Neoliittinen Balkan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
 Tämän artikkelin tai sen osan on katsottu tarvitsevan asiantuntijan arviota.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: lähdekritiikkiä

Neoliittinen Balkan: Balkanin neoliittinen kulttuuri syntyi maanviljelyn levittyä sinne Turkista[1] noin 7200–6500 eaa.,[2][3]. Balkanille levinnyt viljelykulttuuri muistutti Lähi-idän ja Turkin varhaista maanviljelyä, mutta viljelijöiden asumuksissa asuttiin pidempään ja ne olivat huolellisemmin tehtyjä. Balkanille nousi muun muassa Starcevon kulttuuri[3]. Varhainen kulttuuri ulottui Pohjois-Karpaateille asti[4]. Myöhemmin, noin 4500 eaa. Balkanille levisi Anatoliasta toinen kansa, joka toi uudenlaisen maalatun keramiikan ja ehkä kuparikulttuurin[5][6].

Ennen neoliittikautta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkaudella vallitsi Balkanilla ajalle tyypillinen myöhäispaleoliittinen suurriistan metsästyskulttuuri. Sitä ylläpitäneet ihmiset elättivät itseään tietenkin myös kalastuksella ja kasvien keräilyllä. Noin 11000–10500 eaa. Balkanille lienee saapunut vaikutteita Anatoliasta, mikä näkyy keräiltävien kasvilajien muutoksena. Tämä muutos saattoi tietenkin johua myös ilmaston muutoksesta. Usien keräiltävien kasvien ilmestyminen saattaa viitata hyvin varhaiseen merenkulkuun Egeanmerellä. Joka tapauksessa Anatolian vaikutus oli hyvin selvää noin 7250 eaa. alkaneella myöhäismesoliittisella kaudella, jolloin ihmiset liikkuivat jonkinlaisilla aluksilla Välimerellä. Tähän liittyviä löytöjä on tehty Fránchthin luolasta.

Maanviljelyn tulo Eurooppaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanviljely levisi Eurooppaan ensimmäisenä Turkista Balkanin niemimaalle, jonne syntyi monenlaisia kulttureja, muun muassa Sesklon kulttuuri itäiseen Kreikkaan ja Starcevon kulttuuri Serbiaan. Maanviljelyn uskotaan saapuneen Kreikkaan saaria ja merta pitkin. Balkanin niemimaalla tapahtui merkittävää kehitystä, ja suuria kaupunkimaisia asutuskeskuksia rakennettiin noin 5000–4000 eaa. Romaniassa ja Länsi-Ukrainassa liittyen Tripoljen kulttuuriin.[7] Varhainen neoliittinen kulttuuri levisi täällä suunnilleen Romanian ja Unkarin pohjoisrajalle pohjoistan Karpaattien eteläpuolelle[8].

Peter Bellwood on esittänyt kirjassaan First Farmers käsityksiään maanviljelyn tulosta Eurooppaan yhdistellen kielitieteellisiä, arkeologisia ja geneettisiä tietoja, jotka kuitenkin arveluttavat monia muita tutkijoita.[9][10]

Viljely levisi muun muassa kuljetettaessa maalattua keramiikkaa. Lännempänä Vincan kulttuurin ihmisten väitetään käyttäneen kirjoitusta, mutta varmoja todisteita tästä ei ole, ja löydetystä Tartarian savitauluista kiistellään.[11] Balkanin niemimaa oli Euroopan ensimmäisiä kuparia käyttäneitä alueita. Niemimaan pohjoisosissa syntyi nauhakeraaminen kulttuuri, joka levitti maanviljelyn laajalle Eurooppaan. Noin 3500 eaa. indoeurooppalaiset kansat tuhosivat vanhan neoliittisen perinteen Balkanilta.

