Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 39

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Luokittelevat mallineet

Onko aikaisemmin ollut keskustelua mallineista, jotka samalla luokittelevat artikkelin? Esim. {{Jaroslavlin alueen kaupungit}}, {{Vuosisata}} ja {{Ensimmäinen maailmansota}}. Onhan siitä se hyöty, ettei artikkeli vahingossakaan jää luokittelematta, mutta mikäli yksittäinen artikkeli halutaan luokitella uusiksi, niin edessä saattaa olla iso projekti tai malline on jätettävä kokonaan pois. Ainakin minä hoitaisin luokittelun mieluummin perinteisellä tyylillä. --Otrfan 14. kesäkuuta 2009 kello 02.41 (EEST)

Ylläpitomallineisiin ({{Roskaa}} ym.) luokittelevuus sopii kyllä, mutta mielestäni esitit hyvät perustelut sille, miksi muissa mallineissa sitä ei kannattaisi käyttää. –Ejs-80 8. heinäkuuta 2009 kello 19.30 (EEST)

Sanojen etymologian merkitseminen

Tällä hetkellä ei ole selkeää käytäntöä siitä, miten sanojen etymologia tulisi merkitä artikkeleihin ja tälle pitäisi varmaankin saada jonkinlainen selkeä yhtenäinen käytäntö. Etymologian merkitsemisvaihtoehdot ovat ymmärtääkseni

• lyhyt, tieteellinen merkitsemistapa: "lammas (← kantasuomi *lampas < germ. *lambaz)"
• pitempi, yleistajuisempi tapa:"lammas (kantasuomen sanasta lampas, joka tulee germaanisen kantakielen sansata lambaz)"

Itse kannattaisin jälkimmäistä varianttia, koska Wikipediassa muutenkaan vältetään käyttämästä muiden tietosanakirjojen tilarajoituksista johtuvia lyhenteitä ja koska kyseinen muoto on asiaan vihkiytymättömillekin selkeä. --Joonasl (kerro) 17. kesäkuuta 2009 kello 22.55 (EEST)

Tässä on nyt ilmeisesti taustalla artikkeli Ekskommunikaatio ja siihen lisäämäni selitys, mistä sana johtuu, joita olet poistellut. Ymmärrän kyllä mihin tähtäät, mutta vaikea ymmärtää, miksi lähdet noin kiertoteitse sitä hakemaan. Latinalaisperäisten sanojen ymmärtäminen helpottuu, kun tuntee niiden osien alkuperäiset merkitykset. Lampaan ymmärtämisessä tuskin kenelläkään ongelmaa. Selityksen voinee esittää vapaamuotoisesti, ilman pilkuntarkkoja sääntöjä, koska siinä ei ole ollut nähdäkseni ongelmia. Jos alkaa tulla vakavia ongelmia, asia voidaan ottaa tarkemman tarkastelun alle. --Ulrika 17. kesäkuuta 2009 kello 23.13 (EEST)

NO NYT SAA RIITTÄÄ TÄMÄ RIITELY!! Uskon, että Joonasl haluaa ihan viattomasti saada selvyyden siihen, miten etymologiat tulisi merkitä. 101090ABC 17. kesäkuuta 2009 kello 23.18 (EEST)

Juuri näin. Meillä on yhteisiä merkitsemiskäytäntöjä mielestäni vähäpätöisimmillekin asioille kuin tämä.--Joonasl (kerro) 17. kesäkuuta 2009 kello 23.29 (EEST)

Kannatan pidempää muotoa - mutten toki sellaisesta aiheesta kuin lammas :) Minua on kovasti häirinnyt en-wikin käytäntö, jossa ensin voidaan kertoa ummet ja lammet jonkin sanan taustasta ja vasta sitten itse asiasta. Tätä ongelmaa ei suomenkielisessä wikipediassa ole eikä toivottavasti tule. Edellä kuvatut lyhyet sananselitykset artikkelin alussakaan eivät mielestäni ole ongelma. Samulili 17. kesäkuuta 2009 kello 23.50 (EEST)

Raamatun mukaan tieto lisää tuskaa. Pitääkö siis Wikipedian suojella tiedon hakijoita tiedolta? --Ulrika 18. kesäkuuta 2009 kello 00.04 (EEST)

No ei Wikipedia toimi pyhien kirjojen mukaan. Sillä on oma logiikkansa, jota en tosin ole täysin sisäistänyt. --Höyhens 18. kesäkuuta 2009 kello 00.08 (EEST)

Nuo lammassanojen etymologiat voi lisätä Wikisanakirjaan mutta ehdotetun pidemmän muodon tapainen lyhyt selitys voi olla ekskommunikaatiosanoille Wikipediassa. Tapauskohtaisesti järkeä käyttäen. -tKahkonen 18. kesäkuuta 2009 kello 00.41 (EEST)

Tapauskohtaisesti, harkintaa käyttäen pitkä tai lyhyt etymologia. Etymologian ystävänä lisäisin lyhyen muodon myös artikkeliin lammas. (Artikkelin alkuun näkyviin, tai sitten vähintään yhden klikkauksen päähän.) Etenkin jos etymologia on varma tai yleisesti hyväksytty Gopase+f 18. kesäkuuta 2009 kello 10.24 (EEST)

Alkuun lyhyt, ja sitten myöhemmin erillinen kappale etymologiasta kiinnostavissa tapauksissa. Merkitsemistavan pituus suhteuttaen määritelmän pituuteen. --Pettson 18. kesäkuuta 2009 kello 10.29 (EEST)

Tarkennan sen verran, että merkki < merkitsee sanan kehittyneen aiemmasta muodosta (pystysuora periytyminen) ja merkki ← merkitsee sanan lainatun toisesta kielestä tai johdetun toisesta sanasta (vaakasuora periytyminen). Astevaihtelutapauksissa myös eri asteen taivutusvartalo (yhdysmerkkiin päättyen tai sijapääte lisäten) voidaan merkitä kaksoispisteen jälkeen (jonka molemmille puolille välilyönti), eli:

lammas < (myöhäis)kantasuomi *lammas : *lampa- [tai *lampahan] ← germ. *lambaz

Perussanojen (sis. vanhat lainat) kohdalla etymologia lienee tarpeellinen vain erittäin harvoin, mutta vierasperäisissä ilmiöiden nimissä se voi olla hyvinkin valaiseva.--Jaakko Häkkinen 28. kesäkuuta 2009 kello 17.43 (EEST)

On myös niin, että käytäntöjä ei saa olla liikaa. Alamme jo olla siinä pisteessä ettei niitä sisäistä kukaan ellei istu koko ajan tietokoneen ääressä wikipedia auki. --Höyhens 14. heinäkuuta 2009 kello 10.06 (EEST)

muutamien sivujen jatkuva suojaus

olisiko aihetta suojata jatkuvasti muutamat sivut niin vähenisi vandalismi. Tällaisia sivuja voisi olla

• henkilön nimi
• vuosi
• päivä

jos jotain lisättävää noihin sivuihin olisi niin sitä voisi ehdottaa keskustelusivulla--Musamies 18. kesäkuuta 2009 kello 21.20 (EEST)

Tarkoitatko että kaikki henkilöartikkelit, vuosiartikkelit ja päiväartikkelit suojattaisiin? --Harriv 18. kesäkuuta 2009 kello 22.01 (EEST)

Varmaan Musamies tarkoittaa "henkilön nimellä" etunimiä, joita käsitteleviin artikkeleihin tulee usein vandalismia. --Quadriplegia 18. kesäkuuta 2009 kello 22.05 (EEST)

juu etunimiä tarkoitin, anteeksi huono sanamuoto--Musamies 18. kesäkuuta 2009 kello 22.25 (EEST)

Eiköhän tehdä artikkelisivujen suojaukset jatkossakin tarpeen mukaan, ei systemaattisesti. –Ejs-80 8. heinäkuuta 2009 kello 19.25 (EEST)

Suojata ei ehkä kannata, mutta ehkä voisi harkita, että niihin lisättävistä nimistä pitäisi olla artikkeli jo etukäteen? Menee aika paljon aikaa hukkaan ihmetellessä ja googlettaessa, että kukahan tämäkin oikein on. --Otrfan 8. heinäkuuta 2009 kello 19.33 (EEST)

Sinänsä kuulostaa houkuttelevalta ehdotukselta vandalismintorjunnan helpottumisen kannalta, mutta toisaalta punainen linkki jostain oikeasti merkittävästä henkilöstä saattaa innostaa luomaan aihetta käsittelevän artikkelin. Tällä hetkellä on siis hieman fifty-sixty-olo, ja asiaa voisi pohtia pidemmälle. –Ejs-80 8. heinäkuuta 2009 kello 19.37 (EEST)

Nämä nyt ovat aika helppoa vandalismintorjuntaa ilman suojauksiakin. Hankalasti torjuttava vandalismi on ihan toisenlaista. Lähteistettyä tietoa jota vatkataan vähän sinne tänne niin että lopulta on joku numero muuttunut, vaikkapa montako maalia joku on tehnyt jää väärin. --Höyhens 14. heinäkuuta 2009 kello 10.09 (EEST)

Luovutetun Karjalan kunnista

Luovutetun Karjalan kuntien nimeämiskäytännöistä on aiemmin ollut keskustelua kahvihuoneessa [[1]], mutta nyt havaitsin pikku pikku ongelman. nyt esim. hakusanalla Putus saamme ilmi, että kyseessä on Makslahden kyläkuntaan kuuluva kylän osa (ennen vuotta 1944 kylä kuului tosin kuului Härkälään), selitys löytyy Koiviston mlk sivulta kun klikkaa kylää Makslahti esitellään Venäjällä sijaitseva kunta Glebytselova, jossa on kartta, jonka mukaan kunnan pääkylä Makslahti on kartan mukaan entinen Römpötti. Glebytselovan kunnan sivuilla puhutaan myös Kaalialan kylästä, kun tarkoitetaan entistä Kiiskilän kylää. Näin ollen on täysin mahdotonta kirjoittaa mistään Koiviston historiallisesta kylästä artikkelia. Olisiko kuitenkin mahdollista esim. Koivisto, Johannes, Kuolemajärvi alueesta puhuttaessa jakaa ne suomalaisiin ja venäläisiin kuntiin, koska nykyiset rajat (ja nimet) ovat täysin erilaiset kuin ennen vuotta 1944. Esim Primorskiin kuuluu Koiviston kauppala ja osia Koiviston mlk:sta esim. Tervahartialan, Mannolan, Humaljoen, Rautasen kyläyhteisö ja osia Kuolemajärven kunnasta. Samoin Glebytselovaan kuuluu Koiviston mlk lisäksi entisestä Johanneksen kunnasta Revonsaari ja artikkelin mukaan joku entiseen Säkkijärven kuntaan kuulunut “Kuningassaari”, joka kartan mukaan tosin oli aiemmin Tuppuran saari. Vai onko Koiviston kauppala=Primorsk ja Koiviston mlk tai siihen kuulunut kylä Makslahti=Glebytselova.

Eli jos Venäjän alaisuudessa kuntien rajat poikkeavat huomattavasti entisistä luovutetun Karjalan kunnista, tulisiko niistä kuitenkin olla eri nimiset artikkelit, jottei tulisi ongelmia. --PetriOK 20. kesäkuuta 2009 kello 21.49 (EEST)

Kyllä tulisi. Näitähän on helppo kuitenkin linkittää toisiinsa. EDIT: IW-linkkien kohdalla se voi tietenkin aiheuttaa pientä mitintää, mutta loppujen lopuksi helpottavaa. --Höyhens 29. kesäkuuta 2009 kello 18.54 (EEST)

Valtateiden liittymätaulukot

Kysynpä nyt kun sattui silmiin, onko käytäntöä tai suuntaviivaa siitä, miten valtateiden liittymätaulukoissa (Luokka:Suomen valtateiden liittymätaulukkomallineet) tulisi merkitä liittyviä teitä: tulisiko merkitä vain liittyvät yleiset tiet, vaiko myös yksityisiä teitä, joilla on osoitenimi? Nyt näkyy olevan pääosin yleisiä teitä, mutta joukossa siellä täällä myös osoiteteitä. Karttapalveluistahan myös osoitetiet löytyvät kyllä helposti.--Urjanhai 22. kesäkuuta 2009 kello 10.39 (EEST)

Tuosta ei varmaan ole käytäntöä muuta kuin siltä osin on joskus keskusteltu että mikä tie on merkittävä ja mikä ei. Listassa mainittuna jokin sellaisetkin tiet voinee olla mukana, joilla ei ole itsenäistä merkitystä artikkeliksi, mutta mallineessahan sellaiseen ei sitten pitäisi tulla punaista linkkiä. Muuten tuota nämä kai on sen verran julkista tietoa ettei näissä tule copyrightongelmia vai? --Höyhens 29. kesäkuuta 2009 kello 18.51 (EEST)

Kuvittelisin, että tiennimet, jotka löytyvät esim. osoitekartoista tai karttapalveluista kuten http://www.keltaisetsivut.fi (tai mikä se nyt nykyään onkaan nimeltään) olisivat "julkista" tietoa. Nehän kuitenkin tulisivat mallineeseen eri tavoin järjestettynä kuin alkuperäisessä lähteessä, niin ettei kai kopioinnistakaan olisi kyse.--Urjanhai 29. kesäkuuta 2009 kello 20.17 (EEST)

Miksi tynkä/Pohjanmaa?

On olemassa tynkä/Pohjanmaa:Malline:Tynkä/Pohjanmaa Kuitenkin on esim. tynkä/Keski-Suomi:Malline:Tynkä/Keski-Suomi ja tynkä/Pirkanmaa:Malline:Tynkä/PirkanmaaVastaavasti siis myös tynkä:Pohjanmaa pitäisi jakaa nykymaakunnittain eli tynkä/Etelä-Pohjanmaa, tynkä/Keski-Pohjanmaa, tynkä/Pohjois-Pohjanmaa ja tynkä/Rannikko-Pohjanmaa. --WPK 25. kesäkuuta 2009 kello 03.23 (EEST)

Ei tynkäluokittelun tarvitse noudattaa maakuntarajoja. Ja jos artikkeleita on tarpeeksi, niin siitä vain luomaan uusia tynkäluokkia. --Otrfan 25. kesäkuuta 2009 kello 03.26 (EEST)

Tavallaan noudattaa, sillä erotuksella, että Pohjanmaan tyngät ovat historiallista maakuntaa, muiden nykyisten.

