Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 61

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Suojaikärajan nosto

Jotkut ovat halunneet nostaa suojaikärajan 18:aan. Kun jo nyt on tapauksia, joissa se on 18, merkitsisikö muutos sitä, että olisi tapauksia, joissa raja olisi 20? 46.132.43.154 23. heinäkuuta 2022 kello 21.15 (EEST)

Ottamatta nyt kantaa siihen, puhutaanko tässä elokuvien katselusta vai jostain muusta, kerron yleisellä tasolla että ihmisten mielipiteet ja sitten varsinainen hallituksen esitys lain muuttamiseksi ovat kaksi aivan eri asiaa. Ihmiset voivat keskustelussa olla sitä mieltä, että A:n pitäisi olla B, mutta vasta kun lakia valmistellaan, lausuntoja pyydetään ja esitystä kirjoitetaan, selviää, mikä on uuden lain toivottu sisältö ja mihin kaikkeen lainmuutos lopulta vaikuttaa. Yksittäisten ihmisten mielipiteet voivat olla kuinka hatarasti ajateltuja tahansa. Parhaimmillaan voitkin vain ihmisiltä yrittää kysyä, mitä he lopulta tarkoittavat tai haluavat. Call your Congressman! --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 21.30 (EEST)

Luulen, että puhutaan nussimisesta, koska luottamussuhteessa ja auktoriteettiasemassa oleville suojaikäraja on 18 vuotta ja muille 16 vuotta.--MAQuire (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 21.49 (EEST)

Minä tiedän, että puhutaan siitä. Se ei kuitenkaan mielestäni ole oleellista. --Pxos (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 22.41 (EEST)

Kun kyse nussimisesta juurikin, homma menee kuten MAQuire yllä kertoi. En ota kantaa siihen, mitä mielipiteitä maallikoilla on ollut lainsäädännön muokkaamisesta tältä osin tai miksi, mutta en ainakaan ole itse kuullut 20v-rajasta puhuttaneen. Kannattaa käydä kysymässä vielä jossain muualla. --Osmo Lundell juttusille? 23. heinäkuuta 2022 kello 22.47 (EEST)

Olennaisin sana koko kysymyksessä on sen ensimmäinen sana: jotkut. Kannattaa siis noilta joilta kuilta (rivers and moons) käydä kysymässä, mitä he haluavat. En pilkkaa kysyjää vaan tosiaankin on niin, että jos henkilö X vaatii kuolemanrangaistusta myös Suomeen ja me muut sitten mietimme, pitäisiko valtion surmata myös esimerkiksi alentuneesti syyntakeiset, niin jos X ei sitä tiedä, eipä sitä tiedä kukaan muukaan. --Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 11.02 (EEST)

Ihme hökötys Mellstenin uimarannalla

Ihme hökötys.

Espoon Haukilahdessa, Mellstenin uimarannalla on tällainen metallinen hökötys kiinni meressä olevassa kivessä. Mikä ihme tämä on? JIP (keskustelu) 30. heinäkuuta 2022 kello 04.45 (EEST)

Olisiko jokin lipputankoteline? --Linkkerpar™ 30. heinäkuuta 2022 kello 06.26 (EEST)

Länsi- ja itävallat

Miksi länsimaisen demokratian piiriin kuuluu hajottaa esimerkiksi Irakin ja Libyan valtiot, mutta itämaisen totalitarismin ei sallita hajottaa esimerkiksi Ukrainan valtiota, kuten nyt esimerkiksi Vladimir Pienen nimissä tehdään? Älkää poistako tätä kysymystä, poistakaa ennemmin kysyjä (joka ilmatorjunnan sotilaana ei sallisi minkään maan hävittäjien häiritsevän itäsuomalaista luonnonrauhaa). --Höyhens (keskustelu) 31. heinäkuuta 2022 kello 02.51 (EEST)

Noista rauhaa häiritsevistä hävittäjistähän kulkee monikansallinen tarina. Suomalainen (amerikkalainen) maanviljelijä hermostui siitä, kun harjoittelemassa olevat hävittäjät lensivät hänen maatilansa yli matalalta ja säikäyttivät lehmät aina niin perin pohjin, että menivät umpeen. Maanviljelijä oli valittanut ilmavoimien tukikohtaan (airbase) tuloksetta. Kerran sitten lennolta palaava ohjaaja ilmoitti, että hän näki kuinka ukko oli osoittanut hävittäjää haulikolla (rifle), ja mekaanikot löysivätkin koneen kyljestä luodin aiheuttaman painauman. Lennostosta lähetettiinkin pian majuri puhumaan maanviljelijän kanssa. Maamies tuohtuneena sanoi, että hän palveli II M-sodassa ja että hän tottui rintamalla ampumaan ryssän (insert enemy here) koneita vaikka pistoolilla, mikäli ne tulivat liian lähelle. Majuri viisaana miehenä ymmärsi, mistä on kysymys, ja vastasi, että eikös ole kuitenkin hyvä, että yllä lentää omia koneita. Juuri niillä koneilla sitä vihulaista sitten paremmin torjutaan, kun kova paikka tulee. Yhteisymmärrykseen päästiin, kun ilmavoimat suostuivat siihen, että harjoitusaluetta siirretään pois laitumen yltä ja maanviljelijä suostui pitämään pyssynsä sängyn alla. Ehkäpä siis, kun seuraavan kerran kuuluu häiritsevää lentomelua, on hyvä ajatella, että ne ovat kuitenkin omia koneita. (Olipa pitkäpiimäistä kerrontaa. Toivottavasti alkuperäinen juttu löytyy netistä helposti ja ytimekkäänä). --Pxos (keskustelu) 3. elokuuta 2022 kello 01.50 (EEST)

Kolmi- tai useampiosainen sukunimi?

Voiko Suomessa olla kolmoissukunimiä tai sellaisia sukunimiä, joissa on kolme tai useampi yhdysviivalla yhdistetty sukunimi?
Esimerkiksi "Ylitalo-Wallenius-Matikainen"? Keksisin tällaisen tilanteen olevan mahdollinen, jos joku omaa sukuaan Ylitalo menisi naimisiin omaa sukuaan Wallenius-Matikaisen kanssa ja tämä Ylitalo ottaisi ikään kuin molempien sukunimet liittäen puolisonsa sukunimen omansa perään, jolloin saataisiin "Ylitalo-Wallenius-Matikainen".--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 4. elokuuta 2022 kello 13.28 (EEST)

Voi olla ja onkin. Stryn (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 14.05 (EEST)

Noinko on? Eikö etu- ja sukunimilain 5 § nimenomaan kiellä yhdistämästä sukunimiä kahta enempää? --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 14.23 (EEST)

Luin ehkä huolimattomasti Sentreen viestin, mutta ainakin jos sukunimi olisi esim. yhdysviivallinen "Koski-Vähälä", joka menisi naimisiin Ylitalon kanssa, niin voisi käyttää muotoa "Koski-Vähälä-Ylitalo". Mutta tokihan tuossa on vain kaksi sukunimeä, vaikka yhdysviivoja onkin kaksi. Stryn (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 14.29 (EEST)

Miettikääpäs tätä. Etunimenähän voi käyttää myös yhdysnimeä ja etunimiä voi olla korkeintaan neljä, ja jos sukunimikin on yhdistelmäsukumimi (mutta toinen niistä on joku kaksiosainen kuten Koski-Vähälä) niin vaikkapa seuraava olisi mahdollinen: "Juha-Pekka Jukka-Pekka Veli-Pekka Olli-Pekka Sydänmaanlakka-Koski-Vähälä". --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 9. elokuuta 2022 kello 13.44 (EEST)

Tunkkainen anekdootti 1960-luvulta kertoo, että yliopistosairaalassa kirurgi kyllästyi siihen, kun hänen assistenttinsa (siis leikkaussalihoitajat) menivät jatkuvasti naimisiin ja ottivat itselleen kaksoisnimen. Kas kun tuohon aikaan viitattiin ihmisiin sukunimillä (neiti Mäki, hoitaja Senkka). Hän sitten päätti, että hän kutsuu kaikkia kaksoisnimen ottaneita naisia samalla nimellä: Paskolampi-Väliviiva-Könkkölä. Tarina ei kerro kirurgin nimeä, mutta eiköhän hänet professorin arvonimen saaneiden joukosta löytäne. --Pxos (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 14.28 (EEST)

Jäteastiaston kehityskulku päähelsinkiseudulla

Onkohan jostain saatavissa pääkaupunkiseudun tai muunkin Suomen jätteidenkeräyksen kehityshistoriaa? Milloin tuotiin harmaiden kaatopaikkaroskalaatikoiden lisäksi ensimmäiset vihreät paperinkeräyslaatikot jätekatoksiin? Muistan ne jo lapsuudesta. Koskas biojätteen keräys varsinaisesti aloitettiin? Onko tarkkaa vuotta sille, kun muovia ruvettiin keräämään (2015-kö?). Kun kerran jätehuoltomääräykset lienevät usein paikallisia tai maakunnallisia, rajaan kysymykseni nyt koskemaan Uudenmaan murto-osaa. Böndeläisetkin voivat toki vastata, jos heillä on muu kierrätyskeskus kuin laskiämpäri ja pellonlaita. (TV:stä tulee taas hauska vastakkainasettelusarja uusintana.) --Pxos (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 12.20 (EEST)

En osaa vastata, mutta aihe sivuaa aihepiirejä tekniikan historia ja ympäristöhistoria. Ensinmainittuun aihepiiriin syvällisesti on perehtynyt ainakin Käyttäjä:Vesa Linja-aho. --Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 12.32 (EEST)

Paaperinkeräys alkoi ainakin jossain muodossa 1940-luvulla [1], [2], [3]. Turussa astioita ilmestyi 60-luvun lopulla [4]. Muovinkeräys 2016. --Nitraus ^(wikinät) 24. elokuuta 2022 kello 18.44 (EEST)

Hesarin aikakonetta pläräilemällä selvisi, että biojätteen keräys alkoi Pohjois-Helsingissä 1993. Keräys laajeni sitten vuoteen 1998 mennessä koko pääkaupunkiseudun vähintään 10 asunnon kiinteistöihin[5]. --Silvonen (keskustelu) 24. elokuuta 2022 kello 19.40 (EEST)

Kiitoksia keräilystä. Hesarin jutussa sanotaan, että "[v]uonna 1979 jätehuoltolaki kielsi paperin käytön polttouuneissa. Vuonna 1980 kiinteistöjen roskapönttöjen viereen tuli paperille oma laatikkonsa." Biojätteen keräys alkoi siis lehtijutun mukaan jaksoissa, eikä varmaan pysty selvittämään yleisesti, koska biojäteastia tuotiin mihinkin taloyhtiöön, mutta 1990-luvun puolivälilöissä kuitenkin. Mun mielestäni tuollaiset pinnallisesti epäkiinnostavat asiat ovat juuri sitä kansalaisen arjen historiaa, joka pitäisi muistaa dokumentoida myös. Tuttavani asuu taloyhtiössä, jossa hallituksen jäsenenä on ollut vuosikymmeniä paikallismaallikkohistorioitsija. Hänellä on "mustia vihkoja" kymmenittäin. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2022 kello 11.04 (EEST)

Suomen kielen taivutussäännöt englanniksi?

Osaisiko joku kertoa hyvän sivun, joka selittäisi englanniksi suomen kielen taivutussäännöistä, esim. miksi "I like Wikipedia" on "Minä pidän Wikipediasta" eikä "Minä pitää Wikipedia"?

