Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 101

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Rauhantekojen solmiamispäivät

Olen muuttanut Täyssinän rauhan (1595), Stolbovan rauhan (1617), Uudenkaupungin rauhan (1721) ja Turun rauhan (1743) solmiamispäivät juliaanisesta kalenterista nykyään käytettävään gregoriaaniseen kalenteriin.
Lisäksi, onko Pähkinäsaaren rauhan (1323) solmiamispäivä 12. elokuuta merkitty juliaanisen vai gregoriaanisen kalenterin mukaan?
--85.76.45.218 5. toukokuuta 2019 kello 04.17 (EEST)

Tässä herää kysymys siitä, että miksi muutit? Ajattelitko merkitä artikkelitekstiin, että tässä on nyt vaihdettu kalenteria?--Htm (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 07.36 (EEST)

Sama käyttäjä on kysynyt samaa asiaa 2013: [1]. Nyt hänen muokkauksensa on jo kumottu eston kiertona. Aiheesta yleensä on keskusteltu vuonna 2011, mutta kovin selvää lopputulosta ei syntynyt. Mielestäni mennään lähteiden mukaan, ja jos tiedetään, kummasta kalenterista on kysymys, tiedon siitä voi liittää mukaan. En kannata omia laskutoimituksia, virheitä syntyy herkästi. -Ochs (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 10.13 (EEST)

Ei tässä mitään omia laskutoimituksia tarvitse, riittää kun katsoo gregoriaaniset päivämäärät venäjänkielisestä Wikipediasta ja Täyssinän rauhaa lukuunottamatta myös englannin- ja saksankielisistä Wikipedioista. --85.76.45.218 5. toukokuuta 2019 kello 13.32 (EEST)

Niin kuin varmaan tiedät, minkäänkieliset Wikipediat eivät käy lähteiksi. -Ochs (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 13.50 (EEST)

Siis molemmat päivämäärät ovat virheellisiä, kun ne esitetään minkäkielisessä Wikipediassa tahansa? Mitkä ovat sitten oikeita? --85.76.149.138 5. toukokuuta 2019 kello 15.11 (EEST)

Muunkielisissä Wikipedioissa tieto voi olla oikein, mutta yhtä hyvin väärin. Wikipediassa tiedot tulevat, tai ainakin pitäisi tulla, muista luotettavista lähteistä. Jos ei ole lähdettä, niin tieto on lähteetöntä eli epäluotettavaa. Näin väärä tieto leviää muunkielisiin Wikipedioihin ja sieltä maailmalle.--Puppe100 (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 20.10 (EEST)

Onko edes varmuutta siitä, ovatko kyseiset päivämäärät juliaanisen kalenterin mukaisia? Esimerkiksi Stolbovan rauhan solmimispäivän 27. helmikuuta väitetään englanninkielisessä Wikipediassa olleen gregoriaanisen kalenterin mukainen. Omasta mielestäni artikkeleissa voisi ilmoittaa molemmat päivämäärät, ihan selvyyden vuoksi. 01miki10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 14.54 (EEST)

Englanninkielisessä Wikipediassa on oletettu Stolbovan rauhan solmimispäivän olevan gregoriaanisen kalenterin mukaan, josta johtuen on juliaaninen päivämäärä laskettu väärin. Korjaan sen. --85.76.149.138 5. toukokuuta 2019 kello 15.12 (EEST)

Siis mennään julkaistujen luotettavien lähteiden mukaan. Se mitä muissa Wikipedioissa on, ei kuulu tähän. Ja omia laskelmia ei tehdä.--Htm (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 15.44 (EEST)

Fennica poistuu

Fennicassa on ilmoitus "Fennica on käytettävissä myös Kansalliskirjaston hakupalvelussa FINNA. Fennican oma käyttöliittymä poistuu kirjastojärjestelmän vaihtumisen vuoksi käytöstä syyskuussa 2019", joten linkkejä ei kannata lisäillä. Harmillista, sillä siinä on mainio luettelon tekemisen mahdollisuus, mutta protestoinnit eivät auta. Toivottavasti Finnaa kehitetään käytettävämmäksi. Toistaiseksi se on monissa suhteissa huono. --Abc10 (keskustelu) 7. toukokuuta 2019 kello 09.43 (EEST)

Miksi Fennica muuten poistuu? --Höyhens (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 17.04 (EEST)

Jos järjestelmä vaihtuu niin rinnakkaisen ylläpitoon varmaankaan ei enää ole resursseja? Ipr1 (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 17.07 (EEST)

Finnaan jos jotain syöttää, niin on täysin sattuman kauppaa, mitä sieltä tulee. Fennica näytti kansalliskokoelman, mutta tuolta tulee jotain alavuden kaupunginkirjastoja ja pitäisi jostain erikseen opiskella, millä voi vaikka tehdä normaalin haun kansalliskokoelmsasta tekijän tai nimikkeen mukaan. Kai niitä joskus ehtii opiskella.--Urjanhai (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 17.27 (EEST)

Tai löytyiväthän ne näköjään valikosta molemmat.--Urjanhai (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 17.29 (EEST)

Mutta ei erota esim. kahta samannimistä tekijää niin kuin Fennica, tai en ainakaan vielä keksinyt löytyisikö tuo jostain.--Urjanhai (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 17.31 (EEST)

Tuo on tosiaan huononnus. Kun Fennicasta hakee tekijännimellä, saa ensin luettelon tekijöistä, mistä voi erikseen tutkia kunkin julkaistuja teoksia. Finnassa tekijännimihaku tuottaa sekalaisen listan yksittäisiä teoksia samannimisiltä tai suunnilleen samannimisiltä tekijöiltä. Vaikka hakutulosten oletusjärjestämisperusteena on "relevanssi", niin välillä lähelle osuva vääränniminen kiilaa silti jostain syystä ensimmäiseksi. --Risukarhi (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 18.19 (EEST)

Lähettäkää palautetta: fennica-posti@helsinki.fi --Abc10 (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 19.31 (EEST)

Valtioden kahdenväliset suhteet

Tuolla poistettavat-akselilla on näitä eri valtioden kahdenväliset suhteet -luokkia. Osa niistä on poistettu, osa mietinnässä, osa säilynee näillä näkymin. Nyt tuli mieleeni, että kun itse olen ollut taipuvainen näitä poistamaan ja siirtämään luokkaan valtio X:n ulkopolitiikka, niin mites se oikeastaan onkaan esimerkiksi EU:n jäsenmaiden keskinäisten suhteiden kohdalla? Nehän ei taida nykyään olla ulkopolitiikkaa, joskin useimmilla jäsenvaltioilla on ollut keskinäisiä kahdenvälisiä suhteita ennen unioniin liittymistään, vai? @Communautaire, @Superkissan, muutkin? --Höyhens (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 17.00 (EEST)

Malliksi diffi ihmeteltäväksenne, ei millään pahalla. --Höyhens (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 17.42 (EEST)

Ei EU:ta tarvitse tässä luokittelussa ongelmana pitää. EU-asiat lasketaan Suomessa sisä- eikä ulkopolitiikaksi, mutta tämä toki EU:n yhteisistä asioista. Suomella on yhä EU:sta riippumatonta kanssakäymistä vaikka esimerkkinä käytetyn Tanskan kanssa. Suomen ja Tanskan välinen diplomaattinen ja muu kahdenkeskinen yhteistyö ei ole EU:n alaista toimintaa ja kyllä sitä voi hyvin ulkopolitiikkana pitää. – Kuohatti 12. toukokuuta 2019 kello 18.15 (EEST)

We need your help! (eli Wikipedia Library -projekti tarvitsee käyttäjiä toimintansa kehittämiseen)

Hello from The Wikipedia Library! We’re looking for editors interested in working with us to get your community free access to resources that would usually be too expensive. You can already sign up for access to more than 60 publishers on the Library Card Platform, but we want to add more non-English publishers in your language, and that’s where you come in.

We need editors to help with translating future messages (apologies for using English here!), coordinating your language branch, and reaching out to publishers: please email us at wikipedialibrarywikimedia.org if you would like to help or reach out to me on my talk page. We can be flexible depending on your interests and expertise!

Thanks --AVasanth (WMF) (keskustelu) 14. toukokuuta 2019 kello 19.16 (EEST)

Medianäkyvyyttä ja virheitä

Sivulta Wikipedia:Medianäkyvyys:

1) Erikoinen tilanne: Wikipedia muutti jo perussuomalaisten paikkoja eduskunnassa. --> Tässä on Wikipedian laaduntarkkailu pettänyt kun on menty ennakoimaan asiaa ennen kuin se on toteutunut. EDIT: Olikin kyse kuulemma vandalismista, ks. alla.

2) Isoisoisän hautaa etsiessä löytyi suvun vaikenema tarina – Outi Sané kävi läpi sisällissodan aikaisen trauman. ---> Tässä uutinen kertoo epätotta tietoa Wikipediasta, ja epätosi tieto olisi syytä oikaista:

»Työväenmuseo Werstas on koonnut kartan tiedossa olevista punaisten muistomerkeistä. Valkoisten muistomerkit ja haudat ovat Jokipiin mukaan paremmin tiedossa. Niistä on koottu lista Wikipediaan.»

Tämä lainaus on kokonaan epätosi sekä Wikipediaa koskevalta osaltaan että muuten: Ihan yhtä lailla kuin työväenmuseo Werstas on koonnut tietoa punaisten muistomerekeistä, muut tahot (eikä vain Wikipedia) ovat koonneet tietoa joko vain valkoisten muistomerkeistä (jos on listattu vain nitä) tai sekä punaisten että valkoisten muistomerkeistä (jos on listattu kaikki sotamuistomerkit). Ja Wikipediassa yhtä lailla on koottuna tietoja sekä punaisten että valkoisten muistomerkeistä yhtä lailla, käyttäen sekäö Werstaan punaisten että muiden tahojen joko valkoisten tai sekä valkoisten että punaisten muistomerkkiluetteloita netissä että muita lähteitä. Eivätkä valkoisten haudat ja muistomerkit ole punaisten vastaaviin verrattuna mitenkään "paremmin" tiedossa, tai eivät ainakaan sen takia, että nistä on koottu lista wikipediaan, koska wikipediaan on koottu yhtä lailla lista myös punaisten muistomerkeistä, eikä näiden kahden listan täydellisyydessä wikipediassa liene ihmeempiä eroja. (Tässä haastateltava ei ehkä välttämättä ole antanut väärää tietoa, vaan virhe on voinut tulla haastateltavan kertoman ylöskirjaamisessa.)

--Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 12.29 (EEST)

Ykkönen oli vandalisoitu commonsissa.--MAQuire (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 12.39 (EEST)

Kas, tosiaan. Meillähän on vielä vandalismikin.--Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 12.40 (EEST)

Oli mitä oli. Pointti oli kertoa keskustelua lukevalle, joka ei ole perehtynyt, että muokkaus ei ole mennyt fiwikin käyttäjien tai seulojien silmien kautta.--MAQuire (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 13.02 (EEST)

Minun arveluni mukaan Commonsissa oli kyseessä ehkä käyttäjä WPK uudella tunnuksella. Hänellä on nähdäkseni muun muassa se erityispiirre, että hän ei kykene erottamaan nykytodellisuutta ja tulevaisuutta samalla tavalla kuin me muut. --Savir (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 12.52 (EEST)

Wikimania grantti banneriksi

Mietin, että pitäisikö tieto siitä, että voi hakea matka.avustusta Wikimaniaan menoon pistää ihan banneriksi? Joko siten, että pistetään se sitenoticeen tai sitten central noticella sisäänkirjautuneille käyttäjille? Keskustelu on tarkoituksella täällä, koska halusin pitää bannerikeskustelun erillään itse Wikimanian matkakeskustelusta. --Zache (keskustelu) 20. toukokuuta 2019 kello 15.53 (EEST)

Tässä tulee mieleen se, mikä yhteisön mielestä on tärkeää informaatiota. Tuo uutinen on kirjoitettu osastoon "Uutiset". Täällä puhutaan bannerista ja linkitetään uutiseen, ja lisäksi tuo oli pantu myös "Päätöksenteko"-mallineeseen, vaikka kyseessä on hakemuksen tekeminen ja päätöksenteko ilmeisesti tehdään yhdistyksessä eikä suinkaan Wikipediassa. En vastusta banneria sinänsä, mutta kannatan suhteellisuudentajua. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2019 kello 16.32 (EEST)

No pistin sen Wikipediassa tapahtuu -osioon ja juu, päätöksenteko tehdään yhdistyksessä. Viimeksi päätettiin saaja kevätkokouksessa. Tänä vuonna ei kun pistettiin haku sen verran myöhään auki, niin se ei ehdi sitä ennen. --Zache (keskustelu) 20. toukokuuta 2019 kello 16.40 (EEST)

Zache voitais joku kerta sinne kustantaakin. --Höyhens (keskustelu) 20. toukokuuta 2019 kello 23.38 (EEST)

Voin tukea Zachen matkaa kevätkokoukseen päättämään yhdistyksen asioista ja kannatan myös sitä, että Wikimedia Suomi ry tekee päätökset matka-avustusten jakamisesta hakemusten perusteella. Kannatan toki myös sitä, että Höyhens maksaa joka kerta. On mukavaa, kun hauskan illan maksaa aina sama mies. --Pxos (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 00.16 (EEST)

Kävin Lontoon Wikimaniassa 2014. Noin yleisesti olen sitä mieltä, että tuo Wikimania on kyllä tapahtuma jossa kannattaa käydä kerran jos on yhtään kiinnostunut Wikimedia/Wikipediasta kansainvälisenä liikkeenä. Se on säätiön tapahtumista se on myös ehkä eniten "suurelle yleisölle" suunnattu. Lisäksi yt kun se on Tukholmassa, niin se on kerrankin paikassa joka on ihan naapurissa ja oikeastaan ainoa paikka joka olisi helpompi mennä olisi Tallinna. --Zache (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 08.43 (EEST)

Koska informaatiota ei voi olla liikaa, niin tein tälle wikiprojekti-sivun myös jonne voi merkitä jos on kiinnostunut osallistumaan laivamatkalle tai Helsinki-kierrokselle. --Zache (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 09.06 (EEST)

