Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 86

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Henkilömallineet

Vuonna 2008 alkoi keskustelu Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto34 henkilömallineista. {{Tieteilijä}} ohjaa käyttämään pohjamallineeseen persutuvaa {{Henkilö/tieteilijä}}, samoin valtionjohto. Mielestäni mallinesivut ovat kesken ja niiden käyttäminen on tuskallista. Laajensin Wikipedia:Wikiprojekti Nobelit ohjeistusta mutta huomaan että en itsekään osaa käyttää ko. mallineita. ne eivät perustu tietolaatikkoon kuin osittain. Mitäs tehtäis ?

1. Otetaan erillismallineet "Tieteilijä" jen käyttöön
2. Parannetaan (kuka) henkilö-pohjaisten mallineiden rakennetta ja ohjeistusta
3. Jatketaan keskustelua.

--Tappinen (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 10.29 (EEST)

Sohaisen nyt: pitääkö joka ammatilla olla oma malline? En-wiki pärjää yhdellä henkilömallineella... Itseltäni on moni tietolaatikko jäänyt lisäämättä koska sopivaa ammattimallinetta ei ole...--Nedergard (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 12.18 (EEST)

Ei pidä paikkansa. Enwikissä on useita henkilömallineita. --PtG (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 16.09 (EEST)

Perehtymättä juuri nyt noihin mallineisiin, niin mallineiden ohjeistus yleisesti on hyvin vaihtelevalla tolalla: toisissa on selkeät ja seikkaperäiset ohjeet, joiden avulla mallineen käyttö onnistuu hyvin, toisista (joskus hyvinkin vaikeista) taas ohjeet puuttuvat kokonaan, vrt. esim. Malline:Natura-alue, joka on vaikea paitsi ohjeitten puuttumisen, myös vaikeasti hahmotettavan sisällön takia (vrt. keskustelu: vaikka olisi malli siitä, mitän malline on täytetty oikein, niin sitäkin saa puoli tuntia tuijottaa, ja jos rupeaa mallin mukaan täydentämään toisen kohteen tietoja, niin siihen menee luultavasti useampi tunti - tähän kai Timo Soini sanoisi, että "missä EU, siellä ongelma").--Urjanhai (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 12.33 (EEST)

No niin, heti joku tarttui toimeen, kiitokset Linnealle ohjeen luomisesta tuolle Natura-alue-mallineelle.--Urjanhai (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 15.28 (EEST)

Ottamatta vielä kantaa kumpaa käytetään, niin voitaisiinko käyttää nimitystä tutkija tieteilijän sijaan. linnea (keskustelu) 8. heinäkuuta 2012 kello 14.21 (EEST)

Tuosta tieteilijä-nimityksestä keskusteltiin joskus, mutta en enää muista mikä oli lopputulos. Tynkämallineessa esiintyy kai myös nimitys "tieteenharjoittaja".--Urjanhai (keskustelu) 8. heinäkuuta 2012 kello 14.53 (EEST)

Jugoslavian eri valtiomuotoartikkelit yhteen

Jugoslavian kuningaskunta (aik. Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta), Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta (aik. Demokraattinen federatiivinen Jugoslavia ja Jugoslavian federatiivinen kansantasavalta) ja Serbia ja Montenegro (aik. Jugoslavian liittotasavalta) on aiheellista yhdistää artikkeliin Jugoslavia, samoin kuin Tsekkoslovakiankin valtiomuodot (1918-1993) ovat yhdessä artikkelissa. --193.64.21.25 5. heinäkuuta 2012 kello 17.28 (EEST)

Tai pitää erillään, kuten Länsi-Saksa, Natsi-Saksa, jne. --Lax (keskustelu) 5. heinäkuuta 2012 kello 18.21 (EEST)

Itse asiassa tänne on luotu aika tarpeettoman oloiset artikkelit Tšekkoslovakian sosialistinen tasavalta sekä Tšekin ja Slovakian liittotasavalta, joissa ei ole muuta sisältöä kuin tietolaatikko ja määritelmälause (jälkimmäinenkin vain koska olen käynyt lisäämässä sen). --Risukarhi (keskustelu) 5. heinäkuuta 2012 kello 18.29 (EEST)

...ja jostain syystä muuten myös artikkelissa Tšekkoslovakian pakolaishallitus on valtio-tietolaatikko. --Risukarhi (keskustelu) 5. heinäkuuta 2012 kello 18.37 (EEST)

Arvoisa Lax, olet kumonnut yhdistämispyynnöt seuraavasti: "ei juurikaan päällekkäistä tietoa". Eipä olekaan kysymys päällekkäisestä tiedosta, vaan siitä, että nämä Jugoslavian eri valtiomuodot olisi järkevä laittaa peräkkäin yhteen artikkeliin Jugoslavia.

Risukarhilta hyvä havainto tarpeettomista Tsekkoslovakia-artikkeleista.

--193.64.21.25 5. heinäkuuta 2012 kello 23.11 (EEST)

Artikkeleihin laittamissasi mallineissa puhuttiin päällekkäisestä tiedosta. Miksi laitoit sellaiset mallineet, jos päällekkäisestä tiedosta ei ole kyse? Selvitäpä tuo asia ensin itsellesi. Kaiken tuppaaminen Jugoslavia-artikkeliin paisuttaa sitä liikaa, ja siksi jakaminen on järkevää. Aivan vastaavasti kuin yllä mainitsemissani Saksan artikkeleissa tai missä tahansa valtion historia -artikkelissa. Se, mitä tietoa kirjoitetaan Jugoslavia-pääartikkeliin ja mitä historiallisiin Jugoslaviaa koskeviin artikkeleihin, on viilailtavissa. --Lax (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 14.11 (EEST)

Olen ainoastaan laittanut mallineen {{Yhdistettävä|Tsekkoslovakia}}. Ei ole minun syytäni, jos se heittää tekstin "Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Tsekkoslovakia kanssa."

Jugoslavia-artikkeleista: Jugoslavian kuningaskunta -artikkeli on tynkä eivätkä myöskään artikkelit Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta sekä Serbia ja Montenegro ole pituudella pilattu. Miksi ihmeessä ei voida yhdistää entisistä valtiosta Tsekkoslovakiasta ja Jugoslaviasta kertovia artikkeleita yksiin artikkeleihin, jo käyttäjienkin helpotukseksi? Niin olisi syytä tehdä myös tynkäartikkelin neuvosto-Venäjä suhteen eli yhdistettävä artikkeliin Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta.

Neuvostoliitto ja natsi-Saksa olivat aikoinaan vahvasti maailmanhistoriaan vaikuttaneita valtiojärjestelmiä , joten niistä kertovat omat artikkelinsa on syytä pitää jatkossakin.

--193.64.21.78 6. heinäkuuta 2012 kello 18.27 (EEST)

Vuosia, jopa vuosikymmeniä (esim. Jugoslavian kuningaskunta), itsenäisenä olleet valtiot varmastikin ansaitsevat oman artikkelinsa.

Tarve laajentaa joitakin tällaisia artikkeleita on sitten eri juttu... --81.19.115.130 6. heinäkuuta 2012 kello 22.05 (EEST)

Jugoslavian kuningaskunta oli olemassa käytännössä vain 23 vuotta, 1918-1941. Kun kerran Tsekkoslovakian, 1918-1992 eri vaiheet mahtuvat samaan artikkeliin ja on Wikipedian käyttäjille helppo löytää, miksi ihmeessä se ei onnistuisi Jugoslavian kohdallakin? --193.64.23.145 7. heinäkuuta 2012 kello 00.25 (EEST)

Edellä oleva IP näköjään vääntää näköjään keskustelun linjauksesta huolimatta näitä saman alueen eri aikakauden eri valtioita kovasti yhteen - näitähän on ainakin Itäblokin ajalta useita tapauksia...

Ainakin yhdestä mainitusta sosialismin ajan neuvostovaltiosta on myös tehty selvä linjaus säilyttämisen suuntaan: Wikipedia:Poistoäänestykset/Neuvosto-Venäjä --Aulis Eskola (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 20.04 (EEST)

Aivan älytöntä säilyttää lähteetön tynkäartikkeli neuvosto-Venäjä, kun on olemassa artikkeli Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta. Sehän oli seurauksena lokakuun vallankumoksesta 1917, vaikka Venäjän neuvostotasavalta saikin perustuslain heinäkuussa 1918; vastaavastihan itsenäinen Suomi oli olemassa jo vuodesta 1917, vaikka ensimmäinen perustuslaki astui voimaan vasta heinäkuussa 1919. --193.64.22.26 13. heinäkuuta 2012 kello 22.32 (EEST)

Tekniset ylläpitäjät ja "sosiaaliset" ylläpitäjät

Meillä on käyttäjiä, joiden olisi hyvä olla teknisiä ylläpitäjiä (pääsy järjestelmäviesteihin yms.), mutta joilla ei tarvitsisi niinkään olla oikeuksia käyttäjien estämiseen. Nykyinen ylläpitäjät ryhmä voisi pysyä ennallaan, mutta sen alle voisi ottaa tekniset ylläpitäjät, joilla on rajatumpi valta. Teknisten ylläpitäjien tehtäviin voisi kuulua huolehtia järjestelmäviesteistä, scripteistä ja ohjelmallisesta kehityksestä. Esim. meillä on Käyttäjä:Nikerabbit, jolle voisi olla hyvä antaa oikeudet säätää käyttöliittymään vaikuttavia juttuja, mutta jolle ei inaktiivisuuden vuoksi kannatta antaa täysiä ylläpitäjäoikeuksia. Käyttäjä on kehittänyt käännösjärjestelmän mediawikiin. (Tosin tällä hetkellä Nike vaikuttaa sen verran inaktiiviselta, ettei teknista ylläpitäjyyttäkään tarvita). Tekniset ylläpitäjät kykenisivät siis muokkaamaan sivuja, joiden suojaus on tasoa vain ylläpitäjät, mutta he eivät voisi estää käyttäjiä tai vakauttaa sivuja (ja mitä muita nyt näitä on.) Ajatus on vielä hieman raakile, mutta käsitin, että näin on tehny esimerkiksi venäjänkielisessä wikipediassa. linnea (keskustelu) 8. heinäkuuta 2012 kello 17.42 (EEST)

En-wikissä samankaltaisia keskusteluja on ymmärtääkseni käyty useasti, ja niiden tuloksena aikanaan kehitettiin palauttajien (rollback) sekä käyttöliittymän muokkaajien (editinterface) käyttäjäryhmät. Kenties IP-block exempt -ryhmäkin on saanut alkunsa ylläpitäjistä. Signpostissa näkyy mainitun ehdotettu moderaattorien käyttäjäryhmä [1], joka olisi sitten myös jonkinlainen apulaisylläpitäjä, mutta en ole jaksanut edetä klikkailuissa siihen asti, että löytäisin itse keskustelun. Ensiajatus on että tällainen sopii paremmin isoihin wikeihin ja että siitä ei olisi kovin paljoa hyötyä suhteessa asian vaatimaan byrokratiaan & metaihmettelyyn, mutta jos tästä nyt keskustelua syntyy niin voihan tuota miettiä. --Pxos (keskustelu) 8. heinäkuuta 2012 kello 22.06 (EEST)

No piti jaksaa lukaista keskustelua. Idea on siinä, että teknisten ylläpitäjien tai moderaattorien eli rajatun vallan käyttäjien valta olisi kuitenkin sen laatuista, että heidät pitäisi valita ihan samoin perustein kuin normaalit ylläpitäjät. Jos he joka tapauksessa käyvät läpi YP-äänestyksen samoin kysymyksin ja keskusteluin, niin mikseivät he sitten voisi olla täyspäisiä ylläpitäjiä hetimiten. Käytännössähän täällä on jo ylläpitäjissäkin erikoistumista tekniikkaan, estojuttuihin ja muuhun siivoukseen, mutta vähennetty valta voisi rajoittaa ylläpitäjistä saatavaa hyötyä. Ole siinä sitten ruuvimeisselin kanssa, kun pitäisi äkkitilanteessa estää joku vandaaliryhmä. --Pxos (keskustelu) 8. heinäkuuta 2012 kello 22.31 (EEST)

Lähinnä ajattelen tilanteita, missä vaikka nykyisillä ylläpitäjillä ei ole halua / jaksamista tehdä tarpeeksi vandaalien estoa. Silloinhan he menettävät oikeudet. Siis jos eivät vuoteen tee sitä. Tähän vuoteen ei ole (ainakaan ennen) laskettu mukaan tuota muuta ylläpitotyötä. Ajattelin, ettei tarvitsisi niin isoa keskustelua ylläpitäjyydestä, jos ei ole esto-oikeuksia eikä siten asemaa esim. kiistakysymyksiin. Mutta ehkä me pärjätään nykysilläkin ylläpitäjillä. Aika hyvin on toteutettu muiden pyytämät käyttöliittymämuokkaukset ja muut, kun on vaan kertonut mikä mättää ja missä. Kyllähän käyttöliittymän muokkauksessa toki pitää osata käyttää harkintaa eikä voi vaan mennä ja kokeilla isoja juttuja. (Vaikka joskus se on hauskinta niin). linnea (keskustelu) 8. heinäkuuta 2012 kello 23.01 (EEST)

Käytäntö sanoo "Ylläpito-oikeudet poistetaan mikäli ylläpitäjille rajoitettuja toimintoja ei ole lainkaan käytetty vuoteen" ja kyllä noihin toimiin on laskettu muutkin ylläpitotoimet kuin estot, esim. sivujen poistamiset. Muutkin kai, mutta ei ole tainnut olla tilannetta, että ylläpitäjä olisi vuoden ollut poistamatta sivuja, mutta olisi esim. muokannut järjestelmäviestejä. --Otrfan (keskustelu) 8. heinäkuuta 2012 kello 23.08 (EEST)

Oli niin monta kysymystä, että onneksi joku muu vastasi edes yhteen :) 1) Uusia ylläpitäjiä tarvitaan jatkuvasti, kyse ei ole siitä että ylläpitäjyyden kriteerit vähitellen nousisivat niin korkeiksi, että pitää olla vähintään steward jo valmiiksi, ennen kuin pääsee ylläpitäjäksi (ja kysymys on juuri siitä en-wikissä, tilatkaa Signpost). Tuo tekninen erottelu vaan olisi mielestäni tarpeetonta. 2) Jos linneaa entisenä ylläpitäjänä kiinnostaa tekninen ylläpitäjyys, siitä vain hakemus vetämään. Mielestäni on turhaa kursailua ainakin täällä fi-wikissä odottaa, että joku huomaisi ehdottaa asiaa, ja jos itse käynnistää äänestyksen, se lasketaan heti hakijan vahingoksi. Täällä ei ole headhuntereita kai yhtään (tänä vuonna) Ejs-80:tä lukuunottamatta, mutta hän onkin byrokraatti. --Pxos (keskustelu) 8. heinäkuuta 2012 kello 23.24 (EEST)

