Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 59

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

"Qu" pitkän vokaalin edellä

Onko missään kielessä sanaa, jossa olisi qu pitkän vokaalin edellä? --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 22.29 (EEST)

Tulee nyt esimerkiksi mieleen englannin "queen".--37.33.134.45 7. syyskuuta 2021 kello 22.31 (EEST)

Eli siis quaa, quee, quii ja quoo. --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 22.41 (EEST)

Enwiktionarystä oli helppo hakea: [1][2][3]. 188.238.20.241 8. syyskuuta 2021 kello 14.32 (EEST)

Onko englannin kielessä muita kuin queen? --40bus (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 09.30 (EEST)

On ainakin queer. --Farma3110 (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 17.31 (EEST)

Britannian käsipallo

Miksi käsipallo ei ole niin suosittua Isossa-Britanniassa kuin se on esim. Saksassa ja Ranskassa? --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 22.42 (EEST)

Sisälajit eivät ole siellä muutenkaan kovin suosittuja... --40bus (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 08.33 (EEST)

Sveitsin liittyminen EU:hun

Miksi Sveitsi ei ole liittynyt EU:hun, vaikka kaikki sen naapurimaat ovat? Sveitsihän ei kuulunut edes YK:hon ennen vuotta 2002. --40bus (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 11.36 (EEST)

Oletettavasti kyse on [liittoutumattomuus-politiikka], joka on toiminut pitemmän aikaa. Sjmantyl (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 12.46 (EEST)

Onko siis mahdollista, että Sveitsi liittyy seuraavien vuosikymmenten aikana EU:hun? --40bus (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 08.30 (EEST)

On mutta erittäin epätodennköistä mm. edellä mainituista syistä. Oikaisen vielä että naapurimaista Liechtenstein ei ole EU:n jäsen, vaan Euroopan talousalueen, ETAn kuten Norja ja Islantikin. --Höyhens (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 11.11 (EEST)

Mitä Sveitsi voisi tehdä, jotta se olisi vuonna 2050 EU:ssa? --40bus (keskustelu) 21. syyskuuta 2021 kello 13.31 (EEST)

Johdin -ttAA

Johtimen -ttAA (-ttaa, -ttää) voi liittää mihinkä tahansa substantiiviin (sekä yleis- että erisnimiin) ja luoda uuden sanan. Esimerkiksi autottaa, lautasettaa, reiättää, puheettaa, ketuttaa, sammakottaa, saukottaa, Sauli Niinistöttää, matittaa, maijattaa, jopa seiskattaa. Mutta miten sen liittää eri tavalla lausuttaviin erisnimiin? Esimerkiksi Illinois, joka lausutaan "ilinoi". Onko se illinois'ttaa? Olen itse keksinyt sanan crewettää, joka viittaa Crewen kaupunkiin Englannissa ja sen jalkapalloseuraan. Sana Crewe lausutaan [kruː]. Onko crewettää siis oikein? --40bus (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 09.14 (EEST)

Tämän ohjeen mukaan kirjoittaessa konsonanttiloppuiset, mutta vokaaliloppuisesti äännettävät vieraskieliset sanat taivutetan heittomerkillä. Tähänkin luultavasti tuota ohjetta sovelletaan, ja ohjetta noudattaen oikea muoto olisi siis crew’ttaa. Puheessa kuitenkin usein lainataan vierasperäinen sana ja väännetään se suomalaisempaan muotoon. Tällaiset puhekieliset ”crewettää”-tyyliset muodot voivat toki käytössä vakiintua lopulta käytetyksi muodoksi. Sivuhuomiona: rei’ittää lienee oikeampi muoto, reiättämistä ei taideta juuri käyttää. Farma3110 (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 10.34 (EEST)

Vastaavasti onko Crewen asukas creweläinen vai crewelainen? --40bus (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 11.15 (EEST)

Paitsi että kaupunki on Crewe ei Crew, joten heittomerkkiä ei tule. 'E' on neutraali vokaali, joten se voi yhdistyä kumpaan suuntaan tahansa, joten Crewen tapauksessa sanoisin lusumisen perusteella crewettaa (en kyllä käsitä, mitä tällainen sana tarkoittaa, ei se johdin tee välttämättä sanasta järkevää). Vieraskielisten sanojen taivutus ei ole ihan yksinkertaista: [4], ja monissa tapauksissa kumpikin vaihtoehto käy. Ja sellainen kommentti, että Illinois on sopeutunut suomeen myös luettuna muodossa illinois, joten sitä kannattaa taivuttaa ilman heittomerkkiä illinoisittaa. --PtG (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 12.02 (EEST)

Ranskalaisista nimistä: onko siis montpellier'ttaa ja passepartout'ttaa? Ainakin sydneyttää. --40bus (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 12.52 (EEST)

Onko se glasgow'ttaa ja middlesbrough'ttaa? --40bus (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 13.47 (EEST)

Missäköhän waiheessa keskustelu etenee Keniaan saakka ja Wituun, josta olen parhaimmillani ollut noin 200 kilometrin päässä. --Lax (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 14.37 (EEST)

Niinpäs näkyikin olevan. Ajatusvirhe minulta. Creween tuo sääntö ei tietenkään päde. On kyllä totta, että -ttaa-päätteinen muoto ei taida minkään kaupungin nimen kohdalla ylipäätään kovin mielekästä sanaa muodostaa. --Farma3110 (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 15.36 (EEST)

-ttAA-päätteen lisääminen paikannimiin on kyllä todella hassua. Loin sana crewettää juuri tämän takia. Onko myös mounteverestittää? --40bus (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 17.52 (EEST)

Sananlasku

Artikkelissa sananlasku on erimerkkinä tunnetuista sananlaskuista: "Yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata.". Onko sananlaskun alkuperästä mitään tietoa?--MAQuire (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 17.23 (EEST)

Google searchilla termeillä "One fool ten wise men" nousee tanskalainen kansanviisaus. En tiedä onko ensimmäinen... -- Cimon Avaro 11. syyskuuta 2021 kello 16.52 (EEST)

Mistä alkuperäinen tanskankielinen versio löytyy? Ruotsi on myös hyvä ehdokas, ja ruotsiksi sananlasku esiintyy ainakin sananlaskukirjassa vuodelta 1865. Ilmeisesti ruotsiksi on myös versio, jossa hullu kysyy enemmän tunnissa kuin viisas ehtii vastata seitsemässä vuodessa [5]. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 11. syyskuuta 2021 kello 17.34 (EEST)

Jaakko Juteinin teoksessa Walittuja suomalaisten sanan laskuja (1818) sanonta esiintyy muodossa ”Yksi hullu taitaa enemmän kysyä, kuin yhdeksän wiisasta wastata”, ja Jennifer Speaken The Oxford Dictionary of Proverbs viittaa G. Torrianon italialaisten sananlaskujen kokoelmaan vuodelta 1666 (siinä viisaita on seitsemän). Tämä taitaa olla yleiseurooppalaista kulttuuriperintöä. --Silvonen (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 18.31 (EEST)

Tätä on kysytty täällä ensimmäisen kerran vuonna 2019. Arkistossa muutama lisävastaus. --Nitraus ^(wikinät) 11. syyskuuta 2021 kello 18.43 (EEST)

Suomen sanoista

Mikän on pisin suomen kielen sana, jossa...

1. ...jokainen kirjain esiintyy vain kerran?
2. ...jokainen kirjain on aakkosjärjestyksessä?
3. ...jokainen kirjain on käänteisessä aakkosjärjestyksessä?
4. ...jokainen vokaali on aakkosjärjestyksessä?
5. ...jokainen vokaali on käänteisessä aakkosjärjestyksessä?
6. ...jokainen konsonantti on aakkosjärjestyksessä?
7. ...jokainen konsonantti on käänteisessä aakkosjärjestyksessä?
8. ...jossa on vain yksi vokaali?

--40bus (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 13.30 (EEST)

Luulen että toiminnastasi olisi Wikipedialle enemmän hyötyä artikkelien kirjoittajana kuin tietokilpailujen järjestäjänä. Ystävällisesti --Abc10 (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 13.48 (EEST)

Tämä olikin kysymys, johon ei löydy mistään vastausta. --40bus (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 13.56 (EEST)

Erityisesti #8 kiinnostaa minua. --40bus (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 14.06 (EEST)

Huomasinpa tämän vasta nyt ja päätin lauantai-iltani ratoksi vääntää muutamat pyyttonit joilla asia selviäisi. Sanalistana toimii täältä [6] haettu Kotuksen sanalista, jossa on siis vain sanojen perusmuodot. Tulokset:

1. myöhäiselokuva
2. hiillos
3. ronkkia
4. perspektiivipiirustus
5. kulttuurinihilismi
6. jääkiekkokaukalo
7. saappaanuolija
8. borshtsh

En nyt jaksa lähteä karsimaan pois lainasanoja jotta kohtaan 8 saataisiin suomalaisperäinen sana. --Qwerty12302 (kesk | muok) 2. lokakuuta 2021 kello 21.57 (EEST)

Presidentti Kekkonen vuoden 1981 jälkeen

Olen yrittänyt etsiä netistä presidentti Urho Kekkosesta valokuvia ja uutisfilmejä vuoden 1981 jälkeiseltä ajalta. Hänen hautajaisistaan kuvattua materiaalia löytyy netistä hyvin. Milloin sen sijaan on kuvattu elossa olevasta Kekkosesta viimeiset julkisesti esitetyt kuvat ja filmit?

Seura-lehden verkkosivuilla on julkaistu valokuva, jossa Kekkonen kävelee Seurasaaressa avustajansa kanssa 26. tammikuuta 1982 eli presidentti Mauno Koiviston virkaanastujaisia edeltävänä päivänä. Jäikö tämä kuva viimeiseksi Kekkosesta otetuksi? Muistan joskus - varmaankin 1990-luvulla - nähneeni televisiossa pätkän filmistä, jossa hauraan oloinen Kekkonen kävelee ja kompastuu kadun reunakiveen. Hän oli filmiä kuvattaessa erittäin todennäköisesti jo luopunut presidentin tehtävistään. Milloinkahan tämä filmi on kuvattu?

Entä minkä verran Kekkosesta kerrottiin tiedotusvälineissä ajantasaista tietoa vuoden 1981 jälkeen? Minulla on hämärä muistikuva siitä, että vähän ennen Kekkosen kuolemaa tiedotettiin julkisesti, että hänen terveydentilansa oli varsin heikko.

Oliko niin, ettei Kekkonen osallistunut kertaakaan presidentti Koiviston isännöimiin itsenäisyyspäivän juhliin presidentinlinnassa? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 16.44 (EEST)

Ei kai Kekkonen esiintynyt lainkaan julkisuudessa eroilmoituksensa jälkeen. Yle Areenassa on edelleen katsottavissa dokumentti Urho, joka sisältää loppupäässään joitain valokuvia Kekkosesta tämän eläkevuosina Tamminiemessä. Kuvat ovat yksityiskokoelmista ja ennen dokumentin ensiesitystä vuonna 2016 niitä ei oltu nähty julkisuudessa. Kuvien ajoitusta ei dokumentissa tosin mainita, mutta luulisin, että ne ovat myöhäisimmät (tähän mennessä) julkaistut kuvat Kekkosesta. --Risukarhi (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Enharmoniaa yms.

