Keskustelu:Värisokeus

Punavihervärisokeudella on eri alalajeja, joissa eri tappisolut ovat eri tavoilla "vinksallaan", joten en aivan suoraan sanoisi, että "Punavihersokea henkilö näkee punaisen ja vihreän värin keltaisen ja harmaan vivahduksina." Samulili 26. marraskuuta 2004 kello 18:25 (UTC)

Useimmat värisokeat ihmiset ovat tilastaan tietämättömiä, kunnes se havaitaan tutkimuksessa. Värisokeustutkimuksissa henkilölle näytetään mosaiikkimaisia väritauluja, joihin on piilotettu värillisiä numeroita. Värisokea henkilö ei pysty erottamaan niitä. Ks. Ishiharan testi

Muutenkin tuon kanssa ristiriidassa. — Nahru 26. marraskuuta 2004 kello 19:58 (UTC)

Periytyvyydestä

"Miesten värisokeus perityy aina äidiltä. Yleensä äidin ei itse ole värisokea, mutta hänen isänsä on." Eikös äiti ole voinut periä geenin myös äidiltään, joten ei kai hänen isänsä ole pakko olla värisokea.

Korjasin tuon kohdan. -Samulili 9. joulukuuta 2005 kello 10:44:19 (UTC)

Hei, perinnöllisyystutkija, kertoisitteko minulle miten seuraava perimä menee:

isä, puna-viher värisokea, hänen äiti, kantaja hänen isä, terve isovanhemmat terveet? äiti, lievästi puna-viher värisokea hänen äiti, terve hänen isä, puna-vihervärisokea kaksi veljeä toinen terve, toinen värisokea isovanhemmat terveet Miten näiden äidin ja isän lapsi saa puna-vihervärisokeuden? Mikä on todennäköisyys? Isä väittää että lapsesta tulee täysin värisokea, pitääkö tämä paikkansa (kaikki värit?) Entä äidin anemia, hänen molemmat vanhemmat ja sisarukset terveet, mummolla lievä anemia vanhuusiässä. Isä terve, samoin hänen vanhemmat ja isovanhemmat. Kiitollinen vastauksesta! Yst. terv. Henna

Kysymys myös kohdassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Resessiivinen_ominaisuus

Puna-vihersokeus periytyy X-kromosomissa. Naisella pitää kyseinen virhe olla molemmissa X-kromosomeissa, jotta hän olisi värisokea, miehellä luonnollisesti vain siinä ainoassa. Eli mikäli molemmat vanhemmat ovat värisokeita, lapsille periytyy aina "viallinen" X-kromosomi. Siis kaikki lapset ovat värisokeita (eivät tietenkään välttämättä täysin, todnäk punavihersokeita). Mikäli äidillä vain toinen kromosomi sisältää värisokeuden, hän ei itse ole värisokea, vaan on kantaja. Tällöin värisokeuden mahdollisuus on (nyt tulee se muistaakseni?)poikalapselle 50% (hän saa X-kromosomin vain äidiltään, joka voi olla jompikumpi, joko viallinen tai "terve") ja tyttölapselle 75% (hän saa viallisen X-kromosomin isältään, ja joko viallisen tai terveen X-kromosomin äidiltään). En ole perinnöllisyystutkija, mutta oman värisokeuden vuoksi olen asiasta kiinnostunut. Joten korjatkaa jos joku tietää paremmin Terv. Punavihersokea

Lähdeviitteet

Missä ovat lähdeviitteet? Artikkelissa väitetään muun muassa, että jotkut tietokoneohjelmat tai piilolinssit voivat auttaa värisokeita erottamaan värit toisistaan paremmin, mutta missään ei viitata lähteisiin, jotta voisi tarkistaa tiedot ja lukea lisää aiheesta Wikipedian ulkopuolelta. TuomasKK 19. huhtikuuta 2008 kello 20.36 (UTC)

Lisäsin väitteelle lähdepyynnön. Tiedon on näemmä aikanaan lisännyt Zoe12345 --albval 21. huhtikuuta 2008 kello 08.02 (UTC)

Lähdepyyntö koski kai molempia väitteitä (tietokoneohjelmat ja piilolinssit). Lähdepyyntö katosi kun jälkimmäinen väite poistettiin. Palautin lähdepyynnön ensimmäiselle väitteelle. --Jmk 23. huhtikuuta 2009 kello 11.12 (EEST)

Värisokeustestit

Mikäköhän mahtaa olla artikkelin lopun värisokeustestien tarkoitus? Ilman minkäänlaista selostusta nuo tuskin aukenevat kenellekkään, näkipä numerot tai ei.-Henswick ^{1 2} 21. tammikuuta 2011 kello 15.10 (EET)

Lisäksi niiden "toimiminen" riippuu täysin näytön asetuksista. Paperille painettuja testejäkään ei saa käyttää kaikkien loisteputkien alla. --Tappinen 21. tammikuuta 2011 kello 15.16 (EET)

"Värisokeus on puutostila, ei sairaus."