Kääntäminen toisenkielisestä wikipediasta

Miten tulee toimia, jos laajentaa olemassaolevaa artikkelia toisenkielisestä wikipediasta? Ei siihen varmaan kuulu mitään mallinetta laittaa. Laitetaanko viite kyseessäolevaan toisenkieliseen artikkeliin? Tietolähde 8. heinäkuuta 2012 kello 18.47 (EEST)

Tarkoitatko, että käännät tekstiä suoraan, vai että kirjoitat uutta tekstiä jonka tietosisältö pohjautuu toisenkielisen wikipedian tietoihin? Tässä pitää huolehtia kahdesta eri asiasta: tekijänoikeuksista ja lähteellisyydestä. (1) Jos kääntää Wikipedian tekstiä jonnekin (vaikkapa toiseen Wikipediaan), tekstiin on tekijänoikeus (kääntäjän lisäksi) alkukielisen tekstin kirjoittajalla, ja Wikipedian lisenssi vaatii kunnioittamaan tätä tekijänoikeutta ilmoittamalla mistä teksti on peräisin. Mallineella tai muuten. (2) Jos Wikipediaan kirjoittaa tekstiä (oli sitten käännöksenä tai vapaammin), pitäisi kertoa mihin sen tietosisältö perustuu (Wikipedia:Tarkistettavuus ja Wikipedia:Merkitse lähteet). --Jmk (keskustelu) 8. heinäkuuta 2012 kello 22.29 (EEST)

Tarkoitin lähinnä suoraa kääntämistä niin, että laajennan jotakin artikkelia toisenkielisen wikipedian avulla. Eli siis suoraa kääntämistä. Miten tälläisessä tapauksessa merkitään lähde?. Riittääkö viittaus toisenkieliseen wikipediaan vai tarvitseeko hakea ne alkuperäisen artikkelin lähteet ja laittaa ne suomenkielisen käännöksen yhteyteen?Tietolähde 8. heinäkuuta 2012 kello 23.01 (EEST)

Suoraan käännetyn tekstin alkuperän voi ilmoittaa esim. yhteenvedossa. Jos toisen wikin lähteet tarkistaa, niin ne voi laittaa artikkeliin laittamatta käännösmallinetta. Jos lähteitä ei pysty tarkistamaan tai teksti on lähteetöntä, niin silloin mallinetta tulisi käyttää. Mallinetekstihän alkaa "Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty vieraskielisen Wikipedian artikkelista...". --Otrfan (keskustelu) 8. heinäkuuta 2012 kello 23.18 (EEST)

Aivan, en tajunnut ollenkaan tuota tai sen osa olemassaoloa. Mutta mielestäni on vähän hölmöä laittaa tuo malline, jos laajentaa valmiiksi melko kattavaa artikkelia vain suhtellisen vähän. Tietolähde 9. heinäkuuta 2012 kello 10.32 (EEST)

En tiedä pitäisikö mallineohjetta muuttaa niin, että malline laitettaisiin tuollaisessa tapauksessa ainoastaan käännetyn osan kohdalle. --Otrfan (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 10.37 (EEST)

Hyvä idea. Itse haluaisin myös jonkin "pienimuotoisemman" mallineen kyseiseen tilanteeseen. Mutta ainakin nyt noin olisi mielestäni järkevää toimia. Tietolähde 9. heinäkuuta 2012 kello 10.48 (EEST)

Sivulla Keskustelu mallineesta:Käännös pohditaan tuota. Nykyinen mallinehan kertoo vain, että käännöksen lähteitä ei ole tarkastettu... ja tarkastuksen jälkeen se poistetaan.--Nedergard (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 10.53 (EEST)

Status quo vai ei?

Tämä on mielipidekysely. Suomenkielisessä Wikipediassa byrokraateilla on tekninen mahdollisuus poistaa sekä ylläpitäjiltä että toisilta byrokraateilta kaikki oikeudet. Tämä on kansainvälisesti epätavallista. Englanninkielisessä Wikipediassa (inter alii) on käyty pitkällinen keskustelu siitä, voiko byrokraateille antaa oikeudet ottaa ylläpitäjien oikeudet pois. Antoivat.

Diffit keskusteluihun tulevat tähän [toim. huom.]

Mitäs mieltä ollaan? --Pxos (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 00.57 (EEST)

Samaa mieltä

Eri mieltä

En ole kiinnostunut kysymyksestä

1. Pxos (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 00.57 (EEST)
2. ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 9. heinäkuuta 2012 kello 10.11 (EEST)
3. --ML (keskustelu) 12. heinäkuuta 2012 kello 20.02 (EEST)
4. --Otrfan (keskustelu) 12. heinäkuuta 2012 kello 20.08 (EEST)

Keskustelu

Johdanto kaipaisi selkeytystä sen suhteen mitä kysytään. Ilmeisesti kysymys on siitä, että onko nykykäytäntö hyvä jossa byrokraatit voivat antaa ja poistaa ylläpitäjänbyrokraattioikeuksia vai tarvitseeko sitä muuttaa? Taustalla kysymyksessä on se, että vaikka nykykäytännössä ei ole ollut mitään ongelmia, niin byrokraattien oikeuksiin päädytty sattumalta ja halutaan tietää yhteisön kanta niihin jos joku joskus sattuu asiaa kysymään. --Zache (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 09.47 (EEST)

Olen jäävi ottamaan asiaan kantaa mutta itsekin pohdin, mitä se oikein tarkoittaa, jos lisää puumerkkinsä kohtaan ”samaa mieltä” tai ”eri mieltä”. –Ejs-80 9. heinäkuuta 2012 kello 10.50 (EEST)

Joskus täytyy tehdä pilapiirroksia vakavista asioista; tämä oli karikatyyri, mutta tarkoituksena oli se, että asiasta käytäisiin keskustelua ennemmin kuin äänestyksen kaltainen juttu. Siksi vasemmalla kädellä tehty alustus, jonka vaihtoehtoihin ei voi mitenkään ottaa järkevästi kantaa. Heh. Tämä luu lienee niin loppuun kaluttu kuin mahdollista ja jos Metassa ylivalvojat eli vähän nukkuvat joskus tähän puuttuvat, heitetään luu kurkkuun sinne. --Pxos (keskustelu) 10. heinäkuuta 2012 kello 23.43 (EEST)

Säilyttäisin tuon oikeuden poistaa toisilta ylläpitäjiltä, mutta ehkä tuo toisilta byrokraateilta vallan poisto on turha. Niitä oikeuksia poistetaan hyvin harvoin ja silloin on ehkä parempi, että ne poistaa ulkopuolinen taho keskustelun perusteella. (tosin meidän keskustelut on suomeksi, joten en tiedä voisiko stewardia johtaa harhaan tässä tapauksessa). linnea (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 10.45 (EEST)

Viimeisen vuoden aikana ylläpito-oikeudet on muuten poistettu viisi kertaa (1, 2, 3, 4 & 5), byrokraattioikeudet yhden kerran. Näissä tapauksissa on ollut joka kerta kyseessä oikeuksien poisto inaktiivisuuskäytännön perusteella. Byrokraatti- ja ylläpito-oikeuksien anto-oikeudet suomenkielisen Wikipedian byrokraateilla on ollut aina. Sen sijaan ylläpito- ja byrokraattioikeuksien poistamista piti aiemmin pyytää stewardeilta (ylivalvojilta) Meta-Wikissä, kunnes tilanne jostain tuntemattomasta syystä muuttui. –Ejs-80 9. heinäkuuta 2012 kello 12.30 (EEST)

Eikös tämä oikeus ole jo? Ainakin wikisivu [2] väittää näin olevan. Pitäähän jonkun siivota inaktiiviset ja muut pois. Sjmantyl (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 11.29 (EEST)

Merkittävyys-malline

Merkittävyys-mallineen tekstin sanamuodosta on käyty viime aikoina keskustelua. Asia on varsin oleellinen Wikipedian imagon kannalta, koska mallinetta käytetään usein ajankohtaisartikkeleissa, joilla on paljon lukijoita. Esim. Enkeli-Elisa artikkelissa varmaan sadat satunnaislukijat näkivät tuon mallineen. Kuten keskustelusivulla huomautettiin, sana "merkittävyys" on Wikipediajargonia, jota satunnaislukija ei todennäköisesti kunnolla ymmärrä. Siksi ehdotan neutraalia muotoilu "Tämän aiheen sopivuus Wikipediaan on epäselvä". --ML (keskustelu) 14. heinäkuuta 2012 kello 23.12 (EEST)

Tjaa onhan tuo ehkä totta. Itse kannattaisin kuitenkin sanamuotoa "Tämän aiheen sopivuus Wikipediaan on kyseenalaistettu" Tietolähde 14. heinäkuuta 2012 kello 23.16 (EEST)

Venäjän sotilasakatemia

Miksi edelleen on artikkeli nimellä Frunzen sotilasakatemia, vaikka se yhdistettiin Malinovskin panssarijoukkojen akatemian ja Šapošnikovin korkeimpien upseerien kurssien kanssa Venäjän sotilaskatemiaksi jo vuonna 1998? --212.226.66.23 15. kesäkuuta 2012 kello 14.10 (EEST)

Laitoin kysymyksen Ukasin keskustelusivulle, hän kun on tuon aloittanut. --Harriv (keskustelu) 15. kesäkuuta 2012 kello 18.27 (EEST)

Frunzen sotilasakatemian voi mielestäni säilyttää. Sillä on merkitys ainakin suomalaisen vasemmiston historiassaa. Ns. Frunzen akatemia koulutti itään loikanneita vasemmistolaisia militantteja, mistä on yhä muistitietoa olemassa. Suomi-Wikin kannalta on tärkeämpää säilyttää Suomen historiaa kuin seurata ulkomaailman muutoksia. Viisastelija (keskustelu) 22. kesäkuuta 2012 kello 14.34 (EEST)

Täysin kummallinen esitys! Pitäisikö Neuvostoliittokin säilyttää Venäjän (federaation) sijasta, koska sillä on "merkitys ainakin suomalaisen (ääri)vasemmiston historiassa"?! Wikipediassa ei tietenkään saa valehdella, että Frunzen sotilasakatemia olisi muka edelleen olemassa. Käsittämätöntä viisastelua! --212.226.64.164 27. kesäkuuta 2012 kello 03.46 (EEST)

Neuvostoliitto-artikkeli on edelleen olemassa, eikä sitä olla poistamassa. Samaten ei ole itsestään selvää, että Frunzen sotilasakatemia -nimellä oleva artikkeli pitäisi suoraviivaisesti vain vaihtaa uudelle nimelle. --Lax (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 14.15 (EEST)

On tietenkin olemassa artikkeli Neuvostoliitto, mutta siinä ei väitetä, että Neuvostoliitto on edelleen olemassa! Miksi on mahdotonta joko: perustaa uusi artikkeli Venäjän sotilasakatemia artikkelin Frunzen sotilasakatemia rinnalle tai: todeta artikkelissa Venäjän sotilasakatemia, että Frunzen sotilasakatemia yhdistettiin Malinovskin panssarijoukkojen akatemian ja Šapošnikovin korkeimpien upseerien kurssien kanssa Venäjän sotilaskatemiaksi vuonna 1998? Eikö olennaista tietoa saa tuoda esille Wikipediassa? Vai eikö saisi olla esim. artikkelia Suomen Lähikauppa, pelkästään vain Tradeka, ellei yksinomaan vain OTK?! --193.64.22.132 27. kesäkuuta 2012 kello 16.55 (EEST)

1) Venäjän sotilasakatemia -artikkelin perustamista ei tietääkseni ole missään todettu mahdottomaksi. 2) Frunzen ja muiden yhdistäminen todetaan jo Frunze-artikkelissa. Mikä siis on ongelma? --Lax (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 19.07 (EEST)

Niin, mistä todellakin kiikastaa? Artikkelia nimellä Venäjän sotilasakatemia ei vieläkään näy, mutta vedotaan menneisyyteen, "koska sillä on merkitys ainakin suomalaisen vasemmiston historiassa. Ns. Frunzen akatemia koulutti itään loikanneita vasemmistolaisia militantteja..." Pitää paikkansa, mutta tämä voidaan hyvin todeta historiaosuudessa. Nyt jo viimeinkin artikkeli oikealla nimellä! --212.226.67.11 27. kesäkuuta 2012 kello 21.33 (EEST)

Lähinnä Neuvostoliiton aikainen Frunzen sotilasakatemia on eria asia kuin myöhempi, suppeamman ja aatteellisesti erilaisen Venäjän federaation aikainen Venäjän sotilasakatemia. Molemmista tarvitaan artikkelit. Eihän keisarillisena aikana syntynyt Helsingin yliopistokaan ole sama kuin Ruotsin vallan aikana toiminut Turun akatemia, vaikka ensinmainittu kantaakin yhä jälkimmäisen viestikapulaa. Molemmista ovat omat (pää)artikkelinsa paikallaan fi-wikissä. Toivottavasti emme apinoi fi-wikipediaan meille läheisiin maihin tai kulttuurinalueisiin liittyviä artikkeleita suoraan en-wikistä tai esim. CIA Factbookista tai vastaavista jenkkinaurettavuuksineen... No joku sitä tekee epähuomiossaan - tyyliin meripihka on merkittävä luonnonvara Latviassa; heh heh, tästä saa seuraavilla baltologian kursseilla hyvät naurut... :) Ja Venäjää käsiteltäessä: emme kai fi-wikissä käytä suurta neuvostoensyklopediaakaan (ainakaan ainoana) lähteenä neuvostoajalle, tai Venäjän myöhemmille tai vanhemmille teemoille! Ideologisesti suodatetuissa lähdeteoksissa kun näkyy "helposti" epäobjektiivisuutta - oli teos painotettu sitten kansallisesti, kommunistisesti tai vaikka yritys- tai kansalaisjärjestöintressin mukaan. Ehdotus: Voisiko IP 212.226.xx.yyy tunnistautua jollekin vakaammalle tunnukselle ja panna jälkimmäisen eli tuon Venäjän sotilasakatemian artikkelin alkuun? Näin kirjoittamisenergia suuntautuisi tuottavammin. --Paju (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 05.51 (EEST)

Lain ja järjestyksen artikkelien nimeäminen - Suomi ja muu maailma

Juristiikkaan ja yhteiskunnan erilaisiin toimintatapohin liittyen näyttää olevan hyvin palkjon artikkeleja, joissa oletetaan, että muualla kuin Suomessa ei lakia ja järjestystä olekaan. Miten tällaiset pelkästään suomalaisittain kirjoitetut artikkelit pitäisi nimetä ja/tai korjata sisällöltään? Onko perusteltua lisätä (Suomi)-osia nimiin, jotka käsittelevät vain Suomen asioita? --Aulis Eskola (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 21.27 (EEST)

Esimerkkejä:

• Kiinteistövero (Suomi), joka oli nimeltään "Kiinteistövero"
• Tontti
• Säätiö (Suomi), ennen pelkkä "Säätiö"