Linkki Ultimate Guitariin

Kun olen selaillut sointuja erilaisiin biiseihin, olen huomannut sellaisen ilmiön, että esimerkiksi tuolla Ultimate Guitarissa olevissa joissakin soinnuissa on erikoinen käytäntö, jossa soinnun pohjasävelinä käytetään juurisäveliä (C, D, E, F, G, A ja B [B on tässä tapauksessa H]) ja viittä ensimmäistä ylennystä (F#, C#, G#, D# ja A#). Eli pointti on se, että ylennyksiä käytetään alennuksien tilalla virheellisesti: Esimerkiksi c-mollikappaleessa saattaa esiintyä soinnut G#6, D# ja A#7, vaikka oikeasti siinä pitäisi olla Ab6, Eb ja Bb7. Mistä tällainen ylennysten "ryöstökäyttö" on saanut alkunsa ja missä musiikkipiireissä sitä esiintyy eniten?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 11. syyskuuta 2021 kello 21.01 (EEST)

Taas mutua, mutta tuntuu, että etenkin amerikkalaiset rock-kitaristit tekevät noin.--37.33.157.237 12. syyskuuta 2021 kello 15.30 (EEST)

Cielito Lindo

Tämän on esittänyt suomeksi Eino Grön nimellä "Twistaa Patricia". Mutta onhan joku laulanut tätä "Tuon Sierra Morenan kauniin señoritan nyt tahtoisin kanssani tanssiin.." Kuka ja milloin? En kysyisi jos tietäisin. --Höyhens (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 11.14 (EEST)

Eugen Malmsten --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 11.51 (EEST)

Vastaus siis on "Oh senorita, Eugen Malmstén ja Rytmi Pojat v. 1938". Laulu alkaa vasta kohdalla 0:48. Ihana. --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 11.58 (EEST)

Kiitos! --Höyhens (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 14.56 (EEST)

Piste, josta on lyhin keskimääräinen etäisyys kuvion rajoille.

Intuitiokin kertoo, että janan keskipiste on piste, josta on keskimäärin lyhin etäisyys janan kaikkiin pisteisiin. Sama pätee ympyrän keskipisteeseen. Mutta mitenkähän lasketaan esim. suorakulmaisen kolmion (sisällä oleva) piste, josta on keskimäärin lyhin matka kolmion rajojen pisteisiin. Ei taida olla sama kuin painopiste? --Jarmo Turunen (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 14.58 (EEST)

Yritin määrittää sellaisen janan keskimääräisen pituuden, jonka toinen pää on origossa (x,y) = (0,0) ja toinen pää saa arvoja välillä (1,0)...(1,2). Janan pituus r = 1/cos(k), jossa k on janan ja x-akselin välinen kulma. k saa arvoja välillä 0...arctan(2) = 1.1071 rad eli n. 63.4 astetta. Toisaalta on myös r = neliöjuuri(1+y^2). Näistä kahdesta yhtälöstä laskin janan pituuden keskiarvon kaavoilla

${1 \over arctan2}\int _{0}^{arctan2}{1 \over cosk}dk$

${1 \over 2}\int _{0}^{2}{\sqrt {1+y^{2}}}dy$

Sain kuitenkin eri arvot 1.3039 ja 1.4789. Onkos tässä joku periaatteellinen tai muu virhe keskiarvojen laskemisen välillä?--Jarmo Turunen (keskustelu) 18. syyskuuta 2021 kello 12.51 (EEST)

En täysin seurannut ajatusta. Mutta eikös tuossa integroida ihan erilailla "pyyhkäisten", kun käytetään eri parametrejä. Pyyhkäiseekö kumpikaan noista "lineaarisesti" pitkin analysoitavaa käyrää?! Mielestäni eivät ainakaan molemmat, intuitio sanoisi niin. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 21.12 (EEST)

Olet aivan oikeassa, että (vastoin kohtalaisen yleistä väärinkäsitystä) painopiste ei ole se piste, josta on lyhin keskimääräinen etäisyys johonkin pistejoukkoon. Painopiste minimoi etäisyyksien toisten potenssien keskiarvon. Geometrinen mediaani (en:Geometric median) puolestaan minimoi etäisyyksien keskiarvon, ja nämä ovat yleensä eri pisteet. (Joissakin symmetrisissä tapauksissa kuten ympyrässä ja janassa ne osuvat yhteen.) Kun pistejoukkona on suorakulmaisen kolmion sivujen pisteet, niin eroa ei kylläkään ole paljoa. Esim. jos kolmion kärkipisteet ovat (0,0), (4,0) ja (0,3), niin sivujen painopiste on (1.5,1.0) mutta geometrinen mediaani noin (1.531999,0.988190). Keskimääräiset etäisyydet niistä sivujen pisteisiin ovat noin 1.579346 ja 1.579161, eli jälkimmäinen keskietäisyys on tosiaankin rahtusen pienempi. Neliöidyissä etäisyyksissä on taas toisin päin, eli painopisteestä 2.750000 mutta geometrisesta mediaanista rahtusen enemmän 2.751163. Geometrisen mediaanin voi laskea iteratiivisesti en-wikissä kuvatulla menetelmällä. (Hyvin yksinkertaisessa tapauksessa voi tietysti integroida ja derivoida analyyttisesti.) – Tässä siis tarkasteltiin nimenomaan kolmion sivuja. Jos minimoitaisiin etäisyyksiä tai neliöetäisyyksiä kolmion sisäpisteisiin tai kärkiin niin olisi taas eri tulokset. --Jmk (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 13.28 (EEST)

Tietosanakirjasarjoja tarjolla

(Keskustelu siirretty tähän sekalaista-kahvihuoneesta. --Risukarhi (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 17.06 (EEST))

Muistan aiemmin jonkun surreen tietosanakirjasarjojen menemistä roskiin. Nyt olis tarjolla Tampere-Kangasala-suunnalla mm. Uusi tietosanakirja ja muutama uudempikin sarja. Jos ei ketään kiinnosta, sarjat lähtevät ensi viikolla paperinkeräykseen muuttotilanteessa. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 21.15 (EEST)

Eikö kannattaisi mielummin viedä lähimpään divariin? --Velivieras (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 15.30 (EEST)

Ehkä Suomesta löytyisi vielä jokin divari, joka ottaisi noita vastaan. Suurin osa lakkasi 10-15 vuotta sitten moisen kannattamattoman toiminnan. Iivarius (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 15.39 (EEST)

Ottaako joku divari muka moisia vielä vastaan?! Vievät hurjasti tilaakin. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 15.40 (EEST)

Todennäköisimmin ei. Iivarius (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 15.57 (EEST)

Jep, divarit tuskin ottavat vastaan. Kukaan ei niitä osta, vievät paljon tilaa ja noita varmaan tarjotaan koko ajan, kun siivotaan vanhoja hyllyjä. Hyväntekeväisyyskirppikset ottavat varmaan vastaan, mutta niihinkin niitä tulee koko ajan, joten niissäkin saattaa päätyä kierrätykseen. --PtG (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 16.45 (EEST)

Jos Wikipedia kävisi messuilla niin, niitä voisi kerätä rekvisiitaksi. Niistä voisi tehdä esim pöytiä ja telineitä. --2001:14BA:1AE8:1300:8BC:207F:D1CE:77B7 10. syyskuuta 2021 kello 17.10 (EEST)

Nyky"kysyntä" noissa on tosiaan ns. kirjatuunauksessa eli askartelu- tai käsityömateriaalina. Jos haluaa, niin voi kysellä jos joku kyseisen aiheisia kursseja järjestävä olisi kiinnostunut. --J~fiwiki (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 17.53 (EEST)

Ainakin pääkaupunkiseudulla monissa kirjastoissa on kirjanvaihtohyllyjä, joihin kuka tahansa voi käydä jättämässä omia kirjojaan toisten poimittaviksi. Tietosanakirjasarjoja en ole tosin niissä nähnyt. Voi olla, että paljon hyllymetritilaa vievät isot teossarjat eivät ole niitä kaikista tervetulleimpia. --Risukarhi (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 18.01 (EEST)

Tämä keskustelu tulisi siirtää Kysy vapaasti -osastoon, sillä se ei liity Wikipediaan mitenkään. --Risukarhi (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 18.01 (EEST)

Siirsin. --Risukarhi (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 17.07 (EEST)

Nuo taisivat sitten mennä jo, kun en ollut täällä silloin kun asia oli ajankohtainen. Muuten olisin voinut olla kiinnostunut, vaikka tosin varastoon ne olisivat menneet täälläkin. Divarien ohella voi ehkä kokeilla myös kierrätyskeskuksia, vaikka en nyt tiedä niidenkään linjasta tietosanakirjasarjojen suhteen. Mutta jos suostuvat ottamaan vastaan, niin ilman muuta sinne. Niistä saattaa muutenkin tehdä joskus löytöjä. --Urjanhai (keskustelu) 26. syyskuuta 2021 kello 10.27 (EEST)

Lontoo vs. London

Miksi Britannian London suomennetaan Lontooksi, mutta Kanadan Londonia ei? --40bus (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 09.19 (EEST)

Kyseessä on eksonyymi eli vakiintunut tapa kirjoittaa nimi toisin kuin sen omakielinen nimi. Sitä ei välttämättä vakiinnu täältä katsoen vähemmän merkityksellisille paikkakunnille. Tästäkin kuten kielenkäytöstä yleensä löytyy lisätietoa Kotuksen eli Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 09.45 (EEST)

Eli siis siksi näin, koska Kanadan London ei ole Suomessa niin tunnettu kuin Lontoo, vaikka ansaitsisi olla. --40bus (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 10.34 (EEST)

Asiaan liittyy käytännöllisiä ja historiallisia syitä. Aiheesta voi lukea verkosta löytyvästä Kotuksen julkaisusta Eksonyymit – suomenkielisten ulkomaiden paikannimien oikeinkirjoitusopas.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 10.46 (EEST)

Paikannimiä ei enää kotoisteta vaikka olisivat kuinka tunnettuja, politiikka on kansainvälistymisen ja kielitaidon lisäätymisen vuoksi muuttunut. Kotoistus koskee historiallisia nimiä, kuten Lontoo, Tukholma, Viro, Tallinna jne. London siis pysyy Londonina ansioistaan huolimatta. --Abc10 (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 10.50 (EEST)

Suomalaisten kielitaito tosin vähenee, sillä uudet sukupolvet eivät osaa muita kieliä kuin englantia. Iivarius (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 11.50 (EEST)

Tavu

Onko tavu puhutun kielen vai kirjoitetun kielen yksikkö? Olen aina ajatellut, että kirjoitetun kielen. --40bus (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 12.38 (EEST)

Joko luit artikkelin tavu? Anr (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 17.01 (EEST)

Siinä lukee, että puhutun, mutta silti minun mielestäni kylä kirjoitetun kielen. --40bus (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 17.14 (EEST)

"Puhuttua kieltä" voidaan myös kirjoittaa. Ilmaisulla haetaan usein erotusta esim. elekielestä, viittomakielestä, formaalista kielestä ja symbolisesta ilmaisusta. Mutta joskus sillä tarkoitetaan kirjaimellisesti kieli-imaisun tuottamista puhumalla. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 20.57 (EEST)

Kirjainyhdistelmätaulukoiden generointi

Löytyykö mistään sivustoa, joka antaisi mahdollisuuden generoida kaikki mahdolliset kirjainyhdistelmät tietyillä parametreillä luettelevia taulukoita? Esimerkiksi, jos halutaan näyttää kaikki kahden kirjaimen yhdistelmät, joissa on joko A, B tai C, se menee näin:

......	A	B	C
A	AA	AB	AC
B	BA	BB	BC
C	CA	CB	CC

--40bus (keskustelu) 18. syyskuuta 2021 kello 19.39 (EEST)

Kävisikö esmes (https://planetcalc.com/3757/)? Googlesta hakusanoilla 'combinator generator online'. Sjmantyl (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 09.50 (EEST)

Tiedostojen koon seuranta

Miten saadaan selville henkilökohtaisella tietokoneella olevista tiedostoista selville ne, joiden koko on viimeksi muuttunut? Esimerkiksi jos lisätään Microsoftin Wordissa Tools-valikossa olevaan AutoCorrect-toimintoon uusi sanakorjaus, niin pitäisi saada selville mihin tiedostoon muutos on tallentunut. --Jarmo Turunen (keskustelu) 19. syyskuuta 2021 kello 06.36 (EEST)

Huonosti. Kaikista tiedostoista et käytännössä mitenkään. Rajatusta joukosta, kuten projektista, saat kunhan otat jonkun versio kontrolli [[7]] ohjelman käyttöön. Sjmantyl (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 09.53 (EEST)

Jos tulet vaimoksi minulle..