--2001:14BB:652:506:A99A:E749:3D7D:C537 31. elokuuta 2022 kello 20.08 (EEST)

Kun kuukkelin hakuun kirjoittaa "Finnish grammar", tulee vaikka kuinka monta sivustoa. Laadusta en tiedä. -188.238.18.81 31. elokuuta 2022 kello 21.04 (EEST)

Emeritusproffa

Professorin virasta eläkkeelle jäänyt EI ole entinen professori vaan emeritus- tai emeritaprofessori, mutta onko professorin viran muuten kuin eläkkeelle jäämisen tai virassa ollessa kuolemisen takia poistunut ENTINEN professori? 109.240.85.63 2. syyskuuta 2022 kello 13.20 (EEST)

Onkohan jo työelämästä eläkkeelle jääneitä entisiä työelämäprofessoreja? Voisikohan heistä tulla työeläkeprofessoreja? --Pxos (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.13 (EEST)

Joopa joo, jälleen pirullisuutesi ilmentyy. Tietänet varsin hyvin, että tuossa kuului olla elatiivi kohdassa, johon meni erehdyksessä genetiivi. 86.115.85.227 16. syyskuuta 2022 kello 07.12 (EEST)

Toisten puolesta ei kannata loukkaantua, koska toiset eivät arvosta sitä. Piruilun kohteena ei ollut henkilö, joten henkilökohtaisesti ei kannata mennä kuin itseensä ja pysyä siellä. Luin kysymyksen, vähät välitin sen muoto-opin puutteista ja kirjoitin vapaasti. Tuossa voisi itse asiassa olla eksessiivi, jos kielimaailma olisi toisenlainen. Kysymystä voi arvostella paljon rohkeammin kuin kielioppivirheestä. Siinä ei siis oteta huomioon, että nykyään on määräaikaisia professoreja ja noita TE-professoreja, jotka ovat työelämäntehtävässään vaikkapa viisi vuotta kunnes siirtyvät henkilökohtaamaan uusia haasteita. Kysymys heijastelee 1970–1990-lukuja, jolloin tasavallan presidentti nimitti professorit eliniäksi eli siis 65–68-vuotiaiksi. Ei kai nykyihminen enää tiedä, kuka meistä on entinen ja kuka on tuleva professori. Voisihan tuohon keksiä uuden termin, jota voi soveltaa, kun YT-neuvottelut on käyty: eksessiivityöntekijä. --Pxos (keskustelu) 19. syyskuuta 2022 kello 13.56 (EEST)

Ne on nykyään muutosneuvotteluita. -- Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2022 kello 19.58 (EEST)

Brittiläinen historioitsija ja televisioesiintyjä Suzannah Lipscomb (linkki en-wikiin) ilmeisesti nimitettiin yliopistossa professoriksi tammikuussa 2019 ja reilun kahden vuoden kuluttua hänestä tulikin jo emerita (huhtikuussa 2021). Tuossapa on tosiaan ripeä "tenure track", kun vauhti ei päättynyt edes professoriksi pääsemiseen, vaan ilmeisesti akateemisen uran päätepisteeksi (tai väliasemaksi) muodostuikin emerituksen työpaikka tai työhuone 42-vuotiaana. On huomattava, että em. professoritkin kaiketi alkavat kohta olla määräaikaisia, koska lienee mahdollista erota toimenkuvaan nimittäneen yliopiston palveluksesta, ja silloin ihmisestä tuleepi tietysti entinen emeritusprofessori eli englanniksi Emeritus Professor Emeritus. --Pxos (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 12.47 (EEST)

Vapaapäivät

Heikki Ojan mukaan Suomen nykyisenlaisen kalenterin perusteella ei ole mahdollista, että mikään Suomen yleinen palkallinen vapaapäivä ei osu lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Jommallekummalle kahdesta viimeksi mainitusta sijoittuu Ojan mukaan aina vähintään yksi niistä ja enimmillään kuten vuonna 2005 peräti viisi. Mitkä ovat olleet vuoden 1992 pyhäpäiväpalautuksen jälkeen vuosia, joina niin on osunut vain yksi niistä ja mitkä lähitulevaisuudessa ovat vuosia, joina jälleen käy niin?  –Kommentin jätti 217.140.203.220 (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 01.35 (EEST)

Omituinen ominaisuus tiskikoneissa

Ainakin Boschin ja Siemensin uudemmat tiskikoneet tekevät tätä. Eli jossakin vaiheessa pesuohjelmaa ne saattavat ruveta tekemään sellaista, että ensin otetaan vettä ja sen jälkeen vastaotettu vesi tyhjennetään välittömästi. Sitten taas uudestaan sama, eli otetaan vettä ja tyhjennetään vastaotettu vesi välittömästi. Tämä saattaa toistua muutamankin kerran ennen kuin kone lopulta pitää veden sisällään ja aloittaa seuraavan vaiheen (ilmeisesti huuhtelu tai kirkastus). Miksi (jotkin) tiskikoneet tekevät tällaista? Eikö sellainen ole turhanpäiväistä veden haaskua?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 9. syyskuuta 2022 kello 10.46 (EEST)

oiskohan, että se sillä varmistaa, että ei ole orgaanista jätettä enää vedessä enempää kuin parametrit sallivat Zache (keskustelu) 9. syyskuuta 2022 kello 10.55 (EEST)

Kysymys ajo-oikeudesta

Olen pitkään katsonut tuota Poliisit-sarjaa ja siinä on ollut monessa jaksossa henkilö, joka on ajanut autoa tietoisesti, vaikka hänellä ei ole ollut ajokorttia tai on menettänyt ajo-oikeuden joko ylinopeuden tai päihtyneenä ajamisen takia. Tästä minulla heräsi kysymys että jos henkilö x on aikanaan suorittanut laillisen ajokokeen hyväksyttävästi ja saanut ajokortin ja näin todistanut viranomaisille sen, että hän osaa ja kykenee ajamaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa selvin päin, niin jos hän aikanaan menettää ajo-oikeutensa ja ajokorttinsa joko rattijuoppouden tai ylinopeuden takia määräajaksi tai kokonaan ja haluaa tästä huolimatta jatkaa ajamista tai jää kiinni poliiseille esimerkiksi ratsiassa, niin miksi hän ei voi vedota viranomaisille, että hän on jo aikanaan todistanut sen, että hän osaa ajaa nelipyöräistä moottoriajoneuvoa joten hänen ei enää tarvitse todistaa sitä uudelleen poliiseille muovikortin muodossa. Tämä on monesti johtanut siihen, että henkilön ajokieltoa pidennetään entisestään ja autosta poistetaan kilvet. Eli miksi kyseisen henkilön pitää uudelleen suorittaa autokoulu ja hankkia uusi ajokortti, jotta hän voi taas laillisesti ajaa moottoriajoneuvoa ilman, että poliisit puuttuvat asiaan?--2001:14BB:690:1961:BCD3:95E0:B384:6FE5 10. syyskuuta 2022 kello 19.38 (EEST)

Mielenkiintoinen pointti. Kuningatar Elisabet II ajoi autoa mielin määrin eikä hänellä ollut ajokorttia. En tiedä miten Charles III:n kanssa toimitaan. -- Cimon Avaro 10. syyskuuta 2022 kello 21.31 (EEST)

Elisabet II:lla ei kai ollut ajokorttia sen takia, että ajokortti myönnetään Hänen Majesteettinsa nimessä, joten kuningatar ei joko voinut itselleen myöntää ajokorttia tai sitten hän ei sellaista tarvinnut, koska hän oli valtakunnan Ylin Inssi. Charlesilla lienee kuningattaren myöntämä ajokortti, jota ei otettane pois. Voi tietysti olla, että Charles Kolmas on Britannian ainoa henkilö, joka saa jatkaa ajamista, vaikka kortti otettaisiinkin pois. En ole mikään valtaisa rojaalisen seuraelämän sivustaseuraaja, mutta usein puhuttiin siitä, että Elisabet ajoi itse mielellään autoa (Range Roveria). Sen sijaan minulla on kuitenkin sellainen mielikuva, että Charles on enemmänkin sellainen tyyppi, jota chauffööri kuljettaa. Siitä tullaankin sitten siihen kysymykseen, että jos kuninkaankuljettaja ajaa ylinopeutta ja hänen korttinsa otetaan pois tien varressa, voiko Charles takapenkiltä heti myöntää toisen kortin entisen tilalle. Se olisi kätevää. --Pxos (keskustelu) 14. syyskuuta 2022 kello 22.56 (EEST)

Kai siinä pitää tehdä paperityöt sentään. Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2022 kello 20.00 (EEST)

Onneksi meillä on tasavalta, niin ei tarvitse pelätä ajokortittomia kuninkaallisia.--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2022 kello 12.28 (EEST)

Mikropiirit

Yleensä IC-piireistä mitä mainitaan Wikipediassa, ei mainita että tämä tai tuo toimii tasajännitteellä vaikka eivätkö miltei kaikki mikropiirit juurikin toimi tasajännitteellä.

-Onko siis mikropiirejä jotka toimivat vaihtojännitteellä? --Aguilus (keskustelu) 15. syyskuuta 2022 kello 16.03 (EEST)

Eks-kansakoulunopettaja

Onko Suomessa vielä peruskoulunopettajan virassa ihmisiä, jotka ovat olleet ennen sitä kansakoulunopettajia? 86.115.85.227 16. syyskuuta 2022 kello 07.09 (EEST)

Hyvin tod. näk. ei: Kansakoulut lakkautettiin 1977 [[6]], eli 45 vuotta sitten. Jos oletetaan että nuorin opettaja olisi ollut 20 vuotias silloin olisi hän 65 tänään OAJ:n mukaan eleköityminen alkaa jo 60 vuotiaana: [[7]].Sjmantyl (keskustelu) 16. syyskuuta 2022 kello 12.55 (EEST)

Eikö Helsingissä ollut kansakouluja vielä 1980-luvulla? 217.140.202.201 21. syyskuuta 2022 kello 09.01 (EEST)

Ei. Iivarius (keskustelu) 21. syyskuuta 2022 kello 10.45 (EEST)

Ei ole. Viimeiset sellaiset peruskoulunopettajat, jotka aloittivat opettajantyönsä kansakoulussa, jäivät eläkkeelle vuoden 2020 loppuun mennessä. 93.106.143.141 26. syyskuuta 2022 kello 21.58 (EEST)

Vankien äänestys

Saavatko Suomessa vankeina olevat täysi-ikäiset Suomen kansalaiset äänestää Suomen vaaleissa?

Jos saavat, viedäänkö heidät normaalille äänestyspaikalle vanginvartijoiden vartioimina vai järjestetäänkö heille vankilassa jokin oma äänestystilaisuus? 109.240.35.192 21. syyskuuta 2022 kello 07.28 (EEST)

Tottakai vangit saavat äänestää, jos ovat äänioikeutettuja. Sairaaloissa, hoitolaitoksissa ja rangaistuslaitoksissa järjestetään ns. laitosäänestyksiä. 91.157.113.35 21. syyskuuta 2022 kello 07.43 (EEST)

Liikenneympyrässä ajo

Kuinka monta peräkkäistä kierrosta liikenneympyrässä saa ajaa? Outo peelo (keskustelu) 28. syyskuuta 2022 kello 06.16 (EEST)

”Periaatteessa ympyrässä saa ajaa niin monta kierrosta kuin haluaa, mutta se ei saa häiritä muita.”[8] --Silvonen (keskustelu) 28. syyskuuta 2022 kello 06.19 (EEST)

Kaunis sana?

Eppu Normaalin biisissä jupisevasta repusta lauletaan: "Et jättää saa pois sanaakaan, et sitä kaunistakaan." Mikä se kaunis sana on? JIP (keskustelu) 29. syyskuuta 2022 kello 18.01 (EEST)

Kaunis sana lienee salaisuus, joka on kaunis sana. --Pxos (keskustelu) 4. lokakuuta 2022 kello 03.34 (EEST)

Tehty saari

Mikä on maailman suurin tekosaari? 109.240.31.242 4. lokakuuta 2022 kello 20.57 (EEST)

Guinnessin ennätysten kirjan mukaan [9] Flevopolder Alankomaissa. --PtG (keskustelu) 4. lokakuuta 2022 kello 22.47 (EEST)

Liittyen salametsästykseen

Salametsästyksen suurimpana motiivina lienee raha (sarvikuonon sarvi läketiedettä varten tai tiikerin turkki ja nahka turkista varten). Joissakin tapauksissa motiivina voi olla yksinkertaisesti esimerkiksi oman farmin suojelu (poronhoitoalueilla sutten kaataminen luvatta). Onko kuitenkaan ollut sellaisia tapauksia, joissa salametsästäjän/salametsästäjien motiivina/tarkoituksena olisi hävittää jokin laji sukupuuttoon tai ajaa sukupuuton partaalle?--37.33.188.130 5. lokakuuta 2022 kello 17.05 (EEST)

Täyttyisikö susien salametsästyksen kohdalla vaaditut tunnusmerkit? Sjmantyl (keskustelu) 6. lokakuuta 2022 kello 09.44 (EEST)

J. Kangas

Tämmöinen tyyppi on teksteissä ja sävelissä Sirolalaisten marssin kuten olen sen oppinut tuntemaan tai Sirola-opiston marssin kuten se nimetään ainoassa saamassani kopiossa. Minulla on sen sanat ja osaan sävelen enkä laula sitä teille, mutta lauloin sen sanojen kanssa kyseisen laitoksen toveripäivillä elokuussa 2022 esilaulajana parhaan senaikaisen lapsuudenystäväni kanssa. --Höyhens (keskustelu) 6. lokakuuta 2022 kello 23.24 (EEST)

(Ylläolevasta puuttuu kysymys kokonaan, joten lisätään sellainen:) Mitäs tässä? --Pxos (keskustelu) 6. lokakuuta 2022 kello 23.34 (EEST)

Vittu kiitos rakas Pxos, siis sain juuri tietää että Kangas on sanoittaja ja säveltäjä on A. Marjala. Marhjalastain haluaisin tietoa. En tiedä ovatko lisenssivapaita, joten bänniä sitten kiitos, jos se on tarpeen. [10]. --Höyhens (keskustelu) 7. lokakuuta 2022 kello 00.39 (EEST)

Unohtakaa koko juttu ellei joku tosiaan tiedä keitä olivat Kangas ja Marjala. --Höyhens (keskustelu) 7. lokakuuta 2022 kello 01.00 (EEST)