En toki itse uskalla luomaan ruveta, sillä joku "pässinpää" aina kumoaa muokkaukseni ties mistäkin syystä..;)

--WPK 25. kesäkuuta 2009 kello 03.39 (EEST)

Jokaiselle nyky-maakunnalle ei välttämättä tarvita omaa tynkä-luokkaa. Tynkä-luokan tarpeen määrittelee tynkä-artikkelien määrä. Pohjanmaan eri nykymaakunnille on katsottu riittävän yksi yhteinen tynkäluokka samoin kuin esim Savon kahdelle nyky-maakunnalle. Halutessaan tynkämallinneen tekstiä voi muuttaa niin, että siinä mainitaan kaikki nykyiset Pohjanmaan maakunnat. Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien nimissä taas ei ole historiallisiin laajempiin maakuntiin viittavia nimiä, joten niitä on ollut vaikea liittä osaksi jotain laajemaa tynkä-luokkaa, koska ne koostuvat useammmista historiallisista maakunnista. Malline:Tynkä/Häme sisälsi aiemmin tekstin, Tämä Kanta- tai Päijät-Hämeeseen liittyvä artikkeli on tynkä, mutta nyt Käyttäjä:WPK on muuttanut sen käsittelemään Hämeen historiallista maakuntaa. Se että Häme-tynkään on valittu Hämeen historiallisen maakunnan vaakuna, ei tarkoita etteikö tekstissä voitaisi mainita nyky-maakuntien nimiä (sama pätee Uusimaa-tyngän kanssa). --Kyzyl 29. kesäkuuta 2009 kello 22.31 (EEST)

Itse asiassa lienee aika vähän tynkiä, jotka liittyvät Hämeen historialliseen maakuntaan. Monet sen sijaan liittyvät Kanta- tai Päijät-Hämeeseen ja muiden kohdalla on luontevampaa puhua Pirkanmaasta tai Keski-Suomesta. Eikö sen takia tuo mallineen tekstin vanha muoto olisi ollut selvempi?--Urjanhai 29. kesäkuuta 2009 kello 22.41 (EEST)

Tynkämallineiden nykytila on kuitenkin kovin epäjohdonmukainen: on olemassa Malline:Tynkä/Kainuu, vaikka koko Kainuukin kuuluu historialliseen Pohjanmaahan. Lisäksi koko nykyinen Etelä-Lappi on osa historiallista Pohjanmaata. Minusta artikkelien jaossa olisi huomattavasti luontevampaa käyttää nykymaakuntien rajoja, koska historiallisten maakuntien ulottuvuudet ovat varmaankin monille vieraita. Etenkin, koska Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja nykyisessä Pohjanmaan maakunnassa alukasluku on suurempi kuin Kainuussa, joka on tosiaan saanut oman luokkansa.–Jm00 4. heinäkuuta 2009 kello 09.10 (EEST)

Ainakin historiallisen Hämeen tai pohjanmaan maakunnan mainitseminen on harhaanjohtavaa, koska kuitenkin viereisten maakuntien mallineet noudattavat nykymaakuntien rajoja. Jako nykymaakunnittain on tietysti myös mahdollinen ja ehkä selvyyden puolesta parempikin. Eli halutaanko sopivammankokoinen tynkäluokka vai tynkäluokan tarkempi määrittely, on oikeastaan valintakysymys, mutta historiallisten maakuntien eksplisiittinen mainitseminen tässä yhteydessä vain sekoittaa (niin kuin peräpohjalaiset, kaakkois- ja eteläpirkanmaalaiset ja enimmät keskisuomalaiset ym. hyvin voivat havaita).--Urjanhai 5. heinäkuuta 2009 kello 14.32 (EEST)

Jos nuo mallineet Tynkä/Pohjanmaa, Tynkä/Häme, Tynkä/Karjala yms. ovat jäämässä nykyiselleen, minusta historiallisten maakuntien vaakunatkin olisi syytä poistaa niistä. Nekin ovat ristiriidassa sen kanssa, mihin luokat on ilmeisesti tarkoitettu, koska vaakuna viittaa nyt monissa tapauksissa eri alueeseen (Suomen historialliset maakunnat) kuin tynkämallineen teksti (nykymaakunnat). Edelleen minusta olisi selvintä käyttää nykymaakuntakohtaista jaotusta. –Jm00 7. heinäkuuta 2009 kello 08.35 (EEST)

Nykymaakuntajaotus tuntuu saavan kannatusta, ja oikeastaan kun avaa noita yhdistettyjä maakunnallisia tynkäluokkia luokasta Luokka:Suomi-tyngät, niin vaikutelma on, että kyseisissä luokissa ehkä tynkäartikkelien määrä on kasvanut sen verran, että niiden hallintaa luultavasti useimmissa tapauksissa saattaisi helpottaa tynkien jakaminen maakunnittain (ainakin Häme, Karjala, Pohjanmaa ja luultavasti kaikki muutkin). Niinpä luulisin, että selvintä joka suhteessa etenkin tynkien kasvaneen määrän takia olisi tehdä tynkäluokista maakunnittaisia nykymaakuntien mukaan.--Urjanhai 7. heinäkuuta 2009 kello 08.51 (EEST)

Taiteilija-artikkeleiden nimeäminen

Semmoinen käytäntöihin liittyvä asia olis mielessä: Joistakin varsinkin esiintyvistä taiteilijoista on artikkeli taiteilijanimellä, joistakin oikealla nimellä. Jotkut taas ovat muuttaneet nimeään. Mielestäni asiaan pitäisi olla jokin yhtenäinen käytäntö. Itse kannatan sellaista, että artikkelit nimetään sen hetkisen oikean nimen mukaan. Uudelleenohjaussivu tehtäisiin tietysti sitten taiteilijanimestä. Tietokirjamaisessa esitystavassa tämä olisi perusteltua, eri asia sitten jossain musiikkitietokirjassa. --Juha.EBT 25. kesäkuuta 2009 kello 13.29 (EEST)

Käytäntöhän on, että artikkelit nimetään pääsääntöisesti yleisimmin käytetyn nimen mukaan. Mikä etu saavutettaisiin sillä, että meillä olisi artikkelit nimillä Norma Baker, Marion Morrison tai Reginald Dwight? Tätä tapaa ei kait käytetä edes yhdessäkään muussa tietosanakirjassakaan. --TBone 25. kesäkuuta 2009 kello 13.36 (EEST)

Tämän mukaan esim Lordin (yhtye) jäsenistä kertovat artikkelit pitäisi nimetä uudelleen. Entä jos taiteilija vaihtaa taiteilijanimeään? Muutetaanko artikkelin nimi välittömästi uuden nimen tultua julkisuuteen vai mitataanko jollain mittarilla tunnettuus entisen ja nykyisen taiteilijanimen sekä oikean nimen välillä? --Juha.EBT 25. kesäkuuta 2009 kello 19.05 (EEST)

Niinhän ne Lordin jäsenet pitäisikin lukuun ottamatta Mr. Lordia, joka lienee nykyään omalla siviilinimellään julkisuudessa. Ja toiseen kysymykseen - kyllä mitataan, ns. Stetson-Harrison-menetelmälllä. Kysymyksesi ei muuten koske ainoastaan taiteilija-artikkeleita vaan koko Wikipedian nimeämissääntöjä. --TBone 27. kesäkuuta 2009 kello 07.41 (EEST)

Onneksi on uudelleenohjaus, jolla Wikipediaa käyttävä tiedonhakija saa tiedon riippumatta siitä, mihin tulokseen Wikimuokkaajien sisäisen painin avulla on päästy. Niitä pitää vain muistaa tehdä mieluummin liikaa kuin liian vähän. --Ulrika 27. kesäkuuta 2009 kello 09.04 (EEST)

Käytännöt & ohjeet

Käytännnöt Merkitse lähteet, Luokittelu ja Kieltenväliset linkit eivät löydy nyt Ohje:Sisällys-sivulla Käytännöt-otsikon alta, vaan Tyyliopas-otsikon alta, alaotsikosta Lisäohjeita. Käytäntöjen listausmallineesta ko. käytäntöjä ei puolestaan löydy lainkaan. Tilanne on harhaanjohtaja ja omiaan laskemaan ko. käytäntöjen merkitystä - lukijalle voi nousta helposti mieleen ajatus etteivät ko. sivut nyt sitten kuitenkaan kuvaa "varsinaisia" käytäntöjä. Ennen kaikkea käytännöt on nyt paljon vaikeampi löytää. Onko asialle mitään perusteita, vai lieneekö pelkästään erhe? Terv. --Riisipuuro 28. kesäkuuta 2009 kello 16.39 (EEST)--

Tod. näk. virhe, please fix :) --Joonasl (kerro) 7. heinäkuuta 2009 kello 09.05 (EEST)

Henkilötietojen kysyminen

Tuota onko henkilötietojen (kuten iän tai puhelinnumeron) kysyminen käyttäjän keskustelusivulla kiellettyä? --Vihermarja 28. kesäkuuta 2009 kello 21.19 (EEST)

Ei sitä ole kielletty, mutta ei ole pakko vastata. Jos haluaa kertoa puhelinnumeronsa toiselle käyttäjälle, sähköposti lienee parempi keino. --Jisis (keskustelu) 28. kesäkuuta 2009 kello 21.24 (EEST)

albumien linkitykset

mikä olisi paras tapa linkittää iso kasa albumeita, otetaan esimerkki More of Bobby's Greatest Hits, laitetaanko edellinen ja seuraava kohtaan

1. ilmestymisjärjestyksessä edellinen ja seuraava, tällöin hypitään studio ja kokoelmien välillä 2. edellinen ja seuraava kokoelmista

mitä mieltä arvon raati on ?--Musamies 30. kesäkuuta 2009 kello 12.21 (EEST)

Ilmestymisjärjestyksessä edellinen ja seuraava (studio tai kokoelma). --TBone 30. kesäkuuta 2009 kello 14.27 (EEST)

Itse kannatan systeemiä viralliset albumit linkitetään erikseen ja kokoelmat ei linkitetä koska niitä ilmestyy pitkin maailmaa mitä ihmeellisemmällä levymerkeillä ja emme tiedä onko kaikki luetteloitu listaan.--Musamies 4. heinäkuuta 2009 kello 09.36 (EEST)

Äänestyssivuista

Minulla olisi sellainen ehdotus, että kaikki äänestyssivut (mm. ylläpitäjät, poistettavat ylläpitäjät, ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi ja ehdokkaat suositelluiksi sivuiksi) pitäisi suojata osittain, siis anonyymien ja uusien käyttäjien muokkauksilta. Nehän eivät ole äänioikeutettuja ja suojaus olisi mielestäni hyvä keino, ettei varmasti tulisi muiden kuin rekisteröityneiden käyttäjien ääniä. --August-54 30. kesäkuuta 2009 kello 14.18 (EEST)

Heillä on kuitenkin kommentointioikeus. --TBone 30. kesäkuuta 2009 kello 14.25 (EEST)

Nimien ääntäminen

Mielestäni kannattaisi ottaa tulevaisuuden tavoitteeksi, että kaikissa henkilöartikkeleissa (ulkomaalaiset henkilöt) olisi audiolinkki nimen ääntämisestä. Tämä olisi loistavaa palvelua, ja verkkotietosanakirjassa tämä on mahdollista. Kommentin jätti 212.149.255.89 (keskustelu – muokkaukset).

Eikös noita esim. en-wikistä ole poimittavissa?--Urjanhai 5. heinäkuuta 2009 kello 15.20 (EEST)

HOK Revisited

Täällä esitin keskustelun perusteella postulaatin, että olisi kahdenlaisia Haukia: lyhyitä, joissa ovat faktat (ja esim. luokat ja kielilinkit) kohdallaan, ja joissa siksi (kuten aiemmin on esitetty) HOK-leimaa tulisi käyttää varoen; ja toisaalta sellaisia, joissa teksti ehkä on pidempi, mutta tässä hitusen ehkä pidemmässä tekstissä ei kuitenkaan ole mitään tolkkua (vrt. keskustelua ja siinä linkitettyjä esimerkkejä) (eikä ehkä myöskään lähteissä, luokissa eikä kielilinkeissä tms.) Eli saako määritelmää HOK tällaisissa tulkita vapaammin vai sisältyykö tällaisen vapaamman tulkinnan mahdollisuus jo nykyiseen määrittelyyn?--Urjanhai 5. heinäkuuta 2009 kello 15.18 (EEST)

Tuohon jo oikeastaan vastattiinkin samassa keskustelussa.--Urjanhai 5. heinäkuuta 2009 kello 15.33 (EEST)

Välityslautakunnan oikeus poistettujen sivujen katseluun

Siirto Välityskäytännön keskustelusivulta:

Toimivallan osalta sanotaan: "Lautakunnan jäsenille annetaan toiminnot, joiden avulla he voivat katsella poistettuja muokkauksia." Tällaisia toimintoja ei voi ilmeisesti teoriassakaan antaa muuten kuin antamalla samalla ylläpitäjän oikeudet. Voiko välityslautakunnan jäsenille antaa käsittelyn ajaksi ylläpitäjän oikeudet, jotka byrokraatti tietenkin poistaa jos ilmenee, että joku jäsen käyttää niitä muuhun kuin poistettujen sivujen selaukseen eli väärinkäyttää niitä? Vai onko toimivaltatekstiä muutettava? --Höyhens 5. heinäkuuta 2009 kello 17.19 (EEST)

Mielestäni kaikille välityslautakunnan jäsenille voitaisiin antaa ylläpito-oikeudet mainitsemillasi ehdoilla käsittelyn ajaksi. Tätä kannattaisi ehdottaa käytäntökahvihuoneessa. –Ejs-80 5. heinäkuuta 2009 kello 17.25 (EEST)

Jatketaan siis täällä. --Höyhens 5. heinäkuuta 2009 kello 17.29 (EEST)

Asiahan on jo tuossa välityskäytännössä päätetty. Jos ylläpitäjän oikeudet ovat ainoa tapa suorittaa tuo asia niin asiahan on sillä selvä. Toimeksi vaan. Terv. --Riisipuuro 5. heinäkuuta 2009 kello 17.33 (EEST)--

Aiheeseen liittyvä keskustelu vuodelta 2007: Keskustelu Wikipediasta:Välityskäytäntö#Jäsenten yhtäläiset oikeudet. –Ejs-80 6. heinäkuuta 2009 kello 03.38 (EEST)

Kannatan, jotta ko. jäsenet eivät olisi lautakunnan ylläpitäjäjäsenien armoilla. Ja oikeudet heti pois, jos niitä kaytetään muuhun toimintaan sekä tietysti heti käsittelyn päätyttyä. --Lax 5. heinäkuuta 2009 kello 17.36 (EEST)

Kannatan. Oikeuksien käyttöähän on helppo lokeista seurata. Poistettujen sivujen selaus taitaa olla ainoa ylläpitäjän oikeus, josta ei lokiin jää merkintää. --Otrfan 5. heinäkuuta 2009 kello 17.42 (EEST)

Kannatetaan, samoilla jäljillä kuin Lax ja Otrfan. —kallerna™ 5. heinäkuuta 2009 kello 18.05 (EEST)

Kannatan--A333 5. heinäkuuta 2009 kello 21.34 (EEST)

Kannatetaan täälläkin päässä. Työkalu käyttöön vaan poistettujen sivujen tutkailemisiin. --Ville Siliämaa 5. heinäkuuta 2009 kello 22.04 (EEST)

Kannatan ja ehdotan, että toimivaltatekstiä muutetaan samalla: "Mikäli lautakunnan jäsen ei ole ylläpitäjä, hänelle annetaan käsittelyn ajaksi väliaikaiset ylläpitäjän oikeudet, joiden avulla hän voi katsella poistettuja muokkauksia. Väliaikaiset ylläpitäjän oikeudet voidaan poistaa, mikäli niitä käytetään muuhun kuin poistettujen muokkausten tarkasteluun."--Tanár 5. heinäkuuta 2009 kello 23.58 (EEST)

Järkeenkäypä muotoilu. --Riisipuuro 6. heinäkuuta 2009 kello 03.43 (EEST)--

Muutos lienee tarpeen. Oikeuksia väärinkäyttäneelle voisi vielä poiston lisäksi antaa kaupantekijäisiksi jäähyn. Ylläpitoloki on lahjomaton ja luottamustehtävään valitun henkilön harkinnan pettäminen on erityisen raskauttavaa. --Jaakonam 6. heinäkuuta 2009 kello 03.48 (EEST)

Ehkä tosin kannattaa erikseen mainita, että palautusoikeuksia ei lasketa ylläpito-oikeuksiin, ettei tarvitse alkaa estoja jakelemaan hiiren lipsahduksista. Eihän ei-palauttajan tule oikeutta käyttää, mutta sen kanssa sattuu helposti vahinkoja. Sivujen poistot, palautukset, suojaukset yms. ovat puolestaan sellaisia, että niitä ei oikein vahingossa pysty tekemään.--Otrfan 6. heinäkuuta 2009 kello 10.48 (EEST)

Kannatan Tästä on käytännössä jo päätetty välityskäytännön yhteydessä, tämä on vain tekninen yksityiskohta. –Joonasl (kerro) 6. heinäkuuta 2009 kello 09.34 (EEST)

Kannatan Peliin vaan käsittelyn ajaksi tilapäiset tekniset ylläpito-oikeudet, joita saa käyttää vain poistettujen kohtien selaamiseen. Jos alkaa näkyä merkintöjä varsinaisten ylläpitotoimien logeissa, tiukkaa noottia perään. –Aulis Eskola 6. heinäkuuta 2009 kello 16.45 (EEST)

: Kannatan ja miten olisi myös oversightit? –84.253.192.184 6. heinäkuuta 2009 kello 11.31 (EEST)IP:llä ei äänioikeutta.--Khaosaming 6. heinäkuuta 2009 kello 14.50 (EEST)

Vastustan Menee käytännöt ja valtuudet sekaisin. Rapautetaan omia "kirjoittamia" ja kirjoitettuja käytäntöjä. Ne joilla on oikeudet voisivat palauttaa tai ottaa kuvankappaauksia sivuista.. –D100a 6. heinäkuuta 2009 kello 16.59 (EEST)