..nimisen kansanlaulun on Georg Ots esittänyt suomeksi. Mistä sen löytäisi alkukielellä? --Höyhens (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 10.56 (EEST)

Ei heti löytynyt, mutta vironkielinen nimi on "Kui tuled minule mehele". Jätän etsimisen vaivan sinulle. --Abc10 (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 11.31 (EEST)

Wau, arvelin ettei kukaan löydä tuotakaan! Kiitos! --Höyhens (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 15.50 (EEST)

Aterimet: haarukka vasemmassa, veitsi oikeassa kädessä

Olen oppinut pienestä pitäen, että kun ruokaillaan, haarukkaa pidetään vasemmassa ja veistä oikeassa kädessä. Tämä on oikeakätisesti ihan loogista, sillä oikeakätisellä on oikea käsi luonnollisesti vakaampi kuin vasen ja veitsellähän tehdään ruokaillessa se "suurempi" työ (pilkotaan ruoka), kun haarukalla vain pidetään ruoka paikallaan ja nostetaan suuhun. Vasenkätisellähän se tietysti kuuluisi mennä toisin päin, eli haarukka oikeaan käteen ja veitsi siihen vakaampaan, eli vasempaan käteen. Mutta olen nähnyt, että monet pitelevät aterimia nurin päin, eli haarukka on epäloogisesti siinä vakaammassa kädessä, vaikka veitsellä tehdäänkin se suurempaa vakautta vaativa homma. Onko haarukan ja veitsen (ja lusikan) pitelemisestä jokin tietty ruokailuetiketti, joka ohjeistaa tätä hommaa? Ja onkohan se kuinka yleistä, että aterimet ovat nurin päin? Itse siis olen oikeakätinen, ja haarukka on vasemmassa ja veitsi oikeassa kädessä. ^{(En edes osaisi syödä aterimet nurin päin.)}--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 24. syyskuuta 2021 kello 10.17 (EEST)

Aterinten käyttö on aika kulttuurisidonnaista, mutta varmaan nuoremmissa piireissä vapautumassa kaavoista. Tosin en ole perehtynyt ruokakulttuuriin syvällisesti, mutta olen ollut illallisilla eräässä suurlähetystössä, jossa osa vieraista napsi ruokaa suuhun sormin. Suomessa sellaista ei tietenkään katsottaisi hyvällä. --Abc10 (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 10.51 (EEST)

Vasenkätisyyttä on pidetty kehityshäiriönä, ja jopa saastaisena ominaisuutena. Suomessakin ainakin vielä 1950-60-luvuilla vasenkätisyys pyrittiin kitkemään ja opettamaan pois. Moni on varmasti opetettu käyttämään aterimia oikeakätisen lailla. Käytösetikettikin lienee niin vanhoja peruja ettei historiansa vuoksi periaatteessa jousta kätisyyden mukaan. --193.111.119.176 24. syyskuuta 2021 kello 11.14 (EEST)

Mä niin tykkään thaimaalaisesta tavasta pitää haarukkaa vasemmassa ja lusikkaa oikeassa kädessä ja lastata ruokaa suuhun sen vakaamman käden eli oikean työkalulla (pysyy suun ympäristö ja rintamuskin siistimpänä). Kokonaista pihviä syödessä tästä luonnollisestikin joutuu lipsumaan. --Lax (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 13.06 (EEST)

Minä olen siitä erikoinen tapaus, että pidän haarukkaa ja veistä "väärinpäin" kädessä. Eli olen oikeakätinen, mutta silti pidän haarukkaa oikeassa ja veistä vasemmassa kädessä. Olen yrittänyt opetella yleisen tavan mutta aina vaistonvaraisesti palaan takaisin omaan tapaani. Syynä kaiketi on se, että ruokaillessa haarukkaa käytetään lähestulkoon jatkuvasti, mutta veistä ainoastaan kun on tarve pilkkoa jotakin. En ole antanut tämän haitata elämääni. Jos joudun osallistumaan Nobel-päivälliselle tai johonkin muuhun tilaisuuteen jossa on perinteinen etiketti, yritän toimia siten kun tilaisuudelta odotetaan. JIP (keskustelu) 26. syyskuuta 2021 kello 07.54 (EEST)

Sitten on kuulemma jokin amerikkalainen (, vaiko vain pohjoisamerikkalainen, vaiko peräti vain yhdysvaltalainen) tyyli, jossa oikeakätisellä tyylillä ensin pilkotaan ruoka haarukka vasemmassa ja veitsi oikeassa kädessä. Sitten, kun tämä on hoidettu, veitsi lasketaan pöydälle ja haarukka siirretään oikeaan käteen ja ruvetaan sillä lappamaan ruokaa suuhun. Vasenkätisellä muuten samoin, mutta kädet toisinpäin.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 27. syyskuuta 2021 kello 17.57 (EEST)

Voi olla että amerikkalaiset laskee veitsen pöydälle, mutta etiketit hallitseva laskee sen lautasen reunalle. --Abc10 (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 18.14 (EEST)

Gridiron football suomeksi

Mikä on gridiron football suomeksi? Halstarijalkapallo? --40bus (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 21.16 (EEST)

Termille ei varmaan ole suomalaista vastinetta. Sanallahan ei siis viitata yksittäiseen lajiin, vaan Amerikassa kehittyneisiin jalkapallon versioihin, joita pelattiin alkujaan kentällä, jossa on ruudukko. Halstarista se nimensä on saanut. Mutta amerikkalaisen jalkapallon kentässä on nykyään enää vaakaviikoja, kun aiemmin siinä oli myös pystyviivoja. --PtG (keskustelu) 25. syyskuuta 2021 kello 09.44 (EEST)

Voidaanko kutsua sitä vaikkapa halstarijalkapalloksi? --40bus (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 21.50 (EEST)

Kun vakiintunutta suomenkielistä nimitystä ei ole, niin sellaisen keksiminen on uutta tutkimusta. 01miki10 (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 21.54 (EEST)

Juu, ei ainakaan Wikipediassa voi kutsua. Terminä täysin epäselvä ja hämmentävä lukijalle, koska sanaa ei ole missään käytössä. --PtG (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 22.07 (EEST)

Tästä pitää saada artikkeli myös suomenkieliseen Wikipediaan. --40bus (keskustelu) 28. syyskuuta 2021 kello 08.53 (EEST)

Koska kyseessä on kattotermi, jolle ei suomenkielistä vastinetta ole, ainoaksi tavaksi "suomentaa" jäänee jonkinlainen termin auki selittäminen. Amerikkalaistyyppiset jalkapallopelit on paras käännös, mitä yhtäkkiä keksin, eikä sekään kyllä ole kovin hyvä. Makevonlake (keskustelu) 28. syyskuuta 2021 kello 20.51 (EEST)

Voit jonkun pienen porukan kanssa, mutta et missään Wikipediassa tai muussa virallisessa paikassa tai keskustelussa tai muussa vastaavassa, sillä olet keksinyt sen omasta päästäsi. Kukaan ei tajuaisi mitä sanalla tarkoitetaan, eikä sitä saataisi selville, sillä olisit ainoa joka puhuu halstarijalkapallosta. Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 27. syyskuuta 2021 kello 22.18 (EEST)

Hembygdsgård

Onko ruotsin sanalle "Hembygdsgård" (sv:Hembygdsgård) jotain suomenkielistä vastinetta? Tuo on yhdistyksen ylläpitämä maatalo pihapiireineen tai kartanotyyppinen rakennus, jota kai vuokrataan tapahtumien tai näyttelyiden järjestämistä varten. --Mikko Paananen (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 11.29 (EEST)

Kun googlaa suoralla käännöksellä kotiseututalo, niin löytyy osumia, jotka likimain taitavat vastata käsitteen Hembygdsgård määrittelyä ruotsinkielisissä lähteissä. Lähelle tulevia käsitteitä ovat myös Kotiseutumuseo ja seurantalo, mutta kotiseututalossa ehkä korostuu kokoontumistilana käyttö. --Urjanhai (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 11.44 (EEST)

Sivustolla http://seurantalot.fi kotiseututalo näkyy olevan yhtenä kategoriana: [8]. Koko lista on:

   Nuorisoseurantalot
   Työväentalot
   Maamiesseurantalot
   Ungdomsföreningshus
   Kansantalot
   VPK:n talot
   Kotiseututalot
   Raittiusseurantalot

--Urjanhai (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 11.51 (EEST)

Tässä on seurantalot.fi -sivustolta pdf-tiedostona julkaistu kirja, jossa on kotiseututaloista oma lukunsa [9] (sivu. 90).--Urjanhai (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 11.55 (EEST)

Olkoon nyt kotiseututalo. Seurantalo on ehkä enemmän aatteellisen yhdistyksen kokoontumistila.

Apropoo, Lars Vilksin piti pitää se kuuluisa sensuroitu näyttelynsä Tällerud Hembygdsgårdissa. Tällerud on poimittu useisiin suomalaisiin artikkeleihin ilmeisesti Wikipediasta ja ymmärretty se paikannimeksi. --Mikko Paananen (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 13.41 (EEST)

Kotiseututalo taitaa olla yksi seurantalon alalaji. Aatteellisia yhdistyksiä, joiden talot ainakin tuolla Seurantalot-sivustolla ovat mukana, ovat silloin esim. nuorisoseurat, työväenyhdistykset, maamiesseurat, nuorisoseurat, vapaapalokunnat, raittiusseurat ja kotiseutuyhdistykset. Kun nimi on muodossa "Hembygdsgård Tällerud", niin se voi tarkoittaa, että talon nimi on Tällerud, jolloin nimi olisi suomeksi "Kotiseututalo Tällerud". Toisaalta on taloja, joiden nimi tulee paikkakunnan nimestä kuten "Kuusanokosken kotiseututalo". Jos ei tunne aluetta, niin joutuu sekä suomen- että ruotsinkielisillä lähteillä vähän kaivelemaan, kummasta on kysymys, eli talon nimestä vai talon sijaintipaikkakunnan nimestä. Esim. Kun Merimaskussa on "Kollolan kotiseututalo", niin onko se kotiseututalo, jonka nimi on Kollolla, vaiko kotiseututalo, joka sijaitsee Kollola-nimisessä paikassa. Nimimuodot "Kolllolan kotiseututalo" ja "Tääleruds hembygdsgård" voivsivat tarkoittaa molempia, mutta "Hembygdsgård Tällerud" tai "Kotiseututalo Kollola" vaikuttaisivat talon nimeen viittaavilta. --Urjanhai (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 16.10 (EEST)

Englannin kielenhuolto

Miksi englanin kielellä ei ole samanlaista kielenhuollon ohjaajaa, kuten vaikka suomen kielellä Kotus? --40bus (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 13.59 (EEST)

Onpas siellä, English language institute tässä. Mitä mahdat huomenna kysyä? --Kanasalaatti (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 15.26 (EEST)

Tuo ei ole sama asia. Kotusta vastaavaa laitosta englannin kielelle ei ole, vaikka varsin monessa muussa maassa on omalle kielelleen viranomainen. Vastausta kysymykseen "miksi jotain EI ole tapahtunut" on usein hyvin vaikea antaa. Ei tuollaista kielenhuollon ohjaaja ole mikään pakko perustaa, ja ilmeisesti Englannissa sellaista ei ole missään vaiheessa nähty tarpeelliseksi. Kaikki syyt tälle ovat puhtaasti arvailuja. --PtG (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 18.37 (EEST)

Perusongelma on, että englantia puhutaan (ja kirjoitetaan) niin monissa ja kaukaisissa maissa, ettei ääni Oxfordista kantaudu niihin. On olemassa standardienglanti, ja kielenkäyttöä pyritään ohjailemaan eri tavoin, mutta paljonkos ne jossain Amerikan syrjäkylillä kuuntelevat. Tässä linkissä asiaa selitetään: (s. 27 alkaen)