Wikipedia tietää, että Marjala on Joensuun kaupunginosa. Kangas on siinä naapurissa Kouvolassa. Oliko kaunis Katriina sieltä, on arvoitus, mutta sitähän voin kysyä vapaasti. Loppuun vielä kysymysmerkki? --Lax (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 13.09 (EEST)

Googlekaan ei tiedä asiasta muuta kuin tämän keskustelun. --Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 13.27 (EEST)

Jos tieto löytyy, niin sen voi lisätä artikkeliin Luettelo suomalaisten muusikoiden taiteilijanimistä. --Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 13.36 (EEST)

Lähtisin etsimään tietoa näistä muusikoista kisällilaulua koskevista tietolähteistä. Ajankohta ja poliittinen suuntaus viittaisivat siihen suuntaan. Voivat myös puuttua "virallisesta" musiikin kaanonista juuri tästä syystä. Aiheesta taitaa olla julkaistu kirjoja.--46.132.43.113 28. lokakuuta 2022 kello 09.36 (EEST)

@Höyhens: yllä olevan kommentin peusteella: tässä, oli ihan juuri hiljattain uutinen aiheesta kisällilaulu (katso myös: [11], [12]). --Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2022 kello 10.00 (EEST)

En yllättyisi jos Kangas ja Marjala olisivat salanimiä, kuten Urjanhai yllä vähän viittailee. Arkistojen kaivelun tuloksena uskoisin, että ainakaan sitä ei ole levytetty, joten ehkä se on pienten piirien nostalgiaralli. --Abc10 (keskustelu) 28. lokakuuta 2022 kello 10.51 (EEST)

Ehkä. Kannattanee silti kysellä kirjastosta. Muuten yksi ja varmaan tunnetumpi Kangas on toki Ylivieskassa, ja Katriinan olen mieltänyt sinne, mutta minun mieltämisenihän ei tässä ratkaise. --Höyhens (keskustelu) 28. lokakuuta 2022 kello 11.01 (EEST)

Ei varmaan olekaan levytetty eikä ole mikään suuren yleisön suosikki, muutama tuhat ei ole mitään nykyään. Mutta kappale on hieno, joskin aliarvostettu jos Höyhens kelpaa esilaulajaksi.

Tuanoon, Kansan Arkistossa ehkä tiedettäisiin. Käännyn sen puoleen. --Höyhens (keskustelu) 30. lokakuuta 2022 kello 02.34 (EEST)

Myrkyllinen marja joka ei maistu pahalta

Onko Suomessa myrkyllisiä marjoja jotka maistuvat hyvältä, tai ainakin ei niin pahalta, että niitä voi syödä vahingossa liikaa? –Kommentin jätti 193.211.19.100 (keskustelu)

Lähinnä kyseeseen tulevat kai lievästi myrkylliset musta- ja terttuseljat, ja niitäkin voi hyödyntää kunhan siemenet poistetaan. Oravanmarjaa on kuvattu makeaksi [13], mutta en tiedä kuinka hyvältä se muuten maistuu. --Nitraus ^(wikinät) 26. elokuuta 2022 kello 09.44 (EEST)

Kielon marjoista en tiedä. Joidenkin lähteiden mukaan kielon marjat ovat jopa tappavan myrkyllisiä, mutta marjojen mausta en mene sanomaan. Tai minkään muunkaan kasvin marjoista, jotka ovat tappavan myrkyllisiä.--87.95.81.157 9. syyskuuta 2022 kello 22.48 (EEST)

Maistoin yhtä oravanmarjaa, ja se oli makea, miellyttävän makuinen ja muistutti ehkä vadelmakiisseliä. Hieman myöhemmin maistoin vielä muutamaa, mutta ne eivät olleetkaan miellyttäviä vaan maistuivat pihlajan- ja taikinanmarjan sekoitukselta ja olivat vaihtelevan happamia. Ensimmäisen marjan makeutta oli muissa marjoissa lähinnä jälkimakuna. En tiedä, mistä tämä maun vaihtelu johtui, mutta ensimmäinen marja oli ainoa, jonka siemeniä puraisin. Yleensähän siemenet ovat marjojen happamin osa, mutta ehkä oravanmarjan makeus on juuri siemenissä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 10. syyskuuta 2022 kello 17.07 (EEST)

Kysyälle tiedoksi että luultavasti on. Minulla on tunnetusti outo maku, mutta pidän oravanmarjoista. Älkää silti syökö niitä, niissä on digoksiinia muistuttavia sydänglykosideja ja ne voivat tosiaan olla hengenvaarallisia suuressa määrin vaikka pieniä ovatkin. En tiedä onko myrkky vain siemenessä enkä sitä vaihteleeko mykyllisyys paljonkin kasvista toiseen. Isäni oli kertomansa mukaan syönyt sudenmarjan, mutta en muista maininneen mausta mitään. Niitä tuskin paljon löytyy kerralla popsittavaksi, mutta älkää ottako riskiä. Vihoviimeistä on maistaa näsiänmarjaa. Se ei ole varsinaisesti imeytyvää myrkkyä sisältävä, mutta tekee limakalvoille sellaisen poltteen ja turvotuksen että jos hengissä selviää ei erehdy toiste. En tiedä sen makua niin että periaatteessa jos yksi marja voi tappaa, se voi täyttää kysyjän ehdot. Muuan vanha eläinkirja sanoo, että kuusi näsiänmarjaa on riittänyt tappamaan suden. On siinäkin tieteellinen tutkimus. Ensin on varmaan haettu riittävä määrä susia, annettu niille eri määriä marjoja ja pantu ylös missä kohdin ne alkavat kuolla.. -- Marjakuusen hedelmän makua en myöskään tiedä. Enkä koisojen, paatsaman enkä konnanmarjojen. Ei kannata kokeilla marjoja edes itsemurhatarkoituksessa, vaan suosittelen kääntymistä sittenkin päivystyksen puoleen, vaikka ei millään jaksais. [14] --Höyhens (keskustelu) 3. tammikuuta 2023 kello 15.39 (EET)

Marjakuusen siemenvaippa on kasvin ainoa myrkytön osa. Se maistuu enimmäkseen makealta, suutuntuma on tahmean sitkas. Yleisvaikutelma on kuin liikaa jähmettynyt marjakiisseli, johon ei ole tullut aivan tarpeeksi mehua. Jos osaa poimia pelkän vaipan siemenen ympäriltä tai ainakin syödä vaipan ilman siementä, niitä voi ymmärtääkseni popsia varsin huoletta. Jos taas ei osaa välttää siemeniä, etenkin jos niitä vielä puree, saa syöjän koosta riippuen henkensä heitetyksi parillakin marjalla (pienet lapset). Yleinen LD50-annos on ihmisillä 5 mg taksiinia painokiloa kohden eli noin 50 g marjakuusen lehtiä. Siementen myrkyllisyys ei taida olla ihan yhtä suuri kuin lehtien. Löysin tapauskertomuksen aikuisesta, joka oli tieten tahtoen syönyt n. 170 marjakuusen siementä ja pureskellut niistä useimpia. Olisi kuollut rumalla tavalla ellei olisi viety pikaisesti hoitoon. Eli aika ahne tai nälkäinen saa olla, että aikuinen vahingossa söisi marjakuusen marjoja siemeniä mukana niellen joko kitkeryydestä välittämättä tai siemeniä purematta niin paljon, että saisi vaarallisen myrkytyksen. Epätodennäköistä, mutta mahdollista. --Pitke (keskustelu) 22. tammikuuta 2023 kello 17.30 (EET)

Rankkuri

Aku Ankan innoittmana kyselläään Rankkuri-ammatin perään. Artikkelissa on vähän tietoa. Osaako joku kertoa ammatin historiasta, motivaatiosta ja loppumisesta enemmän. Edes eng-wiki ei osaa kertoa juurikaan. Sjmantyl (keskustelu) 24. lokakuuta 2022 kello 12.13 (EEST)

Hätänumeropäivä

Tiedetään, että EU:n hätänumeropäivää vietetään 11. helmikuuta, koska siinä esiintyy tämä yhteinen hätänumero 112, jos kirjoitetaan numeroin (11.2.). Mutta on toinenkin päivämäärä, jossa esiintyy tämä hätänumero ja se on 1. joulukuuta (numeroin 1.12.). Kun helmikuun 11. päivä päätettiin valita viettämispäiväksi, kävikö kellään EU:ssa mielessä myös tuo 1. joulukuuta? Todennäköisin syy joulukuun ensimmäisen hylkäämiselle lienee ollut se, että hätänumeroon viittaavaa tapahtumaa ei haluttu joulun alle?--37.33.248.220 28. lokakuuta 2022 kello 08.49 (EEST)

Joulua seuraavat viikothan ovat hiljaisia , joten varmaan noin. Lisäksi 11.2 on jotenkin varmaan helpompi muistaa kuin 1.12.--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2022 kello 10.02 (EEST)

En-wikin kautta löytyi painovapaute (press release) Joint Tripartite Declaration Establishing A "European 112 Day" (pdf), jonka sivulla 24 on monta perustelua sille, miksi numero on niin hyvä ja miksi siihen pitää soitella uudestaan (recalling...), mutta päivämäärä on annettu annettuna eli sitä ei perustella. Emme siis tuon julkisuuteen toimitetun siistin informaatiojulistuksen perusteella voi vastata kysymykseen, kävikö kenelläkään eeuussa mielessä. Myöskään kysymykseksi naamioituun todennäköissyyhyn ei voida vastata kuin omilla arveluilla. Arvelu plus arvelu on arvelupari. Kun siihen lisätään kolmas arvelu, saadaan arveluparvi, jota soseologit kutsuvat kai parviälyksi. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2022 kello 13.13 (EEST)

Eräs luulonnäköinen syy voi myös olla se, että 1. joulukuuta on aidsinpäivä. Yleensä erilaisille esimerkkipäiville halutaan näkyvyyttä ja huomiota. Vuodeksi 2023 on päätetty uusi merkkipäivä, Miina Sillanpään päivä. Koska Sillanpään syntymäpäivä 4.6. on jo PV:n LJ:n päivä, liputuspäiväksi päätettiin 1. lokakuuta. Ainakin Suomessa käy toisinaan niin, että äitienpäivä ja Eurooppa-päivä sattuvat samaksi toukokuun sunnuntaiksi (kuten 9.5.2021), jolloin lienee todenkaltaista, että tunnetumpi juhlapäivä peittää alleen huonommin tunnetun tai vähemmän välitetyn. Suomessakin on ehkä monta lasta, joiden synttäreille ei oikein saavu vieraita, kun on jouluaatto. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2022 kello 14.25 (EEST)

Synttärit jouluaattona: itse joulupukki kunnioittaa tapahtumaa läsnäolollaan ja tuo kenties kelpo lahjatkin vielä. Ei huono. -- Htm (keskustelu) 29. lokakuuta 2022 kello 15.25 (EEST)

Voin kuvitella jonkinlaisen häiriintyneen perheidyllin, jossa isosisko on kateellinen siitä, että pikkuveljen synttäreille tulee joulupukki, kun taas hänen synttäreilleen lokakuussa ei tule kuin parikymmentä vierasta ja saman verran lahjoja. Pikkuveli saa jouluna luistimet, joista vasen on synttärilahja ja oikea on joululahja. Jotta tilanne tasapainottuu, vanhempien on pakko tilata joulupukki myös siskon juhliin. Naapurin mies vetääkin punanutun niskaan, kun on saanut lehdet haravoitua, ja saa kaksi koskenkorvapulloa vuosittain. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2022 kello 16.04 (EEST)

Win-win. Ainakin siskon ja naapurin sedän kannalta. -- Htm (keskustelu) 29. lokakuuta 2022 kello 16.30 (EEST)

Virpi Buttin kuolema

Iltapäivälehtien mukaan Virpi Butt on äskettäin kuollut, mutta suomenkielisen wikipedian mukaan kuoli jo vuosi sitten. Mikä on tothus? -- Cimon Avaro 8. marraskuuta 2022 kello 20.39 (EET)

Lue ne jutut tarkemmin. Kyllä Wikipedia tietää. -94.199.117.113 8. marraskuuta 2022 kello 20.42 (EET)

Kyllä siellä kerrottiin, että kuoli vuosi sitten. Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 8. marraskuuta 2022 kello 20.49 (EET)

Iltapäivälehtien jutuissa kyllä kerrotaan, että Virpi Butt kuoli jo vuosi sitten, mutta asia tuli tietoon vasta nyt. JIP (keskustelu) 10. marraskuuta 2022 kello 14.50 (EET)

Ponun lantraaminen

Jos oletetaan että minulla on litra 65% ponua ja haluan lantrata sen 40%:ksi, millä laskukaavalla lasken lisättävän veden määrän?--Dieharder (keskustelu) 19. marraskuuta 2022 kello 13.10 (EET)