Maanviljelyn ajatellaan yleisimmin levinneen Eurooppaan Etelä-Turkista. Viljely saapui ehkä Anatoliasta Traakian kautta, ja/tai meritse Kreikkaan ja sieltä leviten pohjoiseen. Maanviljelyä saattoi olla Länsi-Turkissa jo 7500–7100 eaa. Sen keskus oli tuolloin eteläisessä Itä-Turkissa. Vasta noin 7100–6600 eaa. maanviljelyä oli varmasti eteläisessä Länsi-Turkissa. Sieltä lähdettiin purjehtimaan kohti läntisiä saaria. Noin 6600–6300 eaa. viljeltiin maata eteläisen Kreikan itäosissa mm. Sesklossa (ja Argissassa) Kreikassa. Täältä maanviljely alkoi pian levitä Serbiaan ja myös Kreikan länsirannikolle, jonne syntyi leimakeraaminen kulttuuri. Näin ollen Euroopan maanviljely näyttää saaneen alkunsa itäisen Kreikan Sesklon kulttuurista.

Varhaisia Balkanin neoliittisia piirteitä: naispatsaat, marmorikaulanauhat, maalattu keramiikka, kiviset ja savitse korvatuöpat, taitetut hautaukset talojen alle, savesta ja vitsaksista tehdyt seinät+mutatiili, puu talojen telossa, rauniokummut ovat yhteisiä Turkille ja Balkanille[12]. Suurin osa Kreikan neoliittisista paikoista ilmastyi vasta vuoden 6500 eaa. jälkeen keramiikan kanssa[13]. Kreikasta on löydetty 12 mesoliittista, mutta jopa 250-300 mesoliittista paikkaa, mikä saattaa kertoa huomattavasta väestönkasvusta[12]. Noin 6300–6000 eaa. yksivärinen keramiikka levisi Eurooppaan Turkista Istanbulin seuduilla tuoden sinne myös maanviljelyä. Tämä voi viitata maanviljelyn saapuneen ainakin kahtena aaltona. Noin 6000–5600 eaa. laaja Karanovo I kulttuuri levittäytyi Bulgariassa.[14]

Bosporin salmeen ilmestyneet varhaisimmat Ilipinarin yksihuoneiset talot 6200–5500 eaa. oli tehty mutamöykyistä. Tämän jälkeen sinne tuli mutatiilisiä monihuoneisia kaksikerroksisia taloja, jollaisia oli Keski-Anatoliassa. Kotieläiminä pidettiin nautoja, sikoja, vuohia ja lampaita. Kulttuuria luonnehtivat miehiä ja naisia esittävät pienet saviveistokset, ja niinpä kulttuuri muistutti Hacilarin varhaista neoliittista[15]. Lännempänä Traakiassa keraaminen neoliittinen kulttuuri ilmestyi Hoca Cesmeen 6400 eaa. Siihen liittyivät kivivalliset pyöreät talot, puolustusmuurit, maalattu ja yksivärinen keramiikka sekä laajateräperinne, kulttuuri muistuttaa Keski-Turkin kulttuuria, ja ehkä myös Bulgarian Karanovi I:tä[13].

Kreikkaan syntyneet varhaiset neoliittiset asutukset olivat Thessalian tulvatasangolla pieniä ja niitä oli melko tiheässä. Kylien väli oli 2,7 km, ja niiden ala 2,5 ha[13]. Balkanin maanviljelykulttuuri pohjautui maanviljelyyn ja kotieläimiin, metsästyksen merkitys oli vähäinen, kivityökalut eivät muistuttaneet alueen aiempia mesoliittisia. Kreikan varhaisneoliittinen perinne oli sama koko Kreikassa, ja muistutti Traakian Hoca Cesmeä, Proto-Seskloa, Starcevoa ja Karnovoa n. 6100 eaa. Alueellisia piirteitä ilmestyi vasta noin 5300 eaa.[12].

Balkanin neoliittinen kulttuurikehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 10000 eaa. kukoisti Romanian itäosissa, Moldovassa ja läntisimmässä Ukrainassa mesoliittinen Tardenoisin kulttuuri. Noin 7000–6500 eaa. tienoilla alueelle saapui maanviljely, joka alkoi syrjäyttää mesoliittista kulttuuria, kyse oli joko Turkista tapahtuneesta kansainvaelluksesta, tai kulttuurivaikutteiden siirtymisestä. Väestö saapui joko Kreikan kautta, tai joidenkin mielestä suoraan Turkista[16].