»Vaikka englannin käyttöä ei tarkkailla kielitoimistosta, kielellä on oma preskriptiivinen kielioppinsa, jolla ohjaillaan varsinkin kirjoitettua kieltä. Normeja ylläpidetään sanakirjoilla, koulukieliopeilla ja kielioppailla. Kielenhuoltoa ruokkivat osaltaan tehokkaasti myös kirjankustantajat, joille oikeakielisyysmarkkinat ovat todellinen megabisnes. Standardienglanti käy hyvin kaupaksi.»
( Terttu Nevalainen: "Standardikieli", Englannin aika, s. 29)

--Abc10 (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 19.29 (EEST)

Espanjan ja ranskan kielillä on oma kieliviranomainen, vaikka niitä puhutaan paljon myös Euroopan ulkopuolella. --40bus (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 22.31 (EEST)

Ainakin ranskalaiaset ovat tarkkoja englannin kielen ylivallan torjumisessa. Ehkä Espanjassakin on katsottu jokin tarve olevan joltain kantilta. Nämä ovat lopulta tapauskohtaisia historiallisia ilmiöitä.--Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 02.43 (EEST)

Académie Française perustettiin jo 1600-luvulla ja Real Academia Española 1700-luvulla. Toki kumpikin maa oli tuolloin jo levittäytynyt maailmalle, mutta siirtomaiden mahdolliset murre-erot tuskin kiinnostivat niin paljoa. Espanjankielisessä maailmassahan on sittemmin perustettu useita kansallisia kieliviranomaisia ja lopulta niiden ympärille oma organisaationsa. Englanninkin olisi pitänyt perustaa jo aiemmin vastaava viranomainen. --PtG (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 07.54 (EEST)

Jo koulussa opetettiin, että esim. Brittienglannilla ja amerikanenglannilla on eroja sanastossa - vaikka samalla juuri tuolla tavalla kuin kuvasit kielet myöskin ovat osaa samaa kokonaisuutta. Samantapaisia eroja on varmaan muidenkin englantia käyttävien maiden välillä. - Ja samoin on tietysti muissakin kielissä, joita puhutaan useammassa kuin yhdessä maassa.--Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 02.43 (EEST)

Yksi suosikkiesimerkeistäni näistä eroista on "pissed", joka brittienglannissa tarkoittaa juopunutta mutta jenkkienglannissa vihaista. JIP (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 13.50 (EEST)

Weather watch suomeksi

Jos weather warning on suomeksi säävaroitus, niin onko weather watch suomeksi säähuomautus? --40bus (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 10.49 (EEST)

Suomessa näyttää ilmatieteen laitoksella olevan vain eri asteisia varoituksia: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-varoituksista Löytyy myös linkki eurooppalaiseen sivustoon, ja kuvaukset suomesta sinne lähtevistä varoituksista: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/meteoalarm Sieltä löytyy myö selite englanniksi: https://meteoalarm.org/page/_legend Siellä ei esiinny noita ilmaisuja, joten ilmeisesti ne ovat käytössä jossain muualla kuin tuossa. Pitäisi ehkä ensin tietää, missä nuo mainitut ilmaisut ovat käytössä.--Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 11.25 (EEST)

Ne ovat käytössä Yhdysvalloissa, esim en:Hurricane Watch. --40bus (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 11.44 (EEST)

Kun ngooglaa "Weather watch" niin toisaalta löytyy juttua globaalista säätilan seurannasta (sille on varmaan joku vakiintunut suomenkielinen nimikin) ja toisaalta tavallisia säätiedotuiksia. --Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 11.31 (EEST)

Googlailemalla on helppo sekoittaa kaksi eri asiaa, WMO:n World Weather Watch Programme ja ja yksi osa Yhdysltojen viranomaistiedotejärjestelmää. Sana Watch on erityisen hankala kun se voi olla sekä taskukello että vahtivuoro, ja verbinä sekä katsoa, tarkkailla että olla varuillaan. --Tappinen (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 21.22 (EEST)

Mikä on extratropical cyclone suomeksi? --40bus (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 11.50 (EEST)

Käytetään varmaan termiä keskileveysasteiden matalapaine tai ehkä keskileveysasteiden sykloni (sykloni on voimakas matalapaine). ---PtG (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 11.58 (EEST)

En-wikipedian artikkeli on en:Extratropical cyclone. Sitä voi verrata yllä linkitettyyn artikkellin sykloni ja ilmatieteen laitoksen sivuun: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/voimakkaat-matalapaineet jossa keskileveysateiden matalapaineet mainitaan. Maallikona en osaa sanoa tarkemmin. Kehtaisikohan kysyä mitä Käyttäjä:Tappinen sanoisi? --Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 12.06 (EEST)

Voiko käyttää muotoa ekstratrooppinen sykloni? --40bus (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 13.36 (EEST)

Se riippuu täysin siitä, mitä nimitystä luotettavat, laadukkaat hiljattaiset suomenkieliset lähteet käyttävät. Kun en tunne aihetta, niin en osaa sanoa. Jos tarvitsisin tietoa, niin koettaisin etsiä netistä ja kirjastosta jotain aihepiirin laadukasta hiljattqaista suomenkielistä yleisesitystä. --Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 14.56 (EEST)

Et voi. Nuo englannin ja saksan ekstrat on suomeksi yleensä muutenkin ulkopuolisia, kuten extramarital ja extramural. Eikä tropical ole aina trooppinen, vaan kyse on siitä ollaanko Kääntöpiirien välissä vai navanpuolella. Intertropical convergence zone on pasaatituulten kohtaamisvyöhyke. Kuten Urjanhai sanoo, laadukasta suomenkielistä kirjallisuutta on syytä käyttää. --Tappinen (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 21.06 (EEST)

Ilmeisesti kysymys kuitenkin perustuu en-Wikipedian artikkeliin en:Weather warning johon en:Weather watch on ohjauksena. Siellä on määrittely: "A weather warning generally refers to an alert issued by a meteorological agency to warn citizens of approaching dangerous weather. A weather watch, on the other hand, typically refers to an alert issued to indicate that conditions are favorable for the development of dangerous weather patterns, although the dangerous weather conditions themselves are not currently present.". Kun tätä vertaa yllä linkitettyyn ilmatieteen laitoksen sivuun, niin näyttäisi että ilmaisu "wearther watch" karkeasti vastaisi suomessa käytössä olevista varoituksista tasoa keltainen eli "mahdollisesti vaarallinen". Kuitenkin tuo koko en-wikin määritelmälause on lähteetön, eikä kerro mikä on ko. määrittelyn lähde ja missä tarkkaan ottaen (jos missään?) juuri noilla sanoilla kuvattu määrittely on käytössä. Mutta kun katsoo artikkelista eteenpäin niin sylttytehdas (jota siis ei voitu kertoa johdannossa, vaikka englantia puhutaan ja käytetään muuallakin!) näyttää löytyvän pääartikkelista en:Severe weather terminology (United States), johon nyt vasta on saatu asianmukainen täsmenne kohdalleen. Eli siellä on erilaisissa sääilmiöissä watch ja warning. Mutta monissa muissa maissa kuten (en-wikipedian mukaan) Ruotsi ja Britannia on samantapainen eri asteisten varoitusten sarja kuin Suomessakin. Tätä voi osittain selittää se, että USA:ssa erilaiset hyvin tuhoisat sääilmiöt ovat yleisiä, kun taas Suomessa ja muutoinkin euroopan pohjoisosissa ne ovat äärimmäisen harvinaisia, vaikka jatkuvasti toistuvat sääilmiöt kuten sade, tuuli, lumi ja ja jää, joskus voivatkin vaatia eri asteisia varoituksia, ja joskus harvoin vaara voi olla suurehkokin, mutta ei juuri koskaan niin suuri kuin esim. USA:ssa hyvin yleisissä ja säännöllisesti toistuvissa erittäin vaarallisissa sääilmiöissä. (Jollaiseksi tosin siellä lasketaan myös tavallinen lumisade, joka Suomessa ei aiheuta muuta kuin että lumiaurat kutsutaan töihin).--Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 11.56 (EEST)

Alkoholin ostaminen ulkomailta

Käsittääkseni jos ostaa alkoholia ulkomailta, siitä ei tarvitse maksaa veroja Suomeen (ainakaan tiettyyn rajaan asti) jos hakee sen Suomeen ihan omin käsin, mutta kyllä tarvitsee jos tilaa sen postitse. Mistä tämä johtuu, kun kyseessä on kuitenkin sama alkoholi samalle ostajalle samaa käyttöä varten? JIP (keskustelu) 8. lokakuuta 2021 kello 03.33 (EEST)

Valmisteverotuslain 9. ja 10. luvuissa mainitaan verosta vapautetuiksi "yksityishenkilön tuomiset". Finlex.fi:stä tarkempaa tietoa. -87.95.105.220 9. lokakuuta 2021 kello 18.35 (EEST)

Eikös postitse tilattu alkoholi voi ihan yhtä hyvin mennä yksityishenkilön käyttöön? JIP (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 23.25 (EEST)

Mikä mahtaa olla määrärajoitusten tilanne kummassakin? --Urjanhai (keskustelu) 10. lokakuuta 2021 kello 09.05 (EEST)

Määrärajoituksiin voi tutustua lukemalla valmisteverotuslakia. -- Htm (keskustelu) 10. lokakuuta 2021 kello 09.43 (EEST)

Voi mennä, mutta verovapaus edellyttää myös sitä, että sen "itse kuljettaa mukanaan Suomeen". Htm (keskustelu) 10. lokakuuta 2021 kello 09.27 (EEST)

Tiedän kyllä että verovapaus edellyttää tätä. Haluaisin vain tietää miksi. Jos sama alkoholi ostetaan samasta paikasta ja viedään samaan paikkaan samaa käyttöä varten, miten kuljetustapa vaikuttaa tähän? JIP (keskustelu) 10. lokakuuta 2021 kello 16.45 (EEST)

Vastaus: se vaikuttaa, koska niin on päätetty. -Koita löytää jostain hallituksen esitys ja katso siitä. -- Htm (keskustelu) 10. lokakuuta 2021 kello 18.48 (EEST)

Valtio yrittää saada sillä rahaa. Ei olisi Suomessa mitään järkeä, että kävelemällä tai ajamalla kauppaan olisi kallimpaa ostaa alkoholia kuin tilaamalla sitä ulkomailta kotisohvalta. Se, että menee ulkomaille ostamaan alkoholia vie paljon vaivaa ja rahaakin, kun kaikki liput ja ajot satamille, lentoasemille, juna-asemille tai suoraan ulkomaille ajaminen maksaa. Tämän takia olisi ehkä jopa halvinta ostaa alkoholia siitä lähi Alkosta. Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 10. lokakuuta 2021 kello 20.30 (EEST)

Hallituksen esitys: "Valmisteverotuksessa on lähtökohtana alueperiaate, jonka mukaan jokainen EU:n jäsenvaltio verottaa sen alueella tapahtuvaa valmisteveron alaisten tuotteiden kulutusta." Valmisteverolaki siis toteuttaa tuota periaatetta; valmistevero ulkomaantuomisista ei koske henkilöiden itse mukanaan tuomia tavanomaiseksi katsottavaia pikku tuliaisia, näiden suhteen veron perimättä jättäminen on ikäänkuin ystävällinen lievennys. -- Htm (keskustelu) 10. lokakuuta 2021 kello 21.22 (EEST)

Jossain tv:n sketsiohjelmassahan oli joskus sketsi, jossa esitettiin kaavio, wettä kun puolet muutaman hengen porukasta on koko ajan laivalla hakemassa alkoholia ja toinen puoli porukasta koko ajan ryypää kotona, niin ryyppääminen voi jatkua ikuisesti keskeytyksettä.--Urjanhai (keskustelu) 11. lokakuuta 2021 kello 11.20 (EEST)

Tulivuoret

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_volcanoes_in_Spain

Voisiko joku välittää englannin kieliselle sivulle tai tarkistaa vaikka sivuston. Listalla on paljon tulivuoria, jotka eivät pidä paikkaansa. Tähän tarvii jonkun ammattilaiset tekemään listan, joka tietää asiasta. Listalla on esim tulivuori ja sen kraatereita. Käytännössä listalla tietääkseni kuuluisi vain olla itse tulivuori. Google map tulokset näyttävät myös hieman ristiriitaisesti.  –Kommentin jätti 88.112.188.184 (keskustelu)

Ei taida olla meidän päänsärkymme. Tietenkin joku englannintaitoinen voi käydä siellä osallistumassa muokkaustyöhön. --Höyhens (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 17.27 (EEST)

Sensi Seeds Suomessa

Huomasin Helsingissä tupakkatuotekaupan joka myy muun muassa vesipiippuja, sytkäreitä ja muuta tupakointiin liittyviä asioita mutta ei itse tupakkaa. Kuitenkin valikoimasta näytti löytyvän Sensi Seeds -merkkiset "keräilysiemenet", jotka siis käsittääkseni ovat kannabiksen siemeniä.