On litra ponua, josta etanolia on 65 % eli 650 ml. Lantratussa ponussa 650 ml:n on vastattava 40:tä prosenttia, eli vettä on oltava 650 ml / 40 * 60 = 975 ml. Alkuperäisessä vettä on 350 ml, eli vettä on lisättävä 975 ml - 350 ml = 625 ml. Nyt kokonaistilaisuus on 975 ml vettä plus 650 ml etanolia eli yhteensä 1625 ml ponua, josta etanolin osuus on 650 ml / 1625 ml = 0,4 = 40 %. Kai tähän on joku valmis kaavakin, mutta näin tämän laskeminen onnistunee ns. idiootinvarmasti. --Qwerty12302 (kesk | muok) 19. marraskuuta 2022 kello 13.50 (EET)

0,65/0,4 (vastauksena lopullinen tilavuus verrattuna alkuperäiseen). Hieman pidemmin: X = alkuperäinen tilavuus, Y = lisätty vesimäärä, 0,4(X+Y)=0,65X. Tuosta voi ratkaista Y:n. Anr (keskustelu) 19. marraskuuta 2022 kello 14.04 (EET)

Suurkiitokset. Nyt eiku lantraamaaan.--Dieharder (keskustelu) 20. marraskuuta 2022 kello 11.03 (EET)

Lisää laskettavaa. Miten lasken edullisimman hinnan alc% / vol?
Esim Saunalahti 0.7L 37.5% = 19.59€; 0.5L 37.5% 14.59€; o.5L 27% 10.99
--Dieharder (keskustelu) 28. marraskuuta 2022 kello 14.51 (EET)

0.7l * 0.375 = 0,2625l etanolia. 19.59€/0,2526l = 77,55€/litra

0,5l * 0,375 = 0,1875l etanolia. 14.59€/0,1875l = 77,81€/litra

Tuon viimeisen voit laskea itse. Seegge^sup? 3. joulukuuta 2022 kello 01.08 (EET)

Ennen oli helppoa, kun tiesi jo valmiiksi, että se oli Sorbus.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2022 kello 11.15 (EET)

Suuurkiitokset. Kopioitu Hikiin Matikkaa gangstoille.--Dieharder (keskustelu) 26. tammikuuta 2023 kello 19.51 (EET)

Euroopan valtioiden pääkaupunkien välimatkat

Millä kaupungeilla on (tarkoitan linnuntietä) mutta saa vastata maantietäkin, Euroopan itsenäisten valtioiden pääkaupungeista kolmanneksi lyhin välimatka? En saa sitä kohtuudella mitattua omista kartoistani. Kaksi ekaahan on helppoja: Italia ja Vatikaani ja toiseksi Itävalta ja Slovakia. Epäilen Helsinkiä ja Tallinnaa, mutta esimerkiksi Balkanilla voi olla jotain. --Höyhens (keskustelu) 25. marraskuuta 2022 kello 03.57 (EET)

Laskeskelin nopeasti silmämääräisesti arvioituna lyhyimpien matkojen mitate Distance Calculatorilla, ja Kosovon ja Pohjois-Makedonian väli on lyhempi kuin Helsingin ja Tallinnan, jos Kosovon laskee itsenäiseksi. --PtG (keskustelu) 25. marraskuuta 2022 kello 07.57 (EET)

Osoitteessa https://www.distancecalculator.net/ voi laskea noita. Sieltä laskettuna Skopjen ja Pristinan välillä on matkaa 77,9 km, Helsingin ja Tallinnan välillä 81,51 km. Lanemoje (Keskustelu/Muokkaukset) 25. marraskuuta 2022 kello 18.15 (EET)

Kiitän! --Höyhens (keskustelu) 26. marraskuuta 2022 kello 19.54 (EET)

Niin no jos se Kyproksenturkkilainen tasavalta laskettaisiin niin sitten siellä kai jaettaisiin ykköstilaakin jo. --Höyhens (keskustelu) 4. tammikuuta 2023 kello 03.48 (EET)

Väri

Hep!

Mikähän mahtaisi olla tämän värin nimi? --Aguilus (keskustelu) 26. marraskuuta 2022 kello 22.58 (EET)

Oliskohan tummahko oliivinvihreä. Tällaset värit on aika vaikeita, kun ei oo kalibroitua näyttöä... Aulis Eskola (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 00.24 (EET)

Vaikka kuva aluksi näyttää tummalta, mielestäni se on vaalea, kun kuvaa klikkaa ja sen näkee mustaa taustaa vasten. Oliivia tai vihreää en tuossa näe, minusta se näyttää beigenharmaalta. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 27. marraskuuta 2022 kello 01.35 (EET)

Tällaiset ruskeanvihreät värit näyttävät aivan erilaisilta ympäristöstä riippuen (ja pintana valosta riippuen). Tumma khakikin voi olla nimenä.

Värien nimien epämääräisyyden takia käytetäänkin värikoodeja - RAL yms. Aulis Eskola (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 13.28 (EET)

Riippuu näytöstä, miltä se näyttää. Minun silmissäni siinä on harmaa jossa on punaista, ruskeaa mutta en osaa nimetä. Vertaile verkon värisivuilla, ehkä löydät sille sopivan nimen. Apua voi saada en.wikin sivulta en:Shades of gray. --Abc10 (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 09.23 (EET)

Englanninkieliset tunnistimet arvailevat värille #6d6250 ainakin tällaisia nimiä: Soya Bean, Makara, Classic Bronze, medium dark shade of brown. --Silvonen (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 11.22 (EET)

Ihan hyviä. Ei tuolle sävylle varmaan ainakaan suomenkielistä täysin virallista nimeä ole, mutta sanoisin ehkä ruskeanharmaa. – KorsoTV Uusi (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 13.03 (EET)

Minun näytöllä tässä tässä puolikeinovalossa 26D4 eli sameanvihreä (MMM Värien kirja WSOY 1967 2.p.) --Höyhens (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 13.47 (EET)

Mustalla taustalla tuo näyttää maitokahvinväriseltä. Ehkä myös joidenkin maiden armeijoissa on ollut tuon värisiä univormuja. Ehkä valkoisella murrettu ruskea.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2022 kello 17.25 (EET)

Hiekanruskea? Kalibroidun "ookoo fotonäytön" omistaja täällä, minun värisilmääni tuo tällä näytöllä olisi "metsäpäästäisenruskea", ja tuolla toisella "perus" näytöllä kohtalaisesti harmaampi ja vähän vaaleampi jota kuvaisin nimellä "kostea tuhka". --Pitke (keskustelu) 22. tammikuuta 2023 kello 15.59 (EET)

Minulla on käytössä kalibroimaton iMac-väriprofiili (oletuksena). Adobe RGB 105, 98, 82. Muilla profiileilla R-arvo muuttui yhden yksikön. raid5 22. tammikuuta 2023 kello 17.58 (EET)

Tuhoutuneet Neuvostoliiton ajan panssarivaunut Ukrainan sodassa

Olen nähnyt mediassa kuvia tuhoutuneista nykyaikaisista venäläisistä taistelupanssarivaunuista, mutta onko sosiaalisessa mediassa ollut kuvia noista tuhoutuneista vanhoista Neuvostoliiton aikaisista taistelupanssarivaunuista esim T-64 ja T-72 vaunuista, joita Venäjä on joutunut modernisoimaan ja lähettämään rintamalle?--176.72.96.226 27. marraskuuta 2022 kello 19.42 (EET)

Mediasta en tiedä, mutta tuolta voi etsiä mallin perusteella ja jokaisen yksittäisen vaunun kohdalta löytyy linkit kuvalähteisiin: [15]. --AB (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 20.37 (EET)

Tiellä ken vaeltaa

Kuulin lapsena että "Tiellä ken vaeltaa" -virressä lauletaan "muurari Rabbi nyt, on matkalle lähtenyt" kun luulin että Rabbi on sen muurarin nimi. Mutta onko se oikeasti "muurari, rabbi" vai "muurari-rabbi"? JIP (keskustelu) 29. marraskuuta 2022 kello 16.36 (EET)

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan mukaan oikea sanamuoto on Muurari-rabbi. Lanemoje (Keskustelu/Muokkaukset) 29. marraskuuta 2022 kello 16.53 (EET)

Mummo ankan ikä

Kuinka vanhaksi Mummo Ankka eli Kaino-Vieno lopulta eli? Muistaakseni Roope Ankan elämä ja teot kirjassa mainittiin että hän kuoli 110-vuotiaana? Roope Ankka itse eli 100-vuotiaaksi--2001:14BB:699:7F9B:6C4E:8A54:A2CC:175B 9. marraskuuta 2022 kello 15.32 (EET)

Hänen kuolemastaan on liikkunut valeuutisia, mutta tiettävästi hän ei ole missään sarjassa kuollut, kuten eivät ankat yleensäkään kuole. En-wikin mukaan Don Rosa esittää hänen syntymävuodekseen 1855, joten 167 vuottahan siitä tällä hetkellä kertyy. -176.72.33.185 10. marraskuuta 2022 kello 15.21 (EET)

Don Rosahan sijoitti omat ankkatarinansa 1950-luvulle, ja piirsi myös faneille kuvan Roope Ankan haudasta, jonka mukaan Roope kuoli satavuotiaana vuonna 1967. Muiden hahmojen myöhemmistä vaiheista ei Rosalta kaiketi ole tietoa. Tosin muut piirtäjät ovat yleensä käyttäneet ankkatarinoissaan ns. floating timeline -mallia, joka on melko tavallinen fiktiivisissä maailmoissa. Tuossa mallissa hahmot eivät vanhene, vaikka maailma ympärillä muuttuu. Lanemoje (Keskustelu/Muokkaukset) 25. marraskuuta 2022 kello 18.24 (EET)

Luin vasta uudestaan Roope Ankan elämä ja teot ja ei muistaakseni kylläkään tullut vastaan mainintaa Mummo Ankan kuolemasta. En edes muista koskaa lukeneeni mitään missä jokin ankka hahmo kuolisi. Tämä johtuu tietenkin jo Lanemojen mainitsemasta floatin timeline jutusta, tosin oli minulle yllättävää että Don Rosa oli tehnyt sen roopehauta jutun koska häneltä en sellaista osanuut odottaa. Spuiqenizer (keskustelu) 12. maaliskuuta 2023 kello 18.30 (EET)

Miksi kakkonen skipataan jalkapallossa?

Olen huomannut sellaisen asian, että kakkonen skipataan jalkapallossa pistelaskuissa. Ihan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• tappio: 0 pistettä
• tasapeli: 1 piste
• voitto: 3 pistettä

Sama juttu on Fair Play -tilastoinnissa:

• Ensimmäinen keltainen kortti: 1 pisteen vähennys
• Epäsuora punainen kortti (kaksi keltaista): 3 pisteen vähennys
• Suora punainen kortti: 4 pisteen vähennys
• Keltainen kortti ja suora punainen kortti: 5 pisteen vähennys

Kuten noista näkyy, kakkonen loistaa poissaolollaan. Mihin perustui jalkapallossa kakkosen skippaaminen pistelaskussa? Onko siihen jokin historiallinen peruste?--87.95.106.43 7. joulukuuta 2022 kello 17.12 (EET)

Voitosta sai aikoinaan kaksi pistettä, mutta MM-tasolla se vaihdettiin kolmeen vuoden 1994 MM-kisoihin. Sillä haluttiin kannustaa hyökkäävämpään pelaamiseen. Taustalla olivat vuoden 1990 MM-kilpailut, jotka olivat olleet historiallisen puolustusvoittoiset, vähämaaliset ja muutenkin tylsiksi kritisoidut. Nuo kilpailut aiheuttivat muitakin sääntömuutoksia, kuten sen, ettei maalivahti enää saanut ottaa oman pelaajan syöttöä käsiinsä. Suurimmassa osassa jalkapalloliigoista kolmen pisteen käytäntöön siirryttiin pääasiassa vuonna 1995, Englanti tosin oli tehnyt sen ensimäisenä jo 1980-luvun alussa: [16] --Kärrmes (keskustelu) 7. joulukuuta 2022 kello 17.42 (EET)

Tähän pohjaten muuten alkulohkossa on mahdotonta saada 8:aa pistettä, sillä tasapelissä voiton menettämisestä menettää kaksi pistettä samalla, kun häviön välttämisestä saa yhden pisteen, eli toiseksi paras mahdollinen pistemäärä alkulohkossa on näin ollen 7 pistettä.--87.95.106.43 7. joulukuuta 2022 kello 17.15 (EET)

Tai missä tahansa täydessä yksinkertaisessa sarjassa, jossa on n joukkuetta ja n-1 ottelua paras pistemäärä on 3n-3 ja toiseksi paras mahdollinen 3n-5 ja sekin vain ellei joku ole voittanut kaikkia pelejään. Muuten lähteettömästi muistan lapsuudestani eli 60-luvulta knopin, että Brasilian pääsarjassa voitosta sai kolme pistettä mikäli joukkue oli tehnyt vähintään kolme maalia. --Höyhens (keskustelu) 4. tammikuuta 2023 kello 15.19 (EET)