Kannatan Joo. Tuo ip:llä annettu kommentti oli minun. Unohdin kirjautua. On tuo D100a kyllä oikeassa, mutta yp kuuluu ainakin. –Aku506 ¶ 6. heinäkuuta 2009 kello 20.44 (EEST)

Kannatan Kaikkien jäsenten pitää päästä itsenäisesti tutkimaan alkuperäistä aineistoa siinä laajuudessa kuin katsovat tarpeelliseksi. Muotoiluksi kuitenkin pelkästään: "Mikäli lautakunnan jäsen ei ole ylläpitäjä, hänelle annetaan käsittelyn ajaksi väliaikaiset ylläpitäjän oikeudet." Muu on turhaa ja antaa aika oudon kuvan välityslautakunnasta ja sen jäsenistä. Ei kai kukaan järkevästi ajatteleva tosissaan epäile, että välityslautakuntaan pääsee käyttäjiä, jotka käyttävät ylläpito-oikeuksia väärin. Oikeasta käytöstä taas ei ole mitään haittaa, ja jäsenet varmasti osaavat itse harkita mikä on oikeaa käyttöä, kun heidät on juuri tätä(kin) kysymystä ratkomaan valittu. Jos väärinkäytöksiä tapahtuu, niistä selvitään samalla tavalla kuin muidenkin ylläpito-oikeuksien haltijoiden ollessa kyseessä. --AB 7. heinäkuuta 2009 kello 09.36 (EEST)

Palautusten ja kuvakaappausten ottamisesta: Muutosten selaamisen mielessä lienee muuten kuin näillä tilapäisillä oikeuksilla teknisesti varsin mahdoton toteuttaa. Muutosten palauttaminen julkisesti esiin sotii taas muita käytäntöjä vastaan (sopimattomien materiaalien ei tule olla julkisesti näkyvillä). --Aulis Eskola 6. heinäkuuta 2009 kello 18.09 (EEST)

Mjuu ja siten ei-ylläpitäjäjäsenet olisivat pelkän ylläpitäjien antaman tiedon varassa. Oikeudet mahdollistavat kaikkien jäsenten tasapuolisen osallistumisen käsittelyyn ja sen perusteiden tutkintaan. --albval (keskustelu) 6. heinäkuuta 2009 kello 19.35 (EEST)

Miten omia sivuja voi tavallinen käyttäjä poistaa ilman että ei jäisi jotain näkyviin?D100a 7. heinäkuuta 2009 kello 09.15 (EEST)

Riippuu mitä sivuja tarkoitat. Keskustelusivuja ei pääsääntöisesti saa tyhjentää/poistaa. Oman käyttäjäsivun voi poistaa laittamalla sille {{Roskaa}} -mallineen, jonka jälkeen joku yp poistaa sen. --Joonasl (kerro) 7. heinäkuuta 2009 kello 09.21 (EEST)

Mutta tämä asia on nyt pulkassa, vain yksi vastustuspuheenvuoro. Kiitos osallistujille. --Höyhens 7. heinäkuuta 2009 kello 13.41 (EEST)

Merkitään nyt tänne muistiin, että ongelma on ratkaistu Str4ndin avulla käyttäjäryhmällä arbcom, jonka jäsenillä on oikeus poistettujen sivujen katseluun. Kiellettynä hedelmänä arbcom-oikeudet saaneilla välityslautakunnan jäsenillä, jotka eivät ole ylläpitäjiä, on ainoastaan oikeus sivujen palauttamiseen. –Ejs-80 8. heinäkuuta 2009 kello 20.18 (EEST)

Eikä? Ei kai saa palauttaa vaan katsella? --Höyhens 14. heinäkuuta 2009 kello 10.12 (EEST)

Joo, juuri tuota tarkoitin. –Ejs-80 14. heinäkuuta 2009 kello 12.48 (EEST)

Mitä tehdä sinnikäälle tapavandaalille?

Varsinkin Itse valtiaat ja lukuisia muita animaatioelokuva ja sarja-artikkeleita on jo useita vuosia vandalisoinut 212.50.195.10 ja vaihtuvalla 82.141.-alkuisilla ip-osoitteilla harvinaisen ahkera ja sinnikäs vandaali. Kyseinen tyyppi yleensä lisäilee artikkeleihin paikkansa pitämättömiä ääninäyttelijätietoja ja myös ääninäyttelijöiden artikkeleihin jopa täysin olemattomia rooleja, kuvaavana esimerkkinä kuvitteelliset James Bond-filmien suomalaisdubbaukset[2]. Samoista osoitteista on syntynyt myös kokonaan keksityistä aiheista tekaistuja artikkeleita, esim. jo kahdesti poistettu Lilo & Stitch 3: Hamsterin kosto ja Itse valtiaat CD:t Kylmää kalkkunaa ja Villissä lännessä / Kylmää kalkkunaa.

Mitä siis tehdä tälle tapaukselle, joka syytää roskamuokkauksia vuodesta toiseen?--J 7. heinäkuuta 2009 kello 05.06 (EEST)

Avointa välityspalvelintahan ei saisi käyttää, ne voi estää ikuisesti. Onkohan tämä nyt kansainvälinen vandaali vielä? --Höyhens 7. heinäkuuta 2009 kello 05.40 (EEST)

Kansainvälinen siinä mielessä, että editoi myös muita wikejä. Väärinkäyttösuodattimella voisi saada jotain aikaan, tosin rajoitukset koskisivat myös syyttömiä saman operaattorin käyttäjiä. Tiettyjen artikkelien muokkaaminen osoiteavaruudesta voidaan estää, kuten myös uusien artikkelien luominen. --Otrfan 8. heinäkuuta 2009 kello 10.59 (EEST)

Jotain tälle täytyisi tehdä, kun muokkauksia on vähintään satoja, jos ei tuhansia ja juuri löysin taas uuden roska-artikkelin. --J 8. heinäkuuta 2009 kello 22.25 (EEST)

Puuhastelee parhaillaan ip:llä 85.217.1.110 Välitunti: Viidennen arvosana -artikkelin kanssa jota en myöskään tuolla nimellä suomenkielelle dubattuna löytänyt.--J 8. heinäkuuta 2009 kello 22.37 (EEST)

Ei varmaan löydykään - tuollaista käännösvirhettä tuskin Disneyn maahantuojat tekisivät. --Otrfan 8. heinäkuuta 2009 kello 22.42 (EEST)

Kuinkahan pitkälle nuo ko. tyypin dubbaajaluettelotkin ovat pelkkää mielikuvitusta - niitä kun on melkein mahdoton mistään muualta kuin jostain DVD:n kuorista tarkistaa.--J 8. heinäkuuta 2009 kello 22.52 (EEST)

Niissäkään eivät näy läheskään kaikki - paras mahdollinen lähde on elokuvan lopputekstit. –Crimson Cherry Blossom™ 8. heinäkuuta 2009 kello 22.54 (EEST)

Välityslautakunnasta jäävääminen

Siirretty sivulle Keskustelu Wikipediasta:Välityspyyntö/Ulrikan ja Joonasl:n toiminta Wikipediassa

Kysymys

Voiko tälläisen lauseen kuin "Minä vihaan sinua!" luokitella sopimattomaksi kommentiksi/jopa HH:ksi? --Vihermarja 7. heinäkuuta 2009 kello 11.33 (EEST)

Minä yritän vastata: on jossain määrin sopimaton, epäkohtelias ainakin, hh ei ole. –Crimson Cherry Blossom™ 7. heinäkuuta 2009 kello 13.25 (EEST)

Wikipedia:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä. Lausse taitaa kertoa enemmän vihaajasta kuin vihatusta, mutta ei se ole asiallinen. --Höyhens 14. heinäkuuta 2009 kello 10.16 (EEST)

Klassikkomiehen esto

MikkoM lyhensi jo toisen kerran Klassikkomiehen eston murto-osaan alkuperäisestä Keskustelu käyttäjästä:Klassikkomies. Nyt olisi syytä tarkistaa, edustaako tämmöinen linja yhteisön vai pelkästään MikkoM:n näkemyksiä. --ML 7. heinäkuuta 2009 kello 12.14 (EEST)

Omavaltainen päätöshän tuo oli, mutta Wikipediassa ei ole mitään komiteaa joka tekee viimeisen tulkinnan käytännöstä ennen direktiiviksi asettamista (luojan kiitos) niin siinä mielessä MikkoM toimii käytäntöjen mukaisesti (ja jopa käytäntöjen hengessä). Itselleni on yksi hailee onko klassikkomies estettynä kolme päivää vai viisitoista vuotta kunhan ei tule minulle urputtamaan. --Agony (403) 7. heinäkuuta 2009 kello 12.24 (EEST)

Yleisenä vallitsevana käytäntönä on ollut, että käyttäjien estot nousevat asteittain, jos toiminta jatkuu samanlaisena. Tämän vallitsevan käytännön vastainen tuo päätös mielestäni ainakin oli. Muuten estojen pituudesta ei ole selkeää kirjoitettua käytäntöä, joten ei tuota voida käytäntöjen vastaisenakaan toimintana pitää. Mielelläni näkisin, että asia nostettaisiin yleisemmällä tasolla esiin ja pyrittäisiin muodostamaan jonkinlainen selkeä toimintamalli tulevaisuutta ajatellen. --Joonasl (kerro) 7. heinäkuuta 2009 kello 12.40 (EEST)

Lontoonkielisessä Wikipediassa välityslautakunta on tehnyt päätöksen, jonka mukaan

»administrators are prohibited from reversing or overturning (explicitly or in substance) any action taken by another administrator..and explicitly noted as being taken to enforce said remedy, except: (a) with the written authorization of the Committee, or (b) following a clear, substantial, and active community consensus to do so.»

..koska meilläkin on nyt olemassa oleva välityslautakunta, joka voisi tällaisia tilanteita hoitaa, voisi tuo olla hyvä lähtökohta myös tänne. --Joonasl (kerro) 7. heinäkuuta 2009 kello 12.53 (EEST)

Minä käsitin tuon kohdan koskevan vain välityskäsittelytapauksiin liittyviä estoja. –Ejs-80 7. heinäkuuta 2009 kello 12.58 (EEST)

Olet oikeassa. Käytännössä todetaan yleisesti yhtenä "wheel warin" määritelmänä: "An administrator undoes another administrator's actions without consultation." ja kehoitetaan keskustelemaan muiden ylläpitäjien kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä konsensuksen aikaansaamiseksi ja/tai käyttämään välitysmenettelyä. --Joonasl (kerro) 7. heinäkuuta 2009 kello 13.02 (EEST)

Etukäteiskeskustelu etenkin hankalien tapausten kohdalla olisi hyvä idea, koska ei ole ylitsepääsemättömän vaikeaa klikata "Lähetä sähköpostia" ja laittaa "Moi, mun mielestä sun asettama esto käyttäjälle X oli kohtuuton. Mietin sopivaksi pituudeksi Y koska A, B, C. Hyväksytkö lyhentämisen vai onko sinulla joitain muita perusteita kestoon X?". Mutta taas toisaalta: liika byrokratia vaan lisää byrokratiaa, ja mitä useampi käytäntö, sen varmemmin ne menee ristiin ja sitä varmemmin sompailijat löytää niistä porsaanreikiä joiden avulla on helppo aloittaa pientä kivaa kiusaa toisia käyttäjiä kohtaan. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 7. heinäkuuta 2009 kello 13.11 (EEST)

Mielestäni on hyvä, että ylläpitäjät pidentävät/lyhentävät toistensa antamia estoja sen mukaan minkä näkevät kohtuulliseksi. Yksittäinen lyhennys/pidennys ei ole vielä wheel waria. Tärkeintä on, että ylläpitäjät katkaisevat häiriötilanteet nopeasti, ja silloin ei välttämättä ehdi pohtia eston pituutta. --Jisis (keskustelu) 7. heinäkuuta 2009 kello 13.36 (EEST)

Ydinajatus tässä olisikin se, että "keskustelutauko" ja konsensuksen muodostaminen ennen lyhentämistä/pidentämistä estäisi mahdollisia wheel wareja (papukaijamerkki sille, joka keksii suomennoksen tuolle termille).--Joonasl (kerro) 7. heinäkuuta 2009 kello 13.40 (EEST)

Minun ehdotukseni: "rattiriita". "Wheel" sanaliitossa wheel war viittaa mielestäni ohjauspyörään, jota voi ohjata vain yksi kuski kerrallaan. Ratin hallinnasta sotiminen vie ajoneuvon nopeasti ojaan.--Khaosaming 7. heinäkuuta 2009 kello 13.48 (EEST)

Tosin tässä on ilmeisestikin pohjasanana riitelyä tarkoittava "warring", ei sotaa merkkaava "war". Parempi tuo on ainakin kuin miettimäni ratasriitely (jossa mietin mielikuvaa vedessä pyörivästä rattaasta joka vuoroin nostaa, vuoroin laskee riidan kohdetta). --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 7. heinäkuuta 2009 kello 13.53 (EEST)

Rullasotahan se. --Mpadowadierf 7. heinäkuuta 2009 kello 13.54 (EEST)

Ohjauspyöräsota tai ruoririita/ruoririitely? –Crimson Cherry Blossom™ 7. heinäkuuta 2009 kello 13.55 (EEST)

Ruorisota. –Ejs-80 7. heinäkuuta 2009 kello 13.57 (EEST)

Nupputunnus osui jo lähelle parasta käännöstä. Ruoririitely rimmaa hyvin. Merenkulku- ja veneilysanastosta löytynee sopiva. Miten olisi komentosiltasota?--Khaosaming 7. heinäkuuta 2009 kello 14.01 (EEST)

Itse keskustelutaukoon: kannatettava ajatus. Kyseessä kun tuskin tulee olemaan muutos tyyliin "kuudesta kuukaudesta kolmeen minuuttiin" vaan enemmänkin muutos tyyliin "kolmesta kuukaudesta kahteen viikkoon" jolloin asiasta keskusteleminen vaikka parin tunninkin ajan ei pakota estettyä olemaan tarpeettomasti liian pitkään estettynä ja keskustelu aivan varmasti estää rattiriitoja (rattiriita toimii :D). --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 7. heinäkuuta 2009 kello 13.59 (EEST)

Ratasriitely ehkäpä. --Vihermarja 7. heinäkuuta 2009 kello 16.47 (EEST)

Olen samaa mieltä kuin ML, mitä hän mainitsi tuolla Klassikkomiehen keskustelusivulla. Mielestäni tällä kertaa eston lyhennys ei olisi ollut välttämättä tarpeen. Viimeaikaiset muokkaukset ennen estoa ovat koostuneet suurimmaksi osaksi häiriköinnistä, käyttäjien vainoamisesta ja niin sanotusta "vedätyksestä". Itse epäilen, että nyt eston lyhennykseen on käytetty ylläpitäjän "omaa näkemystä".

Kommentoisin itse paria MikkoM:n väitettä:

• K-miehen osoitteenpaljastuspyynnöt eivät ole peruste estolle. Ne ovat nopeasti vilkaisten olleet joten kuten perusteltuja, enkä minä ainakaan halua olla Wikipediassa jossa pyyntö ylläpitäjän osoitteen paljastamiseksi johtaa omaan estoon. Ulrikan pyynnön herättämä keskustelu käytännön epäselvyydestä on erittäin asiallinen.

Omasta mielestäni osoitepaljastuspyyntö tehtiin häiriköinti/vainoamismielessä, koska K-mies on mielestäni vainonut käyttäjä Ulrikaa jo pitemmän aikaa. Ulrika itse on selvittänyt tilanteen tuon tunnuksen suhteen ja ilmoittanutkin siitä jossakin aikaisemmassa yhteydessä.

• Henkilökohtaisia hyökkäyksiä tulkitaan käytäntösivun mukaan, seuraava ei ole HH: "Imekää vittua kullinaamat ja aiheettomia estoja jakeleva kusipää "ylläpitäjä" Joonasl vittuun Wikipediasta". Harjoitustehtäväksi jätetään missä kohtaa mainitaan, että haistattelu nimenomaan ei ole HH.