Sikäli mitä ymmärsin, kannabiksen kasvattaminen on Suomessa laitonta, ainakin ilman erillistä lupaa. Onko näiden nimittäminen "keräilysiemeniksi" siis jokin yritys kiertää tätä lakia? Kyseessä on kaupan itsensä käyttämä termi. Mitä muutakaan siemenillä voisi tehdä kuin kasvattaa niitä? JIP (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 03.43 (EEST)

Kannabiksen kasvatus huumausainekäyttöön on laitonta, mutta koristekasvatus on täysin sallittua. Kaupan on pakko markkinoida siemeniä niin että he eivät edes vahingossa kannusta niiden käyttämistä huumausaineena. Ehkä tässä haetaan sitä mielikuvaa että joku ostaisi siemenet juuri ikään kuin kuriositeettina. Tietysti jokainen voi pohtia mitä asiakkaat niillä oikeasti tekevät. --Shorbom (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 22.30 (EEST)

https://yle.fi/uutiset/3-11697867 --Geohakkeri (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 15.19 (EEST)

Tarinoiden tapahtumien siirtäminen Suomeen

Joissakin suomennetuissa tarinoissa myös tarinan tapahtumat on siirretty Suomeen. Esimerkiksi jos alkuperäisessä teoksessa matkustetaan Berliiniin, saatetaan suomennoksessa matkustaa Helsinkiin. Tyyppiesimerkkinä tulee mieleen Pekka Töpöhäntä -suomennos kirjasta 11, jossa matkustetaan Jyväskylään ja Savonlinnaan, vaikka Gösta Knutsson ei takuulla kirjoittanut kirjoissaan Jyväskylästä eikä Savonlinnasta. Satuin löytämään saman katkelman myöhemmin suomennettuna, jossa olivat kaupungit Lund ja Malmö, jotka lienevät olleet ne Knutssonin alkuperäiset kaupungit. Milloin tämä tarinoiden tapahtumien siirtäminen Suomeen alkoi ja kuinka yleistä tämä on? Miksi tällaista tehdään/tehtiin? Miksei voida/voitu säilyttää alkuperäisen maan paikkoja suomennoksessa?--87.95.92.209 24. lokakuuta 2021 kello 10.44 (EEST)

Muistan panneeni saman merkille, mutta toisaalta käynti Götan kanavalla oli taidettu jättää ennalleen, ellei sitten ollut eri aikainen suomennos.--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 11.19 (EEST)

Tintti-kirjojen vanhoista suomennoksista muistan, että siellä esiintyi suomennoksessa eri maitten tiedemiehistä koostuvassa ryhmässä professori Matti Pohtija Helsingin yliopistosta. Jossain muunkielisessä versiossa se olikin joku muu.--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 11.22 (EEST)

Varmaankin samasta syystä kuin päähenkilön nimi on Pekka Töpöhäntä eikä Pelle Svanslös: jotta nimet olisivat suomalaisille lapsille tutumpia ja helpommin omaksuttavissa. Kuten huomasitkin niin kääntämiskulttuuri on vaihdellut aikojen saatossa, nykyään alkuperäiset nimet säilytetään paljon useammin kuin ennen. Johtunee pitkälti globalisaatiosta ja siitä että suomalaiset törmäävät nykyään ulkomaisiin termeihin muutenkin käytännössä päivittäin. Maailma on täysin erilainen kuin silloin kun kirjat ensimmäisen kerran suomennettiin. --Shorbom (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 14.53 (EEST)

Esiintyykö kirjoissa mahdollisesti muuten myös siitä piirroselokuvasta tuttu Kalle Kyykäärme Kankaanpäästä? --Prospero One (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 15.10 (EEST)

Miina Äkkijyrkän Joy vuodelta 2006

Täällä Merihaan ja Hakaniemenrannan tienoilla myllätään maata oikein antaumuksella. Ei liikenneympyrässä mutta kaistojen väliin jäävässä silmän muotoisessa jättömaassa/nurmikolla oli Miina Äkkijyrkän veisto Joy vuodelta 2006 (hänen artikkelinsa galleriassa on kuva, se on se jossa kaksi peltiosista koottua lehmää tuijottaa toisiaan) maanmylläyksen vuoksi ne ovat joutuneet väistymään. Mietin tietääkö joku minne ne on siirretty? Tai jos tietoa ei ole, tietääkö joku mikä instanssi siitä on vastuussa, jotta heiltä voisi kysellä. Ihan sympaattisia ne olivat, näyttää autiolta ilman niitä, varsinkin kun maata myllätään. -- Cimon Avaro 30. lokakuuta 2021 kello 05.52 (EEST)

Pikagooglauksella ei löytynyt tietoa, minne on siirretty. Teos kuuluu Helsingin taidemuseon kokoelmiin [10], joten siellä ainakin tiedetään, veistossivulla ei ole infoa, ainakaan vielä. Kruunusillat-hankkeen ja Hakaniemen sillan uusimisesta on infosivu [11], mutta en sieltäkään löytänyt. --Htm (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 11.00 (EEST)

Yhdellä Kruunusillat-hankkeen sivulla [12] kerrotaan, että taideteos on siirretty välivarastoon.--Puppe100 (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 21.41 (EEST)

Commonsista poistetut kuvat kirjoissa

Joissakin suomalaisissa tietokirjoissa käytetään kuvia, jotka on haettu Commonsista. Joskus oon huomannut, että kirjassa ollut Commonsista haettu kuva on kirjan julkaisun jälkeen poistettu tekijänoikeuksien takia Commonsista. Tekeekö tämä kirjassa olevasta kuvasta tekijänoikeusrikkomuksen? J.K Nakkila (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 22.35 (EET)

Ainakin se riippuu millä lisenssillä kuva on commonsiin viety. Olen nähnyt että eräissä teoksissa on kuvien lähteenä Wikipedia Commons. Jos ne kuvat on sinne commonsin lisätty asiallisella "suhteellisen vapaalla" lisenssillä, ei niitä olisi ollut pakko poistaa. Muutoin on epäselvää voiko niitä käyttää Wikipediassakaan. Käsitän probleemasi siten, että Wikipediakin käyttää näitä kuvia kirjan perusteella. Herää kysymys kuka on tehnyt väärin. Wikipediaan lisätystä kuvastahan tulee aina lähteetön vaikka se olisi lisensoitu vapaaksi, niin että meneekö tämä keskustelu kuitenkin kysymykseen siitä saaako commonsin lähteettömiä kuvia käyttää ylipäänsäkään olenkaan Wikipediassa. Tähän astihan se on ollut "kiero" keino välttää lähdevaatimusta. Kiitos briljantista kysymyksestä. --Höyhens (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 01.36 (EET)

Varusmiespalvelus Ruotsissa

Löysin YouTubesta dokumenttifilmin "Lumpen: En film om killarna och kriget", jossa näytetään nuorten ruotsalaismiesten vaiheita varusmiespalveluksessa vuosina 1984 - 1985. Yllätyin suuresti, kun huomasin, ettei palvelukseen vaikuta sisältyvän juuri lainkaan sellaista muodollisuutta ja sotilaallista kuria kuin Suomen puolustusvoimissa on alokaskoulutuksesta alkaen. Palvelus niin varuskunnassa kuin maastossakin vaikuttaa hyvin rennolta ja vapaamuotoiselta. Suunnilleen filmin kohdassa 1 h 5 min varusmiehet jopa raahaavat leikillään heitä kouluttavan upseerin vaatteet päällä suihkuun, eikä tämä vastustele lainkaan.

Onko tavanomaista, että varusmiespalvelus Ruotsissa on (tai ainakin on ollut) niin epävirallisen oloista kuin tällä filmillä? Milloin palveluksen käytännöt ovat muuttuneet sellaisiksi kuin filmiltä käy ilmi? Entä onko niin, että perustason varusmiesten koulutus on Ruotsissa juuri filmillä kuvatun kaltaista, mutta aliupseeri- ja upseerikoulutus on jo sitten muodollisempaa ja kurinalaisempaa. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 21.57 (EET)

Ksen-päätteinen verbimuoto

Aina joskus pälkähtää päähän vanhassa suomessa tai runokielessä joskus kuulemani tai näkemäni verbimuoto (liekö tapaluokka vai mikä), joka päättyy -ksen, esim. vaikka "juoksenteleiksen". En tiedä sen nimeä ja googlettaakin on hankala tuollaista sananloppua. En tiedä edes mitä persoonaa tuo esimerkkini edustaa, onko se "hän juoksenteleiksen" vai mikä. Missä ja miksi tuommoista on käytetty, tietääkö joku? Kotivalo (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 16.03 (EET)

Tässä on jotakin: https://jkorpela.fi/refl.html Jos hakee sanan "refleksiivinen" jollain muodolla, niin voi löytyä lisää. --Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 16.19 (EET)

Kotuksen Kielikello Vanhastavien muotojen vaaroista. --Abc10 (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 16.31 (EET)

Onpa samaa verbimuotoa käytetty aivan äskettäin Wikipediassakin: [13]. Tuo tuolla linkin takana oleva on käsittääkseni imperfekti, kun taas -ksen on preesens; preesensissä sama olisi tapaksen. Kyseessä on tietääkseni itämurteista periytyvä refleksiivi, yksi kalevalasuomen ainakin kuudesta tapaluokasta; neljän tutun ja refleksiivin lisäksi on vielä optatiivi, esim. antaos. Refleksiivi ilmaisee toiminnon kohdistumista tekijään itseensä. Ja yksikön kolmashan tuo. - Juoksenteleiksen ei kyllä ole oikea muoto kahdestakaan syystä: ensinnäkään verbi juoksennella ei sovi merkitykseltään yhteen refleksiivin kanssa ("juoksentelee itseään"), lisäksi mainitussa muodossa on sekoitettu keskenään preesens ja imperfekti. Refleksiivimuotoon pohjautuvia ovat myös sellaiset refleksiiviverbit kuin uiskennella ja käyskennellä, joista kansanrunoudessa näkee toisinaan muotoja uiksennella ja käyksennellä.

Loppuun vielä esimerkki refleksiivin käytöstä kansanrunoudessa (Sammon taonta, ulkomuistista):

Sillon peiponen peseikse(n),
Pulmunen puhasteleikse(n)
Sykysyisistä [sic!] sysistä,
Tavonnoista talvisista;
Veran äärillä veäksen,
Lustuloilla solkieksen,
Rekehensä reutoaksen,
Korjahan kohenteleiksen.