Kun ei kukaan muu ole uskaltanut kysyä, niin täältä kysytään mikä on grantti. Se on ikään kuin verbi, koska yhdysemerkki ei yhdistä sitä edelliseen sanaan. --Abc10 (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 12.32 (EEST)

Hyvä kysymys. "Wikimania grantti banneriksi" on ilmiselvästi jatkoa pekoraaliin. --Pxos (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 16.39 (EEST)

Kieltämättä tulee hakematta mieleen verbinmuoto ”kärtti”. Hauskaa on sekin, että kärttäminen on suorastaan vastakohta myöntämiselle (engl. grant). --Geohakkeri (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 17.25 (EEST)

Kaikkien tiedonjanoisten sankari: Kärtti Grantti. --Pxos (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 10.26 (EEST)

Urheilijoiden seurat ja luokat

Jari Litmanen on urallaan pelannut monessa seurassa, mutta hänen artikkelissaan ainoat luokat ovat "Suomalaiset jalkapalloilijat", "Vuonna 1971 syntyneet" ja "Lupaavat artikkelit". Teemu Selänteen artikkelissa ei ole yhtään joukkueluokkaa. Luokassa Luokka:Toronto Maple Leafsin pelaajat on 42 pelaajaa, kun taas englanninkielisessä Wikipediassa niitä on lähes tuhat. Heistä monista on artikkeli täällä, mutta pejaajat eivät enää ole kyseisessä luokassa. Poistetaanko täältä pelaaja seuran luokasta, sitten kun pelajaa ei enää pelaa kyseisessä seurassa? Eli lopulta kaikille pelaajille käy niin kuin Litmaselle ja Selänteelle? Ja jos seura lopettaa toimintansa, tulee sen pelaajaluokasta tyhjä? Mikäs järki tässä on? Millä tavalla lukija voi selata seurojen entisiä pelaajia? -kyykaarme (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 20.46 (EEST)

Mä en ole ikinä ollut innostunut noista seurakohtaisista luokista enkä tiedä, millä perusteella niitä päivitetään ja kuka niitä päivittää. Nykyiset kokoonpanot löytyvät ainakin tärkeimpien seurojen artikkeleista (jos niitä joku päivittää...) ja monissa niistä on myös lista merkittävistä entisistä pelaajista (ainakin jalkapalloseura-artikkeleista löytyy). Tarvittaessa voi tehdä täydellisemmän erillisen luettelon seuran entisistä pelaajista (joiltain seuroilta sellainen ehkä onkin vaikkei kovin monelta). Jotain aiheeseen liittyvää keskustelua on joskus ollut kahvihuoneessa: Luokittelukäytännöt jatkuvasti muuttuvien urheilujoukkueiden kohdalla - hetkellisesti toimivat luokitukset pois. --Lax (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 14.42 (EEST)

Tässä on Commonsin luokka Manchester Unitedin pelaajista. Sama luokka löytyy monista Wikipedioista, mutta meillä sitä ei ole lainkaan olemassa, ei nykyisille eikä entisille pelaajille, eikä siis kai millään jalkapalloseuralla: Category:Association football players by club. David Beckhamia ei Unitedin luokasta löydä, koska siellä ei ole ketään pelaajaa. Joillakin seuroilla on luetteloita, joita ei ole päivitetty lähes kymmeneen vuoteen. Kaikissa muissa ammattiryhmissä luokat ovat pysyviä, eli niitä ei muuteta ja poisteta vaikka henkilö lopettaa poliittisen toiminnan, vaihtaa työpaikkaa, jää eläkkeelle tai kuolee. "Tämänhetkinen seura" -luokittelun on ehkä joskus ajateltu olevan hyvä idea, mutta voi olla, että sitä ei ole ihan loppuun asti ajateltu, koska eihän se voi olla niinkään, että kaikki pelaajat lopulta jäävät ilman seuraluokkia, kun he lopettavat uransa. Ja lukijoiden pitää voida löytää pelaaja-artikkeleita seurojen luokista, sillä luulisi että se on juuri se kiinnostavin puoli seuraa, eli että ketkä kaikki ovat pelanneet kyseisessä joukkueessa. -kyykaarme (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 13.15 (EEST)

Commonsista huolimatta mä suosin tässäkin asiassa luetteloa, koska siihen voi laittaa enemmän tietoa, sitä voi lajitella muutenkin kuin aakkosittain ja siihen voi laittaa myös niitä pelaajia, joista ei vielä ole artikkelia. Tämäkin muuttuvaa tietoa sisältävä artikkeli oli vielä vuosi sitten luokkana, jota ei enää ole. Enkkuwikissä näyttää olevan tuplainfo, sillä esim. ManU:n pelaajista löytyy lista tuon luokan lisäksi. Päivitysongelma koskee kaikkia Wikipedian osia, mutta jalkapallon osalta on tekevillä hyvä tilaisuus korjata tilannetta ensi viikolla, kun jalkapallo on viikon kilpailun aiheena. Minä haluaisin siis unohtaa nuo luokat ja ottaa täydennettäväksi seurojen entisten pelaajien listat, jotka venähtäessään voi siirtää omaksi luetteloartikkelikseen, ellei sellaista vielä ole. Ei pelaajien löytäminen niistä yhtään vaikeampaa ole kuin luokistakaan; varsinkin, kun tietyn seuran pelaajista kiinnostuneen luulisi ensiksi löytävän nimen omaan seura-artikkeliin. --Lax (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 13.42 (EEST)

Eivät luokat estä luetteloiden tekemistä, mutta suurimmasta osasta joukkeita ei koskaan tehdä luetteloita, niitä ei pystytä pitämään ajan tasalla jne. Jos joistakin seuroista sellaisia on, niin se tuo tietenkin lisäarvoa, mutta se ei poista luokkien tarpeellisuutta. en:Category:Manchester United F.C. players -luokassa on yli tuhat artikkelia, saksan- ja ruotsinkielisissä yli 300, ja meidän lukijoiden pitäisi siis odottaa, että joku tekee niistä kattavan luettelon ja päivittää sitä pidempään kuin kuukauden. Se ei tule koskaan onnistumaan, kun seuroja on tuhansia. Pienempien seurojen artikkeleissa ei mainita usein pelaajia lainkaan. Luokat on mahdollista tehdä nyt ja lukijoiden on sitten mahdollista helposti selailla samassa joukkueessa pelanneita. Sitäkään ei pystytä selvittämään helposti, että kuinka monesta tietyn seuran pelaajsta meiltä puuttuu artikkeli, kun ei ole vastaavia luokkia muiden Wikipedioiden kanssa. -kyykaarme (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 19.37 (EEST)

En minä ole estämässä luokkien tekemistä vaikka minua moinen yliluokittelu häiritseekin (en-wikistä siitä on lukijana kokemusta). Jos kerran niiden luokkien tekemiseen löytyy tekijöitä, joita luetteloiden tekemiseen ei löydy, niin siitä vaan. Minä en siihen osallistu. Joku muukin saisi kyllä ilmaista mielipiteensä, kun nyt tässä on vain kahden käyttäjän kommentit. --Lax (keskustelu) 24. toukokuuta 2019 kello 00.42 (EEST)

Luettelon etuna luokkaan verrattuna on juurikin mahdollisuus lisätä siihen myös Punaisten linkkien jalkapalloilijoita.--Htm (keskustelu) 26. toukokuuta 2019 kello 22.00 (EEST)

Luettelo ja luokka toteuttavat hieman eri funktiota. Yliluokittelu on tosiaan siinäkin mielessä harmillista, että päivittäminen voi unohtua. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 11.04 (EEST)

Olisiko se sinusta yliluokittelua, jos David Beckham löytyisi luokasta Luokka:Manchester United FC:n pelaajat? -kyykaarme (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 11.15 (EEST)

No ei se nyt ainakaan kuulosta hankalalta. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 11.24 (EEST)

Minusta olisi häiritsevää, jos Christian Vieri kuuluisi tärkeämpien luokkien lisäksi luokkiin Luokka:AC Torinon pelaajat, Luokka:Pisa Calcion pelaajat, Luokka:US Ravennan pelaajat, Luokka:AC Venezian pelaajat, Luokka:Atalanta BC:n pelaajat, Luokka:Juventus FC:n pelaajat, Luokka:Atlético Madridin pelaajat, Luokka:SS Lazion pelaajat, Luokka:Internazionale Milanon pelaajat, Luokka:AC Milanin pelaajat, Luokka:AS Monacon pelaajat ja Luokka:ACF Fiorentinan pelaajat. --Lax (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 12.23 (EEST)

Millä tavalla se häiritsisi, ulkonäöllisesti koska niitä tulisi niin monta vai jollain muulla tavalla? Millä tavalla artikkelissa olevat kolme luokkaa ovat tärkeitä ja miten lisäluokat haittaisivat? Minusta se olisi hienoa, jos lukijat voisivat selailla noita pelaajaluokkia ja poimia sieltä artikkeleita luettavaksi niin kuin muistakin luokista, tai käyttää niitä etsiessään tiettyä pelaajaa, jonka nimeä ei ehkä muista mutta muistaa joukkueen. Joku muokkaajakin voisi innostua esimerkiksi panemaan kuntoon tietyn joukkueen pelaajien artikkelit. Pitäisikö Luokka:FIFA 100 mielestäsi poistaa, koska samat pelaajat ovat luettelossa? -kyykaarme (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 19.40 (EEST)

Vaikeuttaa olennaisten luokkien löytämistä (kuten jo mainitsin, en-wikistä on kokemusta). Minusta olisi hienoa, jos luetteloita, joissa on muutakin etsimistä helpottavaa tietoa kuin nimet, voisi selailla ja poimia sieltä saman joukkueen ja saman aikakauden pelaajien artikkeleita luettavaksi tai etsiä pelaajaa, jonka nimeä ei muista mutta muistaa joukkueen (tuhannen pelaajan ManU-luokasta ilman mitään aputietoa sellaista ei olisi kovin kivaa etsiä). FIFA 100 -luokka puoltaa paikkaansa seurakohtaisia pelaajaluokkia vähän paremmin helpottamalla artikkelin löytämistä, sillä kaikki jalkapalloa seuraavat eivät ole kuulleet moisesta; sen sijaan ManU:n tuntevat kaikki KaPa-fanitkin ja he löytävät kyllä seura-artikkelin. Usko luokan (ja nimen omaan luokan eikä minkään muun) ihmeitätekevään vaikutukseen artikkelien kuntoon laittamisessa on jo sen sortin haihattelua, että uusien argumenttien keksiminen tuntuu edenneen epätoivon rajalle. Minulla on runsaasti kokemusta urheilija-artikkeleiden lukemisesta ja selvä kuva siitä, mitä minä nimen omaan lukijana (ja myös kuntoon panemisesta innostuneena) kaipaan. --Lax (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 23.57 (EEST)

Luokassa Suomalaiset jääkiekkoilijat on 2243 artikkelia. Jos pelaajat olisi luokiteltu myös joukkuettain, niin artikkeleita olisi helpompi löytää luokkien avulla. Minulla ei ole mitään luetteloita vastaan, niissä olisi enemmän tietoa, mutta niitä ei tehdä eikä ylläpidetä. Luetteloiden ylläpitäminen vie paljon aikaa, kun taas luokkien avulla lukijat ja muokkaajat löytäisivät artikkeleita nyt. En varsinaisesti etsinyt vanhentuneita luetteloita, mutta ajan tasalla olevia luetteloita ei vaan ole. -kyykaarme (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 01.09 (EEST)

Luettelot ovat tällaisissa tapauksissa parempia kuin luokittelut, monestakin syystä. Luokat tulisi varata vain sellaisiin ominaisuuksiin, jotka määrittelevät artikkelin aiheita. Henkilön väliaikainen työpaikka tai vaikkapa asuinpaikka ovat minusta liian keveitä luokitteluperusteita. --Savir (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 12.53 (EEST)

Hyvin tiivistetty, Savir. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 14.13 (EEST)

Luovutaanko poliitikko-luokista? Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot pois ja tilalle Luettelo Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikoista? Yksi maailman tunnetuimmista urheilijoista on kolmessa luokassa: Englantilaiset jalkapalloilijat, Vuonna 1975 syntyneet ja FIFA 100. Mikä näistä määrittää kyseistä urheilijaa samalla tasolla kuin poliitikoiden luokat? Eikö poliitikoillekin vastaavasti sitten pitäisi riittää pelkkä "Suomalaiset poliitikot", ikäluokitus ja mahdollisesti tämänhetkinen virka? Sauli Niinistö ei ole enää eduskunnan puhemies, Suomen valtiovarainministeri, Suomen oikeusministeri, Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja, Kansallisen Kokoomuksen poliitikko eikä Salon kaupunginvaltuutettu, eli otetaanko luokat pois ja jätetään vain Suomen presidentit? Ja tehdään luokista luetteloita. Lisää väliaikaisia työpaikkoja -kyykaarme (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 19.07 (EEST)

Tuota en pitäisi kevyen luokitteluperusteena. Toki jokin Paavo Väyrynen taitaisi tulla moneenkin puolueluokkaan, mutta kyseessä on erikoistapaus, mikä C. Vieri ei sentään ole. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 23.02 (EEST)

That's the way I like it: [2]. Toki, jos riittävää on se tieto, jonka luokituskin tarjoaisi, voi kirjata listaan vain nimet ja unohtaa muun faktan mutta informatiivisempaa tuo on. Tosin hieman huolestuttaa, jos listoihin mieltynyt ip-ystävämme alkaa persuilla näitäkin listoja... --Lax (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 15.25 (EEST)