Kingdom Come ja Injustice tarinoiden yhtäläisyys

Lukiessani DC Comicsin sarjakuvia huomasin kuinka paljon yhteisiä piirteitä näiden Kingdom Come ja Injustice Gods Among Us sarjakuvissa on. Molemmat tarinat sijoittuvat Maa 22 universumiin, molemmissa tarinoissa Jokeri aiheuttaa Lois Lanen kuoleman ja kuolee itse muun kun Batmanin tappamana (Kingdom Comessa Magogin ja Injusticessa Teräsmiehen), molemmissa tarinoissa tapahtuu kaupungin tuhoutuminen ja Oikeuden Puolustajat jakautuvat kahtia ja Teräsmiehestä tulee antagonisti. Voisiko tämä teoriassa tarkoittaa sitä, että Flashpointin seurauksena Kingdom Come maailma muuttui Injustice maailmaksi ja Injustice-tarina on ikään kuin uusintaversio Kingdom Come tarinasta?--46.132.5.247 11. joulukuuta 2022 kello 06.22 (EET)

• Hiljattain The New 52 sarjakuvissa paljastui, että Injustice-maailman tapahtumat sijoittuvatkin Maahan 49 eikä Maahan 22, kuten Injustice -animaatioelokuvassa alunperin väitettiin. Mutta olen itsekin huomannut kuinka paljon yhtäläisyyksiä Kingdom Comen ja Injusticen tarinoilla on, varsinkin Jokerin tekojen ja tämän kuoleman aiheuttamien seurausten suhteen.--86.115.85.133 18. helmikuuta 2023 kello 07.40 (EET)

Tulitikkukuviot

--Jarmo Turunen (keskustelu) 11. joulukuuta 2022 kello 20.35 (EET) Kun tulitikkukuviossa kukin tulitikku voi olla joko vaaka- tai pystysuorassa eikä mikään tikku saa olla erillään muista, niin yhdellä tikulla voidaan muodostaa kaksi kuviota, kahdella kuusi, kolmella kai 22, neljällä kai 44 ja viidellä kai 91. Menikö lukusarja oikein ja onko lukujen laskemiseen joku kaava?

Edelliseen lisäisin, että yleisessä tehtävätyyppissä on annetussa tulitikkukuviossa siirrettävä tietty määrä tikkuja siten, että saadaan joku toinen kuvio. Näistä esimerkkejä on mm. kirjassa Antero Vipunen. Arvoitusten ja ongelmien, leikkien ja pelien sekä eri harrastelualojen Pikkujättiläinen. Toimittanut Yrjö Karilas. WSOY 1950. Kahdestoista painos 1987. Sivut 397-429. Myös Tieteen Kuvalehdessä (mm. 1989/10) näitä on ollut Mogens Esrom Larsenin toimittamassa osastossa Salaperäinen sivu. Viimeisin huomaamani on ollut Dimensio-lehden numerossa 1/2016, Martti Heinosen laatimassa Pulmasivussa.--Jarmo Turunen (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 11.04 (EET)

Kolmeen asti on oikein. Neljällä tulee jo aika paljon enemmän eli 88 kpl ja viidellä 372. Jos näitä lähtee ruutupaperilla piirtämään, pitää olla joku systematiikka, jotta (1) löytää kaikki vaihtoehdot ja (2) ei tee samaa kuviota moneen kertaan. Esimerkiksi neljällä tikulla voi ensin jakaa tapauksiin sen mukaan, onko vaaka- ja pystysuuntaisia tikkuja 4+0, 3+1, 2+2, 1+3 vai 0+4. Näitä voi edelleen yrittää jakaa jollain fiksulla tavalla alitapauksiin. Näistä viidestä tapauksesta tulee sitten 1+20+46+20+1=88 kuviota.

Tässä kohtaa voi fiksusti huomata, että kun tapauksessa 3+1 on 20 kuviota, niin kääntämällä ne 90 astetta myötäpäivään saadaan kaikki tapauksen 1+3 kuviot, joita on tietysti sama määrä. Siitä voi edelleen päätellä, että jos tikkuja on pariton määrä kuten 5, niin vaakaenemmistöisiä ja pystyenemmistöisiä kuvioita on yhtä monta, joten kuvioiden kokonaismäärä on tällöin parillinen (ja 91 ei siis voi olla oikein).

Pitkän päälle näiden kaikkien listaaminen käsin käy mahdottomaksi, jolloin panna tietokoneen luettelemaan ja laskemaan tapaukset. Jos lukumääriä on saanut muutaman ensimmäisen laskettua, voi niitä hakea OEIS-tietokannasta. Hakemalla 2,6,22,88 löytyy 23 eri jonoa (jotka siis jatkuvat eri tavalla!), mutta ensimmäinen näyttää lupaavalta: A096267 Number of fixed polyedges with n edges (number of ways of embedding connected undirected graphs with n edges into the plane square lattice, inequivalent up to translation). Jos jonolle olisi tiedossa yksinkertainen kaava, se yleensä mainittaisiin tuolla. Tälle ei ilmeisesti sellaista tiedetä. --Jmk (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 19.36 (EET)

Mainittakoon täsmennyksenä, että kun kysymyksessä oli "eikä mikään tikku saa olla erillään muista", tulkitsen tässä tarkoitettavan, että koko tikkujen muodostama kuvio on yhtenäinen. Esim. neljällä tikulla voisi tehdä paljonkin kuvioita, joissa kaksi tikkua koskettaa toisiaan ja toiset kaksi tikkua koskettavat toisiaan, mutta koko kuvio on epäyhtenäinen. Näitä ei siis sallita. − Toinen täsmennys: tulkitaan, että tikut saavat koskettaa toisiaan vain päissä. Muutenhan kolmella tikulla voisi jo tehdä äärettömästi eri kuvioita asettamalla kaksi tikkua vierekkäin pystyyn, ja niiden väliin yhden vaakaan eri korkeuksille. --Jmk (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 19.42 (EET)

Kiitos perusteellisesta ja työtä vaatineesta vastauksesta! Mitä tietokonekäsittelyyn tulee, niin voisi tarkastella seuraavanlaisia piirustusohjeita: (a = alas, o = oikealle, v = vasemmalle, y = ylös, t = takaisin. Esimerkiksi: oatyto (plus-merkin kuvio), aoyv (neliö). Jono ei saa alkaa eikä loppua t:llä eikä jonossa saa olla useampia t-kirjaimia peräkkäin. Mutta jos käy läpi kaikki muut vaihtoehdot, niin sama kuvio voi kuitenkin toistua useampaan kertaan. Katsokaa myös graafi. Jarmo Turunen (keskustelu) 18. helmikuuta 2023 kello 08.16 (EET)

Pörssiosakkeiden hinnat

Olen nyt seurannut puolisen vuotta Ylen teksti-tv:n sivulla 176 olevia Helsingin Pörssin lukemia. Mielenkiintoista on että, vaikka yleinen trendi on tietysti ollut laskeva, niin summaamalla paikallisten minimien ja maksimien väliset erot on tuloksena ollut noin +700 euroa. Mutta näin taloustiedottomana kysyisin miten pörssiosakkeiden (arkipäivinä) alati muuttuvat hinnat määräytyvät ja mikä taho ne määrittää? --Jarmo Turunen (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 11.07 (EET)

Esim. tässä on asiaa kuvailtu. Nykyään pörssikauppa on täysin automatisoitua, eli jos vain osto- ja myyntitarjous kohtaavat, kauppa syntyy silmänräpäyksessä. Viimeisin hinta on viimeisen toteutuneen kaupan hinta. -93.106.131.142 18. joulukuuta 2022 kello 13.05 (EET)

Kiitos vastauksesta ja onnea ja menestystä itse kullekin vuodelle 2023! Jarmo Turunen (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 16.48 (EET)

Aatoksia peileistä ja linsseistä

Perus fysiikassa opittua: kovera peili ja kupera linssi kokoavat valoa, kupera peili ja kovera linssi hajottavat valoa. On monista vekottimista tuttua, että kuperalla linssillä (kokoavalla linssillä) voidaan heijastaa valkokankaalle kuva, jos sekä esineen että valkokankaan etäisyys linssistä ovat riittävän suuret. Pystyykö koveralla peilillä (kokoavalla peilillä) heijastamaan kuvan valkokankaalle samalla tavalla kuin kuperalla linssillä?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 22. joulukuuta 2022 kello 12.40 (EET)

Pystyy, koska kokoavalla peilllä muodostuu kuva. Sovellus: kaukoputki, peilikaukoputki (en:Newtonian telescope). Sillä voi heijastaa esimerkiksi auringonpilkut paperille ja välttyä näin häikäistymiseltä.--J Hokkanen (keskustelu) 22. joulukuuta 2022 kello 14.50 (EET)

Komisario Palmu-elokuvat ja uudenvuodenpäivä

Löytyykö mistään tietoa koska Yle Teema aloitti nykyisen perinteen eli esittämään uudenvuodenpäivänä Komisario Palmu-elokuvat? Miksi ekaa leffa ei ole Yle Areenassa vaikka muut sieltä löytyvät? --MikkoK (keskustelu) 1. tammikuuta 2023 kello 11.40 (EET)

Elonetissä on televisioesitysten päivämääriä. Anr (keskustelu) 1. tammikuuta 2023 kello 15.16 (EET)

Kerhon junnujen murskavoitto

Löytäiskö joku, muistaakseni Hämeen Sanomissa oli jutuntynkääkin aiheella Maailmanennätyskö? Silloin kerho voitti jääkiekossa Vanajan Jyryn 86-0 ja vuosi taisi olla 1968 tai niillä main.. --Höyhens (keskustelu) 3. tammikuuta 2023 kello 14.43 (EET)

Ruotsin kielen nimen lausuminen?

Kuuluuko ruotsin nimi Tora lausua "/to:ra/" vaiko "/tu:ra/" vaiko jotenkin aivan muulla tavalla?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 4. tammikuuta 2023 kello 22.57 (EET)

Samalla lailla kuin vuorineuvos Tuura. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 4. tammikuuta 2023 kello 23.58 (EET)

Tässäpä muuten olisi aiheeseen löyhästi liittyen hyvä artikkelin aihe. -93.106.187.131 10. tammikuuta 2023 kello 18.35 (EET)

Eggcornit suomen kielessä

Onko suomen (puhe)kielessä eggcorn-ilmiöksi luokiteltavia sanoja? Ovatko eggcornit ylipäätään mahdollisia suomen kielessä? Suomen kielen kirjoitetussa ja lausutussa muodossa ei ole juurikaan eroja, joten kovin paljoa noita ei voi varmasti olla.

Eräs tapaus jonka itse olen havainnut luonnossa on "[subjekti] pitää paikkaansa", vaikka muotoa kahdella A:lla käytetään vain kielteisessä muodossa. Jotain muitakin esimerkkejä luulisi olevan missä vokaalista voi olla vaikea sanoa, onko se pitkä vai lyhyt. Toisaalta en tiedä, onko tuokaan eggcorn vai vain rektion ymmärtämättömyyttä. --85.76.43.114 19. tammikuuta 2023 kello 23.28 (EET)

Ainakin lausetasolla monitulkintaisuutta syntyy helposti. Esim. lauletaanko Maamme-laulussa "soi, sana kultainen!" vai "soi sana kultainen"? Siis imperatiivi, preesens vai imperfekti? -176.72.81.149 19. tammikuuta 2023 kello 23.53 (EET)

Juuri tähän, muuten tuon innokkaimmat laulajat tuntuvat harvoin tajuavan että se on imperatiivi. --Höyhens (keskustelu) 26. tammikuuta 2023 kello 10.45 (EET)

No murteissahan näitä löytyy... "Hauska tappaa vanha tuttu." -- Cimon Avaro 20. tammikuuta 2023 kello 00.53 (EET)

Se on oikeasti muodossa "Hauska tappa vanha tuttu", ja sillä on viitattu ei-suomenkielisen tapaan puhua suomea, jolloin voi syntyä koomisia virityksiä. En kuolemaksenikaan muista mistä tuo on peräisin, mutta vanha vitsi joka tapauksessa. --Abc10 (keskustelu) 23. tammikuuta 2023 kello 23.01 (EET)

Graafisella alalla puhutaan useammin ”orginaalista” kuin originaalista, mutta se ei kai tarkoita mitään erityistä. Ehkä sen syntyyn vaikuttaa toinen saman alan termi, marginaali. Lapset laulavat "Karhunpoika sairastaa, häntää hellii käärme". Tällaisistahan Mark Levengood laati pari kirjaakin, joista toinen on Ystävä sä lapsien, anna villoja. En varmaan ollut ainoa lapsi, joka on puhunut maanjäristyksen sijaan ”maanjärjestyksestä”, ajatellen että Jumala muokkaa näin maata uusiksi. Ja oikeustermeissä näitä sattuu aikuisillekin: yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen saa usein muodon "yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen". 91.157.113.35 22. tammikuuta 2023 kello 12.22 (EET)