Mitä tarkoittaa?  –Kommentin jätti 194.89.40.33 (keskustelu)

Määrittelystä

Kappaleessa Mitä on värisokeus? väitetään, että täysin värisokea ihminen ”ei tunne yhtään väriä eikä edes ymmärrä, mitä väri tarkoittaa”. Voidaanko täydellisen värisokeuden diagnosoimiseksi henkilöltä todella edellyttää ymmärtämättömyyttä väri-käsitteen merkityksestä? --Chiumbi (keskustelu) 16. maaliskuuta 2017 kello 13.33 (EET)

Artikkelin alussa pitäisi olla normaalin värinäön määritelmä eli normaalisti ihminen näkee kolme perusväriä (sininen, vihreä ja punainen) loput värit ovat niiden yhdistelmiä. 91.158.1.47 13. helmikuuta 2019 kello 18.26 (EET)

-nopiat ja -nomaliat

Näistä pitäisi olla maininta. Siis seuraavista:

• protanopia (= punasokeus, puna-syaanisokeus), jossa ihminen ei näe ollenkaan punaista ja syaania väriä, tällaiselta ihmiseltä puuttuu kokonaan punaista havaitsevat tappisolut
• deuteranopia (= vihersokeus, viher-magentasokeus), jossa ihminen ei näe ollenkaan vihreätä ja magentaista väriä, tällaiselta ihmiseltä puuttuu kokonaan vihreätä havaitsevat tappisolut
• tritanopia (= sinisokeus, sini-keltasokeus), jossa ihminen näe ollenkaan sinistä ja keltaista väriä, tällaiselta ihmiseltä puuttuvat kokonaan sinistä havaitsevat tappisolut
• protanomalia, eli protanopian lievempi muoto, jossa ihmisellä on vajaa lukumäärä punaista havaitsevia tappisoluja tai punaista havaitsevat tappisolut toimivat vajavaisesti, ihminen näkee punaista ja syaania väriä, mutta heikommin kuin normaalinäköien
• deuteranomalia, eli deuteranopian lievempi muoto, jossa ihmisellä on vajaa lukumäärä vihreätä havaitsevia tappisoluja tai vihreätä havaitsevat tappisolut toimivat vajavaisesti, ihminen näkee vihreätä ja magentaista väriä, mutta heikommin kuin normaalinäköien
• tritanomalia, eli tritanopian lievempi muoto, jossa ihmisellä on vajaa lukumäärä sinistä havaitsevia tappisoluja tai sinistä havaitsevat tappisolut toimivat vajavaisesti, ihminen näkee sinistä ja keltaista väriä, mutta heikommin kuin normaalinäköien

Lisäksi täydelle värisokeudelle on olemassa nimi achromatopsia. Olisivatkohan nuo prot- ja deuter-alkuiset puna-vihersokeuden eri muotoja?--37.33.196.142 15. helmikuuta 2023 kello 23.55 (EET)

Lisäilin parista lähteestä noita tietoja nyt artikkeliin. Savir (keskustelu) 16. helmikuuta 2023 kello 12.31 (EET)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olisiko tästä lupaavaksi, vai kaipaako vielä jotain? Nykyinen sisältö on enimmäkseen minun kirjoittamaani. --Savir (keskustelu) 10. maaliskuuta 2023 kello 20.58 (EET)

Poistin tuon värivian, koska se kuulosti terminä tässä kontekstissa aika oudolta, ja se voi viitata muihin asioihin. Jonkin verran tässä särähtää omaan korvaani muissakin kohdissa nämä "häiriintymiset" ja tappien viallisuudet. Ymmärtääkseni anomaalisen trikromaatin tapit ovat normaalista poikkeavia, mutta eivät yleensä varsinaisesti viallisia. Korjaan vähän neutraalimpaan suuntaan. --Jähmefyysikko (keskustelu) 10. maaliskuuta 2023 kello 22.44 (EET)

Se häiriintynyt-sana määritelmälauseessa oli jo vuodelta 2005. Vaihdoin sanan nyt puutteelliseksi. Savir (keskustelu) 10. maaliskuuta 2023 kello 23.02 (EET)

Anomaalin trikromaatin tapauksessa poikkeava saattaisi olla korrektein termi, mutta toisaalta Terveyskirjasto muotoilee asian noin. Perustelisin sanan poikkeava sillä, että toisaalta normaalinäköinen sekoittaa keskenään tietyt värit (oikeammin spektrijakaumat), jotka anomaali trikromaatti näkee eri väreinä. Mutta hyvää lähdettä ei mulla ole heti käsillä.