Tjaa. Tokihan nimien muuttaminen tarkemmaksi ja mallineiden lisääminen on oireenmukaista hoitoa, mutta ei se sairautta paranna. Kas kun muun maailman juridiikasta kirjoittaminen edes vähänkin sinne päin vaatisi kirjoittajaa, joka on jollain tavalla perehtynyt ulkomaiden lakiin ja järjestykseen. Jos joku kansainvälisen kiinteistöoikeuden asiantuntija tänne eksyy parantamaan artikkeleja, niin silloinhan ne paranevat ja monipuolistuvat, mutta mikäli ei, ne todennäköisimmin jäävät korjaamatta tai laajentamatta. Lähteet ovat vieraskielisiä, ja vaikka sitä saksaa tai venättä osaisikin, niin ei paljon auta, mikäli ei ole käsitystä toisen maan oikeusjärjestyksestä. Lisäksi virheiden mahdollisuus on aivan ilmeinen. Tosin ei jokaikisen Suomen juttuja käsittelevän lakiartikkelin nimeäminen uudelleen (Suomi)-jälkiliitteellä nyt niin kovin tyhmää ole, ehkä korkeintaan hieman tarpeetonta. --Pxos (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 22.55 (EEST)

Vaikka tämä nyt ei varmaan niin kovin suuri yksityiskohta olekaan, niin otin tämän puheeksi Auliksen keskustelusivulla lähinnä sen takia että lisätty "(Suomi)" -täsmennys vaikuttaisi enemmän sekoittavan etenkin hakua ja linkitystä (ja myös interwikejä) silloin kun muita artikkeleita aiheesta ei ole vielä kirjoitettu. Sen tapaisissa aiheissahan kuin Säätiö tuon voisi ehkä hoitaa paremmin niin, että ensimmäisessä lausessa esittäisi (vaikka jostain sanakirjasta) yleisen määritelmän, josta on Suomea koskevat määreet karsittu, ja rupeaisi sen jälkeen puhumaan Suomesta. - Ja silloin taas, kun joku niitä jaksaa kirjoittaa, voisi lisätä kappaleita muista maista. Joistain aiheistahan kuten Parlamentti eri artikkelit on kirjoitettu ja ne toimivat, mutta en tiedä olisivatko esim. säätiöstä välttämättä ainakaan heti eri artikkelit tarpeen, kun perusajatus ja instituution yleinen merkitys on sama ja vain erilaiset juridiset detaljit ja paikalliset olosuhteet ovat eri maissa erilaisia. Ja samoin vaikkapa kiinteistöverosta (tai kiinteistöverotuksesta?) ensin yleinen määritelmä ja sitten juttua Suomesta.

Ja sitten on toinen asia, johon muistan joskus aiemmin jossain keskustelussakin kiinnittäneeni huomiota. Eli välttämättähän toisiaan vastaavat asiat kaikissa maissa eivät ole täsmälleen samannimisiä, vaan muissa maissa jotkut vastaavat asiat voivat olla myös enemmän tai vähemmän muunnimisiä. - Tästähän hyvä esimerkki on tuo Parlamentti. Ja jos siis esimerkiksi sattuisi olemaan joku asia, jota täsmälleen samalla nimellä ei esiinnykään muualla, niin silloinhan artikkeli ei olisikaan Suomi-keskeinen. Jolloin taas kriteerinä varmaan olisi, että jos puhutaan suomeksi jonkun muun maan instituutiosta ja sitä varten käännetään sen nimi suomeksi, niin onko tuo käytetty nimi silloin identtinen suomen vastaavasta instituutiosta käytetyn nimen kanssa. Eli monessako maassa esimerkiksi on täsmälleen Kiinteistövero-niminen vero (ehkä monessakin, hyvin luultavasti ainakin joissain, mutta ehkä ei välttämättä kaikissa)? Jne. (Tämä varmaan vaihtelee aiheen mukaan.) --Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 08.04 (EEST)

Tai toinen näkökulma: kun loin artikkelit Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Suomessa ja Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa, niin pidin välttämättömänä laittaa nimiin Suomi-täsmenteen, vaikka täsmälleen samannimisiä systeemejä ehkä ei olisikaan muissa maissa. Mutta en siis laittanut muotoon "Suomen...." tai "(Suomi)" (koska kyseessä tosiasiassa ei ole täsmenne, jos täsmälleen samannimistä ilmiötä ei ole muualla, vaan ainoastaan selvennys lukijalle). - Tai siis näköjään melkein onkin, koska Suomessa tämä on ruotsiksi: "byggda kulturmiljöer av riksintresse" ja ruotsissa taas on sv:Riksintresse för kulturmiljövården (olisiko tuo nyt "kulttuuriympäristöjen hoidolle valtakunnallisesti merkittävät kohteet" tjsp.).

Mutta tästä taas kysymys on, että jos laittaa täsmenteen, niin kannattaako se laittaa muotoon "(Suomi)" vaiko "Suomessa"? - Eikä tämä varmaan ole käytännöön vastaistakaan, koska suluissa oleva täsmennehän on tarkoitettu tapauksiin, joissa asiaa ei voi muutoin ilmaista, mutta tässä voi ilmaista muutoinkin (ja tämä muu ilmaisutapa on selvempi). Mutta esim. Säätiön ja osalta tuo edellisessä kommentissani esittämäni tapa varmaan olisi kuitenkin vielä tätäkin selvempi, niin kauan kuin erillisiä artikkeleita ei ole. Ja silloin taas tämä ratkeaakin myös sen mukaan, että tuntuuko otsikko "Säätiö Suomessa" tai "Kiinteistövero Suomessa" tarkoituksenmukaiselta. Mutta luulisin että vaikka näistä aiheista kirjoitettaisiin muidenkin maiden osalta, niin kannattaisiko niitä sittenkään aivan pian erottaa eri artikkeleiksi, vaan aika pitkään pärjäisi yhdellä artikkelilla, johon vielä saisi mahtumaan muiden maiden jututkin sekä yleisen määrittelyn. Jolloin siis ratkaisuna ei olisi raskas artikkelin nimen muuttaminen vastaamaan nykytilaa, vaan edellisessä kommentissani esittämäni määritelmän pikku viilaus alussa, mikä olisi paljon kevyempi.--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 08.34 (EEST)

Ja vielä muuten juuri hiljan kiinnitin huomiota artikkeliin Sotamies (Suomi). Eli siinä ainakin joku mättää, kun noin ilmaistu "täsmennen" ei itse asiassa edes täsmennä yhtään mitään, vaan päin vastoin joutuu lukemaan itse artikkelin, jotta lainkaan ymmärtäisi mistä on kysymys. Sillä esimmäinenhän, mikä tuosta tulee mieleen on sotamies, jonka sukunimi on Suomi. (Kun nyt noista ylempänä puheena olleista sentään vielä ymmärtää, mistä on kysymys.)--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 08.53 (EEST)

Siirsin tuon sotamiehen nimelle Sotamies (Suomen puolustusvoimien sotilasarvo). Siinäkin voi miettiä, onko muiden maiden osuuden parempi olla eri artikkelissa, mutta kun nyt Suomea käsittelevä osuus on erinomainen mutta maiden osuus hyvin puutteelinen, niin tasapainoisin ja lukijalle miellyttävin kokonaisuus tässä tapauksessa syntynee kun tasokas Suomi-osio on erikseen ja pahasti keskeneräinen muiden maiden osuus erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 09.30 (EEST)

Joskin senkin kohdalla näyttävät artikkeleita eroteltaessa linkit jääneen suoristamatta, ja nyt artikkeliin Sotamies on edelleen suuri joukko linkkejä, jotka tarkoittavat artikkelia Sotamies (Suomen puolustusvoimien sotilasarvo). Ja nyt myös linkkien teko suomalaista sotilasarvoa tarkoittavaan artikkeliin on hyvin työlästä. Ja tämä taas on huomionarvoista tämänkin keskustelun kannalta. Eli jos tehdään linkkejä tylliin Kiinteistövero tai sotamies, niin käyttäjien on paha arvata, että pitäisikin linkittää johonkin erilliseen Suomi-artikkeliin. Mikä taas on argumentti sen puolesta että erillisiä Suomi-artikkeleita tai Suomi-täsmenteellisiä artikkeleita pyrittäisiin luomaan vain tarvittaessa. (Itsehän kyllä siirsin artikkelin Solidaarisuus nimelle Solidaarisuus (liike) vaikka linkkejä olikin enemmän, koska käsitteelinen selvyys mielestäni vaati siirtoa. Eli toki siis aina käsitteellinen selvyys on oltava ensisijainen, eikä pelkkä linkkien määrä saa ratkaista. Mutta esim. juuri näitä Suomi-artikkeleita luotaessa linkityskin on eräs huomioonotettava.) --Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 09.55 (EEST)

Käytäntö kai sanoo että tarkentimia käytetään jos on useita saman nimisiä artikkeleita eikä muuten. --Checkpointcharlie (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 09.47 (EEST)

Aivan. Ja silloinhan siitä itse asiassa seuraa, että jos ei ole useita samannimisiä artikkeleita, niin täsmennettä ei tulisi käyttää, vaan ratkaista asia muuten. Eli joko katsoa pystyykö sittenkin käsittelemään samassa artikkelissa esim. määritelmää viilaamalla tai jos tulee eri artikkeleita, niin kirjoittaa täsmenteet auki selväkielelle tyyliin "Asia X Suomessa" eikä "Asia X (Suomi)".--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 09.59 (EEST)

Ja jos nyt katsoo artikkelia en:Property tax, niin siinähän on alkuun yleinen määritelmä (tietysti koska jo yksistään englanninkielisiäkin maita on monia, ja niissä eri systeemejä), ja sitten selostuksia maittain, mutta vain näköjään yhdestä maasta (USA) oma artikkeli. Ja silloin oikeastaan meilläkin, jos olisi oma artikkeli, niin sen nimi voisi olla juuri muotoa Kiinteistövero Suomessa. Mutta niin kauan kun ei laajasti tai lainkaan käsitellä muita maita, niin olisiko ehkä kuitenkin parempi kääntää asia niin, että ensin olisi yleinen määritelmä lähyesti ja sitten alkaisi selostus, että "Suomessa...". --Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 11.39 (EEST)

Tällainen ratkaisu kuulostaa minusta järkevimmältä. Tarkentimet ovat perusteltuja, jos on useampi artikkeli. Tiedon jakaminen useampaan artikkeliin on perusteltua, jos tietoa on kahdesta teemasta kummastakin yhden artikkelin verran. Tiedon jäsentely artikkelin sisällä toimii useimmissa tapauksissa parhaiten. Se tietenkin vaatii enemmän perehtymistä, ajattelua ja muuta vaivaa kuin artikkelin otsikon muuttaminen. --84.249.65.177 17. heinäkuuta 2012 kello 11.47 (EEST)

Mä pitäisin kanssa tämän vaihtoehdon ensisijaisena ratkaisuna, että tiedot koko maailmasta samasta aiheesta olisi samassa artikkelissa niin kauan kun se on mahdollista ja/tai järkevää. Se on sisällöllisesti paljon selvempää lukijan kannalta. Jos artikkeli alkaa kasvaa liikaa, niin sitten voi jaella ja siirrellä. --Velma (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 12.53 (EEST)

Itse olisin samoilla linjoilla. Suomikohtaisen osuuden irrottaminen omaksi artikkeliksi on paikallaan vasta, kun pääartikkeliin on kertynyt niin paljon muiden maiden tietoa, että Suomen yksityiskohtaiset tiedot painottuvat liikaa (siis kuitataanx x maata 10 rivillä mutta Suomi saa 100).--Nedergard (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 15.20 (EEST)

Esim. nimi Kiinteistövero Suomessa ja yleisempi artikkeli Kiinteistövero näyttävät hyvin perustelluilta.

Olisko siis tällaiset nimimuutokset sopivia noihin joita yritin säädellä? --Aulis Eskola (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 15.43 (EEST)

• Yhdistys (Suomi) -> Yhdistys Suomessa --- Oli ennen "Yhdistys", mutta kertoo vain Suomen yhdistyskäytännöstä
• Kiinteistörekisteri (Suomi) -> Suomen kiinteistörekisteri --- Oli ennen "Kiinteistörekisteri", mutta kertoo vain tämän nimisestä Suomen byroosta

Sen mukaan kuin yllä hahmottelin (ja joku kannattikin) ainakin yhdistys lienee niin yleismaailmallinen ilmiö, että siihen paremminkin sopisikin yksi artikkeli, jossa alussa olisi yleinen määritelmä ja sitten ruvettaisiin puhumaan Suomesta. Vasta jos tulee paljon (tai edes hiukan) sisältöä sekä Suomesta että muualta, kannattaisi ehkä jakaa.

Ja kiinteistörekisterikin ehkä samoin. - Paitsi siinä en osaa sanoa, että jos muiden maiden vastaavista systeemeista puhutaan suomeksi, niin käytetännkö niistä silloin suomeksi nimeä kiinteistörekisteri vaiko jotain muuta nimeä (vrt. yllä "parlamentti"). Eli jos alussa kuitattaisiin määritelmässä, että kyseessä on yleismaailmallinen ilmiö ja sitten vaan selostettaisiin, että Suomessa on näin ja näin (tai sitten jako kahtia, kuten tuo Kiinteistövero). Mutta se on sitten oma kysymyksensä että esim. missä maissa kiinteistörekisteriä vastaavalla systeemillä on sellainen nimi, että siitä suomeksi puhuttaessa käytettäisiin juuri sanaa "kiinteistörekisteri". (Vai onko esim. eri maissa kenties erilaisia rekistereitä, joiden tehtävät saattavat poiketa esim. Suomen kiinteistörekisteristä jossain määrin?)--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 17.38 (EEST)

Lähteet ristiriitaisia

Teinartikkelin jossa käytin kahta eri lähdettä, jotka ovat aiheen tapahtumista monessa kohtaa eri mieltä ja joissain kohdin väittävät jopa täysin päinvastaista. Mites tällainen pitäisi merkitä artikkeliin? J.K Nakkila (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 07.41 (EEST)

Jos molemmat ovat luotettavia lähteitä, tapahtumien kulusta voi ilmoittaa molempien lähteiden esittämän version ja aina tarvittaessa mainita, kumman lähteen mukaan edetään (”A:n mukaan herra X söi nakit sinapin kanssa, kun taas B kertoo, että X ei käyttänyt tilanteessa mausteita lainkaan”). Jos tämäkin tuntuu liian vaikealta, voisi harkita sitä, että artikkeliin tehtäisiin kaksi erillistä osiota, joista ensimmäisessä esitettäisiin lähteen A mukainen versio ja toisessa käytettäisiin lähdettä B. –Ejs-80 19. heinäkuuta 2012 kello 12.30 (EEST)

Näin kannattanee tehdä, koska se on neutraalein ratkaisu. Joskin voi myös miettiä (tai keskustella täällä), miten tulisi menetellä, jos yleisen lähdekritiikin perusteella päädytään arvioon, että jompi kumpi lähteistä on varmemmin oikeassa. (Näinhän toki ei välttämättä käy, vaan yhtä hyvin tilanne voi olla myös lähdekritiikin jälkeen epäselvä, kun taas joskus nimenomaan lähdekritiikillä voidaan päätellä, että toisen lähteistä täytyy suurella todennäköisyydellä olla paremmin oikeassa. - Tai yhtä hyvin voi myös käydä niin, että tulee kolmas lähde, jonka tuoman tiedon perustella osoittautuu, ettei mitään ristiritaa olekaan, vaan kumpikin lähde on ollut oikeassa, ja tuotaessa lisätietoja se, mikä näytti ristiriidalta, katoaa.) Eli onko siis meillä täällä lähdekritiikki kielletcctyä vai suotavaa vai voiko sitä harrastaa resurssien ja kiinnostuksen mukaan (vaikka siis niistä riippumatta sekään ei aina tuo vastausta).--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 14.19 (EEST)