Vaikka käytäntö sanookin haistattelusta että se ei olisi HH, niin omasta mielestäni kummiskin tuollaiset yhteenvedot eivät ole asiallisia, varsinkaan luodessa luokkaa tai artikkelia. Jos joku väittää, että kyseinen yhteenvetoteksti on asiallinen niin kyllä itsellä ainakin hälytyskellot alkavat soida...

Mutta jatkoa ajatellen, olisi hyvä että jos vastaavanlaista toimintaa käyttäjä harrastaa jatkossa Wikipediassa, pitää ruveta jonkinlaisiin toimiin. Tietosanakirjan tekemiseen täytyy saada rauha. --Ville Siliämaa 7. heinäkuuta 2009 kello 20.34 (EEST)

Osoitepaljastuspyyntö oli tosiaan pelkkää vainoamista, ja jälkimmäinen esimerkki todellakin sellaista käytöstä, jota varten HH-käytäntö on tehty. Tämän vuoksi en oikein viitsi MikkoM:än sepustuksia lukeakaan - ne ovat todellisuudelle ja arkijärjelle vieraita, mutta silti ylimieliseen sävyyn kirjoitettuja. --ML 8. heinäkuuta 2009 kello 10.49 (EEST)

Olen samaa mieltä ML:n kanssa tästä. Wikikäytännöt eivät ole moista hiuksenhalkomista varten. Käytäntöjä ei voi koskaan kirjoittaa vastaaville tarpeeksi aukottomiksi, eikä näin ole tarpeen tehdäkään. Wikilawyering-pykälä kattaa tällaiset yritykset.--Khaosaming 8. heinäkuuta 2009 kello 10.58 (EEST)

Ville S:n lainaama MikkoM:n tulkinta HH-käytännöstä on käsittämätön, eikä perustu ainakaan käytäntöön. Käytäntö ei sano että haistattelu ei ole HH. Käytäntö sanoo että kiroilu ei ole HH. Vittu on kiroilua, sinä vittunaama on haistattelua. Lisäksi HH ovat "negatiiviset tai ivalliset kommentit käyttäjän älykkyydestä, luonteenpiirteistä tai muista henkilöön liittyvistä ominaisuuksista." Imekää vittua kullinaamat on HH, ja aiheettomia estoja jakeleva kusipää "ylläpitäjä" Joonasl vittuun Wikipediasta on HH, em. lainauksen pohjalta, sekä perusteitta tehtynä syytöksenä. Terv. --Riisipuuro 13. heinäkuuta 2009 kello 15.48 (EEST)--

Sen verran tähänkin kysymykseen lusikkaani, vaikka välityslautakunta työllistää nyt raskaasti, että Klassikkomies tietää varsin hyvin ettei yhteisö siedä mitään Klassikkomies-showta. Estot ovat siksi tarpeellisia ja välttämättömiä. Hyvin pitkiä niiden ei sen sijaan välttämättä tarvitse olla, koska käyttäjä osaa toimia myös asiallisesti kun haluaa. --Höyhens 13. heinäkuuta 2009 kello 21.48 (EEST)

Sitä saa tosissaan ihmetellä, miksi aikaisemmin paljon asiallisia muokkauksia tehnyt käyttäjä kääntää kelkkansa noin? Tosin tälläisiä ei välttämättä saa helposti unohdettua, ties varmaan koskaan. Riisipuuro: En ymmärrä itsekkään MikkoM:n mielipidettä että hänen mielestään tuo kyseinen teksti yhteenvedossa ei olisi muka HH. Tosiaankin, tuo yhteenvetoteksti on käytäntöjen vastainen. Voiko tälläisissä tapauksissa poistaa tuon KM:n alunperin tekemän luokan ja luoda uudestaan, ilman tuota HH-yhteenvetoa? --Ville Siliämaa 18. heinäkuuta 2009 kello 17.34 (EEST)

Ei ole vaikeaa arvata miksi joku alkaa häiriköidä! Kun on seurannut muutamien ylläpitäjien tarkkailua esim.minun muokkauksia ja keskustelujen tarkailua en ihmettele yhtään. Esim.Minun keskustelupalstalle ilmestyi erään ylläpitäjän viesti että ""olin"" mahdollisesti syyllistynyt ""hh"" erästä tunnettua ylläpitäjää kohtaan nauratti koska tämä jolle vastasin itse aloitti keskustelun ""hh"" tulkittavalla tavalla. Eli Muutamat tietyt ylläpitäjät "vaanivat" muutamia käyttäjiä ja aloittavat "kamppanjan" kohteeksi valitun käyttäjän saamiseksi banniin... D100a 18. heinäkuuta 2009 kello 18.01 (EEST)

Ottaen huomioon että kaikkien käyttäjien muokkaukset ovat avoimesti katseltavissa lokeista ja sitä voi kuka tahansa "tarkkailla". Ei se oikeuta kuitenkaan käyttäjää missään vaiheessa häiriköimään, jos itse kokee että esimerkiksi yhteisö ei ole samaa mieltä asioista, kun hän itse. KM on itse omalla käytöksellään aiheuttanut sen, että näistä asioista keskustellaan vieläkin...--Ville Siliämaa 18. heinäkuuta 2009 kello 18.24 (EEST)

Seurasin Klassikkomiehen käyttäytymistä ennen kuin hän sain viimekertaisen bannin. Ja samalla myös ylläpitäjien. Klassikkomies kävi muutmilla sivuilla "herätttelemässä" käyttäjiä keskustelemaan kommenttipyynnöstä joka koski Joonasl käyttäytymistä. Minusta on aivan normaalia että jokin käyttäjä voi käydä ilmoittamassa muillekkin että hänelle tarkeää asiaa käsitellään mutta se ei taas ylläpitäjälle käynyt vaan antoi käsittämättömän kolmen kuukauden bannin "heppoisin" perustein ja esti siis samalla osallistumasta kommenttipyynnön käsittelyyn jossa hän oli osallisena. Muistelisin että bannin antajaa huomautetiin eräässä kommenttipyynnössä antamaan liian pitkilä banneja. Eräät ylläpitäjät poistelevat surutta heistä liian epämieluisia kommentteja omilta keskustelusivuilta vaikka se on kielettyä. Mutta taaskaan se ei muita ylläpitäjiä kiinnosta vaan homman annetaan jatkua siitä tulee taas mieleen että ylläpitäjät saavat tehdä lähes mitä vaan koska heitä säännöt eivät päde,ylläpitäjät siis ovat jumalasta seuraavia, siis ylöspäin.. Klassikkomies on ehkä liian hyvä tänne kun muutamat ylläpitäjät kokevat alemuutta ja siten haluavat kostaa omaa vajavuuttaan.. Samaa olen havainnut Ultrikan tapauksessa,hän taitaa olla liian pätevvä tänne tai hän naisena osaa hieman paremmin muokata kuin eräät nuoret ylläpitäjät... D100a 18. heinäkuuta 2009 kello 18.55 (EEST)

Käytäntöehdotus

Siirretty sivulle Keskustelu Wikipediasta:Ylläpitäjien käytäntöjä#Ruoririitelykäytäntö

Käytäntöehdotusten määrän rajoittaminen

Ehdottaisin lisättäväksi uuden käytännön: "Käyttäjä voi ehdottaa Wikipediaan uusia käytäntöjä vuosittain x kappaletta", jossa x esimerkiksi kolme. (Tämä ei ole huumoria.)--Ulrika 8. heinäkuuta 2009 kello 13.24 (EEST)

Kannatan jos samaan lauseeseen lisätään "Käyttäjä voi ehdottaa tai äänestyttää uusia käytäntöjä tai vanhan käytännön muutoksia vuosittain x kappaletta", loppuupahan typerät äänestykset samalla (tämäkään ei ole huumoria). --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 8. heinäkuuta 2009 kello 22.58 (EEST)

Viittaat ilmeisesti monen ylläpitäjän ankarasti vastustamaan ylläpitäjien toimikauden pituuden rajaamiseen. Kyllä se sopii lisäykseksi, ja tuskin siitä mitään ongelmaa tulee, sillä en ole huomannut saman käyttäjän ehdottavan ylläpitäjien toimikauden rajaamista kovin monta kertaa vuodessa. Hauska tuo uusi tunnuksesi. Kissan korvatko siinä keskellä kurkistelevat? Ja Töölön kirkon profiili sen molemmin puolin? --Ulrika 8. heinäkuuta 2009 kello 23.14 (EEST)

Minäkin haluaisin tietää, mitä siinä on, en sairaudestani johtuen pysty hahmottamaan ollenkaan. –Crimson Cherry Blossom™ 8. heinäkuuta 2009 kello 23.18 (EEST)

Huumoria tai ei, tämä keskustelu alkaa mennä jo sen verran ohi aiheesta, että tuskin kannattaa jatkaa. --albval (keskustelu) 8. heinäkuuta 2009 kello 23.24 (EEST)

Jep, olet oikeassa. Mutta sanonpa vaan, että minä, eikä kukaan muukaan tässä maailmassa, tee pilaa minun sairaudestani, jos sitä tarkoitit tuolla "huumorilla". –Crimson Cherry Blossom™ 8. heinäkuuta 2009 kello 23.29 (EEST)

Saanet kuvan tuosta kun kopioit sen muistioon ja suurennat fonttikokoa, ei ole tarkoitus että sen ottaa henkilökohtaisesti :) --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 8. heinäkuuta 2009 kello 23.30 (EEST)

Kiitos, kysyin jo äidiltä, mitä siinä näkyy; kahta keskisormea näyttävä avaruusukkelihan se siinä! Juup, ei henkilökohtaista, hauskahan tuo on. :) –Crimson Cherry Blossom™ 8. heinäkuuta 2009 kello 23.36 (EEST)

Kiitos, pidän itsekin siitä. Ihan sama onko kyseessä ylläpitäjyyden määräaikaistaminen, äänestyksen muokkausmäärän muutos tai mikä tahansa jonninjoutava nyanssi jonka muuttamisella ei ole hevon kukun vaikutusta Wikipediaan (vapaaseen tietosanakirjaan), kunhan yksi käyttäjä ei yritä puskea sen seitsemää sataa muutosta Wikipediaan nonstoppina. Voisi oikeastaan tweakata tuota lausetta vielä siten, että saisi tehdä korkeintaan X ehdotusta vuodessa ja vain yhden per aihe. Alkaisi käyttäjillä ruksuttamaan missä vaiheessa on sopiva tilaisuus tuoda ikuisuusjauhanta pöydälle äänestettäväksi. Samalla voitaisiin myös asettaa kiertovartio: kerran viikossa äänestettäisiin 20 epäylläpitäjäpalauttajabyrokraattiosoitepaljastajaoversightarbcomilaista valvomaan että käytäntöä noudatetaan. Ja sanktiot: sanktiona voisi olla vuodeksi kaikkien erityisoikeuksien menetys sekä velvollisuus päivittää etusivun uutisia seuraavat kaksi viikkoa. Ja nimi häpeätauluun. Ja salaisen kädenpuristuksen osaaville ilmaiset kahvit. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 8. heinäkuuta 2009 kello 23.30 (EEST)

Kuten huomaat, Agony, yhteisössä saa vähän kaikenlaisia kommentteja esille, vaikkapa humoristissävytteisiä pahansisuisia purkauksia. Siitä on haittapuolensa, mutta rajoitusten kanssa kannattaa kuitenkin noudattaa niukkaa linjaa. Terv. --Riisipuuro 9. heinäkuuta 2009 kello 07.45 (EEST)--

Agonylle: tämä ei ole mielestäni rakentava tapa keskustella tai kohdella oppositiota. Minä koen luottamustoimen Wikipedian kannalta hyvinkin tärkeänä perustavaa laatua olevana kysymyksenä. Tämä on siis minun mielipiteeni, sinun mielipiteesi on toinen, mutta kumpikaan niistä ei ansaitse purkauksesi kaltaista käsittelyä. Vähintä mitä voit tehdä, on ottaa toisten mielipiteet vastaan tasaveroisina. Olemme kaikki yhdessä sitoutuneet projektiin ja toivomme sille parasta. Näkemyserojen ei pitäisi erottaa käyttäjiä toisistaan vaan tuoda esille projektin edistämisen kannalta vaihtoehtoisia toimintamalleja.--Khaosaming 9. heinäkuuta 2009 kello 11.25 (EEST)

Mielipiteitä saa ja pitää olla, puolesta, vastaan. Ja mielipide pitää tuoda esille. Itse näkisin että kaikki aktiivikäyttäjät ovat luottamustoimessa: kaikilla aktiiveilla on oikeus äänestää, esittää mielipide ja vastustaa jos joku ehdotus ei tunnu oikealta. Siksi reagoin näin voimakkaasti: mielestäni helpoin tapa diktatuuriin on yksinkertaisesti rajoittaa tiettyjä toimintoja henkilöiltä joilla on mahdollisuus vaikuttaa: Määrätä että N saa antaa vain kuuteen äänestykseen äänet, määrätä että K saa esittää vain Z määrän mielipiteitä, määrätä että J saa muokata vain artikkeleita A, B, C. Siksi meillä on välityslautakunta jolla on mahdollisuus hyvin raskaassa prosessissa tehdä tämänkaltaisia, näkemykseni mukaan jopa vaarallisia erityismääräyksiä ja siksi tätä ei tulisi ehdottaa koskemaan kaikkia käyttäjiä. Myönnän että reaktioni oli voimakas, ärsyynnyn vain kun yritetään polkea tuhansien ja taas tuhansien käyttäjien peruswikioikeutta äänestää, ehdottaa muutoksia ja ennen kaikkea, kehittää Wikipediaa jouhevammin toimivaksi kokonaisuudeksi vain koska yksi käyttäjä ei tule toimeen toisen käyttäjän kanssa. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 9. heinäkuuta 2009 kello 12.05 (EEST)

Ehdotukseni oli harkitsematon. Sen taustalla on 1. provosoituminen jäljemänä olevassa ylläpitäjäkeskustelussa esitetyt yritykset rajoittaa keskustelua ylläpitäjien määräaikaistamisesta, ja 2. Käyttäjä Joonasl:n käytäntöjenmuutostehtaasta suoltuvat yhä uudet muutosehdotukset. Peruutan tällä puheella ehdotukseni ehdotusten rajoittamisesta, mutta toivon sisäistä pohdintaa siitä, missä on järkeä missä ei, miten paljon kannattaa näin pienen yhteisön toimintaa suitsia aina uusilla säännöillä. En.wikipedia on iso, siellä on hyvin monenlaisista kulttuureista olevia ihmisiä, joten siellä on varmaan suurempi tarve käyttää keppiä joka käänteessä. Porkkana sopii paremmin pikku-Suomiwikiin. --Ulrika 9. heinäkuuta 2009 kello 12.47 (EEST)

Mitkä ovat suositeltavimpia lähteitä?

Keskusteluissa mainitaan usein, että esim tietosanakirjat tai vastaavat hakuteokset eivät olisi suositeltavimpia lähteitä. En ole löytänyt silti selkeää ohjetta, vai onko sellaista?

Miten pitäisi toimia esimerkiksi jos on kyse uudehkosta, noin 15-20 viime vuoden aikana muotoutuneesta taideilmiöstä tai esim tuona aikana perustetusta taidemuseosta. Onko ensisijainen lähde silloin 20 vuoden takainen hakuteos?

Tai onko huono asia käyttää tällaisissa tapauksissa en:wikiä ja tuoretta tutkimuskirjallisuutta jos vanhemmat hakuteokset eivät näytä kertovan kovin laajasti asioita, jotka ovat tapahtuneet niiden painamiseen jälkeen? --BluePuddle 7. heinäkuuta 2009 kello 14.25 (EEST)

Käytännön mukaan suositeltavia lähteitä ovat nimenomaan toissijaiset lähteet, joihin tietosanakirjat ja muut sellaiset kuuluvat. Käytännön mukaan "Wikipedian tulee nojata yleisesti hyväksyttyyn tutkijoiden tai oppineiden julkaisemaan kirjallisuuteen aina kun se on mahdollista. Tällaisia lähteitä pidetään aina luotettavina. Tosin tieto voi vanhentua tai olla vaihtoehtoisten teorioiden vuoksi kiistanalaista, jolloin kaikki merkittävät tulkinnat tulee esittää Wikipediassa."--Joonasl (kerro) 7. heinäkuuta 2009 kello 14.35 (EEST)

Kiitoksia, juuri tuollaista olen etsinyt löytämättä. Toissijaista, eli suositeltavaa on tuon mukaan kuitenkin myös uudempi tietokirjallisuus ja asiantuntijan kirjoittama yhteenveto (en siis puhunut alunperinkään kirje- ja arkistolähteistä, jotka tuossa hylätään). "Toissijaiset lähteet ovat asiantuntijoiden kirjoittamia yhteenvetoja ja tulkintoja ensisijaisista lähteistä. Ne toimivat Wikipedian pääasiallisina lähteinä. Myös toissijaisia lähteitä kokoavia teoksia kuten tietosanakirjoja voidaan käyttää lähteenä.