Väärin kuullut/tulkitut sannonnat ja laulujen sanoitukset on kyllä mondegreen. Eggcorn on sana, jonka on kuullut oikein, mutta ei osaa kirjoittaa. Rektiovirhe on rektiovirhe ja "kumpa kunpaankin sydämmeen" taas kirjoitusvirheitä. "Orginaali" voi olla kirjoitusvirhe tai ääntämiseen nähden oikein kirjoitettu mutta väärin opittu ja lausuttu. Joskus kyse on paikallisesta variaatiosta tai erikoissanastosta, jonka ulkopuolinen tulkitsee väärin kirjoitetuksi sanaksi vaikkei se sitä ole. Esim. meillä käytössä oleva etuliite Malline: jonka olisi kai "oikeasti" pitänyt olla "mallinne" <- mallintaa. Väärä lausuminen taas voi olla perua omasta tai toisen virheestä, tai tarkoituksellinen sisäpiirin kielipiirre (joka sekin usein kumpuaa lapsen tai kieltä opettelevan hauskasta tai muuten yhteisiin tunteisiin jääneestä ääntötavasta). Oma luokkansa on ylikorjaaminen, jossa sivistyneeltä kuuluvaan sanaan oletetaan kuuluvan "sivistyssanakirjaimia" ja tuloksena on vaikkapa "bardiduuri", ja kirjainkohtainen ilmiö, jossa eksoottinen Q luetaan "guu", ja ääntäminen heijastuu sitten kirjoitukseen, ja vastaan laukkaa vaikkapa "Eguus guagga" guid pro guo. Suomenkielisessä tekstissä ei tapaa esiintyä oikeaa eggcornia kun kirjoitusjärjestelmä ja ääntämys ovat niin johdonmukaiset ja ne muutamat epäselvyydet johtavat yksittäisten kirjainten virheisiin, eivät koko sanan uudelleentulkintaan. Ainoa mieleeni tuleva esimerkki on "Dajaana", jota luokkakaveri ala-asteella väitti etunimeksi ja minä vasta myöhemmin hoksasin, että kyse oli tietenkin niihin aikoihin uutisissa paljon mainittu Diana, mutta tämäkin on tankero eikä eggcorn, koska kyse on ulkomaankielisestä nimestä. Toinen tankero on vanha kunnon inetsi. --Pitke (keskustelu) 22. tammikuuta 2023 kello 15.02 (EET)

Eikö se ole pikemminkin inörtsi? Muuten pidän havaintojasi hyvinä, mutta Kielitoimiston sanakirjan mielestä malline eli kaavain on ihan oikea sana, kun taas mallinnetta ole sanakirjaan huolittu. Tuleeko malline edes sanasta mallintaa, eikö mallintamisen tulos ole malli, mallinnos tai mallinnus? -176.72.81.149 22. tammikuuta 2023 kello 16.20 (EET)

Kyllähän tuo tosiaan on sanan "malline" alkuperäinen tarkoite, josta nimitys on lainattu wikitekstin yhteyteen. Ennen digitaalista aikaa moni on saattanut mallineita käyttääkin. --Urjanhai (keskustelu) 13. helmikuuta 2023 kello 19.56 (EET)

Järjestään tämä on aivan eri asia, mutta en käsitä, miten joidenkin kielikorva tekee selkeästä järki-sanan taivutusmuodosta gerundin ja kirjoittavat järjestäen. Ja kuinka kummassa ihmiset kirjoittavat perjaate? Perimmäinen aatehan on tietenkin yhdyssana eli periaate. Mutta nämä eivät kai olleet munamaissia. Iivarius (keskustelu) 13. helmikuuta 2023 kello 21.55 (EET)

Tasoristeyksistä puomeilla

Olen törmännyt kolmenlaiseen tyyliin siitä, milloin puomillisissa tasoristeyksissä soittokellot lakkaavat soimasta:

• 1: Soitto päättyy heti, kun puomit ovat alhaalla, riippumatta siitä, kuinka kaukana juna on tasoristeyksestä.
• 2: Soitto päättyy siinä vaiheessa, kun junan ensimmäinen pyöräpari on tasoristeyksellä.
• 3: Soitto päättyy vasta, kun juna on poistunut tasoristeyksestä.

Kakkonen lienee se yleisin ja laissa määritelty muoto, mutta kolmosta ja ykköstäkin olen huomannut. Missä tilanteissa näitä eri muotoja käytetään? Kakkonen lienee oletus?--37.33.233.22 23. tammikuuta 2023 kello 20.32 (EET)

En kyllä äkkiseltään löytänyt laista tai asetuksista määräyksiä soittokellon kestosta, onhan myös kokonaan vartioimattomia tasoristeyksiä olemassa. Artikkelissa Tasoristeys on lähde "Varoituslaitosten tekniset toimitusehdot", jossa kuvaillaan esittämäsi kakkoskohdan mukaista äänivaroituslaitteen toimintaa. Se tuntuukin loogisimmalta: kun juna on jo kohdalla, on turha enää soittaa kelloja, kun junasta itsestään lähtee kylliksi ääntä. -176.72.81.149 23. tammikuuta 2023 kello 22.41 (EET)

Kakkonen olisikin se kaikkein loogisin. Kolmosessa tosiaan ei ole mitään järkeä, syyn mainitsitkin jo. Ykköstä voisin kuvitella sovellettavan silloin, kun on jokin alue, jossa halutaan minimoida tarpeettomat meluhaitat, mutta se voi olla joissain tilanteissa vaarallista. YouTubea ei ilmeisesti Wikipedia-artikkeleissa kuuluisi käyttää lähteenä, mutta tällaisessa Kahvihuonekeskustelussa se lienee enemmän ok? Nimittäin YouTubesta löytyi kanava, joka keskittyy tasoristeyksien ja niitä ylittävien junien kuvaamiseen ja löysinpä sieltä jokaiseen kohtaan esimerkinkin:

• kohtaan 1: [17]
• kohtaan 2: [18]
• kohtaan 3: [19]

--37.33.233.22 24. tammikuuta 2023 kello 08.03 (EET)

Jos on kaksoisraide, voi toisestakin suunnasta tulla juna. --Höyhens (keskustelu) 27. tammikuuta 2023 kello 16.22 (EET)

Mahtaakohan tuossa olla kyse siitä, että noita liikenteenohjauslaitteita on eri vuosikymmeniltä ja eri valmistajilta? -- Htm (keskustelu) 27. tammikuuta 2023 kello 17.56 (EET)

DC:n sarjakuvahahmojen suomennetut nimet

Pitääkö todella paikkansa, että Teräsmiehen eli Clark Kentin nimi oli alunperin suomenkielisessä versiossa Lauri Kenttä ja vastaavasti Lois Lanen nimi oli suomessa Irma Manner? Mitä muita erikoisia suomennoksia on DC:n sarjakuvissa esiintyneille hahmoille annettu suomenkielisissä versioissa?--2001:14BB:116:D78A:D467:45B:FFBE:B7B1 25. tammikuuta 2023 kello 12.32 (EET)

duuri ja molli

Miksi duuri koetaan iloisemmaksi ja molli surullisemmaksi? Onko kyseessä muuta kuin opittu kulttuuri? --Höyhens (keskustelu) 25. tammikuuta 2023 kello 19.08 (EET)

Duurisoinnun sävelet sopivat suoraan perussävelen yläsävelsarjaan, joten sointu kuulostaa hyvin levolliselta ja "oikealta". Vaikka mollisoinnunkin sisältämät intervallit ovat konsonansseja, mollisoinnun terssiä ei kuitenkaan löydy perussävelen yläsävelistä. Siis molliterssi riitelee aavistuksen perussävelen duuriterssiyläsävelen kanssa, ja mollisointu kuulostaa rauhattomammalta ja aavistuksen "vääremmältä" kuin duurisointu. Iloisuuteen ja surullisuuteen vaikuttavat harmonian lisäksi kuitenkin melodia ja erityisesti rytmi sekä kappaleen tempo. Esim. Säkkijärven polkka on mollissa, mutta useimmat pitänevät sitä iloisena kappaleena. Maa on niin kaunis on duurissa, mutta saa monelle itkun silmään ainakin hautajaisissa. Totta kai musiikin synnyttämiin tunteisiin liittyy myös opittuja kulttuurisia asioita, ja toisessa musiikkikulttuurissa kasvanut voi kokea meidän musiikkimme hyvin eri tavalla. -176.72.81.149 25. tammikuuta 2023 kello 22.51 (EET)

Marjojen myrkyllisyys

Joissakin maissa kerättyjä marjoja, jollaiset Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa eivät ole useimmiten myrkyllisiä, ei voi syödä sellaisinaan vaan ne pitää kuumentaa, koska ne ovat myrkyllisiä. Kuuluuko Viro niihin maihijn, joissa mustikat, puolukat, vadelmat ovat ehkä myrkyllisiä?

Entä pitääkö niissä maissa lähdevesi keittää ennen juomista, jottei saa sitä tappavaa tautia? 93.106.177.176 28. tammikuuta 2023 kello 16.57 (EET)

Veden suhteen sanoisin, että lähdevesikin voi olla saastunutta missä päin maailmaa hyvänsä, jos huono tuuri sattuu: [20]. -176.72.81.149 28. tammikuuta 2023 kello 17.29 (EET)

Viron luonnonmarjoista: ainakin niitä virolaiset keräävät yhtä innokkaasti kuin suomalaiset Suomessa. Tuskin ne ovat sen saastuneempia kuin meilläkään, jos eivät sijaitse teiden tai tehtaiden lähellä. Viron puutarhamarjojen viljelykäytäntöjen taas luulisi olevan EU:n säätelemiä ja samankaltaisia kuin meilläkin. -176.72.81.149 28. tammikuuta 2023 kello 17.39 (EET)

Ulkomaisten viljeltyjen tai luonnomarjojen tapauksessa keittokehoituksen syynä on useimmiten kemiallisen saatumisen (ilmansaasteet, raskasmetallit, torjunta-ainejäämät) sijaan mikrobiologinen saatuminen (esimerkiksi E. coli). Kannattaakin siis miettiä mitä keittäminen saa aikaan. Suurin osa torjunta-aineista ja raskasmetalleista lähtee pölyn mukana pinnasta pois huuhdeltaessa. Keittäminen ei niihin oikeastaan vaikuta, koska marjojen keitinvettä (,jonne ne siis joutuvat) harvemmin heitetään pois. Torjunta-aineet voivat toki keittämisen aikana hydrolysoitua eli hajota, mutta hajoamistuotteetkaan eivät aina ole haitattomia.

Keittämisen tarkoitus onkin siis päästä eroon mikro-organismeista, jotta ne eivät ihiselimistön suotuisissa oloissa aiheuttaisi infektiota. Keski-Euroopan luonnomarjojen ongelmana on myyräekinokokki, jonka kuumentaminen tuhoaa. En nyt osaa sanoa mikä on Viron myyräekinokokkitilanne. Varmaan siihenkin vastaus löytyisi hakukoneilla.--Nitraus ^(wikinät) 29. tammikuuta 2023 kello 13.28 (EET)

Ja säilönnässä tuotteen ja astioiden keittämisellä on tarkoituksena tappaa mikro-organismit, jotta ne eivät säilytyksen aikana lisääntyessään pilaisi tuotteen aistinvaraista laatua ja mahdollisesti myös myrkyllisiä aineita tuottamalla pilata niitäkin osia tuotteesta, jotka eivät näytä tai haise pilaantuneelta. --Pitke (keskustelu) 21. maaliskuuta 2023 kello 15.53 (EET)

Ainakin Wikipedian artikkelin mukaan myyräekinokokkia on myös Virossa. --Nitraus ^(wikinät) 29. tammikuuta 2023 kello 13.30 (EET)

Voiko ekinokokkia olla ekinokokkimaissa lähdevedessäkin siten, että toisin kuin enimmäkseen Ruotsissa Suomessa, se pitää keittää. 109.240.33.109 2. helmikuuta 2023 kello 15.49 (EET)

Jos loista kantava eläin on ulostanut veteen, kyllä voi. -176.72.81.149 2. helmikuuta 2023 kello 16.29 (EET)

Onko ekinokokkia vastaan rokotetta? 109.240.33.109 2. helmikuuta 2023 kello 16.35 (EET)

Jos paistaa uunissa ekinokokkimaan mustikoita sisältävän mustikkapiirakan, tuhoaako paistokuumuus vaaran? Vai pitääkö ennen paistoa marjat jo käsitellä? 46.132.35.176 2. helmikuuta 2023 kello 17.08 (EET)

Ruokaviraston verkkosivulla "Usein kysyttyä myyräekinokokista" rauhoitellaan marjansyöjiä. Riskiä myyräekinokokin leviämistä marjojen välityksellä ei pidetä erityisen suurena. "Marjat eivät kuitenkaan erityisesti kerää munia itseensä. Munia voi mahdollisesti tarttua marjojen pintaan, mikäli ympäristössä on niitä paljon. USA:ssa kuluttajia kehotetaan pesemään tai keittämään luonnosta kerätty ruoka. Ruotsin viranomaiset ovat todenneet, että tuontimarjojenkaan syönti ei ole vaarallista." Eli jos mustikkapiirakan paistovaiheessa "mustikkakiisseli" kiehahtaa kauttaaltaan pari minuuttia, piirakka on tämän riskitekijän osalta turvallinen (ekinokokki-heisimadot eri vaiheineen kuolevat keitettäessä).