Tapauskohtaista. Yleensä jos lähteet ovat selvässä ristiriidassa, niin toinen on luotettavampi kuin toinen tai sitten molemmat ovat epäluotettavia. Tutki lähteiden luotettavuus.--ML (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 14.28 (EEST)

Anteeksi maalaisuuteni, mutta miten tämä lähteen luotettavuuden arviointi tulisi tehdä? Jos on tietyn alan tutkija tai opiskelija, on tietysti tietoa siitä, keiden kirjoittamia tekstejä pidetään alalla auktoriteetteina. Mutta jos sattuu olemaan tietämätön aihepiiristä? Esimerkiksi itse luottaisin surutta hyvämaineisten kustantajien julkaisemiin kirjoihin ja tietysti tieteellisiin julkaisuihin. Jos näiden välillä on sitten ristiriitaa, olen nyrkkisääntönä pitänyt sitä, että uudempi on todennäköisesti oikeassa. Onko kellään kommenttia tästä? --Jannex (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 14.36 (EEST)

Googlaa kirjan nimellä ja katso, onko siitä olemassa arvostelua tai mainitaanko sitä yleensä missään vakavastiotettavassa yhteydessä. Sen jälkeen etsi tietoa kirjoittajasta - onko hän aiheen ekspertti ja liittyykö häneen jotain kiistanalaisuutta (tyyliin David Irving). Alan ekspertin kirjoittamia kirjoja voi yleensä pitää luotettavimpina kuin esim. toimittajan tekemiä. Uudet lähteet ovat yleensä parempia kuin vanhat (ellei ole syytä päätellä toisin), käsityksethän ovat voineet muuttua.--ML (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 15.44 (EEST)

Itse asiassa tämä oli - tai on - keskeinen kysymys myös avoinna olevassa kommenttipyynnössä, jossa toinen osapuoli harjoitti lähdekritiikkiä ja poisti epäluotettavana pitämänsä lähteen, ja toinen osapuoli taas ohjelmallisesti halusi pidättyä lähdekritiikistä vedoten lähteen luotettavuuteen. Sekä itse aiheesta että kommenttipyynnössä käydyssä keskustelussa kuitenkin ymmärtääkseni laajahko yksimielisyys muiden keskusteluun osallistuneiden keskuudessa syntyi siitä, että tarkemman tutkimisen jälkeen lähdekritiikki oli perusteltua, eikä pelkkä vetoaminen luotettavaan julkaisijaan ollut riittävä, koska saman luotettavana pidetyn julkaisijan tuottamissa eri aineistoissa oli eri tieto, ja luotettavampi tai useampi luotettava lähde oli tarjolla muun kuin tarjotun vaihtoehdon puolesta.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 16.36 (EEST)

Juurikin näin. Luotettava julkaisikaan ei saa olla mikään ehdoton luotettavuuden todistava tekijä, vaan aina pitää pystyä käsittelemään asiaa järjellä ja kriittisesti. --ML (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 17.28 (EEST)

Ongelmahan on siinä, että molemmat ovat vähintään yhtä luotettavia. Tarkemmin tämä liittyy artikkeliin Pandjehin kriisi, jossa nuo kaksi lähdettä ovat eri mieltä muun muassa tapahtuman päivämäärästä. Artikkelista tulee vaan typerä, jos tuollaisia perusasioita muotoilee tyyliin "tapahtui joko päivänä X¹ tai toisena päivänä X²". Ja noita ristiriitaisuuksia on tosiaan lisää, joten artikkeli täyttyisi noista "x:n mukaan sitä ja Y:n mukaan tätä" ilmaisuista. J.K Nakkila (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 17.19 (EEST)

Ei kai toisessa lähteessä käytetä Venäjällä tuolloin käytettyä juliaanista kalenteria? --ML (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 17.26 (EEST)

Tai yksinkertaisesti päivämääräjasta? Japani hyökkäsi Pearl Harboriin 7.12.1941. Japani hyökkäsi kuitenkin pari tuntia aikaisemmin Malakan niemimaalle, jossa oli kuitenkin jo 8.12.1941... Sain päänsäryn kun selvitin noita aika/päivämääräeroja.--Nedergard (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 18.00 (EEST)

Ei voi olla kalenterista kiinni, kun molemmat puhuvat samsta kuukaudesta. Toinen sanoo 30. ja toinen 31. päivä. Ja kun molemmat puhuvat samassa paikassa tapahtuneesta, ei voi olla kiinni päivämääristäkään. Ja kuten sanoin noita erimielisyyksiä on lisää. J.K Nakkila (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 21.11 (EEST)

Merkkihenkilöiden patsaat ja muistomerkit

On erilaisia käytäntöjä siitä, miten merkittävien henkilöiden patsaiden ja muistomerkkien kanssa menetellään. Tämä siis koskee lähinnä julkisia ja yleisesti tiedossa olevia muistomerkkejä ja veistoksia. Monien henkilöiden muistoksi on perustettu ja tehty myös muistolaattoja, mitaleja, katuja, paikkoja ja kaikenlaista muuta. Ja ongelma koskee siis todella merkittäviä, pääasiassa suomalaisia, jotka ovat eri aikoina saaneet useita muistomerkkejä. Heitä ovat fiWikissä tällä hetkellä ainakin Mannerheim, Pietari Brahe, Aleksis Kivi ja Urho Kekkonen. Jutut ovat oikeastaan heillä kaikilla vähän eri tavoin, seuraavassa selostan niitä (artikkeli tässä viittaa itse teosta tai teoksia koskeviin juttuihin):

• Mannerheim - malline, useita artikkeleita.
• Pietari Brahe - käsittely kesken, mutta yksi artikkeli ja luettelo.
• Aleksis Kivi - ohjaussivu, jossa luettelo ja pari artikkelia.
• Urho Kekkonen - luettelo ja useita eri artikkeleita.

Omasta mielestäni Mannerheimin malline on aika ketterä, mutta toimii vain, kun kaikki ovat patsaita. Pietari Brahen juttu on hyvä siksi, että siinä on kaikki patsaat ja muistomerkit samassa. Aleksis Kiven kohdalla taas toimii tuo ohjaussivu ja kun Kekkosesta on aika paljon muistomerkkejä, tuo lista on siinäkin paikallaan. Eli olen vähän pihalla, vai pitäisikö tästä tehdä käytäntöä ollenkaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 17.42 (EEST)

Kasvien luokittelun uudistus

Kasvien luokittelussa on suuria virheitä täällä joten samalla kun niitä lähdetään korjaamaan, ehdotan myös muutosta luokitteluun. Ehdotus löytyy Keskustelu Wikipediasta:Wikiprojekti_Kasvit#Heimoja_korkeampi_kasvien_luokitus. Kaikki keskustelu sinne kiitos. - linnea (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 20.21 (EEST)

Mielipidetiedustelu juonipaljastusmallineiden poistamisesta

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Yhteenveto: Mielipidetiedustelussa selvisi, että juonipaljastusmallineita pidetään yleisesti turhina ainakin artikkeleissa, joissa "juoni"- tms. otsikko varoittaa juonipaljastuksista, mutta siinä ei selvinnyt onko mallineiden poistamiseksi kokonaan riittävää kannatusta. --Jisis (keskustelu) 24. heinäkuuta 2012 kello 19.01 (EEST)

Yllä olevassa keskustelussa on esitetty juonipaljastusmallineiden poistamista. Mallineet on poistettu epätietosanakirjamaisina monista kieliversioista. Lisäksi artikkeleissa on yleensä osio "juoni", "tarina" tai vastaava, joka jo itsessään antaa riittävän varoituksen juonen paljastumisesta.

Vaihtoehto 1

Juonipaljastusmallineet poistetaan kokonaan.

Kannatan

1. --Jisis (keskustelu) 10. kesäkuuta 2012 kello 13.23 (EEST)
2. Jafeluv (keskustelu) 10. kesäkuuta 2012 kello 13.37 (EEST)
3. --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2012 kello 13.39 (EEST)
4. -tKahkonen ☺ 10. kesäkuuta 2012 kello 15.06 (EEST)
5. --Epiq (keskustelu) 10. kesäkuuta 2012 kello 17.50 (EEST)
6. --Esamatti1 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2012 kello 18.02 (EEST)
7. --ML (keskustelu) 10. kesäkuuta 2012 kello 18.02 (EEST)
8. --Paappa (keskustelu) 10. kesäkuuta 2012 kello 18.53 (EEST)
9. – Haltiamieli 13. kesäkuuta 2012 kello 17.03 (EEST)
10. --Stryn (keskustelu) 16. kesäkuuta 2012 kello 19.09 (EEST)
11. --Ppntori 17. kesäkuuta 2012 kello 10.38 (EEST)
12. --Mb (keskustelu) 18. kesäkuuta 2012 kello 12.17 (EEST)

    --88.195.160.172 22. kesäkuuta 2012 kello 07.36 (EEST) (Estetty IP-osoite-Henswick 29. kesäkuuta 2012 kello 15.45 (EEST))

13. //Ephief (keskustelu) 24. kesäkuuta 2012 kello 14.40 (EEST)
14. Tämä on tietosanakirja. Terveisin Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 27. kesäkuuta 2012 kello 19.29 (EEST)
15. --Otrfan (keskustelu) 29. kesäkuuta 2012 kello 15.37 (EEST)
16. --Memasa (keskustelu) 30. kesäkuuta 2012 kello 10.32 (EEST)
17. --Checkpointcharlie (keskustelu) 30. kesäkuuta 2012 kello 19.15 (EEST)
18. --Mikrou 4. heinäkuuta 2012 kello 2.50 (EEST)
19. Turhia ovat (en tiedä onko meidän anonyymien mielipiteillä merkitystä, mutta tämä ei ole äänestys). --85.23.71.98 11. heinäkuuta 2012 kello 16.54 (EEST)
20. Tarpeetonta holhoamista. --Harriv (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 19.01 (EEST)
21. Kannatatan, jos artikkelia etsii, niin yleensä halutaan tietoa ja käyttäjän pitäisi ymmärtää, että juoni voi paljastua :) Korina (keskustelu) 24. heinäkuuta 2012 kello 00.52 (EEST)

Vastustan

1. -KLS (keskustelu) 22. kesäkuuta 2012 kello 07.55 (EEST)
2. Per Miihkali. —kallerna (keskustelu) 25. kesäkuuta 2012 kello 10.43 (EEST)
3. --Velma (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 14.16 (EEST)
4. Kuten Miihkali kakkosäänestyksessä totesi.-Henswick 27. kesäkuuta 2012 kello 15.55 (EEST)
5. Kuten Miihkali. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 29. kesäkuuta 2012 kello 15.33 (EEST)
6. Ei kai sitä täysin tarvitse kieltää vaikka hyödyt onkin vähän kyseenalaiset. --Höyhens (keskustelu) 4. heinäkuuta 2012 kello 01.09 (EEST)
7. linnea (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 12.29 (EEST)
8. En näe syytä..Mirgon (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 12.16 (EEST)
9. Säilytettävä artikkeleissa, jotka ei mene vaihtoehtoon 2 --Tiiliskivi (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 22.51 (EEST)
10. Mielestäni ovat tarpeellinen lisä artikkeleihin. Yleensä kun puhutaan juonesta, annetaan vain yleismalkainen kuva siitä, eikä kerrota sitä alusta loppuun. Myönnän, että olen hölmöyttäni lukenut koko juonen Wikipediassa, kun en tiennyt paremmin. Leffa jäi katsomatta. --91.152.235.120 22. heinäkuuta 2012 kello 17.52 (EEST)

Vaihtoehto 2

Juonipaljastusmallineet poistetaan artikkeleista, joissa otsikko "juoni", "tarina" tms. antaa riittävän varoituksen juonen paljastumisesta.

Kannatan

1. --Jisis (keskustelu) 10. kesäkuuta 2012 kello 13.23 (EEST)
2. --Cuprum (keskustelu) 10. kesäkuuta 2012 kello 16.17 (EEST)
3. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 11. kesäkuuta 2012 kello 08.07 (EEST)
4. --Höyhens (keskustelu) 12. kesäkuuta 2012 kello 14.49 (EEST)
5. Kirjakas (keskustelu) 13. kesäkuuta 2012 kello 19.06 (EEST)
6. Mielestäni käyttäjäystävällisyys menee tietosanakirjamaisuuden edelle. --Miihkali ^(artikuloi) 17. kesäkuuta 2012 kello 22.39 (EEST)
7. --Sifferi (keskustelu) 23. kesäkuuta 2012 kello 21.47 (EEST)
8. --Zache (keskustelu) 25. kesäkuuta 2012 kello 10.55 (EEST)
9. --Riisipuuro (keskustelu) 25. kesäkuuta 2012 kello 11.24 (EEST)--
10. --Velma (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 14.16 (EEST)
11. --Lax (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 14.21 (EEST)
12. Jos joku (wikiprojekti?) vaan viitsii käydä kaikki juonipaljastus-mallineen sisältävät artikkelit läpi ia muokata niitä sellaiseen muotoon että juonen kertominen käy niistä ilmi, saa mallineet poistaa sitämukaa.-Henswick 27. kesäkuuta 2012 kello 16.00 (EEST)
13. Kannatan – Turhia hilkkeitä on vältettävä. JeeJee (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 16.15 (EEST)
14. -Htm (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 07.49 (EEST)
15. linnea (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 12.30 (EEST)
16. Turhia ovat (en tiedä onko meidän anonyymien mielipiteillä merkitystä, mutta tämä ei ole äänestys). --85.23.71.98 11. heinäkuuta 2012 kello 16.54 (EEST)
17. Tarpeetonta holhoamista. --Harriv (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 19.01 (EEST)
18. --Tiiliskivi (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 22.51 (EEST)
19. –Kotivalo (keskustelu) 21. heinäkuuta 2012 kello 18.46 (EEST)

Vastustan

1. En varsinaisesti vastusta, mutta nimi tänne äänestysteknisistä syistä. Kts. keskustelu. --Otrfan (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 13.30 (EEST)
2. Mirgon (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 12.17 (EEST)
3. DVD-kansien takana olevasta tekstistä on totuttu lukemaan "juoni", eli yhteenveto elokuvan tapahtumista. Tämän vuoksi monikaan ei varmasti ymmärrä, että Wikipedian artikkelissa juoni tarkoittaa ihan koko elokuvan tarinaa alusta loppuun. --91.152.235.120 22. heinäkuuta 2012 kello 18.00 (EEST)