Vyörykkä (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 16.42 (EET)

Kiitokset nopeista ja valistavista vastauksista. Vai refleksiivi... oma esimerkkini oli todella syvältä hatusta vedetty ja siis täysin väärin. Jos tuo on tapaluokka, olkoonkin vanhentunut, niin olisiko se kuitenkin artikkelin väärti? Kysyn sellaiselta jolla olisi eväät ja lähteet sellaisen kirjoittamiseen, esim. ylläolevan työnäytteen perusteella Vyörykältä. Itse en uskalla kajota. Kotivalo (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 17.16 (EET)

Vastaus: olisi. Käytäntöjen sallimia lähteitä ei minulla kyllä liene käsillä muita kuin tässä keskustelussa annetut linkit, äskeinenkin vastaus oli ulkomuistista kirjoitettu. Ja kielitieteen(kin) saralla olen loppujen lopuksi vain harrastelija. Uiksennella-käyksennellä-tapauksessa minulla oli mielessäni kansanruno Tulen synnyn kohta "Niin tuli halia hauki, / nieli tuon tulisorosen. / Uiksenteli, käyksenteli / niemi niemen, saari saaren; / joka niemi neuvon pisti, / joka saari sai sanomat." (jälleen ulkomuistista) Vyörykkä (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 17.32 (EET)

Jos etsii jonkun vähän paksumman suomen kieliopin, niin noista löytyy varmasti hyvät tiedot ja pystyy kirjoittamaan artikkelin, ja ilman muuta sellainen artikkeli olisi hyödyllinen.--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 20.37 (EET)

Kun tuo yllä viitattujen lähteiden mukaan taitaa olla savolaismurteissa yleisemmpi, niin ymmärrettävästi se on meille länsimurteisille outo (muistan itse kysyneeni sitä koulussa opettajalta). Vähän niin kuin joku "ristus, mihinä mun tanttu ja rasat on". Sitten on taas ehkä enemmän länsimurteisiiin, Pohjois-Suomeen, eri kielirajoille jne. painottuvia ihmeellisyyksiä vastaavasti. --Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 20.42 (EET)

Mestari?

Voiko sanalla "mestari" tarkoittaa myös mestaajaa? --93.106.185.197 7. marraskuuta 2021 kello 11.29 (EET)

Ainakaan Kielitoimiston sanakirja ei tunne moista merkitystä, enkä pikaisella googlailullakaan löytänyt tekstiä, missä sitä tuossa merkityksessä olisi käytetty. --Qwerty12302 (kesk | muok) 7. marraskuuta 2021 kello 12.51 (EET)

Taitaa olla peräisin ihan vain vanhasta koululaisvitsistä: – Alokas, mikä on ammattinne siviilissä? – Sorvari, herra sotilasmestari! – Alokas, puhukaa suomea! Ei se ole sorvari vaan pitää sanoa sorvaaja! – Sorvaaja, herra sotilasmestaaja! Kotivalo (keskustelu) 7. marraskuuta 2021 kello 13.07 (EET)

Ilmeisesti joskus on saatettu käyttää. Nykykielessä ei voi tarkoittaa. --PtG (keskustelu) 7. marraskuuta 2021 kello 15.37 (EET)

Tyrvään murteen sanat

Artikkelissa Nyrok City mainitaan Tyrvään murteelle ominaisia sanoja "helppeesti", "hoto", "punttu", "pöykky". Tyrvään murre on minulle vieras murre. Mitä nämä sanat oikein tarkoittavat? JIP (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 05.01 (EET)

Murrekirjoissa - on myös Tyrvään murrekirja - saattaa joskus olla lopussa sanastoja. On myös Suomen murteiden sanakirja (vuosikymmeniä kestänyt hanke, joka kai on noin puolessa välissä aakkosia), ja Wikipediassa mainitaan myös Suomen murteiden sana-arkisto. --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 09.33 (EET)

Ei-tyrvääläisenä tunnen vain sanan "hoto". Se tarkoittaa onttoa. Esim. lanttu, joka on sisältä mädäntynyt ja ontto, on hoto. En kuitenkaan tiedä, onko merkitys Tyrvään murteessa sama.--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 09.36 (EET)

https://ratkojat.fi/hae/punttu --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 09.37 (EET)

pöykky: [14]. --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 09.40 (EET)

Suomen murteiden sanakirja onkin netissä: hoto: [15] (toinen merkitys: ahnas, perso). --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 09.41 (EET)

Mikä Uurelle Halllille nimeksi?

Mikäs laitettas Tampereen hianolle Uurelle Halllille nimeksi? Pitkään yritettiin nimeä Urea-areena tai Urea Live (vertaa esim. Kummeli 30 v - 10min kohdalla). Uusin ehdotus ihmetyttää sekin: Päivän Sihto. Vai onko oikea kirjoitusasu sittenkin Nokiareena - sitä kun ei saatu pystyyn Nokiallekaan: Nokiareena jäi haaveeksi :D --Aulis Eskola (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 17.05 (EET)

Mahtaako nimeämisestä tulla stigma? Urokselle kävi niin kuin kävi, ja Nokiallakin on ollut vastoinkäymisensä. Muodostuuko itseään toteuttava ennuste, että joka tamperelaisen areenan sposorinimeen tarttuu, se tamperelaisen areenan sposorinimeen hukkkuu? --Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 17.11 (EET)

Nyt on kyllä niin paljon kirjoitusvirheitä, että mitä jos jatkaisit iltaa ilman Wikipediaa.--MAQuire (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 17.14 (EET)

Eihän nuo oikeat nimiehdotukset ole virheitä - toinen nimi on suomea ja toinen englantia. Aiheesta tehdyt parodiat ovat toki vähän väärin kirjoitettua huumoria. Ehkä tosikotkin sallivat kevennykset väliin täällä perimmäisessä kaffeekomerossa ;)

Mitähän nokialaiset ja nokialaiset aattelevat asiasta?! Kalluppeja ootellessa...

Mutta välillä oikeisiin töihin :) --Aulis Eskola (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 17.36 (EET)

Vai niin. Eikö tällaiseen revittelyyn löytynyt internetistä mitään muuta paikkaa...--MAQuire (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 17.40 (EET)

Passiivia muistuttava monikon kolmas persoona

Onko tämän synnystä ja historiasta tietoa? Esim. Livvinkarjala: " Aktiivilauseessa monikon kolmannen persoonan verbimuoto on samanmuotoinen kuin passiivi: hyö syötih ’he söivät’; syötih ’syötiin’" (lähteenä livvin kielioppi). Tai myös "Ajettih da tsiganaiset". Samoin kveeni: "Hanna ja Matti menthiin yöklubhiin." ([16]). Jostain luin (mutta en muista enää mitä murrrepiirrettä koskien) että esim syrjäisimmissä peräpohjalaisissa murteissa voi olla muualta hävinneitä arkaaisuuksia. Nykypuhekielessä taas sanotaan usein: "me mentiin" (eli monikon ensimmäinen persoona). Onko tietoa tämän siirtymän historiasta? --Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2021 kello 13.57 (EET)

[17], sivulta 130 alkaen. -37.219.57.193 1. joulukuuta 2021 kello 21.21 (EET)

Kuka laulaja?

Kun en muista, mutta muistikuva voi olla jopa -50-luvulta. Tekstissä oli "kapten Enben och kapten Tvåben och kapten Träben" ... ja "kapten Modig och kapten Blodig och kapten Frodig..." --Höyhens (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 10.12 (EET)

Onko tämä Rolf Just Nilsen - Svarta Malins Ballad (1963)? --Linkkerpar™ 4. joulukuuta 2021 kello 11.16 (EET)

Utmärkt, tack! On näköjään ainakin jo vuodelta -59 ja Martin Ljung silloin. Povel Ramelin musikaalista Funny Boy! [18] --Höyhens (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 16.28 (EET)

Peruskoulun oppiaineet

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Peruskoulun oppiaineet.--Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2021 kello 22.07 (EET)

Mitä mieltä olette peruskoulun, lähinnä yläkoulun oppiaineista? Mielestäni esimerkiksi teoreettinen astrofyysiikka tai kosmologia olisi paljon parempi vaihtoehto kuin esim. valinnainen liikunta jota tyrkytetään kaikkialla. Edes jollain tapaa mielestäni täytyisi muokata nykyistä opetussuunnitelmaa vähän modernimmaksi. Itse vieläkin muistan kun valitsin 7 -luokan lopussa valinnaisia ylemmille luokille ja melkein jokaisessa vaihtoehdossa oli liikunta osana. Onhan se tietysti tärkeää ja valinnaisaineet todella koulukohtaisia, mutta silti olisi paljon parempi tarjota lahjakkaille ja kiinnostuneille vähän eksoottisempia aineita ennen karua toista astetta.

--Ikekokkiik (keskustelu) 9. joulukuuta 2021 kello 21.42 (EET)

En tiiä paljon nykykoulusta, mutta liikunta on tärkeää. Toinen astehan ei ole kaikkien mielestä karua. Raskainta lienee opiskella siksi että saisi tietynlaisen lakin päähänsä; se on karua hommaa se. --Höyhens (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 04.14 (EET)

Liikunta on tärkeää, mutta kokemukseni koulun liikunnasta koko 12 kouluvuoden ajalta oli, että liikuntatunnit olivat tylsää seisoskelua eilaisilla pallo- ja luistelukentillä ulkona tai sisällä, ja että jo yksistään kouluviikkojen aikana , puhumattakaan koko vuodesta, liikuin monikertaisesti enemmän vapaa-aikana, koulumatkoilla ja kodin töissä. Erityisesti muistan, että kansakoulussa ei koskaan edes kerrottu pelattavien pallopelien nimiä, saati sääntöjä. Oppikoulussa sentään onneksi kerran vuodessa järjestettiin kymmenen kilometrin kävelylenkki. Ja kansakoulussa oli kotona tehtävä tavoitehiihto, ja suksiakin kuljetettiin aamuin illoin kodin ja koulun väliä, ja se hiihto taisikin olla ainoaa oikeaa liikuntaa, mutta sitäkään ei ollut enää kansakoulun jälkeen ennen kuin armeijassa. --Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 11.57 (EET)

Liikunta on tärkeää muttei se onnistu ellei se ole kivaa. Kokemuksella --Höyhens (keskustelu) 12. joulukuuta 2021 kello 23.55 (EET)

Joo, teoreettinen astrofysiikka pakolliseksi yläkouluun. Tämähän menee helposti kaikille päähän, kun fysiikkakin on vasta just aloitettu. --PtG (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 08.02 (EET)

Lienee hinta kysymys. 1) kiinnostuneiden määrä. 2) Luonnontieteissä tarvitaan joku osaaja. Liikunnassa yleensä riitää kun katsotaan päältä urheiluhallissa/puntilla. Sjmantyl (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 09.58 (EET)

Vaikuttaa siltä, että ainakin äidinkielen opetusta pitäisi tehostaa. --Lax (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 10.36 (EET)

Itse jouduin yläkoulussa toistuvasti neuvomaan äidinkielenopettajaani. --Vyörykkä (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 21.37 (EET)

Juuri eilen Yle teki uutisen siitä, kuinka nykynuorten matematiikan taidot ovat paljon heikompia kuin aiemmin. [19] --Kanasalaatti (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 11.36 (EET)

PtG yllä esitti hyvän pointin, että sitä on vähän vaikea opiskella, kun samaan aikaan tulevat vasta itse fysiikan alkeet, ja enemmän tietoja fysiikassta vasta lukiossa. Tietysti aina on ollut niitä, jotka jo kouluaikana lukevat esim. uutta testamenttia alkukielellä (kuten Pentti Saarikoski) tai tuntevat kaikki linnut (kuten Pentti Linkola, ja varmaan myös iso joukko esim. myöhemmin biologian professoreiksi päätyneitä muutenkin). Ja muistan sellaisenkin tarinan, että joku kuulemma olisi joskus saanut luvan kuitata liikuntatatunnit juoksemalla läheisen suurehkon järven ympäri. Niin olisin kyllä mielelläni tehnyt itsekin. - Mutta tuskin olisin saanut lupaa, koska silloin tietysti samaa olisivat halunneet kaikki muutkin, ja olisivat kumminkin menneet vain vajan taakse tupakalle.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 12.10 (EET)