Tämä muista Wikipedioista poikkeava joukkueurheilijoiden luokittelemattomuus on todennäköisesti lähtöisin tästä urheiluprojektin keskustelusta vuodelta 2006. Keskustelussa verrataan luokittelua siihen, että musiikkiyhtyeitä luokiteltaisiin sen mukaan, millä stadionilla ne ovat esiintyneet. Osuvampi vertaus olisi jos joukkueita/pelaajia luokiteltaisiin sen mukaan, millä stadionilla ne ovat pelanneet. Sen sijaan se joukkue, jossa urheilija on pelannut merkittävän osan urastaan tai vaikka lyhyenkin aikaa, määrittelee sen joukkueurheilijan historiaa vähintään yhtä paljon kuin poliitikon kuuluminen tiettyyn puolueeseen tai kaupunginvaltuustoon tai professorin työskentely tietyssä yliopistossa. Joidenkin urheilijoiden kohdalla joukkueita voi tulla montakin, mutta luokkarakenne on tehty sitä varten, että artikkeleita voidaan jaotella ja että lukijat ja muokkaajat voivat löytää samanaiheisia artikkeleita. Jos lukija on kiinnostunut Manchester Unitedin pelaajista, niin luonnollisin paikka etsiä heitä on luokka kyseisistä pelaajista. Wikiprojektin keskustelussa perusteltiin, että sen sijaan että luokassa Luokka:New York Rangersin pelaajat olisivat kaikki siinä joukkueessa pelanneet (niin kuin muissa projekteissa nykyään on, ja meidän luokat pitäisi oikeastaan irrottaa muiden projektien luokista, koska ne eivät vastaa niitä), niin on parempi tehdä luettelo, josta on 13 vuotta myöhemmin lukijoille näin paljon hyötyä: Luettelo New York Rangers -seurassa pelanneista jääkiekkoilijoista. Kuinkakohan monesta pelaajasta meillä vielä puuttuu artikkeli, punaista on niin paljon etten erota punaisia linkkejä. -kyykaarme (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 00.02 (EEST)

Ööh, mistä punaisista linkeistä sinä nyt tuossa viimeisessä virkkeessäsi puhut ja miten se liittyy tähän luokkakeskusteluun? Tästä keskustelusta taasen totean vielä sen, että Kyykaarme nostaa tässä esiin vain yhdenlaisen tarpeen etsiä tietoa: lukija haluaisi jotain pelaaja-artikkelia lukiessaan löytää seuraavaksi muita samaa seuraa joskus muinoin edustaneiden pelaajien pelaajia. Voidaan miettiä, onko tuollainen tiedonhakureitti kuitenkaan lähelläkään lukijoiden toivelistan kärkeä. --Lax (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 00.20 (EEST)

Luvut 1-99

Siirretty botit/pyynnöt-sivulta tänne keskusteltavaksi, koska asiasta ei ole käyty edeltävää keskustelua. --Jmk (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 17.26 (EEST)

Lukujen 1-99 artikkelit, jotka käyttävät (luku)-määrettä, pitäisi muuttaa määreettömiksi. Niiden tieltä muutettaisiin samalla määreettömät vuosilukuartikkkelit käyttämään (vuosi)-määrettä. Niiiden lukujen perusmerkitys on kuitenkin luku. --40bus (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 17.21 (EEST)

Miten nämä periaatteessa eroavat isommista luvuista/vuosista? --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 17.44 (EEST)

Asiasta on keskusteltu, ja keskustelussa tuli esille hyviä perusteita sille, miksi vuosilukuartikkelien kannattaa olla ilman täsmennettä. Eli muutos tuskin saa kannatusta. -Ochs (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 19.33 (EEST)

Menestyneet naiset

Pitäisiköhän naisia arvioida kriittisesti siten, minä aikana maailmankolkassa X he olivat uranuurtajia? Eva Saxénin merkittävyyttä tässä mietin, enkä tykkää tyttöpisteistä (ööh.. tytöistä tykkään) mutta siis oikeesti niin kuin tietosanakirjan merkittävyyttä arvioiden. --Höyhens (keskustelu) 20. toukokuuta 2019 kello 23.37 (EEST)

Naisia arvioidaan jo riittävän kriittisesti, kts. [3].--Htm (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 00.29 (EEST)

Sukupuolipisteitä ei pidä antaa kumpaankaan suuntaan. Jonakin päivänä kun naisartikkeleiden määrä ylittää miesartikkeleiden määrän, huomataan, että naisartikkeleissa on merkityksettömämpiä naisia, sellaisia joiden ansiot ja lähteistys eivät täytä Wikipedian käytäntöjä, ja silloin alkaa karsinta ja itku.

Ei siis mitään naiskiintiöitä, jolla naiset pääsisivät helpommin, vaan etsitään niitä merkittäviä naisia. Jos yhteiskunta on nyt vino, se heijastuu Wikipediaan, mutta tilanne voi ajan myötä molemmissa tasapainottua, ensin yhteiskunnassa, sitten sen myötä Wikipediassa. Naisjohtajat eivät kannata yritysmaailmassakaan sukupuolikiintiöitä, koska kukaan ei halua olla kiintiönainen. --Abc10 (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 08.03 (EEST)

Et lukenut sanaakaan linkistä löytyvästä tutkimuksesta? - No, ehkä Eva S. oli valinnut väärin alansa, kun hän oli sisätautilääkäri. Olisi keskittynyt ulkotauteihin eli vaikka impotenssiin tai kaljuuntumiseen, niin voisi olla wikimerkittävä.--Htm (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 00.13 (EEST)

Jos "tavalliset" lääkärit eivät ole merkittäviä, niin onko lääkäri, joka on presidentin lapsi edes "tavallinen"? Miten tämä tavallisuus eroaa vaikka Anna Halosen tavallisuudesta, ja mistä me voimme olla varmoja, että Eva saxenista olisi jotenkin vähemmän lähteitä kuin Elli Schaumanista. Täällä jatkuvasti kulkee päättely sitä rataa, että jos jonkun mielestä joku aihe ei ole merkittävä, niin seuraa heti päättely, että kun aihe ei minun mielestäni ole merkittävä, niin siitä ei ole myöskään lähteitä, ja sitten jos lähteet esitetään, niin ne eivät kelpaa. Onko meillä joku perusteltu syy tuosta vaan automaattisesti olettaa, ettei Eva Saxen olisi aikanaan ollut ihan yhtä lailla julkisuudessa kuin Assi Koivisto ja Anna Halonen meidän muistimme aikana?--Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 22.04 (EEST)

Joitakin merkittävyyskriteerejä voisi miettiä. Perinteisesti sotimisen katsotaan olevan merkittävää hommaa, mutta onko vaikkapa kymmenen elämän päättäminen sen merkittävämpää, kuin kymmenen elämän synnyttäminen ja kasvattaminen? --Ukas (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 17.05 (EEST)

Jos Wikipediassa on gender gap, sen voi korjata Wikipedian sisällä ja se olisikin suotavaa. Sen sijaan jos ulkoisessa maailmassa on gender gap, silloin Wikipedian tulee käytännön neutraali näkökulma mukaan heijastella ulkoisen maailman tilaa täälläkin, eikä alkaa keksimään jotain omia kriteerejä asiantilan "korjaamiseksi". jni (k) 22. toukokuuta 2019 kello 09.28 (EEST)

Suurperheistä ja suurperheiden äideistä kirjoitetaan lehtijuttuja, ja niin kauan kuin minä muistan presidentit ovat palkinneet suurperheiden äitejä, kuten myös pienempien perheiden tavalla tai toisella kasvattajina kunnostautuneita äitejä. Näin tehdään monessa muussakin maassa. Wikipediaan heistä artikkeleita ei kuitenkaan päädy, joten gender gap näyttäisi olevan Wikipediassa. Pitäisikö se "korjata" vai korjata? --Ukas (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 11.15 (EEST)

Uusissa tietokirjoissa näkee joskus sellaista, että kuvin tai tietolaatikoin esitellyt miehet ja naiset vuorottelevat kirjan sivuilla. Kun kyse on esimerkiksi luonnontieteiden historiasta, on helppo havaita että naisia on otettu mukaan heppoisemmin ansioin kuin miehiä. Kirjassa se on ymmärrettävää, sillä kirjojahan luetaan sivu sivulta, jolloin kuvien sukupuolijakauma näkyy ja voi pistää silmään jos se on hyvin yksipuolinen. Wikipediaa ei kuitenkaan lueta samalla tavoin, vaan täällä nähdään vain ne artikkelit, jotka on itse päättänyt avata. Sen vuoksi sukupuolijakaumalla ei täällä ole merkitystä muuta kuin medialle esiteltävänä numerona, eikä naisten merkittävyyskynnystä tulisi alentaa. Se vain houkuttelee wikipedistejä puuhastelemaan sellaisten artikkelien parissa, joita kukaan ei lue. Tasa-arvon kannalta tärkeämpää olisi parannella niitä artikkeleita, joita erityisesti naiset lukevat. --Savir (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 10.11 (EEST)

@Höyhens: Jos siis meillä on kovaa tutkimustietoa tietoa siitä, että rakenteellisia vääristymiä esimerkiksi ihmisten sosiaalisessa asemassa tai vaikka siinä miten media on käsitellyt asioita niin totta kai se pitää ottaa huomioon kun arvioidaan merkittävyyttä. Tällä ei sinällään ole väliä onko kyse sukupuolesta vai jostain muusta. Sukupuolten välinen sosiaalinen asema vain sattuu olemaan niin iso juttu molempien sukupuolten edustaessa suurin piirten puolta ihmiskunnasta ja sosiaalisen aseman eron oltua kirjoitettuna lakien tasolle, että se paljon näkyvämpää kuin monet muut asiat. Esimerkiksi jos katsotaan noita lääkäreitä, niin onhan kaikki 1800-luvun lopun ja 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten naislääkärit erikoistapauksia jotka ovat joutuneet tekemään paljon enemmän kuin miehet päästäkseen vastaavaan asemaan. Sama juttu kaikkien tohtoriksi väitelleiden naisten kanssa riippumatta alasta. --Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 21.31 (EEST)

Vaikka pingaat Höyhensiä, kommentoin silti: On eri asia, että nostetaan luotettavia lähteitä käyttäen perustellen merkittäviksi tiettyjä naisia kuin se että Wikipedia alkaa itse nostaa esille naisia ilman erityisiä perusteita. Pelkkä naiseus merkittävyysperusteena on nolo. --Abc10 (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 22.15 (EEST)

Siis ei kait kukaan ole nostamassa naisia esille ilman erityisiä perusteita. Ylipäätänsä minusta pullonkaula ei ole se, että merkittävistä naisista olisi pulaa vaan se, että heistä kirjoitettaisiin tai paremminkin sen esilletuominen miksi asiat ovat niinkuin ovat jotta Wikipedian muokkaajat pystyvät huomioimaan sen muokatessaan. Esimerkiksi väitän, että se ei ole mitenkään intuitiivisesti itsestäänselvää, että painotetaan tiettyjä asioita. Esimerkiksi 70% hesarin käyttämistä asiantuntijoista on miehiä. Tarkoittaako tämä, että 70% asiantuntijatehtävissä olevista olisi miehiä? Yliopistoista on viimeiset 30-vuotta valmistunut enemmän naisia ja viimeiset 15-vuotta lisensiaatin tutkinnon tai väitöskirjan tehneistäkin enemmistä on ollut naisia. (ei mitenkään yllättävää, koska enemmistö yliopisto-opiskelijoista on naisia) Edelleen, koska me käytetään luotettavia lähteitä, kuten Helsingin sanomia, merkittävyyskriteerinä niin ne meidän valinnat painottuu miehiin jos ei hahmoteta sitä ettei median käyttämät asiantuntijat ole mikään objektiivinen mittari vaan, että niitä valintoja pitää tehdä muillakin perusteilla kuin siten kuka on eniten esillä. --Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 23.46 (EEST)

Niin siis luotettavat läheet ovat toinen ongelma, koska niiden luotettavuuden arviointi on aina subjektiivista. Mutta kai pitää joissakin asioissa ottaa huomioon jos joku on uranuurtajaksi lähteen perusteella arvioitavissa oleva nainen, vai mitä? --Höyhens (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 00.47 (EEST)

Ymmärsinkö nyt oikein, että tässä keskustelussa toivotaan artikkeleita perheen äideistä ja tunnettujen miesten lapsista? Tämähän on nimenomaan se keskeisin asia, joka Htm:n linkittämässä artikkelissa tuotiin esille. Vaikka siinä todettiin, että erityisesti tavallaan rajamailla olevissa artikkeleissa on lievää sukupuolivääristymää, niin Wikipedian pitäisi erityisesti keskittyä siihen, miten naisista kirjoitetaan, ja toisaalta siihen, paljonko niitä tuodaan esille. Artikkelien lukumäärä onkin toissijainen kysymys, ja esimerkiksi meillä oleellisempaa on kirjoittaa hyviä artikkeleita myös naisista ja toisaalta tuoda niitä esille etusivulla. Päivämäärälaatikko on ollut jo useita vuosia ihan poikkeuksellisen mieskeskeinen. Tiesitkö, että -laatikosta en ole tehnyt tutkimusta, mutta sielläkin tunnutaan nostavan miehiä esille enemmän. --PtG (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 20.58 (EEST)

No jokainen nyt ymmärtää niin hyvin kuin pystyy. Kirjoitin, että "Naisia arvioidaan jo riittävän kriittisesti", ja viittaan sillä artikkelin kappaleeseen "Contributions and findings: Our results show that: Women in Wikipedia are on average slightly more notable than their male counterparts. Furthermore, the gap between the number of men and women is larger for ‘local heroes’ (people who are only depicted in few language editions) than for ‘superstars’ (people who are present in almost all language editions). These effects can be explained by interpreting Wikipedia’s entry barrier as a subtle glass ceiling. While it is obvious that very notable people should be included in Wikipedia, the decision is questionable for people who are less notable. We find that bias and inequality manifest themselves in the presence of such uncertainty, as the Wikipedia editor community must make more subjective decisions about inclusion." Kursivointi minun.--Htm (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 21.11 (EEST)

Kyllä, niin siellä sanottiin, että on lievää vääristymää. Mutta lopussa on esitys "We propose that Wikipedia may wish to consider revising its guidelines, both to account for the low visibility of women and to encourage a less biased use of language." --PtG (keskustelu) 23. toukokuuta 2019 kello 21.40 (EEST)