Keskustelu

Nykyisen käytösohjeen mukaan "Juonipaljastuksia sisältäviin artikkeleihin pitäisi lisätä siitä varoitus, jotta lukija osaa lopettaa lukemisen ajoissa", ja juonipaljastusmalline mainitaan vain yhtenä apukeinona varoituksen lisäämiseksi. Ohje koskee siis varoituksen lisäämistä eikä mallineen käyttöä. Jostain syystä tämä mielipidetiedustelu kohdistuu nyt yksinomaan mallineeseen, joten olisi ehkä syytä tehdä vastaava tiedustelu myös itse käytösohjeen poistosta (tai muuttamisesta). Vai voiko tämän mallinekysymyksen perusteella tehdä johtopäätöksiä käytösohjeen suhteen? Ainakin en-wikipediassa on poistettu käytöstä paitsi malline, myös ohje varoituksen lisäämisestä. ¬Antilope 12. kesäkuuta 2012 kello 15.37 (EEST)

Ohje ei ole tullut esille tässä yhteydessä. Häiritsevintä on ollut itse mallineen käyttö, kuten yleensäkin kaikenlainen koristelu asia-artikkeleissa. Mielestäni koko ohjeenkin voi poistaa. Sopiva otsikko ajaa asian. Äänestyksen kakkosvaihtoehto on mielestäni vähän outo ja voi johtaa muokkaussotiin siitä, kumpaa artikkelissa käytetään. Sanamuoto antaa ymmärtää, että otsikko on ensisijainen, mutta kriittisissä tilanteissa toinen osapuoli tuskin ymmärtää asiaa niin. Se ei minulle käy selväksi, mikä on sellainen tilanne, jossa otsikko ei ole riittävä varoitus. --Abc10 (keskustelu) 12. kesäkuuta 2012 kello 17.50 (EEST)

Wikipediasta pitäisi jonkun mielestä poistaa sitä ja poistaa tätä, pitkiä ja pätkiä. Keskittyisin mieluummin siihen, että sinne tuodaan jotain lisää eikä nypitä pilkkuja. Htm (keskustelu) 13. kesäkuuta 2012 kello 08.01 (EEST)

Kyseinen malline on pilkuksi vähän turhan huomiotaherättävä. --Abc10 (keskustelu) 13. kesäkuuta 2012 kello 09.04 (EEST)

Mielenkiintoista kyllä, kyseinen käytösohje on merkitty ehdotukseksi ja keskustelulinkki viittaa aikoja sitten arkistoituun osioon kahvihuoneessa. Ehkä sivun voisi vain merkitä vanhentuneeksi jos tämä ehdotus hyväksytään. Jafeluv (keskustelu) 18. kesäkuuta 2012 kello 09.33 (EEST)

Kun aloitin keskustelun, niin arvelin että joissakin (lähinnä viihteen tai dekkarien tms.) lajityypeissä malline voisi olla perusteltukin, mutta tämä ei nyt sitten tainnut saada kannatusta? Niissä sen nyt voisi ymmärtääkin, mutta ei siis klassikoissa ym. taidekirjallisuudessa, joita voidaan lukea yhä uudelleen, vaikka juoni olisi jo tiedossakin. Noin yleisesti tästä tulee vähän poukkoilevuuden vaikutelmaa, vaikka hyvähän toki sekin, jos edes jossain asiassa yhteisö pystyy tekemään radikaalejakin korjausliikkeitä. Itse asiassa muuten (kun nyt radikaalit korjausliikkeet tulivat puheeksi) joku koodaustaitoinen voisi tehdä fi-wikille suuren palveluksen, jos perustaisi uuden salkkari- tai viihdewikin, johon sitten kopioisi (tai oikkeammin leikkaisi, ei siis copy + paste vaan cut + paste) esim. kaikki salkkariartikkelit omaksi wikikseen. Se, jos mikä, toisi raikkaan tuulahduksen ja nostaisi jäljelle jäävän Wikipediasisällön arvostusta ja suppeasta erikoiaihepiiristä kiinnostuneet voisivat sitten jatkaa omassa wikissään. (No, ehkä tämä nyt on provo, mutta kun tuon juonipaljastusmallineen poiston saaman kannatuksen voi tulkita viittaavaan suunnanmuutokseen suhtautumisessa viihdesisältöihin, niin ainahan voi heitellä ajatuksia.)--Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 14.59 (EEST)

Toisaalta: Missä on määrätty, että Wikipedian pitäisi olla yleistietosanakirja, jossa esitetään vain pintapuolisesti eri alojen tietoa? Miksei Wikipedia voi olla erikoistietosanakirjojen yhteenliittymä? --Lax (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 15.22 (EEST)

Sitähän se onkin, mutta en tiedä ansaitseeko selkeä hömppä (kuten itse kirjoitetut luettelot salattujen elämien henkilöiden suhteista) määrettä "erikois" (vaikka onhan Rauno Murjukin erikoistutkija, ehkä siinä mielessä).--Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 15.33 (EEST)

Joskin sekin kommentti kyllä on mitä suurimmassa määrin oikea, että sillä vaivalla kun täällä jatkuvasti olla poistamassa vähän sitä sun tätä olisi jo paljon lisättykin. Mutta hömpän poisto toki aina on iloinen asia, eikä siitä niin hirveästi jaksa pahastua.--Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 15.33 (EEST)

Pitäisikö tästä järjestää kunnon äänestys? Ei tämän mielipidetiedustelun tulosta pysty tulkitsemaan. --Otrfan (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 12.32 (EEST)

Molemmat vaihtoehdot saaneet sen verran ääniä että ne ovat hyväksyttävissä. Ensimmäistä vaihtoehtoa vastustetaan huomattavissa määrin ja toista ei ollenkaan. Kilpailevia vaihtoehtoja ei ole esitetty. Minusta ihan selvä tulos. Kaikkien taiteen sääntöjen mukaan olisi toki hyvä olla se 0-vaihtoehto mukana, "ei tehdä mitään". --Harriv (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 13.26 (EEST)

Sepä juuri, kun puuttuu se 0-vaihtoehto. Toisekseen, eipä esim. minulle tullut alkujaan mieleen, että parannan ykkösvaihtoehdon asemaa vastustamalla kakkosvaihtoehtoa, joka kuitenkin on parempi kuin nykytila. Eli jos nyt ykkösvaihtoehdon kannattajat säntäävät laittamaan nimensä kakkosvaihtoehdon vastustajiin, niin ykkönen menee läpi? edit: itseasiassa meinasin silloin aikoinaan äänestäessäni laittaa äänen molempiin kohtiin kannattajaksi, koska molemmat vaihtoehdot ovat parannuksia nykyiseen. Katsoin kuitenkin sitten, että muut eivät ole niin tehneet, joten laitoin äänen vain ykkösvaihtoehtoon. Olisiko molempia kohtia saanut kannattaa? Wikipedia:Äänestys-sivulla olevassa esimerkissä se on sallittu. Lisäksi sama käytäntö sanoo mielipidetiedustelusta "Parhaiten se toimii selvitettäessä vallitseeko jostain asiasta mahdollisesti konsensus". Tämän mielipidetiedustelun mukaan sellaista ei ole. --Otrfan (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 13.29 (EEST)

Suuri, jos ei suurin osa juoniselostuksista on kopioitu jostain, käännetty olemattomalla kielitaidolla, virheellisiä tai muuten hirveää kuraa, ja saisi poistaa mallineen mukana. Niiden korjaaminen nimittäin on erittäin aikaavievää ja vaatii periaatteessa kyseisen tuotoksen lukemisen/katselun. Enwikin selostukset ovat myös usein virheellisiä, joten niiden tarkkakaan kääntäminen ei tilannetta paranna. --J (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 13.07 (EEST)

Totta. Mielestäni muutaman rivin tiivistelmä riittää, siihen ei paljon virheitä mahdu. --Abc10 (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 13.16 (EEST)

Ja tuore esimerkki aiheesta: Noidan oppipoika (elokuva).--J (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 15.43 (EEST)

Tokihan jossain, kuten esim. Kymmenen pientä neekeripoikaa, seikkaperäinenkin kuvaus on paikallaan, mutta noin yleisesti juonta kai olisi syytä käsitellä tarpeellisessa määrin. Mutta esitä nyt sitten tämä argumennti jollekin vaikkapa 10-vuotiaalle muokkaajalle, joka onnessaan kirjoittaa pitkää juoniselostusta mielianimaatiostaan. Mutta mikään videokotelon takakansityylinen "teaser" (?) eli alkuasetelman kuvaushan edes ei ole juonikuvaus, eikä sellaisia pitäisi olla ollenkaan.--Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 15.52 (EEST)

Kantani perustuu siihen että tv/elokuva-artikkelit kait ovat eniten luettujen kärkijoukossa ja kun ne suurelta osin sisältävät noita "10-vuotiaiden" sepustuksia, niin ne aika tehokkaasti vievät uskottavuutta koko projektilta.--J (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 16.12 (EEST)

Tarkennuksena siis: "tarpeellisessa määrin" = "usein vähän tai vain lyhyesti".--Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 16.28 (EEST)

Valitettavasti monesti lyhyyskään ei auta, esim.: Simpsonit (18. tuotantokausi). Kyllä noidenkin lukeminen saa aikaan melkoisen aivokivun. --J (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 16.51 (EEST)

Voisiko joku täsmentää, mistä on kyse? Mielipidetiedustelun peruteella ei käsittääkseni voi mennä muuttamaan olemassa olevia käytäntöjä. Ja jos tämä on virallinen poisto/säilytysäänestys, se pitää kertoa heti otsikossa. Nyt tämä haiskahtaa siltä, että tätä mielipidetiedustelua tullaan käyttämään lyöntiaseena joko puolesta tai vastaan.--Nedergard (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 14.54 (EEST)

Jos asiasta olisi tullut konsensus, niin käytäntöjäkin olisi voitu muuttaa. Tosin tässä tapauksessa kyseessä on käytösohje (johon on jostain syystä laitettu ehdotusmalline vähän oudosti). Tällainenkin äänestys on tosin ollut Wikipedia:Poistettavat sivut/Juonipaljastus + useampia keskusteluja, joissa malline on päätetty säilyttää. Jonkun olisi tehtävä kunnon äänestys aiheesta, sillä tämän mielipidetiedustelun perusteella ei voida tehdä yhtään mitään. --Otrfan (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 15.10 (EEST)

Kyllähän tämän perusteella voi jo alkaa poistaa mallineita niistä: "Juoni - varoitus, tämä kohta sisältää juonipaljastuksia" -otsikoiden alta. -tKahkonen ☺ 12. heinäkuuta 2012 kello 19.30 (EEST)

Se olisi ehkä tämän mielipidetiedustelun mukaista (ainakin, jos joku olisi muistanut laittaa sen vaihtoehdon, ettei mitään muuteta), mutta vastoin käytösohjetta Wikipedia:Juonipaljastukset. Uskaltaako joku muuttaa käytösohjetta tämän perusteella? Minä en, mutta toki muutenkin olen ylläpitäjänä tälläistä vähän arempaa, ristiriitoja välttelevää sorttia :) --Otrfan (keskustelu) 12. heinäkuuta 2012 kello 19.48 (EEST)

Voisin jopa väittää, että vaihtoehdot "vastustan" sisältävät tuon että mitään ei muuteta. Väitänkin. Sikäli käytösohjetta voisi tämän perusteella muuttaa jo nyt. Mutta ei sen muutoksen tarvitse jatkokeskustelua tai -äänestystä estää, kunhan toimii väliaikaisratkaisuna. -tKahkonen ☺ 12. heinäkuuta 2012 kello 20.41 (EEST)

Jaa mitenkäs päädyit tuohon päätelmään? Enemmistö kannattaa sekä mallineen poistoa kokonaan että sen poistoa juoniosioista. Vaihtoehdot ovat toisensa poissulkevia - kumpaakin ei voi tehdä samanaikaisesti. Ja lisäksi mallineen poistoa kokonaan kannatetaan enemmän kuin pelkkää mallineen poistoa juoniosiosta...--Nedergard (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 11.05 (EEST)

Siten päädyin, että minusta "pois otsikon juoni alta" sisältyy vaihtoehtoon "pois kaikista kohdista". En ymmärrä ajatuskulkua "haluan ne kaikki pois mutta jos on mahdollista että ne jäävät osittain niiin jääköön sitten mieluummin kaikki" mutta ehkä niinkin voi sitten olla. Järjestetään sitten vaikka sellainen selvä äänestys. -tKahkonen ☺ 13. heinäkuuta 2012 kello 13.44 (EEST)

Kappas, vaihtoehdon 1 voi tulkita kahdella tavalla: 1) malline poistetaan kokonaan (=mallinesivu poistetan) tai 2) malline poistetaan artikkeleista... (mikä puolestaan on vaihtoehto 2...). Jos jotain käytäntöä/käytösohjetta halutaan muuttaa, se pitäisi ilmaista selkeästi. Tyyliin "tämä on vanha (de facto) käytäntö", ehdotan uudeksi "tätä". Äänestä kyllä tai ei. Piste. Ei tällaisia monivalintapseudomielipidetiedusteluja, jonka seurauksena pitää kuitenkin lopuksi järjestää äänestys, jotta käyttäjien todellinen mielipide tulisi tietoon.--Nedergard (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 17.16 (EEST)

Mielipidetiedustelun idea on nimenomaan se, että sen aikana selviää millainen äänestys kannattaa järjestää vai tarvitaanko sitä lainkaan. En kyllä ymmärrä millä tavalla voit tulkita vaihtoehdon 1 kahdella tavalla. Jos juonipaljastusmallineet poistetaan kokonaan, poistetaan mallineet artikkeleista ja myös malline tarpeettomana. Nyt tosin näyttää siltä, että poistoäänestyksessä vaadittavaan 70% konsensukseen ei ole riittävää kannatusta, mutta tämän varmistamiseksi voisi nyt järjestää virallisen poistoäänestyksen. Se mikä tämän mielipidetiedustelun aikana on selvinnyt, on että yleinen mielipide on muuttunut siihen suuntaan, että mallineita pidetään turhina ainakin "juoni"-otsikon alla, josta niitä voi poistaa jo tämän mielipidetiedustelun perusteella. --Jisis (keskustelu) 24. heinäkuuta 2012 kello 18.52 (EEST)

Täsmennyssivujen interwikit

Pyytäisin yhteisön kommenttia liittyen tähän keskusteluun koskien kielilinkkejä täsmennyssivuilla. Pähkinänkuoressa: onko täsmennyssivun Piste oikea kielilinkki en:Piste (disambiguation) vai en:Point? Mielestäni ensimmäinen vaihtoehto on tässä tapauksessa oikein, sillä hakusanalla Piste on monia eri merkityksiä eikä englannin kielen Point ole mitenkään erityisasemassa näistä mahdollisista merkityksistä. Meillä voisi olla myös erillinen täsmennyssivu Point, jolle oikea interwiki olisi ilman muuta en:Point. Asiasta on keskusteltu aiemmin aikankin täällä: Keskustelu Wikipediasta:Täsmennyssivu#Täsmennyssivujen kielilinkit. Joissakin tapauksissa hyväksyisin merkitykseen pohjautuvan kielilinkityksen, esim Vihreä puolue on esimerkki täsmennyssivusta, jossa merkitykseen, ei hakusanan kirjoitusasuun perustuvat kielilinkit ovat OK. Miten on? --Alcedoatthis 15. heinäkuuta 2012 kello 07.03 (EEST)