Wikipedian tulee nojata yleisesti hyväksyttyyn tutkijoiden tai oppineiden julkaisemaan kirjallisuuteen aina kun se on mahdollista. Tällaisia lähteitä pidetään aina luotettavina. Tosin tieto voi vanhentua tai olla vaihtoehtoisten teorioiden vuoksi kiistanalaista, jolloin kaikki merkittävät tulkinnat tulee esittää Wikipediassa."

Ts. Ajaako parikymmentävuotta vanha hakuteos uudemman tietokirjallisuuden ohi asioissa jotka ovat tapahtuneet esim viimeisen 10 vuoden aikana? Esim Ympäristötaide, Tate Gallery, joiden nykyistä muotoa Taiteen pikkujättiläinen ei tunne? --BluePuddle 7. heinäkuuta 2009 kello 14.54 (EEST)

Ehkäpä asian ei tarvitse olla joko-tai vaan sekä-että: kirjoita vanhan hakuteoksen perusteella artikkeli ja päivitä uudempien lähteiden perusteella uudet tai muuttuneet asiat. Tällaisista asioista ei voi minusta antaa mitää kiveenhakattuja sääntöjä, pitää tehdä niin kuin artikkelin parhaaksi katsoo ja erimielisyyksien syntyessä keskustella. --Joonasl (kerro) 7. heinäkuuta 2009 kello 14.59 (EEST)

Tai tuosta ympäristötaiteesta en ole vielä kirjoittanut, aikeena on ollut käyttää en:wikiä ja paria melko tuoretta tietokirjaa. Maataide-artikkeliin oli Taiteen pikkujättiläisessä kohtuullisesti pohjaa, mutta Tila- ja ympäristötaide-kohdassa se mielestäni on vanhentunut, mihin viittaa sekin, ettei artikkelille ole löytynyt lainkaan interwikejä vaikka on kolme vuotta vanha artikkeli, sekä se, etteivät määritelmät kuulosta kovin selkeiltä eikä napakoilta. Hyvä kumminkin, että lähdeasiasta löytyi nyt selvää tekstiä. --BluePuddle 7. heinäkuuta 2009 kello 15.07 (EEST)

Muunkielisten wikien käytöstä/kääntämisestä näyttää myös olevan ristiriitaista tietoa. Toisaalla kehotetaan, toisaalla sanotaan että lähteiden tulisi olla suomenkielisiä? --BluePuddle 7. heinäkuuta 2009 kello 15.21 (EEST)

Muista Wikipedioista voi kääntää, mutta muut(kaan) Wikipediat eivät ole luotettavia lähteitä. Vieraskielisiä lähteitä saa käyttää, suomenkieliset ovat vain suositellumpia. Käännöksiä varten on myös tällainen malline: {{käännös}}. --Joonasl (kerro) 7. heinäkuuta 2009 kello 15.25 (EEST)

Jeps. Entä jos käyttää vain pienissä osissa toista kieliversiota, esim määritelmän täsmentämiseen, tai poimii taidesuunnan taiteilijat tai henkilön kirjoittamat kirjat ja valikoi ne suomen tilanteen mukaan (+lisää suomennokset ym)?--BluePuddle 7. heinäkuuta 2009 kello 15.28 (EEST)

Keskustelu Ylläpitäjäisyys määräaikaiseksi

Olen seurannut muutamien ylläpitäjien käyttäytymistä Ulrikaa ja Klasikkomiestä kohtaan. Ylläpitäjistä Esim.Joonasl ja Samulili toiminta ei saa välttämättä parasta arvosanaa, mutta muidenkin pitkäaikaisien toimintaa voidaan katsella kriitisesti.

Siten pitäisi alkaa keskustelemaan juurtajaksain siitä että ylläpitäjäisyys muutettaisiin kaksivuotiseksi määräaikaiseksi toimeksi. Joka ei voisi olla samalla käyttäjällä ainakaa vuoteen eli vuosi pitäisi olla väliä ylläpitotoimista.. Uskoisin että kun tulee uusia ylläpitäjiä niin myös muotoutuu myös eri käyttäjien katsantokannat toisenlaisiksi ja vältyttäisiin erillaisilta sodilta jotka hidastavat tämän projektin kehittymistä D100a 7. heinäkuuta 2009 kello 15.10 (EEST)

Luetellaan nyt tässä viimeisimmät aihetta koskeneet äänestykset:

* Wikipedia:Äänestys/Ylläpitäjyyden määräaikaisuus

* Wikipedia:Äänestys/Ylläpitäjyyden määräaikaisuus 2

* Wikipedia:Äänestys/Ylläpitäjyyden määräaikaisuus 3

–Ejs-80 7. heinäkuuta 2009 kello 15.12 (EEST)

Luetellaan vielä se, että ylläpitäjyyden määräaikaistaminen on edellämainituissa äänestyksissä saanut kannatusta 39,4%, 38% ja 31,3%. Tasaisen vauhdin taulukolla ollaan nyt varmaan jossain 25% tietämissä. --Joonasl (kerro) 7. heinäkuuta 2009 kello 15.16 (EEST)

Ei jumalauta, ihan jopa kolme kuukautta ehti edellisestä (deesatasen aloittamasta) äänestyksestä vierähtää:-) Poistettavat ylläpitäjät käyttöön jos tarvetta on, mutta uutta jankkausta tästä on taas turha aloittaa. --albval (keskustelu) 7. heinäkuuta 2009 kello 15.18 (EEST)

Viimeisin päättynyt kuitenkin jo 20. huhtikuuta 2009 kello 02.03 (EEST), johan tässä ehti olla melkein kolme kuukautta väliä... Yhteisön tuhannet jäsenet ei kuitenkaan vaihda mielipiteitään kuin sukkia, joten 31,3 % kannatus ylläpitäjyyden määräaikaistamiseksi tulee olemaan melko lähellä seuraavankin äänestyksen tulos. Entäs sitten ne käyttöoikeudet (oversight, osoitepaljastus) joissa joutuu todistamaan henkilöllisyytensä avulla täysi-ikäisyyden Wikimedia Foundationille? Saisiko nämä käyttäjät erityiskohtelun vai dumpattaisiinko nekin käyttäjät "pihalle" kahden vuoden välein välittämättä siitä tosiasiasta että kovin moni ei todellakaan halaja noihin "pesteihin"? --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 7. heinäkuuta 2009 kello 15.19 (EEST)

Osoitepaljastajanahan voi muuten olla ilman ylläpito-oikeuksiakin. Miten lienee häivytysoikeuksen suhteen nykyään? –Ejs-80 7. heinäkuuta 2009 kello 15.30 (EEST)

Näköjään häivyttäjänäkin voi olla ilman ylläpitäjän oikeuksia. –Ejs-80 7. heinäkuuta 2009 kello 15.33 (EEST)

Ei taas samaa jupsakkaa tälläisestä asiasta. Yhteisö on jo aikaa sitten sanonut että juttu on selvä kuin pläkki, eli ei. --Vihermarja 7. heinäkuuta 2009 kello 16.54 (EEST)

Samaa mieltä: ei, ei ja vielä kerran ei! 101090ABC 7. heinäkuuta 2009 kello 17.13 (EEST)

Asiasta on äänestetty niin usein että uuden äänten mittauksen kanssa kannattaa odotella rauhassa. Itse olen määräaikaisuuden kannalla, mutta näen että jatkuvalla äänestyttämisellä asialle lähinnä tuotetaan hallaa. Ensi vuoden syksyllä saattaisi olla järkeä katsoa asiaa, jos keskustelua silloin herää. Terv. --Riisipuuro 7. heinäkuuta 2009 kello 17.15 (EEST)--

Ja sitä odotellessa ylläpito-oikeuksien poistoäänestyksiä tarvittaessa (jos niitäkään on aiheellista järjestää). –Crimson Cherry Blossom™ 7. heinäkuuta 2009 kello 18.38 (EEST)

Onhan se kumma että asillista keskustelusta pitää "suuttua". Kun tarkastelee ylläpitäjien toimia niin ihmetyttää että niissä ei nähdä ristiriitaa. Kun ylläpitäjäisyys olisi kiertävä niin monista tyhjänpäiväisitä äänestyksistä jäisi tarpeettomana pois. Ei tarvitsisi äänestää ylläpitäjyyden poistamisesta kuin ääritapauksista ja moni turha riita myös jäisi kokematta.Minusta kannattaisi kokeilla muutamalla kiertävällä ensin ja sitten kokemuksen kertyessä voisi asian joko vakinaistaa tai lopettaa kukaan ei häviäisi D100a 7. heinäkuuta 2009 kello 19.37 (EEST)

Olen täysin samaa mieltä. Jos ongelmana on riidat ylläpitäjien ja käyttäjien välillä ja ylläpitäjien arveluttavat tekoset, vika on tietysti siinä että ylläpitäjä on ollu liian kauan ylläpitäjänä. Tästä voidaan nähdä, että ongelman ratkaisu on ylläpitäjien poistaminen. – Nikerabbit 7. heinäkuuta 2009 kello 19.44 (EEST)

Ei ehkä kannata muuttaa määräaikaiseksi. Aikaisempienkin äänestysten tuloksena ylläpitäjyyttä ei määrääaikaistettu. Aina vaan kun ylläpitäjille rajoitettuja toimintoja on käytetty yli vuosi sitten, niin jonkun byrokraatin kannattaa vaan siitä syystä oikeudet poistaa. Oikeudethan voidaan poistaa myös yp:n omasta pyynnöstä, äänestyksen tuloksena tai... yli vuoden kestävän (ja ikuisen) eston vuoksi. --August-54 7. heinäkuuta 2009 kello 19.49 (EEST)

Lieneekö kukaan suuttunut, edes lainausmerkeissä, enemmänkin ilmassa on turhaantuneisuutta. Tosiasia joka tapauksessa on, että keskusteltiin nyt miten paljon hyvänsä, ei lähiaikoina ylläpitäjien määräaikaisuus tule saavuttamaan riittävää kannatusta. Sellaista Catoa, joka kääntäisi yhteisön mielipiteet ei ole näköpiirissä. Jos määräaikaisus halutaan, on sen kannattajien parempi odotella rauhassa käyttäjäkunnan ja mielipiteiden uudistumista, turhautuneisuuden lisäämineen vain lisää vastustusta. Terv. --Riisipuuro 7. heinäkuuta 2009 kello 23.58 (EEST)--

Minä puolestani ehdotan, että ylläpitäjyyden määräaikaisuusäänestyksestä tehdään määräaikainen, ja että sellainen järjestetään joka vuosi ensimmäisen määräaikaisuusäänestyksen muistoa kunnioittaen 23. tammikuuta alkaen. –Ejs-80 7. heinäkuuta 2009 kello 21.14 (EEST)

Huumori on hyväksi, ja siitä on Wikipediassa puutetta, mutta jos yritetään tehdä vakavasta asiasta naurettava, se kertoo enemmänkin yrittäjän pelosta. Tällaista on aika ajoin esiintynyt, ja jostakin syystä aina silloin on aiheena ollut ylläpitäjien määräaikaistaminen, ja määräaikaistamisen ja siitä äänestämisen naurettavaksi leimaavat ovat aina olleet ylläpitäjiä. Koko määräaikaisuusasiaa ovat tiukimmin ja äänekkäimmin vastustaneet ylläpitäjät. Jos kysyttäisiin vain muilta, määräaikaisuus taitaisi mennä läpi. --Ulrika 8. heinäkuuta 2009 kello 08.10 (EEST)

Olet väärässä. Ei olisi mennyt läpi ainakaan viimeisimmässä äänestyksessä, josta tein laskelmat. Siinä ylläpitäjyyden määräaikaistamisen kannatus ei-ylläpitäjien joukossa oli noin 36%. --MiPe ^(wikinät) 8. heinäkuuta 2009 kello 08.37 (EEST)

Täsmennys: kahden ensimmäisen äänestyksen tulosta en ole laskenut. --MiPe ^(wikinät) 8. heinäkuuta 2009 kello 08.38 (EEST)

Laskin nyt muidenkin äänestyksen osalta, eikä olisi riittänyt niissäkään. Ensimäisessä äänestyksessä ylläpitäjyyden määräaikaisuuden kannatus oli noin 41% ja toisessa äänestyksessä noin 38%. --MiPe ^(wikinät) 8. heinäkuuta 2009 kello 08.57 (EEST)

No se oli kommentissani vain sivujuonne. Olennaisia asioita ovat, että ylläpitäjät pyrkivät naurettavaksi tekemällä vähättelemään asiaa ja ylläpitäjät ovat äänestyksessä olleet merkittävän aktiivisia määräänsä nähden. --Ulrika 8. heinäkuuta 2009 kello 10.15 (EEST)

Jos TBone on oikein tuossa alla laskenut, niin ei ole ihme että ylläpitäjät vaikuttavat merkittävän aktiivisille. Ja jos joku on tehnyt asiasta naurettavan, niin ne ovat nämä toistuvat "ylläpitäjäisyys"-keskustelut. --Otrfan 8. heinäkuuta 2009 kello 10.27 (EEST)

Niinpä. Miten asian haluaa nähdä. Naurettavuuden takaa voi löytää kuitenkin kannatusta ja perustelut asialle. Mielestäni Ulrikan sanoissa on vinha perä mitä tulee keskusteluun asennoitumiseen eräiden kohdalla.--Khaosaming 8. heinäkuuta 2009 kello 10.50 (EEST)

Jos tarkoituksesi oli vihjata, että pelkään ylläpitäjyyden määräaikaistamista, niin siinä olet väärässä. Ja parempi aiheesta olisi äänestää kerran vuodessa kuin muutaman kuukauden välein. –Ejs-80 8. heinäkuuta 2009 kello 12.45 (EEST)

Sinänsä ei ole mitenkään ihmeellistä, että keskustelut antavat vaikutelman ylläpitäjien olevan jotenkin erityisen aktiivisia juuri näissä keskusteluissa. Noin 50:stä suomenkielisen Wikipedian aktiivisimmasta käyttäjästä on suunnilleen 37 nykyisiä tai entisiä ylläpitäjiä. Sv.wikissä äänestetään muuten tässä kuussa 27 ylläpitäjän oikeuksista. Melkoiset missikisat varmaan. --TBone 8. heinäkuuta 2009 kello 09.15 (EEST)

Sv.Wikipediassa ylläpitäjän määräaikaisuuden pituus on yksi vuosi. Se on ilman muuta liian lyhyt. Harvempiin äänestyksiin päästään, kun määräaika on kaksi, ehkä jopa kolme vuotta, mikä tietysti on näin vilkkaasti vaihtuvassa yhteisössä pitkä aika, mutta ei mahdottomuus, kun vertaa ikuisuusvirkaan. Ylläpitäjä voisi jättäytyä pois, kun elämäntilanteeseen ei sovi tehtävän hoito, ja tarjoutua taas palvelukseen, kun aika sopii paremmin. Toisaalta tehtäväänsä laiskasti tai epäkypsästi hoitava ei välttämättä saisi riittävää kannatusta, mikä olisi yhteisön hengen kohentamisen kannalta erinomainen asia. --Ulrika 8. heinäkuuta 2009 kello 10.55 (EEST)

Olet esittänyt tämän arvelun aikaisemminkin ("Ja tosiaan, jos ylläpitäjien äänet poistetaan, olisi tainnut määräaikaisuus mennä läpi.") ja se osoitettiin jo silloinkin virheelliseksi ("Ei olisi mennyt läpi. Tulos olisi ollut puolesta 35 ja vastaan 46"). --Joonasl (kerro) 8. heinäkuuta 2009 kello 10.19 (EEST)