Nostin lähinnä suurperheiden äidit esille esimerkiksi naisryhmästä, joka kyllä huomioidaan valtiotasolla ja mediassa, mutta joka jää syystä ja toisesta Wikipedian ulkopuolelle. Myös muita kyseenalaisesti ulos jääviä naisryhmiä voi olla. Kehittämismielessä tätä kysymystä kannattaa pohtia. --Ukas (keskustelu) 24. toukokuuta 2019 kello 03.14 (EEST)

Suurperheissä on usein myös isä. Mielestäni on syrjivää jättää heidät vaille huomiota. Vai synnyttäminenkö on se merkittävyys? Lestadiolaisilla on paljon näitä sankariäitejä. Minunkin suvussani on kymmenen lapsen synnyttäjä. Siellä isä ei pitkään osallistunut vastuunkantoon kun hän kuoli pian viimeisen syntymän jälkeen. Lapsia olisi muuten varmasti tullut palkinnon arvoinen määrä. --Abc10 (keskustelu) 24. toukokuuta 2019 kello 08.25 (EEST)

Merkittävyys tulee valtiotason palkitsemiskäytännöstä ja median huomiosta, jos isät saavat saman kohtelun heidät voi huomioida. Viitaten jni:n ylempänä olevaan kommenttiin meillä voi olla gender gap Wikipediassa palkittujen ja mediahuomioitujen äitien kohdalla, mutta isien kohdalla gender gap, jos sellainen on, löytyy yhteiskunnasta, mutta meidän ei tule ratkoa yhteiskunnallisia epäkohtia Wikipediassa. Sitten kun katsoo aiempia tämän keskustelun kommenttejasi, niin yhdessä et kannata sukupuolikiintiöajattelua, ja toisessa tämän taas sanot "pelkkä naiseus merkittävyysperusteena on nolo". Tässä kommentissasi sitten lähenet sukupuolikiintiöajattelua teemalla jos naisia huomioidaan niin sitten on syrjivää jos miehiä ei huomioida. Tässä nyt meinaa tulla väkisinkin käsitys, että pelaat samoilla väitteillä kahteen suuntaan. --Ukas (keskustelu) 25. toukokuuta 2019 kello 01.25 (EEST)

Onko jokainen Valkoisen ruusun ritarikunnan mitalilla palkituista ihmisistä merkittävä? Niitä jaetaan melkein 2000 vuosittain. Äidit ovat yksi palkituista ryhmistä, mutta sitten siellä on paljon muitakin yksityishenkilöitä sekä miehiä että naisia automekaanikoista johdon assistentteihin. Toki kaikilla on varmaan pitkä ja tärkeä ura alallaan, mutta sitten voidaan miettiä elävät henkilöt -ohjetta. Onko yksityishenkilöillä, joka mainitaan lehdistössä nimeltä yhden tapauksen yhteydessä, enää mahdollisuutta olla joutumatta Wikipediaan? Hyvin voidaan verrata esimerkiksi tapaus Marjukka Kaakkolaan, joka ei omasta mielestään ole merkittävä Wikipediaan. --PtG (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 23.03 (EEST)

Ei tänne mitään ryhmää tarvitse alkaa tunkemaan, merkittävyysrajoja voi pohtia. Vanhempi, joka on palkittu SVR:n mitalilla ja joka on selvästi noteerattu luotettavassa mediassa voisi olla artikkelin arvoinen vähintään yhtä hyvin kuin esim. yhden runokirjan julkaissut runoilija tai kakkosdivarin jalkapalloilija (jos niistä on vielä artikkeleita). Olen puhunut suurperheiden äideistä, koska erityisesti heitä palkittiin 50 vuoden ajan ennen vuotta 1997, jolloin lasten määrä lakkasi olemasta peruste. Koska traditio on jo näin pitkäikäinen niin voisi olettaa, että mukaan mahtuu sellaisiakin tapauksia, joista olisi syytä kirjoittaa postuumisti Wikipediaan. Henkilön yksityisyys on tietysti elävien kohdalla aina hyvä huomio, koska jollekin itsestä kirjoitettu artikkeli voi olla syystä tai toisesta epämieluisa. --Ukas (keskustelu) 29. toukokuuta 2019 kello 02.42 (EEST)

Onko artikkelin 'Helvi Hämäläinen' kuvassa kirjailija Helvi Hämäläinen?

Olen miltei täysin varma, ettei artikkelin ensimmäisessä valokuvassa ole kirjailija Helvi Hämäläinen, vaan ihan joku muu...--176.93.63.190 27. toukokuuta 2019 kello 22.37 (EEST)

Perustuuko olettamus johonkin? Ainakin Museoviraston Musketissa kerrotaan kuvassa olevan kirjailija Helvi Hämäläinen. --Zache (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 22.57 (EEST)

Kieltämättä kun vertaa tuota kuvaa tähän kuvaan, yhdennäköisyyttä on aika vaikea löytää. -Ochs (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 23.06 (EEST)

Lisäksi jos kuva on otettu 1946, Hämäläinen olisi kuvassa n. 39-vuotias. Wikipedian kuvan henkilö näyttää nuoremmalta. -Ochs (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 23.19 (EEST)

Eräs artikkelia Helvi Hämäläinen muokannut käyttäjä kiinnitti juuri tänään muokkausyhteenvedossaan huomiota samaan. Kun nyt hyllyssäni sattui olemaan kirja Ketunkivellä. Helvi Hämäläisen elämä 1907-1954, niin siinä ei ainakaan ollut tuota kuvaa nuoruuskuvissa, joita oli kirjassa varsin niukasti, eivätkä ne harvat nuorena otetut kuvatkaan oikein ole tuon oloisia. --Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2019 kello 01.03 (EEST)

En kyllä osaa sanoa varmaksi mitään. Kasvojentunnistustekniikalla ehkä ratkeaisi.--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2019 kello 15.29 (EEST)

Olisin sanonut että on, mutta sitten katsoin kuvanottovuotta, 1946. Kuvassa ei ole nelikymppinen nainen. Toinen kuva voi olla vaatteista päätellen samoilta ajoilta 1940-luvun jälkipuolelta. Ikäero voi olla kolmekymmentä vuotta, jälkimmäisessä jo elämää kokenut ihminen. Mutta korvan kaari on samanlainen, ja silmien keskinäinen ero on samanlainen. Outoa. Museoviraston kuvissa on kyllä virheitä. Törmäsin kerran kuvaan johon oli merkitty tallennuspäivä kuvanottopäiväksi, ja eroa oli kymmeniä vuosia. --Abc10 (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 23.23 (EEST)

Ehkä kannattaisi ilmaista epäluulo museovirastolle. Ihmisten ikää on aika vaikea arvioida valokuvista: elopaino, väsymys, rankka elämänvaihe näkyy kaikki naamassa. Musketin kuvassa jakaus on eri puolella kuin patsaskuvassa tai Somero-kuvassa, vaikka kuva voi tietysti olla myös peilikuva. Patsaskuva on otettu ehkä vähän vähemmällä valmistelulla kuin Musketin kuva. Sitä paitsi osattiin sitä ennenkin photoshopata, tosin kuvanottotilanteessa kun nykyään se tapahtuu myöhemmin.--Htm (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 21.57 (EEST)

Kuvia kyllä on retusoitu, joskus paremmin joskus huonommin niin että jälki näkyy, muistat ehkä Neuvostoliiton johtajia esittävät valokuvat joista aina poliittisten tuulien käännyttyä poistettiin haitalliset. Jakausta mietin itsekin, mutta tosiasiassa ihmiset muuttavat jakauksen puolta. Siitä törmäyksestä ilmoitin Museovirastolle, ja olivat kiitollisia. Tämän jätän jonkun muun vastuulle. --Abc10 (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 22.17 (EEST)

Muistan kyllä. Ja myös allien retusoinnin.--Htm (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 23.03 (EEST)

Mihin me uskomme ellemme lähteisiin? Mehän emme hae totuutta vaan lähteenmukaisuutta vai? Hyvä idea kysyä museovirastolta jos epäilee. (Vaikkei tätä kysytäkään, mielestäni po. naama sopisi Hämäläiseen vaikken olekaan enempää kasvosentunnistuksen kuin Hämäläisenkään erikoisasiantuntija.) yst. --Höyhens (keskustelu) 30. toukokuuta 2019 kello 00.18 (EEST)

Laitoin Musketin palautteen kautta Museovirastolle kysymyksen, katsotaan tuleeko mitään vastausta. -Ochs (keskustelu) 30. toukokuuta 2019 kello 00.26 (EEST)

Kyllä tämä hyvin vahvasti tuntuu uudelta tutkimukselta--MAQuire (keskustelu) 30. toukokuuta 2019 kello 00.34 (EEST)

Huomaa, että uusi tutkimus on kielletty vain Wikipediassa, ei sen ulkopuolella. Museoviraston kanssa saa jokainen käydä vuoropuhelua vapaasti ja jos joku asia tulee yhteydenoton perusteella paremmin selvitetyksi tai varmistetuksi Museoviraston toimesta, niin siitä hyötyvät kaikki.--Urjanhai (keskustelu) 30. toukokuuta 2019 kello 10.58 (EEST)

Lähteissä myös on virheitä säännöllisesti. Joskus artikkelissa Aatos Erkko oli kuva, josssa oli selvästi nuoremman näköinen henkilö, kuin mitä Aatos Erkko olisi ollut kuvanottohetkellä. Sitäkin siinä pähkäiltiin ja joku taisi keksiäkin lopulta, kuka muu tunnettu henkilö se oikeasti oli. --Urjanhai (keskustelu) 30. toukokuuta 2019 kello 11.08 (EEST)

Itekään en pysty sulkemaan pois, olisiko kuvassa ehkä Helvi Hämäläinen nuorena, mutta kun pöydälläni on tuossa kaksi Hämäläisen elämäkertaa, joissa on kuvaliitteet, niin epäilen kovasti, voisiko tuossa olla Helvi Hämäläinen vuonna 1946.--Urjanhai (keskustelu) 30. toukokuuta 2019 kello 11.02 (EEST)

Voi olla Helvi Hämäläinen, mutta kuva on varmaan vanhempi. Someron kirjaston ja muissa suurinpiirtein saman ajan kuvissa tietty nuorekas pöyreys on kadonnut ja silmät ovat syvempänä kuopissaan. Latasin nämä ja joukon muita netistä löytyneitä kuvia, ja kikkailin photoshopilla, vertailin kuvia päällekkäin ja säätelin valoarvoja/kontrastia piirteiden esiintuomiseksi jne. Kuten Abc10 huomautti korvien kaari ja silmien keskinäinen ero ovat samanlaisia. Lisäksi silmien asento, sieraimet, poskipäät, korvalehdet ja piirteiden suhteet yleensä ovat samanlaisia, kuten pieni painauma leuassa, joka säilyy myös myöhäisiän kuviin. --Ukas (keskustelu) 30. toukokuuta 2019 kello 16.16 (EEST)

Intendentti Hannu Häkkinen Museovirastosta vastasi ystävällisesti:

"Valitan viivettä vastauksessa. Valitettavasti määräaikainen tutkija on tehnyt vuonna 2015 luetteloinnin yhteydessä virheellisen tulkinnan henkilöstä. Valokuvaamo Aarne Pietinen Oy:n alkuperäisissä merkinnöissä (negatiivin suojapussissa sekä negatiiviluettelossa) kuvan henkilötiedoksi on kirjattu Hämäläinen, Helvi, muotokuva. Luetteloinnin yhteydessä tutkija on virheellisesti tulkinnut, että kuvassa olisi juuri kirjailija Helvi Hämäläinen. Kyseessä on hyvin todennäköisesti jokin muu saman niminen henkilö. Tämä on havaittavissa, kun kuvaa vertaa muihin kirjailija Helvi Hämäläisen vastaaviin aikalaiskuviin.

Valitan virhettä. Korjaamme virheellisen tiedon mahdollisimman pian. Museoviraston kokoelmahallintajärjestelmä on vaihtumassa, joten valitettavasti emme voi tällä hetkellä päivittää kuvien verkkopalveluissa (Kuvakokoelmat.fi ja Finna) julkaistuja kuvailutietoja. Teemme muutokset (korjaukset ja täydennykset) heti kun uusi järjestelmä on toiminnassa (viimeistään syksyllä 2019)."