Koulun kemia: Pistettiin kiertämään pullo jossa oli voihappoa. Näin opittiin voihapon tuoksu. Koulun kotitalous: Tehtiin hannatädin kakkuja, joissa ainesosana oli vanhentunut kerma. Aistinvarainen havainnointi osoitti, että vanhentuneen kerman ja näin ollen myös hannatädinkakkujen ainesosa oli voihappo, sekä ennen että jälkeen paistamisen.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 12.14 (EET)

Kouluja on eritasoisia. Helsingin toiseksi huonoimmassa oppikoulussa oli parempi kotitalousopetus kuin sinulla. --85.76.10.20 10. joulukuuta 2021 kello 15.55 (EET)

Epäilemättä. Joissain aineissa meillä oli kyllä ihan hyvä opetus. --Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 18.20 (EET)

Koulun fysiikka: Opettaja näytti: pistetään kahden sähköjohtimen väliin 50 pennin kolikko ja katsottiin mitä tapahtuu: kolikko rupesi hehkumaan ja suli rikki. Sitten opettaja kysyi, että mitä tapahtuu, jos pistetään sormi johtimien väliin, ja näytti pistämällä sormensa johtimien väliin: ei mitään. Tämä kai valaisi jotenkin suureita virta, jännite, resistanssi ja mitä niitä nyt onkaan.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 12.18 (EET)

Nämä eksoottiset aineet siis hyödyttäisivät lähinnä lahjakkaita oppilaita? Jossain on puhuttu siitä, että liian helpot tehtävät voivat johtaa lahjakkaiden oppilaiden tylsistymiseen. Itse uskon, että koulu ei oikeasti ole liian helppo vaan kaikin tavoin liian tylsä. Siksi mielenkiintoiset aineet voisivat hieman ylläpitää kiinnostusta koulunkäyntiin, vaikka onkin mahdotonta tavoittaa kaikki oppilaat jollain mielenkiintoisella. Kyseessä olisi kuitenkin haitallinen illuusio, ja viimeistään toisella asteella paljastuisi karu todellisuus siitä, että ei elämässä pärjää keskittymällä vain mielenkiintoisiin asioihin. Lapsenomaisen uteliaisuuden voi suosiolla tappaa jo ala-asteella, niin oppilaat eivät myöhemmin tajua, että heitä on viilattu linssiin. Liikkuminen on tärkeää, mutta liikunta kouluaineena perustuu oikeasti sosiaaliseen yhteispeliin, joka ilmeisesti leviää yhä enemmän muihin aineisiin. Joten ei, koulun modernisointi ei tarkoita sitä, että aletaan lukea eksoottisia aineita, vaan sitä, että valmiiksi tylsistyneet oppilaat laitetaan yhdessä takomaan päätään seinään pienryhmissä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 10. joulukuuta 2021 kello 17.50 (EET)

Minun mielestäni sosiaalisella yhteispelillä ei ole mitään tekemistä liikunnan kanssa. Koko ikäni olen harrastanut liikuntaa monipuolisesti, mutta en ikinä joukkuelajeja vapaaehtoisesti. Sosiaalista yhteispeliä sisältyy kyllä koulun toimintaan kokonaisuudessaan ihan hyvin. --Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 18.27 (EET)

Kun sanoit seisoskelleesi urheilukentillä, oliko se tahallista pidättäytymistä joukkuelajeista? Käymissäni kouluissa lähes kaikki liikuntatunnit olivat sellaisia, joissa olisi pitänyt juosta muiden kanssa pallon perässä tai muulla tavalla osallistua jonkinlaiseen sosiaaliseen yhteispeliin. En osallistunut, vaan lähinnä seisoskelin. Yhteispeli siis kuitenkin olisi kuulunut kouluaineeseen nimeltä liikunta. Olen saanut sen käsityksen, että kouluissa vaaditaan nykyään aiempaa enemmän keskustelu- ja ryhmätyötaitoja myös muissa aineissa. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 10. joulukuuta 2021 kello 18.44 (EET)

Osaa oppilaista ei nyt vain olisi voinut vähempää kiinnostaa. Ja jos tulokulma on se, että jokainen osaa kaikkien pelien säännöt jo valmiiksi eikä kerrota parhaassa tapauksessa edes pelin nimeä, niin mitä siinä voi tehdä muuta kuin olla tekemättä mitään. Kyllä minun mielestäni liikunta on liikuntaa ja sosiaalinen yhteispeli sosiaalista yhteispeliä, eikä toinen edellytä toista. --Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 19.23 (EET)

Ryhmätöitäkin oli jo silloin kun kävin peruskouluksi muuttuvaa kansakoulua. Sekin nyt oli lähinnä ryhmätyön näyttelemistä. Kyllä oppiminen nyt lopulta on yksilölaji. Ryhmissä toimitaan sitten oppimisen ohella, ei oppimisen välikappaleena. Nykyään on tietysti eri systeemit, enkä ole niitä seurannut kuin uutisissa. Tiedonhakuakin kuulemma tehdään copypasteamalla juttuja Wikipediasta, mikä nyt tietystö on tuhon alkujuuri. Jos haluttaisiin Wikipedian avulla oppia, niin tänne pitäisi kirjoittaa eikä täältä copypasteta tai lukea yhtään mitään.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 19.28 (EET)

Muihin Wikimediaprojekteihinhan kyllä Suomessakin suomeksi opetusalan ammmattilaiset tekevät oppikirjoja, joten ilman muuta wikimediaprojektit voivat palvella kouluopetusta. Mutta opettaja, joka pistää oppilaat kopioimaan juttuja Wikipediasta, ei ilmeisesti tiedä, mikä ja mitä Wikipedia on.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2021 kello 19.35 (EET)

Tuttua, tuttua (sekä liikunnan kiinnostamattomuus että sosiaaliset vaikeudet). --Vyörykkä (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 21.37 (EET)

Lingvististä historiaa ei opeteta peruskoulussa, vaikka sitä pitäisi ehdottomasti opettaa. --40bus (keskustelu) 12. joulukuuta 2021 kello 18.06 (EET)

Eläkkeensaajan asumistuki ja vakuutussijoitus

Eläkkeensaajan asumistuessa tukeen vaikuttavat tuensaajan ja hänen av(i)opuolisonsa vakuutussijoitukset https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070571?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=el%C3%A4kkeensaajan%20asumistuki 2. luku §13. Olenko ymmärtänyt oikein, että vakuutussijoitus on sama asia kuin kapitalisaatiosopimus? Sivulla https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48548/kapitalisaatiosopimuksen_verotu2/ lukee, että "Varojen sijoituskohteet ovat kuitenkin sopimustyypistä riippumatta aina vakuutusyhtiön omistuksessa." Miten eläkeläinen tai hänen puolisonsa voi omistaa sijoitusvakuutuksen, joka on hänen eikä vakuutusyhtiön nimissä? Onko eläkkeensaajan asumistuessa siis ehto, joka ei voi toteutua vai omistaako eläkeläinen sijoitusvakuutuksen, jos hän omistaa sellaisen vakuutusyhtiön osakkeen, joka on pörssissä?  –Kommentin jätti 2001:14ba:9f00:d934::1 (keskustelu)

Vakuutusoikeuden ekspertit taitavat olla harvassa tällä palstalla. Liity Veronmaksajain Keskusliittoon, maksaa vain muutaman kympin, ja kysy sitten heidän juristeiltaan. Osaan vastata vain viimeiseen: pörssiyrityksen osakkeiden ja sen tuotteiden omistamisella ei ole järkeni mukaan mitään tekemistä keskenään, edes vakuutusyhtiön tapauksessa. Kotivalo (keskustelu) 17. joulukuuta 2021 kello 12.51 (EET)

Veikkaisin että jos eläkkeensaajan asumistuen hakemuksesa esiintyy merkkijono "pörssi" niin noin 80 prosentin todennäköisyydellä annettavassa päätöksessä esiintyy merkkijono "asumistuki on lakkautettu". - Mutta tämä vain läppänä. En ota ennustukseni todenperäisyydestä mitään vastuuta.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2021 kello 16.44 (EET)

Vastataanpa seuraavaan kysymykseen lopusta alkaen: "Miten eläkeläinen tai hänen puolisonsa voi omistaa sijoitusvakuutuksen, joka on hänen eikä vakuutusyhtiön nimissä?" Jos minulla on vaikkapa Vakuutusyhtiö Turmassa sijoitusvakuutus, jonka sisällä on 200 Nokian osaketta ja 300 Telian osaketta, niin: (1) Turma omistaa ne 500 osaketta, ne ovat siis vakuutusyhtiön nimissä. (2) Mutta kyllä minäkin jotain omistan, nimittäin sen vakuutussopimuksen, toisin sanoen minulla on sopimuksen nojalla saatavaa vakuutusyhtiöltä: voinhan (sopimuksen ehtojen rajoissa) nostaa ne varat ja vakuutusyhtiö on velvollinen ne minulle maksamaan rahana. Sijoitusvakuutus on siis minun nimissäni olevaa rahanarvoista omaisuutta. --Jmk (keskustelu) 17. joulukuuta 2021 kello 18.02 (EET)

Lauri Nurmisen syntymäpaikka

Tietääkö kukaan, missä päin Suomea Lauri Nurminen (1906 - 2009) Suomen viimeinen sisällisodan veteraani oli syntynyt? Hän kuoli Valkeakoskella, mutta missä hän oli alunperin syntynyt?--176.72.77.84 12. joulukuuta 2021 kello 09.06 (EET)

Tässä: [20] on joitain henkilötietoja, muttqa ei syntymäpaikkaa. --Urjanhai (keskustelu) 12. joulukuuta 2021 kello 09.49 (EET)

Kolmosasun funktio?

Joillakin ((jääkiekko)maa)joukkueilla on kolme peliasua. Kuvitellaan esimerkiksi jääkiekkomaajoukkue, jolla on seuraavanväriset peliasut:

• keltainen kotipeliasu
• violetti vieraspeliasu
• valkoinen kolmosasu

Onko tässä tapauksessa valkoinen peliasu ikään kuin "toinen vieraspeliasu", jota käytetään sellaisissa vierasotteluissa, joissa ei voida käyttää oletusarvoista violettia? Vai onko kolmosasu olemassa siksi, että joukkue voi vaihtelun vuoksi käyttää sitä (tässä tapauksessa esimerkiksi keltaisen sijasta valkoista)?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 15. joulukuuta 2021 kello 10.07 (EET)

Syitä on varmasti monia. Yksi on varmaan tuo, että joskus saattaa pelipaidat olla liian samanlaiset ellei toinen ota käyttöön kolmosasua. Mutta esimerkiksi NHL:ssä (ja varmaan monissa muissakin pohjoisamerikan ammattilaissarjoissa) tuo kolmosasu taitaa olla enemmän sellainen markkinointiasu. Lisää myyntiä, kun fanit haluavat tietenkin hankkia "harvinaisemman" kolmosasun, jota myös vaihdellaan useammin (kolmosasu saattaa usein olla myös hieman enemmän kikkaileva). Lisäksi joukkueilla saattaa välillä olla "kolmosasuja" jotain erikoistapahtumia varten, kuten ulkoilmaottelua, historiallista tapahtumaa tai tietoisuuspäiviä varten. --PtG (keskustelu) 15. joulukuuta 2021 kello 11.52 (EET)

Sinuhe egyptiläisen ja koronaviruspandemian yhteys?

