriv 26. syyskuuta 2009 kello 00.11 (EEST)

Eipä johdu pelkästään tuosta. Esim. 28. elokuuta annetun 2 viikon eston jälkeen on tasaiseen tahtiin tullut 9 varoitusta, joista äkkiä laskien 7 ylläpitäjiltä. Eivät katsoneet estoa tarpeelliseksi. --Jmk 26. syyskuuta 2009 kello 00.17 (EEST)

Kappas, en tullut edes katsoneeksi :) --Harriv 26. syyskuuta 2009 kello 01.29 (EEST)

On siis jokin sellainen tapa, että oppilaitoksien IP:ille ei mielellään anneta estoja, eikä missään nimessä pitkiä? Onko tällaisesta tavasta sovittukin jossain vai onko se vain muotoutunut? --Jmk 26. syyskuuta 2009 kello 00.12 (EEST)

Annetaan pitkiäkin estoja, mutta kynnys on vähän korkeampi, varsinkin kun esim. tuosta osoitteesta on tullut asiallisiakin muokkauksia. Eri ylläpitäjät estävät vähän eri tavalla. --Otrfan 26. syyskuuta 2009 kello 00.13 (EEST)

Huomaan kyllä, että kynnys on korkea. Syy siihen on sen sijaan jäänyt epäselväksi. Katselin läpi parikymmentä ko. osoitteen arvokasta muokkausta ja niiden joukossa tuo Vireystila oli ainut asiallinen. Ehkä sieltä satojen sotkemisten seasta löytyy ahkeralla hakemisella joku toinenkin helmi? Onpa hyvä hyötysuhde noin niinqu tietosanakirjan kehittämisen kannalta. Huomautan edelleen kuten Harriv yllä: voi sallia käyttäjätunnuksien käytön. --Jmk 26. syyskuuta 2009 kello 00.26 (EEST)

Noin niinqu, jos yhteisö haluaa, niin minun puolestani joutaa nuo estää vaikka vuodeksi kerrallaan heti ensimmäisestä vandalismista. --Otrfan 26. syyskuuta 2009 kello 00.32 (EEST)

Noin niinqu, jos yhteisö haluaa, niin mitä noita turhaan ollenkaan estämään. Kyllä ne jäljet aina joku siivoaa. --Jmk 26. syyskuuta 2009 kello 00.35 (EEST)

Aivan oikein - yhteisön tahdon mukaan mennään. --Otrfan 26. syyskuuta 2009 kello 00.47 (EEST)

Aivan oikein - sitähän tässä on näköjään yhteisö vähän kysellytkin, että mikäs tämä nykyinen tapa oikein on, kuka siitä on sopinut missä ja miksi. Vähän on epäselväksi jäänyt mutta jääköön. --Jmk 26. syyskuuta 2009 kello 00.53 (EEST)

Jonkinlaisen muistikuvan mukaan "vuosi sitten" on asiasta jotain ehkä sovittu, mutta en lähde etsimään kuka ja missä. Itse olen alkanut estelemään selkeitä kouluosoitteita vähän railakkaammin parina viime vuotena kuin aikaisemmin. Tämä siitä havainnosta että jos häiriköintiä tulee jatkuvasti, niin harvemmin se itsestään loppuu, vaikka siellä muutama asiallinen muokkaus seassa olisikin.

Ps. Jos nykyiset ylläpitäjät tuntuvat liian nyhveröiltä estojen suhteen niin ylläpitäjäehdokkaaksi voi asettua myös itse. --Harriv 26. syyskuuta 2009 kello 01.29 (EEST)

Kyllä minäkin olen aika reippaalla kädellä proxyja estellyt. Melkoista eroa ylläpitäjien välillä on. Joskus kun olen juuri antamassa puolen vuoden estoa, niin toinen ylläpitäjä ehtii ensin ja laittaa kaksi tuntia. Joskus on kyllä tainnut käydä päinvastoinkin. --Otrfan 26. syyskuuta 2009 kello 01.45 (EEST)

Saman olen huomannut, itse olen usein ollut siellä ankarammassa päässä. Nykyään olen kuitenkin lempeytynyt. Toisaalta vandalismia ei saa loppumaan, vaikka pistäisi kaikki IP:t bänniin ja koulun koneilta tuleva vandalismi on sieltä helpoimmasta päästä korjata. Koulun osoitteiden pitkiä estoja olen nykyään kartellut myös siksi, että tiedän myös opettajia jotka muokkaavat wikiä (ja kenties tekevät oppilaiden vireystilasta artikkeleita). --albval (keskustelu) 26. syyskuuta 2009 kello 11.46 (EEST)

Ensimmäisestä silmiin sattuneesta sellaisesta ylläpitäjä-äänestyksestä, jossa käyttäjä ehdotti itseään, tarttui kahdeksan vastustajaa tuohon itseään ehdottamiseen ja muutama muu komppasi itseään ehdottamista karsastaneita. Ei siis kovin hyvä neuvo Harriv:ltä... Mitä tulee koulujen tietokoneisiin, niin lyhyt mutta nopeasti annettu esto havaitulle ip-avaruudelle eliminoi haittoja melko hyvin. Jos jostain osoitteesta tulee vandalismia tiettynä aikana viikossa, voisi joku näppärä kaveri nikkaroida sellaisia varten etukäteen ajastetun eston... --Lax 28. syyskuuta 2009 kello 14.26 (EEST)