Uskotaan neoliittisten tulokkaiden sulattaneen kulttuuriinsa paikallista mesoliittista väestöä.[17][18]Mesoliittisen kulttuurin väitteään säilyneen joillain alueilla pitkäänkin, Keski-Tonavan rautaporttien alueella jopa muuntuneena aikaan 4400 eaa.[19].

Karanovo I ja Esi-Sesklo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Starcevon kulttuuri ja Sesklon kulttuuri

Ennen vuotta 6500 eaa. vallitsi Kreikassa esikeraaminen maanviljelykulttuuri, joka kasvatti lampaita ja vuohia. [20] Noin 6500 eaa. oli Bulgarian alangolle levittäytynyt maata viljelevä Karanovo I-kulttuuri, jota muistuttivat Gura Baciulu, Porodin (Velušina) ja Proto-Sesklo.[21]. Kulttuuri rakensi neliskulmaisia taloja puusta ja savesta, Kreikassa tehtiin kiviperustuksia näihin taloihin.

Tämä kulttuuri levisi Kreikkaan, itäiseen ja keskiseen Balkaniin peittäen Romanian, Bulgarian, Makedonian ja Kreikan Thessalian asuttavat alueet, Pelagonian, Etelä-Albanian, Keski-Struman jne. Kulttuuri tuotti vaaleaa maalaamatonta keramiikkaa ja valkoista maalattua keramiikkaa. Serbiassa oli eteläiseen Pannoniaan ja Baanaattiin ulottuva Keski-Balkanin Starčevo I-Körös-Criş-kulttuuri, joka tuotti karkeaa keramiikkaa

Starčevo-Körös-Criş

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Starcevon kulttuuri

Vasta noin 6000 eaa. alkoi Starcevo-Körös-Crisin kulttuuri[22] kukoistaa. Näihin aikoihin syntyi Pohjois-Unkarin ja Etelä-Slovakian tienoilla nauhakeraaminen kulttuuri. Bulgariassa kukoisti 6000 eaa. Karanovo II-III-vaihe, ja Romaniassa Dudestin kulttuuri. Bosniassa oli Proto-Kakan ja Montenegron seuduilla Danilon kulttuuri. Itä-Kreikassa oli Sesklon kulttuuri, ja Länsi-Kreikassa Elatea I.[23] Etelä-Serbiassa oli Porodin II-III, jossa ihmiset asuivat suorakulmaisia tai trapetsin muotoisia taloja.

Noin 5800 eaa. Nea Nikomediassa Kreikassa tehtiin taloja mudalla tai savella vahvistetuista vitsaksista. Noin 5800/5700–5500 eaa. syntyi sydänsimpukkakeramiikka<re name="ALAIN"/> eli leimakeramiikka (Impresso, cardial), joka levisi Ranskan etelärannikolle.[24]

Nauhakeramiikan synty

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanviljelyä noin 5700–4500 Eurooppaan levittäneen nauhakeramiikan on väitetty syntyneen Balkanin pohjoispuolella Starcevon kulttuurista. Joidenkin mukaan Starcevon kulttuuri tai tarkemmin Körösin kulttuuri[25] olisi antanut vaikutteita Unkarin seudun paikallisille asukkaille. Unkarissa näkyy selvä raja syntyneen nauhakeramiikan ja Körösin kulttuurin välillä. Körösin kulttuuria oli Itä-Unkarissa[26].

Suuret kulttuurit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 4500 eaa. Eurooppaan levisi Anatoliasta uusi maalattu keramiikka, jonka jotkut katsovat liittyvän uuden kansan tuloon. Uusi kansa olisi luonut Vincan ja Lengyelin kulttuurit.[5]. Kupariesineitä oli Balkanilla jo 5000 eaa., ja kuparia osattiin sulattaa 4500 eaa. Noin 5000 eaa. Kreikassa Sesklon seudulla alkoi olla suuria kyliä, joissa lienee ollut jonkinlainen johtaja organisoimassa kylän toimintaa.[20]. Tällöin rakennettiin kiviperustoja talojen alle ja kivisiä muureja kylien ympärille.