Olen arvioinut väärin, sellaista sattuu. Olenko siinäkin väärässä, että juuri sinä olet ollut yksi innokkaimpia määräaikaisuuden vastustajia? --Ulrika 8. heinäkuuta 2009 kello 10.58 (EEST)

Asteikoilla 1 - 10 (1 = kannattaa määräaikaisuutta fanaattisesti, 10 = vastustaa määräaikaisuutta fanaattisesti) olen jossain 6-7 tienoilla. En osaa arvioida kuinka innokkaaksi tämä minut tekee. Pääsyy vastustukseeni on, ettei ruotsinkielisen Wikipedian kaltaisessa 27:ssä yhtäaikaisessa äänestyksessä ole mitään järkeä ja äänestysrumban pyörittäminen vie vain aikaa oleelliselta. Kaikki mahdolliset ongelmat ylläpitjäkunnassa on hoidettavissa muilla keinoin (kommenttipyynnöt, välityslautakunta, ylläpitäjyyden poistoäänestys). --Joonasl (kerro) 8. heinäkuuta 2009 kello 11.14 (EEST)

Meidän ei ole pakko apinoida ruotsiwikin käytäntöä kirjaimellisesti. Varmasti löydämme meidän projektillemme sopivan tavan toteuttaa mandaatin uusiminen niin, että siitä koituva vaiva on sen arvoista.--Khaosaming 8. heinäkuuta 2009 kello 11.17 (EEST)

Tuolla alempana muistutin, että sv.wikipediassa määräaikaisuus kestää yhden (1) vuoden. 2–3 vuotta on järkevämpi aika. Sanot, että "äänestysrumban pyörittäminen vie vain aikaa oleelliselta". Totta kai kaikki artikkelien kirjoittamiseen liittymätön on tietosanakirjan teon kannalta epäolennaista. Voisin olettaa kuitenkin, että itse ahkeroit keskimääräistä enemmän kaiken mainitun epäolennaisen parissa. Jos meistä itse kukin jättäisi pois puolet siitä touhusta, jota harrastamme artikkelinteon ulkopuolella, epäolennaisuuksien määrä suorastaan romahtaisi. Mutta en pidä ylläpitäjyyttä koskevan "äänestysrumban", kuten sitä nimität, hoitamista mitenkään epäolennaisena. Se olisi yksi tärkeä prosessi Wikipedian hengen ja ilmapiirin kohentamisessa. Keskeinen tekijä olisi, että luottamus ylläpitäjiin paranisi, kun luottamus voitaisiin määräajoin ansaita ja osoittaa. --Ulrika 8. heinäkuuta 2009 kello 11.23 (EEST)

Jatkamatta tästä aiheesta sen pitemmälle (keskustelu on käyty jo aika monta kertaa kolmen aikaisemman äänestyksen yhteydessä), totean vain, että oli itse asiasta mitä mieltä tahansa, asian ottaminen jälleen esille vain muutama kuukausi kolmannen äänestyksen jälkeen tilanteessa, jossa ehdotuksen kannatus on äänestys äänestykseltä laskenut ja ehdotus ei ole saanut edes yksinkertaista enemmistöä saati tarvittavaa määräenemmistöä taakseen (myöskään "tavallisten käyttäjien" keskuudessa) yhdessäkään äänestyksessä on minusta aika arvelluttavaa ja menee kirkkaasti kategoriaan "epäolennaisuudet". --Joonasl (kerro) 8. heinäkuuta 2009 kello 11.30 (EEST)

Olen samaa mieltä siitä, että esilleoton ajankohta on mahdollisimman epäonninen ja siksi tuhoon tuomittu. "Epäolennaista" tai "arveluttavaa" se ei silti ole.--Khaosaming 8. heinäkuuta 2009 kello 11.38 (EEST)

arvelluttavaa/epäonnista/tarpeetonta/harkitsematonta - kuten haluatte :) --Joonasl (kerro) 8. heinäkuuta 2009 kello 11.41 (EEST)

Olen kannattanut itsekin määräaikaisuutta, mutta kun päätös aiheesta on justiinsa tehty, sen kanssa eletään nyt ainakin tovi. Asian toistuva vatkaaminen WP:n julkisissa yhteyksissä menee pikkuhiljaa häiriköinnin puolelle ja sitä voidaan ruveta rajoittelemaan. --Aulis Eskola 7. heinäkuuta 2009 kello 20.29 (EEST)

Ohhoh. Tuon kaltaisissa rajoituksissa olisi syytä olla varsin pidättyväinen, olkoonkin että rajoitusten esittäjä on ylläpitäjä ja välityslautakunnan jäsen. Kolmasosa äänestäjistä on ollut määräaikaisuuden kannalla. Rajoitetaanko kaikkien asiasta keskustelijoiden oikeuksia ja millä tavalla? Milloin olisi sallittua viitata asiaan? Mihin rajoitus perustuisi - kun äänestyksiä Wikipediassa luodaan yleensäkin varsin vapaasti, miksi ja milloin juuri tätä pitäisi rajoittaa? Terv. --Riisipuuro 7. heinäkuuta 2009 kello 23.46 (EEST)---

Eihän keskustelua rajoittaa voida, tosin jatkuva asian esilletuominen todennäköisesti vain kasvattaa määräaikaisuuden vastustusta, sillä käyttäjät alkavat kyllästyä jatkuvaan jankkaamiseen asiasta. D100a:n kannattaisi rauhassa odottaa vaikka ensi vuoden syksyyn, ja sitten tuoda esille valmis paketti, jossa kaikki asiat olisi mietittynä. Tällaiset ex tempore -keskustelunavaukset vain aiheuttavat hallaa pyrkimyksille. --Otrfan 8. heinäkuuta 2009 kello 08.24 (EEST)

Samaa mieltä. Terv. --Riisipuuro 8. heinäkuuta 2009 kello 09.06 (EEST)--

Olen edelleen vankkumatta määräaikaisuuden kannalla, mutta en kuitenkaan samasta syystä kuin kuvittelen keskustelun avaajan olevan. En ole tyytymätön ylläpitoon tai ylläpitäjiin mitenkään erityisesti. Olen vain vakuuttunut siitä, että mikä tahansa luottamustoimi kestää kyllä kannatuksen mittaamisen, jos toimi on hoidettu hyvin. Elinikäiset virat kalskahtavat minusta pölyttyneiltä ja ajatus sotii kulttuurimme arvoja vastaan. En silti kannata asian pakottamista tai ylenmääräistä esilleottoa, sillä Riisipuuron ja Otrfanin tavoin en usko asian edistyvän tällä tavalla haluttuun suuntaan. Wikiyhteisö on kypsä ottamaan askeleen sitten kun katsoo tarpeelliseksi. Kannatusta käytäntömuutokselle on olemassa, siksi asiaa ei voi vaieta kuoliaaksi saati ylläpitotoimin rajoittaa keskustelua kun yhteisö katsoo (sellaisen keskustelun) tarpeelliseksi. Pidetään nyt kuitenkin pieni tauko ja otetaan asia esille taas parin vuoden kuluttua. Ehkä lamakin on jo ohi silloin ja edellytykset muutokselle suotuisammat.--Khaosaming 8. heinäkuuta 2009 kello 09.31 (EEST)

Keskustelua _asiallisissa_ paikoissa ei voi kieltää tykkänään. Sopimatonta on agendansa tunkeminen sinne tänne. Etenkin jos aletaan toistuvista varoitteluista huolimatta vaatia äänestysten toistamisia alvariinsa, rajoituksiin varmaankin mennään.

Periaatteena on se, että jatkuva älämölö ja kitinä WP:n julkisimmilla sivuilla asiasta, josta on selvä yhteisön päätös, on häiriköintiä. Tämä foorumien toimimiseksi. --Aulis Eskola 8. heinäkuuta 2009 kello 12.30 (EEST)

Sanavalintasi – älämölö ja kitinä – ei osoita kunnioittavaa asennetta muita käyttäjiä kohtaan, etenkin kun on kyse ylläpitäjästä, joilta pitäisi voida odottaa esimerkillistä käytöstä. Vaikka olisit eri mieltä, harkitse kuitenkin, millä tavalla luonnehdit muiden asialliseksi tarkoitettuja aloitteita. Tämä ehdotus näköjään aiheuttaa lievää voimakkaampaa hermostumista monissa ylläpitäjissä, mikä on AE:n kohdalla sitäkin yllättävämpää, kun hän on ilmoittanut kannattavansa määräaikaisuutta. --Ulrika 8. heinäkuuta 2009 kello 14.39 (EEST)

Eiköhän se hermostuneisuus johdu saman asian toistuvasta jankkaamisesta, eikä niinkään asian sisällöstä. Ei myöskään osoita kunnioittavaa asennetta muita käyttäjiä kohtaan jatkuva valittaminen aiheesta, josta on äänestetty jo kolmesti, ja jonka kannatus on pudonnut äänestys äänestykseltä. --Otrfan 8. heinäkuuta 2009 kello 14.54 (EEST)

Kenenkäänhän ei ole ollut pakko osallistua tähän keskusteluun, päin vastoin, olisi voitu vaieta kuoliaaksi koko asia. Näyttää kuitenkin siltä, että keskustelu on tarpeen, koska se on aiheuttanut näinkin pitkän ketjun. Esimerkiksi ehdotukseni vainoamisen kirjaamisesta käytäntöihin jäi kuolleeksi kirjaimeksi, ja ihmisiä saa Wikipediassa vainota yhä aivan rauhassa ilman että ketään kiinnostaa. --Ulrika 8. heinäkuuta 2009 kello 18.04 (EEST)

Asiastahan on käyty varsin laaja keskustelu, jonka lopputuleman Höyhens kiteytti varsin osuvasti: "Tästä asiasta on keskusteltu jo kuukausitolkulla eikä itse asiassa ole saatu mitään uutta purkkiin". --Joonasl (kerro) 9. heinäkuuta 2009 kello 12.54 (EEST)

Kannattaa kiinnittää huomiota aiemman keskustelun päiväykseen. Asia oli mielestäni hyvä ottaa esille uudestaan. Vai olisiko jokin erityinen syy, ettei asiaa voi tuon Höyhensin kommentin jälkeen ottaa uudelleen keskustelun aiheeksi? Erilaisia sensurointipyrkimyksiä tietysti aika ajoin esiintyy, mutta tuo nyt ei ollut mitenkään huonoimpia eikä myöskään tarpeettomimpia ehdotuksia niistä, joita fi.Wikipediassa on tehty. Minusta sille voisi jopa olla todellista käyttöä tilanteissa, joissa käyttäjä kenties aivan huomaamattaan ottaa toisen käyttäjän tarpeettomaan tarkkailuunsa. --Ulrika 9. heinäkuuta 2009 kello 13.12 (EEST)

Asia otettiin esille uudelleen eikä siitä syntynyt sen suurempaa keskustelua. Paras tapa edetä asian kansa voisi olla kirjoittaa käytäntö uudelleen alkuperäisessä keskustelussa esitettyjen näkökulmien pohjalta ja tuoda uusi ehdotus keskusteltavaksi. Konkreettisiin ehdotuksiin on yleensä helpompi ottaa kantaa kuin kehoitukseen, että "tästä pitäisi nyt keskustella". En tosin tiedä voiko sellaista toimintaa, jossa "käyttäjä kenties aivan huomaamattaan ottaa toisen käyttäjän tarpeettomaan tarkkailuunsa" nimittää parhaalla (huonoimmalla?) tahdollakaan vainoamiseksi: vainoaminen käsittääkseni on aina tarkoituksellista ja tavoitteellista toimintaa. Kaatuneen ehdotuksen mukaan: "Käyttäjän vainoaminen on määrätietoista ja usein pitkäjännitteistä jonkun ryhmän tai käyttäjän harjoittamaa yhteen henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa väärinkohtelua"--Joonasl (kerro) 9. heinäkuuta 2009 kello 13.45 (EEST)

Tarkoitus oli ilman muuta kirjoittaa se lainausmerkeissä "aivan huomaamattaan". --Ulrika 9. heinäkuuta 2009 kello 15.15 (EEST)

Nyt suhteelisuudentaju käyttöön: käsittääkseni kukaan ei ole ollut tunkemassa agendaansa sinne tänne (ainakin tämä lienee aivan oikea keskustelupaikka), ja D100a:n keskustelunaloitus oli aivan asiallinen yhteisön toimintatapojen kehitysehdotus, olkoonkin että se useimpien mielestä on turha. Jos asiasta keskustellaan Kahvihuoneen käytännöille tarkoitetulla sivulla kolmen kuukauden välein, keskustelua on vaikea ajatella jatkuvaksi. Ennen kaikkea, en tunnista lainkaan tästä keskusteluketjusta "älämölöä ja kitinää", vaan käyttäjien asiallista mielipiteenvaihtoa aiheesta, joka keskustelun vilkkauden perusteella on selvästikin usealle wikipedistille merkityksellinen tavalla tai toisella. Tällaisessa keskustelussa keskustelurajoituksista varoittelua pidän kyllä raskaana ylilyöntinä.

Muistuttaisin lisäksi että ehdotuksesta, ettei asiasta äänestettäisi kahteen vuoteen on pidetty mielipidetiedustelu/äänestys. Yhteisön mielipide oli että aiheesta saa äänestää koska tahansa uudestaan. Terv. --Riisipuuro 8. heinäkuuta 2009 kello 15.04 (EEST)--

Hän aloitti äänestelyjä valmistelun huomauttelusta ja varoittelusta huolimatta ja vääntää asiaa taas esiin - vain 3kk äänestyttämisen jälkeen. Lisää yhteisön jo tekemien päätösten kunnioitusta peliin, jotta WP ei muutu pelkäksi jatkuvien vuosia kestävien kinastelujen tantereeksi!

Keksikää jotakin uutta tapaa ajaa asiaa, mutta älkää jatkako joka reiästä jo tursuaviin tappeluihin (J/U, Km) liitettyä "sissiliikettä". Yrittäkää edes löytää jotakin uutta näkökulmaa. Älkää nyt ainakaan aloittako sitä samasta äänestyttämistä taas heti edeltävän perään, vaikka se nyt on todettu näköjään lievällä enemmistöllä sallituksikin. Ette tee kuin ajamallanne asialle hallaa jankkaamis- ja kitinälinjalla. Kannatan itse asiaa, mutta en sen ajamistapaa. Käyttäkää sellaisia instrumentteja kuin julkinen äänestys joteskin harkiten.