Yritän poistaa kuvan Wikidatasta jo nyt, katsotaan onnistuuko. -Ochs (keskustelu) 4. kesäkuuta 2019 kello 17.02 (EEST)

I. M. Pei

, kuuuluisa arkkitehti kuoli lähteemme mukaan toukokuussa. Aika monessa kieliversiossa kuitenkin huhtikuussa. Kuka olisi kyllin urhea menemään muuttamaan näitä tietoja eri kieliversioihin. Minä en nyt juuri ole, kun en osaa taivuttaa toukokuuta edes latinassa oikeaan sijamuotoon; ammattilatinani kun päättyy pistemerkintään ennen taivutuksia. --Höyhens (keskustelu) 30. toukokuuta 2019 kello 00.05 (EEST)

Kerro vähän tarkemmin, missä kieliversioissa? Tarkistin kymmenkunta, ja kaikissa niissä oli oikein. -Ochs (keskustelu) 30. toukokuuta 2019 kello 00.09 (EEST)

Syntymäkuukausi oli huhtikuu, sekoitatko siihen? -kyykaarme (keskustelu) 30. toukokuuta 2019 kello 00.11 (EEST)

No näyinpäs sekoittavan. Meillä kun tämä vaihdettiin oikein, lähdin selaamaan kieliversioita. Ensimmäinen arvottu versio mun oli malagasy, jossa ei tiedetä hänen vielä kuolleenkaan. Siitä sitten rupesin löytämään näitä syntymäkuukausia. Tuhannet kiitokset, onneksi kysyin ennen kuin aloin toimiin. --Höyhens (keskustelu) 30. toukokuuta 2019 kello 00.25 (EEST)

Ensimmäinen neuvosto-suomalainen sota

Venäjänkielisessä Wikipediassa on artikkeli aiheella Ensimmäinen neuvosto-suomalainen sota. Artikkelin keskustelusivulla on pitkä väittely siitä mikä oli Suomen valtiojohdon osuus. Onko tämä Itä-Karjalaan suuntautuneiden heimosotien vakiintunut venäläinen nimitys ja osa sikäläistä kansallista narratiivia? --Gwafton (keskustelu) 30. toukokuuta 2019 kello 22.48 (EEST)

Ru-wikissä on myös artikkeli ru:Финские «братские войны» ("suomalaiset heimosodat"), jossa on käytetty parempia lähteitä. Mainitsemasi artikkelin aloittajalla, käyttäjällä Ben-Velvel, tuntuu olleen jonkinlaista POV-agendaa: hän on nimittäin vääntänyt käyttäjä Kahkosen kanssa en-wikissä samoista aiheista. Eli veikkaan, että nimitys on Venäjällä tiettyjen piirien suosima mutta ei välttämättä historioitsijoiden yleisesti käyttämä. -Ochs (keskustelu) 31. toukokuuta 2019 kello 00.07 (EEST)

Venäläinen narratiivi on mielestäni lähempänä totuutta kuin suomalainen. Meillä puhutaan "Vienan, Aunuksen ja Petsamon retkistä" ikään kuin ne olisivat jotain partiopoikien puuhastelua, vaikka kyseessä oli vieraan valtion alueelle suuntautuneita sotatoimia, joiden yhteydessä surmattiin ihmisiä ja tarkoituksena oli liittää Suomeen maahan aikasemmin kuulumattomia alueita. Tämän narratiivin korjaaminen ei tietenkään ole Wikipedian vaan historioitsijoiden tehtävä. --Joe K. (keskustelu) 31. toukokuuta 2019 kello 03.15 (EEST)

Nyt menee asian sivuun, mutta toinen korjaamista kaipaava narratiivi on sisällissodan yhteydessä vangitut kansanedustajat, jotka eduskunnan matrikkelien mukaan olivat vankilassa "poliittisista syistä". Sama mielestäni virheellinen termi on päätynyt Wikipedian artikkeleihin. Todellinen syyhän oli kapinaan osallistuminen eli valtiopetos, minkä perusteella tuomiot annettiin. 1920-30-luvuilla vangitut kommunistit sen sijaan olivat vankilassa poliittisista syistä, ja heitä pitäisi mielestäni kutsua poliittisiksi vangeiksi eikä "valtiollisiksi vangeiksi", kuten narratiivi kuuluu. --Joe K. (keskustelu) 31. toukokuuta 2019 kello 03.35 (EEST)

Tuo nimitys on editointisodasta kyllästyneiden käyttäjien kompromissi. Siperiaan vietyjä poliittisia vankeja ei saanut tuohon artikkeliin, väsynyt kompromissi sekin erillinen artikkeli. Mitä nimityksiin tulee, sotaretkiä en vähättelynä pitäisi. -Kahkonen (käyttäjäsivu) 1. kesäkuuta 2019 kello 16.45 (EEST)

Nimen suomennos antaa helposti mahdollisuuden ymmärtää, että Neuvosto-Suomi kävi sotaa, vaikka siinä yhdysviiva onkin. --Abc10 (keskustelu) 1. kesäkuuta 2019 kello 17.28 (EEST)

Tuohon samaan sen verran että esim. Toivo Antikaista pidetään ainakin Karjalassa jonkin sortin kansallissankarina kun torjui suomalaisten hyökkäykset. Meillä tosiaan on vaan vähän "retkeilty" Vienassa. Toinen juttu on meidän näkemyksemme talvisodasta, jota Neuvostoliitto hyökkääjänä on pitänyt lähinnä rajakahakoina jotka liittyivät toisen maailmansodan alkuun. Joskin ovat sitä nyttemmin pyytäneet anteeksi ja siitä on kaiketi edelleen ruwikin artikkelikin olemassa. Näkökulmat suhteellistavat asioita. --Höyhens (keskustelu) 31. toukokuuta 2019 kello 10.14 (EEST)

Nämä Aunuksen taistelut liitetään kaiketi jossain määrin samoihin aikoihin käytyyn Neuvostoliiton sisällissotaan, jossa enemmän tai vähemmän julkisesti länsivallat ymmärrettävästi tukivat valkoisia kenraaleita kuten Judenitšia, Koltšakia ja Wrangelia ym. --Höyhens (keskustelu) 31. toukokuuta 2019 kello 10.23 (EEST)

Artikkelin aiheena näyttäisi olevan Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä Suomen sisällissodasta Tarton rauhaan asti vallinnut sotatila ja sen aikana tapahtuneet sotatoimet kuten suomalaisten epäonnistuneet valloitusretket Itä-Karjalassa. Suomalainen historiankirjoitus taitaa tosiaan vältellä tämän sodan kutsumista millään nimellä, varmaan juuri siksi että heimosodat ja toisaalta Venäjän sisällissota menevät suurelta osin päällekkäin sen kanssa. Suomenkielisessä Wikipediassa aihetta on käsitelty mm. artikkelissa Tarton rauha. Suomen hallitus katsoi sotatilan alkaneen jo Suomen sisällissodasta, tosin asia ilmeisesti nostettiin esiin vasta sisällissodan lopulla huhti–toukokuussa 1918. Tuo venäjänkielinen artikkeli ilmoittaa Suomen hallituksen julistaneen sodan 15.5.1918 eli Suomen sisällissodan päättymispäivänä. Suomalaisten vapaaehtoisten osallistumista talven 1921–1922 Itä-Karjalan kansannousuun (mihin Höyhensin mainitsema Toivo Antikainenkin liittyy) käsitellään ru-wikissä nimellä ru:Вторая советско-финская война eli "toinen neuvosto-suomalainen sota". Talvisota on sitten ilmeisesti jo kolmas. --Risukarhi (keskustelu) 31. toukokuuta 2019 kello 11.51 (EEST)

Wikipedia:Heinäkuun lähdetalkoot/2019

Heinäkuun lähdetalkoisiin voi taas ilmoittautua, tervetuloa. Tämän vuoden talkoot ovat muuten järjestyksessään jo kymmenennet.--Henswick (keskustelu) 3. kesäkuuta 2019 kello 00.54 (EEST)

Rinteen hallituksen päivittäminen

Hei söpöt kanssawikipedistit, voitaisko me päivittää mallineet ja ajankohtaiset artikkelit nopeasti? On tosi harmillista joutua kumoamaan useita ip-muokkauksia jotka ovat sinänsä oikeita ja mainioita, mutta teknisesti väärin. Muokkausten tekijät eivät todennäköisesti ymmärrä, miksi heidän muutoksensa kumotaan. Iivarius (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 17.11 (EEST)

Huomionarvoinen idea. Tuskin kuitenkaan on lennellyt vandalismisyytöksiä? En ole tarkistanut. --Höyhens (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 01.19 (EEST)

Pistetään työn alle. --Jepse (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 16.36 (EEST)

Tilastosivu sivujen määrästä

Pitäisi siis saada automaattisesti päivittyvä toimintosivu sivujen määrästä nimiavaruuksittain. Siinä pitää ehdottomasti olla prosenttiosuudet, kun tykkään niistä. --40bus (keskustelu) 12. kesäkuuta 2019 kello 12.30 (EEST)

Toimintosivut eivät yleensä ole paikallisia virityksiä vaan ne tulevat Mediawiki-ohjelmiston rakenteesta ja toiminnasta. Jos tarvitaan toimintosivun toiminnallisuuteen muutoksia, sellaista kannattaa pyytää Phabricator-nimisessä palvelussa, jossa voidaan vaikuttaa ohjemiston toimintaan esittämällä pyyntöjä tai korjausehdotuksia sekä ilmoittaa virheistä ja bugeista. Tuollainen ei edes vaadi mitään yhteisön konsensusta nähdäkseni, koska kyseessä on vain erityisen numerotietoa tuottavan toimintosivun parantaminen. Sinne siis reippaasti ja samalla täältä pois, koska kahdessa paikassa ei voi olla yhtäaikaa, paitsi tietysti Wikipedian keskusteluissa. --Pxos (keskustelu) 12. kesäkuuta 2019 kello 12.49 (EEST)

Mahdollisesti tulevat uudistukset keskustelusivuihin

Mitenkä naimisissa täällä suomenkielisessä wikipediassa ollaan nykyiseen keskustelusivuvormuun. Nyt näyttää ilmeiseltä että säätiön puolelta olisi mielenkiintoa keskustelusivuihin jotka toimisivat enempi kuin sosiaalisen median keskustelufoorumien sivut. Jos tälläiseen olisi pyrkimystä, kuinka iloisia olisimme asteikolla 1--10. Jos emme olisi iloisia, miten pitkälle olisimme valmiita vastarintaan? -- Cimon Avaro 12. kesäkuuta 2019 kello 20.44 (EEST)

Panetko pari linkkiä Säätiön ideakuvastoon? --Pxos (keskustelu) 12. kesäkuuta 2019 kello 21.02 (EEST)

Eikai mihinkään vastarintaan ole tarvetta, hyvä vaan jos saadaan keskustelusivuja uusillekin käyttäjille helpommaksi käyttää. LiquidThreads ja Flow olivat molemmat tuhoontuomittuja floppeja jo syntyessään, mutta nyt he yrittävät tosissaan ottaa käyttäjien mielipiteet huomioon. Stryn (keskustelu) 12. kesäkuuta 2019 kello 21.06 (EEST)

Pitääkö asiaa nyt iloita tai ivailla vain tuollaisen alustuksen perusteella? Säätiö aikoo kuulkaa tehdä jotain. Mitäs, pirulauta, siihen sanotte? 1) No, tiedä häntä, kai ne herrat parhaiten tietävät, miten asiat ovat. 2) Jumankekka, taas tullaan rysselistä meitin lehmät laskemaan. Saamani tiedon perusteella voin toki muodostaa kansanmiehen-tason pikatuomion: ottia tuota. En takuulla tee toisten työtä ja rupea metsästämään tähän linkkiä jostain, joten tuhlaan minäkin lukijoiden aikaa vaan. --Pxos (keskustelu) 12. kesäkuuta 2019 kello 21.57 (EEST)

mw:Talk pages consultation 2019, sieltä löytyy lisätietoja. 01miki10 (keskustelu) 12. kesäkuuta 2019 kello 22.05 (EEST)

Enpäs osaa vastata. Meillä on kuitenkin tuo Kysy pois -osio tai mikä se nyt on. Jonkinlaista tarvetta tähän uudistukseen on, mutta pitäisi jotenkin varmistaa ettei se mene riitelyksi kaiken maailman asioista. Riittääkö paperi? --Höyhens (keskustelu) 12. kesäkuuta 2019 kello 22.40 (EEST)

Kunnes kuolema meidät erottaa. --Lax (keskustelu) 12. kesäkuuta 2019 kello 23.32 (EEST)

Miten toimia kun Wikipedia sivu on selkeästi nykytiedon valossa virheellinen/harhaanjohtava?

Löysin sivun jossa väitetään ruotsalaisten tulleen Suomeen ja puhutaan jopa Suomen kolonisaatiosta!

Asiahan on toisinpäin - kansanliikkeet on toimineet juuri toisinpäin. Ruotsiin on tultu Suomen puolelta ja tämä jo 3000 vuotta ennen kristusta. https://www.svtplay.se/de-forsta-svenskarna

Ruotsin Sveat ovat alunperin Suomen puolelta tulleita siinä missä Göötat on Manner Euroopan puolelta https://fi.wikipedia.org/wiki/Svealaiset

Miten poistetaan kokonainen sivu ja viittaukset niiltä sivuilta jotka viittaavat tähän sivuun? https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalaisten_tulo_Suomeen

 –Kommentin jätti 83.251.224.22 (keskustelu)

Miksi sivu tulisi poistaa? Vaikka eri aikoina historiassa porukkaa on mennyt Suomesta Ruotsiin niin yhtä lailla eri aikoina porukkaa on tullut Ruotsista Suomeen, ja jos jonakin ajankohtana (esim. tuossa artikkelissa lähteistetysti kerrottuna) porukkaa on tullut Ruotsista Suomeen, niin sehän ei sulje pois sitä, että jonain muinaisempana ajankohtana porukkaa olisi liikkunut toisinkin päin eikä sitä, että se mitä artikkelissa kerrotaan, on ihan yhtä lailla totta.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 17.46 (EEST)

Noista muinaistakin muuttolikkeistä toki voi kaikin mokomin kirjoittaa tänne. Nämähän ovat kaksi eri asiaa. Lisäksi on varmaan ollut aikojen kuluessa monia muitakin muuttoliikkeitä molempiin suuntiin.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 17.48 (EEST)

Varsinkin sana "kolonisaatio" antaa sellaisen mielikuvan että tästä olisi jotenkin lähtöisin Suomen historia ja että se olisi nimenomaan Ruotsin kirjoittama.  –Kommentin jätti 83.251.224.22 (keskustelu)

Ymmärtäisin, että tuossa sana kolonisaatio tarkoittaa asumaan asettumista niille alueille, joille uudisasukkaat asettuivat. --Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 17.55 (EEST)

Tuossa voisi katsoa, että mitä sanaa tarkalleen viitatussa lähteessä on tuossa kohdassa käytetty ja mitä lähteessä on siinä kohtaa muuten sanottu. Ainakin kyseinen lähde, joka on museoviraston julkaisema ja arkeologien kirjoittama on ilmeisen luotettava, mutta onko se, mitä lähteessä kerrotaan sama kuin mitä Wikipediaan on lähteeseen viitaten kirjoitettu, pitää tietysti tarkistaa erikseen. --Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 18.00 (EEST)

En ole ihan varma siitä, onko tuo "kolonisaatio" juuri se sana, jota lähteessä on käytetty. Kuitenkin joka tapauksessa kolonisaatio tuossa tarkoittaa selvästi asutustoimintaa, jota Ruotsin kruunu harjoitti ao. alueilla. (Kai likimain samaan tapaan kuin se myöhemmin värväsi savolaisia metsäsuomalaisiksi Ruotsiin.) Siitä en ole ihan varma onko juuri sana "kolonisaatio" tuossa paras ilmaisu kun puhutaan tuosta asutustoiminnasta, mutta se on ehkä kuitenkin tässä yhteydessä enemmän vivahdekysymys. --Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 18.29 (EEST)