Edellinen keskustelu aiheesta:[3] --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 07.11 (EEST)

Muistelinkin, että tästä oli ollut äskettäin puhetta jossain. Onko tuo tulkittava konsensukseksi? (Eli: oikea interwiki on en:Piste (disambiguation).) --Alcedoatthis 15. heinäkuuta 2012 kello 09.02 (EEST)

Noin lyhyt keskustelu, jossa ehkä yksi kommentti puolsi kyseistä hyvin erikoista linkitysideaa, tuskin on konsensus. Mielestäni ajatus linkittää kirjoitusasultaan samankaltaisille sanoille on edelleen täysin tolkuton ja hyödytön eikä missään linjassa täällä vakiintuneen linkitystavan kanssa, jossa pyritään linkittämään sille vieraan kielen hakusanalle, jonka merkitys on mahdollisimman lähellä täkäläisen hakusanan merkitystä, täysin riippumatta kirjoitusasusta. Monet täsmennyssivujen iw-linkittämisessä esiintyvät ongelmat, kuten mahdollinen vastinsanan monikäsitteisyys ja epätarkkuus, esiintyvät muidenkin sivujen kohdalla - eri kielissä ei yksinkertaisesti ole ihan yksi yhteen toisiaan vastaavia sanoja. Jos ongelmien katsotaan täsmennyssivujen tapauksessa jostain syystä olevan erityisen suuria, niin sitten pitää ehkä jättää linkit kokonaan pois. Täysin epälooginen linkitystapa ei ole vaihtoehto. --ML (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 21.23 (EEST)

Loogisuus ei toimi argumenttina, sillä mikä on loogista yhdelle, on epäloogista toiselle. Millä perusteella sanan Piste ensisijainen merkitys on juuri geometrian käsite eikä esim. välimerkki? En-wikissä on myös en:Full stop (disambiguation), ja toisaalta sanalla Point on paljon sellaisia merkityksiä englannin kielessä, joita suomen kielessä ei ole sanalla Piste. Täsmennyssivujen koko idea on esitellä eri merkityksiä samalle hakusanalle ja siinä mielessä täsmennyssivut poikkeavat olennaisella tavalla artikkelisivuista. Silloin myös interwikilinkityksen täsmennyssivuilla (ei artikkelisivuilla) tulisi perustua kirjoitusasuun, ei merkitykseen. --Alcedoatthis 16. heinäkuuta 2012 kello 00.42 (EEST)

Ehkä tämä "ongelma" pitääkin ratkaista sillä tavalla, että luodaan täsmennyssivu Point, jolloin on ilmiselvää, että sille oikea interwiki on en:Point. Ja ei, sivun luominen ei ole pointtausta. --Alcedoatthis 16. heinäkuuta 2012 kello 00.54 (EEST)

Kai nuo on parempi ainakin jossain määrin pyrkiä ratkaisemaan hiukan tapauskohtaisesti, eli kumpi sekoittaa enemmän/vähemmän.--Urjanhai (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 01.08 (EEST)

Ainoa järkevä linkitystapa lienee linkittää sanan ensisijaisen merkityksen vastineelle. Esim. piste(täsmennys) linkkaa tällöin hakusanaan point(disamb..). On myös selvää että nimet kuten Johnson linkitetään ihan sille samalle nimelle, kuten tehdään muissakin artikkeleissa. Oleellista on merkitys, ei sanan kirjoitusasu. --ML (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 21.47 (EEST)

Täsmennyssivu on yleensä olemassa juuri siksi, että samalla sanalla (kirjoitusasulla) on useita merkityksiä eikä niistä mikään ole välttämättä erityisemmin "ensisijainen". Koko täsmennyssivun idea on kertoa, mitä tiettyyn kirjoitusasuun (esim. piste) liittyviä erimerkityksisiä artikkeleita kyseisestä wikistä löytyy, joten sen linkittäminen muunkielisen wikin kokonaan erinimiseen sivuun, jolla on kokonaan asiaan liittymättömiä merkityksiä, on lievästi sanottuna eriskummallinen idea. --Jmk (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 22.13 (EEST)

Olen tässä koko ajan yrittänyt kertoa, että linkin pitää osoittaa täsmennyssivuun, jossa on mahdollisimman paljon samoja merkityksiä. Jotkut muut haluavat, että ne osoittaisivat sivuun, jonka otsikolla on sama kirjoitusasu, vaikka merkitykset olisivat täysin toisia. --ML (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 22.20 (EEST)

Miksi täsmennyssivulta, jonka merkityskokoelmalle ei löydy vastinetta muunkielisistä wikeistä, pitäisi yleensäkään olla iw-linkit kyseisiin muunkielisiin wikeihin? --Jmk (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 22.26 (EEST)

Sellaisilta ei pidäkään. Tässä voi toimia ihan johdonmukaisesti samoin kuin muidenkin artikkelien kohdalla. Jos artikkelin aiheelle ei löydy vastinetta muualta, niin ei tehdä wikilinkkiä. Jos taas löytyy _riittävän_ läheinen vastine, niin iw-linkki voidaan lisätä. Muidenkaan kuin täsmennyssivujen kohdalla muunkielinen artikkeli ei aina käsittele täysin samaa aihetta. Se ei ole syy linkittää lähimmän merkityksen sijaan sivulle, jolla on sama kirjoitusasu. --ML (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 22.35 (EEST)

Artikkelit ja täsmennyssivut ovat sikäli erilaisia, että artikkeli käsittelee tiettyä aihetta (jolle useinkin on varsin läheinen vastine muissa wikeissä), kun taas täsmennyssivu jo lähtökohtaisesti ja määritelmänomaisesti käsittelee tiettyä kirjoitusasua. Tai toisin sanoen: täsmennyssivun aihe on juurikin se tietty kirjoitusasu. --Jmk (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 22.57 (EEST)

Ohjeen mukaisesti: Jos samalla nimellä on useita eri merkityksiä, on tavallisesti syytä tehdä täsmennyssivu (oma lihavointi). Eli linkitetään sama kirjoitusasu (erilaiset tarkkeet voitaneen tässä jättää huomiotta) eikä merkitys, koska merkityksiä on useita (siksi myös täsmennyssivu). Jos ruvetaan kääntämään jotain yksittäistä merkitystä, niin mitä tapahtuu täsmennyssivuille Musta (täsmennyssivu), Black ja Schwarz, joilla kaikilla on kielilinkkejä ja joiden ensisijainen merkitys on musta. Millä muulla tavalla kuin kirjoitusasun perusteella nämä voisi linkittää?--Nedergard (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 15.07 (EEST)

Joo, näin kai se on. Monimutkaiset käsitteet kuten Demokraattinen puolue ehkä voivat olla eri asia. Ja esim. "Demokraattinen puoluehan" onkin nimi, vaikka se käännettäisiinkin.--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 15.18 (EEST)

Hohhoijaa. Musta (täsmennyssivu) on malliesimerkki sivusta, jossa tämä on tehty väärin eli nettislangissa "fail". Kukaan hakusana "mustaa" hakeva ei varmaan hae kirjainyhdistelmän "musta" merkitystä saksan kielessä. Tämä linkitystapa ei myöskään ole missään linjassa normaalin, kaikissa muissa artikkeleissa käytettävän linkitystavan kanssa. Luonnollinen tapa olisi juurikin linkittää blackiin ja Schwarziin aivan kuten tehdään kaikkialla muuallakin, kunhan vain artikkelin nimessä ei ole sanaa "täsmennyssivu", mikä ilmeisesti aiheuttaa linkitystavan muuttamisen sekä täysin epäloogiseksi että varmasti sellaiseksi, ettei siitä ole kenellekään mitään hyötyä. --ML (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 21.20 (EEST)

Hohhoijaa ja fail sinnekin. Jos sanalla on suomenkielessä monta merkitystä, niin ei sitä voi lähteä interwikittämään yhden merkityksen perusteella jossain satunnaisessa toisessa kielessä. En ymmärrä miksi tästä pitää edes väitellä. --Otrfan (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 21.39 (EEST)

Olen täsmennyssivujen kielilinkittämisestä samaa mieltä kuin Otrfan ja yhdyn myös siihen, mitä Jmk ylempänä sanoo täsmennyssivujen erosta artikkeleihin nähden. Tuntuisi varsin omituiselta linkittää esimerkiksi sivu Omena (täsmennyssivu) englanninkielisen Wikipedian sivuun Apple (disambiguation), vaikka yksi omena-sanan englanninkielisistä vastineista siellä mainitaankin. Jos joku haluaa etsiä tietoa siitä, mitkä sanat vastaavat sanoja ”omena” tai ”musta” muissa kielissä, kyseistä tarkoitusta palvelee paremmin Wikisanakirja. –Ejs-80 19. heinäkuuta 2012 kello 11.40 (EEST)

Samantapainen esimerkki on Pinta. Jos vastinetta haettaisiin yleiskielen pinta-sanan käännösten perusteella, tulisiko vastineeksi en-wikistä ehkä joku täsmennyssivuista en:Surface (disambiguation), en:Level tai en:Plane? Näiltä löytyykin sellaisia tosi läheisesti pintoihin liittyviä asioita kuin Levélin kylä (Unkari) ja Plane-joki (Saksa). --Jmk (keskustelu) 20. heinäkuuta 2012 kello 07.45 (EEST)

Nuo "musta"-sanan sisältävät käsitteet ovat monet ehkä muissakin kielissä esiintyviä (juuri samaan tapaan kuin tuo "demokraattinen puolue") - paitsi että näköjään ainakaan en-wikissä niitä ei esiinny. Eli ei se black näköjään tuo siihen silloin mitään lisäarvoa. Mutta demokraattinen puolue taas tuo. Eli sen mukaan, empiirisesti. --Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 22.22 (EEST)

Luokittelukäytännöt jatkuvasti muuttuvien urheilujoukkueiden kohdalla - hetkellisesti toimivat luokitukset pois

Miksi ihmeessä urheilijoita luokitellaan järjestellään jatkuvasti muuttuvien urheilujoukkueiden alle? Nämä luokat ovat alvariinsa poskellaan ja niiden säätäminen on loputon suo. Tarkoitan tällaisia esimerkiksi:

• Malline:Helsingin IFK:n pelaajat
• Suomen jääkiekkomaajoukkue#Nykyinen joukkue ("nykyinen joukkue" pitää kutinsa yksittäisten kisojen ajan)
• EDIT Luokka:NHL-pelaajat seuroittain (käsittääkseni luokitellaan juuri nyt seurassa pelaavia)
• EDIT Luokka:Hyvinkään Tahko (käsittääkseni luokitellaan myös juuri nyt seurassa pelaavia, jotka eivät ole sen kummempia "pelaajalegendoja")

Sopivina sen sijaan pidän jossakin seurassa pitkään ja menestyksellisesti urheilleiden listaamista seuran artikkeliin tai luetteloja joukkueista joissakin kisoissa (esim. Suomen joukkue jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa 2011).

Ehdotan ensin mainittujen "vanhentuvien" luokitusten poistoa kokonaan Wikipediasta, joista jo etukäteen tiedetään, että luokitus tällainen tiedon jäsentely ei päde kuin hetken kirjoittamisen jälkeen. Tilastonikkareille kyllä löytyy muita paikkoja, missä säädellä jatkuvasti urheilutilastojaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 20.00 (EEST)

Mitä noilla mainitsemillasi esimerkeillä on tekemistä luokituksen kanssa? --Lax (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 20.04 (EEST)

En tarkoittanut WP-teknistä luokkaa ja luokitusta, vaan yleiskielen luokittelua - erilaista lajittelemista ja tiedon järjestelyä ja jäsentelyä. Yksittäinen varsinainen WP-tekninen "vanhentuva" luokkakin löytyi, lisäsin sen esimerkkeihin. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 20.08 (EEST)

Jos tämän kaltaisia luokkia on, ne pitäisi poistaa ehdottomasti. Tästä käytiin keskustelua joskus vuosia sitten, kun Wikiprojekti Urheilu perustettiin, ja silloin päädyttiin, ettei luokka-systeemiä käytetä urheilijan sen hetkisen seuran esittämiseen. Artikkeli- tai mallinenimiavaruuksista en ole niin jyrkkä, niiden suhteen voisi kerätä kasaan hyviä ja huonoja puolia. --Jannex (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 22.40 (EEST)

Jaa, näköjään iän myötä alkaa muisti pettää. Aikaisemmin on siis sovittu vain, että luokkia ei käytetä pelajan entisten seurojen luettelointiin. Tämä johtaa nykyaikana helposti siihen, että joukkueurheilija-artikkeleissa olisi 10-20 joukkueluokkaa rumasti rivissä. Minun puolestani voidaan laajentaa kieltoa myös niin, että nykyistäkään seuraa ei listata luokalla. --Jannex (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 23.00 (EEST)

Sinänsä ei mitään katastrofaalista menetettäisi, vaikka tällaiset luokat (nimenomaan Wikipedian luokat) poistettaisiin, mutta noita jääkiekkoilijoita päivitettäessä ne ovat osoittautuneet välillä hyödyllisiksi. Luokista löytää helposti pelaajia, jotka eivät enää pelaakaan kyseisessä seurassa. --PtG (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 23.05 (EEST)

Minä en ymmärrä, miksi toimivia mallineita tms. järjestelyjä pitäisi poistaa. Toki urheilujoukkueet muuttuvat usein, mutta eivät niin paljoa, että niitä ei saisi päivitettyä ajan tasalle. Pesäpallopuolella pelaajia on listattu joukkueen sivulle mallineella (esim. Malline:Hyvinkään Tahko kokoonpano, navigointimallineita tai miten niitä haluaa kutsua ei siis pelaajista ole), eikä niitä ole omana listanaan. Mielestäni mallineet ovat käteviä. Navigointimallineita on kyllä hankalahko päivittää, mutta ajantasaisia pelaajalistoja pitää artikkeleista löytyä ja jos ne on tehty mallineella, miksei. Kyllä sellaisen jäsentelyn pitäisi mielestäni kelvata.

Pelaajaluokkia ymmärrän, jos ne koskevat senhetkisiä pelaajia. Mielestäni ei ole ideaa tehdä esim. luokkaa Helsingin IFK:n entiset pelaajat, Helsingin IFK:n pelaajat (tai joukkue) on sen sijaan mielestäni ymmärrettävä. Itse olen Tahkon osalta ratkaissut asian tekemällä yhden luokan (Luokka:Hyvinkään Tahko), johon laitan joukkueen pelaajat (ei entisiä, ellei ole jollain tavalla merkittävä tyyliin seuralegenda) sekä muita artikkeleja, tällä hetkellä seuran artikkelin lisäksi stadion on luokassa. Tällaista luokittelua pidän selkeänä ja hyväksyttävänä. Entisiä pelaajia ei mielestäni pidä luokitella poislukien juuri erityistapaukset kuten mainitsemani legendat, silloinhan luokista tulee hillittömän kokoisia ja epäkäytännöllisiä ja samaten artikkelien luokkalistoista. En-WP näyttää hienoa esimerkkiä tässä. Eli itse pidän pelaajien listausta yksinkertaisena ja selkeänä vaihtoehtona, mutta luokkien epäkäytännöllisyyttä pitää välttää.