Tuo äänestys äänestämisestä oli hauska :D Voitaisko kuitenkin äänestää vielä siitä, tarvitaanko äänestyksestä äänestämisessä konsensuskriteerin 70% täyttyminen? :P (Tässä tietenkin voisi pyytää minultakin sitten sitä päätösten kunnioitusta... ;) --Aulis Eskola 9. heinäkuuta 2009 kello 13.30 (EEST)

Mielipidehajonnasta riippumatta kuka hyvänsä, joka lukee ajatuksella Aulis Eskolan "hauskana" pitämän "äänestyksen äänestyksestä", huomaa kyllä, että siellä vastustettiin yritystä rajoittaa mielipiteen kartoittamisen vapautta yleisemmällä tasolla - ei siis välttämättä äänestetty määräaikaisuuden kannatuksen uudelleenarvioinnista sinänsä. Eli yhteisö piti huonona ajatuksena valikoivasti estää jotakin tiettyä kysymystä nousemasta keskusteluun uudelleen.--Khaosaming 9. heinäkuuta 2009 kello 14.17 (EEST)

Näyttääpä siltä tarkemmin lukien, että lähinnä ehdotettua hyvin pitkäkestoista (2 vuotta) kieltoa pyörittää samaa asiaa on vastustettu. Jospa siis maltetaan asian kanssa vuosi tai edes puoli vuotta, niin mennään yleisen linjauksen mukaan... --Aulis Eskola 10. heinäkuuta 2009 kello 13.48 (EEST)

Kuten ketjusta jo useastakin paikasta ilmenee, ei äänestyksen kannattajia löydy määräaikaisuutta ajavien joukosta kuin ehkä D100a, hänkin tarkkaan ottaen peräsi keskustelua. Hallanvaara on todettu jo moneen otteeseen. Henkilökohtaisesti koen toistuvat huomauttelusi kitisemisestä jo loukkaavina. En minä, kuten ei moni muukaan tässä ketjussa ole käyttäytynyt kuvaamallasi tavalla, vaan asiallisesti keskustellen. Terv. --Riisipuuro 9. heinäkuuta 2009 kello 14.27 (EEST)--

Kyllä keskustelua pitäisi saada enenmän kuin yrittää ehkäistä sitä, vaikka kuin olisi yhteisön mielipide millainen tahansa missä ääneskyksessä tahansa koelteltu Itse olet aina vakuuttanut siitä että pitää pyrkiä keskustelemaan mutta kun (kuten nyt näyttää)aihe ei ole mieleinen niin alat vineemään että ei saa? Jos keskustelu ei tunnu "omalta" niin ei tarvitse osallistua siihen? D100a 8. heinäkuuta 2009 kello 14.32 (EEST)

Tärkeintä on, että ette rupea pistämään saman äänestyksen toistoa heti edeltävän jälkeen pystyyn, jos ette keksi mitään uutta puolta jo kolmasti äänestettyyn asiaan. --Aulis Eskola 9. heinäkuuta 2009 kello 13.34 (EEST)

Ei taas tätä... Kamoon, nyt ainakin pari vuotta taukoa ja sit asia pöydälle, jos vielä tarve vaatii... --Ville Siliämaa 7. heinäkuuta 2009 kello 20.35 (EEST)

Onko tätä määräaikaisuutta muuten minkään kielisessä Wikipediassa käytössä? Käytännössähän silloin on tauotta muutama äänestys käynnissä fi-wikin kokoisessa wikissä.--Jisis (keskustelu) 7. heinäkuuta 2009 kello 21.28 (EEST)

Ks. Wikipedia:Äänestys/Ylläpitäjyyden määräaikaisuus#Miten muualla. –Ejs-80 7. heinäkuuta 2009 kello 21.30 (EEST)

Kai tämä on korkin vääjäämättömyydellä tuomittu nousemaan pintaan, mutta odottakaa edes ensi vuoteen ennen kuin aie seuraavan kerran kaadetaan äänestyksessä.--Crash 8. heinäkuuta 2009 kello 00.01 (EEST)

Ehkä ylläpito-oikeuksien poisto voisi olla Välityslautakunnan tehtävä, kuten tuolla käyttäjä Ejs-80;n antamassa linkissä monasti todetaan. --Tomppaboy 8. heinäkuuta 2009 kello 08.44 (EEST)

Erittäin hyvä idea kun ylläpitäjien oikeuksien poistaminen vaatii todella paljon aikaa ja vaivaa nykyisin. Onkohan vain yhden ylläpitäjän oikeudet poistettu äänenstyksellä? Itse haluan asian pysyvän keskustelun kautta ajankohtaisena koska kun mietitään Joonasl käyttäytymistä välityslautakunnassa ja uuden kommenttipyynnön merkeissä. Tuskin olisi äänestys "tauotta" käynnissä kun säännöt ja käytännöt ovat hyvin hallussa.. Mikään ei estä kokeilematta? D100a 8. heinäkuuta 2009 kello 09.12 (EEST)

Minusta on erotettava kaksi asiaa toisistaan: (1) oikeuksien poisto ja (2) määräaikaisuus. Määräaikaisuudessa ei oteta mitään pois, päin vastoin ylläpitäjille annetaan jatkokausi. Näitä ei kannata koplata yhteen jo senkin vuoksi, että #1 ei ole riittävä syy siirtyä äänestämiskäytäntöön, kun on jo olemassa ylläpitäjyyden poistomenettely väärinkäyttötapauksissa tai pitkään jatkuneen poissaolon vuoksi. Ylläpitäjyys kannattaa määräaikaistaa vain koska demokratiassa on tapana mittauttaa kannatus ja anoa mandaattia jatkokaudelle. Muut syyt ovat mielestäni toissijaisia, henkilökohtaisia tai tarkoitushakuisia.--Khaosaming 8. heinäkuuta 2009 kello 09.43 (EEST)

Erittäin hyvin sanottu. --TBone 8. heinäkuuta 2009 kello 10.05 (EEST)

WP ei kuitenkaan ole ensisijaisesti kaikilta osin demokratia eikä ylläpito-oikeudet "lainsäädäntävaltaa". --Aulis Eskola 8. heinäkuuta 2009 kello 12.30 (EEST)--Aulis Eskola 8. heinäkuuta 2009 kello 12.30 (EEST)

Korostaisin mielelläni tässä sitä, että kannanotot puolesta tai vastaan ovat mielipiteitä, kuten kansalaisyhteiskunnassa politiikkakin tuppaa olemaan. Asiassa edetään siinä mielessä demokratian pelisääntöjen mukaan kaikesta juridiasta huolimatta, että homma jatkuu sellaisena kuin yhteisö sen haluaa jatkuvan ellei muutosta kannata enemmistö. Tämä on mielestäni demokratiaa ja sitä voidaan sellaiseksi nimittää, jopa wikipedian mittapuun mukaan. Länsimaiseen oikeuskäytäntöön ja maalaisjärkeen kuuluu olennaisena osana luottamus, eikä sitä muuta miksikään kiistely siitä, onko tapaus "lainsäädäntövaltaa" tai jotain muuta. Wikipedia elää yhteisöstä ja yhteisö elää yhteiskunnassa, jonka yleisiä toimintamalleja se heijastaa. Pikemminkin Aulis Eskolan toteamus Wikipediasta ja demokratiasta toteutuu lauseessa "Wikipedia ei ole demokraattinen kokeilu". Emme ole tässä yhteydessä pystyttämässä sellaista kokeilua, joka tämän määritelmän täyttäisi.--Khaosaming 8. heinäkuuta 2009 kello 12.48 (EEST)

Jos jotakuta vielä arveluttaa miten puolueellisia me ylläpitäjät tämän aiheen suhteen olemmekaan niin heille loin johtopäätöstensä tueksi taulukon josta on helposti nähtävissä kunkin äänestyksen tulokset sekä ylläpitäjien äänet laskettuna että ilman ylläpitäjien ääniä. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 8. heinäkuuta 2009 kello 13.40 (EEST)

Tarkastelin Agonyn keräämän datan perusteella Pearsonin χ²-testillä sitä, onko määräaikaisuuden kannattamisen ja ylläpitäjyyden välillä tilastollista riippuvuutta. Nollahypoteesina oli riippumattomuus edellä mainittujen asioiden välillä, ja ensimmäisen äänestyksen tuloksista lasketuksi p-arvoksi tuli 0.3341 (toisessa ja kolmannessa äänestyksessä testin ehdot eivät toteudu). Johtopäätöksenä tästä on se, että ylläpitäjyyden ja määräaikaistamisen kannattamisen välillä ei näyttäisi olevan riippuvuutta. –Ejs-80 8. heinäkuuta 2009 kello 15.11 (EEST)

Stetson-menetelmä näyttäisi tuottavan täysin vastakkaisen tuloksen, oli hypoteesi mikä tahansa. Muuttujatkin voi valita vapaasti. --Ulrika 8. heinäkuuta 2009 kello 15.28 (EEST)

Lukemissa oli virheitä, mutta korjauksen jälkeen riippumattomuustesti antaa χ²-testin p-arvoksi 0.1399, eli johtopäätös on sama: ei tilastollista riippuvuutta. Tämä siis ensimmäisen äänestyksen perusteella, koska muissa äänestyksissä testin ehdot eivät täyty. –Ejs-80 8. heinäkuuta 2009 kello 15.53 (EEST)

Itsensä jäävänneiden tai äänestämättä jättäneiden ylläpitäjien mielipidettähän tässä ei sitten tiedetä/oteta huomioon. –Ejs-80 8. heinäkuuta 2009 kello 16.03 (EEST)

Vale, emävale, tilasto:-) Joka tapauksessa uskon herra Pearsonia enemmän kuin Stetsonia. Hyvä että laskit tuon, niin menee ainakin yhdeltä valituksen aiheelta pohja. (Joonaksen määräaikaistusasteikolla olen muuten varmaan joku seiska) --albval (keskustelu) 8. heinäkuuta 2009 kello 23.17 (EEST)

Listauksestasi puuttuvat tyhjät. Mitkä olivat osuudet niissä? -tKahkonen 8. heinäkuuta 2009 kello 17.42 (EEST)

Äkkiä katsottuna ylläpitäjien osuudet tyhjistä äänistä olivat n. 66,7 % (6/9, ensimmäinen äänestys), n. 73,3 % (11/15, toinen äänestys) ja n. 58,3 % (7/12, kolmas äänestys). –Ejs-80 8. heinäkuuta 2009 kello 17.58 (EEST) EDIT: 8. heinäkuuta 2009 kello 23.53 (EEST)

Ja ylläpitäjien osuudet kaikista äänestäneistä (kannatan/vastustan/tyhjää) äänestysten aikajärjestyksessä: 18,1 % (17/94 – I), 7,9 % (5/63 – II) ja 19,7 % (13/66 – III). –Ejs-80 8. heinäkuuta 2009 kello 18.06 (EEST) Virhe, en ottanutkaan tyhjää äänestäneitä mukaan lukemiin. –Ejs-80 8. heinäkuuta 2009 kello 18.26 (EEST)

Ylläpitäjien osuudet kaikista äänestäneistä (kannatan/vastustan/tyhjää) äänestysten aikajärjestyksessä: n. 22,3 % (23/103 – I), n. 20,5 % (16/78 – II) ja n. 25,6 % (20/78 – III). Nämä siis korjatut ja tarkistetut lukemat (pohjana taulukko ja yllä mainitut tiedot tyhjistä äänistä). –Ejs-80 alun perin 8. heinäkuuta 2009 kello 18.38, minkä jälkeen toisen äänestyksen ylläpitäjien lukumäärä korjattu 8. heinäkuuta 2009 kello 23.53 (EEST)

Johtopäätökset

Eli tästä voisi vetää seuraavan johtopäätöksen: Jonkinlaista määräaikaisuuden kannatusta olisi, mutta ensiaskelta ei uskalleta ottaa,olenko väärässäD100a 9. heinäkuuta 2009 kello 08.57 (EEST)

Tuo on kyllä aika rohkea ja tarkoitushakuinen tulkinta. Se mitä voidaan päätellä keskustelun ja aikaisempien äänestysten pohjalta on, että määräaikaisuutta kannattaa noin kolmasosa Wikipedian käyttäjistä. Käytäntöjen muuttamiseksi tarvittavaa konsensusta asiasta ei ole.--Joonasl (kerro) 9. heinäkuuta 2009 kello 09.21 (EEST)

Määräaikaisuuden kannatusta on, mutta vastustusta enemmän. Asia on aika periaatteellinen, joten on todennäköistä etteivät käyttäjät kovin vilkkaasti muuta mielipiteitään. Keskustelua kannattaa viritellä esim. ensi vuoden syksyllä, kun mukana on uusia käyttäjiä, ja ehkäpä tilannekin jollain tavalla muuttunut. Terv. --Riisipuuro 9. heinäkuuta 2009 kello 09.19 (EEST)--

Kannatusta on, merkittävääkin, se on selvä. Ajankohta ei ehkä ollut paras mahdollinen, kun edellisestä asian esille nostamisesta oli niin vähän aikaa, ja toisaalta tunteet taitavat olla monilla pinnassa muutenkin, joten reaktiot ovat silmin nähden ärtyneitä. Asiassa voitaneen edetä rauhalliseen tahtiin ja tuoda tarvittaessa mainintana aika ajoin esille, mutta varsinaiseen aktiiviseen toimintaan kannattaa ajankohta valita huolellisesti. --Ulrika 9. heinäkuuta 2009 kello 09.29 (EEST)

Tästä voi vetää johtopäätöksen, että helvetti jäätyy ennen kuin ylläpitäjyys määräaikaistetaan. --TBone 9. heinäkuuta 2009 kello 09.39 (EEST)

Se jääty jo kun Kärpät voitti mestaruuden. Terv. --Riisipuuro 9. heinäkuuta 2009 kello 09.57 (EEST)--

Merkittävää kannatusta määräaikaisuudelle on, vaikka kannattajat ovat edelleen selvässä oppositiossa. Periaatteita voidaan muuttaa, eikä mikään ole kiveen kirjoitettua. Kannattaa pitää asia muistissa, mutta tuputtaa sitä ei saa, sillä se vain lisää vastustusta. Wikiyhteisö saattaa olla kypsä ottamaan askeleen tulevaisuudessa, mutta juuri nyt kanta on selvä. Vuoden tai kahden päästä tilanne voi olla toinen.--Khaosaming 9. heinäkuuta 2009 kello 11.44 (EEST)

Ja jos saa toivoa, niin sitten tulevaisuudessa asia kannattaa ottaa esille valmiiksi mietittynä käytäntöehdotuksineen, eli miten äänestykset järjestettäisiin yms. --Otrfan 9. heinäkuuta 2009 kello 11.56 (EEST)

Olen siitä tyytyväinen että muutamat ylläpitäjät haluavat muutosta asiaan ja monet käyttäjät ovat samaa mieltä asiasta. En minä ainakaan jatka tänä vuonna asian "hämmentämistä" mutta toivoisin seuraavan keskustelun tästä asiasta aloittavan joku ylläpitäjistä...Tai joku tekisi esseen tästä asiasssa jossa käydään tämän keskustelun "kipupisteet" läpi ja saataisiin jonkinlainen runko tuleviin keskusteluihin.. Kiitos vielä kaikille jotkä kävivät antamassa mielipiteen.. Olisi hyvä jos joku telisi mallinteen "tämä käyttäjä kannattaa ylläpitäjyyden määräaikaistamista" :D D100a 9. heinäkuuta 2009 kello 21.22 (EEST)

Samaa mieltä. Kaksi jälkimmäistä äänestystä on aloitettu kehnosti ilman edeltävää keskustelua Kahvihuoneessa. Ensi vuonna voisi aloittaa sen täältä. -tKahkonen 9. heinäkuuta 2009 kello 21.57 (EEST)

Kyllä, asioita kannattaa valmistella kunnolla, jos pyrkii saamaan niitä läpi. Muuten touhu jää vain siksi "ainaiseksi kitinäksi", joka ei tee kuin ajettavalle asialle takapakkia. --Aulis Eskola 10. heinäkuuta 2009 kello 13.51 (EEST)

Yksi kompastuskivistä on minusta aina ollut keskustelun aloittamisen motiivi. Se on liian usein ollut ylläpitoon suunnattu kritiikki, joka minusta kuuluu erottaa asiasta erilleen. Perusteet määräaikaisuudelle ovat kokonaan toiset kuin henkilökohtainen antipatia tai yhden tai useamman wikipedistin kokemukset. Sen sijaan länsimaiseen kulttuuriin kuuluu kyseenalaistaa elinikäiset luottamustoimet. Se tuntuu minusta luontevalta vaihtoehdolta tässä kysymyksessä.--Khaosaming 10. heinäkuuta 2009 kello 14.20 (EEST)

Olet oikeassa, tässä on ollut selkeä forum shopping tuntu. Esim. ehdotuksen tällä kertaa esittänyt on ensin tehnyt kommenttipyynnöt (Wikipedia:Kommenttipyyntö/Joonasl 3, Wikipedia:Kommenttipyyntö/Käyttäjä_Samulili) nimeltämainitsemistaan ylläpitäjistä, ja kun ilmeisesti ei ole saanut mieleistään vastausta yhteisöltä jatkoi kampanjaa aloittamalla keskustelun uudelleen aiheesta, josta itse oli aloittanut äänestyksen vain muutama kuukausi aikaisemmin. Tällainen toiminta jatkuessaan alkaa jossain vaiheessa olla jo häiriköintiä. --Joonasl (kerro) 10. heinäkuuta 2009 kello 14.35 (EEST)

Voi olla, että yhteisymmärryksemme asiasta rajoittuu vain motiivista puhumiseen. Viestilläni hain lähinnä ohjenuoraa - ulospääsyä ja legitiimiä tapaa ottaa asia esille, jos ja kun wikiyhteisö katsoo keskustelun jälleen ajankohtaiseksi. Viestiin sisältyy myös pyyntö erottaa motiivi ja asia toisistaan. Eli: vaikka keskustelun aloittajan motiivia voidaan epäillä ja sen perusteella voidaan tulkita keskustelu "häiriköinniksi", pyydän keskusteluun osallistuvia unohtamaan tämän tulevaisuudessa ja keskittymään olennaiseen. Loppujen lopuksi tässä on kyse kahden yhtä lailla legitiimin periaatteen kohtaamisesta.--Khaosaming 10. heinäkuuta 2009 kello 14.58 (EEST)