Toisaalta ekinokokki ei ole ainoa marjojen kautta ruokamyrkityksiä mahdollisesti aiheuttava mikrobi. Yleisesti ulkomaisia (pakaste)marjoja käsitellään hieman artikkelissa ruokamyrkytys. "Ulkomaiset pakastemarjat tulisi pitää läpikotaisin 90 asteessa viisi minuuttia tai keittää kaksi minuuttia. Mikrossa ne kuumenevat epätasaisesti. Esimerkiksi kahviloiden marjasmoothiessa on usein kuumentamattomia ulkomaisia marjoja." Joskus ruokapaikoissa tai kaupan leipomotuotteessa ei kerrota, mistä marjat ovat peräisin ja onko esimerkiksi koristeena olevat marjat käsitelty elintarvikehygieniasuositusten mukaisesti; esim. onko tehty tuo kuumennus. Kun kotimaisia marjoja on vuosittain saatavana, en esimerkiksi itse hanki tai muutenkaan käytä (perheelleni, läheisilleni) ulkomaisia vadelmia, pensasmustikoita tai mansikoita tuoreena (tai pakasteena) enkä käytä sellaisia esimerkiksi marjarahkan, -smoothien, hedelmäsalaatin osana tai kakun koristeena. Kotimaisia voi pakastaa satokaudella ja kääyttää satokauden ulkopuolella pakasteena. --Paju (keskustelu) 15. maaliskuuta 2023 kello 18.12 (EET)

Gmail-sähköpostiviestin poisto

Voiko gmail-sähköpostista lähettämänsä viestin poistaa niin, ettei vastaanottaja voi nähdä sitä? 109.240.33.109 2. helmikuuta 2023 kello 15.45 (EET)

Ei voi. Maito on jo kaatunut. --Abc10 (keskustelu) 2. helmikuuta 2023 kello 15.57

Tosin Gmailissa on undo eli kumoa-toiminto, jossa viestin lähtemisen voi estää kai noin 10-20 sekunnin kuluessa siitä, kun on painanut lähetä-kytkintä. Se on siis erityinen viive, joka on erikseen ohjemoitu systeemiin. Jos datapaketti on kuitenkin jo lähtenyt Internetin kuljetettavaksi, se toimitetaan vastaanottajan sähköpostipalveluun väistämättä, eikä sitä enää sieltä saa poistettua. Asian hahmottamista saattaa hämärtää se, että siksokista ja muista tuubeista voi poistaa videoita ja linkkejä niin, että tulevaisuuden ihmiskunta ei niitä enää näe. Sähköposti kuitenkaan ei ole jatkuvaa datavirtaa, joka voidaan kääntää pois päältä, vaan se on vanhanaikainen paketti, joka lähtee kuin ajoissa oleva juna. --Pxos (keskustelu) 2. helmikuuta 2023 kello 17.30 (EET)

Koiran nimi Musti

Onko perinteisellä koiran nimellä Musti jotain tekemistä mustan värin kanssa vai ei? --Seegge^sup? 5. helmikuuta 2023 kello 13.20 (EET)

Totta kai se tulee koiran väristä, vaikka en nyt heti hyvää lähdettä löytänytkään. Ehkä Suomessa ennen vanhaan koirat olivat useimmiten väriltään tummia? Mielenkiintoista on, että mustan hevosen nimi on usein ollut Musta ja mustan lehmän taas Mustikki, eli eri eläinlajeilla on omat nimimuotonsa, joita ei ole sekoitettu keskenään. Mustien Mustien elämässä on haasteita: [21]. Ks. myös Musta koira. Sanalla musti on muuten arkikielessä myös uusi merkitys: se on suomalaistettu versio lainasanasta must. -193.210.162.68 5. helmikuuta 2023 kello 15.18 (EET)

Orpoudesta

Orvoiksi lasketaan teknisesti sellaiset ihmiset, joiden vanhemmat ovat kuolleet. Mutta miten orpoutta pitäisi tulkita? Tuleeko 74-vuotiaasta 12 lapsenlapsen vaarista orpo siinä vaiheessa, kun vaarin äiti (lapsenlasten isomummu) kuolee niin, että vaarin kumpikaan vanhempi ei enää ole elossa? Oletetaan, että tällä vaarilla on elossa vaimo, muutama veli ja/tai sisar mahdollisesti puolisoineen, lapset puolisoineen ja lapsenlapset. Periaatteessa vaari olisi siitä eteenpäin orpo, kun lapsenasten isomummu eli vaarin äiti kuolee, mutta kuinka usein noin vanhaa oikeastaan nimitetään enää orvoksi?--84.253.208.180 8. helmikuuta 2023 kello 00.11 (EET)

Orvolla tarkoitetaan ihan sanakirjojenkin mukaan lasta, jonka vanhemmat tai toinen vanhempi on kuollut (puoliorpo). Lapsen ja aikuisen raja pitänee vetää 18-vuoteen, Kela maksaa perhe-eläkkeisiin kuuluvaa lapseneläkettä alle 18-vuotiaalle lapselle, jonka vanhempi tai muu huoltaja on kuollut. Jos nuori opiskelee, ikäraja on 21 vuotta. Työeläkelaitokset maksavat lapseneläkettä alle 20-vuotiaalle. -- Htm (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 01.19 (EET)

Nykysuomen sanakirjan mukaan orpo on isätön, äiditön tai molemmiton lapsi. Orpoudella lienee historiallisesti tarkoitettu lapsia, joiden elinolot heikkenevät, kun jompikumpi vanhempi häviää. Jos perheen isä eli elättäjäoletettu kuolee, vaimo jää leskeksi ja lapset orvoiksi (isättömiksi). Esimerkiksi Kansakoulunopettajain leski- ja orpokassan tarkoituksena oli turvata jälkeenjääneen perheen selviäminen miehen (sic, katso eläkekassan määritelmä) kuoleman jälkeen. Nykyaikainen "tekninen käsitys", että orpo on mekanistisesti ihminen, jolla ei enää ole vanhempia elossa, ei ole kovin mielekäs. Sanaan liittyy olennaisesti turvattomuus. Vaarit eivät ole orpoja. --Pxos (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.04 (EET)

Kielten nimet ruotsin kielessä

Kirjoitetaanko ruotsissa kielten nimet isolla alkukirjaimella kuten saksassa? Kirjoitetaanko Svenska eikä svenska? ¨¨¨¨  –Kommentin jätti 109.240.97.247 (keskustelu)

Pienellä. Ruotsin oikeinkirjoitussäännöt ovat alkukirjainten suhteen hyvin samanlaiset kuin suomen. -176.72.97.243 12. helmikuuta 2023 kello 13.33 (EET)

Kromosomi-mutaatio

Minulla on balansoitu kromosomi-translokaatio: trans Xp-Yp eli kaikki kromosomiaineisto on tallella, mutta Xp ja Yp ovat vaihtaneet osittain paikkaa (X&Y ovat numeroita). Voinko hakea etuuksia kehitysvammaisuuteen perustuen? Kaksi lapsistani on unbalanced joissa X tai Y:ssa on deleetio ja he ovat kehitysvammaisia.--Dieharder (keskustelu) 12. helmikuuta 2023 kello 15.15 (EET)

Jos kirjoittaa gogleoon sanaliiton "kehitysvammaisten etuudet" niin tulee hakutuloksiin erilaisten yhdistysten sivuja ja myös Kansaneläkelaitoksen sivut. On olemassa yleinen sääntö, että on aina mahdollista hakea erilaisia avustuksia ja tukia, mutta on sitten eri asia, täyttääkö kriteerit. Koska täällä Wikipediassalla ei ole kuin vale-ensyklopedisteja (vaikkakin osa heistä on ihan oikeita pyykkäreitä tai teekkareita), suosittelen ottamaan yhteyttä virallisempiin instituutioihin. Kelan ohjesivuilla on ensi alkuun aivan yleisiä peruskysymyksiä. Yleinen periaate on, että etuuksia voi saada, jos vamma haittaa elämää tai aiheuttaa kustannuksia, joita yhteiskunta korvaa. Toinen periaate on, että tukea ei makseta yleensä takautuvasti. Sen vuoksi kannattaa ottaa asioista selvää mieluummin pari vuotta sitten kuin parin vuoden kuluttua. Ota puhelin etukäteesi ja soita Kelaan. --Pxos (keskustelu) 12. helmikuuta 2023 kello 19.12 (EET)

Vammaistukeen ym. etuuksiin, kuten kuntoutukseen, vaaditaan aina erikoislääkärin lausunto ja tarkat selvitykset siitä, miten vamma vaikeuttaa arjessa selviämistä. Jos pystyit kirjoittamaan itse tuon kysymyksen, arvelen että mahdollisuudet saada kehitysvamman perusteella tukea ovat huonot. -176.72.97.243 13. helmikuuta 2023 kello 18.48 (EET)

Vesiputous

Arvoisat abiturientit ja muut asiasta kiinnostuneet! Olette ehkä kiinnittäneet huomiota siihen, että kun vesihanasta lasketaan vettä, ja virtaus on tasaista, niin virta kapenee putoamismatkan funktiona. Tuli mieleeni (he has a bee in his bonnet – hänellä on jokin ruuvi löysänä) karkea malli, jossa ei tarvitse käyttää muuta kuin kineettisen ja potentiaalienergian summan säilymislakia ja sitä putkivirtauksen tosiasiaa, että tilavuusvirta on vesivirran nopeus × putken poikkipinta-ala. Näin ollen sain tulokseksi

${A_{2} \over A_{1}}={\sqrt {v_{0}^{2}+2gh_{1} \over v_{0}^{2}+2gh_{2}}}$

jossa $v_{0}$ on vesivirran nopeus hanasta lähtiessä, A on pinta-ala ja h putoamismatka, $h_{2}>h_{1}$. Menikö oikein? --Jarmo Turunen (keskustelu) 14. helmikuuta 2023 kello 13.22 (EET)

@Jmk osaa laskea tällaisia helppoja yhtälöitä. raid5 14. helmikuuta 2023 kello 21.12 (EET)

Relevantti stack exchange kysymys vastauksella: https://physics.stackexchange.com/questions/231267/how-does-the-cross-section-of-a-stream-of-falling-water-decrease Sjmantyl (keskustelu) 15. helmikuuta 2023 kello 09.54 (EET)

"Vaaleansininen" vaiko onko sittenkään?

Vaaleansininen? Talvio?

Tässä neliössä olen yrittänyt vaalentaa RGB-sinistä valkoisella. (R174, G174, B255) Tuloksena on kuitenkin minun silmiini väri, joka ei ole pelkästään vaaleansininen vaan siinä on violettia sävyä mukana. Jossakin sivustoilla tälle on annettu englanninkielinen nimi "periwinkle" (talvio). Onko tässä jokin selittävä syy, miksi RGB-sininen valkoisella vaalennettaessa muuttuu "violetimmaksi"? Vaikka siinä onkin sinisen sekaan sekoitettu valkoista ilman mitään punaisia lisäpigmenttejä?--82.128.192.55 15. helmikuuta 2023 kello 15.16 (EET)

Tyypillisesti "sinisessä" pitää olla vähän vihreää mukana, eikä "vaalean sinisessä" saa olla paljoakaan punaista vaan enemmän vihreää. Spektrin reunimmainen väri ei ole oikeastaan "sininen" monenkaan nimitystavan mukaan.

Spektrin reunassa on violetti, joka usein sotketaan purppuraan - tiedä näistä värien nimistä sitten. Violetin artikkelissakin puhutaan spektrin äärimmäisestä väristä (yhden aallonpituuden säteilyä), mutta artikkelin väriläntissä on mukana punaista...

L-tappisolujen ominaiskäyrästäkin on näköjään eri käsityksiä: artikkeleissa Värinäkö ja Violetti on erilaiset käyrät. Aulis Eskola (keskustelu) 15. helmikuuta 2023 kello 18.07 (EET)

Onko tämä enemmän vaaleansininen?

Tämä lienee syaani.