Pääasiallisesti artikkelia ei poisteta jos sen aihe on merkittävä, mutta asiasisältö pitää korjata. Epäluotettavat tai virheelliseksi osoitetut lähteet pitäisi poistaa ja käyttää vain luotettavia lähteitä. Sen verran medialukutaitoa kuitenkin tarvitaan että missä tahansa lähteessä voi olla virheitä ja niistä voi huomauttaa viittauksien yhteydessä: mikään lähde ei ole automaattisesti absoluuttisesti oikea tai väärä Ipr1 (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 17.59 (EEST)

Sikäli kuin tunnen aihetta maallikkona ja aihepiirin harrastajana, tuossa mainitussa artikkelissa käytetyt lähteet ovat ymmärtääkseni luotettavia (vaikka eivät titysti täydellisiä ja lopullisia, tutkimushan edistyy koko ajan ja tietoa tulee lisää). Kuinka hyvin ja neutraalisti lähteitä on osattu referoida ja kuinka hyvin ilmaista lähteissä kerrotut asiat omin sanoin on sitten asia, jota lukija voi arvoida jos tarkistaa asiat itse lähteistä (vrt. Wikipedia:Tarkistettavuus). Jos artikkelissa on tässä suhteessa parantamista, niin sitä voi lähteisiin perustuen kuka vaan kernaasti muokata paremmaksi. --Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 18.08 (EEST)

Samalta tuo itsellekin näyttää. Ipr1 (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 18.16 (EEST)

Artikkeli on lähtökohtaisesti täysin väärin. Ruotsalaiset eivät asuttaneet Suomea vaan suomalaiset olivat täällä jo asumassa. Lisäksi nykyisen Suomen puolelta tullut väki asutti nykyisen Ruotsin alueita (sveat) jo 3000 ekr. https://www.svtplay.se/de-forsta-svenskarna Koko tuo Pohjoismaiden esihistoria täytyy uudelleen kirjoittaa. Mukaan lukien Viikinki-aika ja suomalaisten osuus. Koskee myös Ruotsin historiaa ja sitä että Ruotsi ollut historiassa ollut puoliksi suomalaista alkuperää. Erittäin suuri projekti vedettäväksi mutta nuo vanhat jutut mitä mm täällä wikipediassa on on oijottova melko perinpohjaisesti ja laajasti niin että suomalaisten todellinen osuus Pohjoismaiden historiassa näkyy selvästi. Ruotsin puoli on aivan turhaan nostettu jalustalle vaikka kyse on vähintään puoliksi suomalaisperäisen väen aikaansaannoksista (sveat) yhdessä Manner-Euroopasta tulleiden kanssa (götat) jos vaikka otetaan vain Ruotsin oma historia esiin.

Ei kai kukaan väitä, että täällä ei olisi ollut ketään, kun tänne alkoi tulla ruotsalaisia (tosin Ahvenanmaa saattoi olla autioitunut hieman aiemmin). Ja tänne tuli heitä, ei se, että joskus tuhansia vuosia aikaisemmin tapahtui muuttoliikettä toiseen suuntaan, vaikuta asiaan. Ja miten se vaikuttaa asiaan, että Ruotsi olisi asutettu Suomen puolelta 4000 vuotta aikaisemmin. Se, että yhden ohjelman perusteella koko Pohjoismaiden historia pitäisi kirjoittaa uudestaan, kuulostaa todella hätäiseltä. Uusia tutkimustuloksia tulee, mutta hyvin hyvin hyvin harvoin joudutaan kirjoittamaan kaikki uudestaan. Mutta sinällään kolonisaatio kuulostaa hieman mahtipontiselta, sillä nykykäsityksen mukaan ruotsalaiset tulivat pääsääntöisesti rauhanomaisesti. --PtG (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 19.49 (EEST)

Vähän meinaan että olisiko tuossa jotenkin vähän puolivahingossa tullut käytettyä tuota sanaa "kolonisaatio", kun sillä on kaksi merkitystä: asutustoiminta ja siirtomaaksi ottaminen. Joka tapauksessa tuo itse artikkeli käsittelee selkeästi Ruotsin kruunun joissakin nykyisen Suomen osissa harjoittamaa asutustoimintaa eikä yritäkään väittää etteikö täällä olisi ollut siinä vaiheessa suomalaisia asumassa maa täynnä jo valmiiksi. --Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 20.22 (EEST)

Vaikea sanoa, miten on artikkelissa päädytty sanaan kolonisaatio. Se on tosiaan hieman hankala sana, joten ehkä olisi parempi käyttää jotain muuta termiä. Sinänsä tuossa artikkelissa on käsittääkseni kyllä ongelma ristiretkipainotuksessaan. Jos olen ymmärtänyt nykytulkintaa, niin onkohan noita ensimmäistä ja toista ristiretkeä edes ikinä tehty. Ruotsalaiset tulivat Suomen alueella varsin rauhanomaisesti. Mutta se on sitten eri kysymys, mistä pitäisi keskustella artikkelin yhteydessä. --PtG (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 20.38 (EEST)

Sitäkin on muistaakseni tutkittu, että olivatko ne alueet, joille ruotsalaisia silloin tuli, suomalaisten silloin asumia vai eivät. Muistelen nyt vain hämärästi ulkomuistista, että lähes joka paikasta kai löytyy suomenkielisiä paikannimiä, mikä viittaa siihen, että juuri mikään paikka ei ole ollut tyhjillään silloin. --Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 20.31 (EEST)

Johonkin tähän tapaan asia varmaan meni. Ahvenanmaan autioitumisesta on keskustelua, ja siellä saattoi olla tyhjää, kun ruotsalaiset saapuivat (aiemmin oli ollut asutusta). --PtG (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 20.38 (EEST)

Paitsi että kai Pohjanmaalla osa ulommista luodoista on noussut merestä vasta sitten kun ruotsalaiasutus rannikolle on jo syntynyt.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 20.34 (EEST)

Minusta vaikuttaa siltä, että suurin sekaannus on nyt tämän aiheen aloittajan mielessä, nimittäin siinä, että sellaisia etnoksia kuin suomalaiset ja ruotsalaiset olisi ollut vuosituhansia sitten. Iivarius (keskustelu) 17. kesäkuuta 2019 kello 00.23 (EEST)

Uskontovastaisuuden luokka

Pitäisikö luoda Luokka:Uskontovastaisuus, kun esimerkiksi Stonewallin mellakat ei sovi luokkaan Luokka:Uskontokritiikki? Uskontovastaisuuden luokkaan kuuluisi useita artikkeleita. "Ateismi" on usein ymmärretty väärin ja oikeammin kyse on juuri tästä uskontovastaisuudesta. --Hartz (keskustelu) 27. kesäkuuta 2019 kello 09.01 (EEST)

Ateismi ei ole "vastaisuutta" vaan ei yksinkertaisesta ole tuollaista uskomusta. Se, että ei usko pääsiäispupuun ei tarkoita että varsinaisesti vastustaa asiaa, vaan että todisteiden puuttuessa ei usko ko. ilmiön olemassaolemiseen. Älä sekoita asioita. Tuollainen luokka olisi järjetön, koska se tarkoittaisi että kaikki empiirisesti todettu fakta-aineisto olisi "uskomuksien vastaista" siis kaikki tieteeseen ja todellisuuteen perustuva aineisto kuuluisi uskomuksien vastaisuuteen. Ipr1 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2019 kello 09.43 (EEST)

"Järjestelmän vedättäminen"

Sana "järjestelmän vedättäminen" on tuossa merkityksessään vähän omituinen. Ennemmin olisin valmis kutsumaan sitä sääntöjen kiertämiseksi. Esimerkkinä voisi antaa samankaltaisen tilanteen ihan perustuen Suomen lakiin:

• X ajaa 80 km/h alueella 42 km/h vedoten siihen, että Suomen lakijärjestelmä ei kiellä ajamasta 38 km/h alinopeutta.

X ei tuossa varsinaisesti "vedätä" eli huijaa Suomen lakijärjestelmää, vaan enneminkin kiertää Suomen lain pykäliä. Vedättäminenhän on huijaamista, ja täällä, kun puhutaan järjestelmän vedättämisestä, ei varsinaisesti yritetä huijata Wikipediaa, vaan enneminkin kiertää Wikipedian viittä pilaria ja muita kirjoitettuja tai kirjoittamattomia sääntöjä. Otin esille, koska sanavalinta on vähän erikoinen.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 7. heinäkuuta 2019 kello 15.46 (EEST)

Tietääkö kukaan tämän Itbay vuoriston suomenkielistä nimeä?

Onko tälle Egyptissä sijaitsevalle vuoristolle suomenkielistä nimeä Britannica: Itbāy, en-wiki: Itbay? Se tunnetaan myös nimellä ”Red Sea Hills”. --Linkkerpar™ 8. heinäkuuta 2019 kello 02.44 (EEST)

Nimeä ei löydy Kotuksen eksonyymiluettelosta, joten yleisesti käytettyä ja käännettyä nimeä ei ole. Siispä translitteroitu arabiankielinen nimi lienee kelpo: ilmeisesti Itbāy tai Atbāy. Terv. --Huhdanjo (keskustelu) 8. heinäkuuta 2019 kello 16.36 (EEST)

Kiitos vastauksesta. Huomasin saman mutta ajattelin että jos suomenkielinen nimi olisi jollain tiedossa. Omat kartastot on niin vanhoja ja epätarkkoja että ne alkavat olla historiallisia kartastoja ;). Tuo Itbāy on kai sitten se mitä kannattaa käyttää. --Linkkerpar™ 8. heinäkuuta 2019 kello 23.32 (EEST)

Niin, onhan meillä esimerkiksi Irak eikä Arak. --Höyhens (keskustelu) 10. heinäkuuta 2019 kello 19.50 (EEST)

Kummallisia linkkejä

Sivun Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen maratontaulukko kaikki kolme kielilinkkiä (Norsk, Norsk nynorsk, Svenska) vievät eurooppatie E18:n Norjan osuuden artikkeliin. Miksihän on näin? --40bus (keskustelu) 8. heinäkuuta 2019 kello 20.02 (EEST)

Koska joku 40bus oli ne liittänyt yhteen Wikidatassa[4]. Stryn (keskustelu) 8. heinäkuuta 2019 kello 20.12 (EEST)

Olen näille hymähdellyt aina välillä noin vuoden, mutta olisihan näille vitseille muitakin foorumeja.--MAQuire (keskustelu) 8. heinäkuuta 2019 kello 23.54 (EEST)

Miinalaiva Pohjanmaa takas Wikiin?

Joo, eli entinen Merivoimien Miinalaiva Pohjanmaa on nykyään merentutkimusalus M/S Pohjanmeri. Mut eikö entisen sotalaivan artikkeli pitäisi oll olemassa vanhalla nimellä? Aseistaan riisutun tutkimuslaivan osalta voi si tehdä uuden artikkelin, jos se on riittävä merkittävä. Siviilialukset vaihtavat nimeä omistajan vaihtuessa mut mun mielestä entinen sota-alus tarvitsee oman artikkelinsa, tietystis sillä lisätiedolla et on myyty muuhun käyttöön. Tuon tän tänne koska keskustelu artikkelin keskustelusivulla ei kuiteskaan mihinkään johda. --EsaL-74 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 06.20 (EEST)

Käytäntö lienee, että yhdestä kohteesta on vain yksi artikkeli, vaikka sen nimi muuttuisi. Toinen kysymys on, että artikkelin olisi hyvä olla sillä nimellä, millä laiva parhaiten tunnetaan, kuten esimerkiksi artikkelissa GTS Finnjet, jossa laivan loppuvaiheiden uusista nimistä huolimatta nimeä ei ole muutettu. Artikkelin nimen voi varmaan vaihtaa takaisin, mutta aihepiirin paremmin tuntevat voivat sanoa sanansa, en ota itse kantaa. -Ochs (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 11.01 (EEST)

Kuten tuossa mainittu, pitäisi olla parhaiten tunnetulla nimellä. Yritys voidaan lopettaa ja aloittaa uudestaan samojen henkilöiden toimesta (jolloin voisi olla eri artikkeli), mutta laivan kohdalla vastaavaa ei oikein voi tapahtua. Henkilöartikkeleissa taas voi olla poikkeuksena luettelo levytyksistä, elokuvista, kirjoista tai vastaavasta, mutta yksi pääartikkeli silloinkin. Laivan kohdalla tuon pääartikkelin pitäisi siis kattaa koko sen elinkaari. Ipr1 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 11.27 (EEST)

En odotellut aihepiirin paremmin tuntevia vaan siirsin jo. --Lax (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 11.38 (EEST)

Syntymä/kuolinpaikka kahdesti

Tämä enemmän tiedoksi kuin kysyäkseni: joissakin henkilötietomallineissa voi nyt näkyä syntymä tai kuolinpaikka kahdesti. Syy tähän on että aiemmin syntymäaika ja paikka on ollut samassa kentässä (syntynyt) ja nyt nuo tulevat wikidasta jos ei ole asetettu -> koodi ei tunnista jos syntymäaika ja paikka ovatkin samassa pötkössä ja antaa molemmat. Samoin kuolinpaikan kohdalla. Ratkaisuna on käydä läpi artikkelin joissa molemmat ovat vielä samassa pötkössä ja laittaa ne erillisiin kenttiin kuten olisi pitänyt alun alkaenkin olla. Monissa artikkeleissa tuo on jo korjattu. Esimerkkitapaus: Tapio Rautavaara. Pääasiassa jäljellä olevia artikkeleita on muusikoissa ja koripalloilijoissa, joissa en ole käynyt artikkeleita läpi. Eri asia sitten jos on epäselvyyttä henkilön syntymäajasta ja on kerrottu kaksi eri aikaa wikidatassa.. Ipr1 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 16.35 (EEST)

TK-komppaniat

Joku joka voi... pliis.