Eiköhän Joonasl sinun toimintaa täällä ole mietitty ei minun oletettua "häiriköintiä" Sinua koskeva viimeinen kommenttikpyyntö on mielenkiintoisen pitkä siten on tullut ehkä "tarpeeseen" Eikö vain. Juuri sinun takia Olen tehnyt nämä "keskustelut" jotta pystyisimme poistamaan ylläpitäjiltä oikeudet kiusata muita jotka vielä haluavat uskoa tähän projektiin helpommin ja kivuttomin.D100a 10. heinäkuuta 2009 kello 23.20 (EEST)

Olisit Aulis sinäkin sanojesi mittainen ja tekisit asian eteen jotakin.Ole esimerkki eläkä toimi päinvavstoin D100a 10. heinäkuuta 2009 kello 23.20 (EEST)

D100a: no miksei Wikipedia:Poistettavat ylläpitäjät kelpaa, sieltä saat Joonaksen oikeudet poistettua heti, koska se tälle keskustelulle kerran oli motiivina. --TBone 10. heinäkuuta 2009 kello 23.33 (EEST)

Kokeillaan sitä sitten seuraavaksi kun sen ajankohta tulee. Jaksan odottaa ainakin elokuuhun saakka ellei jokuu muu tee sitä ennen johtopäätöksiä ´Toisaalta ei ole vielä tarpeenkaan ainakaan minun mielestä :D D100a 10. heinäkuuta 2009 kello 23.45 (EEST)

Merkittävyydestä

Onko merkittävyyden kyseenalaistukselle Zaozjornyin tapauksessa aihetta (ks. myös Keskustelu:Zaozjornyi)? –Jm00 9. heinäkuuta 2009 kello 08.09 (EEST)

Ei. Kyseessähän on normaali täsmennyssivu selkeästi merkittävistä aiheista. Nyt vaan niitä artikkeleita värkkäämään! --TBone 9. heinäkuuta 2009 kello 08.43 (EEST)

Sanojen linkkien ylettäminen yhdyssanojen loppuun asti

Käyttäjä:SpaceAce esitti, että esimerkiksi yhdysviivallisten sanojen tapauksessa sanoja ei pidä sinistää loppuun saakka, vastoin normaalia yhdyssanakäytäntöä (Meshuggah-EP vastaan Meshuggah-EP tai Euroopan-kiertue vastaan Euroopan-kiertue). Myös välilyönnillisten ja yhdyssanaviivallisten sanojen yhteydessä olisi samanlainen näkemysero (Nuclear Blast -levy-yhtiön vastaan Nuclear Blast -levy-yhtiön). Tyylioppaassaan neuvotaan asiasta seuraavaa: Älä linkitä keskeltä sanaa tai käsitettä:. Katsoisin, että se pätee myös näihin yhdyssanoihin, mutta koska siitä on erilaisia näkökulmia, toivoisin yhteisön näkökulmaa asiaan. --Mpadowadierf 9. heinäkuuta 2009 kello 10.56 (EEST)

Minä olen noudattanut sanaliitoissa samaa tapaa kuin yhdyssanoissa ja linkittänyt pääsääntöisesti sanaliiton molemmat osat. Mielestäni tämä tapa on selkein mahdollinen ja silmää miellyttävä. Tarveharkintaa voi kuitenkin käyttää. Joskus ongelman voi kiertää, kuten vaikka kirjoittamalla Meshuggahin EP.--Khaosaming 9. heinäkuuta 2009 kello 11.14 (EEST)

Muistakaa pliis wikittäessänne, että sanan ja linkin kohteen välillä olisi hyvä olla jokin aasinsiltaa vahvempi yhteys. Esimerkiksi tässä esillä olleet Eurooppa ja Euroopan-kiertue ovat aivan eri asioita. Näihin törmää aina välillä, ja silloin harmittaa. --217.140.235.2 9. heinäkuuta 2009 kello 11.20 (EEST)

Käytännössähän jos linkittää esim. [[Euroopan-kiertue]] -tyyliin, niin linkitettävä sana olisi Euroopan-kiertue, josta tuskin saa artikkelia, joten näissä tapauksissa pysyn kannallani linkittää [[Eurooppa|Euroopan]]-kiertue -tyyliin, vaikka tyylioppaassa lukee toisin. --○ SpaceAce ○ 9. heinäkuuta 2009 kello 11.27 (EEST)

Jos unohdetaan yksittäinen tapaus, tässä sanan Eurooppa linkittäminen, jonka mielekkyydestä voidaan olla montaa mieltä. Euroopan-kiertue olisi paras jättää linkittämättä kokonaan, ellei kyseessä ole artikkeli, joka käsittelee todella yhtyeen Euroopan-kiertuetta. Paras esimerkki hakemastani tilanteesta on "Nuclear Blast -levy-yhtiön vastaan Nuclear Blast -levy-yhtiön". --Mpadowadierf 9. heinäkuuta 2009 kello 11.30 (EEST)

Omaan silmääni Nuclear Blast -levy-yhtiö näyttää paremmalta. Mutta makuasioistahan voi vain kiistellä. :) --Quinn 9. heinäkuuta 2009 kello 11.41 (EEST)

Tässä tapauksessa voi harkita olisiko mahdollista käyttää kokonaan toista ilmaisua, vaikkapa vain "Nuclear Blast". Loppuosa "-levy-yhtiö" on minusta jo pelkästään itsenään kankea.--Khaosaming 9. heinäkuuta 2009 kello 11.49 (EEST)

Totta, parasta olisi jättää nämä ylimääräisyydet pois. Mutta miten tilanteessa, jossa on valittu käytettäväksi tätä loppua? Päätekö silloin tyylioppaan kohta Älä linkitä keskeltä sanaa tai käsitettä: niin, että linkki venytetään myös loppuosaan? --Mpadowadierf 9. heinäkuuta 2009 kello 11.52 (EEST)

Jos vaihtoehtona on vain tämä, niin minä linkittäisin kokonaan loppuun saakka, sillä levy-yhtiö on osa käsitettä.--Khaosaming 9. heinäkuuta 2009 kello 12.07 (EEST)

Komppaan. --217.140.235.2 9. heinäkuuta 2009 kello 12.11 (EEST)

Tilanteen niin salliessa käyttökelpoinen ratkaisu on "levy-yhtiö Nuclear Blast", joka on usein vähemmän kankea. Jostakin syystä monet kirjoittajat ovat mieltyneet näihin "xxx-levy-yhtiö"- ja "xxx-albumi"-tyyppisiin ratkaisuihin. --Ulrika 9. heinäkuuta 2009 kello 12.55 (EEST)

Toisinaan helpointa on olla linkittämättä ollenkaan, jos epäilee linkin olevan harhaanjohtava. Aina jokaista mahdollista sanaa ei kannata linkittää. Onko "Eurooppa" tässä sellainen toissijainen linkki, riippuu tapauksesta. Pääsääntöisesti sanaliittoa ei pitäisi jakaa linkillä kahteen osaan. Pahinta olisi linkittää etuosa yhtäälle ja loppu toisaalle, jolloin sekasorto olisi pahin mahdollinen.--Khaosaming 9. heinäkuuta 2009 kello 11.33 (EEST)

Tätä tarkoitin epäselvässä kirjoituksessani. Euroopan-kiertue olisi syytä linkittää vain kiertueartikkeliin, jos sellainen on. Muuten ei mielellään linkkiä. Ei Eurooppaan eikä kiertueeseen. EDIT: (Ainakin jos linkittää koko sanaliiton.) --217.140.235.2 9. heinäkuuta 2009 kello 11.48 (EEST)

Luokkien nimet

Käyttäjä:Urjanhai esitti, että luokalle Luokka:Suomalaiset henkilöt ammatin mukaan nykyinen nimi olisi parempi yleisemmän muodon Luokka:Suomalaiset henkilöt ammateittain sijaan. Yleensähän luokat ovat juuri jälkimmäistä muotoa, kumpi olisi tässä parempi? Katso lisää: Keskustelu luokasta:Suomalaiset henkilöt ammatin mukaan. --Mpadowadierf 9. heinäkuuta 2009 kello 12.07 (EEST)

En ota asiaan jyrkkää kantaa (tai itse asiassa en välttämättä kantaa ollenkaan), kyllä se "ammateittainkin" käy, jos sitä pidetään parempana. Huomatkaa myös kuitenkin samassa keskustelussa luokan rajaamista koskeva pohdinta perustuen sanojen engl. occupation, suom. ammatti ja ruots. yrke hieman toisistaan poikkeaviin merkityksiin.--Urjanhai 9. heinäkuuta 2009 kello 12.20 (EEST)

Eli siis kun tuolla vertailin luokkanimiä, niin occupation luokkanimissä kääntyykin ainakin ruotsiksi ilmaisulla verksamhetsområde, ja sama luultavasti koskisi suomennostakin, sikäli kuin sopiva sana löytyy. Mutta tästä voi keskustella kyseisellä sivulla, jossa on jo aiheestaa laajempaakin argumentointia.--Urjanhai 9. heinäkuuta 2009 kello 15.28 (EEST)

Turhaa työtä. Muutetaanko myös Luokka:Luettelot muusikoista soittimen mukaan jne? --Jisis (keskustelu) 9. heinäkuuta 2009 kello 12.30 (EEST)

Luokan voi siirtää botilla, joten ei siinä ihmistyötä tarvita kuin muutama sekunti per luokka. --Silvonen 14. heinäkuuta 2009 kello 06.30 (EEST)

Minun puolestani saa toki siirtää, mutta itse pidän tällä luokalla ensisijaisempana luokan rajausta - tai jos joku keksii termille ammatti (tai verksamhetsområde) paremman suomennoksen kuin ammatti (mitä pelkkä "ala" ei ehkä ole). Ja kuten ao. keskustelussa korostin, niin näitä on syyttä miettiä tarkkaan.

Mutta kun asia nyt tuli puheeksi, niin botit/pyynöt osastoon jätin jo kai kuukausia sitten pyynnön (jota ainakin Ulrika luokan keskustelussa kannatti), että luokkanimet tyyliin "kirjallisuuspalkinnon voittajat" muutettaisiin muotoon "kirjallisuuspalkinnon saajat" (tai mikä muoto nyt olisikaan paras). Oikeastaan siitä voisin nyt kysyä myös täällä, kun se ei tainnut olla kahvihuoneessa esillä. Eli ollaanko samaa mieltä, että että kyseessä on amerikanismi (ja silloinkin puhekielisyys, koska esim. nobepalkinnon saajia ei en-wikissäkään nimitetä sanalla winners vaan laureates). Eli ei esim. "Kalevi Jäntin palkinnon voittajat" (mikä tuo mieleen jonkun amerikkalaisen showgaalan) vaan "Kalevi Jäntin palkinnon saajat" niin kuin on jo alkujaan "Finlandia-palkinnon saajat". Ja kun on "Anni Swan -mitalin voittajat", niin se viittaisi enemmän johonkin juoksukilpailuun kuin kirjallisuuspalkintoon. (Eli kaikkea siis ei todellakaan ole oikein kääntää sanasta sanaan englannista, niin kuin tämä occupationkin on ehkä käännetty taskusanakirjasta kun olisi ollut tarpeen käyttää vähintään Oxford Advanced Learner Dictionarya), jossa lisäksi sielläkin on eri tyylilaajeja eri yhteyksiin, niin kuin Nobel-palkinnoistakin nähdään.--Urjanhai 14. heinäkuuta 2009 kello 08.10 (EEST)

Olen edelleen samaa mieltä tuon "voittajan" kamaluudesta ja allekirjoitan kommenttisi muutenkin. --Ulrika 14. heinäkuuta 2009 kello 08.24 (EEST)

Asiahan on tosiaan niin, että palkinnot saadaan, ei voiteta. Kuka tahansa voi tutkia asiaa esimerkiksi Googlen avulla. --Mpadowadierf 14. heinäkuuta 2009 kello 16.58 (EEST)

"Ammateittain" olisi looginen. Ehdotin keskustelusivulla "ammatin" korvaamista sanalla "ala", jolloin siihen mahtuisi mukaan muutakin kuin ammatillista toimintaa. --Ulrika 9. heinäkuuta 2009 kello 13.03 (EEST)

Lisäsin bottipyynnön. --Mpadowadierf 19. heinäkuuta 2009 kello 18.27 (EEST)

Käyttäjän alasivun käyttö

Olen ymmärtänyt että paitsi käyttäjäsivu myös sen alasivut kuuluvat vain käyttäjän omaan käyttöön ja silloinkin vain Wikipediaa koskevissa tarkoituksissa. Ennen kuin merkkaan roskaksi, pyytäisin kannanottoja tästä Petri Krohnin alasivulla olevasta LeenaHietanen-nimisen käyttäjän kirjoituksesta ja sen säilyttämisestä. Itsellä tulee mieleen, että teksti on tehty muita tarkoituksia varten kuin Wikipediaa, sillä pituudeltaan ja käsittelyltään se ei mielestäni sovellut artikkeliksi.--Ulrika 11. heinäkuuta 2009 kello 22.02 (EEST)

Se voi olla artikkelin pohja ja siinä mielessä sopia käyttäjän alasivulle, mutta jos kyseinen teksti ei ole käyttäjän itsensä tuottamaa, sen julkaisemiseen Wikipediassa (ml. käyttäjäsivut) pitää olla lupa. Samulili 11. heinäkuuta 2009 kello 22.15 (EEST)

Jos nimimerkin takana on Leena Hietanen eikä Petri Krohn valepuvussa, heillä silti tietysti on varsin läheinen suhde, joten olettaa sopii, että lupa on. Ylläpito nyt harkitsee sitten sallitaanko tällainen Wikipedian käyttö. --Ulrika 11. heinäkuuta 2009 kello 22.27 (EEST)

Olen kyllä siinä käsityksessä, että tällaisia saisi olla piilotettuna niin että ne näkyvät vain muokkausruudussa. Nehän voivat olla käyttäjän omaa suunnitelmaa jotain Wikipedian tarkoitusta varten. Enkä tarkoita nyt yksin Petri Krohnia vaan kaikkia käyttäjiä. Muuten tuon artikkelin copyrighteistä en osaa sanoa, koska lähdeteos on painettu Neuvostoliitossa ja siellä on ollut hieman erilainen tekijänoikeuslainsäädäntö. --Höyhens 14. heinäkuuta 2009 kello 10.02 (EEST)

Ihmeellistä käyttäjän seuraamista! Hyi Ulrika!

Leena Hietanen (keskustelu · muokkaukset) on sijoittanut tekstin käyttäjäsivuni alasivulle, koska minä olen pyytänyt häntä niin tekemään. Tekstin tekijänoikeudet omistaa Leena Hietanen ja hän on julkaissut sen muuallakin. Saman teksitin tallettamien tänne kertoo, että se on nyt julkaistu myös Wikipedian vapailla lisensseilä. Lähdeteos on painettu Neuvostoliitossa, tällä ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta tekijänoikeuteen, tämä tiivistelmä on itsenäinen teos. Nykymuodossaan teksti ei ole soveltuva artikkeliksi, eikä sitä ole artikkeliavaruudessa julkaistukaan. -- Petri Krohn 15. heinäkuuta 2009 kello 08.38 (EEST)

Piilotin sen niin voit käyttää tietoja tarvittaessasi. Tekijänoikeusasioista ei tarvitse silloin todistella mitään, mikä voisi jäädä epäselväksi terv. --Höyhens 15. heinäkuuta 2009 kello 09.25 (EEST)

Kannattaa huomioida Wikipedian perussääntöjen kohta: Wikipedia ei ole WWW-hotellipalvelu. Onko siis tarkoitus, että materiaalista jalostuu artikkeli? Tämä on olennainen kysymys sille poistuuko alasivu nyt vai myöhemmin. --TBone 15. heinäkuuta 2009 kello 09.32 (EEST)

Vältä henkilökohtaisuuksia -käytösohjeäänestys

..on aloitettu täällä. --Joonasl (kerro) 14. heinäkuuta 2009 kello 13.14 (EEST)