Toki käytännöt pitäisi ehdottomasti saada tehtyä, ainakaan itse en ole vielä minkäänlaiseen ohjeistukseen törmännyt. Oma ehdotukseni voisi jotakuinkin kieltää pelaajien (yms.) jäsentelyn muihin kuin nykyisen seuran luokkaan, elleivät he ole erityisen merkittäviä muuallakin. Navigaatiomallineet ovat kaksipiippuinen juttu, enkä halua ottaa niihin enempää kantaa. Ehdottomasti kuitenkin olen luokkien (joukkueen pelaajat yms.) totaalikieltämistä vastaan. Ne ovat usein hyödyllisiä. Kirjakas (keskustelu) 18. heinäkuuta 2012 kello 16.05 (EEST)

Nykypelaajien luokittelu suoraan Hyvinkään Tahko -luokkaan on turhaa. Pelaajien artikkeleissa on linkki Tahkoon ja Tahko-artikkelissa on lista nykypelaajista (ellei sitäkin mennä poistamaan, kuten ehkä alkuperäisehdotuksen ideana oli, mutta sen poistamista en kannata). Koska Tahko on ainoa pesisjoukkue, jonka kohdalla noin on tehty, muokkaan rohkeasti ja kasvatan muokkauslaskurini lukemaa poistamalla tuon luokituksen. Tai on siellä lisäksi vielä Rauman Lukko, jolla on väliluokka Rauman Lukon pelaajat, mikä tuokin tähän hommaan hupaisan vivahteen, kun Lukko on pesäpalloluokassa ja Lukon pelaajissa on (pelkästään?) jääkiekkoilijoita... --Lax (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 18.57 (EEST)

Olen tuosta eri mieltä. Käytäntö sanoo: "Luokittelun tarkoituksena on jaotella Wikipedian sisältö järkeviin kokonaisuuksiin ja helpottaa lukijaa löytämään muita samaan aihepiiriin kuuluvia artikkeleita." sekä: "Luokkia tulee luoda vain tarpeeseen, jos useampi artikkeli kuuluu selvästi samaan ryhmään." Mielestäni jaottelu järkeviin kokonaisuuksiin toteutuu tekemällä luokka seuran pelaajista eikä mielestäni pelkkä linkki riitä. Artikkeleissahan on vaikka kuinka paljon linkkejä, eikä se mielestäni riitä selkeää yhtenäisyyttä osoittamaan. Tätä vartenhan luokat ovat.

"Koska Tahko on ainoa pesisjoukkue, jonka kohdalla noin on tehty--" Kelpaako perusteluksi se, että muilla ei ole tehty niin, sillä eihän se osoita, että tuo olisi väärin? Luokkien olemattomuus johtunee pääasiassa pelaaja-artikkelien vähäisyydestä. Meitä pesäpallomuokkaajia ei paljoa ole, ja itse olen toki halunnut oman seurani artikkelit tehdä ensin.

Itse pidän nykypelaajien luokittelua seuran luokkaan selkeänä tapana eikä se mielestäni ole edes käytäntöjen vastaista. Mitä varten luokat sitten ovat, jos niillä ei pidä yhdistää samanlaisia artikkeleja? Miten urheilijat pitäisi luokitella? Kirjakas (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 21.45 (EEST)

Kyse on nyt _hetkellisistä_ luokituksista ja ryhmittelyistä - sellaisista jotka eivät päde kuin pienen aikaa ja joiden tiedetään jokirjoittaessa kohta vanhentuvan. Asiasta ei näy olevan ainakaan kirjattua käytäntöä suuntaan eikä toiseen, joten siksi tästä keskustellaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 22.09 (EEST)

"Luokittelun tarkoituksena on jaotella Wikipedian sisältö järkeviin kokonaisuuksiin ja helpottaa lukijaa löytämään muita samaan aihepiiriin kuuluvia artikkeleita." ja "Artikkeleissahan on vaikka kuinka paljon linkkejä, eikä se mielestäni riitä selkeää yhtenäisyyttä osoittamaan.": Tahko-artikkelissa pelaajalista on yhtenäinen nippu, joten muut linkit tekstissä sun muualla eivät selkeää kokonaisuutta sotke, kun taas luokassa pelaaja-artikkelit katoaisivat muiden aihepiiriin kuuluvien artikkelien sekaan ja varsinkin päin vastoin, eli luokassa olevat muut mielenkiintoiset artikkelit katoaisivat pelaajanimien sekaan; vaikka tämänhetkinen tilanne Tahko-luokassa onkin se, ettei siinä ole montaakaan artikkelia, niin yleiseltä kannalta tämä on olennaisimpia pointteja. Tahko-artikkeli siinä olevine pelaajalistoineen ja Tahko-luokka ovat vain yhden klikkauksen päässä toisistaan, joten tiedonhakua nykypelaajien osalta ei pahemmin vaikeuteta, vaikkei nimilistaa toisinnettaisikaan luokassa. Jos taas halutaan mennä muihin kuin nykyisessä joukkueessa pelaaviin pelaajiin (joille luokan luominen ei ole saanut juuri minkäänmoista kannatusta, ja hyvä niin), lienee paras informaatiomuoto luettelo tähän tyyliin. Lax (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 22.11 (EEST)

"--sellaisista jotka eivät päde kuin pienen aikaa ja joiden tiedetään jokirjoittaessa kohta vanhentuvan" Urheilijoiden sopimuksia tehdään yleensä sarjatauoilla eli puolesta vuodesta neljännekseen pituisella ajanjaksolla. Urheilija-artikkelissa seuraluokan muuttaminen ei paljoa mielestäni vaadi. Päivitetäänhän tekstiinkin seurat sekä lopettamiset. Lisäksi monissa artikkeleissa listataan mallineisiin useammin päivittyviä faktoja, kuten pisteitä, kilpailuja uralla jne. Toki luokittelu on eri asia kuin tiedon lisääminen artikkeliin, mutta samalla vaivalla se pysyy ajan tasalla. Erilaisia luetteloita (luettelo NHL-pelaajista seuroittain tms.) on mielestäni paljon hankalampi päivittää. En tykkää myöskään navigointimallineista, itse en sellaisia tekisi, koska niiden päivittäminen vaatii mielestäni enemmän vaivaa kuin luokan muuttaminen pelaajan sivuun samalla kun muutoksen kirjoittaa itse artikkeliin. Pahoittelen, jos ymmärsin pointtisi väärin. Omasta mielestäni ajan tasalla olevien luokkien olemassaolo on vain plussaa, ja kysymys on tiedon pitämisestä oikeana.

Olen puhunut pesäpalloesimerkeistä, koska kirjoittelen niitä itse. Huomionarvoista on se, että pesäpallo on selkeästi erilainen laji kuin vaikkapa jääkiekko. Seurasiirtoja ja vastaavia tulee paljon vähemmän kuin mainitsemassani jääkiekossa - pelaajiakin on paljon vähemmän - ja tiedot pysyvät paremmin ajan tasalla. Mielestäni luokkien totaalikieltäminen ei toimisi, sillä eri urheilulajit ovat selkeästi erilaisia. Osassa muutoksia tapahtuu paljon ja päivittäminen on hankalampaa kuin muissa.

Luokan selkeys on hyvä pointti, vaikka olenkin eri mieltä siitä, että noin 20 urheilijaa muuttaa luokkaa oleellisesti epäselvemmäksi. Toki eri lajeissa on eri tilanne. Luokkien nimeäminen seuran pelaajien mukaan (Helsingin IFK:n pelaajat) voisi olla yksi vaihtoehto, vaikka itse laittaisinkin pelaajat mieluummin seuran luokkaan. (Tosiaan runsasartikkelisen luokan selkeys on vain mielipidekysymys, enkä itse pidä mainitsemani tapaista luokkaa epäselvänä. Omasta mielestäni esimerkiksi Luokka:Suunnistajat on kamalan epäselvä. Laittaisin mieluummin kaikki suunnistajat samaan luokkaan kunnes artikkeleja tulee selvästi lisää. Suomalaiset voisi toki omassa luokassaan säilyttää.) Kirjakas (keskustelu) 20. heinäkuuta 2012 kello 13.37 (EEST)

Oliskohan nämä kunkin seuran pelaajaporukan listaamiset syytä poistaa kokonaan? Miksi tällaisten jatkuvasti muuttuvien kokoonpanojen listaaminen olisi Wikipedian homma ollenkaan? Pysyviä ja paremmin perusteltuja ovat varmaankin vain maajoukkueiden kokoonpanot joissakin arvokisoissa.

Mitenköhän näitä hoidetaankaan muissa Wikipedioissa? --Aulis Eskola (keskustelu) 23. heinäkuuta 2012 kello 18.20 (EEST)

Puhutaanko nyt kokoonpanoista vai joukkueen jäsenistä? Kokoonpanothan muuttuvat koko ajan, niiden alituinen päivittäminen on mielestäni hölmöä. Lista joukkueen jäsenistä on mielestäni täysin ymmärrettävä, kuten luokkakin.

En-WP:ta olen paljon käyttänyt jalkapallossa, ja siellä on tapana listata maajoukkueen sivulle nykyinen kokoonpano sekä viimeisimmät nostot (recent callups). En pidä sitä toimivana tapana ainakaan Suomen WP:ssä johtuen pienemmästä käyttäjämäärästä. (Nopealla selaamisella en-WP:ssa on useassa lajissa current squad listattuna, päivitysväli vaihtelee, mutta tuoreimmat nostot on listattu vain jalkapallossa.) Saksan WP:ssa on listattu edellinen joukkue (esim. jalkapallossa EM-kisat) sekä lisäksi 12 kuukauden aikana kutsuttuna olleet. Seurajoukkueilta löytyy yleisesti seuran sivulta joukkue.

Toistan nyt itseäni, mutta mielestäni joukkueen jäsenten listaaminen on oleellista ja täten pitäisi löytyä Wikipediasta. Urheilijoiden artikkeleissakin mainitaan joukkueet tai seurat, miksei joukkueartikkeleissa voisi mainita pelaajia? Samaten luokittelu mielestäni selkeyttää, kuten tarkoitus on. Wiki kuitenkin listaa runsaasti useammin päivittyviä tietoja kuin joukkueen urheilijat. Lisäksi esimerkiksi kansanedustajat on luokiteltu luokkaan nykyiset kansanedustajat sekä myös puolueittain. Miksi urheilijoille ei voisi tehdä samaa? Kirjakas (keskustelu) 23. heinäkuuta 2012 kello 18.51 (EEST)

Useimmitenhan nuo joukkuelistausten päivitykset ulkomaalaisten seurojen osalta taidetaan ottaa muista wikeistä... ;) Joukkueen pelaajien listaukset artikkeleissa sekä pelaajien luokitus seuran mukaan vastaavat osittain samaan tarpeeseen eli siirtymiseen mielenkiintoisesta artikkelista toiseen saman aihepiirin artikkeliin. Missään tapauksessa ei siis molempia pidä poistaa. Artikkelissa tietoa voidaan kuitenkin esittää hallitummin eikä pelkkänä nimen mukaan aakkostettuna listana, joten artikkeliin sisältyvä lista on parempi ratkaisu kuin luokka. Huomasin äsken muuten luokan Luokka:Lawrence Kasdanin käsikirjoittamat elokuvat ja pysähdyin vertailemaan sitä tiedonhakumielessä tähän tapahtumaan. Yhtä lailla senkin sisältämät tiedot löytyisivät paremmin (eli myös ilman omaa artikkelia jääneet elokuvat sisältäen) Lawrence Kasdan -artikkelista, eli aika hyödyttömänä tuollaisiakin luokkia pidän. Ainoa ero on tuo tietojen muuttuvuus, jota en millään pysty pitämään määräävimpänä tekijänä tässä asiassa. Ylipäätään pelaajat ovat urheilujoukkueelle sangen olennainen asia, siis paljon oleellisempi kuin joukkueen pysyvät yksityiskohdat, joten pelaajien on syytä näkyä myös joukkueartikkeleissa, eikä pelkästään menneiden pelaajien vaan myös nykyisten, sillä eihän Wikipedia nykyhetkestä pyri muissakaan aiheissa irtautumaan. --Lax (keskustelu) 24. heinäkuuta 2012 kello 15.28 (EEST)

Musiikkikappaleiden nimet

Onko tälläinen suomenkielisten kappaleiden merkintätapa mielekäs: "Tään Shown Jatkuvan Tahdo En", eli siis isojen alkukirjainten käyttö? --80.186.117.165 27. heinäkuuta 2012 kello 17.44 (EEST)

Ei ole. Kirjoitetaan kappaleiden nimet suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan. Pienet alkukirjaimet siis kappaleiden nimiin. --Stryn (keskustelu) 27. heinäkuuta 2012 kello 17.55 (EEST)

FREMO vai Fremo

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta).--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2012 kello 12.38 (EEST)

Saksalainen yhdistyksen "Freundeskreises Europäischer Modellbahner – FREMO e. V." käyttämä nimi FREMO on suomenkielisessä Wikipediassa kirjoitettu muotoon Fremo (vain iso alkukirjain). Ihmetelen syytä moiseen?