Osaako joku selittää, mitä tämä ja tämä ovat olevinaan? Vitsejä? Tulivat vastaan eilen erään Sinuhe egyptiläisessä esiintyvän henkilön nimeä selvittäessä; huomatkaa myös jälkimmäisen tekstin julkaisija National Institutes of Health. --Vyörykkä (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 00.17 (EET)

Ei tuossa näytä olevan mitään muuta ihmeellistä kuin tutkijat ovat halunneet siteerata Walterin teosta. Sinuhe ei varsinaisesti liity mitenkään koko asiaan. --PtG (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 00.25 (EET)

Tieteellisessä, tutkijan kirjoittamassa asiatekstissä tuollainen vaikuttaa kyllä minusta aika ihmeelliseltä. Vyörykkä (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 00.27 (EET)

Joskus tutkijatkin käyttävät huumoria. Tuo on sitäpaitsi julkaistu tuon European Respiratory Journalin "editorials"-osiossa eli se on enemmän toimituksellinen mielipidekirjoitus (joskin tieteilijöiden tekemä ja lähteistetty). Uskoisin, että tuon osion tekstit voivat olla enemmän humorististia ja vapaampia. Ja noissa kahdessa antamassasi linkissä ei varsinaisesti ole eroa. NIH:n sivusto julkaisee myös ERJ:n vapaita artikkeleita. --PtG (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 09.38 (EET)

Tuollaiset otsikothan ovat tieteellisissä julkaisuissa aivain yleisiä. Ensin on pääotsikkona joku kirjallinen tms. sitaatti ja sitten alaotsikossa varsinainen asia jota ao. kirjallinen sitaatti illustroi. Ja kun tällainen tapa on olemassa, niin sitä käytetään yleisesti myös esim. ihan gradutason opinnäytteiden ja tietysti myös väitöskirjojen ja tieteellisten artikkelien nimissä. --Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 10.55 (EET)

En osaa selittää, mutta tämä jos joku viimeistään pätevöitti sinut ylläpitäjäksi. Viikonloppuillat ovat yleensä olleet sellaisia, että yhteisö ei ole aivan ymmärtänyt, mitä ylläpitäjät tarkoittaa kommenteillaan tai moderoinneillaan.--MAQuire (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 00.27 (EET)

Tämä pätevöitti nyt sinutkin ylläpitäjäksi, koska en ymmärrä, mitä tällä kommentillasi tänä viikonloppuiltana tarkoitat. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 18. joulukuuta 2021 kello 01.17 (EET)

En ole koskaan pyrkinyt ylläpitäjäksi, mutta jos kommentillani sinne pääsee, niin siitä vaan äänestykseen. Kommenttini ei ollut Vyörykän vastainen, vaikka hänen kommenttinsa olikin hieman erikoinen noin älykkäälle käyttäjälle.--MAQuire (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 01.39 (EET)

Kiitos kehuista MAQuire (mikäli jälkimmäinen kommenttisi oli tosissaan kirjoitettu). Olin aamuyöllä niin unenpöpperössä, etten itse asiassa tajunnut ensimmäistä kommenttiasi kuin ensimmäisen virkkeen osalta, ja senkin toisin kuin olit tarkoittanut. Vyörykkä (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 17.30 (EET)

Ehkä yhteisön pitäisi sitten tutustua ylläpitäjien kommentteihin ja moderointeihin muulloin kuin viikonloppuiltaisin, jos ne eivät tuolloin aukea. Jos siis edes pyritään ymmärrykseen. Jos ymmärrys on sivuseikka, niin sitten voi toki lukea jatkossakin viikonloppuiltaisinkin. --Lax (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 11.09 (EET)

Mikko Myrskylän syntymäkuukausi

Tietääkö kukaan missä kuussa tutkija Mikko Myrskylä on syntynyt? Hän syntyi Helsingissä vuonna 1978, mutta missä kuussa hän viettää syntymäpäiväänsä?--109.240.5.52 28. joulukuuta 2021 kello 16.04 (EET)

Olen Muhennos

Tästä on jo parikymmentä vuotta aikaa, kun ruotsintunnilla yläasteella katsottiin animaatiofilmiä. Tarinana oli, että kasvimaan kasvit heräsivät eloon ja lähtivät etsimään Perunaa (Potatis). Etsinnän aikana he kohtaavat eri kasviksista muodostetun Frankensteinin hirviötä muistuttavan olion, joka esitteli itsensä Muhennokseksi ("Jag är Stuvning"). Osaako joku sanoa, mistähän oli kyse? --Nitraus ^(wikinät) 29. joulukuuta 2021 kello 17.24 (EET)

Näyttöjen asetukset

Tekisi mieli pitää pikagallup moniko koskee näyttöjen väriasetuksiin ottaessaan uuden käyttöön. Ei käyttöjärjestelmän asetus vaan tietokonenäytön omassa valikossa oleva asetus. Tarkoitan värilämpötilaa kirkkauden ja kontrastin ohella. Toisinaan näkee näyttöjä, joissa asetukset ovat täysin pielessä (taustavärin sijaan valkoista, aivan liian pimeät värit jne.). Ovatko ihmiset tietoisia tästä vai luottavatko enemmän oletuksina oleviin asetuksiin? Ipr1 (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 00.35 (EET)

En koske. Eiköhän ammattilaiset tiedä noista paremmin kuin minä.--MAQuire (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 00.40 (EET)

Kyllä minä etsin netistä testikuvan ja tarkistan värit, valosuuden ja kontrastin sen kanssa uudesta näytöstä ja tarvittaessa. Minulla on tällä hetkellä Asuksen 24 tuumanen littunäyttö ja tämän asetukset pysyvät hyvin kohdallaan, ei ole pahemmmin tarvinnut säätää, mutta aiemmin kuvaputkinäytöissä niitä joutui useammin säätämään kun ne ikääntyivät. --Linkkerpar™ 31. joulukuuta 2021 kello 01.32 (EET)

Todellakin. Itselläni oli hirveä säätö toisen näytön ostaessani saada värimaailma ja kaikki muu samanlaiseksi kuin ensimmäisessä näytössä. Näyttöjen oikea kontrasti on tärkeä, etteivät värit vääristy. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 31. joulukuuta 2021 kello 01.52 (EET)

En koske laiskuuttani muihin asetuksiin kuin kirkkauteen, iMacin oletusväriprofiili käytössä. Vuosia sitten Macbook Prossa oli vakiona hyvin lämminsävyinen värimaailma ellei valinnut sinertävän kylmää (kaksi ääripäätä kuvailtuna, muitakin löytyi manuaalisen säädön lisäksi). Jos näytön kalibroi, niin se tulisi tehdä toistuvasti esimerkiksi Spyderilla. Valaistus ja näytön ikääntyminen vaikuttavat värien näkymiseen. ---raid5 3. tammikuuta 2022 kello 23.32 (EET)

Turvavyöt, kattonopeus ja liikennekuolemat

Näistähän ei ole kunnon artikkelia ainakaan Suomea koskien. [[Liikenneturvallisuus Suomessa]] kattaa näistä paljon, mutta sinne voisi tehdä ohjauksia. Vapaa kysymys on siis miksei. --Höyhens (keskustelu) 3. tammikuuta 2022 kello 19.02 (EET)

En usko yhdenkään noista ansaitsevan itsenäistä artikkelia (vai mitä tarkoitit?). Lisäilin vähän pohdintaa em. artikkeliin. --J. Sketter (keskustelu) 18. tammikuuta 2022 kello 02.25 (EET)

Tuolla nuo on mainittu Suomi_1970-luvulla#Tieliikenne kun ne tuon vuosikymmenen tulivat suurien liikennekuolleisuusmäärien takia, mutta tuolla artikkelissa Liikenneturvallisuus Suomessa ei ole noista juuri mitään kirjoitettu. --Linkkerpar™ 18. tammikuuta 2022 kello 05.09 (EET)

Potensseja

Onko olemassa joitakin potenssilukuja (x², x³, x⁴ et cetera), jotka täyttäisivät seuraavat ehdot?:

A. Viisi- tai useampinumeroinen luku.
B. Vähintään 75% luvun numeroista ovat samoja.
C. Luku ei ole kymmenen potenssi eikä kymmenellä jaollisen luvun potenssi.
(D. Luku on kokonaisluku.)--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 7. tammikuuta 2022 kello 01.51 (EET)

Eli esimerkiksi seuraavia ei lasketa: 7776 (6⁵, mutta luvussa vain neljä numeroa), 1000000 (10⁶, eli on kymmenen potenssi).--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 7. tammikuuta 2022 kello 01.57 (EET)

Esimerkiksi 1000000001² = 1000000002000000001, jossa 16/19 luvuista on samoja. --Patamaski (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 02.21 (EET)

Kokeilin pienellä Python-skriptillä hakea tuollaisia lukuja (rajoina kantaluku max. 50000 ja eksponentti max. 100) ja löytyi 212² = 44944 ja 6888² = 4744544. --Qwerty12302 (kesk | muok) 8. tammikuuta 2022 kello 19.47 (EET)

Jälkimmäisestä unohtui yksi nelonen.--MAQuire (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 19.59 (EET)

Kas perhana, niinpä unohtuikin, eli tosiaan 6888² = 47444544. --Qwerty12302 (kesk | muok) 8. tammikuuta 2022 kello 20.59 (EET)

Potkukelkka ladulla

Saako kunnan hiihtoladulla ajaa potkukelkalla?  –Kommentin jätti 193.64.221.25 (keskustelu)

Sanoisin että se on erittäin vaarallista eikä sen takia missään nimessä lainkaan suositeltavaa ainakaan kaupunkien pururadolle tehdyillä mäkisillä ja mutkaisilla laduilla. Kun hiihtäjät menevät lujaa, niin kävely, pyöräily tai potkukelkkauilu laduilla on vaarallista. Joskus muistan kuinka potkukelkkaurheilijat harjoittelivat moottoritien piennarkaistalla pyöräpotkukelkoilla. Sekin on luultavasti turvallisempaa.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 17.18 (EET)

Ja varmaan jos latujen pitäjiltä kysyy, niin jos sitä ei ole jo ehditty sääntäöihin kirjoittaa, niin todennäköinen vastaus on että ei.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 17.26 (EET)

Ehkä sähköpotkukelkalla voisi. Normaalissahan joutuu astumaan ladulle, joka on kiellettyä.--MAQuire (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 17.31 (EET)

Epäilen että turvallisuussyistä ei käy. Mutta siellä missä voi harjoittaa retkiluistelua, voi samat turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen liikkua myös potkukelkalla. Eli jos meren, järven tai joen jää jätyy niin hyvin että liikkuminen on turvallista.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 17.37 (EET)

Onko talviolympialaisten jääkiekkoturnauksessa re-seeding?

@URunICon: tai joku muu, joka asiasta tietää: Onko Beijingin talviolympialaisten 2022 jääkiekkoturnauksissa re-seeding, eli samanlainen kuin esimerkiksi oli vuoden 2019 jääkiekon MM-kisoissa välierissä? Ja jos on, onko se vain välierissä, vai onko se jo puolivälierissä niin kuin esimerkiksi SM-liigassa? ^{(Eli täsmennyksenä: SM-liigassa runkosarjan sijoituksilla 7–10 olevat joukkueet pelaavat keskenään "neljännesvälierät" pääsystä puolivälieriin ja nuo pelit voittaneet joukkueet kohtaavat runkosarjan sijoille 1 ja 2 sijoittuneet joukkueet: heikommin sijoiteltu runkosarjan voittajan ja vahvemmin sijoiteltu runkosarjan kakkosen. Eli jos esimerkiksi sijat 8 ja 10 voittavat "neljännesvälierät", puolivälierissä he kohtaavat seuraavasti: S01–S10 ja S02–S08.)}--185.25.79.187 3. helmikuuta 2022 kello 18.45 (EET)

vastaava kuin "Fil Santé Jeunes" Suomessa

Hei, voisitteko antaa minulle "Fil Santé Jeunes" -nimitystä vastaavan summan suomen kielellä olkaa hyvä? Se olisi mukavaa sinulta ... (Saisinko live-chatin, kiitos? tai kysymyslaatikon?) 131.255.7.85 4. helmikuuta 2022 kello 15.57 (EET)

Poikien puhelin ehkä? --Prospero One (keskustelu) 4. helmikuuta 2022 kello 16.17 (EET)