Lisäkommentteja muista asioista: Kuva Kuva:Color_blindness.svg saattaa olla virheellinen. Ainakin siinä on muutamia kummallisuuksia, kuten se että kaikissa värinäön muodoissa kirkkausmaksimit vaikuttaisivat olevan samoissa paikoissa. Tekstissä kuvattuja neutraalipisteitä on siitä myöskin vaikea nähdä. Ja akromatopsikkoja pitäisi olla ainakin kahta lajia, jotka näkevät keskenään eri tavalla, tai ovat herkkiä eri aallonpituuksille. Kirjassa Color vision : from genes to perception (1999) on tällainen kuva (archive.org), joka havainnollistaa paremmin sitä miten di- ja monokromaatikot näkevät sateenkaaren värit.

Myös tämä opinnäytetyöllä perusteltu väite on ymmärtääkseni virheellinen: "Poikkeavassa trikromaattisessa värisokeudessa henkilön kaikki kolme tappisolutyyppiä toimivat, mutta niistä yhden herkkyys on heikentynyt." Oikeammin: yksi tappisolutyyppi on poikkeava, jolloin sen herkkyysmaksimi on eri kohdassa kuin normaalinäköisellä, mikä sitten heikentää tiettyjen värisävyjen erottelukykyä (ja parantaa marginaalisesti toisten värien erottelukykyä). En tiedä onko se lupaavan artikkelin statuksen suhteen tarpeen, mutta korvaisin tuon opinnäytetyön luotettavammalla lähteellä, joka ei mainosta värisokeuteen jotain kaupallista ratkaisua (värilinssit). --Jähmefyysikko (keskustelu) 10. maaliskuuta 2023 kello 23.44 (EET)

Tuo mainittu kuva on jonkun wikipedistin itse tekemä ja perustuu yhteen värisokeussimulaattoriin. Ehkä eri rivien kirkkausmaksimien kohdat eivät ole vertailukelpoisia. Jos kuva on harhaanjohtava tai sekava, sen voi ehkä jättää pois. Savir (keskustelu) 11. maaliskuuta 2023 kello 00.22 (EET)

Vaihdoin tuon kuvan. Artikkelin rakenteessa olisi jonkin verran korjattavaa. Johdanto on tynkä ja normaalin värinäön toimintaa olisi hyvä taustoittaa hieman enemmän. Otsikot aiheutuminen ja syyt ovat jokseenkin päällekkäisiä. Sini-keltasokeudesta pitäisi kai mainita että se on perinnöllisenä harvinainen, mutta toisaalta hankittuna puna-vihersokeutta yleisempi.[1]

Väite, että "jotkut värisokeat ovat oppineet käyttämään värinimityksiä niistäkin väreistä, joita he eivät todellisuudessa erota, vaan tunnistavat arvaamalla", on ehkä liian karkea yleistys, sillä ilmiötä ei vielä täysin ymmärretä. Värejä tietysti tunnistetaan kontekstin mukaan, mutta iso osa dikromaatikoista on tarkkaan ottaen dikromaattisia vain tarkan näön alueella, ja laajemmassa havaintokulmassa heidän näkönsä on trikromaattinen, mahdollisesti sauvasolujen takia.[2]

Toteutan noita yllä ehdottamiani muutoksia mielelläni itsekin, kunhan ehdin. --Jähmefyysikko (keskustelu) 14. maaliskuuta 2023 kello 11.12 (EET)

Nyt artikkeli alkaa mielestäni laajeta liikaa aiheen ulkopuolelle, kun sinä lisäsit alkuun osion ihmisen näköaistin esittelylle. Osion perinnöllinen värisokeus alussahan kerrotaan jo miten normaali väriaisti toimii, ja sauvasoluthan eivät tähän aiheeseen edes taida liittyä. Savir (keskustelu) 19. maaliskuuta 2023 kello 19.03 (EET)

Joo, voi olla että menee ohi aiheen. Laajennan kuitenkin vielä, ja sen jälkeen on varmaan ihan hyvä karsia. Laajuutta tärkeämpi on mielestäni käsittelyjärjestys ja sehän tässä varmasti vielä on pielessä. Tässä kuitenkin joitain perustelua tekemilleni valinnoille.