Kunnia-mallineessa lukee jotain että ...voimme otta yhteyttä kouluusi... . Tuon eismekrkiksi nostetun oppilaitoksen keskustelusivulla olen myös kysynyt: "Joko olisi aika ottaa yhteys rehtoriin ?" Tehtäisiinkö lyhyt mallisähköposti, ja pyydettäisiin Wikipedian tiedottajia lähettelemään sitä häirikkö-koulujen rehtoreille / IT-opettajille ? Jos ne nuput riehuvat täällä, mitä ne tekevätkään mualla internetissä varisnkin estojen aikana ? --Tappinen 27. syyskuuta 2009 kello 09.20 (EEST)

Itse ainakin kannatan. Ei taida kovin montaa yhteydenottoa Wikipedian historiassa olla?--Hene_133- Asiaa? 27. syyskuuta 2009 kello 16.40 (EEST)

Tässä mun ehdotus: "Arvoisa Rehtori. Oppilaitoksenne käyttöön rekisteröidyltä tietokoneelta on toistuvasti sotkettu Wikipediaa. Toivomme että kiinnitätte huomiota internetin vastuulliseen käyttöön. Muut käyttäjät ovat jo siivonneet sotkut, mutta päivämäärätiedot ovat tarvittaessa käytössänne. Ystävällisin terveisin TJ tai JL, WIkipedian tiedottaja." --Tappinen 27. syyskuuta 2009 kello 16.56 (EEST)

Ainoan yhteydenottoni tuottaman tuloksen perusteella suosittelen vakavissa tapauksissa. Tosin silloin ei ollut proxy kyseessä, joten selvitys oli hiukan helpompaa. Miksi muuten Wikipedian -tiedottajasta on tuohon tehty äänitorvi, eiköhän jokainen voi omissa nimissään "ilmiannon" tehdä? --Harriv 27. syyskuuta 2009 kello 21.02 (EEST)

Okei, tuskin adminilta spämmiä tulee =) Aloitan muutamasta nyt estettynä olevasta koulusta, ja laitan viestiä sinne inetnumin jälkeen mainittuun osoitteeseen. --Tappinen 28. syyskuuta 2009 kello 19.05 (EEST)

Olen nyt lähettänyt neljä sähköpostia osoitteisiin, jotka löytyvät WHOIS-komennon perusteella yhteistkäytössä olevista kouluosoitteesta Yhden kunnan ITR-henkilö lähetti pahoittelunsa. Mikään näistä osoitteista ei ole sotkenut viestini jälkeen; kaksi taitaa tosin olla edelleen estettyinäkin. --Tappinen 1. lokakuuta 2009 kello 21.07 (EEST)

Loistavaa! Onkos mahdollista saada jotakin noista ilmoitetuista IP:stä tänne niin voisi hieman vertailla, vai rikkooko jotain Wikipedian/Nevadan säädöstä?

Laitoin jokaisen keskustelusivun loppuun huomautuksen "terveisiä lähetetty rehtorille". Tätä voi etsiä aina kun laittaa huomautuksen vandalisimista. --Tappinen 1. lokakuuta 2009 kello 21.33 (EEST)

Päräytin näitä pari lisää. Isot koulut laittavat onneksi it-henkilön yhteystiedot verkkosivuilleen, pieniä kouluja lähestyn palveluntarjoajan kautta. --Tappinen 9. lokakuuta 2009 kello 09.01 (EEST)

Ihmettelin vähän tätä: Keskustelu käyttäjästä:128.214.81.213. Yksi roskasivu liki kolmessa vuodessa ei ole kovin paljon. Ei ehkä noin herkästi kannata kouluun yhteyttä ottaa. --Otrfan 9. lokakuuta 2009 kello 09.04 (EEST)

Minkälainen oli kyseisen viestin sisältö? --Makele-90 9. lokakuuta 2009 kello 09.08 (EEST)

Tässä oli monta konetta liki samanlaisilla ip-numeroilla, ja muistaakseni tyypillisiä koulukiusausviestejä, joissa mollataan nimeltä mainittuja henkilöitä. --Tappinen 20. lokakuuta 2009 kello 22.39 (EEST)

Siinä tapauksessa varmaan aiheellista. --Otrfan 20. lokakuuta 2009 kello 22.47 (EEST)

Aiheeseen liittyen kannattaa vilkaista englanninkielisen Wikipedian sivu en:WP:ABUSE. — str4nd ⇌ 27. syyskuuta 2009 kello 17.03 (EEST)

Jaa-a, ei tämä "vähän erilaisempi englanti" ole vahvimpia aineitani, joten miten olisi lyhyt selvitys aiheesta suomeksi?--Hene_133- Asiaa? 28. syyskuuta 2009 kello 20.09 (EEST)

Vapaa tiivistelmä: en-wikissä on vapaaehtoisten puistonvartijoiden joukko, joka soittaa tai kirjoittaa palveluntarjoajalle, jos joku IP riehuu tosissaan (viisi estoa ja tuoretta sotkemista). Toiset käyttäjät voivat ilmiantaa epäilyttäviä tapauksia "soittajille", soittajiksi valikoituu sellaisia, jotka voivat tehdä sen paikallispuheluna kullakin alueella.--Tappinen 28. syyskuuta 2009 kello 20.23 (EEST)

Miten olisi tännekkin päin?

E: Siis että samanlainen järjestelmä Suomen puolelle--Hene_133- Asiaa? 1. lokakuuta 2009 kello 20.05 (EEST)