Noin 4500 eaa. Pohjois-Balkanille syntyi nopeasti kehittyviä kuparikautisia kulttuureja, mm. pre-Cucutenin kulttuuri ja Lengyelin kulttuuri.[27] Noin 4000 eaa. keskimmäisellä kuparikaudella itään Romaniaan ja Ukrainaan oli kehittynyt suuria asutuskeskuksia, nimittäin Cucutenin-Tripoljen kulttuuri.[28]

Kreikkaan vaelsi noin 4000 eaa. uusia asukkaita, jotka perustivat mm. Diminin kylän. Myöhäisellä kuparikaudella noin 3500–3000 eaa. alueelle saapui idästä Ukrainan aroilta sotaisia, vaeltelevia heimoja, jotka olivat levittäytyneet laajalle itäiseen osaan noin 2500 eaa. pronssikauden alussa.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Jeanneteau S.: LE NEOLITHIQUE (Arkistoitu – Internet Archive) , Histoire des civilisations européennes (yksityishenkilön kotisivu) (ranskaksi)tarvitaan parempi lähde
  2. ↑ Balkan Neolithic /Chalcolithic period 2004. World Museum of Man (online museum of tools). Arkistoitu 16.1.2007. Viitattu 25.2.2007. (englanniksi)
  3. ↑ a b Jeanneteau S.: LES PEUPLES ASIANIQUES (Arkistoitu – Internet Archive) , Histoire des civilisations européennes (yksityishenkilön kotisivu) (ranskaksi)tarvitaan parempi lähde
  4. ↑ Parkinson, William A: The Archaeological Setting ("The Social Organization of Early Copper Age Tribes on the Great Hungarian Plain." Ph.D. Dissertation (tiivistelmä)) 1999. University of Michigan, Ann Arbor. Arkistoitu 11.2.2007. Viitattu 15.9.2009.
  5. ↑ a b Alain Tilmant: Cartes De L'Europe Neolithique 1999. Yksityishenkilön kotisivu. (ranskaksi)tarvitaan parempi lähde
  6. ↑ Alain Tilmant Cartes du Proche-Orient neolithique (yksityishenkilön kotisivu) (ranskaksi)tarvitaan parempi lähde
  7. ↑ The Trypillian culture. Introduction. Koros Corp.
  8. ↑ Bellwood P: First Farmers: the Origins of Agricultural Societies, s. 69. (Fig 4.1) Blackwell, 2005. ISBN 0-631-20566-7 (englanniksi)
  9. ↑ Review feature: First Farmers: the Origins of Agricultural Societies, by Peter Bellwood. Cambridge Journals 2005
  10. ↑ Phillip Edwards First Farmers: The Origins of Agricultural Societies (Arkistoitu – Internet Archive) Book review
  11. ↑ Escritura de Tartaria Proel Promotora Española de Lingüística. (espanjaksi)
  12. ↑ a b c Bellwood, s. 73.
  13. ↑ a b c Bellwood, sivu 72
  14. ↑ Radiocarbon CONTEXT database (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ Bellwood, sivu 71
  16. ↑ Bellwood, s. 74.
  17. ↑ Museum of Man (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Liz & Nick: Mesolithic period, 10000 BC to 7000 BC Yksityishenkilöiden kotisivu. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 23.2.2007.tarvitaan parempi lähde
  19. ↑ First Farmers, Peter Bellwood, 2005, sivu 74
  20. ↑ a b Neolithic Greece (Arkistoitu – Internet Archive) History for Kids
  21. ↑ Liz & Nick South East Europe pre-history summary to 700BC (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ Maximilian O. Baldia: Starčevo -Körös-Criş (Starcevo-Koros-Cris) (Arkistoitu – Internet Archive)
  23. ↑ Liz & Nick: Middle Neolithic period, 6000 BC (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ Neolithisierungs-Theorie[vanhentunut linkki] (saksaksi)
  25. ↑ Liz & Nick: Cultures evolution chart[vanhentunut linkki]
  26. ↑ Ceramic sites in Hungary (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. ↑ Liz & Nick:Early Eneolithic period, 4500 BC (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ Liz & Nick: Middle Eneolithic period, 4000 BC (Arkistoitu – Internet Archive)tarvitaan parempi lähde

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Neoliittinen_Balkan&oldid=22198954”