Yhdistys itse käyttää muotoa FREMO (FREMO e.V), yhdistyksen www-sivuilla: http://www.fremo-net.eu/ ja yhdistyksen lehden: http://www.fremo-net.eu/122.html artikkeleissa se esiintyy aina muodossa FREMO, yhdistyksen suomalaisjäsenet ovat nimenneet ryhmänsä FREMO-FIN ja käyttävät pääsääntöisesti emo-yhdistyksestä muotoa FREMO. Saksalaisella Wikipedia-sivulla kirjoitusasu on FREMO: http://de.wikipedia.org/wiki/FREMO Sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohje:Artikkelin_nimi sanotaan: "-- Lyhenteet ovat yleisimmän kirjoitusasunsa mukaisesti, vaikkakin lyhenteiden käyttöä artikkelien nimissä tulisi välttää. Wikipedian artikkelien nimissä isot ja pienet kirjaimet ovat merkitseviä. Isojen ja pienten kirjainten käyttö pätee myös luokkien nimiin. --"

Miksi siis FREMO on suomenkielisessä Wikipediassa Fremo? Ja juu -- ei ole juurikaan (ainakaan positiivisia) kokemusta aiheesta Wikipedian muokkaus! Dm5 (keskustelu) 31. heinäkuuta 2012 kello 12.04 (EEST)

Compuline

Onko jollekulle selvinnyt, mikä oikein on miehiään tämä Compuline-sivusto, jota on näköjään käytetty lähteenä 53:ssa artikkelissa? Compuline itse sanoo olevansa "korkean teknologian ohjelmistoalan yritys, joka ohjelmistokehityksen lisäksi tarjoaa korkealaatuisia asiantuntijapalveluja ja koulutusta". Lähteeksi merkityt sivut vaikuttavat kuuluvan jonkinlaiseen Suomi-tietokokoelmaan, jonka etusivu on ilmeisesti tämä. En saanut selkoa kuka ja miten nuo tiedot on koonnut, copyrightiksi on merkitty "Kouvolan Tietopalvelut 1998 DataJet 1991-98". Kyseessä ei kuitenkaan ole yleisesti tunnettu kustantaja. Miten luotettavana tällaista lähdettä tulisi pitää? --Jmk (keskustelu) 1. elokuuta 2012 kello 12.14 (EEST)

Olen törmännyt tähän muistaakseni joskus ennenkin ja poistanut lähteenä. Kotisivu, ei kelpaa lähteeksi. –Makele-90 (keskustelu) 1. elokuuta 2012 kello 20.22 (EEST)

Tämä on varmaan "varsinainen" etusivu: http://www.compuline.fi/hypermedia.htm - Tuon perusteella joku 90-luvulla julkaistun hypermediatuotteen mainossivusto. --Harriv (keskustelu) 1. elokuuta 2012 kello 20.46 (EEST)

Jostain kirjaston hyllyn pohjalta voisi löytyä? --Harriv (keskustelu) 1. elokuuta 2012 kello 22.14 (EEST)

En löytänyt ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haulla enkä Suomen kirjastojen Frank-monihaulla. – Sinänsä julkaisumuoto ei ole ongelma, yhtä hyvinhän tietokokoelma voidaan painaa paperille kuin julkaista CD:llä (vrt. vaikka jonkun Britannican tms. tietosanakirjan CD-versio), mutta tämä "Suomi 9000 hypertekstitiedosto" on sen verran epämääräinen tapaus, että mahtaneeko täyttää tarkistettavuuskäytännön vaatimusta "hyvämaineisen julkaisijan julkaisema"? Eihän tuosta edes saa kunnolla selvää, kuka sen julkaisija on, tai tekijä. – Lähdearvoa näköjään ihmetelty jo vuonna 2007: Keskustelu:Hantit. --Jmk (keskustelu) 3. elokuuta 2012 kello 12.48 (EEST)

Linkki engl. kieliseen wikiin, siis ei interwiki-linkki

Onko tässä joku ongelma jos tekee näin kuten Tynnyri-artikkelin kuvatekstissä? --Pasixxxx (keskustelu) 1. elokuuta 2012 kello 21.39 (EEST)

Täällä pitäisi tehdä suomenkielistä Wikipediaa, eikä sitä auta, jos punalinkkien sijaan tehdään linkkejä muihin wikeihin. Eikä en-wiki ole mitenkään erityisasemassa: miksi tuossa ei ole linkkiä it-wikiin Il classico '55 galloni' -artikkeliin? --Otrfan (keskustelu) 1. elokuuta 2012 kello 21.48 (EEST)

Tottakai engl.wiki on erityisasemassa. Englanninkielisessä wikissä on isoja mammuttiartikkeleita. Täällä sama kokonaisuus voi olla useana artikkelina ja niille ei voi tehdä interwiki-linkkiä. Voisiko interwiki-linkkinä käyttää en-wikin artikkelin osiota? --Pasixxxx (keskustelu) 1. elokuuta 2012 kello 21.59 (EEST)

Vissiin sitten linkitettäisiin kiinankieliseen Wikiin, jos siellä on pitempi artikkeli? Iw:n voi tehdä osioon (myös muihin kuin en-wikin artikkeleihin). --Otrfan (keskustelu) 1. elokuuta 2012 kello 22.09 (EEST)

On, tuo mitä Otrfan yllä selitti. --Harriv (keskustelu) 1. elokuuta 2012 kello 22.14 (EEST)

Ok. --Pasixxxx (keskustelu) 1. elokuuta 2012 kello 22.24 (EEST)

Luettelo tunnetuista homo- ja biseksuaaleista - artikkelin hyödyllisyydestä

Artikkelista on keskusteltu jo runsaasti, mutta silti, mitä hyötyä tästä artikkelista on informaation kannalta ? Kyseessä on joukko nimiä joista on linkki ko. henkilöä käsittelevään artikkeliin. Tiedon sukupuolisesta suuntautumisesta voi sijoittaa artikkeliin jos sillä sitten on merkitystä, kuten ei pitäisi olla vaan sillä mitä henkilö on saavuttanut ollakseen tunnettu niin, että hänestä on artikkeli. Tällaisenaan tämä lista on vain osoitus siitä, että tunnettuja homoseksuaaleja on vailla mitään informatiivista arvoa sinänsä, ellei joku sitten pidä homoseksuaalisuutta arvona jonka perusteella lista pitäisi laatia. Kenties listalla voi katsoa näin olevan merkitystä, mutta tämä olisi lähempänä politiikkaa kuin tiedon arvoa.Korina (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 16.00 (EEST)

Koska artikkeleita ei luokitella seksuaalisen suuntauksen vuoksi, se toimii tällä hetkellä hakemistona. Pitäisin tätä kuitenkin ainakin mielenkiintoisempana kuin esimerkiksi Luettelo kuuluisista vasenkätisistä ihmisistä -listaa, sillä seksuaalinen suuntautuneisuus vaikuttaa tai on vaikuttanut ihmisten uraan ja elämään.

Voisi ehkä pohtia toisinpäin, miksi meillä on luetteloita ollenkaan? Mikä on niiden arvo? --Harriv (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 18.56 (EEST)

Kyllä esim. tällaiset: Luettelo tunnetuista aivokuumeeseen kuolleista, Luettelo tunnetuista syömishäiriöisistä aika turhilta tuntuvat. --J (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 19.22 (EEST)

Vastaavan tyyppisiähän on itse asiassa hiljattain poistettu useita. Luettelo henkirikoksen tehneistä julkisuuden henkilöistä lähti poistoäänestyksessä, Luettelo tunnetuista hoitovirheen seurauksena kuolleista poistettiin tasottoman sisältönsä vuoksi ilman äänestystäkin. Viimeisen äänestyksen yhteydessä oli kai puhetta, että pitäisi vetää jokin linja näihin yleensä. Luulisin että homo- ja biseksuaalien luettelo on näistä satunnaisia käyttäjiä eniten kiinnostava (eiköhän elävien julkkisten yksityiselämän urkkiminen kiinnosta ihmisiä enemmän kuin esim. historiallisten henkilöiden kuolinsyyt). --Risukarhi (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 19.51 (EEST)

Niin, aivokuume näkyy nykyään olevan aivotulehdus, ja neljän hengen luettelosta vain yksi on kiistatta kirjattu ko. sairauteen kuolleeksi. --J (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 20.17 (EEST)

Poistin tuosta nyt ainakin Caligulan. Eiköhän tuon aivokuumeluettelon merkittävyys kannata kyseenalaistaa (ellei joku rohkene poistaa ilmankin). --Risukarhi (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 21.12 (EEST)

Maiden väliset suhteet

Enwikissä on useita näitä X ja Y maan väliset suhteet tyyppisiä artikkeleita, ja täällä noita ei taida olla yhtään. Kannattaakko noita thdä samaan tyyliin tänne? Esimerkki enwikistä [4]. J.K Nakkila (keskustelu) 3. elokuuta 2012 kello 22.35 (EEST)

Jos niihin artikkeleihin saa kunnollista sisältöä, niin ilman muuta kannattaa. Ei todellakaan millään tavalla turha tai vähäpätöinen aihe. --ML (keskustelu) 3. elokuuta 2012 kello 22.42 (EEST)

No ainakin yksi loistaa poissaolollaan: Suomen ja Venäjän väliset suhteet (katso Luokka:Suomen ja Venäjän väliset suhteet). Mainitsemasi esimerkki kelpaisi kyllä tännekin (lähteiden kera tietenkin). Toisaalta taas vaikka en:Argentina–United Kingdom relations on meille (kärjistetysti) vain Falklandin sota. Toisaalta jos innostusta riittää, niin esimerkiksi Suomen suurlähettiläsluetteloita voisi laajentaa käsittelemään noiden kahden maan (diplomatia)suhteita yleisemminkin ja siirtää laajennuksen jälkeen paremmalle nimelle, jos aiheesta löytyykin enemmän kuin pelkää diplomatiaa...--Nedergard (keskustelu) 4. elokuuta 2012 kello 17.31 (EEST)

Todellakin tällaisia artikkeleita meille ja paljon. Maiden välisiä suhteita ei oikein muuallakaan voi käsitellä, ja esimerkiksi sotiin, niiden alkusoittoihin ja jälkipyykkeihin keskittyminen on auttamattoman yksipuolinen kuva. Erittäin hyödyllinen ja mielenkiintoinen ja fi.wikipediassa valitettavan heikosti edustettu aihe. *köh* eiolehetaliakakkulatpäässäei *köh* Pitke (keskustelu) 4. elokuuta 2012 kello 22.45 (EEST)

Osallistuin aiheesta englanninkielisessä Wikipediassa käytyyn keskusteluun. Eri maiden suhteista oli sisällöttömiä tynkiä, joita vaadittin postettavaksi. Jos maailmassa olisi 200 maata, maapareja olisi lähes 20000. Puolustin artikkeleja, koska "merkittävien" maiden välisistä suhteista löytyy aina kirjoitettavaa. Näkemykseni tueksi kehitin artikkelin yhdestä poistouhan alaisesta tyngästä. Artikkeli käsittelle siis Suomen ja Chilen välisiä suhteita ja löytyy täältä: en:Chile–Finland relations. Tämän artikkelin valitsin esimerkiksi, koska se käsittelee kahta vähemmän tärkeää maata, jotka sijaitsevat mahdollisimman kaukana toisistaan. Kuten en-artikkelista näkee, aiheesta voisi kirjoitta sivukaupalla – jos joku vaan viitsisi. -- Petri Krohn (keskustelu) 8. elokuuta 2012 kello 07.17 (EEST)

Elokuvasarjan määritelmä

Onko olemassa selkeää määritelmää sille, milloin toisiinsa liittyvistä elokuvista voi tehdä oman alaluokan Elokuvasarjat-luokkaan? Olen itse viime aikoina luokitellut paljon elokuvia, ja tuo kysymys on noussut mieleen. --Savir (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 22.44 (EEST)

Ainakin jos joku luotettava lähde nimittää elokuvia sarjaksi, ellei se ole muuten itsestään selvää (Eli vaikka Poliisiopisto 1,2 jne.) --Harriv (keskustelu) 13. elokuuta 2012 kello 12.46 (EEST)

Elokuvasarjassa oletetaan jonkinlaista jatkuvuutta ja useimmiten se on tarinan jatkuvuutta, kuten esim. Luokka:Alien tai Luokka:Jurassic Park -elokuvat; joissain harvoissa tapauksissa se voi olla osaa sarjaa, vaikka se onkin irtiotto aiemmasta sarjasta (Luokka:Star Trek -elokuvat ja siellä Star Trek (elokuva)). Toisaalta taas Luokka:King Kong -elokuvat ei ole elokuvasarja, koska ne eivät ole samaa jatkumoa vaan uudelleenfilmatisointeja.--Nedergard (keskustelu) 14. elokuuta 2012 kello 19.05 (EEST)

Itse käyttäisin sellaista nyrkkisääntöä että jos elokuvat voisi luontevasti numeroida (Rocky I, Rocky II...), ne muodostavat sarjan, mutta jos numerointi näyttää väärältä, ne eivät ole sarja. Ainakin mieleen tulevat esimerkit asettuvat selkeästi jompaan kumpaan luokkaan tuolla periaatteella, joten ehkä se olisi hyvä sääntö? --Savir (keskustelu) 14. elokuuta 2012 kello 19.16 (EEST)

Tuo vaikuttaisi hyvältä nyrkkisäännöltä. Siitä syntyy kuitenkin toinen ongelma: jos elokuvasarjat luokitellaan noin, niin esim. Luokka:Dracula-elokuvat voisi jakaa moneen luokkaan, koska siellä on monta elokuvasarjaa (tosin toistaiseksi vielä vähän artikkeleita). En nyt äkkiä keksi sopivia nimityksiä, joilla lukija saisi toisaalta listan kaikista aiheeseen liittyvistä elokuvista ja toisaalta yksittäisistä elokuvasarjoista. Ideoita?--Nedergard (keskustelu) 16. elokuuta 2012 kello 16.01 (EEST)

Mitenkäs vaikka James Bondit? En ole ainakaan kuullut kenenkään puhuvan "James Bondin 3-osasta". --Harriv (keskustelu) 17. elokuuta 2012 kello 11.53 (EEST)

Osista ei varmaan juuri puhuta, mutta järjestysnumerothan ovat kyllä ihan merkittäviä ja huomioituja: meilläkin seuraavaa leffaa käsittelevä artikkeli on ollut alun perin otsikolla Bond 23 ennen kuin nimi Skyfall julkistettiin. Tästä toki poikkeuksena ns. epäviralliset elokuvat, joita ei lasketa numerointiin. – Haltiamieli 18. elokuuta 2012 kello 03.22 (EEST)

Elokuvasarjan hyvä määritelmä on, että sama studio tai tuotantoyhtiö on kaikkien osien takana. Ns. epäviralliset Bondit ovat ne, jotka eivät ole EON Productionsin tuottamia. --Getro (keskustelu) 18. elokuuta 2012 kello 10.32 (EEST)

Linkittäisin tässä samalla tekemääni keskustelunavaukseen. Eikö pitäsi tehdä niinkuin videopelipuolella, eli että Elokuvasarjat-luokassa olisi vain artikkeleita elokuvasarjoista ja elokuvasarjan elokuvat kokoavat luokat olisivat toisessa luokassa Luokka:Elokuvasarjojen mukaan nimetyt luokat? Ja luokat, jotka eivät olisi elokuvasarjoja kuten Dracula-elokuvat, luokiteltaisiin Luokka:Elokuvat aiheittain -luokkaan. --Getro (keskustelu) 17. elokuuta 2012 kello 11.43 (EEST)

Kannatan. – Haltiamieli 18. elokuuta 2012 kello 03.22 (EEST)

Joo tuota, juu ja ei. Elokuvasarjat-luokka pitäisi olla aina jonkin aihepiirin alaluokkana. Monet elokuvasarjoista eivät ole itsenäisiä, vaan sovituksia jostain muusta teoksesta (novelli, kirja, elokuva yms., ainoina merkittävinä omaperäisinä teoksina tulee äkkiä mieleen vain Tähtien sota ja Alien). Eli "Elokuvat aiheittain", sen alla esim. "Dracula-elokuvat" ja sitten "Universalin Dracula-elokuvat" ja "Hammerin Dracula-elokuvat". Nimeämisperusteista voi tietenkin keskustella, mutta itse näkisin luokitteluhierarkian tuollaisena. Ja tietenkin "Elokuvasarjat" "Elokuvat aiheittan" -luokan alaluokkana.--Nedergard (keskustelu) 18. elokuuta 2012 kello 19.07 (EEST)