Täysin epäolennaisia eivät sauvat ole: monokromatiasta puhuttaessa viitataan sauvasoluihin, ja dikromaatikkojen residuaalinen kolmivärinäkö on sauvojen aikaansaama. Viilasin nyt tuon osion järjestystä hieman.

Vähän huolellisempi johdanto värinäköön on kyllä mielestäni paikallaan. Aiemmassa kuvauksessa ei edes mainittu että tappeja on kolmea tyyppiä. Se tuli toki implisiittisesti ilmi myöhemmästä tekstistä. Lisäksi metamerian käsite on hyvä esitellä, koska siitähän tässä pohjimmiltaan on kyse, poikkeavasta tai tavallista laajemmasta metameriasta. Jähmefyysikko (keskustelu) 19. maaliskuuta 2023 kello 19.53 (EET)

Jos artikkeli aloitetaan normaalin värinäön esittelyllä ja vasta sitten siirrytään värisokeuden kuvaukseen, artikkelin aihe on pikemminkin "Ihmisen värinäkö ja sen poikkeamat" eikä "Värisokeus". Lisäyksesi onkin mielestäni muuttanut artikkelin aihetta. Kun olet tehnyt laajennuksesi, katson miten ne voisi sisällyttää artikkeliin niin että artikkelissa mennään suoraan asiaan, kuten esim. enkkuwikinkin artikkelissa. Varmaan löydämme tasapainon. Savir (keskustelu) 19. maaliskuuta 2023 kello 20.12 (EET)

Siirsin nyt metamerian maininnan kohtaan, jossa kerrotaan siitä, miten värisokea näkee värit. Siihen liittyen olisi myös kiinnostava kertoa artikkelissa se, kykeneekö värisokea erottamaan esim. puhtaan keltaisen valon ja punavihreän valon toisistaan, sillä normaalinäköinenhän näkee ne molemmat keltaisina. Ovatko hänelle siis esimerkiksi painotuotteen keltainen (Y) banaani ja television keltainen (RG) banaani eri värisiä hedelmiä (olettaen että painettu keltainen on spektrijakaumaltaan erilainen kuin RG-valo)? Selkeytin myös lisäämäsi tekstin pohjalta sitä lausetta, jossa kerrotaan normaalista värinäöstä. Mutta poistin yleisen näköaistin esittelyn yllä kertomistani syistä. --Savir (keskustelu) 24. maaliskuuta 2023 kello 09.59 (EET)

Ihan hyvä. Olen samaa mieltä että metamerian toimintaa värisokeilla voisi tosiaan vähän avata enemmän.

Tein nyt hankituille sokeuksille oman osion, mutta se ei ole kovin kattava vielä. esim. glaukooma on yleinen ongelma, mutta nyt käyttämässäni lähdeteoksessa en sattunut sitä huomaamaan, joten se ainakin jäi vielä käsittelemättä. Ikääntymisenkin laitoin jo johdantoon sillä ajatuksella että sitäkin käsiteltäisiin tuon otsikon alla.

Terminologiaa joudumme hiomaan vielä: puna-, viher- ja sinisokeus ovat varmaan ihan selkeitä termejä, vaikka niistä ei aina tiedäkään tarkoitetaanko esimerkiksi punasokeudella vain protanopiaa vaiko kaikkia protan-tyyppisiä värisokeuksia. Termiä sini-keltasokeus vastaan puhuu kuitenkin useampi lähde, joiden mukaan se on suorastaan virheellinen. Se olisi parempi muuttaa sinisokeudeksi tai tritanopiaksi. Luokittelun voisi muutenkin esittää jo Perinnöllinen värisokeus -osion alussa, ehkä toisena kappaleena, ja mahdollisesti kommentoida terminologiaa siinä samalla. Jähmefyysikko (keskustelu) 24. maaliskuuta 2023 kello 12.34 (EET)

Käyttäjä Jähmefyysikko on laajentanut ja parantanut artikkelia niin, että minä kannatan laatutasoa nyt hyväksi. Savir (keskustelu) 28. maaliskuuta 2023 kello 11.01 (EEST)

Kannatan ja merkitsen. --HenriHa (keskustelu) 11. huhtikuuta 2023 kello 14.57 (EEST)