Okei, jos ruvetaan tarkemmin miettimään, kuten sanoit, että "sinisessä" on yleensä mukana aavistuksen verran vihreätä, onko tämä ylempi lähempänä totuutta? Joidenkin saivartelijoiden mukaan väriä, jossa on sinistä ja vihreätä suhteessä niin, että vihreätä on vähintään ⅔ siitä määrästä mitä sinistä, sitä ei saisi sanoa enää siniseksi, vaan se olisi siitä eteenpäin syaania. Toisaalta osa syaanin sävyistäkin on aika vihreitä, lähellä perinteistä turkoosia, jopa turkoosinvihreitä. Värisoppaan liittyy monta muutakin mutkaa.--37.33.196.142 15. helmikuuta 2023 kello 23.24 (EET)

Tuo osion alussa oleva ylin neliö näytti läppärin näytöllä vaaleansiniseltä enkä nähnyt siinä violettia sävyä lainkaan. Nyt kun katson samaa neliötä kännykästä, väri tosiaan vivahtaa violettiin. Eli eri näytöt ilmeisesti toistavat saman värikoodin eri tavalla. -176.72.97.243 15. helmikuuta 2023 kello 23.42 (EET)

Eri laitteet vaikuttavat värisävyyn. Vain jotkin erityiset näyttölaitteet ovat värisävyltään kalibroituja.

Lisäksi tausta neliön vieressä ja ympäristökin vaikuttavat ihmisen väriaistimukseen. Ihminen "säätää" päässään valkotasapainoa varsin huomaamattaan erilaisen päivänvalon ja keinovalon mukaan. Kokeneempi valokuvaaja on tämän varmasti usein huomannut. (Digikameralle pitäisi aina tehdä valkotasapainon asetus kuvaustilateessa, jos haluaa värit kohdalleen - näytetään kameralle valkoista paperia ja painetaan asetusta).

Vaikka RGB-mallin yksi väri tuleekin sanasta "blue" eli "sininen", ihmiset kutsuvat siniseksi useimmiten tästä hieman poikkeavaa sävyä. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. helmikuuta 2023 kello 22.29 (EET)

Lisäksi kalibrointi tulisi toistaa. Aiheesta keskustelua arkistossa: Näyttöjen asetukset. raid5 17. helmikuuta 2023 kello 01.35 (EET)

Voivatko näköongelmat periytyä?

Jos esitetään kuvitteellinen tilanne, että perheen äidillä on näkövikaa +7 (lähelle) ja isällä on näkövikaa −4 (kauas), mikä on todennäköisyys, että myös lapsilla on joko plussaa tai miinusta paljon? Tai mikä on mahdollisuus, että lapsilla ei ole vastaavia näköongelmia ollenkaan ja he pärjäävät ilman rillejä? Jos näkövika periytyy, onko äidin plus-näkö vai isän miinus-näkö se, joka periytyy todennäköisemmin?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 24. helmikuuta 2023 kello 08.46 (EET)

Silmien linssien toimivuuden geneettiset komponentit ovat toistaiseksi kovin huonsoti tunnettuja. Mie en tiedä ja nopean haun perusteella kukaan muukaan ei taida. Sjmantyl (keskustelu) 27. helmikuuta 2023 kello 10.01 (EET)

Lisäksi asiaan vaikuttavat kauempaakin tulevat perintötekijät kuin vain vanhempien. Ja tietysti "ympäristöllä" eli sikiöaikaisilla tekijöillä ja ravitsemuksella on vaikutuksia. Asiaa varmaan tutkitaan heti, kun joku tutkija alkaa ihmetellä, miten hän on näin likinäköinen, kun molemmilla vanhemmilla on plus-lasit.--Runoilija6543 (keskustelu) 27. helmikuuta 2023 kello 10.13 (EET)

Likinäköisyyden vähintään epäillään olevan myös ainakin osittain hankittavissa oleva ominaisuus (eli kasvuiässä lähinäköpainoitteinen aktiivisuus kehittää silmämunan muotoa puikulaisemmaksi ja sama toisinpäin), ja tällöin se voisi osittain periytyä sosiaalisesti vaikka geenien perusteella silmämunat olisivatkin alkujaan aivan neutraalinmuotoiset. Joten todennäköisyyksiä lapsen näön piirteille on erittäin vaikea laskea tai edes arvailla, ellei vanhemmilla tiedetä olevan silmän syntyperäisiin rakenteisiin vaikuttavia perintötekijöitä. --Pitke (keskustelu) 21. maaliskuuta 2023 kello 16.17 (EET)

Hikipedian hitaus

Hikipedia on todella hidas ja täynnä teknisiä onglelmia. Yritin ottaa jopa asian puheeksi siellä, mutta kun yritin pistää foorumiin viestiä, niin tuli teknisiä onglelmia näkymä. Toki Hikipedian kulta-aika on jo takana, mutta nykyään se on jo melkein käyttökelvoton, joten miksei asialle tehdä mitään? Spuiqenizer (keskustelu) 10. maaliskuuta 2023 kello 19.27 (EET)

Sen takia, että koko sivusto on käytännössä melkein kuollut. Siellä tehdään vain yksittäisiä muokkauksia päivässä. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 11. maaliskuuta 2023 kello 19.16 (EET)

Värien herkkyysmaksimeista

Tuli artikkelin värisokeus keskustelusivulta mieleeni tämä käytetty sana herkkyysmaksimi. Väreistä on monta keskustelua, mutta minulla on luultavasti protanomalia ja myös Ishiharan testit tukisivat tätä. Eli toisin sanoen minä näkisin kaikki värit, mutta punaista rajallisemmin kuin vihreätä ja sinistä.

Tähän voi varmaankin myös liittyä se, miksi minä näen RGB-värikuusikosta "punainen, keltainen, vihreä, syaani, sininen, magenta" tummimpana punaisen ja vaaleimpana syaanin, vaikka ne valööriarvot ovatkin suurin piirtein:

• punainen 21
• keltainen 93
• vihreä 72
• syaani 79
• sininen 7
• magenta 28

Ja tuossa suhteessa ne vissiin myös harmaantuvat, sininen tummimmaksi ja keltainen vaaleimmaksi. Mutta minä näen silti alkuperäisessä kuvassa usein punaisen tummempana kuin sinisen ja syaanin vaaleampana kuin keltaisen. Voiko tämä minulla todennäköisesti oleva protanomalia vaikuttaa siihen ja onko herkkyysmaksimeilla tässä kohtaa jotakin roolia asiaan?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 10. maaliskuuta 2023 kello 23.56 (EET)

Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkelissa värisokeus otsikko Protanomaly. Hankalia väriyhdistelmiä olisi syytä välttää Wikipediassa: artikkelin Etumerkki (matematiikka) kuva PlusMinus.svg. raid5 11. maaliskuuta 2023 kello 01.09 (EET)

Gervaisit ja keltainen talo

Twiitti Ricky Gervaisilta: [22]

Minulle tuli hahmotushäiriö: missä tuo vasemmassa yläkulmassa näkyvä keltainen talo oikein on? Voin myös avata kilpailun laajemmin: yrittäkää tunnistaa kaikkien neljän kuvan ottopaikat. Oikeita vastauksia ei ole eikä palkintoja jaeta. Hitaat syö nopeat. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2023 kello 18.09 (EET) Twitter-linkkispam korjattu. --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2023 kello 11.47 (EET)

1. Helsingin kaupunginmuseon kahvila 2. Neitsyt pusito Venäjän suurlähetystön vieressä 3. Taivallahden kirkko Temppeliaukion kirkko 4. Joku kauppa missä myydään joulukrääsää --Linkkerpar™ 11. maaliskuuta 2023 kello 18.24 (EET) EDIT: Korjattu ajatusvirhe ja typo.--Linkkerpar™ 11. maaliskuuta 2023 kello 18.27 (EET)

Vasemman yläkulman keltainen talo on Hakasalmen huvilan piharakennus, jossa toimii kahvila ([23]). Oikean ylänurkan kuva taitaa esittää Arbiksen eli Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston pihaa Etu-Töölössä ja vasemman alanurkan kuva on Temppeliaukion kirkon sisältä. Oikean alanurkan kuvauspaikkaa en tunnista. --Risukarhi (keskustelu) 11. maaliskuuta 2023 kello 18.26 (EET)

Kiitos vastauksesta. Voisin yrittää seivata feissini (paljaspäisenä helsinkiläisenä) jotenkin, mutta ei tule mitään. Mielikuvakartassani oli musta aukko. Pyörin ajatuksissani Musiikkitalolla ja etenin Finlandia-talon luokse, mutta en muistanut koko H***n huvilaa ollenkaan. Onko noloa? On se vähän. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2023 kello 23.50 (EET)

Hei Pxos. Tämä ei liity kysymykseesi, vaan verkko-osoitteeseen. Koko osoite toimii hyvin sellaisenaan. Koska olen laiska, niin ref-parametri jäi vahingossa pois (UTM parameters, Click identifier). (Gervais, Ricky: Jane in Helsinki with all her friends 11.3.2023. Twitter. Arkistoitu 11.3.2023.) Luultavasti elämäsi oli mukavampaa ennen tätä tietoa. Kiitos kuvista ja hyvää yötä. Jatkan hosts-tiedoston lukemista riviltä 47852. raid5 12. maaliskuuta 2023 kello 00.38 (EET)

Hyvä neuvo. Otin siitä vaarin ja muutin linkkiä sellaiseksi, että siinä ei ole noita hyväksikäyttölisukkeita. Niin sitä menee kuusaskin kupuun. (Tee kuusviis-käännös sanaparille.) --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2023 kello 11.47 (EET)

Lisäänpä tähän vielä, että talosta on meillä Commonsissa kuvakin. --Risukarhi (keskustelu) 12. maaliskuuta 2023 kello 11.06 (EET)

Okei. Se näkyy olevan rakennettu rouvan vuonna 1847. Ehämmä ollu syntynytkään silloin, joten tuo selittää asian. Keksin muuten kasvojenpelastussuunnitelman: Tässä voisi olla kyse samankaltaisesta ilmiöstä kuin silloin, kun etsii ruokapöydästä suolasirotinta, joka sitten löytyy nenän edestä heti kun joku siihen osoittaa. (Inattentional blindness, epätarkkaavaisuussokeus...). --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2023 kello 11.47 (EET)

Mistä voi ostaa valaanöljyä?

Tarvitsisin kipeästi purkin valaanöljyä, mutta en ole löytänyt yhtään paikkaa mistä sitä voisi ostaa. Valastus on toki laitonta joissain paikoissa, mutta kyllä sitä vielä tehdään, joten jonnekin se öljy varmaan säilötään, joten mistä sitä voisi helposti ostaa? Spuiqenizer (keskustelu) 13. maaliskuuta 2023 kello 18.55 (EET)

En tiedä, missä on lähin Ö-market, mutta jos haluat sitä Suomeen, niin sille on maahantuontikielto. (Laki valaiden ja arktisten hylkeiden suojelusta). --Pxos (keskustelu) 13. maaliskuuta 2023 kello 20.49 (EET)

Kelpaisiko kalaöljy? 90 prosenttinen E-EPA on hyvää. raid5 14. maaliskuuta 2023 kello 01.29 (EET)

Uteliaisuuttani kysyn että mihin nykypäivänä sellaista tarvitsee? --Seegge^sup? 25. maaliskuuta 2023 kello 00.14 (EET)

Aihetta hipoen: takavuosina naapuri oli tulossa Norjasta ja pyysin tuomaan kimpaleen pakastettua valaanlihaa tieteellistä tarkoitusta varten: tuleeko valaanlihasta hyvä käristys. Toi pari kimpaletta ja tuli kalalta ja naudanlihalta maistuvat käristykset. Jos tiedät jonkun norjalaisen, pyydä kiertelemään kaupoissa jos löytyisi sitä öljyä.--Dieharder (keskustelu) 25. maaliskuuta 2023 kello 16.40 (EET)

Kaverin puolesta vaan kyselen Spuiqenizer (keskustelu) 23. huhtikuuta 2023 kello 12.00 (EEST)

@Seegge: Koska kalaöljy on terveellistä. raid5 23. huhtikuuta 2023 kello 17.37 (EEST)

Lautamiehet

Kuinka monta lautamiestä Suomessa on kaikkiaan? -- Cimon Avaro 16. maaliskuuta 2023 kello 06.18 (EET)

Wikipedia: Lautamiesjärjestelmä nykyään mukaan 1303, ja Tuomioistuinviraston mukaan sama määrä. --Linkkerpar™ 16. maaliskuuta 2023 kello 06.27 (EET)

Sisaren tyttären tytär

Suomen kielessä on monia sanoja jotka kuvaavat sukulaissuhteita. Mikä olisi ytimekkäin muoto sisaren tyttären tyttärelle? -- Cimon Avaro 19. maaliskuuta 2023 kello 09.00 (EET)

Jos sanan ei tarvitse olla sanakirjassa eikä kenenkään missään koskaan käyttämä, niin silloin se on tietysti "pikkuniisi" (Wiktionnaire français: "petite-nièce"). --Pxos (keskustelu) 19. maaliskuuta 2023 kello 12.09 (EET)

Kyllä se jo ytimekköityy, kun ottaa välilyönnit pois: sisarentyttärentytär. -176.72.27.171 21. maaliskuuta 2023 kello 09.25 (EET)

Sisaren tyttärellekään ei taida olla muuta kuin sisarentytär. Eli ehkä sisarentyttärentytär? Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 21. maaliskuuta 2023 kello 13.41 (EET)