Yritin siirtää TK-komppania- artikkelia nimelle tiedotuskomppania, koska lyhenteitä pitäs otsikkotasolla välttää. Mo, Jostaion ihme syystä kirjoitin "Tiedustelukomppania". Sit tuli korjausyritykselle toinen kirjoitusvirhe ja mä en voi nyt palauttaa edes vanhalle nimelle saati sinneminne piti.

Mut mikä on oikea nimi? Mun mielestä otsikkotasolla pitäisi käyttäälyhentämättömiä nimiä. --EsaL-74 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 12.18 (EEST)

Pyysin apua ylläpitäjien ilmoitustaululla. Ennen siirtoa kannattaa kuitenkin keskustella artikkelin keskustelusivulla, missä jo aloititkin. Siirtojen kanssa kannattaa muutenkin olla malttavainen ja huolellinen, ettei tule noin paljon suttua. -Ochs (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 12.57 (EEST)

Palautin takaisin nimelle TK-komppania. Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että otsikko pitäisi avata, kuten olenkin jo keskustelusivulla sanonut. –Kooma (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 12.59 (EEST)

Otsikko on avattu artikkelin alussa, jos jotain muuta siihen haluaa lähdeaineistoon perustuen esittää, niin siitä vaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. heinäkuuta 2019 kello 11.40 (EEST)

WikiProject Finland Wikidataan

Olen luomassa Wikidataan wikiprojektia Suomeen liittyvistä asioista ja pyydän kaikkia kiinnostuneita mukaan. Projektin tarkoitus on koordinoida tehtäviä suomalaisiin lähteisiin ja Suomessa sijaitseviin kohteisiin liittyvistä aiheista. Samalla sen kautta voi linkittyä Wikipedian vastaaviin projekteihin tai vastaaviin aihekokonaisuuksiin Wikidatassa.

Olen aloittanut tekemällä projektisivun WikiProject Finland. Sitä voi vapaasti muokata ja projektiin voi liittyä. Alku on ihan raakile, tarkoitus on lisätä lähteitä, linkkejä Wikipedian ja Wikidatan projekteihin, ohjeistusta eri kohteille ja listoja, joiden kautta voi valvoa kohteiden yhtenäisyyttä ja kokonaisuuksien edistymistä. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 19. heinäkuuta 2019 kello 08.34 (EEST)

Vaikuttaa erittäin kiinnostavalta.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2019 kello 09.23 (EEST)

Koetin ilmoittautua. Osasinkohan?--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2019 kello 09.23 (EEST)

Hyvältä näyttää!! – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 20. heinäkuuta 2019 kello 08.29 (EEST)

Olen lisännyt projektiin paljon ohjeistusta, joista osa on suomenkielisen Wikipedian mallin mukaista. Olisi hienoa, jos wikiprojekteissa kertynyttä kokemusta saataisiin vietyä myös Wikidatan puolelle, tervetuloa!

Itse perehdyn parhaillaan Ahvenanmaan saariin ja kyliin. Olen yhdistämässä Wikidataan tietoja Maanmittauslaitoksen vuoden 2013 tiedoston Kunnat ja sijaintialueet mukaisesti. Kaipaisin keskustelua esimerkiksi siitä, miten tuota varsin vanhentunutta tietoa kannattaisi mallintaa. Olen ajatellut hyödyntää Wikidata-kohdetta maarekisterikylä (Q18691318), sitä voisi täydentää. Toisaalta tässä tulee samalla siivottua saarien tietoja, ja tässä onkin linkki käännettäviin Ahvenanmaan kohteisiin vähän Ruotsin ja mantereen puolelta paikkoja kahmaisten. Keskustelua voisi yhdistää myös Wikipedian vastaaviin keskusteluihin. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 12.58 (EEST)

Ehdin nyt vain vilkaista projektisivua hiukan. Järviwikistä voidaan todeta sellainen huomio, että siellä järvien nimet joskus poikkeavat hiukan karttapaikasta, syynä useimmiten se, että nimet on aikoinaan syötetty tietokantaan peruskartan vanhemmista painoksista. Järviwikin kahvihuoneeen bviranomaiskäyttäjä ottaa näistä mielellään korjauksia vastaan ja monet wikuipedistit ovat näitä sinne ilmoittaneetkin. Sama voi joskus koskea myös vesistöalueiden nimissä esintyviä jokien a järvien nimiä (mutta niihin järviwiki ei yleensä reagoi, ehkä sen takia että valuma-aluejaossa on muutoksia tulossa, ks. alempana). Ja silloin siis, jos järven nimi on eri karttapaikassa ja järviwikissä, niin kannattaa korjata karttapaikan käyttämään nimeen, koska ne on nim istönhuoltajien toimesta käyty tarkemmin ja tuoreemmin läpi. (Toki karttapaikan nimissäkin voi olla virheitä, niistä voi vastaavassti antaa palautetta karttapaikan palautetoiminnolla, samoin kuin paikanlajin virheistä, joita myös joskus tapaa).

Ja toinen huomio Järviwikistä ja karttapaikasta: kun karttapaikassa järvien nimiä käytetään paikannimien käytön mukaisesti mutta järviwikissä hydrologisen tiedon esittämiseen, niin toisinaan karttapaikan kahta järveä käsitellään järviwikissä yhtenä (vrt. esim. Rautelanjärvi ja Pusulanjärvi sen vieressä), jos ne hydrologisesti on katsottu yhdeksi järvialtaaksi, ja vaastaavasti joskus suurempia järviä (esim. Oulujärvi) on järviwikissä hydrologisin prerustein jaettu osiin valuma-aluejaon tarpeisiin.

Maanmittauslaitoksen kanssa olisi korkea aika tehdä ykteistyötä paikkoihin liittyen. Laitetaan listalle. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 19.29 (EEST)

Ja kolmas huomio, että Suomen valuma-aluejakoa on oltu uusimassa jo useamman vuoden ajan, ja joskus tulevaisuudessa voi sen takia tulla jotain muutoksia, mutta näistä ei ole vielä tarkempaa tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 14.33 (EEST)

Tästä oli puhetta SYKEssä joitakin vuosia sitten vieraillessani. Ajattelen, että voisi uudelleen keskustella, voisiko tekijänoikeuslisenssin puitteissa Järviwikistä viedä joitain tietoja Wikidataan yhdessä heidän kanssaan. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 19.29 (EEST)

Ping Käyttäjä:Raksa123, Käyttäjä:J Hokkanen, Käyttäjä:Vnnen, Käyttäjä:Makele-90, Käyttäjä:Lakritsa (muitakin on, en nyt muista ulkoa ihan kaikkien aktiivisuustilannetta, enkä muutenkaan niitä tällä hetkellä aktiivisia, jotka enemmän muokkaavat eri Suomen alueita kuin itse muokkaan. Esim. ainakin Oulun ja Tampereen suunnalla on aktiivisia näiden aihepiirien muokkaajia.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 14.39 (EEST)

Kiitos ilmoituksesta, voisin yrittää systemaattisesti käydä läpi Uudenmaan kuntia/kyliä. --Lakritsa (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 18.20 (EEST)

Olisiko hyvä tehdä näistä vastaava tarkkailusivu kuin Ahvenanmaan esimerkissä? – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 19.29 (EEST)

Nyt muistaessani lisäys: Käyttäjä:Pyscowicz on muokannut näitä aihepiirejä erityisesti Tampereen suunnalla. Ketähän vielä olisi?--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 18.36 (EEST)

Valtavasti käännettävää eri maakuntien kylissä ja vuorissa, kyllä on botit aika hyvin osanneet suomenkieliset nimet ja kuvaukset ohittaa. Kuvausten lisääminen onnistuu ihan kätevästi botilla, mutta nimiä ei varmaan uskalla ihan sokeasti kopioida ruotsin- tai englanninkielisistä vastaavista. Stryn (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 18.50 (EEST)

Ruotsin ja cebuanonkielisen wikipedian osalta on huomattava aikoinaan muutama vuosi sitten amerikkalaisen, erittäin heikkolaatuisen Geonames-tietokannan avulla luodut maantieteellisten kohteiden bottiartikkelit. Niissä oli erittäin paljon erittäin suuria virheitä johtuen lähtötietokannan onnettomasta tasosta. Sv-wikissä sitten tehtiin mittava korjausprojekti, jossa paljon artikkeleita myös massapoistettiin ja osaa korjattiin ansiokkaasti. Silloin oletettavasti myös tehtiin korjauksia wikidataan ja luultavasti onnistuttiin aika hyvin löytämään myös interwikejä. En ole kuitenkaan ole tuon jälkeen tutkinut, tehtiinkö korjauksia myös cebuanonkielisen wikipedian bottiartikkeleissa. Wikidatan kautta on ehkä saatettu tehdäkin, tai jos ei ole tehty vielä, niin voi olla mahdollista tehdä.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 19.00 (EEST)

Ennen korjauksia sv-wikin artikkeleissa oli myös kohdetyypeissä aivan mahdottomia virheitä: paitsi että oli laulustakin tuttu "Vuoret Pohjanmaan" oli myös "Pohjanmaan hiekka-aavikot", joihin Kalajoen hiekat luontevasti luokittui. Luultavassti nämä virheet on sv-wikissä pääosin korjattu, mutta jos cebuanowikissä ei ole kaikkia ehditty korjata, niin niitä ehkä voi vielä jossain tulla satunnaisesti vastaan. Juuri wikidatan avulla ei kuitenkaan ole mahdotonta, että korjauksia olisi voitu jo tehdäkin myös tuohon harvinaisen kielen wikiin.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 19.05 (EEST)

Ainakin ceb:Vehmassalmi näkyy edelleen olevan samassa luokassa kohoumien kanssa vaikka artikkelin keskustesivulla on virheestä huomautettu englanniksi. Myös saarennimi ceb:Ryssughar (suom. Ryssänuuneja) on edellleen.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 19.16 (EEST)

Ahvenanmaa-listalla on vääriä paikan tyyppejä niillä, joilla on muutenkin heikommat tiedot, esim. vääriä kirjoitusasuja tai puuttuvia kuntatietoja. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 19.29 (EEST)

Olen silmäillyt ja joskus vähän muokannut Ahvenanmaata ja saaristomerta vain satunnaisesti, mutta eräs, minkä olen huomannut, että joskus saatetaan samanniminen kylä ja saari käsitellä samassa artikkelissa. Useimmiten kuitenkin kylään kuuluu pääsaaren ohella muitakin saaria. Tämä voi synnyttää tarpeen jakaa joitakin artikkeleita. Jos näitä vielä on niin ne periytyvät varmaan wikipedian alkuajoilta. Samalla tavoin kaupungeissa on usein saatettu käsitellä samanniminen kylä ja kaupunginosa samassa artikkelissa, ja se on voinut ollakin perusteltua yhden wikipedian sisällä, mutta kun rakennetaan wikidataa, niin voi tulla arvioitavaksi pitäisikö esim. samanniminen kylä ja kaupunginosa (esim. Pahaniemi) käsitellä samassa vai eri artikkelissa. Miltä tämä mahtaa näyttää Wikidatan kannalta? Saaren ja samannimisen kylän eriyttäminen luultavasti on selvemmin perusteltua. --Urjanhai (keskustelu) 24. heinäkuuta 2019 kello 14.42 (EEST)

Olen syypää nyt monen kylän ja saaren yhdistämiseen ja lisää on tulossa. Ajattelen, että kun tiedot ovat vielä vajavaisia, on parempi pitää tiedot samasta paikasta yhdessä ja jättää ne samaan, jos kylän ja saaren erottamiselle ei ole perustetta, tai erottaa myöhemmin hallitusti, jos erottaminen kannattaa tehdä. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 20.15 (EEST)

Aionkin perua puheeni. Teen vielä puuttuville kylille uudet kohteet ja liitän jo tunnistamani saaret niissä sijaitseviksi. en samaan kohteeseen. Aikaisemmin tehdyt ovat nyt eri periaatteella, mutta siivotaan sitten sitäkin vähitellen. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 26. heinäkuuta 2019 kello 11.07 (EEST)

Jos nimi on sama suomeksi kuin muulla kielellä niin sitten tuo on usein helppo asia (ei ole käännöstä) mutta jos nimi poikkeaa suomenkielisenä (vrt. Turku, Åbo) niin botti ei tuota voi päätellä jos ei ole jotain tietokantaa suomenkielisille nimille käytettävissä. Monessa tapauksessa homma toimisi automatisoidusti jos tuollainen lähdetietokanta on vapaasti käytettävissä jossain. Ipr1 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2019 kello 15.18 (EEST)

Jos on useita samannimisiä niin artikkelit viittaukset voivat olla vääriin, esim. Peter Knight (brittiläinen muusikko <-> brittiläinen fyysikko), johon oli viittaukset väärin eräissä elokuvissa. Ipr1 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2019 kello 15.21 (EEST)

Ja heti yksi välitön huomio, että kun en-wikissä näkyy ruotsinkielisten paikannimien ääkkösiä muutetun muotoon joissa ä = ae ja ö = oe, niin olisi kiinnostavaa tutkia, kuuluuko niiden olla niin vai tulisiko ne muuttaa. Joskus en-wikissä kannat siihen, miten nimiä tulee siellä kirjoittaa saattavat poikea pienten kielialueiden omasta oikeinkirjoitusesta tavalla jota suomen- tai ruotsinkieltä osaava voisi olla taipuvainen pitämään virheenä. Toisaalta ruotsalaiset ovat jo saattaneet voida tehdäkin jotain asian eteen.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 14.43 (EEST)

Pohjoismaisesta näkökulmasta ae ja oe ovat väärin (tehty luultavasti koska eng.kielisestä näppäimistöstä noita ei saa suoraan). Ne pitäisi muuttaa oikeiksi ääkkösiksi. Sama muillakin alkuperäiskielisillä teksteillä (kiina, japani, arabia, korea, kreikka, venäjä..) joissa siirtokirjoitus voi kadottaa informaatiota: alkuperäiskielisen pitäisi ainakin täsmätä kielen omaan kirjoitusasuun. Ipr1 (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 16.32 (EEST)

Olen itse häikäilemättömästi muuttanut niitä niin monta kuin olen käsin jaksanut. En ole aikaisemmin törmännyt tähän Wikidatassa kuin nyt näiden bottiartikkeleihin perustuvien kohteiden kanssa. Kuntien kohdalla englanninkielinen nimi on se, mikä nimi on kunnan valtakielellä. Se varmaan pätee muihinkin nimiin. Näyttää siltä, että ruotsalaiset ovat korjanneet (Ahvenanmaan kohdalla) ruotsinkieliset nimet mallikelpoisiksi, mutta suomen- ja englanninkielisissä on mitä sattuu. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 19.29 (EEST)

Mielenkiintoiselta vaikuttava projekti. Olen omalla hitaalla tahdillani tutkinut ja lisäillyt varsinaissuomalaisia kyliä ja saaria Wikipediaan ja Wikidataan jo pitemmän aikaa. Kovasti olisi datan puolella tekemistä, mutta kauhea homma käsin naputella. --Vnnen (keskustelu) 24. heinäkuuta 2019 kello 14.31 (EEST)

Kun Wikidataan lisätään tietoa kylistä, niin kannattaa korostaa, että ne ovat nimenomaan noita Maanmittauslaitoksen rekisterikyliä. Kyläkäsitteen ja muiden aluejakojen ongelmista on keskusteltu monessa paikassa, mm. täällä. Rekisterikylistä voi olla palasia monessa eri kunnassa, kylien osat voivat olla aivan hajallaan kunnan alueella, eikä koko kunnan aluetta välttämättä ole edes jaettu kyliin, vaan suuri osa voi olla valtionmaata. Maaseudun kansakoulupiirejä on joissain yhteyksissä pidetty myös "kylinä", minkä vuoksi kansakoulujen sijainteja on yritetty selvittää (Luettelo Suomen kansakouluista maakunnittaisine alasivuineen). Nämä koulupiirit tai kulmakunnat olisi myös hyvä saada mukaan, mutta niille ei voi laittaa maarekisterikylä (Q18691318).

Kaupunginosien luetteloimisesta on juttua sivulla Keskustelu:Luettelo Suomen kaupunginosista. Jos Käyttäjä:Susannaanas voisi työnsä puolesta olla yhteydessä eri viranomaisiin, niin kaupunginosat saataisiin yksinkertaisimmin selville pyytämällä jokaiselta kaupungilta sähköpostilla luettelo kaupunginosien nimistä ja numeroista, mieluusti myös tieto siitä kattavatko kaupunginosat koko kaupungin alueen vai ainoastaan asemakaavoitetut alueet. Kaikilta Suomen kaupungeilta ja kunnilta pitäisi lisäksi tiedustella osa-alueiden nimet ja numerokoodit, koska niitä ei ole missään julkisesti.

Taajamien nimet löytyvät sivulla Keskustelu:Luettelo Suomen taajamista mainituista julkaisuista, mutta yksi ja sama taajama on voinut vaihtaa nimeään monta kertaa, taajamat ovat usein kasvaneet yhteen ja tilastoihin ei liity karttoja, joista näkisi mitä alueita taajamiin milloinkin kuului. Äänestysaluejako muuttuu kaikissa vaaleissa, eikä siitä ei ole karttaa Internetissä. Tilastokeskuksella on Internetissä vaalitulokset äänestysalueittain vuodesta 2003, sitä vanhemmat ovat varmaan Tilastokeskuksen arkistossa ja yli 40 vuotta vanhat tiedot äänestysalueista ovat ilmeisesti Kansallisarkistossa 1950-luvulle asti, jolloin tietoja ryhdyttiin keräämään. Postinumeroiden ja -toimipaikkojen osalta Postimuseo avaa dataa mukaan Postimuseon toimipaikkatietokanta on avattu.

Edellä mainitut aluejaot menevät varmasti monessa paikassa ristiin toistensa kanssa. Wikidataprojektin osalta Uppslagsverket Finland voisi olla luotettavin lähde kuntien perustamisvuosille. Wikipediassa oleviin vuosilukuihin ei kannata luottaa, koska perustamisvuodet voivat tarkoittaa melkein mitä tahansa. Ehkä selkeintä olisi aluksi ottaa mukaan vain vuoden 1865 kunnallisasetuksen myötä tapahtuneet kunnallishallintoon siirtymiset, koska sitä vanhempia rukoushuone- ja kappeliseurakuntien perustamisvuosia on niin vaikea tutkia. --Raksa123 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2019 kello 14.58 (EEST)

Kannatan myös sitä (ellei muuta ilmene), että kunnan perustaminen on selvintä laskea kunnallishallinon alkamisesta. Sitä ennen on ollut vain kirkkopitäjiä kappeleineen, ja kun seurakunnistakin on paljon artikkeleita, niin seurakuntien, kappeleiden ja saarnahuonekuntien perustamisia voi käsitellä seurakuntien ominaisuuksina. Niistä saa oikeastaan samanlaisen kattavan tiedoston kuin kunnistakin, ja niin kuin kuntia, seurakuntiakin on nyttemmin yhdistelty, mutta koko ajan seurakunta- ja kuntajaotuksessa on ollut pieniä eroja. --Urjanhai (keskustelu) 24. heinäkuuta 2019 kello 16.41 (EEST)

Sekä kuntien että seurakuntien perustamisvuodet ovat tosiaan työläitä tutkia: jos kunnista on pitäjänhistorioita, niin samaa kuntaa (ja seurakuntaa) saatetaan käsitellä useassa opuksessa (joko yhdestä pitäjästä useampiosainen historia tai suurpitäjistä omat historiansa ja siitä erkaantuneista pienemmistä kunnista omansa). Ahvenanmaa voi tosin olla helpompi, kun kunnat ovat pieniä, mutta kirjallisuus vastaavasti voi olla työläämmin tavoitettavaa. - Joskin Fennica-kokoelma ja suurimpien kirjastojen avokokoelmat ovat hyvä apu. - Niitä lähellä asuvat ovat tässä hienossa asemassa.--Urjanhai (keskustelu) 24. heinäkuuta 2019 kello 16.48 (EEST)

Minustakin on hyvä ajatus koota kuntien dataa yhteen. Aikataulua ei voi sille luvata. Voisi olla järkevää pohjustaa projektia kuntien datasta ja sitä on useampaan otteeseen mietittykin. Yksi suuri kokonaisuus on kuntien kaavalla suojeltu rakennuskanta, joka haluttaisiin kerätä. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 20.23 (EEST)

Monet kulmakunnat ovat pikemminkin hamlet kuin village. Lisäksi tämmöinenkin kummajainen löytyy: Suomen entisen kunnan kylä (Q21130185) --Vnnen (keskustelu) 24. heinäkuuta 2019 kello 17.07 (EEST)

En ole perehtynyt tuon kohteen tarpeellisuuteen syvällisesti, enkä tiedä, onko muissa maissa vastaavia. Tämän voisi keskustella auki ja katsoa, tarvitseeko sille tehdä jotain. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 20.26 (EEST)

Kyllä noita entisiä kuntia ja alueita näkyy olevan muidenkin maiden kohdalla käytössä. Ipr1 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 21.52 (EEST)

Onhan niitä. Esim. Ruotsissa ne on hyvin systemaattisesti käsitelty. Huomattava vain on että Suomen entisten kuntien kylät pääsääntöisesti ovat nykyisiä eivätkä entisiä alueita.--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 19.27 (EEST)

Tuo, jonka Vnnen linkitti, on havainnollinren sen takia, että sen muokkaushistoriasta löytyy juutri noita ajalta ennen Wikidataa peräisin olevia, entisiin interwikilinkkeihin perustuvia virheellisiä määrittelyjä, joissa ilmeinen virheen syy on suomnenkielisen luokan nimeb käännös muulle kielelle ilman riittävää kielitaitoa ja siitä seurannut väärä käännös ja väärä vastine toisessa kielessä. Voi hyvin olla että virhe korjattuna tuo ei ehkä välttämättä ole relevantti. Oiikea merkityshän oikeastaan lähtee luokan nimestä Luokka:Suomen entisten kuntien kylät olisi oikein pitänyt kääntää englanniksi kai jotenkin että "Villages in Finland by former municipality", koska se on se merkitys. Mutta miten tämä sitten ilmaistaisiin wikidatassa? Ilman muuta tarpeellinen ominaisuus Suomen kylälle wikidatassa on nykyisen kunnan ohella entinen kunta, jos kylä joskus aiemmin on kuulunyut johonkin entiseen kuntaan tai muuhun nykyiseen kuntaan. Mutta missään nimessä "Suomen entisen kunnan kylä" ei ole "entinen hallinnollinen yksikkö" niin kuin siellä vuosikaudet virtheellisesti luki kunnes poistin virheellisen väitteen (väite tässä arkikielen merkityksessä).--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 19.27 (EEST)

Tuossa Hamlet / Village -määrittelyssä kannataa varmaan tutkia, miten Ruotsin kohteiden kanssa on menetelty, koska maarekisterikylä Ruotsissa on historiallisesti täysin identtinen maarekisterikylään Suomessa. Vaikka historia vuoden 1809 jälkeen onkin eri, niin paras analogia todennäköisesti löytyy sieltä. Suomewn historiallisten ilmiöiden käännökset englanniksi ovat lähes aina horjuvia , ja silloin vertailu Ruotasiin usein auttaa.--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 19.40 (EEST)

Yksi huomio, joka tuli esiin jo vuosi sitten (vaiko jo ed. vuonna) RKY-kohteista Wikiprojekti:Wiki Loves Monumentsin yhteydessä ja nyt uudelleen keskustelussa Wikipedia:Vertaisarviointi#Verla. Eli tulisiko pyrkiä siihen että sekä Wikidatan että interwikien takia Maailmanperintökohteiden, RKY-kohteiden ym. (vielä mm. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Suomessa ja Suomen kansallismaisemat) artikkelit pyrittäisiin saamaan pääsääntöisesti kunkin kohteen viralliselle kohdenimelle, koska tämä helpottaisi sekä interwikejä että wikidatalinmkitystä. Tai näin ainakin silloin kun kohteesta (varmaan ainakjin kaikki maailmanperintökohteet) on seikkaperäinen artikkeli. Tapayuskohtaisesti tämä etenee varmaan konkretian kautta, mutta esim. WLM:n wikidatalistoissa punalinkit vain sen takia, että artyikkeli on muulla kuin kohteen virallisella nimellä, ovat hankalia. Ping [[Käyttäjä:Susannaanas.--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 19.36 (EEST)

Jos WLM-listoilta löytyy tällaisia kohteita, missä ei ole linkkiä olemassaolevaan Wikipedia-artikkeliin, se tarkoittaa, että aiheella on todennäköisesti kaksi Wikidatakohdetta ja ne pitäisi yhdistää. WLM-listojen Talkoot-sivuilla on mahdollisuus raportoida näitä tai sen voi tehdä itse Wikidatan merge-toiminnolla. Sitä pitää kuitenkin käyttää varovaisesti, eikä yhdistää muulloin kuin silloin, kun kyseessä on ehdottomasti sama kohde kahteen kertaan. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 31. heinäkuuta 2019 kello 13.05 (EEST)

Toinenkin huomio: eräiden koneluettavien tietokantojen primäärilähdeluonne. Esimerkkejä: Järviwikin (oik. sen pohjana olevan viranomaistietotkannan) järvinumeron vienti wikidataan. Tämä on aika "vahvaa" tietoa. Mutta samassa lähteessä esim. järvien nimet voivat olla vuosikymmenten takasa pahvikoeteilta tai vanhoilta peruskartan kopioilta syötettyjä, ja käsitykset nimen oikeasta muodosta ovat voineet muuttua. Siksi järven nuimelle parempi lähde onkin kansalaisen karttapaikka. Tai vastaavasti VRK:n nimipalvelu ja etunimien yleisyys: pienissä luvuissa tietokanta on primäärilähde, joka ei ole luotettava (esim. poika nimeltä Päivi tai tyttö nimeltä Kalle). Tai joskus kohteen määrittely: Järviwikissä hydrologisesti: kaksi pientä järveä voivat olla hydrologisesti yksi kohde järviwikissä, mutta vakiintuneesti eri nimiset, tai iso järvi on hydrologisesti saatettu jakaa useaan osaan (ja sen selilläkin voi olla nimiä, mutta hydrologinen ja nimistöllinen jako ehkä eivät yhdy). Tai vielä: Kotuksen nimiarkisto: siellä on nimiä, mutta sekin on luonteeltaan primäärilähde. Nimien sijainneissa on virheitä tai sijainteja puuttuu. Se ei siis ole jumalansanaa. Eli päätelmä koskien Wikidataa: Samaan tapaan kuin Wikipedian lähteistyksessä on noudatettava lähdekritiikkiä, vältettävä primäärilähteitä ja suosittava sekundäärilähteitä, myös wikidataan ladattaessa tulisi tiedostaa kunkin lähteen luotrettavuus ja kunkin lähteen mahdollinen primmäärilähdeluonne kunkin tiedon kohdalla. Suurempi synti on väittää: "näin on. piste." Parempi on kertoa: "näin on lähteen Y mukaan." mutta samalla pitää kontrolli siitä, onko lähde niin laadukas, että sitä kannataa käyttää. Surullinen esimerkki on Geonames tietokanta, vrt. ceb:Ryssughar, ceb:Vehmassalmi. --Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 20.50 (EEST)

Juuri näin! Wikidata on kuvailunsakin perusteella toissijainen, eikä se itsessään ole auktoriteettitietokanta. Se nimenomaan välittää, mitä toinen taho on väittänyt aiheesta, ja siksi lähteistäminen on oleellisen tärkeätä. Wikidatassa ei yleensä tarvitse tehdä konsensuspäätöstä jonkin tiedon oikeellisuudesta, vaan lähteiden toisistaan eroavat tiedot on mahdollista esittää rinnakkain. Yleisesti hyväksytty tai viimeisin arvo merkitään usein suositulla asemalla (rank), jotta jokaisen tiedonsirun paikkansapitävyyttä ei käyttäjän tarvitse itse arvioida. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 31. heinäkuuta 2019 kello 13.32 (EEST)